pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö

korkeakoulujen toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Korkeakoulutuksen
alueellisesta saatavuudesta on samalla huolehdittava.
Hanna Nori vertaili väitöstutkimuksessaan (2011) yliopistoihin hakeneita, päässeitä ja
karsiutuneita. Alueellisesta näkökulmasta Nori toteaa, että vaikka Suomi voi ylpeillä suhteellisen
kattavalla korkeakouluverkolla, ovat suurimmissa kaupungeissa asuvat edelleen
yliopistokoulutuksen ydinjoukkoa. Kaupungeissa asuvat sekä hakevat että pääsevät yliopistoihin
todennäköisemmin kuin muut, ja vaikuttaa siltä, että osallistumiskuilu yliopistomaakuntien
ja ei-yliopistomaakuntien välillä on repeämässä aiempaa leveämmäksi. Myös
tämän tutkimuksen yleisenä tuloksena on, että opiskelupaikkojen voimakkaasta kasvusta
huolimatta koulutetuimpien ja hyvässä asemassa olevien vanhempien jälkeläiset pääsevät
opiskelemaan useammin kuin muut.
10
1.2 EU-politiikka ja tavoitteet
Suomi on sitoutunut EU:n kasvustrategiassa (EU 2020) sitoutunut kehittämään yhteiskunnan
ja talouden keskeisiä tekijöitä siten, että suomalainen ja eurooppalainen kilpailukyky
vahvistuu, kansalaisten hyvinvointi parantuu ja julkisen talouden kestävyys voidaan
turvata. Strategiaan sisältyy myös koulutuspoliittisia tavoitteita. Suomi on sitoutunut mm.
nuorten koulutustason parantamiseen siten, että vähintään 42 prosenttia 30–34-vuotiaista
on suorittanut korkeakoulututkinnon.
Komissio julkaisi tiedonannon koulutuksen uudelleenajattelusta marraskuussa 2012.
Komissio pitää tiedonantoa keskeisenä koulutusalan strategia-asiakirjana 2010-luvulla.
Tiedonannossa komissio katsoo, että investoiminen yleissivistävään ja ammatilliseen
koulutukseen on olennainen tekijä pyrittäessä vauhdittamaan kasvua ja kilpailukykyä.
Koulutuksen tavoitteena ovat myös aktiivinen kansalaisuus, henkilökohtaisen kehittymisen
mahdollistaminen ja hyvinvoinnin lisääminen.
Tiedonannossa komissio pitää EU:n keskeisinä ongelmina koulunkäynnin varhaista
lopettamista, 73 miljoonan aikuisen alhaista koulutustasoa, puutteellista lukutaitoa lähes
20 prosentilla 15-vuotiasta sekä osaamisen ja työpaikkojen kohtaamattomuutta. Tiedonannossa
arvioidaan, että vuoteen 2020 mennessä korkeaa ammattitaitoa vaativia työpaikkoja
on 20 % enemmän kuin nykyään. Samalla vähän koulutusta vaativien työpaikkojen
osuus laskee.
Komission tiedonannon mukaan ongelmana on, että eurooppalaiset koulutusjärjestelmät
eivät kykene tuottamaan työllistymisen kannalta oikeita taitoja. Komission näkemyksen
mukaan 2000-luvulla tarvitaan erityisesti monialaisia taitoja. Myös osaamisen
arviointiin tulisi panostaa. Komissio painottaa työssäoppimisen merkitystä ammatillisessa
koulutuksessa. Työssäoppiminen ja etenkin oppisopimukset sekä muut kaksiosaiset mallit
edistävät opiskelusta työhön siirtymistä.
Avointen ja joustavien oppimisväylien kehittäminen edellyttää komission mukaan sitä,
että opintosuoritukset pohjautuvat oppilaitoksissa vietetyn ajan sijaan oppimistuloksiin.
Lisäksi tarvitaan kansalaisten parempia tietoteknisiä taitoja, tieto- ja viestintätekniikan
käytön tehostamista oppimisessa ja opetuksessa sekä vapaasti saatavilla olevan tiedon ja
oppimateriaalien nykyistä parempaa hyödyntämistä.
Koulutukseen investoinnin osalta komissio on huolestunut siitä, että talouden taantuma
ja julkisen talouden vakauttamistarve ovat saaneet monet jäsenvaltiot vähentämään
koulutusinvestointejaan. Tästä syystä komissio aikoo kannustaa jäsenvaltioita vuotuista
kasvukertomusta koskevan käsittelyn yhteydessä keskusteluun koulutuksen rahoituksesta.
Investoinnit koulutukseen tulee nähdä sijoituksena tulevaisuuteen. Painopiste tulee