Helsingin Tarmon juhlajulkaisu. - Trioli Media
19.06.2013 • Views
Share Embed Flag

Helsingin Tarmon juhlajulkaisu. - Trioli Media

Helsingin Tarmon juhlajulkaisu. - Trioli Media

Helsingin Tarmon juhlajulkaisu. - Trioli Media

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
triolimedia.com

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Tarmo<br />

Tarmolla liikkumaan!

3 Pääkirjoitus<br />

4 Tarmo eilen<br />

7 Tarmo tänään ja huomenna<br />

10 Kuulumisia<br />

koordinaattorin kulmasta<br />

Judo 11-15<br />

12 Peruskurssilta pohja<br />

harrastukselle<br />

13 Chikara on tunnettu kilpaseura<br />

14 Helsinki Judo Campin<br />

tatamilla kansainvälisiä vieraita<br />

15 Juha Salonen - 35 vuotta tatamilla<br />

Nyrkkeily 16-29<br />

17 Snadeissa opitaan leikin avulla<br />

18 Nyrkkeilykoulusta<br />

haastatetta harrastukseen<br />

19 Kuntonyrkkeily kehittää<br />

koko kehoa<br />

20 Akatemiassa harjoitellaan<br />

Teamin kilpailijaksi<br />

22 Yrjänä Luja kaatoi<br />

tai kaatui kehässä<br />

24 Miia Savela oli ensimmäisiä<br />

kuntonyrkkeilijöitä<br />

25 Pekka Haapasalo löysi<br />

hyvän hengen Tarmosta<br />

26 Ilmo Lindqvist<br />

on <strong>Tarmon</strong> mies<br />

Päätoimittaja<br />

Mira Anttila<br />

Toimitus<br />

Anneli Rajaniemi<br />

Christer Lindqvist<br />

Esko Kuismin<br />

Hannu Oinas<br />

HELSINGIN TARMO<br />

Sisällysluettelo<br />

Ilpo Seppälä<br />

Juha Salonen<br />

Juha Turkka<br />

Kari Simonen<br />

Kimmo Luja<br />

Laura Kakkola<br />

Laura Kokkola<br />

28 Jokaisella on suunnitelma,<br />

kunnes häntä lyödään<br />

Painonnosto ja voimanosto 30-38<br />

31 Painonnoston ja<br />

voimanoston erot<br />

32 Ruskeasuon salilla viidellä<br />

vuosikymmenellä<br />

34 Naisnäkökulmaa voimanostoon<br />

35 Mervi Rantamäki tahtoo<br />

maailman vahvimmaksi<br />

37 Tomi Lindqvist on tarmolainen<br />

viimeiseen asti<br />

Yleisurheilu 39-47<br />

40 Vanhemmat ovat tärkeä tuki<br />

yleisurheilukoululaiselle<br />

41 <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong><br />

yleisurheilu 2001-2010<br />

44 Yleisurheiluveteraanit<br />

45 Sirkka ”kuulamummo”<br />

Rannema ennätysjahdissa<br />

46 Kari Simosen koti löytyi Tarmosta<br />

Paini 48-54<br />

49 Nassikkapainijat villitsevät<br />

50 Painikoulut opettavat<br />

51 Kuntopainia kysytään<br />

52 Kilpailu on luonnollista painia<br />

53 Kuisminin perheessä<br />

painivat kaikki miehet<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> 80-vuotis<strong>juhlajulkaisu</strong><br />

Maria Lindberg<br />

Martti Kuokkanen<br />

Risto Karasmaa<br />

Terhi Kiintola<br />

Tomi Lindqvist<br />

Virve Riikonen<br />

Åke Koponen<br />

Ulkoasu ja taitto<br />

Mikko Blomberg<br />

Julkaisija<br />

<strong>Helsingin</strong> Tarmo ry<br />

Painopaikka<br />

Edita Prima, Helsinki 2011

Pääkirjoitus<br />

Taas on juhlan aika. <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong>a paremmin<br />

tunnettu <strong>Helsingin</strong> Työväenyhdistyksen<br />

voimistelu- ja urheiluseura Tarmo ry täyttää<br />

80 vuotta.<br />

<strong>Tarmon</strong> 80-vuotisen taipaleen aikana on<br />

sen toiminnasta kirjoitettu monta teosta. Teoksissa on<br />

kerrottu kunkin ajanjakson tärkeimmistä tapahtumista<br />

ja saavutuksista unohtamatta poliittista vääntöä, jota historian<br />

aikana on urheilurintamalla käyty. <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong><br />

toiminnassa on aina pyritty välttämään politiikan<br />

sotkemista urheiluun. Jo seuran ensimmäinen puheenjohtaja<br />

Severi Koskinen korosti, että Tarmo on urheilua<br />

varten, eivätkä poliittiset tavoitteet saa määrätä. Severin<br />

periaatetta on pyritty noudattamaan, vaikka se välillä on<br />

ollut vaikeaa. Onneksi tällä hetkellä urheilurintamalla on<br />

keskitytty tulosten tekemiseen eikä politiikkaan.<br />

2000-luvullakin on ollut omat haasteensa. <strong>Helsingin</strong><br />

Työväentalolla ollut nyrkkeilysali ja <strong>Tarmon</strong> toimisto<br />

otettiin <strong>Helsingin</strong> työväenyhdistyksen (HTY) omaan<br />

käyttöön. Onneksi uusi, sopiva tila löytyi HTY:n omistamasta<br />

kiinteistöstä Vallilasta, Sturenkatu 27:sta. Hakaniemessä<br />

perinteisen HTY:n talon kellaritasossa ei enää<br />

haise hiki eivätkä urheilijat poukkoile treenikasseineen<br />

ala-aulassa. Monen urheilijan koti on muisto vain. Myös<br />

”<br />

On<br />

minun, joka liityin Tarmoon 9-vuotiaana kulmien kundina<br />

vuonna 1956.<br />

<strong>Tarmon</strong> harrastajat ovat jo vuosien ajan sopeutuneet<br />

uusiin harjoittelupaikkoihin. Judokat ovat muuttaneet<br />

moneen kertaan ja nykyinen harjoittelupaikka on Sturenkatu<br />

25:ssa. Painijat pitävät majaansa Vuosaaren urheilutalolla<br />

ja Myllypuron Liikuntamyllyssä, painonnostajat<br />

ja voimanostajat Ruskeasuon hallissa ja yleisurheilijat<br />

Eläintarhassa, Oulunkylässä, Paloheinässä ja Liikuntamyllyssä.<br />

Haaveena on joskus saada oma tila, jossa useampi laji voisi harjoitella yhdessä.<br />

Tarmolla on tällä hetkellä enemmän jäsenmaksun maksaneita harrastajia kuin vuosikymmeniin. On erittäin ilahduttavaa,<br />

että jaostoissa toimivat henkilöt ovat aktiivisella panostuksellaan saaneet toimintaan runsaasti uusia jäseniä,<br />

etenkin naisia ja ennen kaikkea nuoria. Nuorisotyö on aina ollut tärkeässä osassa <strong>Tarmon</strong> menestystä. Sanotaanhan,<br />

että kannettu vesi ei kaivossa pysy.<br />

Viime vuosien menestystarina on aikuisten aktivointi liikkumaan. Esimerkiksi kuntonyrkkeilystä on tullut erittäin<br />

suosittu. Tämän päivän työpaikoilla istutaan paljon näyttöpäätteiden edessä, mikä aiheuttaa niskakipuja ja ryhtivikoja.<br />

Säännöllisellä liikunnan harrastuksella pystytään poistamaan staattisesta työstä aiheutuneet vaivat.<br />

Kilpailurintamalla on ollut paljon onnistumisia ja ilonaiheita. Tarmolaiset ovat näyttäneet kyntensä niin MM-, EM-<br />

kuin SM-tasoilla haalimalla mitaleita ja kunniaa. Tarmo on useissa lajeissa noussut aivan valtakunnan kärkiseurojen<br />

joukkoon. Tulevaisuus näyttää tällä hetkellä hyvältä, sillä nuoria on eri lajeissa kipuamassa edustustehtäviin ja vanhat<br />

konkarit tekevät rajusti töitä siellä pysyäkseen. Tavoitteena on saada lisää aktiivisia harrastajia sekä kannustaa<br />

maailman huipulle kilpaurheilijoita, jotka siihen ovat valmiita panostamaan<br />

Me tarmolaiset voimme olla ylpeitä saavutuksistamme ja hyvästä yhteishengestä. Kiitän kaikkia, jotka ovat vaivojaan<br />

säästämättä antaneet aikaansa <strong>Tarmon</strong> asioiden hoitamiseen. Ilman Teitä emme olisi nyt näin elinvoimaisia kuin<br />

olemme. Uudet haasteet ovat jo oven takana ja uskon, että yhdessä voimme nekin voittaa. Toivon, että hyvä urheiluhenki<br />

säilyy Tarmossa päällimmäisenä tulevinakin vuosikymmeninä ja saamme nauttia menestyksestä.<br />

Parhaimmat onnitteluni<br />

80 vuotta täyttävälle Tarmolle.<br />

Kari Simonen<br />

puheenjohtaja<br />

erittäin ilahduttavaa,<br />

että jaostoissa toimivat<br />

henkilöt ovat aktiivisella<br />

panostuksellaan<br />

saaneet toimintaan<br />

runsaasti uusia jäseniä<br />

HELSINGIN TARMO

Tarmo eilen<br />

<strong>Tarmon</strong> historia on värikäs ja tapahtumarikas niin<br />

urheilun kuin urheilupolitiikan saralla. <strong>Helsingin</strong><br />

Työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura<br />

Tarmo ry:n perustava kokous pidettiin <strong>Helsingin</strong><br />

Työväenyhdistyksen (HTY) talolla 10.4.1931.<br />

Kokouksen avasi Severi<br />

Koskinen, joka valittiin<br />

<strong>Tarmon</strong> ensimmäiseksipuheenjohtajaksi,<br />

sihteeriksi valittiin<br />

Valdemar Liljeqvist ja rahastonhoitajaksi<br />

Yrjö Pirhonen. Uuden seuran<br />

perustamisen taustalla oli kaksi<br />

yleistä poliittista syytä, sosiaalidemokraattien<br />

ja kommunistien tulehtuneet<br />

välit sekä 10.1.1931 säädetty<br />

kommunistilaki, jonka perusteella<br />

oli lakkautettu mm. HTY:n alkuperäinen<br />

urheiluseura <strong>Helsingin</strong> Jyry.<br />

1950-luvulla urheilupolitiikassa<br />

myrskysi jälleen. <strong>Helsingin</strong> Tarmo<br />

erotettiin 8.11.1956 Työväen Urheiluliitosta<br />

(TUL). <strong>Tarmon</strong> jaostot liittyivät<br />

yksitellen Suomen Voimistelu-<br />

ja urheiluliiton (SVUL) lajiliittoihin,<br />

ensimmäisenä nyrkkeilijät vuonna<br />

1956. Tarmo ja monet muut TUL:sta<br />

erotetut tai eronneet seurat perustivat<br />

vuonna 1959 Työväen Urheiluseurojen<br />

Keskusliiton (TUK). TUK lak-<br />

HELSINGIN TARMO<br />

kautettiin 1979 ja <strong>Tarmon</strong> jaostot siirtyivät<br />

taas kokonaisuudessaan takaisin<br />

SVUL:n lajiliittoihin.<br />

Kun Tarmo perustettiin, <strong>Helsingin</strong><br />

Työväenyhdistyksen talolla harrastettiin<br />

yleisurheilua, painia, nyrkkeilyä,<br />

jalkapalloa, pesäpalloa ja naisvoimistelua.<br />

Myöhemmin <strong>Tarmon</strong><br />

lajivalikoima laajeni judolla (Chikara),<br />

painon- ja voimanostolla sekä<br />

lento- ja koripallolla. 2010-luvulla<br />

Tarmossa harrastetaan aktiivisesti<br />

judoa, nyrkkeilyä, painia, painon- ja<br />

voimanostoa sekä yleisurheilua.<br />

” Uuden<br />

Urheilusaavutuksia<br />

19 0-1960-luvuilta<br />

<strong>Tarmon</strong> perustamisen aikaan nyrkkeily<br />

oli seuran vahvin laji. Harrastuksen<br />

suosio hiipui vuosina 1936-<br />

1938, mutta talvi- ja jatkosotien aikana<br />

ja jälkeen nyrkkeily elpyi. 1940-<br />

ja 1950-lukujen vaihteessa Tarmo oli<br />

kiistatta TUL:n paras nyrkkeilyseura.<br />

Vuonna 1935 Helsinki ympärijuoksussa<br />

oli Tarmosta mukana seitsemän<br />

joukkuetta, kussakin 20 juoksijaa.<br />

Kilpailussa sijoituttiin hopealle.<br />

1950- ja 1960-luvuilla <strong>Tarmon</strong><br />

urheilumenestys oli loistava. 1950luvun<br />

alkupuolella <strong>Helsingin</strong> Tarmo<br />

oli TUL:n lippulaiva. Painissa Niilo<br />

Turkkila voitti MM-hopeaa useiden<br />

SM-mitaleiden lisäksi. <strong>Tarmon</strong> naisten-<br />

ja miesten koripallojoukkueet<br />

olivat Suomen huippuja. Naiset voittivat<br />

SM-kultaa vuosina 1944, 1948<br />

ja 1954. Lentopallossa Tarmo voitti<br />

TUL:n mestaruuden vuonna 1956.<br />

<strong>Tarmon</strong> lentopalloilijoita oli 1950-<br />

1960 luvun puoliväliin asti maaottelukokoonpanossa<br />

aina 2-4 pelaajaa.<br />

seuran perustamisen taustalla<br />

oli kaksi yleistä poliittista syytä,<br />

sosiaalidemokraattien ja kommunistien<br />

tulehtuneet välit sekä säädetty<br />

kommunistilaki.

Jorma Limmonen hallitsi nyrkkeilyssä<br />

kolmea alinta painoluokkaa<br />

vuodet 1953-1964. Hän voitti kaikkiaan<br />

10 Suomen mestaruutta ja uransa<br />

alkuvuosina lisäksi neljä TUL:n<br />

mestaruutta. Nyrkkeilijä Martti Lehtevä<br />

voitti kevytsarjan TUL:n mestaruuden<br />

1954 ja kevyen välisarjan<br />

Suomen mestaruuden 1958. Kummallakin<br />

oli myös hyvin merkittäviä<br />

kansainvälisiä edustuksia.<br />

Jorma Limmonen ja Martti Lehtevä<br />

edustivat Suomea Rooman olympialaisissa<br />

1960. Limmonen voitti<br />

olympiapronssia. Hän kuului olympiajoukkueeseen<br />

myös Tokiossa<br />

1964. Nyrkkeilijöiden olympiaedustukset<br />

eivät olleet Tarmossa tuolloin<br />

uutta: Tauno Rinkinen kuului Suomen<br />

olympiajoukkueeseen Lontoossa<br />

1948. Mainittakoon, että hän oli<br />

ensimmäinen TUL:n nyrkkeilijä, joka<br />

valittiin olympiajoukkueeseen.<br />

Limmosen ja Lehtevän jälkeen<br />

<strong>Tarmon</strong> ehdottomaksi nyrkkeilytähdeksi<br />

kohosi Ilmo Lindqvist. Lindqvist<br />

sijoittui SM-hopealle kevyessä<br />

keskisarjassa 1962 ja voitti Suomen<br />

mestaruuden keskisarjassa 1963.<br />

Vuodet 1966-68 Lindqvist hallitsi<br />

kevyttä keskisarjaa.<br />

Urheilusaavutuksia<br />

1970-1990-luvuilta<br />

1970-luku oli Tarmolle vahvan kansainvälisen<br />

menestyksen vuosikymmen.<br />

Judo valtasi alaa ja Chikaran<br />

judokat nousivat maan kovimpaan<br />

kärkeen. Judoka Markku Airio edusti<br />

Suomea Montrealin olympialaisissa<br />

1976. Painonnostaja Kauko Kangasniemi<br />

voitti useita MM- ja EM- sekä<br />

SM-mitaleja sekä paranteli monesti<br />

MM-tulosta. Vahvaan painonnostokaartiin<br />

kuului myös Juhani Avellan.<br />

1970-luvun loppupuolella painijatkin<br />

alkoivat taas olla Suomen huipulla.<br />

Jouko Kuossari, Olavi Vainio<br />

ja Ilpo Seppälä kuuluivat Suomen<br />

Painiliiton edustusvalmennettaviin.<br />

Vuonna 1976 Ilpo Seppälä voitti Suomen-<br />

ja Pohjoismaiden mestaruudet.<br />

Jouko Kuossari edusti Suomea MM<br />

–kisoissa Meksikossa vuonna 1978.<br />

Ilpo Seppälä sijoittui MM-kilpailuissa<br />

vuonna 1977 kuudenneksi. 1970luvulla<br />

veljekset Erkki ja Kimmo<br />

Luja sekä Heikki Ukkola nyrkkeilivät<br />

kansallisella huipputasolla.<br />

1980-luku oli painijoiden, nyrkkeilijöiden<br />

ja judokoiden vuosikym-<br />

” <strong>Tarmon</strong><br />

perustamisen aikaan nyrkkeily<br />

oli seuran vahvin laji.<br />

men. Moskovan olympialaisissa<br />

vuonna 1980 oli edustajina judoka<br />

Jaakko Saari ja painonnostaja Viktor<br />

Sirkiä. Los Angelesin olympialaisiin<br />

vuonna 1984 pääsivät mukaan judoka<br />

Juha Salonen, painija Ilpo Seppälä<br />

ja nyrkkeilijä Hannu Vuorinen. Miehet<br />

tekivät seuraennätyksen, sillä<br />

samasta seurasta oli kolmen eri voimailulajin<br />

edustajat samoissa olympialaisissa.<br />

Soulin olympialaisissa<br />

vuonna 1988 oli mukana judoka<br />

Juha Salonen ja painin päävalmentajana<br />

Ilpo Seppälä. Painissa Ilpo Seppälä<br />

saavutti MM-pronssia vuonna<br />

1981. Juha Salonen saavutti useita<br />

MM-, EM ja SM-mitaleja.<br />

1980-luvulla <strong>Tarmon</strong> painivalmentajana<br />

touhusi vääpeli Jorma<br />

Turunen. Lasten ja nuorten painitoiminta<br />

oli lähes pysähdyksissä 1970-<br />

ja 1980-lukujen vaihteessa. Vuoden<br />

1988 syksyllä toiminta aloitettiin Ilpo<br />

Seppälä johdolla tehostetusti Vuosaaren<br />

urheilutalon painisalissa. Valmentajina<br />

toimivat alkuvuosina Harri<br />

Uusimäki ja Timo Kaitalahti.<br />

Painonnostossa Tenho Kantola<br />

saavutti ikämiesten MM-pronssia<br />

vuonna 1989. <strong>Helsingin</strong> Tarmo<br />

järjesti yleisurheilussa kansainväliset<br />

50 v. juhlakilpailut Eläintarhan<br />

uudistetulla urheilukentällä vuonna<br />

1981. <strong>Tarmon</strong> Risto Karasmaa kehitti<br />

yleisurheilun ultramoniottelun (20<br />

lajia) samana vuonna. Tänä päivänä<br />

lajilla on oma kansainvälinen liitto<br />

ja suosio on levinnyt ympäri maailmaa.<br />

Talvisin sisähallissa kilpaillaan<br />

14 lajissa.<br />

1980-luvulla kehään asteli Ilmo<br />

Lindqvistiltä oppinsa ammentanut<br />

Vuoristen veljessarja. Hannu Vuorinen<br />

edusti Suomea Los Angelesin<br />

olympialaisissa 1984. Hän voitti Suomen<br />

ja Pohjoismaiden mestaruudet<br />

sekä Tammer- ja GeeBee-turnaukset.<br />

Veljeksistä Simo ja Vesa ylsivät SMmitaleille.<br />

Nuorin veljeksistä, Reijo<br />

Vuorinen, voitti ensimmäisen SMmitalinsa<br />

1988 ja hallitsi kevytsarjoja<br />

aina vuoteen 1997 saakka. Myös Reijolla<br />

oli lukuisia kansainvälisiä edustustehtäviä.<br />

1990-luvun alkupuolella kansallisella<br />

huipulla nyrkkeili Ilmo Lind-<br />

qvistin valmennuksessa keskisarjalainen<br />

Juha Turkka. Vuosikymmenen<br />

puolivälissä Ilmo Lindqvistin<br />

opit nostivat nyrkkeilyväen tietoisuuteen<br />

myös raskaan sarjan vasurin,<br />

Jaakko Lundénin. Varsinaisen<br />

menestyksensä Lundén saavutti TN-<br />

Boxingin riveissä. Samoihin aikoihin<br />

<strong>Helsingin</strong> Atleettiklubista Tarmoon<br />

siirtynyt Mika Andersson alkoi raivata<br />

tietään kansalliselle huipulle,<br />

mikä huipentui vuonna 2002 raskaan<br />

sarjan Suomen mestaruuteen. Kaikilla<br />

edellä mainituilla nyrkkeilijöillä<br />

on myös kansainvälisiä meriittejä.<br />

Myös sotilaiden urheilussa menestyttiin,<br />

Tomi Lindqvist voitti nyrkkeilyssä<br />

sotilaiden Suomen mestruuden<br />

vuonna 1992.<br />

Barcelonan olympiakisoissa 1992<br />

Tarmosta olivat mukana judon päävalmentajana<br />

Juha Salonen ja painin<br />

päävalmentajan tehtävissä Ilpo<br />

Seppälä. Vuosituhannen viimeisellä<br />

vuosikymmenellä myös veteraaniyleisurheilijat<br />

alkoivat aktiivisesti<br />

kilpailla. SM-kilpailuissa tuli vuosittain<br />

useita mitaleja.<br />

1990-luvulla painija Kristian<br />

Kosonen saalisti <strong>Tarmon</strong> trikoissa<br />

neljä aikuisten SM-mitalia. Tuo vuosikymmen<br />

olikin <strong>Tarmon</strong> painissa<br />

nuorison ja tulevan mestariaineksien<br />

kasvattamista. 90-luvun alussa<br />

pojille järjestettiin painiharjoituksia<br />

perinteisessä HTY:n ja <strong>Tarmon</strong> koripallo-<br />

ja nyrkkeilysalissa. Säästöpankinrannassa<br />

valmentajina toimivat<br />

Jouko Kuossari ja Pekka Seppälä.<br />

Legendaarinen <strong>Tarmon</strong> painisali oli<br />

jo tuolloin muussa käytössä. Koko<br />

toiminta keskittyi vuoden 1994 syksystä<br />

Vuosaaren urheilutalolle ja siitä<br />

voidaankin katsoa <strong>Tarmon</strong> painin<br />

lähteneen uuteen nousuun.<br />

Chikara on järjestänyt Helsinki<br />

Judo Camp -leirin kesäisin nuorille<br />

vuodesta 1997 alkaen. Chikara voitti<br />

joukkue Suomen mestaruuden viisi<br />

kertaa vuosina 1991,1993, 1994, 1996<br />

ja 1999. Chikarasta SM-mitaleja 1990luvulla<br />

saivat judokat Mauri Kivistö<br />

(1990), Juha Salonen (1991, 1993),<br />

Mika Mäkelä (1993, 1994, 1995, 1996,<br />

1998, 1999), Elina Koskenoja (1996) ja<br />

Jukka Laitinen (1999).<br />

HELSINGIN TARMO

” Kun<br />

Tarmo perustettiin, <strong>Helsingin</strong><br />

Työväenyhdistyksen talolla harrastettiin<br />

yleisurheilua, painia, nyrkkeilyä,<br />

jalkapalloa, pesäpalloa ja naisvoimistelua.<br />

Painissa Kristian ”Kille” Kosonen<br />

voitti hopeaa miesten SM-kisoissa<br />

vuonna 1994 sekä kreikkalais-roomalaisessa<br />

että vapaapainissa. Kille<br />

oli mitaleilla myös vuosina 1995 ja<br />

1996.<br />

Tarmo 000-luvun<br />

alkupuolella<br />

<strong>Tarmon</strong> kilpanyrkkeily hiipui 1990luvun<br />

puolivälissä, mutta kunto- ja<br />

naisnyrkkeily olivat samaan aikaan<br />

erittäin voimakkaassa kasvussa.<br />

2000-luvun alussa valmentajakaarti<br />

uusiutui ja kasvoi. Systemaattinen<br />

valmennustoiminta, joka on kohdistettu<br />

erityisesti nuoriin, on alkanut<br />

tuottaa hedelmää. <strong>Helsingin</strong> Tarmo<br />

arvioitiin 2010 valtakunnallisesti<br />

toiseksi parhaaksi seuraksi nyrkkeilyn<br />

juniorivalmennuksessa. Seuran<br />

juniorit, sekä tytöt että pojat, ovat<br />

menestyneet erinomaisesti kansallisen<br />

tason kilpailuissa. Myös <strong>Helsingin</strong><br />

<strong>Tarmon</strong> kuntonyrkkeily ja naisten<br />

nyrkkeilyliikunta ovat erittäin<br />

suosittuja. Naisnyrkkeilyssä Suomen<br />

mestaruuksista on oteltu vuodesta<br />

1995. Keveimpiä painoluokkia<br />

hallitsi vuodet 2007-2010 Sanna-<br />

Kaisa Luja. Vuonna 2011 hän oli jaetulla<br />

kolmannella sijalla. Hänellä on<br />

tähän mennessä neljä Suomen mestaruutta.<br />

Judossa 2000-luvun alkupuoli on<br />

ollut nuorten judokoiden esiinmarssiaikaa.<br />

Arvokisamitaleja on tullut<br />

roppakaupalla.<br />

Vuonna 2006 painija Antero Perez-<br />

Juntunen saavutti 14 vuoden jälkeen<br />

tarmolaisena miesten Suomen mestaruuden.<br />

Anterolla on toistakymmentä<br />

poikien ja junioreiden SMmitalia.<br />

Anteron avattua menestysikkunan,<br />

ovat useat <strong>Tarmon</strong> painijat<br />

olleet SM- ja PM-tasolla palkinnoilla.<br />

Sasu Kaasinen voitti vuonna 2009<br />

junioreiden EM-kultaa ja hänellä on<br />

toistakymmentä poikien ja juniorien<br />

SM-mitalia. Sasu on tällä hetkellä<br />

Suomen painin olympiavalmennettavissa.<br />

2000-luvun ensimmäisen kym-<br />

6 HELSINGIN TARMO<br />

menen vuoden aikana <strong>Tarmon</strong><br />

junioripainijat ovat nousseet SMkisojen<br />

palkintopallille 40 kertaa ja<br />

olleet edustustehtävissä sekä arvokisoissa<br />

että maaotteluissa lukuisia kertoja.<br />

2000- luvulla kuntopainiryhmä,<br />

K-18, on toiminut virkeästi ja sen<br />

suosio näyttää kasvavan.<br />

<strong>Tarmon</strong> voimanostotoiminta aktivoitiin<br />

uudelleen vuonna 2004. <strong>Tarmon</strong><br />

voimanoston kilpailusaavutukset<br />

ovat viimeisen seitsemän vuoden<br />

aikana olleet erinomaisia ja tällä hetkellä<br />

<strong>Helsingin</strong> Tarmo kuuluu voimanoston<br />

kärkiseurojen joukkoon<br />

Suomessa.<br />

<strong>Tarmon</strong> nostajia on valittu maajoukkueen<br />

edustustehtäviin MMkilpailuihin<br />

10 kertaa, EM-kilpailuihin<br />

7 ja PM-kilpailuihin kolme kertaa.<br />

Vuodesta 2005 lähtien kaikkiaan<br />

12 voimanostajaamme on saavuttanut<br />

mitaleita maailmanmestaruus,<br />

Euroopan mestaruus-, Pohjoismaiden<br />

mestaruus- ja Suomen mestaruus<br />

kilpailuissa. Näistä kilpailuista<br />

<strong>Tarmon</strong> nostajat ovat saavuttaneet<br />

” Vuosituhannen<br />

Rahaa kassaan monilla keinoilla<br />

›› Tarmolaiset ovat aina olleet talkoohenkisiä<br />

ja innokkaita ideoimaan, miten<br />

kassaan saadaan tuloja, jotta jäsen-<br />

ja harjoittelumaksut voidaan pitää<br />

kohtuullisina ja toiminta silti pyörii.<br />

Välillä on siivottu talkoilla Olympiastadionin<br />

katsomoita, hoidettu järjestysmiestoimintaa,<br />

pakattu yritysten<br />

postituksia, korjattu asuntoja, muutettu<br />

yritysten konttoreita, järjestetty<br />

kilpailutapahtumia, pidetty arpajaisia<br />

ja toimittu TV-ohjelmien avustajina.<br />

yhteensä 49 mitalia. Nostajat ovat<br />

tehneet maailmanennätyksiä, Pohjoismaiden<br />

ennätyksiä ja Suomenennätyksiä<br />

yhteensä yli 30 kpl.<br />

Voimanostossa Jani Rainela saavutti<br />

juniorien maailmanmestaruuden.<br />

Mervi Rantamäki nosti MMhopeaa<br />

ja -pronssia sekä Maria Lindberg<br />

MM-pronssia. Mervi Rantamäki<br />

voitti Euroopan mestaruuden ja kolme<br />

EM-hopeaa. Leena Jokitalo saavutti<br />

EM-pronssia. Mervi Rantamäki<br />

voitti Pohjoismaiden mestaruuden<br />

ja junioriluokassa Anton Kare<br />

nosti PM-hopeaa. Voimanoston Suomen<br />

mestareita ovat Mervi Rantamäki,<br />

Maria Lindberg ja Leena Jokitalo<br />

sekä junioriluokassa Anton Kare ja<br />

Jani Rainela. Voimanoston SM-hopeaa<br />

saavuttivat Ari Jauhiainen sekä<br />

veteraaniluokassa Pasi Kemppainen<br />

ja Jorma Harjapää.<br />

Penkkipunnerruksen Pohjoismaiden<br />

mestaruuden voitti Mervi Rantamäki.<br />

Penkkipunnerruksen Suomenmestareita<br />

ovat Helena Koponen,<br />

Mervi Rantamäki, Maria Lindberg<br />

sekä junioriluokassa Jani Rainela<br />

ja veteraaniluokassa Åke Koponen.<br />

Penkkipunnerruksen SM-hopeaa<br />

saavutti junioriluokassa Anton<br />

Kare. Penkkipunnerruksen SMpronssia<br />

nosti Tomi Lindqvist sekä<br />

veteraaniluokassa Reijo Murto. ●<br />

viimeisellä<br />

vuosikymmenellä veteraaniyleisurheilijat<br />

alkoivat aktiivisesti kilpailla.<br />

Suurimmat yksittäiset rahan ansaitsemismuodot<br />

ovat ehdottomasti olleet<br />

veikkauskuponkien vastaanotto<br />

<strong>Tarmon</strong> toimistossa <strong>Helsingin</strong><br />

Työväenyhdistyksen (HTY) talossa,<br />

Bingo-toiminnan järjestäminen<br />

HTY:n juhlasalissa, pienoisgolfradan<br />

pito Hämeentiellä, Kunniakierros-liikuntatapahtumanrahankeruu<br />

sekä kannatusilmoitusten<br />

myynti ohjelmalehtisiin.

Tarmo tänään<br />

ja huomenna<br />

<strong>Tarmon</strong> historia on värikäs ja vauhdikas. Vaikka nykyinen<br />

toiminta on monin tavoin erilaista kuin aiempina<br />

vuosikymmeninä väriä ja vauhtia riittää edelleen.<br />

Edelleen kuitenkin <strong>Helsingin</strong> Tarmo pyörii<br />

vapaaehtoisten voimin.<br />

Helsinkiläisessä urheiluseurassayhteiskunnan<br />

muutokset näkyvät.<br />

Harjoituksiin osallistuu<br />

yhä värikkäämpää<br />

väkeä niin taustoiltaan, ihonväriltään<br />

kuin kiinnostuksiltaan. Harjoituksissa<br />

titteleitä tai syntymäkaupunkia<br />

ei kysellä, vaan tärkeintä on<br />

yhdessä liikkuminen. <strong>Tarmon</strong> laji- ja<br />

ryhmävalikoima 2010-luvulla tarjoaa<br />

monenlaisia mahdollisuuksia kaikenlaisille<br />

liikkujille. Yhä useampi on jo<br />

löytänyt oman lajinsa Tarmosta, sillä<br />

seurassa on enemmän jäsenmaksun<br />

maksaneita kuin vuosikymmeniin.<br />

Tilaa löytyy jokaiselle ja jokainen on<br />

tervetullut treenaamaan niin pitkälle<br />

kuin oma kiinnostus riittää, jopa <strong>Tarmon</strong><br />

edustusasuun asti. 2010-luvulla<br />

Tarmossa voi harrastaa judoa, pai-<br />

nia, nyrkkeilyä, painonnostoa, voimanostoa<br />

ja yleisurheilua.<br />

Judo<br />

Judo on maailman suosituin kamppailulaji,<br />

joka syntyi Japanissa 1800-<br />

ja 1900-lukujen vaihteessa. Judon<br />

kehitti Jigoro Kano, jonka keskeinä<br />

ajatuksena oli yhteisen hyvän periaate,<br />

joka pyrki kehittämään harrastajaa<br />

ja ohjaajaa sekä henkiseen että<br />

eettiseen kasvuun. Judossa korostuu<br />

toisen kunnioitus ja toiselta oppiminen.<br />

Näihin periaatteisiin perustuu<br />

” Tilaa<br />

myös <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> judojaoston<br />

Chikaran toiminta. Chikara on<br />

yksi Suomen vanhimmista judoseuroista.<br />

Chikara järjestää harjoituksia<br />

viikottain sekä kuntoilijoille että kilpailijoille<br />

lapsista senioreihin. Judoharrastus<br />

aloitetaan peruskurssilta,<br />

joita Chikara järjestää joka syksy ja<br />

kevät. Kilpailemisen voi aloittaa jo<br />

harrastuksen alkuvaiheessa peruskurssin<br />

jälkeen. Chikaran judokat<br />

ovat menestyneet 2000-luvulla erityisen<br />

hyvin.<br />

Paini<br />

Jo antiikin olympialaisissa kisattiin<br />

painimalla. Nykyinen kreikkalaisroomalainen<br />

paini on kuitenkin kehitetty<br />

1800-luvun sirkuspainista ja se<br />

on huomattavasti väkivallattomampaa<br />

kuin antiikin olympialaisissa.<br />

Fyysisen taitavuuden lisäksi painissa<br />

menestyäkseen tarvitaan oivalluskykyä<br />

tehdä nopeita tilannearvioita<br />

ja ratkaisuja.<br />

löytyy jokaiselle ja jokainen on<br />

tervetullut treenaamaan niin pitkälle<br />

kuin oma kiinnostus riittää.<br />

HELSINGIN TARMO<br />

7

HELSINGIN TARMO<br />

” <strong>Tarmon</strong><br />

laji- ja ryhmävalikoima<br />

2010-luvulla tarjoaa<br />

monenlaisia mahdollisuuksia<br />

kaikenlaisille liikkujille.<br />

Fyysisesti lihaskuntoa, kestävyyttä, nopeutta ja koordinaatiota<br />

vaativa laji on säilyttänyt suosionsa myös<br />

koko <strong>Tarmon</strong> 80-vuotisen historian ajan. <strong>Tarmon</strong> molskilla<br />

nuorimmat nujuajat ovat 5-vuotiaita, toisessa päässä<br />

ikärajaa ei ole. Painia voi harrastaa kuntoilumielessä<br />

tai edetä painikoulujen kautta kilpailuihin asti. <strong>Tarmon</strong><br />

nuoret painijat ovat menestykkäitä kilpailijoita.<br />

Nyrkkeily<br />

Nyrkkeilyä harrastettiin jo antiikin olympialaisissa. Säännöt<br />

ovat hiotuneet ja nykyisin nyrkkeily on monipuolinen<br />

ja haastava urheilulaji, joka vaatii harrastajaltaan nopeutta,<br />

kestävyyttä, reaktiokykyä ja keskittymistä.<br />

Tarmo on kasvattanut useita niin kansallisen kuin<br />

olympiatason huippunyrkkeilijöitä. <strong>Tarmon</strong> sali tarjoaa<br />

ammattitaitoisia ohjattuja harjoituksia nuorille ja vanhoille,<br />

naisille ja miehille. Jokaiselle harrastajalle tarjotaan<br />

puitteet kehittyä mahdollisimman monipuolisesti<br />

nyrkkeilijänä ja urheilijana. Jos harrastaja haluaa, Tarmo<br />

tarjoaa mahdollisuuden edetä nyrkkeilijänä mahdollisimman<br />

pitkälle.

Voimanosto<br />

Voimanosto kehittyi kehonrakennuksen voimaharjoitteista<br />

omaksi lajikseen 1960-luvulla. Kilpailulajina voimanosto<br />

koostuu kolmesta eri nostomuodosta, joiden<br />

jokaisen maksimisuoritukset lasketaan yhteen. Nostomuodot<br />

ovat jalkakyykky, penkkipunnerrus ja maastanosto.<br />

Harjoittelu kehittää koko vartalon koordinaatiota,<br />

maksimivoimaa, nopeusvoimaa ja kestovoimaa.<br />

<strong>Tarmon</strong> harjoituksissa käy seuran kilpanostajia sekä<br />

kuntoilijoita ja muiden urheilulajien harrastajia, jotka<br />

haluavat kehittää fyysistä voimaa. <strong>Helsingin</strong> Tarmo<br />

kuuluu tällä hetkellä voimanoston kärkiseuroihin. Lähes<br />

kuukausittain <strong>Tarmon</strong> voimanostajien kilpailutuloksissa<br />

komeilee kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen mitalisteja.<br />

” Vaikka<br />

Painonnosto<br />

Painonnostoa on harrastettu urheilulajina 1800-luvulta<br />

lähtien. Painonnosto on laji, jossa pyritään nostamaan<br />

kahdella kädellä temmaten ja työntäen mahdollisimman<br />

painava tanko painolevyineen suorille käsille pään yläpuolelle.<br />

Painnonnostoharjoittelu kehittää koko vartalon<br />

koordinaatiota ja lihaksia tasapuolisesti.<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> kotisalilla Ruskeasuon Urheiluhal-<br />

lissa saa ohjattua harjoittelua ja valmennusapua. Salille<br />

on myös mahdollista tulla harjoittelemaan oman harjoitusohjelman<br />

mukaisesti. <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> painonnostajat<br />

ovat menestyneet vuosikymmenten aikana niin Suomessa<br />

kuin ulkomaillakin.<br />

Yleisurheilu<br />

Yleisurheilu on yhteisnimitys useille eri liikuntalajeille,<br />

kuten juoksulle ja kävelylle, kuulantyönnölle, kiekon-,<br />

moukarin- ja keihäänheitoille sekä pituus-, korkeus- ja<br />

seiväshypyille ja kolmiloikalle. Yleisurheiluun katsotaan<br />

kuuluvaksi myös näistä lajeista koostuvat moniottelut.<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> yleisurheiluharjoituksissa harjoitellaan<br />

näitä kaikkia lajeja. Talvisin harjoitukset pidetään<br />

Liikuntamyllyssä sisätiloissa, mutta kesät vietetään ulkona.<br />

Lapsille, harrastelijoille, veteraaneille ja kilpailijoille<br />

löytyvät omat ryhmät. <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> menestynein<br />

veteraanikilpailija on yli 90-vuotias Sirkka Rannema.<br />

Tervetuloa tutustamaan <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> treeneihin!<br />

●<br />

Kuvat: Tatu Hiltunen<br />

nykyinen toiminta<br />

on monin tavoin erilaista kuin<br />

aiempina vuosikymmeninä<br />

väriä ja vauhtia riittää<br />

edelleen.<br />

HELSINGIN TARMO<br />

9

Kuulumisia<br />

koordinaattorin<br />

kulmasta<br />

Aika tarkalleen vuosi on kulunut siitä, kun<br />

vastasin nyrkkeilyjaoston puheenjohtajan<br />

puheluun kävellessäni koti-ikävissäni Skotlannin<br />

vesisateessa ja tuulessa. Kysymys oli,<br />

haluaisinko ottaa vastaan <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong><br />

80-vuotisjuhlan koordinaattorin tehtävät. Vastausta ei<br />

tarvinnut paljon miettiä. Totta kai!<br />

Järjestelyt aloitettiin hyvissä ajoin ja ensimmäinen<br />

kokous pidettiin marraskuussa 2010. Vähitellen mukaan<br />

rekrytoitiin ihmisiä eri osaamisalueilta ja vuoden kuluessa<br />

meitä 80-vuotisjuhlavuoden duunareita olikin koossa<br />

upea porukka, jonka kanssa homma saatiin toimimaan.<br />

Vuosi on ollut minulle kiireinen, mutta mielenkiintoinen.<br />

Olen oppinut tekemään nettisivuja, olemme joutuneet<br />

pohtimaan ison yleisötilaisuuden käytännön järjestelyjä<br />

aina järjestyshenkilöiden virallisista merkeistä lipputankojen<br />

telineisiin, olen oppinut mm. sanat figuuri ja<br />

stiftaus, saanut lähettää kutsun Suomen tasavallan presidentille,<br />

mielenkiinnolla kuunnellut eri lajien kilpailu-<br />

10 HELSINGIN TARMO<br />

” Suunnattoman<br />

kiitollisena<br />

olen ihmetellyt, kuinka paljon<br />

ihmiset ovat käyttäneet<br />

omaa aikaansa, osaamistansa<br />

ja energiaansa.<br />

vaatimuksia sekä kysellyt akkuporakoneiden ja kakkukahvien<br />

saatavuutta.<br />

Jokainen jaosto on osallistunut juhlavuoden järjestelyihin<br />

täysillä alusta alkaen. Suunnattoman kiitollisena<br />

olen ihmetellyt, kuinka paljon ihmiset ovat tähän käyttäneet<br />

omaa aikaansa, osaamistansa ja energiaansa. Uskomatonta<br />

on ollut seurata, kuinka vapaaehtoispohjalta toimivat<br />

jaksavat jokapäiväisten kiireidensä keskellä innoissaan<br />

ideoida seuran asioita. Tämä onkin parasta seuratoiminnassa,<br />

saada olla samanhenkisten ihmisten kanssa<br />

tekemässä jotain yhteistä, olla osana <strong>Tarmon</strong> henkeä.<br />

Suuret kiitokset koko 80-vuotisjuhlavuoden duuniporukalle!<br />

Hyvää<br />

80-vuotisjuhlavuotta<br />

Tarmolle!<br />

Terveisin Laura Kakkola

Tahto on<br />

voiton avain<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> judojaosto Chikara<br />

(1963) on yksi Suomen vanhimmista<br />

judoseuroista. Vaikka Chikara on<br />

profiloitunut juniori- ja kilpatoimintaan,<br />

löytyy seurasta jokaiselle sopivan<br />

tasoisia harjoitusryhmiä lapsista<br />

senioreihin ja kuntoilijoista<br />

kilpailijoihin. Kuva: Tatu Hiltunen<br />

HELSINGIN TARMO<br />

11

Peruskurssilta<br />

pohja harrastukselle<br />

Judoharrastuksen<br />

aloittaminen vaatii kolmen<br />

kuukauden mittaisen<br />

peruskurssin suorittamista.<br />

Chikaran 7-15-vuotiaiden<br />

peruskursseja on lähes 30<br />

vuoden ajan vetänyt joka syksy<br />

ja kevät Christer Lindqvist.<br />

Peruskurssilla opitaan judon<br />

perusteet, jotta harrastusta on<br />

turvallista jatkaa eteenpäin.<br />

<strong>Tarmon</strong> Chikara tarjoaa peruskursseja<br />

joka syksy ja kevät. Peruskurssi<br />

kestää kolme kuukautta ja harjoituksia<br />

on kahdesti viikossa. Peruskurssille<br />

osallistujalta vaaditaan ainoastaan<br />

judopuku ja valkoinen vyö,<br />

ensimmäiset kerrat voi käydä kokeilemassa<br />

verkkareissa. Kun peruskurssi<br />

on takana, voi harrastusta jatkaa<br />

niin pitkään kun intoa riittää.<br />

” Lajin<br />

luonne<br />

on muuttunut<br />

vuosikymmenten<br />

aikana<br />

melkoisesti.<br />

Judo sopii kaikenlaisille ja kaikenikäisille<br />

ihmisille.<br />

- Peruskursseille tulee monennäköistä,<br />

-kokoista ja -ikäistä ihmistä.<br />

Lasten ja nuorten peruskurssilla<br />

ohjaaminen perustuu enemmän<br />

näyttämiseen kuin puhumiseen.<br />

Lajin luonne on muuttunut vuosikymmenten<br />

aikana melkoisesti. Kun<br />

Lindqvist suoritti oman keltaisen<br />

vyönsä, tunneilla oltiin hiljaa, eikä<br />

edes juomataukoja pidetty. Nyt tunneilla<br />

on hieman vapaampaa. Mutta<br />

kun ohjaaja puhuu, ollaan hiljaa.<br />

Pieni pölinä ei haittaa, mutta itsensä<br />

1 HELSINGIN TARMO<br />

täytyy hillitä. Judon perusperiaatteisiin<br />

kuuluu, että se joka jo osaa, opettaa<br />

muita.<br />

Toista ihmistä tulee<br />

kunnioittaa<br />

Judo on kontaktilaji, jossa kosketetaan<br />

toista ihmistä. Monille ihmisille,<br />

niin lapsille kuin aikuisille, tämä voi<br />

olla uutta ja vaatia totuttelua. Judo<br />

vaatii myös toisen ihmisen kunnioittamista.<br />

Vastapuolelle kumarretaan<br />

harjoitusten aikana useaan otteeseen.<br />

Harjoituksiin tullaan puhtaana, kynnet<br />

leikattuna lyhyiksi ja ennen harjoituksia<br />

jalat pestään puhtaiksi.<br />

Näin vältytään vahingoilta ja kaikkien<br />

on mukavampi harjoitella lajissa,<br />

jossa ollaan hyvin lähellä toista ja joskus<br />

jopa kasvot kiinni lattiassa.<br />

” Judo<br />

on kontaktilaji, jossa<br />

kosketetaan toista ihmistä.<br />

Judon aloittajalla on oikeus käyttää<br />

valkoista vyötä. Harjoittelun edetessä<br />

alle 15-vuotiaille harrastajille<br />

järjestetään natsakokeita, joissa on<br />

mahdollisuus ansaita vyöhön natsoja.<br />

Yli 15-vuotiaat eivät käytä natsoja<br />

vyössään, mikä tarkoittaa, että heille<br />

saa tehdä kuristuksia ja käsilukkoja.<br />

Kun vyössä on kaksi natsaa, voi osallistua<br />

seuraavan tason vyökokeeseen.<br />

Valvotun taso- eli vyökokeen läpäisemällä<br />

judoka eli lajin harrastaja voi<br />

nostaa vyöarvoaan. Vyöarvon nostaminen<br />

vaatii ahkeraa harjoittelua<br />

ja edistymistä. Judon vyöarvoja oat<br />

valkoinen, keltainen, oranssi, vihreä,<br />

sininen, ruskea ja musta. ●

Chikara on tunnettu kilpaseura<br />

Judon kehittäneen japanilaisen Jigoro Kanon yksi<br />

kolmesta harjoittelumotiivien perusteesta oli, että<br />

judon harjoittaja tulisi taitavaksi kilpailuissa, ja<br />

Kano painottikin sääntöjen puitteissa käytävien<br />

judokilpailujen (shiai) merkitystä.<br />

Chikaralaiset ovat kautta historian ansioituneet kilpatatameilla.<br />

Chikara on yksi maamme menestyneimmistä<br />

judoseuroista SM-tasolla, ja myös kansainvälisiä<br />

huippuja on kilpaillut seuran riveissä. Tällä<br />

hetkellä pienet juniorit kilpailevat aktiivisesti ja menestyksekkäästi,<br />

samoin kuin iskukykyinen joukko B- ja Aikäisiä<br />

nuoria, jotka kuuluvat maamme parhaimmistoon.<br />

Myös aikuiset nappaavat vuosittain mitaleita SM-kisoista.<br />

Viime vuosina ovat kunnostautuneet erityisesti Chikaran<br />

aktiiviset veteraanit, jotka ovat menestyneet mainiosti<br />

EM- ja MM-tasolla.<br />

Chikaran Juha Salosen nimissä on edelleen kaikkien<br />

aikojen paras kansainvälinen kisamenestys. Juhalla on<br />

MM-pronssin ja Euroopan mestaruuden lisäksi tukku<br />

Suomen mestaruuksia ja hyviä arvokisasijoituksia vuosien<br />

varrelta.<br />

Judossa kilpaileminen voidaan aloittaa hyvin piene-<br />

nä, Chikarassa melko nopeasti jo muksujudon jälkeen,<br />

kun ukemit opittu ja lapsella on halu lähteä kilpailuihin.<br />

Lasten ja nuorten kilpailusäännöt poikkeavat hieman<br />

aikuisten kilpailuista muun muassa otteluajan suhteen,<br />

myös käsilukot ja kuristukset ovat kiellettyjä. Kaikista<br />

judokoista ei tule huippukilpailijoita, mutta jokaisen<br />

judokan olisi hyvä käydä edes kerran elämässään kilpatatamilla<br />

kokeilemassa, miltä kilpaileminen tuntuu.<br />

Chikara panostaa vahvasti nuorten judokoiden tavoitteelliseen<br />

valmennukseen ja kilpailuihin. Seura mahdollistaa<br />

nuorten osallistumisen mahdollisimman moniin<br />

hyviin turnauksiin ja valmennusleireihin.<br />

Kilpailuissa menestyminen edellyttää judokalta monia<br />

eri ominaisuuksia, joita ei voi saavuttaa ilman kovaa harjoittelua<br />

niin tatamilla kuin sen ulkopuolellakin. Ottelemaan<br />

voi oppia vain ottelemalla ja ottelun voittamaan<br />

tekniikan ja taktiikan yhteensovittamisella, mutta menestymiseen<br />

tarvitaan ennen kaikkea halua. ●<br />

Kuvat: Tatu Hiltunen<br />

” Judossa<br />

kilpaileminen<br />

voidaan aloittaa<br />

hyvin pienenä.<br />

HELSINGIN TARMO<br />

1

Helsinki Judo Campin tatamilla<br />

vieraili kansainvälisiä vieraita<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> judokat<br />

yhdessä Meidokanin kanssa<br />

järjestivät ensimmäisen<br />

kansainvälisen Helsinki Judo<br />

Campin Suomenlinnassa 1995.<br />

Vuosien ajan leirin järjestelyt<br />

pysyivät Chikaralla, ja<br />

kansainvälisistä vierailijoista<br />

vastasi maailmalla menestynyt<br />

judoka Juha Salonen.<br />

Ensimmäisellä leirillä oli noin<br />

450 kävijää, mutta määrä<br />

vakiintui seuraavina vuosina<br />

250 kävijään. Vakiopaikka löytyi Ruskeasuon<br />

Urheiluhallilta ja ajankohta<br />

elokuun alusta. Ohjelma rakennettiin<br />

hyvin paljon kilpailijoiden ehdoilla.<br />

Ensimmäisen leirin päävalmentajana<br />

toimi japanilainen maailmanmestari<br />

Sumio Endo.<br />

Valmentajat tulivat aina ulkomailta,<br />

muutamaa poikkeusta lukuun<br />

ottamatta. Taso pysyi kovana, sillä<br />

lähes kaikilla päävalmentajilla<br />

on ollut meriitteinä arvokisavoittoja<br />

tai vähintään menestystä kovissa<br />

kansainvälisissä mittelöissä. Ainoana<br />

naisena miehiseen valmentajakaartiin<br />

kiilasi vuonna 2003 italialainen<br />

moninkertainen arvokisavoittaja<br />

Emanuela Pierantozzi.<br />

Viisipäiväinen leiri tarjosi omat<br />

pakettinsa sekä junnuille että aikuisille.<br />

Molempien ohjelmassa oli päivittäin<br />

kaksi tekniikkatreeniä ja aikuisille<br />

lisäksi randoriosuus. Mukana oli<br />

säännöllisesti myös joukkueita ulkomailta,<br />

Venäjältä, Latviasta, Liettuasta<br />

ja Virosta.<br />

- Judossa on perinne, että kilpailijat<br />

käyvät paljon ulkomailla leireillä.<br />

Isojen kisojen jälkeen on aina leirejä,<br />

joihin osallistuu eri maiden judokoja.<br />

Nykyisin Suomessa on noin kuudesta<br />

kahdeksaan leiriä kesässä ja jokaiseen<br />

riittää osallistujia, kertoo Juha<br />

Salonen.<br />

1 HELSINGIN TARMO<br />

Leirin yhtenä tärkeänä tavoitteena<br />

oli tarjota suomalaisille kilpajudokoille<br />

kovaa harjoitusvastusta. Vaikka<br />

leiri kokosikin paikalle runsaasti<br />

aktiivisia kilpajudokoita, se oli tarkoitettu<br />

kaikille judon harrastajille.<br />

Leiri tarjosi myös mahdollisuuden<br />

tavata muita judokoita ja kokeilla<br />

treenaamista myös muiden kuin tuttujen<br />

seurakavereiden kanssa.<br />

Leiri järjestetään<br />

nyt toisella tavoin<br />

Aikaisempina vuosina Helsinki Judo<br />

Campin huipennuksena leirin yhteydessä<br />

järjestettiin Max Jensen Memorial<br />

Cup, mutta vuodesta 2007 lähtien<br />

se on järjestetty erillisenä tapahtumana.<br />

Max Jensen Memorial Cupissa<br />

kisataan epävirallisesta avoimen luokan<br />

Suomen mestaruudesta. Kutsu-<br />

” Leirin<br />

kilpailuna järjestettävä kisa tarjoaa<br />

yleisölle vaihderikkaita ja yllätyksellisiä<br />

judomatseja. Vuonna 2006 Max<br />

Jensen järjestettiin ensimmäisen kerran<br />

myös naisille. Kilpailua ei toistaiseksi<br />

järjestetä enää joka vuosi.<br />

Helsinki Judo Campin järjestämisvastuun<br />

on vuonna 2011 vastaanottanut<br />

judoseura Meidokan.<br />

- Hiljalleen tekijäväki on Chikarasta<br />

tippunut ja järjestelyt olivat<br />

vuosi vuodelta hankalampi toteuttaa.<br />

Helsingissä koulumajoituksiin<br />

ei suhtauduta kovin myönteisesti ja<br />

monen sadan hengen majoittaminen<br />

maksullisessa paikassa nostaisi leirin<br />

kustannukset tarkoituksettoman korkeiksi.<br />

Siksi teimme toistaiseksi päätöksen,<br />

että luovutamme järjestämisvastuun<br />

pois, Salonen kertoo. ●<br />

Kuva: Tatu Hiltunen<br />

yhtenä tärkeänä tavoitteena oli<br />

tarjota suomalaisille kilpajudokoille<br />

kovaa harjoitusvastusta.

35 vuotta tatamilla<br />

Kun Salonen vuonna 1976 aloitti judoharrastuksen<br />

veljensä innoittamana, oli alusta asti selvää, että<br />

kilpailemaan täytyi päästä. Se kannatti. Juha Salonen<br />

on yksi Suomen menestyneimpiä judokoita.<br />

Menin veljen kanssa <strong>Tarmon</strong><br />

treeneihin. Noin 8 kuukauden<br />

treenamisen jälkeen<br />

osallistuin ensimmäisiin kilpailuihin.<br />

Turpaan tuli, mutta siitä vain<br />

sisuunnuin.<br />

Parin vuoden sisällä judo vei<br />

miehen mennessään. Vuonna 1978<br />

elämä ja treenaaminen alkoi pyöriä<br />

judon ehdoilla. Salonen edistyi lajissaan<br />

hurjaa vauhtia ja suoritti vyöt<br />

nopeasti. Neljä vuotta ensimmäisestä<br />

astumisesta tatamille Salonen suoritti<br />

mustan vyön vyökokeen.<br />

Nuoruus hujahti judon ehdoilla.<br />

Arkadianmäellä Salonen kävi lukiota<br />

pitkän matematiikan valinneena.<br />

Hän oli saanut koulusta vapaaksi<br />

tiistai-, keskiviikko- ja perjantaiaamupäivät<br />

judon harjoittelua varten.<br />

Juuri noina aikoina olisi ollut myös<br />

matematiikan tunnit. Salonen tipahti<br />

pian opetusvauhdista ja sai vanhemmiltaan<br />

luvan keskeyttää opinnot.<br />

- Treenasin ja kilpailin koko ajan<br />

aikuisikään asti. Lopulta aloin miettiä,<br />

että pitäisi elämässä varmasti<br />

tehdä muutakin. Yritin treenaamisen<br />

ohella päästä opiskelemaan fysioterapeutiksi,<br />

mutta päästötodistuksen<br />

heikot arvosanat estivät homman.<br />

Judo oli opettanut sitkeyttä ja<br />

Salonen kävi korottamassa nume-<br />

Juha ”Pupu” Salosen meriittilista<br />

1979 EM-kilpailu, 3. sija, Skotlanti, Edinbugh<br />

19 0 Nuorten EM-kilpailu, 3. sija, Portugali, Lissabon<br />

19 1 EM-kilpailu, 3. sija, Hollanti, Maastrich<br />

19 EM-kilpailu, 3. sija, Ranska, Pariisi<br />

19 EM-kilpailu, 3. sija, Norja, Hamar<br />

19 9 EM-kilpailu, 1. sija, Suomi, Helsinki<br />

1991 MM-kilpailu, 5. sija, Espanja, Barcelona<br />

+ 9 Suomen mestaruutta<br />

Joukkuesuomenmestaruus<br />

British Judo Openin voitto<br />

Olympialaisedustukset: Los Angelesissa 1984,<br />

Soulissa 1988 (7. sija) ja Barcelonassa 1992.<br />

”<br />

Judo oli<br />

opettanut sitkeyttä.<br />

ronsa. Viimein ovet aukenivat opiskelemaan.<br />

Urheilun ehdoilla opiskelu<br />

kesti puolet pidempään kuin normaalisti.<br />

Puhdasta kilpaurheilua<br />

Vaikka judo on itäimainen taistelulaji,<br />

on Salonen pitänyt sitä omalla<br />

kohdallaan puhtaana kilpaurheiluna<br />

ilman henkistä puolta.<br />

- Kilpaurheilijana on tullut nähtyä<br />

maailmaa ja olen päässyt tutustumaan<br />

erilaisiin ihmisiin. Tottakai<br />

osaan arvostaa moniarvoisuutta,<br />

mutta en koe sen olevan judon<br />

ansiota. Jokainen, joka matkustaa,<br />

voi kokea samoin. Yksi hienoimpia<br />

hetkiä oli 1980-luvulla Sendaissa,<br />

joka sittemmin jäi tsunamin alle,<br />

kun olimme monta kuukautta ainoina<br />

valkoisina alueella.<br />

Salosen kilpaura päättyi Barcelonan<br />

olympialaisiin vuonna 1992. Kilpauran<br />

jälkeen hän toimi judoliiton<br />

päävalmentajana kymmenen vuotta.<br />

Päävalmentaja hän ryhtyi pääasiassa<br />

siksi, että pääsisi jälleen matkustamaan.<br />

Hän oli joukkueensa mukana<br />

muun muassa olympialaisissa<br />

Atlantassa vuonna 1996 ja Sydneyssa<br />

vuonna 2000. Päävalmennusuran<br />

jälkeen Salonen on edelleen toiminut<br />

Chikaran puuhamiehenä. ●<br />

HELSINGIN TARMO<br />

1

Nyrkkeilyssä<br />

tuntuvaa treeniä<br />

kaikille<br />

<strong>Tarmon</strong> nyrkkeilyssä treenaavat sekä kilpailijat että<br />

harrastajat. Kilpanyrkkeilyurasta haaveilevalle on<br />

tarjota reitti, joka etenee snadien ja nyrkkeily-<br />

koulun kautta Akatemiaan ja Teamiin. Kunnon<br />

takia nyrkkeileville on kaksi ryhmää: nyrkkeily-<br />

koulu ja kuntonyrkkeily. <strong>Tarmon</strong> nyrkkeilyharjoi-<br />

tukset sopivat kaikille kamppailulajeista<br />

ja erityisesti nyrkkeilystä kiinnostu-<br />

neille, jotka haluavat itselleen<br />

haasteellisen ja antoisan<br />

liikuntaharrastuksen.<br />

16 HELSINGIN TARMO

Snadeissa opitaan<br />

nyrkkeilyä leikin avulla<br />

7–12-vuotiaat tytöt ja pojat voivat aloittaa<br />

nyrkkeilyharrastuksen <strong>Tarmon</strong> Snadit Boxingissa.<br />

Harjoitukset koostuvat monipuolisista nyrkkeily-<br />

harjoitteista sekä liikunnallisista leikeistä.<br />

Mukaan voivat tulla sekä ensikertalaiset että<br />

lajia harrastaneet. Pääpaino on liikunnallisissa<br />

harjoitteissa ja mukavassa, mutta<br />

kurinalaisessa yhdessä olossa.<br />

1<br />

-vuotias Veerti Kopponen on harrastanut nyrkkeilyä<br />

Snadeissa kolme vuotta. Veertin isä Mika<br />

Kopponen on nuorena itse kilpaillut <strong>Helsingin</strong><br />

Voimailijoiden edustusasussa. Kuultuaan isänsä taustasta<br />

Veerti halusi nähdä ja kokeilla itse millaisesta lajista<br />

on kyse. Ja tulla paremmaksi kuin isänsä. Veerti jäi treenaamaan<br />

ja isä alkoi ensimmäisen vuoden jälkeen ohja-<br />

ta koko ryhmää.<br />

Snadien harjoituksissa opetellaan nyrkkeilyä leikin<br />

avulla. Välillä kuljetaan hanskaa, toisinaan pompotellaan<br />

tennispalloja. Isä Kopponen kertoo, että Veertillä olisi<br />

paljon ideoita harjoituksiin. Mutta miltä pojasta tuntuu,<br />

kun oma isä ohjaa?<br />

- Isä nautti, kun se saa pompotella, Veerti nauraa ja<br />

jatkaa, että on kiva, kun isä kannustaa ja rohkaisee ja on<br />

tukena kisamatkoilla.<br />

Veerti kilpailee jo D-junioreissa. Kisamatkat ovatkin<br />

pojan mielestä parasta. Isäkin lähtee mielellään<br />

mukaan.<br />

- On kiva katsoa, kun oma poika on kehässä. Veerti on<br />

tekninen ja liikkuva nyrkkeilijä.<br />

Mika Kopponen suosittelee aloittamaan nyrkkeilyn 8-<br />

9-vuotiaana. 7-vuotias on usein vielä vähän liian nuori.<br />

Millaisia ominaisuuksia hyvällä nyrkkeilijällä on?<br />

- Sellainen pärjää, joka tykkää ja jaksaa käydä treeneissä,<br />

eikä suutu pienistä. Pitää olla itsehillintää, eikä<br />

saa suuttua matseissa osumista, kiteyttää Veerti, joka haaveilee<br />

Euroopan ja maailman mestaruuksista. Suomen ja<br />

Pohjoismaiden mestaruuskin riittäisi. ●<br />

Miten mukaan harjoittelemaan?<br />

Snadit Boxing<br />

Sturenkatu 27<br />

Harjoitukset: 10.9.-17.12.2011,<br />

ke klo 17-18 ja la klo 11-12<br />

Huom.! 8.10. ei treenejä. Hinta: 80 €/syksy<br />

Lisätietoja: Mika Kopponen,<br />

mika.kopponen@helsingintarmo.com<br />

” Pitää<br />

Kuva: Tatu Hiltunen<br />

olla itsehillintää,<br />

eikä saa suuttua<br />

matseissa osumista<br />

HELSINGIN TARMO<br />

17

Nyrkkeilykoulusta<br />

haastatetta<br />

harrastukseen<br />

Nyrkkeilykoulussa sekä nyrkkeilykoulun jatko-<br />

ryhmässä opetetaan nyrkkeilyn perusteet junio-<br />

reille ja aikuisille. Lisäksi tehdään otteluun val-<br />

mentavia harjoituksia, kuten varjonyrkkeilyä ja<br />

paritekniikkaa. Nyrkkeilykoulun jatkoryhmässä<br />

harjoittelija voi halutessaan osallistua myös<br />

ottelu- eli sparriharjoituksiin.<br />

Jatkoryhmä on tarkoitettu lajin harrastajille, jotka<br />

hallitsevat nyrkkeilyn perusteet. Mukana on muun<br />

muassa junioreina nyrkkeilleitä, jotka haluavat<br />

aloittaa vanhan harrastuksen uudestaan, sekä niitä, jotka<br />

ovat aloittaneet uuden harrastuksen nyrkkeilykoulussa<br />

ja haluavat jatkaa sitä. Jatkoryhmässä nyrkkeilyharras-<br />

1 HELSINGIN TARMO<br />

” Treenien<br />

tusta voi jatkaa niin pitkään kuin haluaa, vaikka ei olisikaan<br />

kiinnostunut ottelemisesta. Teknisesti vaativa laji<br />

tarjoaa jatkuvasti uusia haasteita ja pitää kunnon korkealla.<br />

Nyrkkeilykoulu sopii myös perheille tai isä/äiti-junnu-yhteisharjoituksiksi.<br />

Tarmossa nyrkkeilykouluryhmien<br />

keski-ikä onkin hieman alempi kuin esimerkiksi kuntonyrkkeilyryhmissä.<br />

23-vuotias Jenna tuli <strong>Tarmon</strong> nyrkkeilykouluun 1,5<br />

vuotta sitten, koska kaipasi yliopiston kuntonyrkkeilyryhmän<br />

jälkeen lisää haastetta treenaamiseen, halusi<br />

oppia uutta ja katsoa kuinka pitkälle kantti kestää. Parasta<br />

nyrkkeilyssä on Jennan mielestä se, että mieli on puhdas<br />

ja tyhjä treenien jälkeen.<br />

- Parasta <strong>Tarmon</strong> salilla on, että kenenkään ei tarvitse<br />

sievistellä. Ilmapiiri on hyvä ja rento, mutta kaikki tekevät<br />

kuitenkin paljon. Tänne on mukava ja helppo tulla,<br />

kun kukaan ei katso nenänvartta pitkin.<br />

Jenna haluaa kasvattaa kuntoaan, oppia nyrkkeilyn<br />

jalkatyöskentelyn ja katsoa, uskaltaisiko kisaamaan asti.<br />

Etenemällä lajissa hän haastaa itseään ja asettaa elämälleen<br />

tavoitteita. Kaikilla ei ole ihan yhtä kunnianhimoiset<br />

tavoitteet. Monille riittää kunnon kohottaminen ja tekniikan<br />

opettelu. Niin myös 31-vuotiaalle Antille.<br />

Antti on harrastanut kaksi vuotta nyrkkeilyä. Ensin<br />

hän osallistui nyrkeilykoulun alkeisryhmän harjoituksiin<br />

ja on sittemmin siirtynyt jatkoryhmään. Tennistä pelaava<br />

Antti pitää nyrkkeilyä hyvänä kunnon kohottajan ja<br />

lihaskunnon ylläpitäjänä. Treenien myötä myös yläselän<br />

kivut ovat hävinneet. ●<br />

Miten mukaan harjoittelemaan?<br />

Nyrkkeilykoulu<br />

Sturenkatu 27<br />

myötä<br />

myös yläselän<br />

kivut ovat<br />

hävinneet.<br />

Harjoitukset: 5.9.–16.12.2011,<br />

ma klo 17-18 ja pe klo 17.30–18.30<br />

Hinta: 80 €/syksy<br />

Lisätietoja: Markku Aalto,<br />

markku.aalto@helsingintarmo.com<br />

Nyrkkeilykoulun jatkoryhmä<br />

Sturenkatu 27<br />

Harjoitukset: 5.9.–16.12.2011,<br />

ma klo 18-19.30 ja pe klo 18.30–20.00<br />

Hinta: 95 €/syksy<br />

Lisätietoja: Markku Aalto,<br />

markku.aalto@helsingintarmo.com

Kuntonyrkkeily<br />

kehittää koko kehoa<br />

Kuntonyrkkeily on monipuolinen kuntoilumuoto, joka kuormittaa<br />

koko liikuntaelimistöä. Näkyvin ero kilpanyrkkeilyyn on,<br />

että harrastaminen ei tähtää ottelemiseen. Muuten lajissa<br />

sovelletaan hyvin pitkälle kilpanyrkkeilijöiden harjoitteita.<br />

Kuntonyrkkeily sopii niille, joita kiehtoo nyrkkeilyn vaativa<br />

tekniikka, mutta kehä ei houkuttele.<br />

<strong>Tarmon</strong> kuntonyrkkeilyllä on<br />

pitkät perinteet. Koska Tarmo<br />

on nyrkkeilyseura, myös<br />

kuntonyrkkeilyharjoituksissa kiinnitetään<br />

huomio nyrkkeilytekniikan<br />

opettamiseen.<br />

Kuntonyrkkeilyn alkeissa opitaan<br />

nyrkkeilytekniikan perusteet, jolloin<br />

harjoituksista saa tehon ja ilon<br />

irti. Kuntonyrkkeilyn jatkoryhmässä<br />

jatketaan syventymistä lajin tekniikkaan.<br />

Myös naisille on oma kuntonyrkkeilyryhmä.<br />

Teknisten harjoitteiden<br />

lisäksi kuntonyrkkeily on<br />

nimensä mukaisesti aina myös kuntoilua:<br />

rankkoja lihaskuntoharjoituksia<br />

ja sykkeen pitämistä korkealla.<br />

Kuntonyrkkeily sopii kaikille<br />

ikään, kokoon, sukupuoleen ja kuntoon<br />

katsomatta.<br />

29-vuotias Jaakko aloitti kuntonyrkkeilyn<br />

vuoden 2011 alussa. Jaakko<br />

oli ehtinyt kokeilla muita kamppailulajeja,<br />

mutta nyrkkeilyssä kiinnosti<br />

rehellisyys.<br />

”<br />

Myös naisille<br />

on oma kuntonyrkkeilyryhmä.<br />

- Pidän siitä, että tämä ei ole varusteilla<br />

pelleilyä, eikä tähän kuulu vöitä<br />

ynnä muuta, mitä muissa lajeissa<br />

on. Tämä on rankkaa treeniä, mutta<br />

tulee hyvä olo, kun saa raataa ja kärsiä.<br />

Parasta on treenata kunnolla ja<br />

opetella tekniikkaa. On hyvä, etteivät<br />

treenit ole pelkkää jumppailua.<br />

Samaan aikaan Jaakon kanssa<br />

kuntonyrkkeilyn alkeisryhmässä<br />

” Kuntonyrkkeilyn<br />

aloittanut 27-vuotias Teemu arvostaa<br />

lajin monipuolisuutta. Hän etsi talvella<br />

vaihtoehtoa salilla käymiseen ja<br />

kaipasi tehokasta ohjattua liikuntaa,<br />

myös kehonhallinta kiinnosti. Teemu<br />

toivoo oppivasta tekniikkaa sen verran,<br />

että alkaisi saada harjoituksista<br />

maksimitehon irti.<br />

Tekniikan tärkeyttä painottaa<br />

myös 12 vuotta Tarmossa kuntonyrkkeillyt<br />

50-vuotias Kari.<br />

- Aikanaan Tarmo oli ehdoton<br />

valinta, koska tämä oli nyrkkeilytek-<br />

nisin mesta. Olen harrastunut myös<br />

voimanostoa, jossa on sama periaate.<br />

Jos haluaa tulosta, pitää osata tehdä<br />

oikein. Oikein tekemällä pääsee<br />

myös vähemmällä.<br />

Karista kuntonyrkkeilyssä on<br />

parasta koko kropan treeni ja lajin<br />

monipuolisuus: tekniikka, voima ja<br />

nopeus. Yksinään mikään ei riitä.<br />

Kari suositteleekin lajia kaikenlaisil-<br />

alkeissa opitaan<br />

nyrkkeilytekniikan perusteet, jolloin<br />

harjoituksista saa tehon ja ilon irti.<br />

Miten mukaan harjoittelemaan?<br />

le ja kaikenikäisille ihmisille.<br />

- Perustekniikan oppii nopeasti,<br />

eikä tässä tartte vääntyä eri asentoihin.<br />

Jos tekee täällä hommat kunnolla,<br />

niin ei tarvitse katsoa mitä syö.<br />

Salilla en itse tekisi niin täysillä kuin<br />

täällä, jossa piiskataan tekemään.<br />

Parasta Tarmossa onkin se, että tämä<br />

ei ole mikään aerobic-sali, vaan Tarmo<br />

on Tarmo. Hieltä haiseva, sopiva<br />

paikka. ●<br />

Kuntonyrkkeilyn alkeisryhmä<br />

Sturenkatu 27<br />

Harjoitukset: 7.9.-17.12.2011, ke klo 19-20.15 ja la klo 12-13.45<br />

Hinta: 105 €/syksy<br />

Lisätietoja: Aliisa Kuokkanen, aliisa.kuokkanen@helsingintarmo.com<br />

Kuntonyrkkeilyn jatkoryhmä<br />

Sturenkatu 27<br />

Harjoitukset: 6.9.-15.12.2011, ti ja to klo 18.30-20<br />

Hinta: 105 €/syksy<br />

Lisätietoja: Virve Riikonen, virve.riikonen@helsingintarmo.com<br />

Naisten kuntonyrkkeilyryhmä<br />

Sturenkatu 27<br />

Harjoitukset: 10.9.-17.12.2011, la klo 14-15.30<br />

Hinta: 80 €/syksy<br />

Lisätietoja: Terhi Kiintola, terhi.kiintola@helsingintarmo.com<br />

HELSINGIN TARMO<br />

19

Akatemiassa harjoitellaan<br />

Teamin kilpailijaksi<br />

Kilpanyrkkeilystä kiinnostuneet nuoret voivat jatkaa harjoittelua<br />

Akatemiassa, joka on kilpailijoiksi aikovien treeniryhmä. Teamiin<br />

eli kilpavalmennusryhmään siirrytään, kun ensimmäinen ottelu on<br />

takana. Teamissa valmennetaan kilpailevia tarmolaisia, sekä<br />

junioreja että aikuisia. Akatemia ja Team sekä junnut ja aikuiset<br />

treenaavat yhdessä ja näin oppivat myös toisiltaan.<br />

Julia Ussik aloitti<br />

nyrkkeilyn harrastami-<br />

16-vuotias<br />

sen Tarmossa 2,5 vuotta<br />

sitten. Aluksi hän ajatteli harjoitella<br />

nyrkkeily itsepuolustuslajina, mutta<br />

vuoden nyrkkeilykoulun jälkeen<br />

Juliaa kysyttiin mukaan kilpailijaksi<br />

aikovien Akatemiaan.<br />

Julia haluaa päästä nyrkkeilijänä<br />

niin pitkälle kuin mahdollista.<br />

Ensimmäinen kerta kehässä jännitti,<br />

mutta nyt jännitys on helpottanut.<br />

0 HELSINGIN TARMO<br />

Tavoitteena on voittaa kaikki ne vastustajat,<br />

joille hän on tähän mennessä<br />

hävinnyt. Nyrkkeilyn ohella hän toivoo<br />

ehtivänsä puuhastella kavereiden<br />

kanssa. Pidemmällä aikavälillä<br />

” Urheilijalta<br />

Julia haluaa kilpailla lisää ja pärjätä<br />

myös ulkomailla. Toisinaan Julia joutuu<br />

kuuntelemaan ihmettelyä, miksi<br />

nuori tyttö nyrkkeilee.<br />

- Kyllä kaikki lopulta hyväksyy<br />

tämän harrastuksen. Tämä on vähän<br />

jännä laji, jota ei ihan kaikki harrasta.<br />

Tästä tulee myös hyvä kunto. Tykkään<br />

myös meidän kilpailuporukasta,<br />

sen yhteishengestä. Se on kuin<br />

yksi iso perhe.<br />

Julia ei ole tyttönä harvinainen<br />

näky <strong>Tarmon</strong> nyrkkeilysalilla. Kaksi<br />

viidesosaa kaikista <strong>Tarmon</strong> nyrkkeilyharrastajista<br />

on naisia.<br />

Julia suosittelee kilpanyrkkeilyä<br />

sellaisille, jotka uskaltavat kilpailla<br />

vaaditaan paljon<br />

voitontahtoa, mutta myös<br />

kärsivällisyyttä ja tahtoa tehdä<br />

paljon töitä menestymisen eteen.

” Tavoitteena<br />

ja pitävät siitä. Urheilijalta vaaditaan<br />

paljon voitontahtoa, mutta myös kärsivällisyyttä<br />

ja tahtoa tehdä paljon<br />

töitä menestymisen eteen.<br />

Tarmolla on tällä hetkellä yhä kasvava<br />

nuorten kilpanyrkkeilijöiden<br />

ryhmä, josta on jo noussut menestyjiä.<br />

Sanna-Kaisa Luja piti itsellään<br />

Suomen mestaruutta vuodet 2007-<br />

2010 ja vuonna 2011 oli jaetulla kolmannella<br />

sijalla. Vuonna 2010 Joonas<br />

Tuoma voitti TUL:n mestaruuden ja<br />

SM-hopeaa. <strong>Tarmon</strong> nyrkkeilykilpailijoiden<br />

valmennuspäällikkönä toimii<br />

Marko “Smede” Metz. ●<br />

Kuva: Tatu Hiltunen<br />

on<br />

voittaa kaikki ne<br />

vastustajat, joille<br />

hän on tähän<br />

mennessä<br />

hävinnyt.<br />

<strong>Tarmon</strong> SM-mitalistit nyrkkeilyssä 2000-luvulla<br />

Suomen ensimmäiset nyrkkeilymestaruuskilpailut järjestettiin 1923. Tarmolle<br />

ensimmäinen SM-mitali heltisi 1941. Mitaleita on tullut myös 2000-luvulla.<br />

00 : Mika Andersson 1. sija 91 kg<br />

007: Sanna-Kaisa Luja 1. sija 48 kg<br />

00 : Sanna-Kaisa Luja 1. sija 48 kg<br />

009: Sanna-Kaisa Luja 1. sija 48 kg<br />

010: Sanna-Kaisa Luja 1. sija 48 kg, Joonas Tuoma 2. sija 60 kg<br />

011: Sanna-Kaisa Luja 3. sija 48 kg<br />

Miten mukaan harjoittelemaan?<br />

Akatemia ja Team<br />

Sturenkatu 27<br />

Harjoitukset: ma klo 15-17, ti klo 17-18.30, ke klo 18-19,<br />

to klo 17-18.30 ja la klo 12-14<br />

Hinta: 80 €/syksy<br />

Lisätietoja: Marko Metz, marko.metz@helsingintarmo.com,<br />

Harjoittelijat valitaan tason mukaan.<br />

HELSINGIN TARMO<br />

1

Vahva sluggeri Yrjänä Luja<br />

- kaatoi tai kaatui kehässä<br />

Isäni Yrjänä Lujan nyrkkeily alkoi, kun “Valkan Gentleman”<br />

Hannes Koivunen kiinnitti huomiota voimakkaaseen ja monia lajeja<br />

kokeilleeseen Ykään ja vei tämän <strong>Tarmon</strong> nyrkkeilytreeneihin<br />

Työväentalolle - jonka rakentajista yksi oli Ykän faija Erkki Luja,<br />

ammatiltaan puolueen agitaattori ja talon valmistuttua sen käyttäjä,<br />

joka usein totesi “Juttutuvassa sanottiin, että...”<br />

Nythän niin isoisäni kuin isäni<br />

pyörivät haudoissaan kuin<br />

tammukka pärekorissa Työväenyhdistyksen<br />

lempattua urheiluseuransa<br />

<strong>Tarmon</strong> Työväentalolta epävarmoihin<br />

olosuhteisiin taloon, joka<br />

on myytävänä. Etenkin, kun muistaa<br />

<strong>Tarmon</strong> panoksen yhtenä HTY:<br />

n suurimmista jäsenyhdistyksistä,<br />

kun talon omistuksesta kamppailtiin<br />

demarien ja kommarien välillä. Taloudellisesti<br />

Tarmo tuki HTY:tä merkittävästi<br />

70-luvulla, kun HTY oli konkurssin<br />

partaalla erotettuaan laittomasti<br />

HTY:n ravintoloiden pääluottamusmies<br />

Timo Vartiaisen ja jonka<br />

seurauksena työväenliikkeen järjestöt<br />

boikotoivat taloa. Samoihin aikoihin<br />

porvarit saivat HTY:n ravintolat<br />

liikevaihtoveron piiriin ja näistä syistä<br />

HTY:n oli lopetettava oma ravintolatoimintansa.<br />

Merkittävä syy sille,<br />

että kaupunginvaltuusto 10.11.1903<br />

antoi HTY:lle tontin Työväentalon<br />

rakentamiseksi oli talolle rakennettava<br />

voimistelu- ja urheilutila ryöppyhuoneineen,<br />

jotta työläisiä saatiin<br />

terveellisen liikuntaharrastuksen<br />

pariin usein epäterveellisistä työoloista.<br />

Neuvottelujen jälkeen kaupunki<br />

antoi tontin <strong>Helsingin</strong> Työväenyhdistys<br />

ry:lle - ei siis esimerkiksi<br />

Paasitorni Oy:lle, työväenjärjestöjen<br />

kokoontumistiloja varten.<br />

Hanskin kanssa Ykä kävi myös<br />

Pengerkadun Urheilusaunalla päivinä<br />

joina Tarmolla ei ollut nyrkkeilyharjoituksia.<br />

Siellä treenasivat<br />

ammattilaiset ja amatöörit eri seuroista<br />

liittorajojen häiritsemättä. Aikalaistensa<br />

mieleen Ykä jäi “kovista skoteista”<br />

jotka joskus saivat hämilleen<br />

jopa Elis Askin. Samaten Yrjö “Ykä”<br />

Piitulainen muisti kovat sparrit faijan<br />

HELSINGIN TARMO<br />

kanssa. Harri Piitulaisen taas treenatessa<br />

come-backiaan varten ankarasti<br />

1970-luvun lopussa sparrasimme<br />

Harrin kanssa lähes päivittäin.<br />

Kolmannessa polvessa eivät sitten<br />

Piitulaiset ja Lujat piesseet toisiaan,<br />

vaikka Harrin Jerri-poika lajia harrastikin<br />

ja oman Darek-poikani vein<br />

salille jo kolmen viikon ikäisenä, että<br />

oppisi tien. Darekista ei kuitenkaan<br />

knekkaajaa tullut, musiikki vei voiton,<br />

vaikka hän sai nimensä Dariusz<br />

” Taktiikka<br />

Michalczewskin mukaan ja kaikille<br />

neljälle skidilleni Työväentalo ja<br />

<strong>Tarmon</strong> Sali tutuksi tulikin, vaikka<br />

eivät kilpailemaan alkaneetkaan.<br />

Veljeni Erkin Sanna-Kaisa tytär sentään<br />

innostui lajista ja on voittanut<br />

jo neljä SM kultaa, mutta ei onneksi<br />

ole sparraillut Jerrin kanssa. Vaikka<br />

suon tyttärillemme sen nautinnon,<br />

jonka olemme itse nyrkkeilystä<br />

saaneet niin silloin ylitetään raja,<br />

jos kundit ja kimmat sparraavat keskenään...<br />

Faija otti ekan matsinsa 1945. Taktiikka<br />

oli sama kuin kaikissa tulevissakin<br />

otteluissa, kimppuun kuin sika<br />

limppuun! Ekassa matsissa taktiikka<br />

ei purrut. Vastustajan vasen koukku<br />

osui ja faija hävisi knokiksella ekassa<br />

erässä. Oikean korvan tärykalvo halkesi<br />

ja faijasta tuntui muutaman päivän<br />

siltä kuin olisi kulkenut vinossa.<br />

Seurauksena oli myös kuulovamma,<br />

mutta sehän kuulemma oli hyvä,<br />

jos harrastuksesta jää pysyvä muisto.<br />

Venla-äiti ei tosin ollut samaa mieltä<br />

ja vaati poikaansa lopettamaan nyrkkeilyn.<br />

Sehän nyt ei tullut Ykälle mieleenkään.<br />

Seuraavakin ottelu päättyi<br />

tyrmäyksellä ekassa erässä, mutta<br />

se oli Ykä jonka käsi nostettiin ylös<br />

voittajana. Vuoteen 1948 mennessä<br />

Ykän ottelujen määrä läheni kahtakymmentä<br />

ja saldo oli melko erikoinen.<br />

Kaikki ottelut olivat - sitä ensimmäistä<br />

lukuun ottamatta, päättyneet<br />

voitollisesti ja ensimmäisessä erässä<br />

joko tyrmäyksellä tai TKO:lla. Vuonna<br />

1948 Ykän ura kuitenkin loppui<br />

hänen hävittyään ottelunsa tyrmäyksellä<br />

- ensimmäisessä erässä. Ottelun<br />

jälkeen Ykä ilmoitti äidilleen, että<br />

“sinun mieliksesi lopetan bograamisen”<br />

ja siirtyi painonnoston pariin.<br />

Siinä Ykä saavutti alokasmestaruuden<br />

1950 ja SM:n 1951 - 53. Hopeaa<br />

1954, 56, 57, 59 ja pronssia 58. TUL:n<br />

oli sama kuin kaikissa<br />

tulevissakin otteluissa, kimppuun<br />

kuin sika limppuun!<br />

mestaruus 1951, 52 ja 54. EM-kisoissa<br />

1956 kuudes, PM kisoissa 1951<br />

pronssi ja 1953 hopea. Maaotteluja oli<br />

5 ja Ykälle myönnettiin TUL:n kultainen<br />

ansiomerkki n:o 266. Karsintakilpailut<br />

<strong>Helsingin</strong> olympialaisiin Ykä<br />

voitti kolmesti, mutta TUL:n miestä<br />

ei kisoihin haluttu joten Ykää ei<br />

valittu. Ykä tosin sittemmin pääsi<br />

<strong>Helsingin</strong> olympialaisiin. Järjestysmieheksi.<br />

Näihin olympialaisiin liittyy<br />

Ykän osalta sellainenkin tapahtuma,<br />

että hän on viimeinen urheilija<br />

joka tässä maassa sai potkut työpaikastaan<br />

siksi, että oli TUL:n urheilija.<br />

Hän oli tuolloin autonasentajana Fordilla<br />

ja osallistui esimiehensä luvalla<br />

TUL:n olympialeirille Pajulahdessa.<br />

Sinne hän sai tiedon potkuistaan<br />

syynä osallistuminen leirille. Värikäs<br />

poliitikko Penna Tervo - jota epäillään<br />

sen ratkaisevan äänen antamisesta<br />

Urho Kekkoselle 1956, vieraili<br />

olympialeirillä ja kuuli tapahtumas-

“ Isi<br />

ta. Loppuviikolla hän soitti Ykälle Pajulahteen ja ilmoitti,<br />

että tämä voi mennä maanantaina normaalisti duuniin.<br />

Ykä meni ja hänet kutsuttiin Fordin pääjohtajan luokse.<br />

Tämä totesi, että ymmärtäähän Luja, että kyseessä oli<br />

pelkkä väärinkäsitys. Luja ymmärsi ja työt jatkuivat...<br />

Vuonna 1956 oli Messuhallissa (nyk. Töölön kisahalli)<br />

painonnostokilpailut. Sinikka-tätini kertoo, että istuin<br />

hänen sylissään ja tuli Ykän vuoro nostaa. Suoritus epäonnistui<br />

täydellisesti ja puntit kolisivat äänekkäästi lattiaan.<br />

Syvä hiljaisuus täytti hallin, kunnes kuuluivat yksittäiset<br />

aplodit ja kirkas pojan ääni totesi: “Isi on kova poika<br />

nostamaan!” Aloitin siis Messuhallin naurattamisen<br />

jo kovin nuorena.<br />

Ekin ja mun matseja faija ei tullu enää tsiigaamaan<br />

erään synkän viikonlopun jälkeen. Eki bögräs perjantaina<br />

Kisahallissa jugoslavialaiselle ja mä otin HV:n skaboissa<br />

matsin Tapani Virtasen kanssa ja kävin kahdesti kanveesissa<br />

– ekalla kertaa lensin jopa köysien välistä katsomon<br />

puolelle, mutta kehätuomari hämmentyi niin, että<br />

ehdin ajoissa takaisin kehään. Voitin kyllä ottelun, mutta<br />

faijalle tuo viikonloppu oli viimeinen jolloin hän kävi<br />

meidän matsejamme katsomassa. ●<br />

Teksti: Kimmo Luja<br />

on kova poika nostamaan!<br />

TYRMÄÄVÄN TYRMÄÄVÄN TYRMÄÄVÄN<br />

NOPEAA<br />

Elokuvissamme<br />

on aina onnellinen<br />

loppu<br />

JA<br />

www.aikuistenlelukauppa.fi<br />

5. linja 7, 00530 Helsinki<br />

Puh./fax 09-760 660<br />

LAADUKASTA LAADUKASTA LAADUKASTA LAADUKASTA LAADUKASTA LAADUKASTA<br />

MARKKINOINTI-<br />

MARKKINOINTI-<br />

VIESTINNÄN<br />

TUOTANTOA TUOTANTOA<br />

LSB ei heitä pyyhettä kehään isommankaan haasteen edessä...<br />

vaan painaa täydet 12 erää hyvällä tarmolla<br />

HELSINGIN TARMO

Yksi <strong>Tarmon</strong> ensimmäisistä<br />

kuntonyrkkeilijöistä<br />

Ensimmäiset <strong>Tarmon</strong> kunto-<br />

nyrkkeilykurssit järjestettiin<br />

1990-luvun puolivälissä Byggan<br />

kellaritiloissa. Miia Savela<br />

asteli ensimmäisen kerran<br />

rappuset alas <strong>Tarmon</strong> treeneihin<br />

vuoden 1996 lopussa.<br />

Muistan sen fiiliksen, kun<br />

portaikkoon kuului säkkien<br />

pauke ja edessä oli punainen<br />

rautaovi. Ensimmäinen ajatus<br />

oli, että täällä tehdään jotain syntistä.<br />

Kun ovi aukesi, hikinen kuuma<br />

ilma iski seinänä vastaan.<br />

Savela oli astumassa 20 senttiä<br />

korkean kynnyksen yli, kun Ilmo<br />

Lindqvist huusi säkkejä hakkaaville<br />

” Seuratoiminta<br />

on talkootyötä.<br />

miehenaluille: ”Lätinää pojat! Kyllä<br />

teistä vielä miehiä tulee”. Savela<br />

ajatteli, että ei enää ikinä tule tällaiseen<br />

paikkaan. Tuohon aikaan nyrkkeilykellarissa<br />

ei ollut ikkunan ikkunaa<br />

tai ilmastointia, miehillä ja naisilla<br />

oli yhteinen pukuhuone, wc- ja<br />

suihkutila. Nyrkkeilysali oli rakennettu<br />

talkoovoimin kellariin, jonne ei<br />

kadulta voinut niin vain eksyä. Treenit<br />

kuluivat nopeasti ja venyttelyn<br />

aikana Savela jo ajatteli, että vau!<br />

- En ollut aiemmin ollut liikunnallinen,<br />

mutta silloin tuntui, että haluan<br />

ja tarvitsen elämään ravintolatyön<br />

lisäksi muutakin sisältöä. Kuntonyrkkeilystä<br />

löytyi oma laji. Jäin<br />

siihen ensikokemalta koukkuun.<br />

Kuntonyrkkeilyharrastus jatkui<br />

ja pian Savela lähti kuntonyrkkeilyohjaajakoulutukseen.<br />

Vuonna 1997<br />

Savela veti ensimmäiset treenit. Muita<br />

ohjaajia olivat jo tuolloin Martti<br />

HELSINGIN TARMO<br />

Kuokkanen, Markku ”Taave” Aalto,<br />

Tiina Tuovinen ja Ilmo Lindqvist.<br />

Kymmenen vuoden ajan Savela toimi<br />

Tarmossa aktiivisesti ohjaajana,<br />

nyrkkeilyjaoston sihteerinä ja yhden<br />

kauden johtokunnan jäsenenä. Sitten<br />

keho alkoi laittaa vastaan ja lajin<br />

vaihto oli edessä. <strong>Tarmon</strong> voimanoston<br />

puolelta löytyi sopivaa liikuntaa<br />

ja myös kahvakuulailu on nykyisin<br />

osa viikottaista liikuntaohjelmaa.<br />

” Tarmossa<br />

on parasta niin<br />

sanottu <strong>Tarmon</strong> henki.<br />

Savelan mielestä Tarmossa on<br />

parasta niin sanottu <strong>Tarmon</strong> henki.<br />

Jokainen hyväksytään sellaisena<br />

kuin on ja jokainen on tervetullut<br />

liikkumaan. Jokainen voi treenata<br />

itsenäisesti tai muiden kanssa ryhmässä.<br />

Jokaisella on omalla tavallaan<br />

kotoinen olo. Vuosien varrella seuratoiminnasta<br />

on jäänyt myös merkittäviä<br />

ihmissuhteita elämään.<br />

- Seuratoiminta on talkootyötä.<br />

Niin kauan kuin homma ei maistu<br />

työltä, se on hauskaa. Vaarana kuitenkin<br />

on, että pienen porukan niskaan<br />

kaatuu liian suuria vaatimuksia.<br />

Siksi uusia aktiiveja tarvitaan<br />

koko ajan lisää. Pienikin apu voi olla<br />

toiselle suuri apu.<br />

<strong>Tarmon</strong> kuntonyrkkeilytreeneissä<br />

on alusta asti painotettu oikean<br />

tekniikan tärkeyttä. Vaikka tarkoitus<br />

ei olisikaan koskaan hypätä kehään,<br />

oikealla tekniikalla säästää kehoaan<br />

ja kunnon kohottaminen on helpompaa.<br />

Kuntonyrkkeilyssä on viehättää<br />

se, ettei siinä voi koskaan tulla valmiiksi.<br />

Tärkeintä kuitenkin on, että<br />

treeneissä viihtyy, tulee hiki ja kunto<br />

nousee. Näitä oppeja Miia Savela<br />

noudatti itse ohjatessaan ja näillä<br />

opeilla myös nykyiset ohjaajat vetävät<br />

harjoituksia. ●

Hyvä henki<br />

löytyi<br />

Tarmosta<br />

Pekka Haapasalo on tuttu<br />

näky <strong>Tarmon</strong> nyrkkeilysalilla.<br />

Miehen rauhallisen olemuksen<br />

perusteella saattaa ensinäke-<br />

mältä olla vaikea uskoa, että<br />

kyseessä on pitkän linjan<br />

nyrkkeilyvalmentaja. Tarmo tuli<br />

Haapasalolle tutuksi jo 1960-<br />

luvun lopulla. Ensimmäisen<br />

kerran hän avasi oven <strong>Tarmon</strong><br />

salille vuonna 1974, ja<br />

sille tielle jäi.<br />

Asuin Kotkassa ja pelasin lätkää.<br />

Kaverit harrastivat painia<br />

ja salilla oli samaan aikaan<br />

nyrkkeilytreenit. Nyrkkeily vei mennessään<br />

noin 14-vuotiaana. Ottelin<br />

itse kolmisenkymmentä kilpailua<br />

60-luvun puolivälissä. Tarmo tuli jo<br />

silloin tutuksi, kun muutama Kotkan<br />

” Valmentajan<br />

voimailija otteli samaan aikaan <strong>Tarmon</strong><br />

Ilmo Lindqvistin kanssa. Myöhemmin<br />

he muuttivat Helsinkiin ja<br />

treenasivat <strong>Tarmon</strong> salilla.<br />

Haapasalokin päätyi työpaikan<br />

vuoksi Helsinkiin vuonna 1974.<br />

- Tarmoon siirtyminen oli helppoa<br />

ja luonnollista, kun tuttujakin<br />

täällä jo oli. En itse kilpaillut tuohon<br />

aikaan, vaan aloin vetää nyrkkeilykoulua.<br />

Haapasalo ja Antti Ukkola aloittivat<br />

<strong>Tarmon</strong> nyrkkeilykoulun vetämisen<br />

vuonna 1977, kun tarmolaiset<br />

treenasivat vielä Hakaniemessä Gra-<br />

niittilinnassa. Ensimmäinen Rockyelokuva<br />

oli ilmestynyt ja nyrkkeilykoulu<br />

oli huikea menestys. Syksyllä<br />

tulijoita oli toista sataa.<br />

Hyvä fiilis menestyksestä<br />

Nyrkkeilykoulun ohjaamisen ohessa<br />

Haapasalo kävi kehittymisen vuoksi<br />

pitää itsekin olla valmis<br />

oppimaan ja kuuntelemaan.<br />

muiden ryhmien treeneissä. Tunteja<br />

salilla kertyi useita viikossa. Näiden<br />

vuosien aikana Haapasalo on pitänyt<br />

vain muutaman vuoden taukoa seuratoiminnasta<br />

töidensä vuoksi.<br />

Valmentajana Haapasalo pyrkii<br />

olemaan kuunteleva ja sitoutunut.<br />

Perussääntö on, että ensin koulu<br />

ja sitten kaikki muu. Hän on myös<br />

itse elänyt ohjeidensa mukaan. Omilta<br />

valmennettaviltaan hän edellyt-<br />

” Perussääntö<br />

on, että ensin<br />

koulu ja sitten kaikki muu.<br />

tää myös sitoutumista. Kilpaurheilu<br />

vaatii melko askeettista harjoittelua<br />

ja itsekuria.<br />

Valmentajan pitää itsekin olla<br />

valmis oppimaan ja kuuntelemaan.<br />

Molempien, valmentajan ja urheilijan,<br />

täytyy olla sitoutuneita ja heidän<br />

välillään täytyy vallita yhteisymmärrys<br />

päämäärästä, kun tehdään<br />

esimerkiksi valmennussuunnitelmia<br />

ja harjoituspäiväkirjoja. Myös<br />

nuoren urheilijan vanhempien pitää<br />

tukea tavoitteisiin pääsemistä.<br />

- Seuratoiminta ottaa paljon aikaa,<br />

kun illat kuluvat salilla ja viikonloput<br />

kisoissa. Saamapuoli on kuitenkin<br />

vahvempi. Tulee hyvä fiilis, kun<br />

näkee miten toiset menestyvät. Tällä<br />

hetkellä meillä on todella hyviä<br />

tyyppejä ja hyvä kisaporukka kasassa.<br />

Pysyn mukana ainakin vielä sen<br />

aikaa, kun terveys kestää ja näen<br />

mihin tämä porukka yltää. Toivon,<br />

että heille tulee paljon mestaruuksia.<br />

●<br />

HELSINGIN TARMO

<strong>Tarmon</strong> mies<br />

Rauta kolisee <strong>Tarmon</strong> salilla <strong>Helsingin</strong><br />

Työväentalon Vallilan filiaalissa. Ilmo nousee<br />

penkiltä, astelee nyrkkeilysalin puolelle ja<br />

katsahtaa salilla hääriviä nyrkkeilijöitä.<br />

Virnuilee.<br />

Että ihmisen pitääkin olla vahva.<br />

90-luvun alussa aloin käydä <strong>Tarmon</strong> salilla<br />

Hakaniemessä. Sali oli silloin ikkunaton tila syvällä<br />

Työväentalon uumenissa. Kerran jouduin tahtomattani<br />

todistamaan sangen erikoislaatuista tapahtumaa. Ilmo<br />

moitti nuorta heppua väärästä treeniasenteesta.<br />

- No kun piti mennä tyttöystävän luo, kuulin kaverin<br />

selittävän.<br />

- Sähän olit toissapäivänä, Ilmo sanoi.<br />

- Niin, niin. Mut tää on toinen.<br />

- Mitä helvettiä! Onks sulla kaksi tyttöystävää?<br />

- On.<br />

Ilmo pomppaa keskelle salia. Huutaa niin, että kaikki<br />

pysähtyvät. Tulee aivan hiljaista.<br />

- Hei kundit! Kuulkaa kaikki! Tämä hemmo väittää,<br />

että sillä on kaksi tyttöystävää. Onkohan täällä muita<br />

yhtä itseensä kyllästyneitä?<br />

” Terästä<br />

koko mies<br />

– läpi elämänsä.<br />

Siinä puhui salin henki. Terästä koko mies – läpi elämänsä.<br />

Ilmo hallitsi Suomessa kevyttä keskisarjaa 1960luvun<br />

lopun. Hän voitti Suomen mestaruuden tässä sarjassa<br />

kolmasti vuosina 1966-1968. Vuonna 1962 Ilmo oli<br />

sijoittunut toiseksi. Seuraavana vuonna hän voitti mestaruuden<br />

keskisarjassa. Vuonna 1961 Ilmo oli voittanut<br />

nuorten mestaruuden kevyessä keskisarjassa. Aktiiviaikanaan<br />

miehelle kertyi kaikkiaan 9 maaotteluedustusta.<br />

Tunnustuksena ansioistaan Ilmo sai Suomen Nyrkkeilyliiton<br />

(SNL) suurmestarin arvon vuonna 1967. Sittemmin<br />

hänelle on myönnetty SNL:n hopeinen ansiomerkki sekä<br />

Opetusministeriön tunnustus liikunnan ja urheilun puolesta<br />

tehdystä merkittävästä työstä.<br />

Nyrkkeilyllä on ollut kautta historian hyvin merkittävä<br />

poliittinen ulottuvuus. Suomessa yksi tunnetuimmista<br />

esimerkeistä oli Olli Mäen syrjäyttäminen vuonna 1960<br />

Rooman olympialaisista.<br />

Ilmo on edustanut koko elämänsä <strong>Helsingin</strong> Tarmoa.<br />

Tarmo oli Työväen Urheiluliiton lippulaiva 1940- ja 1950luvuilla,<br />

mutta erotettiin liitosta vuonna 1956 kiivaiden<br />

urheilu- ja puoluepoliittisten riitojen vuoksi. Vuonna 1959<br />

perustettiin Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto TUK,<br />

jossa <strong>Helsingin</strong> Tarmolla oli hyvin keskeinen sija.<br />

Ilmo oli vahvasti ehdolla Meksikon olympialaisiin<br />

6 HELSINGIN TARMO<br />

vuonna 1968. Poliittinen jännite oli erittäin vahva, koska<br />

TUL olisi halunnut edustajaksi Jyväskylän Työväen<br />

Nyrkkelijöiden Yrjö Sikiön, aikakauden toisen huippunyrkkeilijän.<br />

- Kaleva Sampila ilmoitti, että pitää ottaa karsintaottelu<br />

Sikiön kanssa. Olin voittanut Sikiön kolmasti peräkkäin<br />

lyhyen ajan sisällä ja sanoin, että sen pitäisi riittää. Ei<br />

riittänyt. En lähtenyt minä – eikä lähtenyt Sikiökään.<br />

Ilmon lopetellessa aktiiviuraansa nousussa oli uusi<br />

nyrkkeilytähti Reima Virtanen Kemin Innosta. Hän voi-<br />

Ilmo Lindqvistin meriitit<br />

• SM-nuorten mestari (71 kg) 1961<br />

• SM-hopeaa (71 kg) 1962<br />

• SM-mestari (75 kg) 1963<br />

• SM-mestari (71 kg) 1966-68<br />

• 9 maaotteluedustusta<br />

• SNL:n suurmestari, SNL:n hopeinen ansiomerkki,<br />

Opetusministeriön tunnustus liikunnan ja urheilun<br />

puolesta tehdystä merkittävästä työstä<br />

• <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> monivuotinen johtokunnan jäsen<br />

• <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> nyrkkeilyvalmentaja 1969 - 2000<br />

• SNL:on Eteläisen alueen vastuuvalmentaja<br />

• Harrastukset: taide ja intohimoinen seurustelu<br />

• Ilmo Lindqvistin valmentajana toimi Martti Lehtevä

” Nyrkkeilyllä<br />

on ollut kautta historian hyvin<br />

merkittävä poliittinen ulottuvuus.<br />

ti keskisarjassa hopeaa Münchenin<br />

olympialaisissa vuonna 1972.<br />

- Otin mä kerran Reman kanssa.<br />

Ilmo punnertaa muutaman penkin.<br />

- Niin. Kuinka kävi?<br />

- No mä voitin.<br />

Punnertaa taas. Voitin ja voitin…<br />

Miten? Pisteillä vai…? Ilmo kolauttelee<br />

rautoja, höllää leveää, nahkaista<br />

painonnostovyötä ja virnistelee.<br />

- Tauolla ensimmäisen erän jälkeen<br />

mä mietin, että onpa ikävä<br />

ihminen, lyö hiton kovaa. Ajattelin,<br />

että mähän häviin tän matsin, ellen<br />

tee mitään. Toinen erä alkoi ja matsi<br />

keskeytettiin.<br />

Ilmo lopetti kilpailemisen vuonna<br />

1969. Siitä lähtien hän toimi nyrkkeilyvalmentajana<br />

aina vuosituhannen<br />

vaihteeseen, eikä menestyksettä.<br />

- On ollut hienoa viedä huippukavereita,<br />

Vuorisen veljekset – Hantsa<br />

oli Los Angelesissa vuonna 1984,<br />

Turkan Junnu ja Anderssonin Mika.<br />

Mestari itse vaikuttaa tyytyväiseltä<br />

ja hyvin tasapainoiselta. Elämä<br />

täynnä tekoja.<br />

- Nuorina kolleina ammuttiin<br />

Robon kanssa ritsalla Elannon leipäkaupan<br />

ikkuna rikki Paasipuistosta.<br />

Se tuli helvetin kalliiksi. Siitä se<br />

alkoi.<br />

Siitä samasta talosta, Saariniemenkatu<br />

6:sta, jossa aikanaan asui<br />

Mika Waltari. Paikalta, jossa nykyään<br />

on SDP:n puoluetoimisto.<br />

- Kiitti haastattelusta!<br />

- Kiitti, kiitti! Eikä sitten nakkikioskille!<br />

- Snakarille?<br />

- Niin. Joskus aikaa sitten Hagik-<br />

sessa kun Lujan Eki oli saanut ekan<br />

sligun ekasta kesätyöpaikastaan, se<br />

oli luvannut tarjota lihikset Kimmolle<br />

ja muille kundeille. Nakkijonossa<br />

jotkut täysin vieraat isommat kaverit<br />

yrittivät etuilla, mutta Lujan veljekset<br />

palauttivat järjestyksen. Mut<br />

kutsuttiin sitten seuraavana päivänä<br />

Pengerkadun poliisiin selvittelemämään<br />

asiaa, kun Kimmolla oli ollut<br />

<strong>Tarmon</strong> treenikassi mukana. Ja selvisihän<br />

se asia siinä: ei nakkikioskille!<br />

Mestari vaikenee ja punnertaa.<br />

Painot ovat tangossa sitä luokkaa,<br />

että pyörryttää ajatuskin. ●<br />

Teksti: Martti ” Mara” Kuokkanen<br />

” Elämä<br />

täynnä<br />

tekoja.<br />

HELSINGIN TARMO<br />

7

Jokaisella on suunnitelma<br />

kunnes häntä lyödään<br />

Omat kokemukseni nyrkkeilystä<br />

alkoivat joskus vuonna<br />

1985, kun astuin 15-vuotiaana<br />

HeTa:n nyrkkeilysalille. Astuin<br />

salille ja pääsin lyömään säkkiä, mikä<br />

oli tyttöystävän puuttuessa erityisen<br />

mielenkiintoinen haaste. Siinä missä<br />

tyttöjen kanssa pitää opetella tanssimaan,<br />

pitää oppia tanssimaan myös<br />

” Nyrkkeilyn<br />

omien miehisten odotusten, halujen<br />

ja ihanteiden kanssa - ja 15 vuotiaalla<br />

ne ovat valtavat. Salilla, reaalielämän<br />

potentiaalisen tanssitarjonnan<br />

vajeen vuoksi oli mahdollisuus käydä<br />

yksiin kahdesta hyvästä vähän<br />

vähemmän nätin kanssa: nyrkkeilysäkin.<br />

Ei säkissä mitään feminiiniä<br />

ollut. Siihen oli pikkupojan silmissä<br />

kätketty salaisuus, joka säkin suurena<br />

passiivisena, joka hetki ohuille<br />

käsivarsille esitettynä haasteena tuijotti<br />

tummana ja ikuisesti sieraimistaan<br />

höyryävänä härkänä laitumeltaan<br />

(kyllä, pelkkä noin 50 kilon säkki):<br />

“Sinä lyöt poika, minä en liiku,<br />

en taitu, en tärise” - vain kiihdytti<br />

taukoamatta sitä mukiloimaan,<br />

hokien että kun mä tätä teen ja teen,<br />

niin vielä yksi päivä, vielä yksi päivä...<br />

salin sumusta soi kello ja Ilmo<br />

Lindqvist huusi “Aika!” Seuraavana<br />

vuonna ottelin Ruskiksen skaboissa.<br />

Voitin ja olin loppuvuorokauden<br />

maailman onnellisin 16-vuotias täysi<br />

mies, nenä kipeänä. Nyrkkeilysäkki<br />

odotti ja minä menin uudelleen ja<br />

uudelleen.<br />

Kamppailulajien taistelussa nyrkkeily<br />

säilyy hengissä, kiitos olympialaisstatuksen,<br />

mutta vetovoima heikkenee.<br />

Laji on liian eurooppalainen,<br />

siinä on liikaa sääntöjä ja sana “herrasmiesmäisyys”<br />

on vanhanaikainen:<br />

naisnyrkkeilyn myötä kehässä<br />

ei taistele pelkkiä “herroja” eikä<br />

HELSINGIN TARMO<br />

On visioitu, että siinä missä 1920-luku oli “iloinen” tulee 2020-<br />

luku olemaan “eläköityvä” suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeel-<br />

le. Nuoremmille tiedoksi: “iloista” 1920-lukua seurasi kärsimyksen<br />

vuosikymmeniä, mm. suuri lama ja 2. maailmansota. Mutta mikä<br />

on nyrkkeilyn asema eläköityvässä länsimaisessa tulevaisuudessa?<br />

Se tulee olemaan vähintäänkin mielenkiintoista, kaikella ironialla.<br />

ansaitsema rooli, jossa<br />

se tuo lisäarvoa elämään, taistelua<br />

voimistavassa muodossa, voisi toteutua<br />

kuntonyrkkeilijöiden kilpanyrkkeilyssä.<br />

“ladylike” tekisi oikeutta nyrkkisankarittarille.<br />

Nyrkkeilyn ansaitsema rooli, jossa<br />

se tuo lisäarvoa elämään, taistelua<br />

” Mikseivät<br />

siis<br />

esimerkiksi yli<br />

nelikymppiset<br />

voisi aloittaa<br />

nyrkkeily-<br />

harrastusta<br />

tähdäten<br />

otteluihin?<br />

Juha Turkan<br />

meriittilista<br />

• SM-pronssia (71 kg) 1991<br />

• SNL-mestaruus (75 kg) 1992<br />

• SM-hopeaa (75 kg) 1992<br />

• SM-hopeaa (75 kg) 1994<br />

• Harrastukset: näytelmäkirjailija,<br />

kiinan kielen opiskelu<br />

• Juha Turkan valmentajana<br />

toimi Ilmo Lindqvist<br />

voimistavassa muodossa, voisi toteutua<br />

kuntonyrkkeilijöiden kilpanyrkkeilyssä.<br />

Kehään astumisen, siellä<br />

kestämisen ja oikean taistelun verenkiertoa<br />

kiihdyttävä, elämää syvemmäksi<br />

tekevä vaikutus tulisi mahdolliseksi<br />

kokea harrastajana. Ihmisten<br />

elinikä pitenee ja pitkäikäisemmät<br />

ihmiset tarvitsevat uusia haasteita.<br />

Työikäiset panostavat harrastuksiin<br />

ja monesta toimistostakin<br />

löytyy kunnianhimoisia henkilöitä<br />

(vähintään itsensä sellaiseksi käsittäviä),<br />

jotka kaipaavat haasteita nostamaan<br />

heidät “uudelle tasolle”.<br />

Moni hakee väylää päästää “höyryjä<br />

ulos” hallitulla tavalla. Tässä maailmassa<br />

kiivetään jo jalkaproteesein<br />

Mount Everestin huipulle, mikseivät<br />

siis esimerkiksi yli nelikymppiset<br />

voisi aloittaa nyrkkeilyharrastusta<br />

tähdäten otteluihin, jotka tietysti<br />

olisivat taitotasoiltaan vertaisten keskuudessa,<br />

ehkä jättimäisin topatuin<br />

hanskoin ja pääkypärin, mutta virallisin<br />

lääkärintarkastuksin, arvostelutuomarein,<br />

yleisön kera jne.<br />

Harrastajien kilpanyrkkeily tukisi<br />

lajin arvokasta ydintä: kilpa- ja<br />

nuorisonyrkkeilyä. Mukaillen mestarinyrkkeilijä<br />

Mike Tysonin sitaattia,<br />

joka on kirjoitukseni otsikkona:<br />

voitokkaimmat ja komeimmat merten<br />

hävittäjälaivueet tarvitsevat ensiluokkaisen<br />

tukikohdan. ●<br />

Teksti: Juha Turkka<br />

” Moni<br />

hakee<br />

väylää päästää<br />

“höyryjä ulos”<br />

hallitulla tavalla.

Vuokraamme asuntosi puolestasi.<br />

Tarkistamme luottotiedot, takaamme vuokranmaksun<br />

ja turvaamme vuokratulosi.<br />

Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton jäsentoimisto LKV [A]<br />

Puhelinpäivystys ma -su 8- 20, vp 1,23 kk<br />

Ilmalankuja 2, 00240 Helsinki<br />

Helsinki – Uusimaa – Turku – Tampere – Lahti – Oulu<br />

HELSINGIN TARMO<br />

9

Voimailua Rusalla<br />

Levytanko painoineen on kahden erilaisen voimalajin oleellinen harjoitusväline.<br />

<strong>Tarmon</strong> painonnostajat ja voimanostajat kolisuttelevat rautaa Ruskeasuon<br />

Urheiluhallilla. Painonnostossa pyritään maksimoimaan nopeusvoima ja<br />

voimanostossa kehittämään maksimivoimaa. <strong>Tarmon</strong> harjoituksissa käy<br />

seuran kilpailijat sekä kuntoilijoita ja muiden urheilulajien harrastajia,<br />

jotka haluavat kehittää fyysistä voimaa. Ruskeasuon Urheiluhallissa<br />

voi harjoitella ohjatusti tai oman harjoitusohjelman mukaisesti.<br />

0 HELSINGIN TARMO

” Painonnostoharjoittelu<br />

kehittää koko vartalon<br />

koordinaatiota ja lihaksia<br />

tasapuolisesti sekä kaikkia<br />

fyysisen voiman<br />

ominaisuuksia<br />

Painonnoston ja voimanoston erot<br />

Sekä painonnoston että voimanoston väline on<br />

levytanko painoineen. Molemmat lajit kehittävät<br />

voimaa. Siihen näiden voimailulajien<br />

yhtäläisyydet loppuvatkin.<br />

Painonnostoa on harrastettu urheilulajina<br />

1800-luvulta lähtien. Painonnosto on laji,<br />

jossa pyritään nostamaan kahdella kädellä<br />

temmaten ja työntäen mahdollisimman painava<br />

tanko painolevyineen suorille käsille pään<br />

yläpuolelle.<br />

Painonnostoharjoittelu kehittää koko vartalon<br />

koordinaatiota ja lihaksia tasapuolisesti sekä<br />

Kuva: Tatu Hiltunen<br />

kaikkia fyysisen voiman ominaisuuksia: maksimivoimaa,<br />

nopeusvoimaa ja kestovoimaa. Painonnostajalle tärkeintä<br />

on nopeusvoima, joka on maksimivoiman ja nopeuden<br />

yhdistelmä.<br />

Voimanosto kehittyi kehonrakennuksen voimaharjoitteista<br />

omaksi lajikseen 1960-luvulla. Kilpailulajina voimanosto<br />

koostuu kolmesta eri nostomuodosta, joiden jokaisen<br />

maksimisuoritukset lasketaan yhteen. Nostomuodot<br />

ovat jalkakyykky, penkkipunnerrus ja maastanosto.<br />

Penkkipunnerrus on ylivoimaisesti tunnetuin ja suosituin<br />

voimanoston nostomuoto. Kilpailuja järjestetään<br />

sekä voimanostossa että penkkipunnerruksessa. Voimanostoharjoittelu<br />

kehittää koko vartalon koordinaatiota ja<br />

lihaksia tasapuolisesti sekä kaikkia fyysisen voiman ominaisuuksia:<br />

maksimivoimaa, nopeusvoimaa ja kestovoimaa.<br />

Voimanostajalle tärkeintä on maksimivoima, jolla<br />

on ratkaiseva vaikutus nostosuoritukseen eli jaksaako<br />

nostaa tietyn painon.<br />

<strong>Tarmon</strong> harjoituksissa käy kilpailijoiden lisäksi<br />

eri ikäisiä voimailua kuntoilun vuoksi harrastavia<br />

sekä muiden urheilulajien harrastajia, jotka<br />

haluavat kehittää fyysistä voimaa, tekniikkaa<br />

ja koko kehon hyvinvointia. <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong><br />

painonnostajat ja voimanostajat ovat menestyneet<br />

vuosikymmenten aikana niin Suomessa<br />

kuin ulkomaillakin. Voimanostossa <strong>Helsingin</strong><br />

Tarmo kuuluu Suomen kärkiseuroihin. Vuodesta<br />

2005 lähtien <strong>Tarmon</strong> nostajat ovat saavuttaneet<br />

yhteensä 49 arvokilpailumitalia. Nostajat<br />

ovat tehneet maailmanennätyksiä, Pohjoismaiden<br />

ennätyksiä ja Suomen ennätyksiä yhteensä yli<br />

30 kappaletta. ●<br />

” Voimanoston<br />

nostomuodot<br />

ovat jalkakyykky,<br />

penkkipunnerrus ja<br />

maastanosto.<br />

HELSINGIN TARMO<br />

1

Ruskeasuon salilla<br />

viidellä vuosikymmenellä<br />

Elettiin vuoden 1975 syksyä, kun päätin aloittaa säännöllisen<br />

punttiharjoittelun. Siihen asti olin tehnyt vähän sitä sun tätä,<br />

mutta elämäntilanteeseeni näytti tuolloin hyvin sopivan<br />

vapaamuotoinen iltaharrastus. Siinä sitten harjoittelimme omine<br />

nokkinemme muutaman samanikäisen kaverin, muun muassa Pertti<br />

Tammelinin, kanssa erilaisia liikkeitä ilman kummempia ohjelmia.<br />

Vuoden 1980 alussa eräänä iltana tuli Tarmossa hyvin tunnettu<br />

painonnostaja Olavi Sievers kysymään, minkä seuran väkeä pojat<br />

ovat (huom. “pojat”, taisimme olla aika nuoria silloin!). Hän teki<br />

tarjouksen, josta ei kannattanut kieltäytyä: hyvin kohtuullista<br />

jäsenmaksua vastaan oli tarjolla lähes rajattomasti treeniaikaa ja<br />

mahdollisuus päästä seuran toimintaan mukaan.<br />

Harjoittelimme vähän painonnostoa,<br />

vähän voimanostoa,<br />

varsinkin ”laiskan miehen<br />

lajia”, penkkipunnerrusta (siinä<br />

kun saa maata penkillä) ja jonkin<br />

sortin “bodaustakin”. Koska olin<br />

kiinnostunut painonnostosta, mutta<br />

en enää siinä vaiheessa viitsinyt<br />

ryhtyä kilpailijaksi, osallistuin kaikenlaisiin<br />

toimitsijatehtäviin esimerkiksi<br />

sihteerinä ja levynvaihtajana.<br />

Aikanaan osallistuin myös tuomarikursseille,<br />

jotka piti Kalevi Notkonen.<br />

Tuomitsin sitten monissa kilpailuissa,<br />

ja kun toimintaa oli tarpeeksi<br />

takana, sain vuonna 1994 seuraavan<br />

luokan tuomarikortin.<br />

Oma harjoitteluni oli vaihtelevaa.<br />

Kun vielä kävin mielelläni lenkkeilemässä,<br />

talvella harvemmin ja kesällä<br />

useammin, ei pitkäjänteinen painonnostoharjoittelu<br />

oikein luonnistunut<br />

kuin osan vuotta. Juoksin 1980- ja<br />

1990-luvuilla muutaman maratoninkin.<br />

Syksyllä oli taas mukava aloittaa<br />

tiukka punttitreeni sisätiloissa.<br />

Salilla oli alusta asti “reilu meininki”,<br />

ja tutustuin moniin hienoihin<br />

urheiluväen edustajiin. Ensimmäisiä<br />

tuttavuuksia oli Chikaran<br />

judoka Seppo “Jolo” Reivuo, jonka<br />

kyllä tiesin jo hänen kilpailusaavutustensa<br />

vuoksi. Muitakin Chikaran<br />

HELSINGIN TARMO<br />

judokoita kävi salilla voimaharjoituksissa,<br />

kuten Veijo Jäsberg, Jukka<br />

“Riisi” Laitinen, Juha “Pupu” Salonen,<br />

Kajanderin veljekset ja serkukset<br />

ja tietenkin muidenkin seurojen<br />

edustajia.<br />

Ruskeasuon salilla oli tapana<br />

1970- ja 1980-luvulla pitää vuosittain<br />

kauden päättyessä ”Ruskiksen<br />

penkkiskabat”, joissa ratkaistiin<br />

salin penkkimestaruus. Voittaja sai<br />

kaiken ansaitsemansa kunnian. Kisa<br />

oli kovaa ja osallistuminen vilkasta.<br />

Meillä oli epävirallinen seura ”Ruskiksen<br />

Rumat”, jolle tilattiin omat<br />

” Rusalle<br />

t-paidatkin. Tilauksessa ilmeisesti<br />

tuli väärinkäsitys tai toimittajataho<br />

hienosteli, sillä paidat tulivat tekstillä<br />

”Ruskeasuon Rumat”! Osa porukasta<br />

oli valmiita perumaan kaupat,<br />

mutta kauppias oli kaukaa viisaasti<br />

ottanut maksun etukäteen, joten paidat<br />

jäivät tilaajille. Olivathan ne hienoja,<br />

mutta vähän ahdasta mallia ja<br />

”väärällä” tekstillä<br />

Painonnoston suurin suosio alkoi<br />

1970-luvulla hiipua, mutta salilla<br />

” Painonnoston<br />

suurin<br />

suosio alkoi<br />

1970-luvulla<br />

hiipua.<br />

harjoittelivat kyllä Juhani Avellan,<br />

monen seuran edustajaksi urallaan<br />

ehtinyt, ja Viktor Sirkiä, joka edusti<br />

Tarmoa ja Suomea vuosikaudet<br />

hyvällä menestyksellä aina olympialaisia<br />

myöten. Salilla oli lisäksi vielä<br />

monia aktiiveja tarmolaisia, jotka<br />

olivat hyviä kansallisen tason nostajia:<br />

Timo Wirén, Seppo Ryynänen<br />

ja Tenho Kantola, joka pitkään jatkuneen<br />

kilpailu-uransa ja jo sen aikana<br />

osallistui seuran toimintaan sekä<br />

valmentajana, jaoston puheenjohtajana<br />

että monessa muussa tehtävässä.<br />

Vanhemman punttiväen mieleen<br />

on kuitenkin jäänyt vahvasti<br />

myös Eero Tolvanen (upseeri ja herrasmies),<br />

joka vielä ikämiehenä harjoitteli<br />

säännöllisesti, osallistui veteraanisarjoihin<br />

vielä yli 70-vuotiaana<br />

ja toi aina mitaleita kotiin. Häneltä<br />

liikeni aina kannustusta ja ystävällinen<br />

sana harjoittelukumppaneille.<br />

Hän poistui joukostamme äkillisen<br />

sairastelun jälkeen jo yli 15 vuotta<br />

sitten.<br />

Oli nuoriakin. Tenho toi salille<br />

vanhemman poikansa Jarin, joka oli<br />

on ilmeisesti osunut sopivan<br />

jämptit, mutta rennot vahtimestarit.<br />

hontelo ja vielä kasvuikäinen. Rautaa<br />

alkoi pikkuhiljaa nousta, kun nostaja<br />

itse kasvoi sekä pituutta että leveyttä.<br />

Valitettavasti Jarin mielekiinto loppui<br />

armeija-aikana ja tuli muita harrastuksia.<br />

Aika monta vuotta myöhemmin<br />

nuorempi veli Juha-Matti<br />

alkoi käydä salilla. Hän osoittautuikin<br />

mieleltään oikeaksi painonnostajaksi.<br />

Ties monesko vuosi on<br />

jo menossa, mutta harjoittelu sujuu<br />

ja kovenee. Tulokset ovat pikkuhil-

” Voimanosto<br />

rantautui Suomeen<br />

varsinaisesti 1970-luvulla.<br />

jaa koko ajan parantuneet. Mikäli<br />

vastoinkäymisiä ei tule, on Tarmolla<br />

taas ensi vuonna edustaja SM-kilpailuissa.<br />

1980-luvun lopulla ilmestyi salille<br />

pienikokoinen nuorimies, vasta 15vuotias<br />

Jarkko Stenius. Hänkin oli<br />

vielä kasvuiässä, mutta osoittautui<br />

erinomaisen lahjakkaaksi nostajaksi.<br />

Poikien ja nuorten sarjojen ennätykset<br />

alkoivat saada kyytiä, kun<br />

Jarkko valmentajansa Taisto Raution<br />

opastuksella kävi raudan kimppuun.<br />

Huomasimme kerran, että hän 17vuotiaana<br />

oli saavuttanut poikien<br />

sarjoissa 1. luokan, nuorten sarjoissa<br />

2. luokan ja aikuisten sarjoissa 3.<br />

luokan tuloksen! Valitettavasti hänkin<br />

lopetti painonnoston armeijan<br />

jälkeen ja ryhtyi harrastamaan thainyrkkeilyä,<br />

jossa hän otteli menestyksekkäästi<br />

jopa ammattilaisena.<br />

Itselleni sattui erikoinen valmennusrupeama<br />

1990-luvun puolivälissä,<br />

kun koripallojaoston Sakari Riekkinen<br />

pyysi vetämään voimaharjoitukset<br />

<strong>Tarmon</strong> 14-15-vuotiaille koripallojunioreille.<br />

Kieltäytyminen ei<br />

käynyt mielessäkään, vaikka homma<br />

oli melko vierasta minulle. Piti<br />

kiireesti miettiä, mitä koripalloilijan<br />

kuuluu tehdä ja mitä niin nuorilla<br />

voi teettää. Hyvin se talvi kuitenkin<br />

meni, vaikka porukka aika pian hajosikin<br />

maailmalle. Tarmolaiset ovat<br />

useamminkin vetäneet erilaisia voimaharjoitteluohjelmia<br />

ulkopuolisille<br />

ryhmille. Viimeksi talvella 2011 voimanostajat<br />

vetivät harjoituksia eräälle<br />

naisryhmälle sekä Tenho ja Juha-<br />

Matti Jokereiden junioreille.<br />

Voimanosto rantautui Suomeen<br />

varsinaisesti 1970-luvulla ja Ruskeasuon<br />

salilla taisi ensimmäinen<br />

lajin harjoittelija olla Matti Karilainen.<br />

Kiinnitimme huomiota siihen,<br />

että hän, toisin kuin painonnostajat,<br />

peruutti kyykkytelineeltä askeleen<br />

tai pari – ja kyykkäsi hirrrveitä rautoja!<br />

Pian salille ilmaantuivat Lindqvistin<br />

veljekset, Roger ja Ralf. Nyt sieltäkin<br />

on toinen sukupolvi nostovuorossa,<br />

kun Rogerin poika Jan nostelee<br />

kansallisen huippuluokan tuloksia.<br />

Täytyy muistaa myös “ikitarmolai-<br />

nen” Rauno Backman, joka tuli salille<br />

jo “aikojen alussa” ja teki hyvää jälkeä<br />

voimanostossa. Etenkin maastaveto<br />

ja kyykky olivat hänen bravuurejaan.<br />

<strong>Tarmon</strong> 60-vuotisjuhlissa huhtikuun<br />

alussa 1991 Kisahallissa olin<br />

painonostokisojen sihteerinä. Kuuluttajana<br />

oli Raimo Häyrinen. Päivä<br />

oli kevään lämpimin. Olin yöllä tullut<br />

reissusta ja vain muutaman tunnin<br />

unen jälkeen oli muiden mukana<br />

aamukahdeksalta rakentamassa<br />

nostolavaa koripallokentälle. Osat<br />

tuotiin kellarin ja lattialuukun kautta.<br />

Muistiin jäi erittäin raskas, mutta<br />

samalla hauska ja kiireinen päivä.<br />

Ruskeasuon vahtimestari Risto<br />

Hannukainen, melonnanharrastaja,<br />

on ollut töissä Ruskeasuolla vuosikymmeniä.<br />

Taisimme tulla salille<br />

samoihin aikoihin. Hieman myöhemmin<br />

Ruskeasuon hallille töihin<br />

tuli Chikaran aktiivikilpajudoka<br />

Heikki Ryynänen, jolla hänelläkin on<br />

Rusalla virkavuosia vaikka toisille<br />

jakaa. Nykyisin kolmantena vaksina<br />

on Heikki Haukinen. Vaksien kanssa<br />

on aina mennyt hyvin. Rusalle on<br />

ilmeisesti osunut sopivan jämptit,<br />

mutta rennot vahtimestarit.<br />

Vuosina 1998-2000 koko halli<br />

oli suljettuna peruskorjauksen<br />

ajan. Johan vuonna 1938 valmistunut<br />

rakennus remonttia kaipasikin.<br />

Porukka hajaantui kuka minnekin,<br />

mutta kukaan ei jäänyt sille tielleen,<br />

vaan innolla palasi takaisin, kun sali<br />

taas avattiin. Itse kävin parin vuoden<br />

ajan työpaikkani kuntosalilla. Olihan<br />

siellä monenlaista ”hilavitkutinta”,<br />

mutta oikeanmallisia tankoja vain<br />

yksi ja sekin alamittainen. Siihen sai<br />

rautaa vain 125 kg, kun haali kaikki<br />

”romut” kokoon.<br />

Uusi luku <strong>Tarmon</strong> voimanostopuolella<br />

alkoi, kun Åke Koponen<br />

liittyi <strong>Tarmon</strong> riveihin. Hän on mies,<br />

joka on kerran antanut pikkusormensa<br />

voimanostolle ja voimanosto<br />

on sitten vienyt koko miehen. Jo<br />

” Salilla<br />

menestyksekkään kilpauransa aikana<br />

hän ryhtyi lajin puuhamieheksi,<br />

eikä mikään asiaan liittyvä ole jäänyt<br />

hänelle vieraaksi. Pitää tässä<br />

tietenkin mainita, että hänen vaimonsa<br />

Helena on oikeastaan vielä<br />

menestyksekkäämpi nostaja ainakin<br />

kansainvälisillä meriiteillä mitattuna.<br />

Naiset ovat muutenkin pitäneet<br />

sekä <strong>Tarmon</strong> että koko Suomen lippua<br />

korkealla niin kansallisissa kuin<br />

kansainvälisissäkin voimanostokisoissa.<br />

Pari vuotta sitten, miljoonia maksaneen<br />

remontin jälkeen, ratsastajat<br />

innostuivat taas vaatimaan hallia<br />

pelkästään ratsastusta varten. Toki<br />

on myönnettävä, että ratsastuskäyttöön<br />

se alun perin rakennettiin, mutta<br />

sota-aikana ja kauan sen jälkeen<br />

halli toimi varastokäytössä. Vuonna<br />

1965 siitä rakennettiin nykyisenkaltainen<br />

urheiluhalli palloilua ja muita<br />

lajeja varten. Herrat Bryggare ja Rauramo<br />

olivat mukana runsaasti väkeä<br />

keränneessä kokouksessa, jossa varsin<br />

yksiselitteisesti kävi ilmi, että<br />

rahaa ei ole. Eikä tule. Olivat ratsastajat<br />

”hieman” myöhässä; ehkä olisi<br />

kannattanut olla hereillä jo 90-luvulla<br />

ennen remonttia?<br />

Olin jonkin sortin aputyömiehenä<br />

<strong>Tarmon</strong> voimanostokisoissakin, kunnes<br />

viimein suoritin voimanostotuomarin<br />

kortin. Olen erilaisten sihteerihommien<br />

lisäksi ollut jo monta kertaa<br />

tuomarinakin. Sopivaa puuhaa<br />

tällaiselle “varttuneelle” henkilölle.<br />

Jaoston puheenjohtajaksi tulin muutama<br />

vuosi sitten. Mitenpä muutenkaan<br />

kuin Åken houkuttelemana.<br />

Nyt on ensimmäisestä harjoittelukäynnistäni<br />

Ruskeasuon urheiluhallilla,<br />

Ruskisksella l. Rusalla, (kära<br />

barn har flera namn) kulunut 35,5<br />

vuotta. Paljon on matkan varrella<br />

tapahtunut ja monia hienoja ihmisiä<br />

olen tavannut. Heille kaikille kiitoksia!<br />

Olipa se hyvä valinta, että silloin<br />

kerran päätin lähteä Ruskikselle. ●<br />

Teksti: Hannu “HanOi” Oinas<br />

oli alusta asti “reilu meininki”!<br />

HELSINGIN TARMO

Naisnäkökulmaa voimanostoon<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> voimanostajanaiset<br />

ovat pieni joukko,<br />

mutta sitäkin menestyneempi.<br />

Tällä hetkellä aktiivisia harrastajia<br />

ovat vain Maria Lindberg, Mervi<br />

Rantamäki sekä Leena Jokitalo - kaikki<br />

kolme kuuluvat myös maajoukkueeseen.<br />

Näiltä naisilta löytyy lukuisa<br />

määrä Suomen mestaruuksia sekä<br />

arvokisamitaleja EM- ja MM-kilpailuista.<br />

Aiemmin menestystä Tarmolle<br />

ovat tuoneet myös Helena Koponen<br />

sekä kansallisissa kilpailuissa<br />

Jonna Alaspää, Kati Issakainen ja<br />

Etelä-Afrikan vahvistus Tara Connell.<br />

Uusia naisnostajia kaivattaisiin<br />

lajin pariin lisää, sillä nykyisen <strong>Helsingin</strong><br />

<strong>Tarmon</strong> kaartin nostovuosia ei<br />

ole enää hirveästi jäljellä.<br />

Ihanteellisin ikä aloittaa voimanosto<br />

on noin 20-vuotiaana. Monipuolisesta<br />

liikuntataustasta on etua<br />

ja apua, mutta sohvaperunastakin<br />

voi tulla maajoukkuenostaja. Nostotekniikoiden<br />

oppiminen on nuorena<br />

helpompaa, mutta ikä ei kuitenkaan<br />

ole este harjoittelun aloittamiselle,<br />

sillä voimatasot kasvavat vielä yli<br />

40-vuotiaanakin. Mikäli kovin nuori<br />

nainen haluaa aloittaa voimanoston,<br />

voi lajia varten valmistella kehoaan.<br />

Painonnostopuolen punttikouluissa<br />

voi esimerkiksi opetella kehonhallin-<br />

Hajatelmia Rusalta<br />

›› Ruskeasuon eli ” Rusan hallin” voimanostosalissa<br />

treenaavat <strong>Tarmon</strong><br />

karskit voimanostajat. Voimanosto sai<br />

uuden alun vuonna 2003 raudanlujan<br />

luotsaajan Åke Koposen johdolla. Uuden<br />

alun jälkeen mukaan tempautui<br />

muun muassa nyrkkeilypuolen 25 vuotta<br />

kolhima Tomi ”Tomppa” Lindqvist,<br />

Janne ”Härski” Hartikainen, Mika” The<br />

Icon ” Huuskonen sekä Janne Juhala.<br />

Joukosta ei pidä unohtaa penkkipunnerruksen<br />

kaksinkertaista maailmanmestaria<br />

ja monien voimanoston MM-<br />

ja EM-arvokilpailujen mitalistia Helena<br />

Koposta eikä kunniajäsenenä treenaavaa<br />

Hannu ” HanOi” Oinasta. Osa<br />

näistä nostokoneista häärii vieläkin<br />

HELSINGIN TARMO<br />

Voimanostosta monelle tulee<br />

ensimmäisenä mieleen karut<br />

harjoitteluolosuhteet,<br />

isot miehet ja karskit jutut.<br />

Laji kuitenkin soveltuu naisille<br />

aivan yhtä hyvin kuin miehille.<br />

taa ja levytangon käsittelyä.<br />

Varsinaista yläikärajaa voimanostolle<br />

ei ole, mutta maailmalla menestyneet<br />

yleisen sarjan kilpailijat ovat<br />

pääosin alle 40-vuotiaita. Poikkeuksiakin<br />

löytyy. <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> Leena<br />

Jokitalo juhli kesällä 2011 50-vuotissyntymäpäiviään<br />

ja on oikeutettu<br />

lähtemään marraskuussa MM-kilpailuihin.<br />

Moni nainen miettii, vaikuttaako<br />

voimanosto naisellisuuteen. Lajissa<br />

kilpaillaan painoluokissa, joten<br />

” Itsestään<br />

voima ei<br />

ilmaannu.<br />

voimakkaasti mukana <strong>Tarmon</strong> voimanoston<br />

eteenpäin viemiseksi, myös itse<br />

kilpaillen enemmän tai vähemmän.<br />

Rusan halli on paikka, jossa on jo<br />

vuosia leivottu kukkakepeistä miehiä<br />

ja ihan vain talkoovoimalla. Salilla ei<br />

ole peilejä, kokolattiamattoa eikä muita<br />

hydraulisia koneita kuin treenaajat. Vapaat<br />

painot, hiki sekä tiukat ilmeet kielivät<br />

lajin lujuudesta. Salilla kuuluu tiukan<br />

treenaamisen lomassa myös naurua<br />

ja vinoilua, mikä luo salille omaa<br />

”tarmomaista” henkeä.<br />

Nykyään <strong>Tarmon</strong> salilla järjestetään<br />

jopa muutaman kerran vuodessa<br />

viralliset Suomen Voimanostoliiton<br />

voimanostokisat ja ihan <strong>Tarmon</strong> omal-<br />

” Keho<br />

pelon isoista lihaksista ja miesmäisestä<br />

olemuksesta voi unohtaa. Harjoittelu<br />

toki vahvistaa lihaksia, mutta<br />

vahvuudesta on enemmänkin hyötyä<br />

kuin haittaa. Arkiaskareet sujuvat<br />

helpommin ja lihaskunto pitää ihmisen<br />

terveenä. Itse olen pienikokoinen<br />

nainen ja lähipiiristäni on erittäin<br />

hauskaa ja kiinnostavaa, miten<br />

paljon pienessä naisessa voi olla voimaa.<br />

Itsestään voima ei ilmaannu, vaan<br />

voimanoston aloittavalla tulee olla<br />

kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.<br />

Keho vaatii vuosia vahvistuakseen.<br />

Voimatasoissa eteneminen tapahtuu<br />

pyrähdyksittäin, joten välillä voi<br />

mennä pitkiäkin aikoja, jolloin edistymistä<br />

ei tapahdu. Kun pyrähdys<br />

tapahtuu, on palkitsevaa huomata<br />

olevansa jälleen pikkuisen voimakkaampi<br />

kuin aiemmin. ●<br />

Teksti: Maria Lindberg<br />

la porukalla. Salilla on nähty treenaavan<br />

myös Suomen moukarijättejä sekä<br />

monien muiden lajien arvokisaedustajia,<br />

jotka hakevat raakaa voimaa tukemaan<br />

omaa lajiaan. Nykyisin Rusalla<br />

harjoittelee myös monien arvokisojen<br />

kävijä ja voimanoston MM-mitalisti<br />

Maria Lindberg. <strong>Tarmon</strong> huippunostajiin<br />

kuuluvat myös useita arvokisamitaleja<br />

kerännyt MM-mitalisti Mervi Rantamäki<br />

ja Leena Jokitalo. Seuran junioreiden<br />

menestystä puolestaan vauhditti<br />

hetken ajan voimanoston junioreiden<br />

maailmanmestari, voimajätti Jani<br />

Rainela.<br />

Teksti: Tomi Lindqvist<br />

vaatii vuosia<br />

vahvistuakseen.

Suomen vahvin<br />

nainen tahtoo<br />

maailman<br />

vahvimmaksi<br />

Metroasemalla odottavat pienikokoinen<br />

voimanainen ja kaksi suurikokoista koiraa.<br />

Suomen menestyksekkäin <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong><br />

naisvoimanostaja Mervi Rantamäki treenaa<br />

ahkerasti marraskuisia MM-kisoja varten ja<br />

haastattelu saatiin sovittua iltalenkin yhteyteen.<br />

Noin 15 vuotta sitten hieman yli parikymppinen<br />

Rantamäki harrasti kuntosalilla käymistä. Sinikka<br />

Järvenpää huomasi vahvan nuoren naisen<br />

potentiaalin ja alkoi kannustamaan häntä voimanoston<br />

pariin.<br />

- Perusvahvuus kehittyi jo lapsena peltohommissa,<br />

navetassa ja hevostyttönä. Lantaa tuli lapioitua ja heinäseipäitä<br />

tehtyä sen verran kesäisin mummolassa, että<br />

peruskunto oli kohdillaan, kun aloitin treenaamisen.<br />

Melko nopeasti Rantamäki osallistui ensimmäisiin kilpailuihin<br />

ja tavoitteet kasvoivat hiljalleen. Kun Rantamäki<br />

oli ohittanut ensimmäisen yhteistulostavoitteensa 450<br />

kiloa 52-kiloisten sarjassa vuoden 2005 MM-kilpailuissa,<br />

hän lähti tavoittelemaan 480 kilon yhteistulosta 56kiloisten<br />

sarjassa. Vuonna 2006 Rantamäki piti välivuoden<br />

kilpailuista, juoksi marathonin ja kasvatti perhettään<br />

amstaffi Lukella.<br />

” Ei<br />

huippu-urheilijana<br />

voi pärjätä, jos ei kestä<br />

kipua tai luovuttaa<br />

vastoinkäymisten edessä.<br />

480 kilon yhteistulos rikkoontui vuoden 2010 marraskuussa<br />

Etelä-Afrikassa järjestetyissä MM-kilpailuissa.<br />

Tavoitteen lisäksi syntyi myös henkilökohtaisia ennätyksiä<br />

ja yhteistuloksen Pohjoismaiden ennätys. Kotimatkalle<br />

mukaan lähti MM-pronssimitali. Seuraava tavoite,<br />

502,5 kiloa rikkoontui Salossa SM-kilpailuissa kuluvan<br />

vuoden helmikuussa uudessa 57-kiloisten painoluokassa.<br />

- Tuleviin MM-kilpailuihin lähden hyvällä mielellä.<br />

Vaikka marraskuun kisat ovat tärkeät, suurimmat odotukseni<br />

kuitenkin suuntautuvat jo ensi vuoden MM-<br />

Kuva: Antti Savolainen<br />

Mervi Rantamäki palkittiin Salon SM-kilpailuissa<br />

Voimanostoliiton vuoden 2010 parhaana naisvoimanostajana.<br />

kisoihin, joissa aion voittaa kultaa. Muut mitalit jo löytyvät,<br />

mutta maailmanmestaruus puuttuu.<br />

Päättäväisyyttä Rantamäeltä ei puutu. Fyysisesti vahva<br />

nainen on myös vahvatahtoinen. Vaikka kisatulokset<br />

kovenevat jatkuvasti ja ennätykset rikkoontuvat kerta<br />

toisensa jälkeen, ei voimanostourheilijan arki ole Suomessa<br />

hohdokasta.<br />

Rantamäki tekee päivätyötä Intersportin myyjänä ja<br />

hankkii itse sponsorisopimuksensa. Kisamatkat ja varusteet<br />

on pääsääntöisesti kustannettava itse. Harjoitukset<br />

tai muut urheiluun liittyvät toimet vievät valtaosan<br />

vapaa-ajasta. Lisäksi harjoittelua varjostaa pahaenteisesti<br />

oireileva selkä ja voimanostajille tyyppillinen lonkan<br />

sinivelten nivelsiteiden löystyminen. Fyysiset oireet eivät<br />

kuitenkaan saa luopumaan MM-kultamitalihaaveista.<br />

- Olen ollut pienestä asti hyvin jääräpäinen. Ei huippu-urheilijana<br />

voi pärjätä, jos ei kestä kipua tai luovuttaa<br />

vastoinkäymisten edessä. Tyhmä ei kuitenkaan saa olla,<br />

vaan täytyy tunnistaa ne tilanteet, joissa on vaan annettava<br />

periksi. Olen muutaman kerran itsekin joutunut nöyr-<br />

” Perhe<br />

on äärimmäisen<br />

tärkeä tuki.<br />

HELSINGIN TARMO

tymään selän vuoksi.<br />

Vahvuus ei riipu koosta<br />

Päättäväisyyden ja tahdon lisäksi<br />

urheilijalla on oltava ympärillään<br />

vahva tukiverkosto. Rantamäki on<br />

onnellinen, että perheeseen kuuluva<br />

mies on tukena ja huoltajana useimmilla<br />

kisamatkoilla ja harjoituksissa.<br />

Myös Rantamäen tyttäret kannustavat<br />

äitiään, vaikka voimanostajiksi<br />

eivät halajakaan.<br />

- Perhe on äärimmäisen tärkeä<br />

tuki. Salossa minua oli helmikuussa<br />

kannustamassa iso joukko perhettä<br />

ja ystäviä. Se oli mahtavaa. Pienimmät<br />

olivat askarrelleet kannustuskylttejäkin.<br />

Ensi vuonna Ylitorni-<br />

6 HELSINGIN TARMO<br />

Kuva: Marko Hakulinen<br />

Maria Lindberg ja Mervi Rantamäki ja iloitsivat Etelä-Afrikan MM-kisojen jälkeen.<br />

on SM-kilpailuissa saattaa olla vähän<br />

vähemmän väkeä. Ei tämä laji yleisesti<br />

ottaen kiinnosta ihmisiä ja voimanostoa<br />

saattaa olla hankala alkaa<br />

seuraamaan, jos joku tuttu ei ole nostamassa.<br />

Lenkki alkaa olla lopuillaan ja<br />

koirat jolkottelevat vapaina metsäpolulla.<br />

Iltalenkit koirien kanssa ovat<br />

Rantamäen nollaushetkiä. Muutamia<br />

viikkoja ennen kisoja Rantamäki purkaa<br />

kisajännitystään ja huoliaan koirille,<br />

jotka kuuntelevat hiljaa.<br />

- Yleensä noin kolme viikkoa<br />

ennen kisoja alan jännityksestä huomata<br />

olevani kunnossa. Unet alkavat<br />

liittyä kisatilanteeseen ja keskittyminen<br />

alkaa olla erilaista. Viimeis-<br />

” Mies<br />

on tukena<br />

ja huoltajana.<br />

tään kisoja edeltävänä iltana alan olla<br />

omissa maailmoissani.<br />

Kisoja edeltävänä iltana alkaa<br />

myös armoton painonpudotus ennen<br />

kisa-aamun punnitutukseen. Rantamäen<br />

painonpudotus kuuluvat neljä<br />

kerrosta teknisiä vaatteita, sadeasu,<br />

villasukat ja pyyhe päähän. Tässä<br />

varustuksessa hän saunoo painonpudotukseen<br />

tarvittavan ajan, usein<br />

noin kaksi tuntia. Aamulla hän suuntaa<br />

tyhjin vatsoin punnitukseen.<br />

- Tankkausaika jää lyhyeksi, kun<br />

punnituksen jälkeen aikaa kisalavalle<br />

on noin kaksi tuntia.<br />

Painonpudotus on käynnissä nytkin.<br />

Lenkki on päättynyt ja Rantamäkien<br />

kotiovella odottaa kaksi koiraa<br />

lisää. Nämä kaverit ovat liian vanhoja<br />

kulkemaan tunnin rivakkatahtista<br />

asfalttilenkkiä. Keittiössä surraa<br />

sähkövatkain. Vanhin tytär valmistaa<br />

mokkaneliöitä.<br />

- Harmittaa, että en voi edes maistaa.<br />

Olen niin kova syömään, että nyt<br />

olen tiukalla dieetillä kisoihin asti.<br />

On pakko saada kiloja pois, jotta voin<br />

osallistua 57 kilon painoluokkaan.<br />

Katsomme vielä muutaman videon,<br />

joissa Rantamäki nostaa satoja<br />

kiloja. Pakko se on uskoa, että<br />

oikealla tekniikalla, vuosien sitkeällä<br />

harjoittelulla ja vahvalla tahdolla<br />

on mahdollista nostaa monta kertaa<br />

oman painonsa verran rautaa. ●

Tarmolainen viimeiseen asti<br />

Tomi Lindqvist on tuttu mies monelle<br />

tarmolaiselle. Hän valmentaa sekä<br />

nyrkkeilyssä että voimanostossa, auttaa<br />

eri lajeja kisajärjestelyissä, nostelee<br />

rautaa Ruskeasuolla ja tuuraa<br />

kuntonyrkkeilytreeneissä, esimerkiksi.<br />

Lindqvist saapui ensimmäisen kerran <strong>Tarmon</strong> nyrkkeilyharjoituksiin<br />

vuonna 1986 Reijo Vuorisen<br />

innoittamana. Treenit sujuivat hyvin ja ensimmäiset<br />

kilpailut olivat vuonna 1988. Toisen ottelunsa Lindqvist<br />

kävi Anssi Peräjokea vastaan. Ja hävisi. Vastustajat<br />

olivat kovia yleisen tai nuorten sarjan SM-tason nyrkkeilijöitä.<br />

Välillä meni kahdeksan kuukautta, ettei eteen tullut<br />

yhtään ottelua. Joka kuukausi Lindvist kuitenkin meni<br />

Ruskeasuon hallille ensin puntariin ja sitten odottamaan,<br />

jos tänään tärppäisi. Yhteensä otteluita kertyi toistakymmentä.<br />

Vuonna 1992 Lindqvist voitti sotilaiden nyrkkeilyn<br />

yleisen sarjan Suomen mestaruuden.<br />

- Treenasin paljon Vuorisen Reijon kanssa ja yritin<br />

kilpailla enemmänkin, mutta aina oli joku paikka Reijon<br />

jäljiltä rikki. Reijo kyllä pääsi eteenpäin. Tarmolla sparrattiin<br />

kaikkien kanssa ja sain koitella Reijon nyrkkien<br />

lisäksi muun muassa Jyrki Vierelän, Harri Hakulisen, Jan<br />

Nyholmin ja kerran jopa Darrin Morrisin hanskoja.<br />

”<br />

Seuratoiminta vie kaiken<br />

vapaa-ajan, mutta se palkitsee.<br />

Nyrkkeilyn ohella Lindqvist viihtyi punttisalin puolella.<br />

Selkä ja muu keho eivät enää kestäneet kilpailutason<br />

nyrkkeilyä. Voimanosto puolestaan toi tukea lihaksiin<br />

ja uuden mahdollisuuden kilpailuun. Åke Koposen<br />

ryhtyessä vetämään voimanostojaostoa ja treenaamaan<br />

Ruskeasuolla Lindqvistkin sai kipinän siellä treenaamiseen.<br />

Nopeutta ja ketteryyttä vaativan nyrkkeilyn ja vahvuutta<br />

vaativan voimanoston yhdistäminen ei ole aivan<br />

yksinkertaista.<br />

- Täytyy treenata molempia sopivasti. Nopea ja vahva<br />

ei voi olla yhtäaikaa. Jos vetää vain punttia, lihakset<br />

menevät tukkoon melko nopeasti. Toisaalta molemmat<br />

ovat yksilölajeja. Nyrkkeilykehään ei ole helppo mennä,<br />

mutta ei ole voimanostolavallekaan.<br />

Tarmosta löytyi perhe<br />

Valmentajana toimi Ilmo Lindqvist, joka piti valmennettavilleen<br />

kuria ja huolehti, että läksytkin tuli tehtyä. 20<br />

vuotta sitten <strong>Tarmon</strong> 60-vuotisjuhlan näytösottelussa<br />

Tomi Lindqvist otteli ja Ilmo Lindqvist oli valmentajana<br />

kulmassa. Radiosta kuului selostus: ”...ja siellä isä Ilmo<br />

Lindqvist valmentaa poikaansa Tomi Lindqvistiä...”. Miehet<br />

eivät todellisuudessa ole mitään sukua keskenään,<br />

mutta virhettä ei koskaan oikaistu. Tuohon aikaan kaikki<br />

<strong>Tarmon</strong> nyrkkeilijät kokivat kukin tavallaan olevansa<br />

”Ilmon poikia”.<br />

<strong>Tarmon</strong> henki on pitänyt Lindqvistin seurassa.<br />

- Täällä on rehti meininki. Kisapuolella henki on leikkisän<br />

tiukka, jotta pystyy ylittämään itsensä. Läksytyskään<br />

ei ole liian vakavaa, vaan aina on pilke silmäkulmassa.<br />

Koitan pitää tämän mielessä myös omissa treeneissäni.<br />

Verta, hikeä ja huumoria.<br />

Valmentajana Lindqvist painottaa, että pitää keskittyä<br />

siihen mitä tekee. Hän kannustaa aina, kun näkee, että<br />

joku yrittää. Aina täytyy tehdä niin paljon kuin jaksaa ja<br />

vielä vähän päälle. Hän ei kuitenkaan pakota. Kaikista ei<br />

ole tarkoituskaan tulla tysoneita tai aleja.<br />

- Seuratoiminta vie kaiken vapaa-ajan, mutta se palkitsee,<br />

kun joku innostuu lajista ja pääsee eteenpäin. <strong>Tarmon</strong><br />

hengestä varmaan kertoo sekin, että samat tyypit<br />

pyörii täällä vuosikymmeniä.<br />

Sydän kallistuu eniten nyrkkeilylle, koska sen parissa<br />

mies on viihtynyt nuoremmasta. Lindqvistin toiveena<br />

kuitenkin on, että voimanostossa hän voisi kilpailla vielä<br />

yli 70-vuotiaana. Miehen yhtenä tavoitteena onkin penkkipunnerruksen<br />

SM-pronssin kirkastaminen.<br />

- Eräissä penkkipunnerruksen SM- kisoissa piti itse<br />

vähän taktikoida. Yritykset jäivät vain kahteen nostoon,<br />

HELSINGIN TARMO<br />

7

” <strong>Tarmon</strong><br />

henki on pitänyt<br />

Lindqvistin seurassa.<br />

kun en antanut huoltajan viedä korotuslappua tarpeeksi<br />

nopeasti. Sittenhän olikin jo myöhäistä. Tuostakin tempauksesta<br />

kuulee vielä tänäkin päivänä.<br />

Kilpailutukea Lindqvist saa myös kotoa. Muutama<br />

vuosi siiten 2000-luvun alussa Tarmossa aktiivisesti vaikuttaneesta<br />

Miia Savelasta löytyi avopuoliso.<br />

- Vaikka samoissa ympyröissä oli jo pitkään pyöritty,<br />

yhtäkkiä se kolahti. Siitä on myös etua, että toinen<br />

ymmärtää, mikä tämä maailma on. Jos on aikomus<br />

menestyä kisoissa, täytyy kumppanin tukea. Kun kotona<br />

on kaikki kunnossa ja yleinen mieliala kohdillaan, kisoissakin<br />

pärjää paremmin. ●<br />

Vuosi Sarja Sij. Nimi<br />

2011 52,0 1. Leena Jokitalo<br />

2011 57,0 1. Mervi Rantamäki<br />

2011 63,0 1. Mervi Rantamäki<br />

2011 66,0 2. Ari Jauhiainen<br />

2011 120,0 3. Pasi Kemppainen<br />

2011 83,0 8. Tatu Karppinen<br />

2011 105,0 - Janne Juhala<br />

2010 56,0 1. Maria Lindberg<br />

2010 60,0 1. Mervi Rantamäki<br />

2010 52,0 2. Leena Jokitalo<br />

2010 110,0 2. Pasi Kemppainen<br />

2010 110,0 5. Pasi Kemppainen<br />

2010 100,0 6. Janne Juhala<br />

2009 56,0 1. Maria Lindberg<br />

2009 60,0 1. Mervi Rantamäki<br />

2009 60,0 1. Mervi Rantamäki<br />

2009 75,0 2. Jorma Harjapää<br />

2009 52,0 3. Maria Lindberg<br />

2009 110,0 6. Pasi Kemppainen<br />

2009 110,0 6. Pasi Kemppainen<br />

2009 67,5 7. Ari Jauhiainen<br />

2009 67,5 8. Tomi Lindqvist<br />

2009 125,0 - Anton Kare<br />

2008 56,0 1. Maria Lindberg<br />

2008 125,0 1. Anton Kare<br />

2008 56,0 2. Mervi Rantamäki<br />

2008 75,0 2. Jorma Harjapää<br />

HELSINGIN TARMO<br />

Vuosi Sarja Sij. Nimi<br />

2008 60,0 2. Mervi Rantamäki<br />

2008 75,0 3. Reijo Murto<br />

2008 100,0 4. Mikko Kahanpää<br />

2008 67,5 5. Tomi Lindqvist<br />

2008 90+ 5. Jussi Mustonen<br />

2007 125+ 1. Jani Rainela<br />

2007 125+ 1. Jani Rainela<br />

2007 52,0 2. Leena Jokitalo<br />

2007 56,0 2. Mervi Rantamäki<br />

2007 125,0 2. Anton Kare<br />

2007 56,0 3. Maria Lindberg<br />

2007 60,0 3. Mervi Rantamäki<br />

2007 82,5 3. Reijo Murto<br />

Tomi ”Tomppa”<br />

Lindqvistin saavutuksia<br />

199 Nyrkkeily sotilaiden SM-kilpailu, 1. sija<br />

00 Voimanoston SM-kilpailu, 5. sija<br />

006 Voimanoston SM-kilpailu, 5. sija<br />

Penkkipunnerruksen SM-kilpailu, 3. sija<br />

007 Penkkipunnerruksen SM-kilpailu, 8. sija<br />

00 Penkkipunnerruksen SM-kilpailu, 5. sija<br />

009 Penkkipunnerruksen SM-kilpailu, 8. sija<br />

<strong>Tarmon</strong> voimanoston ja penkkipunnerruksen SM-kilpailumenestys<br />

Vuosi Sarja Sij. Nimi<br />

2007 125,0 3. Anton Kare<br />

2007 52,0 4. Maria Lindberg<br />

2007 67,5 8. Tomi Lindqvist<br />

2007 90,0 8. Jussi Karvonen<br />

2007 75,0 - Jorma Harjapää<br />

2006 90+ 1. Helena Koponen<br />

2006 90+ 1. Helena Koponen<br />

2006 100,0 1. Åke Koponen<br />

2006 125+ 1. Jani Rainela<br />

2006 67,5 3. Tomi Lindqvist<br />

2006 125+ 4. Jani Rainela<br />

2006 67,5 5. Tomi Lindqvist<br />

2006 82,5 6. Jukka Lappalainen<br />

2006 100,0 6. Åke Koponen<br />

2006 90,0 17. Janne Juhala<br />

2006 125+ - Jani Rainela<br />

2005 90,0 1. Helena Koponen<br />

2005 90,0 1. Helena Koponen<br />

2005 90+ 3. Anton Kare<br />

2005 67,5 4. Tomi Lindqvist<br />

2005 90,0 4. Janne Juhala<br />

2005 67,5 5. Tomi Lindqvist<br />

2005 100,0 14. Åke Koponen<br />

2004 100,0 4. Åke Koponen<br />

2004 100,0 14. Åke Koponen

Yleisurheilusta<br />

löytyy jokaiselle<br />

jotakin<br />

Yleisurheilu on yhteisnimitys<br />

useille juoksu- kävely,<br />

heitto- ja hyppy-<br />

lajeille. Näitä kaikki<br />

lajeja harjoitellaan <strong>Tarmon</strong><br />

yleisurheiluharjoituksissa. <strong>Tarmon</strong><br />

toiminnassa on mukana pieniä lapsia<br />

sekä vanhoja konkareita. Kaikki<br />

aktiivisessa toiminnassa mukana<br />

olevat eivät ole kiinnostuneet<br />

kilpailemisesta. Mukaan<br />

mahtuvat myös he, joille<br />

riittää monipuolinen harjoittelu<br />

ja uuden lajin hienouksien<br />

opettelu.<br />

Kuva: Tatu Hiltunen<br />

HELSINGIN TARMO<br />

9

Vanhemmat ovat tärkeä tuki<br />

yleisurheilukoululaiselle<br />

Lapsiperheiden arjessa riittää monenlaista menoa. Usein lapset<br />

harrastavat useita lajeja ja harjoittelupaikat ovat ympäri Helsinkiä.<br />

Koulunkäynnin, harjoitusten, kilpailujen, ystävien tapaamisen ja<br />

kotiasioiden sovittaminen yhteen on haastava juttu.<br />

Lasten vanhemmille, jotka usein<br />

joutuvat kuskaamaan lapsiaan<br />

paikasta paikkaan ja sovittamaan<br />

omat menonsa muiden aikataulun<br />

mukaan, vaaditaan todella<br />

paljon. Lasten harrastukset ja niissä<br />

kehittyminen myös antavat vanhemmille<br />

paljon. Yhdessä koetut, onnis-<br />

” Lasten<br />

tumiset, ilot ja surut lähentävät perhettä<br />

mukavasti ja antavat kaikille<br />

lisää voimaa. Liikunnan ja harrastusten<br />

kautta oppii myös tärkeitä elämisen<br />

taitoja, kuten muiden huomioon<br />

ottamista ja sitkeyttä.<br />

Lasten harrastukset innostavat<br />

monesti vanhemmatkin liikkumaan<br />

ja parantamaan omaa elämänlaatuaan.<br />

Kaikki vanhemmat eivät suinkaan<br />

itse ryhdy urheilemaan, vaikka<br />

lapset ovatkin innokkaita. Monesti<br />

vanhemmista tulee korvaamattomia<br />

toimitsijoita harjoitusten ja kilpailujen<br />

onnistumiseksi. Lasten vanhemmat<br />

ovatkin erittäin tervetulleita<br />

mukaan toimintaan kokemaan uusia<br />

asioita. Tarmo satsaa jatkossa yhä<br />

enemmän lasten ja nuorten urheilijoiden<br />

ohjaamiseen ja kannustamiseen,<br />

sillä lapsissa on tulevaisuus.<br />

Tarmossa on aktiivinen alle 13vuotiaiden<br />

lasten ja nuorten yleisurheilukoululaisten<br />

ryhmä. Talvella<br />

harjoitellaan Liikuntamyllyssä ja<br />

kesäkautenaharjoitukset ovat olleet<br />

pääsääntöisesti Oulunkylän urheilukentällä<br />

sekä Eläintarhassa. Eläintarhan<br />

urheilukenttä on ollut tarmolaisten<br />

ykkösharjoittelupaikka aivan historian<br />

alusta alkaen vuodesta 1931.<br />

Viime vuosina kenttä on ollut niin<br />

0 HELSINGIN TARMO<br />

kansoitettu eri seurojen vanhempien<br />

ikäryhmien urheilijoista, että tarmolaiset<br />

katsoivat vuonna 2005 viisaammaksi<br />

perustaa 10-otteluperiaatteella<br />

toimivan lasten yleisurheilukouluun<br />

Oulunkylään. Oulunkylän kenttä on<br />

oivallinen paikka pienemmille urheilijoille,<br />

vaikka keskikenttä on varattu<br />

harrastukset ja niissä kehittyminen<br />

myös antavat vanhemmille paljon.<br />

jalkapalloilijoille.<br />

Nyt 7-vuotias Julia aloitti harjoittelun<br />

yleisurheilukoulussa jo 5-vuotiaana.<br />

Tytön isä juoksi nuorempana<br />

<strong>Helsingin</strong> Tarmossa ja juoksee jälleen<br />

veteraanikilpailuissa 800 ja 1500 metrin<br />

matkoja. Seuran valinta oli helppo.<br />

Julia innostui tutustumiskäynnistä<br />

ja on isänsä tavoin kiinnostunut<br />

juoksemisesta. Juliaa harmittaa, kun<br />

hän joutuu usein juoksemaan itseään<br />

kaksi vuotta vanhempien tyttöjen<br />

kanssa. Alin virallinen lasten sarja on<br />

9 vuotta. Kilpailuista hän puhuu jos-<br />

kus esikoulussa, mutta muuten hän<br />

ei harrastuksestaan juttele kavereiden<br />

kanssa. Kannustusjoukkoja sen<br />

sijaan löytyy kotoa. Isä on mukana<br />

harjoituksissa ja kilpailussa. Äidin<br />

setä puolestaan oli 60-luvulla SMtason<br />

juoksija ja hyvin kiinnostunut<br />

Julian juoksuharrastuksesta.<br />

Harjoitusten yhteydessä pidetään<br />

usein harjoituskilpailuja, joissa kerrotaan<br />

kunkin harjoitellun lajin säännöt<br />

ja välineet. Tuloksien tekeminen<br />

ja niiden seuraaminen internetistä<br />

on todettu lasten keskuudessa erittäin<br />

innostavaksi.<br />

12-vuotias Jere innostui yleisurheilusta<br />

katseltuaan vuonna 2008<br />

olympilaisia televisiosta. <strong>Tarmon</strong><br />

harjoitukset järjestettiin lähimpänä<br />

kotia. Tutustumiskäynti vakuutti<br />

Jeren. Lempilajia ei ole löytynyt,<br />

vaan Jere pitää sekä juoksumatkoista<br />

että keihäänheitosta. Jeren isosisko<br />

on myös mukana harjoittelemassa<br />

ja vanhemmat kannustavat lastensa<br />

innostusta. Isä on Jeren mukaan aktiivinen<br />

seuraamaan tuloksia internetistä.<br />

Vanhempana Jere toivoisi pärjäävänsä<br />

SM-kisoissa.<br />

Oulunkylän harjoitusten onnistumisesta<br />

ovat vuosien aikana vastanneet<br />

ohjaajat Satu Hakala, Raija Harjunen,<br />

Paula Pulkkinen, Kari Simonen<br />

ja monien lasten vanhemmat. ●<br />

Teksti: Kari Simonen

<strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong><br />

yleisurheilu 2001-2010<br />

<strong>Tarmon</strong> yleisurheilun valmennuspäällikkönä toimii Risto Karasmaa,<br />

jonka vastuualueena on varsinaiset kilpaurheilijat ja heidän<br />

valmennusohjelmien laadinta ja seuranta.<br />

Risto kilpailee myös aktiivisesti itse.<br />

Risto on Suomessa ehkä eniten<br />

virallisiin moniotteluihin<br />

osallistunut miesurheilija.<br />

Hänen monivuotisen uurastuksensa<br />

ansiosta <strong>Tarmon</strong> yleisurheilu on taas<br />

mukavasti kipuamassa kohti arvostettujen<br />

yleisurheiluseurojen joukkoon.<br />

Toivottavasti Riston motivaatio<br />

säilyy ja saadaan nauttia tulevina<br />

vuosina hyvistä saavutuksista.<br />

Risto on tehnyt ohjelman ja ylläpitää<br />

yleisurheilun tilastoja netissä.<br />

Tilastojen päivittäminen on haastavaa,<br />

sillä harrastajia on paljon ja<br />

tuloksia kertyy viikossa valtavasti.<br />

” 2000-luku<br />

Katsaus 000-lukuun<br />

2000-luku on <strong>Tarmon</strong> yleisurheilun<br />

historiassa jälleen uuden nousun<br />

aikaa, tosin askel keskisuurten<br />

seurojen joukkoon on vielä ottamatta.<br />

Vuosituhannen vaihteessa Tarmo<br />

oli kokonaan vailla seuraluokittelupisteitä<br />

ja siten luokaton yleisurheiluseura.<br />

Vielä vuonna 2001 saavutettiin<br />

vain yksi piste ja seuraavina<br />

vuosinakin menestys oli vain muutaman,<br />

tosin hyvän urheilijan harteilla.<br />

Jonna Karasmaa juoksi A-luokan<br />

tuloksen 17-vuotiaiden 1500 m estejuoksussa<br />

vuosina 2004 ja 2005 sekä<br />

naisten A-luokan tuloksen 12.18,42<br />

3000 m estejuoksussa vuonna 2005.<br />

on <strong>Tarmon</strong> yleisurheilun<br />

historiassa jälleen uuden<br />

nousun aikaa.<br />

Hyviä tuloksia tekivät myös Mika<br />

Hansson miesten moukarissa ja Ari<br />

Toivio miesten kiekossa.<br />

Vuonna 2005 lähdettiin toimintaa<br />

kehittämään järjestämällä kaikenikäisille<br />

tarkoitettu 10-ottelukoulu<br />

Oulunkylän urheilukentällä. Kouluun<br />

osallistui n. 25 henkilöä 7-vuotiaista<br />

veteraani-ikäisiin. Heistä 12<br />

suoritti syyskuussa 10-ottelun Eläintarhan<br />

kentällä. Saman vuoden syksyllä<br />

aloitettiin myös säännölliset talviharjoitukset<br />

Liikuntamyllyssä.<br />

Vuosina 2007 ja 2008 saavutettiin<br />

ensimmäiset Kalevan maljan pisteet<br />

sitten vuoden 1983. Vuonna 2007<br />

Antto Virenius sijoittui 17-vuotiaiden<br />

SM-kilpailujen 300 m aitajuokussa<br />

viidenneksi ajalla 39,97 ja vuonna<br />

2008 Tomi Della Spina oli 22-vuotiaiden<br />

SM-kilpailujen 400 m aitajuoksussa<br />

seitsemäs. Viimeisin hyvä SMsaavutus<br />

on Riina Schamarinin kahdeksas<br />

sija hallimestaruuskilpailujen<br />

N17-sarjan seiväshypyssä vuonna<br />

2010. SM-kilpailuihin ovat osallistu-<br />

HELSINGIN TARMO<br />

1

” Tarmo<br />

on järjestänyt<br />

paljon kilpailuja.<br />

neet lisäksi Jonna Karasmaa Kalevan<br />

kisojen 3000 m esteisiin, N17 1500 m<br />

esteisiin ja 10 km tiejuoksuun, Joël<br />

Ferrand miesten maratonille ja puolimaratonille<br />

sekä Jani Rainela M22<br />

kiekonheittoon.<br />

Tarmo on myös järjestänyt paljon<br />

kilpailuja. Kansainväliset ultramoniottelukilpailut<br />

järjestettiin Eläintarhan<br />

kentällä toukokuussa vuosina<br />

2003 ja 2004. Edellisissä kisoissa<br />

teki britti Kelly Rodmell naisten 20-<br />

Suomen mestaruuskisat<br />

Kalevan kisat,<br />

Helsinki 19<br />

M 00 m<br />

3. Into Rinne 23,4<br />

M 100 m<br />

5. Into Rinne 11,4 (2)<br />

Kalevan kisat, Helsinki<br />

19 M 100 m<br />

5. Into Rinne 11,7 (1)<br />

Kalevan kisat, Helsinki<br />

19 M 00 m<br />

6. Aarre Hyryläinen<br />

52,9 (7)<br />

Naisten SM-kilpailut,<br />

Turku 19 6<br />

Keihäs<br />

2. Regina Marjanen 36.70.<br />

Kiekko<br />

5. Regina Marjanen 29.58<br />

(9)<br />

Kalevan kisat, Helsinki<br />

M kiekko<br />

6. Sakari Toivonen 41.22<br />

Naisten SM-kilpailut,<br />

Seinäjoki 19<br />

Keihäs<br />

1. Regina Marjanen 39.08<br />

Kuula<br />

6. Regina Marjanen 9.59<br />

(4)<br />

Naisten SM-kilpailut,<br />

Tampere 19 9<br />

Keihäs<br />

3. Regina Marjanen 36.61<br />

(15)<br />

HELSINGIN TARMO<br />

ottelun maailmanennätyksen ja jälkimmäisissä<br />

Australian David Purdon<br />

miesten yksipäiväisen 20-ottelun<br />

maailmanennätyksen. Vuonna<br />

2005 Tarmo isännöi ultramoniotteluiden<br />

SM-kilpailut ja vuonna 2006<br />

järjestettiin kansalliset <strong>Tarmon</strong> 75vuotisjuhlakilpailut.<br />

Kansainväliset<br />

halliultramoniottelut on pidetty Liikuntamyllyssä<br />

vuosittain vuodesta<br />

2008. Myös näissä on tehty sekä<br />

miesten että naisten hallimaailman-<br />

Naisten SM-kilpailut,<br />

Varkaus 19 0<br />

Keihäs<br />

2. Regina Marjanen 37.40<br />

0 m aj<br />

3. Elsa Lehtonen 14,1<br />

Kiekko<br />

4. Regina Marjanen 29.81<br />

N x100 m<br />

4. HelsTa 54,3<br />

Kyllikki Aarnio, Annikki<br />

Aarnio, Elsa Lehtonen ja<br />

Regina Marjanen (5)<br />

Naisten SM-kilpailut,<br />

Valkeakoski 19 1<br />

Korkeus<br />

3. Terttu Laine 142<br />

Keihäs<br />

6. Regina Marjanen 36.08<br />

(17)<br />

Naisten<br />

SM-kilpailut, Helsinki<br />

Korkeus<br />

3. Terttu Laine 145<br />

Pituus<br />

3. Agda Torkko 508<br />

Keihäs<br />

3. Regina Marjanen 36.99<br />

Kiekko<br />

6. Taina Tele 30.62<br />

SM-viestit, Lahti 1952<br />

N x100 m<br />

3. HelsTa 52,7<br />

Annikki Aarnio, Kyllikki<br />

Leino, Agda Torkko<br />

ja Terttu Laine<br />

(6)<br />

Naisten SM-kilpailut,<br />

Heinola 19 100 m<br />

3. Annikki Aarnio 13,4<br />

00 m<br />

5. Annikki Aarnio 28,4 (4)<br />

Naisten SM-kilpailut,<br />

Tampere 19<br />

100 m<br />

3. Annikki Aarnio 13,0 (1)<br />

Naisten SM-kilpailut,<br />

Mäntsälä 197<br />

Kiekko<br />

6. Taina Tele 32.32 (4)<br />

16-v.<br />

SM-kilpailut, Pietarsaari<br />

N16 0 m aj<br />

5. Tarja Löfman 12,2<br />

SM-viestit,<br />

Kuusankoski 197<br />

P16 x100 m<br />

5. HelsTa 46,6<br />

Jukka Suominen,<br />

Jari Porttila, Jan Rydman<br />

ja Tapio Tuominen (4)<br />

16-v. SM-kilpailut<br />

Heinola 19 1<br />

M16 -ottelu<br />

3. Jarmo Koivunotko 4967<br />

(5)<br />

16-v. SM-kilpailut,<br />

Kajaani 19<br />

M16 100 m aj<br />

4. Harry Strömberg 14,04<br />

M16 00 m aj<br />

5. Harry Strömberg 40,49<br />

(4)<br />

ennätykset sekä lukuisia nuorten ja<br />

veteraanien ME-tuloksia. Osanottajia<br />

on ollut 15 maasta ja viidestä maanosasta.<br />

Vuonna 2010 Tarmo järjesti<br />

veteraanien moniotteluiden SM-kilpailut.<br />

Näiden lisäksi on järjestetty<br />

lukuisia piirikunnallisia kilpailuita<br />

vuosittain sekä oltu mukana järjestämässä<br />

muun muassa veteraanien<br />

SM-hallikilpailuita. Myös piirin mestaruuskilpailuiden<br />

järjestämiseen on<br />

osallistuttu joka vuosi. ●<br />

Teksti: Kari Simonen ja<br />

Risto Karasmaa<br />

Kuva: Tatu Hiltunen<br />

0-v.<br />

SM-kilpailut,<br />

Pori<br />

M 0 pituus<br />

joukkuekilpailu<br />

4. HelsTa 1256<br />

Jari Söderberg 642<br />

Jarmo Koivunotko 614<br />

16-v. SM-kilpailut,<br />

Salo 19<br />

M16 00 m aj<br />

6. Raimo Koljonen 41,53<br />

(5)<br />

1 -v. SM-kilpailut, Lahti<br />

M1 00 m aj<br />

5. Raimo Koljonen 39,56<br />

SM-viestit<br />

Jyväskylä 007<br />

M1 x 00 m<br />

4. HelsTa 3.27,82<br />

Petteri Raito, Timo<br />

Möykkymäki, Raimo<br />

Koljonen ja Harry<br />

Strömberg (2)<br />

17- ja 16-v.<br />

SM-kilpailut,<br />

Kuopio 00<br />

M17 00 m aj<br />

5. Antto Virenius 39,97 (2)<br />

-v.<br />

SM-kilpailut,<br />

Lahti<br />

M 00 m aj<br />

7. Tomi Della<br />

Spina 64,20

<strong>Tarmon</strong> yleisurheiluennätykset 20.6.2011<br />

ULKORATAENNÄTYKSET MIEHET<br />

100 m 11,22 Jari Söderberg 1984<br />

00 m 22,94 Kari Aro 1980<br />

00 m 50,7 h Into Rinne 1938<br />

00 m 1.57,9h Aarre Hyryläinen 1939<br />

1 00 m 4.09,7 h Vilho Majonen 1934<br />

000 m 8.53,2h Vilho Majonen 1935<br />

000 m 15.31,0h<br />

Holger Lindblom 1939<br />

10 000 m 33.39,0h Urho Rinne 1934<br />

Puolimaraton 1.16.22<br />

Joël Ferrand 2008<br />

Maraton 2.44.09<br />

Martti Koivunotko 1977<br />

000 m ej 10.42,32<br />

Markku Lehikoinen 1983<br />

110 m aj 15,24 Jari Söderberg 1984<br />

00 m aj 55,8h Raimo Koljonen 1983<br />

Korkeus 207 Sami Nieminen 1982<br />

Seiväs 410 Jarmo Koivunotko 1979<br />

Pituus 726 Sakari Toivonen 1940<br />

-loikka 13.92 Sakari Toivonen 1939<br />

Kuula 14.43 Leo Koskinen 1953<br />

Kiekko 43.79 Sakari Toivonen 1946<br />

Moukari 51.85 Sulo Heino 1935<br />

Keihäs 52.71 Ari Toivio 2000<br />

10-ottelu 6269 Jukka Nyholm 1981<br />

x100 m 44,47 1982<br />

x 00 m 3.27,82 1983<br />

x 00 m 8.26,3h 1933<br />

x1 00 m 17.19,1h 1934<br />

ULKORATAENNÄTYKSET NAISET<br />

100 m 12,97 Nina Karasmaa 1982<br />

00 m 27,41 Nina Karasmaa 1983<br />

00 m 64,8h Nina Karasmaa 1983<br />

00 m 2.37,2h Ritva Timonen 1951<br />

1 00 m 5.13,68<br />

Jonna Karasmaa 2005<br />

000 m 11.38,34<br />

Jonna Karasmaa 2005<br />

000 m 19.57,28<br />

Jonna Karasmaa 2005<br />

10 000 m 51.45,3h<br />

Jonna Karasmaa 2004<br />

Puolimaraton 1.40.19<br />

Jonna Karasmaa 2005<br />

Maraton 3.46.59<br />

Virpi Kalakoski 2001<br />

000 m ej 12.18,42<br />

Jonna Karasmaa 2005<br />

100 m aj 17,13 Tarja Löfman 1977<br />

00 m aj 77,66<br />

Jonna Karasmaa 2005<br />

Korkeus 170 Nina Karasmaa 1982<br />

Seiväs 240 Riina Schamarin 2008<br />

Pituus 540 Nina Karasmaa 1983<br />

-loikka 8.54 Veera Kähönen 2007<br />

Kuula 10.55 Regina Marjanen 1948<br />

Kiekko 33.23 Taina Tele 1956<br />

Moukari 21.65<br />

Jonna Karasmaa 2009<br />

Keihäs 26.27 Ulla Kaasinen 2005<br />

10-ottelu 4065 Nina Karasmaa 1983<br />

x100 m 52,0h 1981<br />

x 00 m 4.56,5h 1975<br />

HALLIENNÄTYKSET MIEHET<br />

60 m 7,31 Harry Strömberg 1983<br />

00 m 23,38 Jan Tamlander 1983<br />

00 m 52,97 Raimo Koljonen 1983<br />

00 m 2.03,90 Jussi Ilmasti 1983<br />

1 00 m 4.28,4h<br />

Markku Lehikoinen 1982<br />

000 m 9.49,2h<br />

Markku Lehikoinen 1982<br />

60 m aj 8,62 Jari Söderberg 1984<br />

Korkeus 207 Sami Nieminen 1983<br />

Seiväs 420 Jarmo Koivunotko 1980<br />

Pituus 713 Jari Söderberg 1984<br />

-loikka 13.12 Kari Aro 1978<br />

Kuula 13.10 Jukka Nyholm 1981<br />

7-ottelu 4285 Kari Aro 1980<br />

x 00 m 1.42,97 2011<br />

HALLIENNÄTYKSET NAISET<br />

60 m 8,27 Nina Karasmaa 1983<br />

00 m 27,82 Nina Karasmaa 1983<br />

00 m 73,1h Veera Kähönen 2008<br />

00 m 2.38,4h Inka Romo 1979<br />

1 00 m 5.21,88<br />

Jonna Karasmaa 2005<br />

000 m 16.12,0h<br />

Veera Kähönen 2008<br />

60 m aj 9,86 Tarja Löfman 1977<br />

Korkeus 167 Nina Karasmaa 1982<br />

Seiväs 255 Riina Schamarin 2009<br />

Pituus 508 Nina Karasmaa 2008<br />

-loikka 8.85 Annika Åkerfeldt 2006<br />

Kuula 8.83 Nina Karasmaa 1983<br />

7-ottelu 2784 Nina Karasmaa 1982<br />

x 00 m 2.19,53 2011<br />

HELSINGIN TARMO

Yleisurheiluveteraanit<br />

Tarmo liittyi vuonna<br />

1989 Suomen Veteraaniurheilu-<br />

liittoon. Liiton virallisina lajeina<br />

ovat yleisurheilu, hiihto<br />

ja luistelu.<br />

Kaikilla 35 vuotta täyttävillä<br />

ja vanhemmilla on ollut siitä<br />

asti mahdollisuus osallistua<br />

Suomen Veteraaniurheilijoiden<br />

ja sen jäsenseurojen järjestämiin kilpailuihin.<br />

Vuoden 2011 alusta on jo<br />

30-vuotiaille järjestetty omat sarjat.<br />

Pitää vain ihmetellä, että kun jo 30vuotiaat<br />

ovat nykyään veteraaneja,<br />

mitä ovatkaan 90-vuotiaat?<br />

Tarmolaiset ovat osallistuneet<br />

aktiivisesti yleisurheilussa kilpailutapahtumiin.<br />

<strong>Tarmon</strong> järjestämissä<br />

yleisten ja nuorten kilpailussa on<br />

aina myös veteraanisarjat mukana.<br />

Tarmolaiset ovat kunnostautuneet<br />

HELSINGIN TARMO<br />

parhaiten kenttälajeissa, eivät niinkään<br />

juoksuradalla.<br />

2000-luvulla on aikuisten liikuntaan<br />

kiinnitetty erityistä huomiota.<br />

Useat seurat ovat perustaneet aikuisten<br />

yleisurheilukouluja, joista on<br />

hyviä kokemuksia lasten ja nuorten<br />

osalta. Yleisurheilu on monipuolista<br />

ja kehittää kehon kaikkia osa-alueita.<br />

Joku innostuu juoksuista joku<br />

hypyistä tai joku heitoista, jokaisel-<br />

” <strong>Tarmon</strong><br />

” Yleisurheilu<br />

le jotakin. Koskaan ei ole liian vanha<br />

aloittamaan urheilua ensimmäistä<br />

kertaa tai lämmittelemään vanhoja<br />

taitoja. Ohessa kertomus eräästä <strong>Tarmon</strong><br />

veteraanista, joka on innostunut<br />

uudelleen urheilemaan ”vanhoina<br />

päivinään”. Rohkeasti siis mukaan<br />

kokeilemaan, pettymystä ei tule varmasti.<br />

●<br />

Teksti: Kari Simonen<br />

järjestämissä yleisten ja<br />

nuorten kilpailussa on aina myös<br />

veteraanisarjat mukana.<br />

on<br />

monipuolista<br />

ja kehittää kehon<br />

kaikkia<br />

osa-alueita.

Sirkka ”kuulamummo”<br />

Rannema ennätysjahdissa<br />

Helsinkiläisen 93-vuotiaan<br />

Sirkka Ranneman kunnon ja<br />

vireyden salaisuus on koko<br />

elämän jatkunut urheiluharrastus.<br />

Nuoruudessaan hän harrasti<br />

aktiivisesti korkeushyppyä,<br />

kiekonheittoa ja hiihtoa.<br />

Lisäksi hän pelasi pesäpalloa,<br />

yleisurheili ja voimisteli<br />

<strong>Helsingin</strong> naisvoimistelijoissa.<br />

Keski-iässä lajivalikoimaan tuli<br />

jousiammunta. Vuodesta 2006<br />

lähtien Sirkka on työntänyt<br />

kuulaa ja heittänyt kiekkoa<br />

sekä vuodesta 2010 lähtien<br />

myös keihästä.<br />

Innokkaana penkkiurheilijana<br />

halusin palata vielä kerran kilpaareenoille.<br />

Tyttäreni Laura Kokkolan<br />

innoittamana liittyikin sitten<br />

vuonna 2006 <strong>Helsingin</strong> Tarmoon.<br />

Hyvin meni. Vuonna 2007 taskussa<br />

oli jo oman ikäsarjan veteraanien<br />

Suomen mestaruus kuulantyönnössä<br />

ja kiekonheitossa, Sirkka kertoo.<br />

Harjoitteluun on kuulunut kiinteästi<br />

myös oleskelu ulkomailla. Pohjakuntoa<br />

on rakennettu päivittäisillä<br />

kävelylenkeillä jo parin vuosikymmenen<br />

ajan Espanjan aurinkorannikolla<br />

Fuengirolan vaihtelevissa maisemissa.<br />

Espanjassa sattunut bussionnettomuus<br />

alkuvuodesta 2007<br />

tosin lähes katkaisi menestyksekkään<br />

veteraaniurheilu-uran. Sirkka<br />

menetti lähes kokonaan näkökykynsä<br />

ja joutui vaihtamaan vasenkätisestä<br />

oikeakätiseksi. Huono näkö haittaa<br />

kilpailemista, mutta Sirkka on sitkeydellään<br />

yltänyt vaikeuksien kautta<br />

voittoihin.<br />

Onnettomuuden jälkeen Sirkka<br />

on saanut kisatukea ja -apua tyttäreltään.<br />

Laura toimii äitinsä kuljetta-<br />

Sirkka Rannema ja Laura Kokkola veteraanien yleisurheilun MM-kisoissa Lahdessa 2009.<br />

jana ja huoltajana sekä lähes sokean<br />

Sirkan ”silminä” niin harjoituksissa<br />

kuin kisoissakin.<br />

- Äitini työntää kuulaa ja heittää<br />

kiekkoa ja keihästä ilman vauhtia,<br />

koska hän ei näe riittävästi.<br />

Sirkka on vetenaariurallaan osallistunut<br />

paikallisiin kansallisiin<br />

kisoihin sekä veteraanien yleisurheilun<br />

SM-kisoihin vuonna 2007 Turussa<br />

ja vuonna 2010 Tampereella sekä<br />

veteraanien yleisurheilun MM-kisoihin<br />

vuonna 2009 Lahdessa. ●<br />

Teksti: Laura Kokkola ja<br />

Anneli Rajaniemi<br />

Kuva: Anneli Rajaniemi<br />

”<br />

Sirkka on sitkeydellään yltänyt<br />

vaikeuksien kautta voittoihin.<br />

Sirkkka Ranneman tuloksia:<br />

007 Veteraanien yleisurheilun SM-kisat, Turku sarja 85 v.<br />

kiekko (1 kg) – kultaa 8,85 m<br />

007 Veteraanien yleisurheilun SM-kisat, Turku sarja 85 v.<br />

kuula (2,5 kg) – kultaa 4,09 m<br />

00 Suomen ennätys (ulkorata) sarja 90 v. kiekko (750 g) 8,81 m<br />

009 Veteraanien yleisurheilun MM-kisat, Lahti sarja 90 v.<br />

kuula (2kg) – pronssia 3,78 m<br />

009 Veteraanien yleisurheilun MM-kisat, Lahti sarja 90 v.<br />

kiekko (750g) – pronssia 7,20 m<br />

010 Suomen ennätys (halli) sarja 90 v. kuula (2 kg) 4,19 m<br />

010 Suomen ennätys (ulkorata, kahdesti) sarja 90 v. kuula (2 kg) 4,24 m<br />

Valittu kolme kertaa <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> vuoden veteraaniksi.<br />

HELSINGIN TARMO

Kulmien kundin koti<br />

löytyi Tarmosta<br />

Painista tuli Simosen oma laji.<br />

Siihen sai purkaa energiaa<br />

ja kun osallistui kilpailuihin<br />

pääsi matkustamaan ympäri Suomea.<br />

Painivalmentajista tuli isättömänä<br />

kasvaneelle pojalle isähahmoja.<br />

Salilla kului enemmän aikaa kuin<br />

kotona. Talvet painittiin ja kesällä<br />

yleisurheiltiin. Simonen oli alusta<br />

asti mukana aktiivisesti kaikessa,<br />

mitä seurassa tapahtui.<br />

- Ei tarvinnut valittaa, ettei ole<br />

tekemistä. Jokaiselle riitti silloin ja<br />

riittää edelleen tekemistä.<br />

Paini jäi 1970-luvun lopussa, kun<br />

Simoselle syntyi kaksi tyttöä.<br />

Simosen mielestä Tarmossa on<br />

aina ollut parasta <strong>Tarmon</strong> henki.<br />

Vaikka lajijaostoja on useita, jokainen<br />

jaosto on aina saanut apua tar-<br />

6 HELSINGIN TARMO<br />

Kari Simosta voi kutsua <strong>Tarmon</strong><br />

kasvatiksi. Vuonna 1956<br />

9-vuotias Simonen osallistui<br />

ensimmäisiin <strong>Tarmon</strong><br />

harjoituksiin. Sali oli lähellä,<br />

sieltä löytyi lämmin suihku ja<br />

kulmien kaverit. Tuolloin <strong>Tarmon</strong><br />

voimistelu- ja painiharjoitukset<br />

järjestettiin Työväentalolla.<br />

” Jokainen<br />

” Mielekäs<br />

harrastus on<br />

pääasia.<br />

peen mukaan muista.<br />

- <strong>Tarmon</strong> rooli on lähivuosina<br />

muuttunut. Lajijaostot ovat hajaantuneet<br />

eri puolille kaupunkia, eikä<br />

koko seuran yhteisiä tapahtumia,<br />

harjoituksia tai leirejä enää järjestetä.<br />

Tästä huolimatta <strong>Tarmon</strong> historiassa<br />

on ollut ja tulee edelleen olemaan<br />

hyviä huippuja ja erittäin aktiivinen<br />

junioritoiminta. Eri lajien suosio<br />

on vaihdellut vuosien varrella.<br />

Joskus on ollut suuri voimistelusali,<br />

jossa pelattiin myös koripalloa ja<br />

lentopalloa. Nyt palloilulajeja ei ole,<br />

mutta monta lajia on pitänyt suosionsa.<br />

Myös <strong>Tarmon</strong> henki on säilynyt.<br />

- Kaikki tekevät tätä hommaa<br />

vapaaehtoisesti. Seurassa ei ole<br />

yhtään työntekijää palkkalistoilla,<br />

mikä saattaa selittää hyvää henkeä.<br />

Henki näkyy myös harjoituksissa.<br />

Jokaiselle löytyy jotain. On voimailua<br />

ja kuntoilua, ryhmiä lapsille<br />

ja vanhoille, eikä tulos ole koskaan<br />

tärkeintä. Mielekäs harrastus on pääasia.<br />

- Jokainen on just niin hyvä kuin<br />

on ja jokaiselle tulos on henkilökohtainen.<br />

Simonen toivoisi näkevänsä<br />

enemmän vanhempia mukana lastensa<br />

harrastuksissa. Seurasta löytyy<br />

tekemistä jokaisen kiinnostuksen<br />

kohteen mukaan. Aina tarvitaan ylimääräisiä<br />

käsiä ottamaan aikaa, kirjaamaan<br />

tuloksia, myymään lippuja<br />

tai valmentamaan. Yhteisestä tekemisestä<br />

jää yhteisiä muistoja, eikä<br />

kukaan jää perheessä yksin.<br />

- Jokainen on tervetullut Tarmoon.<br />

Yhä harvemmalla harjoittelijalla on<br />

enää suomalainen sukunimi. Seuratoiminta<br />

auttaa myös sopeutumaan<br />

uuteen ympäristöön, oli kyseessä<br />

maahanmuuttaja, kaupunkiin juuri<br />

muuttanut tai muuten vaan uusia<br />

kavereita kaipaava. ●<br />

on just niin hyvä kuin on ja<br />

jokaiselle tulos on henkilökohtainen.

<strong>Tarmon</strong> seuraluokittelupisteet ja suoritukset<br />

seuraluokittelussa 1956 - 2010<br />

Vuosi Pisteet Sijoitus Luokka Vuosi Pisteet Sijoitus Luokka Vuosi Pisteet Sijoitus Luokka<br />

19 6 5 419 - 197 19 203 2 199 12 247 2<br />

19 7 0 - - 197 46 116 1 199 3 427 3<br />

19 0 - - 1976 22 195 2 199 2 478 3<br />

19 9 0 - - 1977 25 176 2 1996 7 398 3<br />

1960 0 - - 197 37 137 1 1997 0 - -<br />

1961 0 - - 1979 31 152 2 199 0 - -<br />

196 0 - - 19 0 34 139 1 1999 0 - -<br />

196 0 - - 19 1 51 95 1 000 0 - -<br />

196 0 - - 19 68 66 1 001 1 441 3<br />

196 0 - - 19 54 90 1 00 7 374 3<br />

1966 0 - - 19 12 269 2 00 11 328 3<br />

1967 0 - - 19 2 382 3 00 19 265 2<br />

196 2 556 3 19 6 0 - - 00 26 237 2<br />

1969 8 328 3 19 7 0 - - 006 25 241 2<br />

1970 9 317 3 19 0 - - 007 30,75 207 2<br />

1971 20 235 2 19 9 6 356 3 00 25,5 227 2<br />

197 12 275 2 1990 16 229 2 009 32,75 187 2<br />

197 18 229 2 1991 22 189 2 010 19,25 244 2<br />

197 19 203 2 199 0 - - ( 0.6. 011 ,00 1 9)<br />

Luokittelupisteiden laskentaperusteet ovat muuttuneet useita kertoja, mutta pisteiden suuruusluokka on pysynyt samana.<br />

Nykyinen laskutapa on ollut voimassa vuodesta 2007.<br />

HELSINGIN TARMO<br />

7

Tarmossa on<br />

väännetty<br />

vuosikymmeniä<br />

Selätä tai tule selätetyksi, heitä tai tule heitetyksi, väännä tai tule<br />

väännetyksi, puserra tai tule puserretuksi, työnnä tai tule työnnetyksi<br />

- siis paini tai pakene. Tältä se paini saattaa näyttää ja tuntua<br />

katsottuna kilpailumielessä tätä lajia. Paini on <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong><br />

peruslajeja ja ollut mukana seuran ohjelmassa<br />

yhtäjaksoisesti alusta alkaen.<br />

Mikä se sitten saa miehen ja nykyisin naisenkin<br />

molskille painia harrastamaan? Helppo vastaus<br />

on, että Suomellahan on pitkät, menestyneet ja<br />

näkyvät perinteet tässä lajissa. Tämä on totta. Näin se<br />

näkyy myös seuratasolla. Jos seurassa on jonkin lajin vankat<br />

perinteet ja sitoutuneet harrastajat, niin mitä toden<br />

näköisemmin siinä seurassa on myötämielisempää harrastaa<br />

ko. lajia. Olisiko se verenperintöä jolla pidetään<br />

lajia yllä. Näin se varmaankin on ja on ollut myös <strong>Helsingin</strong><br />

Tarmossa.<br />

Seuran hyvinvointi edellyttää tekijöitä ja toimijoita.<br />

Yksilöiden halua ja tahtoa ottaa vapaaehtoisesti vastaan<br />

yhdessä tekemisen haasteita hyvän asian puolesta. Se on<br />

sitä sitoutumista harrastukseen, parhaassa tapauksessa<br />

oman kilpauran jälkeenkin.<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> ja sen painitoiminnan juuret yltä-<br />

” Kunnia<br />

HELSINGIN TARMO<br />

vät vuosikymmenten taakse vuoteen<br />

1931. Vuosien varrella moni<br />

intomielinen paini-ihminen on toiminut<br />

otsa hiessä ja sydän pamppaillen,<br />

joskus jopa ideologiselta<br />

pohjalta painin, seuran ja sen nuorison<br />

eteen.<br />

Kunnia <strong>Tarmon</strong> menneille<br />

sukupolville ja aikaisemmille painitoimijoille<br />

sekä heidän lajin eteen<br />

tekemälleen arvokkaalle työlle. Jatkukoon<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> painitoiminta<br />

voimakkaana myös tulevaisuudessa.<br />

●<br />

<strong>Tarmon</strong> menneille sukupolville ja<br />

aikaisemmille painitoimijoille sekä heidän lajin<br />

eteen tekemälleen arvokkaalle työlle. Kuvat: Tatu Hiltunen

Nassikkapainijat<br />

villitsevät<br />

Painimaan pääse ohjatusti<br />

monessa seurassa jo alle<br />

kouluikäisenä. Menestyneiden<br />

painijoiden aloitusikiä<br />

tarkasteltaessa mestarit ja<br />

mitalistit ovat aloittaneet<br />

pääsääntöisesti 6-7 vuoden<br />

ikäisinä nassikoina. Ikään kuin<br />

kasvaneet lajiin molskilla.<br />

Nassikkapainitapahtumat tarjoavat<br />

lapsille paikan purkaa<br />

energiaa oikealla tavalla Leikin<br />

ja liikkumisen ohella lapset oppivat<br />

monipuolista kehon hallintaa<br />

sekä joukkoon ja ohjaukseen sopeutumista.<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> nassikkapainiharjoitukset<br />

pidetään Vuosaaren<br />

Urheilutalon painisalissa. Ryhmiä<br />

on kolme eri-ikäisille lapsille.<br />

Nassikkapaini on suomalaisen painin<br />

suuri tukipilari ja suuren yleisön<br />

arvostuksen tuoja.<br />

Ohjaustapahtumaan sisältyy<br />

myös kasvatuksellisia tietoiskuja ja<br />

ohjeita. Keskustelimme erään kerran<br />

tietoiskussa harjoituksien jälkeisen<br />

peseytymisen merkityksestä<br />

paininassikoille. Seuraavalla kerralla<br />

erään nassikan isä pyysi vielä<br />

painottamaan hampaidenkin pesun<br />

merkitystä päivittäin. Ja siitäpä sitten<br />

puhuttiin nassikkavalmenta-<br />

jan johdolla sillä seurauksella, että<br />

nassikan isä tuli seuraavalla kerralla<br />

kädestä pitäen kiittämään todeten:<br />

“Nyt sujuu hampaidenkin pesu<br />

reippaasti, kiitos”. Ohjaajalla on merkitystä<br />

ja joskus hänen sanansa painavat<br />

enemmän kuin omien tuttujen<br />

vanhempien. Tämä esimerkkinä oleminen<br />

on hyvä jokaisen ohjaajan ja<br />

valmentajan tiedostaa. ●<br />

Teksti: Ilpo Seppälä<br />

Miten mukaan<br />

harjoittelemaan?<br />

Nassikkapainijat,<br />

syksy 011 Vuosaaren<br />

Urheilutalo<br />

Pantterit ( vuotta)<br />

Harjoitukset: 5.9. alkaen<br />

ma klo 17.15 – 18.30<br />

Ohjaajat: Janne Koivunen,<br />

050 543 8324 ja Tina<br />

Kukkurainen-Alaniva,<br />

Emmi Laakkonen<br />

-vuotiaat<br />

Harjoitukset: 5.9. alkaen<br />

ti klo 17.30 – 18.15<br />

Valmentajat: Juha Pitkänen,<br />

040 960 8366 ja Jari Alander<br />

6-vuotiaat<br />

Harjoitukset: 5.9. alkaen<br />

ti klo 18.15 – 19.15<br />

Valmentajat: Juha Pitkänen,<br />

040 960 8366 ja Jari Alander<br />

HELSINGIN TARMO<br />

9

Painikoulut opettavat<br />

Varsinainen painin opiskelu<br />

aloitetaan seurojen paini-<br />

kouluissa. Painikoulu on<br />

luonnollinen jatke nassikka-<br />

painille ja siellä opetellaan<br />

lajin tekniikkaa ja kilpaillaan<br />

laajemmin.<br />

Painikoulussa pyritään tiivistämään<br />

lajin harrastuneisuutta<br />

ja innostamaan liikuntaan,<br />

kenties rakastumaan pysyvästi painiin.<br />

Rehtiys ja toisen henkilön huomioiminen<br />

ovat tärkeitä asioita, joita<br />

painotetaan painikoulujen toiminnassa.<br />

Paini sopii monipuolisuudessaan<br />

lapsille ja nuorille. Sen harjoittelu<br />

on monipuolista ja kehittää kokonaisvaltaisesti<br />

vartalon hallintaa ja<br />

voimien kehittymistä. Kilpailullisuudessaan<br />

se kehittää harrastajansa<br />

itseluottamusta ja toisen henkilön<br />

hyväksymistä sekä kaveri- ja jouk-<br />

0 HELSINGIN TARMO<br />

” Oikea<br />

kuehenkeä monen muun hyvän asian<br />

lisäksi. Oikea kasvatuksellisuus<br />

kuuluu jokaisen painikoulun ohjelmaan.<br />

Painikouluissa ja kilpailijoille<br />

valmentajat ovat äärimmäisen tärkeitä<br />

henkilöitä. Painivalmentajat<br />

ovat useimmiten entisiä vääntäjiä,<br />

eritasoisten kilpailujen karaisemia<br />

lajiin pysyvästi rakastuneita tie-<br />

” Lajin<br />

teen harrastajia. Oma rotunsa, sanotaan.<br />

Toki mukana on onneksi myös<br />

henkilöitä, jotka ovat tulleet mukaan<br />

oman lapsensa harrastamisen myötä<br />

ja ihan kiinnostuksesta lajiin. Lajin<br />

harrastajat ja valmentajat muodostavat<br />

eräänlaisen painiperheen, joka<br />

on samanhenkistä ja yksituumaisesti<br />

toimivaa porukkaa.<br />

<strong>Tarmon</strong> painikouluharjoitukset,<br />

”niskalenkkiryhmä”, pidetään Vuosaaren<br />

Urheilutalossa, josta sitten<br />

pääsee siirtymään Liikuntamyllyn<br />

Kilpailijat-ryhmään.<br />

Porvoosta harjoituksissa käyvä<br />

kasvatuksellisuus kuuluu<br />

jokaisen painikoulun ohjelmaan.<br />

Miten mukaan harjoittelemaan?<br />

harrastajat<br />

ja valmentajat<br />

muodostavat<br />

eräänlaisen<br />

painiperheen.<br />

Nikolas Hanner painikoulun<br />

nukkeheittoharjoittelussa.<br />

Joonas Wikström on hyvä esimerkki<br />

seuramme nousevista painikoululaisista.<br />

Hänen isoisänsä toi Joonaksen<br />

Vuosaaren molskille neljä vuotta sitten.<br />

Viime vuoden Joonas on harjoitellut<br />

kilparyhmän kanssa ja kehittynyt<br />

kelpolailla. “Painia on kiva harjoitella<br />

kun siinä tulee hiki”, toteaa<br />

Joonas. ●<br />

Teksti: Ilpo Seppälä Kuva: Tatu Hiltunen<br />

Niskalenkkiryhmä (7- vuotta) Vuosaaren Urheilutalo<br />

Harjoitukset: 5.9. alkaen ke klo 17.15 – 18.30<br />

Valmentajat: Ari Myllynen, 050 526 8744 ja Juha Pitkänen, 040 960 8366<br />

Painikoulu (9-1 vuotta) Vuosaaren Urheilutalo<br />

Harjoitukset: 5.9. alkaen ke klo 18.30 – 20<br />

Valmentajat: Ari Myllynen, 050 526 8744 ja Juha Pitkänen, 040 960 8366

Kuntopainia kysytään<br />

Eri seuroissa kuntopainiryhmät<br />

ovat nostaneet suosiotaan ja<br />

parhaimmissa paikoissa toimin-<br />

ta on pyörinyt jo vuosia ja saa-<br />

nut pysyvän jalansijan monen<br />

kuntoilijan ohjelmassa. Myös<br />

<strong>Helsingin</strong> Tarmossa on syksystä<br />

2010 lähtien jumpattu ja nujuttu<br />

innostuneesti kuntopainiryhmän<br />

merkeissä.<br />

Painimatto on mahdottoman<br />

miellyttävä urheilualusta<br />

jumpata ja liikkua muutenkin<br />

kuin painien. Tämän ovat todenneet<br />

muun muassa monet painisaleilla<br />

nykyisin jumppaamassa käyvät<br />

seniorit.<br />

Kuntopaini sopii jokaiselle joka ei<br />

pelkää koskettaa toista urheilumielessä<br />

ja haluaa kokeilla jotain erilaista<br />

ja monipuolista liikuntaa. Vaikka<br />

kuntopainissa painottuvat monipuolinen<br />

jumppa, ketteryyskisailut<br />

ja venyttelyt tehdään ihan oikeita,<br />

lähinnä itsepuolustukseen sopivia,<br />

pystyheittojakin. Painitaan molempia<br />

painimuotoja siis kreikkalais-roomalaista<br />

ja vapaapainia.<br />

Mattoväännöissä päästään kokeilemaan<br />

ihan oikeasti kaverin olkapäiden<br />

ja niskan lihasten kestävyyttä.<br />

Harjoittelun hyötypuolelle jäävät<br />

varmasti yleis- ja lihaskunnon monipuolinen<br />

kohentuminen sekä se, että<br />

huomaa “omistavansa lihaksia, joiden<br />

luuli kadonneen vuosien kuluessa”.<br />

Eräs harrastajista totesi tehneen-<br />

Miten mukaan harjoittelemaan?<br />

Kokeneempien ketteryysharjoittelua.<br />

K1 -kuntopainijat Liikuntamyllyn painisali, Myllypuro<br />

Harjoitukset: 2.9. alkaen to klo 18.30 – 21<br />

Valmentajat: Ilpo Seppälä, 040 736 2859 ja Pekka Kuismin, 040 737 1585<br />

ja Janne Koivula, 050 543 8324<br />

sä “painiharjoituksissa ensimmäisen<br />

kerran 30 vuoteen kuperkeikan ja<br />

hyvältähän se tuntui, ihan kuin lapsena”.<br />

Harjoittelu aloitetaan varovasti<br />

edeten helpoista totutteluista<br />

vaativimpiin suorituksiin kunkin<br />

kykyjen ja halujen mukaan. ●<br />

Teksti: Ilpo Seppälä<br />

Kuva: Tatu Hiltunen<br />

HELSINGIN TARMO<br />

1

Kilpailu on luonnollista painia<br />

Paini mielletään Suomessa useimmiten<br />

huippu-urheilulajiksi. Ja sitä se parhaim-<br />

millaan onkin. Siitä ovat todisteena suomalais-<br />

ten 87 olympiamitalia, joista kultamitaleita on 27.<br />

Kaikkiaan suomalaiset painijat ovat ottaneet<br />

kaikki ikäluokat huomioiden, mukana myös<br />

naiset, 397 arvokilpailumitalia.<br />

Paini on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista kilpailulajeista<br />

aina antiikin ajoista lähtien. Tunnettu<br />

tieto on, että antiikin olympiakisat päättyivät painiin<br />

ja voittaja oli sitten koko kisan voittaja. Ensimmäinen<br />

suomalainen olympiavoittaja on painija Verner Wekman<br />

vuodelta 1906.<br />

<strong>Helsingin</strong> Tarmo lukeutuu tällä hetkellä maan johtaviin<br />

ja kansallisesti menestyneimpien painiseurojen joukkoon.<br />

Tarmo mahdollistaa jäsentensä kilpailuihin tähtäävän<br />

harjoittelun ja kilpailut jokaiselle halukkaalle kykyjensä<br />

mukaisesti. <strong>Tarmon</strong> painijoista ovat tähän mennessä<br />

aikuisten sarjoissa MM-mitaleille nousseet Niilo<br />

Turkkila (v. 1951) ja Ilpo Seppälä (v.1981) sekä junioreiden<br />

sarjassa (20v) Euroopan mestaruuden voittanut (v. 2009)<br />

Sasu Kaasinen. Sasu Kaasinen voitti vuoden 2011 miesten<br />

sarjan 66 kg Suomen mestaruuden.<br />

Kuva: Tatu Hiltunen<br />

Jerry Pitkänen ja Mazyar Shirmohammadi<br />

otteluharjoituksessa takavyöheitto.<br />

HELSINGIN TARMO<br />

Sasu Kaasinen on junioreiden Euroopan mestari 2009,<br />

miesten Suomen mestari 2011 ja olympiavalmennettava.<br />

Tämän hetken säännöt ovat tehneet kilpailuotteluista<br />

enemmän taktisia ja tietyn tyyppisiä jaksorupeamia.<br />

Ikään kuin painittaisiin pallopeleistä tuttuja vapaapotkutilanteita.<br />

Otteluaika on puolitoistaminuuttia pystystä<br />

ja sitten ottelutilanteen mukaisesti toinen komennetaan<br />

mattoon ”parterri”-polviasentoon ja toinen ottelijoista<br />

pääsee yrittämään päältä mattopainiliikkeitä. Ottelun<br />

tai ottelujakson/-erän voi nykyisin voittaa onnistuneella<br />

mattopuolustuksella. Jos onnistuu puolustamaan<br />

niin hyvin, että päältä yrittävä vastustaja ei saa suorituksia,<br />

siitä hyvitetään pisteellä ja erävoitolla.<br />

Erä- ja otteluvoittoja ajatellen kannattaa painijan pyrkiä<br />

aina tekemään pystystä pisteitä tuovia suorituksia<br />

sillä tämä takaa useimmiten voiton. Keltaisella pohjalla<br />

oleva pyöreä, punainen, metrin levyinen zone-alue rajaa<br />

ottelualueen, joka on halkaisijaltaan 12m.<br />

Kaikessa kovuudessaan paini ei välttämättä sovellu<br />

kilpailumielessä kaikille urheilijoille tai oikeammin<br />

todettuna, harveneva joukko tuntee sen omakseen nykyisin.<br />

Tämä on sääli, sillä paini on monipuolisesti kehoa ja<br />

mieltä kehittävä laji.<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> kilpailevat juniorit ja miehet harjoittelevat<br />

Liikuntamyllyn painisalissa. ●<br />

Teksti: Ilpo Seppälä<br />

Miten mukaan harjoittelemaan?<br />

Miehet ja juniorit Liikuntamyllyn painisali, Myllypuro<br />

Harjoitukset: 2.9. alkaen ma klo 18-20,<br />

ke klo 19-21 ja pe 17-19<br />

Valmentajat: Ilpo Seppälä, 040 736 2859 ja Pekka<br />

Kuismin, 040 737 1585 ja Janne Koivula, 050 543 8324

Painiminen ei aina ole verta, hikeä ja kyyneileitä, vaan joskus pitää myös osata relata.<br />

Kuvassa vasemmalta Kuisminin Pekka, Timo, Esko ja Jussi. Kuva napattiin Timon häissä vuonna 2008.<br />

Kuisminin perheessä<br />

painivat kaikki miehet<br />

Esko Kuismin vei poikansa <strong>Helsingin</strong> <strong>Tarmon</strong> painikouluun ja<br />

jäi itse samalle tielle. Mallia oli näyttänyt jo 1940-ja 1950-luvuilla<br />

nuorten maajoukkueeseen edennyt Eskon setä Yrjö Kuismin.<br />

Syksyllä 1988, kun olin Stadin<br />

kuntosalilla Kontulan uimahallissa,<br />

tuli harjoituksia vetämään<br />

Harri Uusimäki Lappajärveltä.<br />

Hän kysyi harjoitusten yhteydessä,<br />

onko kenelläkään sopivan ikäisiä<br />

poikia aloittamaan painiharrastus.<br />

Hän oli aloittamassa painikoulun<br />

vedon Vuosaaren Urheilutalolla.<br />

Ilmoitin, että minulla olisi kaksi sopivan<br />

ikäistä poikaa.<br />

Esko aloitti poikiensa Pekan (8<br />

vuotta ) ja Timon (5,5 vuotta ) kanssa<br />

painin marraskuun 7. päivänä 1988.<br />

Isä istui ensimmäisen harjoituksen<br />

penkillä katsellen touhua.<br />

- Sitten mietin, että ei helvetti.<br />

Tässäkö minä sitten istun seuraavan<br />

20 vuotta. Seuraavalla kerralla laitoin<br />

verrarit ja t-paidan päälle ja aloitin<br />

oman painiharrastukseni.<br />

Aluksi Esko keskittyi liikkumaan<br />

itse, mutta pikkuhiljaa hän osallistui<br />

myös harjoitusten vetoon. Miehellä<br />

oli takana opiskeluajalta viiden vuoden<br />

kokemus judosta, joten siirtyminen<br />

painin pariin oli suhteellisen<br />

helppoa.<br />

- Christina-vaimolleni lupasin,<br />

että voin kyllä hoitaa tämän poikien<br />

yhden harrastuksen, mutta jos Pekka<br />

harrastaa painia, Timo vaikkapa<br />

voimistelua ja silloin vielä 1,5 vuotias<br />

Jussi jääkiekkoa, loppuu minulta<br />

aika.<br />

” On<br />

Eskon isänpäivänkortti<br />

vuonna 00 :<br />

” Everybody was Kung Fu fighting…<br />

mielettömät onnittelut meidän discoiskälle!<br />

Ja kiitokset 20 v painissa!<br />

Pekka ja Katri, Timo ja Noora, Jussi”.<br />

- Tuo ehkä kuvasi sitä, että olin<br />

osin onnistunut yhden harrastuksen<br />

suhteen.<br />

”Parasta on, kun<br />

näkee kehityksen”<br />

Eskon kilpailumatkat poikien, omien<br />

ja vieraiden, kanssa olivat pääsääntöisesti<br />

mukavia.<br />

- Mieleen ovat jostain syystä jääneet<br />

Tampereen kilpailumatkat. Hervannan<br />

Ahvenisjärven koululla järjestivät<br />

ikäkausipaineja tamperelaiset<br />

painiseurat (KOOVEE, TAPS,<br />

TaVo).<br />

ollut erittäin mukavaa seurata omien<br />

poikien kehitystä painin parissa niin<br />

fysiikan kuin psyykkeen osalta.<br />

HELSINGIN TARMO

” Kuisminen<br />

painiperheessä on<br />

jo seuraava painipolvi kasvamassa.<br />

Tampereen kilpailumatkoille<br />

startattiin puoli kahdeksalta aamulla,<br />

koska punnitus oli aamuyhdeksältä<br />

ja painit alkoivat yhdeltätoista.<br />

Takaisin lähdettiin iltapäivällä.<br />

Tavoitteena oli ehtiä kotiin iltaseitsemäksi,<br />

koska silloin alkoi saunavuoro.<br />

Paluumatkoilla pojat yleensä<br />

nukkuivat alkumatkan, kun kilpailujännitys<br />

laukesi ja matsien rasitus<br />

helpotti.<br />

- Kuuntelimme usein radio Mafian<br />

Koe-eläinpuistoa, jonka juonsi<br />

Leevi and the Leavingsin Gösta<br />

Sundqvist. Tätä kulttisarjaa esitettiin<br />

vuosina 1993-2003. Nykyään sitä<br />

uusitaan YleX:llä.<br />

Toinen ääripää ikäkausipainimatkoissa<br />

taisi olla Porin keikka 1990luvulla.<br />

- Kylmänä, pimeänä talviaamuna<br />

lähdimme reissuun klo 5.30 ajamaan<br />

kohti Poria. Tällöin houkutti<br />

HELSINGIN TARMO<br />

kyllä jäädä sänkyyn, vetää peitto korville<br />

ja unohtaa koko paini. Kylmää<br />

ja pimeäähän se oli edelleen takaisin<br />

palattuamme klo 21.00.<br />

Eskosta on ollut erittäin mukavaa<br />

seurata omien poikien kehitystä painin<br />

parissa niin fysiikan kuin psyykkeen<br />

osalta.<br />

- Pienikokoisista, aran oloisista<br />

pojista on kasvanut skrodeja aikamiehiä.<br />

Ehkä vielä mielenkiintoisempaa<br />

on ollut todeta seuramme painipojista,<br />

joista osasta on tullut kovinkin<br />

tuttuja, miten pienistä pojista on<br />

kasvanut hyväkäytöksisiä ja jänteviä<br />

karpaaseja.<br />

Kuismien painiperheessä on jo<br />

seuraava painipolvi kasvamassa.<br />

Keskimmäisellä pojista, Timolla on<br />

itsellään kaksi poikaa, Jonne 2 vuotta<br />

ja Jami 0,5 vuotta. Jos innostusta<br />

on, vaari on valmis viemään näitäkin<br />

poikia painin pariin. ●<br />

w w w . m e t a l l i l i i t t o . f i<br />

<strong>Tarmon</strong> miesten<br />

painin SM-mitalistit<br />

2000 – 2010<br />

Teksti: Kreikkalais-roomalainen<br />

Esko Kuismin<br />

painimuoto 006, Helsinki<br />

55 kg 1. Perez Juntunen Antero<br />

009, Tampere<br />

66 kg 2. Sasu Kaasinen<br />

010, Alavus<br />

55 kg 2. Antero Perez-Juntunen<br />

66 kg 3. Sasu Kaasinen<br />

011, Janakkala<br />

55 kg 3. Mazyar Shirmohammadi<br />

66 kg 1. Sasu Kaasinen<br />

Vapaan painimuoto<br />

00 , Kauhajoki<br />

96 kg 3. Janne Koivula<br />

009, Ylistaro<br />

96 kg 2. Janne Koivula<br />

Aikuisten miesten lisäksi<br />

000-luvulla ovat pojat ja<br />

juniorit nousseet SM-kisojen<br />

palkintopallille noin 0 kertaa.<br />

VahVa Vaikuttaja

Parhaimmat onnittelut<br />

80 vuotta täyttävälle Tarmolle!<br />

Suomen<br />

Karttamuunnos Oy<br />

Finnelma Oy<br />

Varattu<br />

<strong>Helsingin</strong> Tarmo ry.<br />

kiittää lämpimästi<br />

kaikkia ilmoittajia<br />

ja tukijoita.<br />

Yhteystiedot<br />

<strong>Helsingin</strong> Tarmo ry.<br />

Sturenkatu 27<br />

00510 HELSINKI<br />

www.helsingintarmo.fi<br />

Lajikohtaiset yhteystiedot:<br />

Judo<br />

Juha Salonen<br />

040 708 7989<br />

helsingintarmo@gmail.com<br />

www.chikara.fi<br />

Nyrkkeily<br />

Markku Aalto<br />

040 730 2735<br />

markku.aalto@securitas.fi<br />

www.helsingintarmo.com<br />

Paini<br />

Ilpo Seppälä<br />

040 736 2859<br />

ilpo.seppala@ray.fi<br />

http://heta.sporttisaitti.com<br />

Painonnosto<br />

Tenho Kantola<br />

050 589 7943<br />

www.helsingintarmo.fi/paino<br />

Voimanosto<br />

Åke Koponen<br />

044 344 7735<br />

helsingintarmo@ymail.com<br />

www.helsingintarmo.fi/voima<br />

Yleisurheilu, hiihto ja<br />

veteraaniurheilu<br />

Kari Simonen<br />

040 843 9479<br />

marikari@elisanet.fi<br />

www.dmultis.org/heta<br />

HELSINGIN TARMO

Puhelun hinta lankaliittymästä 8,21 snt/puh. + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19 snt/min.<br />

Terveystalo SPORT<br />

Ammattilaisten ja harrastajien aktiivinen kumppani<br />

- kaikki mitä urheilija terveyteensä tarvitsee.<br />

- kaikki mitä urheilija terveyteensä tarvitsee. VARAA AIKA<br />

terveystalo.com<br />

p. 030 6000<br />

Tutustu palvelutarjontaamme<br />

osoitteessa www.terveystalo.com

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!