Kuluttajatutkimus herkän ihon ominaisuuksista ja tarpeista - Theseus
Kuluttajatutkimus herkän ihon ominaisuuksista ja tarpeista - Theseus
Kuluttajatutkimus herkän ihon ominaisuuksista ja tarpeista - Theseus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Etanoli, propyleeniglykoli, butyleeniglykoli, kokamidopropyylibetaiini <strong>ja</strong> trietanoliamiini ovat<br />
yleisiä subjektiivisia ihoärsytyksen tuottajia, joita löytyy monista tuotepohjista esimerkiksi<br />
pinta-aktiivisina aineina tai puskurointiaineina. Näiden aiheuttamat ärsytysreaktiot ovat niin<br />
yleisiä, että joitakin näistä aineista käytetään ihotesteissä tunnistettaessa tyypillistä herkkää<br />
ihoa. (Baumann 2002, 33.) Myös A-vitamiinijohdannaiset eli retinoidit kosmetiikassa<br />
aiheuttavat ihoärsytystä etenkin ensimmäisen käyttökuukauden aikana. Tällöin on tärkeää<br />
totuttaa iho tuotteisiin vähitellen, pieniä määriä käyttäen (Baumann 2002, 36). Jotkin,<br />
enimmäkseen ammattilaisten käyttämät ihoa kuorivat tuotteet sisältävät aineita kuten<br />
resorsinolia, TCA:ta (trikloorietyylihappoa), salisyylihappoa sekä AHA-happo<strong>ja</strong><br />
(alfahydroksihappo<strong>ja</strong>), jotka voivat myös aiheuttaa ihoärsytystä riippuen tuotteen<br />
konsentraatiosta sekä pH:sta. (Pons-Guiraud 2004; Loden & Maibach 2000, 432; Baumann<br />
2002, 36).<br />
Kosmetiikassa saa kuitenkin käyttää vain sallittu<strong>ja</strong> raaka-aineita, jotka ovat lainsäädännön<br />
mukaan hyväksyttyjä <strong>ja</strong> turvallisia. Yleisesti allergisoiva ainesosa voidaan sallia<br />
kosmetiikkatuotteissa vain mikäli siitä on varoitusmerkintä pakkauksessa. Limakalvoilla <strong>ja</strong><br />
silmän ympärillä käytettäville ainesosille vaatimukset ovat suurimmat <strong>ja</strong> toiseksi eniten<br />
valvotaan iholle jääviä tuotteita kuten ihovoiteita. (Kosmetiikka-asetus 1223/2009;<br />
Kosmetiikkalaki 22/2005.)<br />
Poishuuhdeltavat tuotteet, kuten sampoo <strong>ja</strong> hoitoaine, voivat sisältää enemmän yleisesti<br />
allergisoivampia aineita, mutta koska ne vaikuttavat iholla vain vähän aikaa, eivät ne<br />
normaalisti ehdi aiheuttaa reaktioita. Lisäksi kosmetiikkapakkauksessa tulee olla oikeat<br />
pakkausmerkinnät kuten tuotteen säilyvyysaika, käyttötarkoitus <strong>ja</strong> ainesosaluettelo. Tällöin<br />
minimoidaan mahdolliset käyttövirheet <strong>ja</strong> jollekin tietylle ainesosalle herkistyneet voivat<br />
ennen tuotteen ostoa tarkistaa, mitä tuote sisältää. (Kosmetiikka-asetus 1223/2009¸<br />
Kosmetiikkalaki 22/2005.) Valitettavasti joskus tuotteessa saattaa olla pieniä määriä allergiaa<br />
aiheuttavia aineita, vaikka niitä ei ole ilmoitettu INCI- eli ainesosaluettelossa. Tällöin ne ovat<br />
voineet kulkeutua tuotteeseen esim. jonkin toisen raaka-aineen mukana (Jolanki 2004).<br />
7.1 Hajusteet<br />
Kosmetiikkatuotteissa käytetyt hajustevalmisteet ovat yhdistelmiä luonnonhajusteista sekä<br />
yksittäisistä kemiallisista aineista. Hajusteteollisuudella on käytössä yli 5000<br />
hajustekemikaalia <strong>ja</strong> n. 200 luonnonhajustetta. Hajusteissa <strong>ja</strong> mausteissa on samo<strong>ja</strong><br />
allergisoivia kemikaale<strong>ja</strong> kuten eugenolia tai kanelialdehydiä. Tällöin hajusteallergikko voi<br />
saada oireita myös syödessään mausteita, mutta tämä on hyvin harvinaista. (Alanko 2004, 16;<br />
Teknokemian yhdistys 2006.)<br />
22
Change language