Kuluttajatutkimus herkän ihon ominaisuuksista ja tarpeista - Theseus
Kuluttajatutkimus herkän ihon ominaisuuksista ja tarpeista - Theseus
Kuluttajatutkimus herkän ihon ominaisuuksista ja tarpeista - Theseus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tyyppi III palaa joskus, ruskettuu yleensä hyvin<br />
Tyyppi IV ei koskaan pala, ruskettuu erittäin hyvin<br />
Useimmiten auringon sietokyvyn luokitukseen vaikuttaa mm. <strong>ihon</strong>- <strong>ja</strong> hiustenväri siten, että<br />
useimmiten luonnostaan vaaleat <strong>ja</strong> punapigmenttiset ovat tyyppiä I-II <strong>ja</strong> pigmentiltään<br />
tummemmat vastaavasti tyyppiä III-IV. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa, vaan<br />
poikkeuksiakin löytyy. (Martin & Rieger 2000, 31.)<br />
3 KOSMETIIKAN TURVALLISUUS<br />
Kosmetiikan aiheuttamat allergiat sekä yliherkkyyttä aiheuttavat reaktiot ovat lisääntyneet<br />
viime vuosina. Yleisimmin oireita kosmetiikasta saavat herkkäihoiset. Hypoteesini jo ennen<br />
kyselytutkimuksen tekoa oli, että herkäksi <strong>ihon</strong>sa luokittelevien kosmetiikkakuluttajien<br />
lukumäärä on Suomessa erittäin suuri. Suurimmalla osalla ei varmaankaan ole todettu<br />
varsinaista kosmetiikka-allergiaa, vaan ihoon saattaa tulla yliherkkyysreaktioita tietyistä<br />
tuotteista tai olosuhteista. On aivan normaalia, että ihoon tulee ärsytysreaktioita liian<br />
voimakkaiden tai muuten epäsopivien tuotteiden käytöstä. Joskus myös vääristä käyttö- tai<br />
säilytystavoista johtuen kosmetiikka saattaa kontaminoitua eli pilaantua <strong>ja</strong> tästä syystä<br />
aiheuttaa oireita. Herkkä iho ei aina ole myöskään pysyvä ongelma, vaan oireet saattavat<br />
vaihdella kausiluontoisesti muun muassa vuodenaikojen mukaan. Joskus<br />
yliherkkyysreaktioiden syynä ei ole lainkaan kosmetiikka, vaan iho on saattanut ahavoitua<br />
esimerkiksi pakkasen vaikutuksesta.<br />
Kuitenkin niille, jotka ovat oikeasti herkistyneitä kosmetiikan raaka-aineille <strong>ja</strong> saavat niistä<br />
voimakkaita oireita, on ensiarvoisen tärkeää pystyä selvittämään, mitä kaikkea tuotteet<br />
sisältävät. Tällöin selkeät pakkausmerkinnät ovat kulutta<strong>ja</strong>lle suuri apu. Esimerkiksi USA:ssa<br />
ei ole yhtä tarkko<strong>ja</strong> lakimääräyksiä kuin EU:ssa, joten siellä saa käyttää termejä<br />
”hypoallergeeninen”, ”dermatologisesti testattu” sekä väitteitä ”ei aiheuta ihoärsytystä”<br />
yms. täysin vapaasti, ilman minkäänlaisia todisteita asiasta. Tällainen saattaa olla kulutta<strong>ja</strong>lle<br />
hyvin harhaanjohtavaa. (Antczak & Antczak 2001, 11-12.)<br />
EU:n alueella ollaan lainsäädännöllisesti tiukempia, <strong>ja</strong> kaikki markkinointiväitteet kuten<br />
”soveltuu herkkäihoiselle” ovat tarkasti säädeltyjä. Yrityksellä tulee olla todisteita<br />
väitteidensä tueksi. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisista testausmenetelmistä saadut tulokset.<br />
Testausmenetelminä käytetään muun muassa in vivo- testiä, joka tarkoittaa elävässä<br />
organismissa tehtyä tutkimusta <strong>ja</strong> in vitro- testiä joka puolestaan on tehty esim. koeputkessa<br />
tai lasimal<strong>ja</strong>ssa. Lisäksi kosmetiikkayrityksellä tulee ETA-alueella löytyä pakkaukseen<br />
merkitystä osoitteesta kaikki tuotekohtaiset tiedot kuten muun muassa tuotteen koostumus <strong>ja</strong><br />
tuotteen turvallisuuden arviointi (Kosmetiikka-asetus 1223/2009, 11, 51; Kulutta<strong>ja</strong>virasto<br />
10
Change language