VESIOSAAMISEMME VIENTILAATUA - Kuntatekniikka ...
19.06.2013 • Views
Share Embed Flag

VESIOSAAMISEMME VIENTILAATUA - Kuntatekniikka ...

VESIOSAAMISEMME VIENTILAATUA - Kuntatekniikka ...

VESIOSAAMISEMME VIENTILAATUA - Kuntatekniikka ...

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
lehti.kuntatekniikka.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

ALANSA YKKÖNEN<br />

Haja-asutus<br />

korjaa laiskasti<br />

jätevesiensä<br />

käsittelyä sivu 18<br />

Kaupunkitulva<br />

sai Porin<br />

varautumaan<br />

varautumaan sivu 24<br />

Espoon vilkkain<br />

kiertoliittymä<br />

palvelee kahdessa<br />

kerroksessa sivu 44<br />

Keski-Eurooppa<br />

siirtyy jo passiivitaloista+energia-<br />

taloihin sivu 48<br />

Professori Riku Vahala:<br />

<strong>VESIOSAAMISEMME</strong><br />

<strong>VIENTILAATUA</strong><br />

sivu 6<br />

5/ 2008<br />

Vesistölämpö<br />

on Lakeuden urheiluEtappi<br />

opistolle hallitsee hyvä<br />

ratkaisu, lietelogistiikan, Marko<br />

Ruti Satu sanoo. Suomijoki<br />

tietää. sivu 55sivulla<br />

36<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

ESPOOSSA<br />

5.–7.6.<br />

sivu 6<br />

YMPÄRISTÖTEKNIIKKA 08<br />

10.–12.9.2008<br />

VIRALLINEN MESSULUETTELO<br />

KESKIAUKEAMALLA

Tee oikea siirto,<br />

valitse ratkaisu!<br />

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität<br />

tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi<br />

ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut.<br />

Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet,<br />

joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista.<br />

Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu -<br />

ja huoltokin on helpompaa.<br />

Ultra V tuo potkua<br />

pumppaukseen!<br />

Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät<br />

pumput täysin uudelle tasolle.<br />

Uskomattoman suorituskykyinen<br />

Ultra V pystyy jopa 100 metrin<br />

nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden,<br />

lietteen sekä kiinteät aineet.<br />

Ultra V:n asennus ja huolto<br />

tapahtuvat huomattavasti uppopumppua<br />

helpommin, ja pystyt<br />

ennakoimaan pumpun käyttökustannukset<br />

tarkasti.<br />

Maahantuoja:<br />

SGN-tekniikka<br />

Kysy lisää!<br />

S.G. Nieminen Oy<br />

SGN-tekniikka<br />

PL 15, 02631 Espoo<br />

(09) 502 811<br />

www.sgnieminen.fi

SISÄLTÖ 5 / 2008<br />

28 Kainuun erämaihin rakennetut<br />

retkeilyreitit ovat<br />

osa kansainvälisille matkailuapajille<br />

tähtäävää Wild<br />

Taigaa. Yrittäjien ja kyläyhdistystenyhteismarkkinointia<br />

rahoittavat mm.<br />

Suomussalmen kunta ja<br />

Kuhmon kaupunki.<br />

14 Toimitusjohtaja Martti Lipposen mukaan<br />

Lahti Aqua tähtää seudulliseksi yhtiöksi,<br />

mahdollisia ovat satelliittikumppanitkin.<br />

VESIHUOLTO<br />

Professori Riku Vahala haluaa<br />

vesilaitosten riskit hallintaan 6<br />

Kriisiviestinnän ohjeistus on<br />

valmistumassa 10<br />

Lahti Aqua etsii kumppaneita<br />

tositarkoituksella 14<br />

Mäntsälä ryhtyi isäntäkunnaksi,<br />

Lapinlahti päätyi Kemiraan 16<br />

Haja-asutuksen jätevesiremontti<br />

etenee hitaasti 18<br />

YMPÄRISTÖ<br />

Kaupunkitulva sai Porin laatimaan<br />

varautumistoimenpiteet 24<br />

Kainuussa luontomatkailun<br />

perusta on ekologinen kestävyys 28<br />

Ympäristöjohtaminen haastaa<br />

kaupungit 33<br />

44 Kuntatekniikan saavutuksena palkitussa<br />

Finnoon kiertoliittymässä kevyt liikenne kulkee<br />

turvallisesti ”alakerrassa”.<br />

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys 35<br />

UKTY 40<br />

Kuntien Putkimestarit 42<br />

KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS<br />

Finnoon kiertoliittymä on<br />

turvallinen ja sujuva 44<br />

ENERGIA<br />

Energiaa tuottavia taloja<br />

suunnitellaan jo Keski-Euroopassa 48<br />

Kontiolahti kaavoittaa matalaenergiakylää<br />

51<br />

JÄTEHUOLTO<br />

Wien on edelläkävijä<br />

jätehuollossa 52<br />

Lietelogistiikka pelaa Lakeuden<br />

Etapissa Etelä-Pohjanmaalla 51<br />

• 26. elokuuta<br />

52 Spittelaun jätevoimala toimii Wienin<br />

keskustassa. Laitoksen koristeellinen ulkoasu<br />

on Friedensreich Hundertwasserin käsialaa.<br />

LUKIJOILTA<br />

Kalevi Luoma: Energiatoimistoja<br />

tarvitaan nyt 57<br />

Jussi Nevanpää: Vinkkejä<br />

passiivitalon rakentajalta 57<br />

PALSTAT / KOLUMNIT<br />

Pääkirjoitus 5<br />

Rytilät/Pekka Rytilä:<br />

Uraliin 31<br />

Kolumni/Mette Granberg:<br />

Hylätty kesälomasuoritus 47<br />

Uutisia 58<br />

Henkilöuutisia 64<br />

Tapahtumia 66<br />

Palveluja 67<br />

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

3

TOSIMIES EI SOITA!<br />

Mutta ksu soittaa<br />

0800 12600 aina<br />

ennen kuin kaivaa.<br />

Meiltä saat johtojen,<br />

kaapeleiden ja putkien<br />

sijainnit ja kartat.<br />

Tarvittaessa näyttäjä<br />

tulee paikalle.<br />

Sujuvat nettipalvelut:<br />

www.johtotieto. ja<br />

info@johtotieto. .<br />

JOHTOTIETO OY<br />

Maanalaisen<br />

johtoviidakon<br />

tietopankki

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />

- Energia<br />

- Geotekniikka<br />

- Hankinta<br />

- Jätehuolto<br />

- Kiinteistöt<br />

- Kunnallistekniikka<br />

- Käyttö ja kunnossapito<br />

- Liikuntapaikat<br />

- Tietotekniikka<br />

- Vesihuolto<br />

- Väylät ja liikenne<br />

- Ympäristö<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Haja-asutus<br />

korjaa laiskasti<br />

jätevesiensä<br />

käsittelyä sivu 18<br />

Kaupunkitulva<br />

sai Porin<br />

varautumaan sivu 24<br />

Espoon vilkkain<br />

kiertoliittymä<br />

palvelee kahdessa<br />

kerroksessa sivu 44<br />

Keski-Eurooppa<br />

siirtyy jo passiivitaloista+energia-<br />

taloihin sivu 48<br />

Professori Riku Vahala:<br />

<strong>VESIOSAAMISEMME</strong><br />

<strong>VIENTILAATUA</strong><br />

sivu 6<br />

5/ 2008 Vesistölämpö<br />

on Lakeuden urheiluEtappi<br />

opistolle hallitsee hyvä<br />

ratkaisu, lietelogistiikan, Marko<br />

Ruti Satu sanoo. Suomijoki<br />

tietää. sivu 55sivulla<br />

36<br />

TOIMITUS<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />

Faksi (09) 771 2486<br />

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />

Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368<br />

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />

Puh. 050 352 3155<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Heikki Lonka<br />

Reijo Rosengrén<br />

Juhani Sandström<br />

Paavo Taipale<br />

TILAUKSET<br />

KL-Kustannus Oy, Tuula Vesa<br />

Puh. (09) 771 2314<br />

tuula.vesa@kuntatekniikka.fi<br />

Vuodessa 8 numeroa<br />

Kestotilaus 65 €<br />

Vuosikerta 72 €<br />

Irtonumero 8,50 €<br />

ILMOITUKSET<br />

Suomen Business Viestintä Oy<br />

Myyntipäällikkö Marianne Lohilahti<br />

PL 356, 00101 Helsinki<br />

Puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Hinta 3,65 €/palstamm<br />

SIVUNVALMISTUS:<br />

Faktor Oy<br />

PAINOPAIKKA:<br />

Forssan Kirjapaino Oy<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

ESPOOSSA<br />

5.–7.6.<br />

sivu 6<br />

YMPÄRISTÖTEKNIIKKA 08<br />

10.–12.9.2008<br />

VIRALLINEN MESSULUETTELO<br />

KESKIAUKEAMALLA<br />

Kute 508 kansi.indd 1 14.8.2008 09:54:10 Kannen<br />

kuva: Seppo Haavisto<br />

ISSN 1238-125X<br />

2. vuosikerta<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />

KL-Kustannus Oy/<br />

Suomen Kuntaliitto ry<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2008<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Paavo Taipale<br />

paavo.taipale@kuntaliitto.fi<br />

Kivi, paperi, sakset<br />

”<br />

Vanha loru oli kovassa käytössä perheemme kesälomalla. Joskus arvottiin pelivuoroja<br />

ja joskus jopa sitä, kuka sai syödä ylimääräisen annoksen spagettia jauhelihakastikkeen<br />

kera. Enemmän tai vähemmän kiistaton tulos saatiin joka kerta.<br />

Loru voisi kuulua myös ”jäte, liete, jätevesi” – sen verran paljon näiden sivutuotteiden<br />

olemusta, keskinäistä juridista asemaa ja ympäristövaikutuksia on viime<br />

aikoina puntaroitu. Kyllä se jo yhden lorun väärti olisi.<br />

Hiukan selkeyttä lietteen asemaan toi jätelain osittaisuudistuksen määritelmä,<br />

jossa asumisessa syntyvä liete määriteltiin aiempaa selkeämmin jätteeksi. Kun sakokaivolietteet<br />

saatiin näin ruotuun, neuvonpito siirtyi jätelaitosten ja vesihuoltolaitosten<br />

väliseksi. Lietteenkäsittelyähän harjoittavat toistaiseksi lähinnä jätevedenpuhdistamot,<br />

eikä jätelaitoksilla ole osaamista tai laitteita – tuskin haluakaan<br />

– uppoutua lietteisiin. Puhdistamoilla taas ei ole velvoitetta käsitellä tai ottaa vastaan<br />

muiden tuottamia lietteitä. Yleensä yhteistyö kuitenkin toimii.<br />

Tuore ilmiö on myös puhdistamolietteen laajamittainen kumipyöräkuljetus jopa<br />

satoja kilometrejä alueellisilta puhdistamoilta jatkokäsittelyyn. Tällä menolla<br />

lähestytään pian kiinteän yhdyskuntajätteen kuljetuksista kaatopaikkojen sulkemisten<br />

myötä tutuksi tullutta muilutuskulttuuria. Ehkäpä koko lietteenkäsittelyketjun<br />

ekotehokkuuttakin on riittävästi tarkasteltu näitä ratkaisuja tehtäessä –<br />

toivottavasti. Silti lietekysymys kaipaa yhä uusia ratkaisuja.<br />

Vesihuoltoala on vuosikymmenet toiminut keskeisenä ympäristönsuojelun<br />

edistäjänä. Kunnat vesihuoltolaitoksineen ovat tehneet mittavan työn puhdistamalla<br />

tehokkaasti yhdyskuntien jätevedet. Totuus tuppaa nykyään aika ajoin<br />

unohtumaan.<br />

Lietteen lisäksi tässä numerossa luodaan katsaus vesihuoltoalan ja -laitosten<br />

tulevaisuuteen, ja löytyypä passiivienergiataloistakin juttua. Lehti on näyttävästi<br />

mukana syyskuun puolivälissä Helsingissä järjestettävissä alan suurtapahtumissa:<br />

Ympäristötekniikka 08 -messuilla ja Kuntamarkkinoilla.<br />

Sisäisen turvallisuuden ministeriöstä, päivää!<br />

Sisäministeriön pelastusosasto on käynnistänyt pelastuslain uudistamisen. Lakiuudistusta<br />

valmistelevan työryhmän kokoonpano on luettavissa internetistä. Siihen<br />

avoimuus loppuukin. Ministeriöstä näyttää hyvää vauhtia tulevan kirjaimellisesti<br />

sisäisen turvallisuuden ministeriö, sillä ryhmään tai sen valmistelujaostoihin<br />

ei ole kelpuutettu ketään pelastusosaston ulkopuolelta. Ehkä muiden ministeriöiden<br />

tai jopa pelastustoimen rahoittajia ja toimijoita edustavien tahojen<br />

mukaan ottaminen koetaan vakavaksi turvallisuusuhaksi lainvalmistelulle. Muut<br />

ministeriöt tosin näyttävät tässä suhteessa toimivan kovin varomattomasti.<br />

SEURAAVAT NUMEROT AINEISTO ILMESTYY TEEMA<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6 / 2008 9.9. 30.9. Liikenne, maarakennus, tekniikka ja etiikka<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7 / 2008 7.10. 28.10. Ympäristö, tietotekniikka, valaistus<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8 / 2008 4.11. 25.11. Vesihuolto, turvallisuus, julkisten tilojen taide<br />

5

6<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

– Kuntien pitäisi lisätä yhteistyötä vesihuollossa.<br />

Päämääränä ei saa olla pikavoitto<br />

vaan ratkaisu, joka pitkällä tähtäimellä<br />

palvelee kuntalaisia mahdollisimman hyvin,<br />

professori Riku Vahala korostaa.

VESIHUOLTO<br />

Professori Riku Vahala: Pienet yksiköt uhka<br />

turvallisuudelle – kuntayhteistyöstä ratkaisu<br />

VESILAITOSTEN RISKIT<br />

hallintaan vaikka pakolla<br />

TEKSTI Merja Kihl<br />

KUVAT Seppo Haavisto<br />

– Suomessa vesi on<br />

halpaa ja sitä riittää,<br />

vesihuoltotekniikan<br />

professori Riku Vahala<br />

vakuuttaa. Silti parantamisen<br />

varaa on:<br />

lisää tutkimustyötä<br />

tarvitaan, ja etenkin<br />

pienten laitosten riskit<br />

on saatava hallintaan<br />

kuntayhteistyötä<br />

lisäämällä.<br />

Teknillisen korkeakoulun<br />

(TKK) vesihuoltotekniikan<br />

osastolla on puurrettu vesihuollon<br />

parissa jo vuosia. Uusia<br />

vereksiä voimia TKK sai<br />

vuodenvaihteessa, kun vesiprojektien<br />

johtoon astui professori<br />

Riku Vahala (42).<br />

TKK:n tutkimustyössä on<br />

viime aikoina keskitytty siihen,<br />

miten vesihuoltoverkostojen<br />

toimintaa voitaisiin hallita<br />

entistä paremmin. Tutkijat<br />

haluavat selvittää muun muassa<br />

sitä, miten veden virtausta<br />

ja laatua voitaisiin ohjata reaaliaikaisesti.<br />

– Yksi TKK:n merkittävimmistä<br />

tuoreista vesialan hankkeista<br />

on ollut Vesikko. Se kesti<br />

reilut kaksi vuotta ja loppuraportti<br />

julkaistiin kesäkuun lopussa,<br />

Vahala kertoo.<br />

Vesikko-hankkeessa selvitettiin<br />

muun muassa uusia menetelmiä<br />

verkostojen vuotovesien<br />

havainnoimiseksi ja vuotojen<br />

vähentämiseksi.<br />

– Vuotojen vähentämisessä<br />

helposti puhutaan vain veden<br />

riittävyyden näkökulmasta.<br />

Se on Suomessa aika toissijainen<br />

näkökulma, koska meillä<br />

on vettä riittävästi ja loppujen<br />

lopuksi veden valmistaminen<br />

ei ole kovin kallista, Vahala<br />

pohtii.<br />

Energialaitosten teknologiaa<br />

vesilaitoksille<br />

Lisäksi Vesikko-hankkeessa<br />

tutkittiin teknisiä synergiaetuja<br />

energia- ja vesihuoltolaitosten<br />

välillä.<br />

– Suomessahan on perinteisesti<br />

hyvää osaamista myös<br />

vesihuoltoalan ulkopuolella,<br />

esimerkiksi tietotekniikka- ja<br />

tietoliikennealoilla. Tavoitteenamme<br />

on siirtää kotimaista<br />

sähköverkko-osaamista ja sitä<br />

varten kehitettyjä menetelmiä<br />

ja teknologioita vesihuollon<br />

hankkeisiin. Yhtäläisyyksiä<br />

on joillain osa-alueilla sen verran<br />

paljon, että siirto käy jopa<br />

varsin kivuttomasti.<br />

Vahalan mukaan TKK:ssa<br />

on alkanut Sävel-hanke, jossa<br />

tutkitaan vesijohtoverkostojen<br />

reaaliaikaista hallintaa. Yhteistyökumppanit<br />

ovat Kuopiosta<br />

ja Hämeenlinnasta.<br />

– Sävel-hankkeessa veden<br />

laadun hallintajärjestelmien<br />

testaus tehdään hyvin pitkälti<br />

Kuopion vesilaitoksella. Kuopio<br />

on valittu siksi, että siellä<br />

on testattu laitteita jo aiemmassa<br />

projektissa ja koska veden<br />

laadun tutkimuksessa yhteistyökumppanimme<br />

on Kansanterveyslaitos.<br />

Hydraulisen<br />

hallinnan järjestelmää on tarkoitus<br />

testata Hämeenlinnan<br />

seudun vesilaitoksella.<br />

Vahalan harteilla on yhteistyökumppanien<br />

ja rahoittajien<br />

hankkiminen projekteille.<br />

Suomalaista osaamista<br />

myös vientiin<br />

Suomalaisella osaamisella voisi<br />

Vahalan mukaan olla kysyntää<br />

myös ulkomailla.<br />

– Jos ajatellaan Eurooppaa,<br />

täällä on hyvin erityyppisiä tilanteita.<br />

On vanhoja kaupunkikeskustoja,<br />

joiden katujen alla<br />

on mieletön määrä eri-ikäistä<br />

kaapelia, putkea ja muuta tavaraa.<br />

Osa niistä on hyvin huonossa<br />

kunnossa.<br />

– Samanaikaisesti Itä-Euroopassa<br />

on laajoja alueita, jotka<br />

ovat täysin viemäröimättömiä.<br />

Siellä painopiste on lähinnä<br />

uudisrakentamisessa ja uuden<br />

infrastruktuurin luomisessa.<br />

– Varmasti suomalaisille on<br />

vientimarkkinoita. Meillähän<br />

on perinteisiä vahvuusalueita,<br />

vaikkapa vesikemikaalit ja fl otaatio-osaaminenvesienkäsittelyssä.<br />

Suomalainen yritys on<br />

johtava vesikemikaalien toimittaja<br />

maailmassa. Myös suomalainen<br />

muoviputkiteollisuus<br />

on vahvoilla, Vahala listaa.<br />

Riskienhallinta<br />

lakisääteiseksi<br />

Vahalan mukaan Suomessa on<br />

puhdasta ja laadukasta juomavettä.<br />

Jotta näin olisi myös jatkossa,<br />

vesilaitoksilla tarvitaan<br />

jatkuvaa laaduntarkkailua ja<br />

riskien tunnistamista.<br />

– Kyse on myös riskienhallinnasta.<br />

Ensin arvioidaan riskit<br />

ja tehdään suunnitelma ongelmien<br />

poistamiseksi, Vahala<br />

luettelee.<br />

Toinen puoli on, miten vesihuoltolaitoksella<br />

osataan toimia<br />

silloin, kun jotakin on jo<br />

mennyt vikaan.<br />

– Esimerkiksi inhimillisestä<br />

virheestä johtuva riski voitaisiin<br />

estää teknisesti. Nokian<br />

tapauksessa tekninen puoli ei<br />

ollut kunnossa, joten inhimillinen<br />

erehdys pääsi aiheuttamaan<br />

suurta vahinkoa.<br />

– Joissakin järjestelmissä on<br />

monta puskuria, jotka pysäyttävät<br />

jossakin tapahtuvan virheen.<br />

Yksi tällainen hyvin nopeasti<br />

yleistyvä tapa on tuoda<br />

jopa lainsäädäntöön pakollista<br />

riskinhallintaa ja -arviointia,<br />

Vahala pohtii.<br />

– Kysymys on vain siitä, miten<br />

se saadaan mahdollisimmankustannustehokkaaksi<br />

varsinkin pienissä kunnissa.<br />

Yksilöllinen riskinarviointi<br />

kaikkein pienimmissä yksi-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 7

VESIHUOLTO<br />

– Jos haluamme ostaa laboratoriolaitteita, on aina säästettävä projektirahoista. Nytkin on tilauksessa<br />

uusi 30 000 euron laite, koska vanhaan laitteeseen ei saa enää varaosia, Riku Vahala kertoo.<br />

köissä tulee kohtuuttoman kalliiksi<br />

hyötyyn nähden. Yksinkertaistettua<br />

menettelyä pitäisi<br />

kehittää.<br />

Kuntaliitoksilla eroon liian<br />

pienistä yksiköistä<br />

Vahalan mukaan kuntien tai niiden<br />

vesihuoltolaitosten yhdistyminen<br />

parantaisi tilannetta.<br />

– Kuntien yhdistyminen auttaa<br />

jo paljon. Liian pienet yksiköt<br />

jarruttavat vesihuollon kehittämistä<br />

ja turvallisuuden parantamista.<br />

Pitäisi kuitenkin mennä<br />

vielä pitemmälle ja perustaa kuntien<br />

yhteisiä vesilaitoksia, joihin<br />

pystytään palkkaamaan riittävän<br />

monipuolisesti ammattitaitoista<br />

henkilökuntaa.<br />

– Suomessa on valtava joukko<br />

pieniä vesilaitoksia, joissa on<br />

vain yksi osapäiväinen työntekijä.<br />

Hänen on käytännön syistä<br />

lähes mahdotonta pystyä hallitsemaan<br />

kaikkea sitä, mitä vesihuoltolaitoksen<br />

pyörittämiseen<br />

tarvitaan.<br />

Yksi haaste on myös henkilöstön<br />

eläköityminen.<br />

– Siinä haasteena on se, miten<br />

osaaminen siirretään kokeneelta<br />

henkilöstöltä nuorelle polvelle,<br />

Vahala tuumii.<br />

8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Korkeakoulujen<br />

yhdistyminen on haaste<br />

Parhaillaan on vireillä Aalto-korkeakoulun<br />

hanke. Siinä on tarkoitus<br />

yhdistää Teknillinen korkeakoulu,<br />

Helsingin kauppakorkeakoulu<br />

ja Taideteollinen korkeakoulu<br />

yhdeksi oppilaitokseksi.<br />

– Hanke on jo jossain määrin<br />

vaikuttanutkin vesihuollon opetukseen,<br />

Vahala toteaa.<br />

– Meidän organisaatiotamme<br />

on jo uudistettu. Olemme<br />

esimerkiksi suurentaneet kurssikokoja<br />

ja vähentäneet kurssien<br />

määrää, jolloin resursseja on vapautunut<br />

tutkimukseen. Samalla<br />

on siirrytty kaksivaiheiseen tutkintorakenteeseen.<br />

– Lisäksi on tehty tiedekuntauudistus.<br />

Kaiken kaikkiaan on<br />

siis tehty paljonkin valmistelevia<br />

uudistuksia säätiörahoitteista<br />

mallia varten.<br />

Taistelu rahasta mennyt<br />

tolkuttomaksi<br />

Vahalan mielestä yritysmäinen<br />

lähestymistapa ei ole aivan kaikissa<br />

asioissa hyväksi. Valtion<br />

rahoitustakin tarvittaisiin, jotta<br />

tutkimus etenisi ilman että rahaa<br />

pitäisi jatkuvasti kerjätä yrityksiltä.<br />

– Nykyisin tilanne on se, että<br />

jos haluamme ostaa laboratoriolaitteita,<br />

on aina säästettävä projektirahoista.<br />

Nytkin on tilauksessa<br />

yksi uusi 30 000 euron laite,<br />

koska vanhaan laitteeseen ei<br />

saa enää varaosia.<br />

– Tekesin rahoitusmalli on<br />

muuttunut sikäli paremmaksi, että<br />

varoista jää jonkin verran taskunpohjalle,<br />

jos hankkeita saadaan<br />

läpi. Samaan aikaan taistelu<br />

rahasta on kuitenkin mennyt<br />

aivan tolkuttomaksi ja byrokraattiseksi.<br />

EU-hankkeet tähtäimessä<br />

Lyhyen tähtäimen tavoitteena<br />

TKK:ssa on Vahalan mukaan<br />

saada vesitekniikka yhtenäiseksi<br />

yksiköksi.<br />

– Tarvitaan kriittinen massa<br />

jo siihen, että saataisiin isompia<br />

hankekokonaisuuksia liikkeelle.<br />

Nykyisin meillä on varsin rajalliset<br />

mahdollisuudet osallistua<br />

esimerkiksi EU-hankkeisiin,<br />

koska meillä ei ole riittävästi resursseja.<br />

– Osallistuminen EU-hankkeeseen<br />

vaatii niin paljon taloudellista<br />

satsausta ja riskiä, että se<br />

ei kovin pienessä yksikössä onnistu.<br />

Siksi yksikkökoon kasvat-<br />

RIKU VAHALA<br />

Koulutus<br />

– valmistui diplomi-insinööriksi<br />

1994 ja väitteli tohtoriksi<br />

(TkT) 2006<br />

– sivuaineena sekä perus- että<br />

jatko-opinnoissa kehitysmaatutkimus<br />

– väitöskirjan aiheena kaksivaiheinen<br />

aktiivihiilisuodatus<br />

talousveden valmistuksessa<br />

Työhistoria<br />

– LT-konsultit: suunnittelija<br />

1992–94<br />

– TKK: tutkija 1995–98<br />

– Helsingin teknillinen oppilaitos:<br />

tuntiopettaja 1995–2000<br />

– Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen<br />

vesihuoltoinsinööri<br />

1998–2004, vesiasiain päällikkö<br />

2004–07<br />

– TKK:n vesihuoltotekniikan<br />

professori 1.1.2008 lukien<br />

taminen on meillä lyhyen tähtäimen<br />

tavoitteena.<br />

Pidemmän tähtäimen tavoitteista<br />

vesihuoltotekniikan osastolla<br />

ei ole vielä ehditty tehdä kovin<br />

paljon strategioita.<br />

– Yksittäinen yksikkö ei juuri<br />

voi sooloilla erillään koko laitoksen<br />

strategiasta. Kuitenkin esimerkiksi<br />

kansainvälistyminen sekä<br />

tietysti tutkimuksen laatu on<br />

määritelty sellaisiksi elementeiksi,<br />

joita TKK pyrkii edistämään,<br />

Vahala kertoo.<br />

Enemmän varaa toteuttaa<br />

omia ajatuksiaan<br />

Riku Vahala oli ennen professoriksi<br />

ryhtymistään pitkään Vesija<br />

viemärilaitosyhdistyksessä.<br />

– Siirryin takaisin TKK:lle,<br />

kun olin ollut jo kymmenen<br />

vuotta järjestömiehenä. Se oli<br />

sopiva määrä vuosia siinä työssä,<br />

Vahala luonnehtii.<br />

– Toinen motiivi oli varmaankin<br />

halu pystyä näyttämään itselleen,<br />

että pystyy tekemään erityyppisiä<br />

asioita ja menestymään<br />

niissä. Lisäksi tällaisessa esimiesasemassa<br />

on ehkä vielä enemmän<br />

varaa toteuttaa omia ajatuksiaan,<br />

Riku Vahala sanoo.

Yhdyskuntatekniikka<br />

Infratech 2009<br />

Tampereen<br />

Messu- ja Urheilukeskus<br />

27.–29.5.2009<br />

• Energiahuolto • Jätehuolto • Katu-, tie- ja liikennetekniikka • Konekalusto • Mittaustekniikka ja laboratoriopalvelut<br />

• Satamat ja väylät • Informaatiotekniikka • Työmaavarusteet • Urheilu- ja virkistysalueet • Vesihuoltotekniikka<br />

• Yhdyskuntasuunnittelu • Ympäristönsuojelu<br />

Varaa osastosi heti syyskuussa 2008.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 9<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi

Vesilaitoksilla on suhtauduttava vakavasti erityis<br />

Kriisiviestinnän ohjeistus<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

KUVA Merja Ojala<br />

Nokialla viime vuoden<br />

lopulla sattuneen vesihuollon<br />

vakavan toimintahäiriönjälkimainingeissa<br />

on riskienhallinnan<br />

kehittämiseen<br />

panostettu useilla tahoilla.<br />

Samaan aikaan<br />

pienehkötkin vesihuollon<br />

häiriöt ovat saaneet<br />

runsaasti julkisuutta<br />

viestimissä.<br />

■■ Maa- ja metsätalousministeriö,<br />

sosiaali- ja terveysministeriö<br />

ja ympäristöministeriö sekä Vesi-<br />

ja viemärilaitosyhdistys yhdessä<br />

Kuntaliiton kanssa ovat viestinnässään<br />

kehottaneet kuntia ja vesihuoltolaitoksia<br />

ottamaan aiem-<br />

10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

paa vakavammin huomioon vesihuoltopalveluihin<br />

liittyvät erilaiset<br />

riskit.<br />

Huoltovarmuusneuvoston<br />

alainen Vesihuoltopooli käynnisti<br />

joulukuussa vesihuoltolaitosten<br />

kriisiviestinnän kehittämishankkeen.<br />

Nokian tapauksen terveydellisiä<br />

ja aluetaloudellisia vaikutuksia<br />

on analysoitu tutkimuslaitoksissa.<br />

Kiinteistöjen vesilaitteiden<br />

liitännöissä korjaamista<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti<br />

jo joulukuussa kuntien terveydensuojeluviranomaisilletoimenpidepyynnön<br />

kiinteistöjen<br />

vesilaitteiden liitäntöjen teknisen<br />

toteutuksen tarkastamiseksi<br />

korkeariskisiksi arvioiduissa<br />

kiinteistöissä.<br />

Tällaisia olivat muun muassa<br />

vedenpuhdistuslaitokset, jäteveden<br />

puhdistamot ja pumppaamot,<br />

runsaasti vettä ja vaihtoehtoisia<br />

vesilähteitä käyttävät<br />

teollisuuslaitokset, automaattisilla<br />

palonsammutusjärjestelmillä<br />

ja niiden varavesilähteillä varustetut<br />

suuret liike- ja toimistokiinteistöt<br />

sekä uimahallit.<br />

Sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

tuotevalvontakeskus STTV<br />

lähetti kuntiin tammikuussa soveltamisohjeettoimenpidepyynnön<br />

toteuttamiseksi. Terveydensuojeluviranomaisten<br />

tuli tehdä<br />

tarkastukset tarvittaessa yhteistyössä<br />

vesihuoltolaitoksen, kunnanrakennusvalvontaviranomaisen<br />

sekä aluepelastuslaitoksen<br />

kanssa ja raportoida havainnoista<br />

maaliskuun loppuun mennessä.<br />

Työmäärä kunnissa osoittautui<br />

huomattavaksi, ja raportoinnin<br />

määräaikaa jatkettiin huhtikuun<br />

loppuun.<br />

Toukokuun lopussa julkistetusta<br />

yhteenvetoraportista käy ilmi,<br />

että viranomaiset tarkastivat<br />

335 kunnassa lähes 5 000 kohdetta<br />

(kiinteistöä tai niiden vesilaitteen<br />

liitäntää). Tarkastuksia oli<br />

tehty varsin tasaisesti eri puolilla<br />

maata. Vakavampia puutteita<br />

havaittiin seitsemässä prosentissa<br />

kaikista tarkastetuista kohteista.<br />

Tällaisiksi katsottiin sellaiset<br />

vesilaitteiden liitännät, joissa viranomaisen<br />

käsityksen mukaan<br />

rakentamismääräykset olisivat<br />

edellyttäneet ns. ilmaväliä, mutta<br />

sitä ei ollut. Usein näissä kohteissa<br />

oli käytetty takaisinvirtauksen<br />

estämiseksi muita keinoja<br />

kuten yksisuuntaventtiileitä. Lievempiä<br />

puutteita oli 38 prosentissa<br />

tarkastuskohteista.<br />

Yhteisvaikutus voi<br />

heikentää veden laatua<br />

On syytä huomata, että tarkastukset<br />

tehtiin erityiskohteisiin<br />

eivätkä havainnot ole yhteismitallisia.<br />

Virheelliset asennukset<br />

sinänsä eivät välttämättä aiheuta<br />

vesien sekoittumista.<br />

Jotta vesien sekoittuminen olisi<br />

mahdollista, virheellisen asennuksen<br />

lisäksi tarvitaan muita<br />

epätavallisia ilmiöitä kuten yhtäaikaisia<br />

laitteiden rikkoutumisia,<br />

paineen alenemista tai muita<br />

muutoksia vesijohtoverkostossa<br />

sekä inhimillisiä virheitä. Poikkeuksellisten<br />

sattumien summa-<br />

Rakentamismääräysten mukaisia määritelmiä takaisinimu<br />

Viime vuoden lopulla sattunut Nokian<br />

vesikriisi sai alkunsa jätevedenpuhdistamon<br />

yhdysventtiilistä, jonka poliisi<br />

vei mukanaan. Jäljelle jäi pelkkä putken<br />

pää.<br />

1. Ilmaväli (avoin imusuojaus)<br />

Ilmaväliä eli avointa imusuojausta käytetään<br />

aina silloin, kun on tarpeellista yhdistää vesihuoltolaitokseen<br />

liitetty vesilaitteisto muusta<br />

vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteistoon.<br />

Vesilaitoksesta tuleva vesi ja muusta vesilähteestä<br />

tuleva vesi johdetaan säiliöön, josta vesi<br />

edelleen pumpataan tarvittavaan laitteistoon.<br />

Ilmavälillä tarkoitetaan vesihuoltolaitoksen<br />

vesijohdosta vettä tuovan johdon pään ja ylivuodolla<br />

varmistetun ylimmän vedenpinnan<br />

välistä pystysuoraa etäisyyttä. Säiliön ylivuodon<br />

tulee pystyä poistamaan kaksinkertaisesti vesisäiliöön<br />

tulevan suurimman virtaaman mukainen<br />

vesimäärä.<br />

2. Tyhjöventtiili<br />

Tyhjöventtiili on laite, joka vesijohdossa vallitsevassa<br />

tietynsuuruisessa alipaineessa avaa yhteyden<br />

ympäröivään ilmaan ja estää täten takaisinimun<br />

yhteydessä syntyvän lappoilmiön.<br />

Tyhjöventtiili on sijoitettava sellaiseen paikkaan,<br />

missä ei ole vaaraa terveydelle haitallisten<br />

kaasujen pääsylle sen kautta vesijohtoon.<br />

Tyhjöventtiiliä käytetään esim. letkuliitäntäkalusteissa.<br />

3. Yksisuuntaventtiili (takaiskuventtiili)<br />

Yksisuuntaventtiilin tarkoituksena on sallia veden<br />

virtaus vain yhteen suuntaan ja näin estää<br />

veden takaisinimeytyminen verkostoon.<br />

Mikäli yksisuuntaventtiiliä yksinään käytetään

tilanteisiin varautumiseen<br />

valmistuu syksyllä<br />

na verkostoveden laadun heikentyminen<br />

voi olla mahdollista.<br />

Suhteellisesti eniten puutteellisia<br />

liitoksia oli teollisuuskohteissa.<br />

Myös jäteveden puhdistamoissa<br />

ja pumppaamoissa sekä<br />

eräissä erityiskohteissa, kuten uimahalleissa<br />

ja pesuloissa, oli huomattava<br />

määrä puutteita.<br />

Parhaimmin liitosten asianmukaisuudesta<br />

oli huolehdittu<br />

automaattisia palonsammutusjärjestelmiä<br />

vesijohtoverkkoon<br />

liitettäessä. Niistäkin 18 prosentissa<br />

oli tarkastuksia tehneiden<br />

viranomaisten näkemyksen mukaan<br />

ainakin lieviä puutteita.<br />

Kiinteistö vastaa<br />

laitteidensa laadusta<br />

Määräysten vastaiset liitokset velvoitettiin<br />

korjaamaan viipymättä.<br />

On ilmeistä, että kiinteistönomistajat<br />

ovat korjanneet puutteellisia<br />

liitoksia jo ennen tarkastuksia.<br />

Näin ollen vesihuoltopalvelun<br />

turvallisuus kuluttajan näkökulmasta<br />

on Suomessa keskimäärin<br />

viime kuukausina paran-<br />

tunut.<br />

Kunnissa tehdyistä tarkastuksista<br />

koottu yhteenveto antaa<br />

kuitenkin selkeän kuvan siitä,<br />

että kiinteistöjen vesilaitteiden<br />

liitännät vesijohtoverkkoon ovat<br />

olleet talousveden turvallisuuden<br />

varmistamiseksi liian usein puutteellisia.<br />

Kiinteistön omistaja – olipa<br />

se sitten julkinen tai yksityinen<br />

– on aina vastuussa kiinteistönsä<br />

vesilaitteiden ja -järjestelmien<br />

asianmukaisuudesta ja siitä, etteivät<br />

ne aiheuta haitallisia muutoksia<br />

veden laatuun. Kiinteistöjen<br />

tulee itse tuntea järjestelmänsä<br />

ja käyttää tarvittaessa ulkopuolista<br />

asiantuntijaa niiden kartoittamiseksi.<br />

Kriisiviestinnästä ohjeet<br />

tiedottamisen tueksi<br />

Vesihuoltopoolin joulukuussa<br />

käynnistämässä vesihuollon<br />

kriisiviestintäohjeiden kehittämishankkeessa<br />

laaditaan viestintäkonsultin<br />

avulla selkeät ja<br />

yksinkertaiset ohjeet vesihuolto-<br />

suojauksesta vesilaitteistossa<br />

Pumppu<br />

Muusta kuin vesilaitoksesta<br />

tuleva vesi (oma kaivo)<br />

Laitteistoon menevä vesi<br />

laitoksille siitä, miten olisi hyvä<br />

toimia erityyppisissä vesihuollon<br />

erityistilanteissa.<br />

Ohjeiden laatiminen nähtiin<br />

tarpeelliseksi, koska kaupungin<br />

ja vesihuoltolaitoksen viestintää<br />

kritisoitiin julkisuudessa laajasti<br />

Nokian vesikriisin yhteydessä.<br />

Myös vähäisempiin, muissa kunnissa<br />

viime aikoina tapahtuneisiin<br />

vesihuollon häiriöihin liittyvä<br />

viestintä on saanut moitteita<br />

asukkailta.<br />

Ohjeissa kerrotaan suositeltavat<br />

menettelyt eri tilanteissa sekä<br />

esitetään valmiit mallit tiedotteita<br />

varten. Ohjeistus valmistuu<br />

syksyn 2008 aikana. Ohjeistuksen<br />

soveltamista tullaan esitelemään<br />

muun muassa Vesihuoltopoolin<br />

järjestämissä valmiusharjoituksissa<br />

sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys<br />

VVY:n kursseilla.<br />

Vesihuoltolaitoksille kaavaillaan<br />

lisäksi pakollista varautumissuunnitelmaa,<br />

joka sisältäisi<br />

myös riskinarvioinnin. Tosin<br />

vastaava riskinarviointi oli tehty<br />

esimerkiksi Nokialla vain muuta-<br />

Ylivuodolla varmistettu ylin vedenpinta<br />

Säiliö Ylivuoto<br />

Esimerkki vesihuoltolaitokselta tulevan veden ja muusta vesilähteestä tulevan veden<br />

vesilaitteistojen yhdistämisestä.<br />

≥ 50 mm<br />

Vesilaitoksesta tuleva vesi<br />

VESIHUOLTO<br />

ma vuosi sitten, mutta vesikriisin<br />

aiheuttanutta riskikohdetta ei ollut<br />

havaittu. Riskinarviointia tehneet<br />

eivät osanneet kuvitellakaan<br />

tällaisen riskin olemassaoloa.<br />

Kohti kokonaisvaltaista<br />

riskienhallintaa<br />

Näyttää siltä, että kuntaorganisaatioissa<br />

on kyllä syvällistäkin<br />

asiantuntemusta eri palvelujen<br />

riskeistä ja niiden hallinnasta. Ilmeisesti<br />

useissa kunnissa on kuitenkin<br />

syytä pohtia kokonaisvaltaisen<br />

riskienhallinnan kehittämistä.<br />

Tällöin poikkihallinnollinen<br />

yhteistyö ennaltaehkäisevässä<br />

toiminnassa on keskeistä.<br />

Poikkeuksellisissa tilanteissa<br />

– riskien jo realisoiduttua – korostuu<br />

asiallinen ja oikea-aikainen<br />

viestintä. Siihen kuuluu paitsi<br />

tiedon jakaminen kuntalaisille<br />

myös havaintojen vastaanottaminen<br />

kuntalaisilta, palvelujen turvaaminen<br />

ja yleinen myötäeläminen.<br />

■<br />

takaisinimusuojana, tulee sen olla<br />

laadultaan testattu ja tarkastettu<br />

takaisinimusuojaksi. Yksisuuntaventtiilejä<br />

käytetään esim. pesukone-<br />

ja palopostiliitännöissä.<br />

4. Yksisuuntaventtiili yhdessä<br />

tyhjöventtiilin kanssa<br />

Joissakin tapauksissa tyhjöventtiiliä<br />

käytetään vähentämään yksisuuntaventtiilin<br />

kuormaa.<br />

Lähde: YM & STTV<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

11

Tervetuloa 15-vuotiaille Kuntamarkkinoille!<br />

Keskiviikkona 10.9.2008<br />

• klo 9.00 - 17.00<br />

Torstaina 11.9.2008<br />

• klo 9.00 - 16.00<br />

i<br />

KUNTATALOLLA,<br />

käyntiosoite tapahtuman aikana<br />

Alppikatu 1, Helsinki<br />

Puheenaiheita: kuntavaalit,<br />

ilmastonmuutos, kuntarakenne<br />

• Sisäänpääsy ja tilaisuudet ovat ilmaisia.<br />

Lue lisää – www.kuntamarkkinat.fi<br />

TÄRKEÄÄ TIETÄÄ VIKTIGT ATT VETA<br />

Kysy lisää<br />

Markkinointipäällikkö<br />

MARIANNE SINKKONEN<br />

puhelin (09) 771 2636 ja<br />

050 352 3156<br />

marianne.sinkkonen@kuntaliitto.fi<br />

Kontaktinformation<br />

Marknadsschef<br />

MARIANNE SINKKONEN<br />

tfn (09) 771 26 36 och 050 352 31 56<br />

marianne.sinkkonen@kuntaliitto.fi<br />

Muista!<br />

Ohjelmamuutokset mahdollisia,<br />

päivitetty ohjelma löytyy internetistä<br />

www.kuntamarkkinat.fi /ohjelma<br />

Rekisteröidy kävijäksi netissä ja tulosta oma<br />

nimikorttisi. Ota se mukaan, näin nopeutat<br />

sisäänpääsyä!<br />

Kuntataloon on helppo tulla myös julkisilla<br />

kulkuvälineillä! Bussit 23, 53 ja 503 ajavat<br />

aivan Kuntatalon eteen. Katso lisää kartasta<br />

www.kuntamarkkinat.fi ><br />

Tietoa Kuntamarkkinoista<br />

KULKUYHTEYDET<br />

Oma auto kannattaa jättää kotiin, koska parkkipaikkoja<br />

ei ole Kuntatalon lähellä.<br />

Jos kuitenkin haluat tulla omalla autolla, saat etukäteen<br />

tulostetulla nimikortilla maksuttoman<br />

pysäköinnin Helsingin Messukeskuksen paikoitusalueelta,<br />

josta maksuton kuljetus Kuntataloon tunnin<br />

välein, aina puolelta, ensimmäinen klo 8.30.<br />

‰<br />

Kuntamarkkinoilla kahvila- ja ravintolapalveluista vastaa<br />

Palmia. Ravintolat tarjoavat lounasta, salaatteja, suolaista<br />

ja makeaa. Kuntamarkkinoiden sivuilla on esitelty ravintolat<br />

ja kahvilat sekä tarjottavat tuotteet. Kahviloissa ja ravintoloissa<br />

voit maksaa myös etukäteen varatuilla maksulipuilla.<br />

Varaukset ja tiedustelut: ravintola.kuntatalo@palmia.fi<br />

ja puhelin (09) 771 2283.<br />

Observera!<br />

Onsdag 10.9.2008<br />

• kl 9.00 - 17.00<br />

Torsdag 11.9.2008<br />

• kl 9.00 - 16.00<br />

KOMMUNERNAS HUS,<br />

besöksadress under marknaden<br />

Alpgatan 1, Helsingfors<br />

Samtalsämnen: kommunalvalet,<br />

klimatförändringen, kommunstrukturen.<br />

• Fritt inträde till alla evenemang.<br />

Läs mera – www.kuntamarkkinat.fi<br />

Palmia palvelee Sinua<br />

Kuntamarkkinoilla<br />

Programändringar är möjliga, det uppdaterade<br />

programmet finns på nätet på adressen<br />

www.kuntamarkkinat.fi > Svenska > Program<br />

Registrera dig som besökare och skriv ut ditt namnkort.<br />

Ta namnkortet med dig så kommer du in snabbare.<br />

Det är lätt att ta sig till Kommunernas hus också med<br />

offentliga kommunikationsmedel! Bussarna 23, 53 och<br />

503 har hållplats alldeles invid Kommunernas hus.<br />

För ytterligare information, studera kartan på<br />

www.kuntamarkkinat.fi > Svenska ><br />

Om Kommunmarknaden ><br />

TRAFIKFÖRBINDELSER<br />

Det finns inga parkeringsplatser nära Kommunernas hus<br />

så det lönar sig att lämna bilen hemma.<br />

Om du emellertid vill komma med egen bil, kan du<br />

med ditt utskrivna namnkort parkera din bil avgiftsfritt<br />

på Helsingfors Mässas P-plats. varifrån gratis transport<br />

ordnas till Kommunernas hus från och med kl 8.30 med en<br />

timmes mellanrum.<br />

näyttelyosastoja - seminaareja - tietoiskuja utställare - seminarier - informationsinslag

Ohjelmamuutokset<br />

mahdollisia, päivitetty<br />

ohjelma osoitteessa<br />

www.kuntamarkkinat.fi /ohjelma<br />

Hyödy laajasta<br />

tarjonnastamme!<br />

Kuntamarkkinat on yhteistyössä Helsingin Messukeskuksessa<br />

pidettävien Ympäristötekniikka 08 - ja<br />

liikunta-alan Arena 08 - ammattitapahtumien kanssa.<br />

Messut ovat avoinna 10. – 12.9.2008. Maksuton<br />

messubussi liikennöi Kuntatalon ja Messukeskuksen<br />

välillä 10. – 11.9. Katso tarkempi<br />

aikataulu www.kuntamarkkinat.fi<br />

- TOIMIVAN YMPÄRISTÖN RAKENTAJA<br />

Kuntamarkkinat –nimikortilla<br />

sisäänpääsy<br />

kaikkiin kolmeen ammattitapahtumaan!Messukeskuksentapahtumien<br />

sisäänpääsy-kortilla<br />

pääset myös Kuntamarkkinoille!<br />

Ympäristötekniikka 08 on ympäristöalan ainoa ammattitapahtuma<br />

Suomessa ja antaa kattavan kuvan alan<br />

uusimmista innovaatioista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista.<br />

Messujen päätemana on ilmastonmuutos.<br />

Maksuton seminaariohjelma pureutuu monipuolisesti<br />

alan tärkeisiin aiheisiin.<br />

Tutustu tarkemmin tarjontaan<br />

www.ymparistotekniikkamessut.fi<br />

Avoinna: ke-to 10. – 11.9. klo 9-17 ja pe 12.9. klo 9-16<br />

Arena08 on uusi ammattitapahtuma sekä kuntapuolen<br />

että yksityissektorin liikuttajille, seura-aktiiveille,<br />

valmentajille ja työyhteisöjen liikuntapäätöksiä tekeville.<br />

Tutustu monipuoliseen ohjelmatarjontaan:<br />

www.arenaexpo.fi<br />

Avoinna: ke-to 10. – 11.9. klo 11-19 ja pe 12.9. klo 9-16<br />

Håll ett öga på programmet<br />

på våra webbsidor:<br />

www.kuntamarkkinat.fi > på svenska<br />

Keskiviikko 10.9.2008<br />

Kunnan paikkatietopalvelu<br />

Klo 9:00 - 9:30<br />

Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Projektipäällikkö Pasi Lappalainen, FCG<br />

Planeko Oy<br />

Jätehuollolle yhtenäinen<br />

raportoinnin malli<br />

Klo 9:45 - 10:15<br />

Kuntatalo, huone 4.10, 4. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Konsultti Satu Hyrkkänen ja johtava<br />

konsultti Sara Syyrakki, FCG Efeko Oy<br />

Kuntavaalit lokakuussa: Riittävätkö<br />

resurssit – ratkeavatko rakenteet?<br />

Klo 10:00 - 12:00<br />

Kuntatalo, luentosali, 1. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Palvelutarpeen ennakointi<br />

Klo 11:00 - 11:20<br />

Kuntatalo, huone 4.12, 4.kerros<br />

Casatino Oy<br />

Arkkitehti Mikko Marja-aho, Casatino Oy<br />

YTY-sektorin hyviä käytäntöjä<br />

– case Järvenpää<br />

Klo 11:00 - 11:45<br />

Kuntatalo, huone 3.8, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ja tekninen<br />

johtaja Jyrki Meronen, Järvenpää<br />

Kansainvälisesti palkittu iLoq S 10<br />

lukitusjärjestelmä<br />

Klo 11:30 - 11:50<br />

Kuntatalo, huone 4.13, 4. kerros<br />

iLoq Oy<br />

Toimitusjohtaja Mika Pukari, iLoq Oy<br />

Palvelurakentamisen ABC-malli<br />

Klo 11:30 - 11:50<br />

Kuntatalo, huone 4.12, 4. kerros<br />

Casatino Oy<br />

Toimitusjohtaja Tino Nurmi, Casatino Oy<br />

Rakennusvalvonnan kuntayhteistyön<br />

tilanne ja tulevaisuus<br />

Klo 12:00 - 12:45<br />

Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Arkkitehti Markku Axelsson, Kuntaliitto<br />

Energiatehokkuus<br />

oppimishaasteena<br />

Klo 12:30 - 12:50<br />

Kuntatalo, huone 4.12, 4. kerros<br />

Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy<br />

Koulutuspäällikkö Pertti Huhtanen,<br />

Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy<br />

Kuntien energiankäyttö kuntoon!<br />

Klo 12:30 - 12:50<br />

Kuntatalo, Tietokimara, K-kerros<br />

Motiva Oy<br />

Viestintäjohtaja Päivi Laitila, Motiva Oy<br />

Kunta- ja palvelurakenne<br />

uudistuu kaupunkiseudulla<br />

Klo 13:00 - 14:45<br />

Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Elinkeinojohtaja Eero Holstila, Helsingin<br />

kaupunki, kaupunginjohtaja Markku<br />

Lumio, Vaasa, kunnanjohtaja Jere Penttilä,<br />

Pyhäselkä, valtiosihteeri Timo Reina,<br />

VM, rakennusneuvos Matti Vatilo, YM<br />

Julkisen ja yksityisen<br />

maankäytön yhteistyö<br />

Klo 15:00 - 15:45<br />

Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Maankäyttöinsinööri Matti<br />

Holopainen, Kuntaliitto<br />

Valokuitu – osa kunnallistekniikkaa?<br />

Klo 15:00 - 15:20<br />

Kuntatalo, huone 4.11, 4. kerros<br />

Suomen Seutuverkot ry<br />

Toiminnanjohtaja Tuija Riukulehto,<br />

Suomen Seutuverkot ry<br />

Torstai 11.9.2008<br />

Erityisasumisen seminaari<br />

Klo 9:00 - 9:45<br />

Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Kehittämispäällikkö Marjaliisa<br />

Björkman, Asumispalvelusäätiö (ASPA),<br />

osastopäällikkö Janne Peräkylä, Rahaautomaattiyhdistys<br />

(RAY)<br />

Erityisasumisen viherympäristö<br />

-kilpailun 2008 tulosten julkistaminen<br />

Klo 10:00 - 10:45<br />

Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Kehittyvä VIRVE lisää potilasturvallisuutta<br />

ja henkilökunnan<br />

työturvallisuutta<br />

Klo 10:00 - 10:20<br />

Kuntatalo, huone 4.13, 4. kerros<br />

Suomen Erillisverkot Oy<br />

Liiketoimintayksikön päällikkö Matti<br />

Oksanen, Suomen Erillisverkot Oy<br />

Uudet rahoitusvaihtoehdot<br />

kuntien toimitilainvestoinneissa<br />

Klo 11:00 - 12:00<br />

Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros<br />

Kuntarahoitus Oyj<br />

Toimitusjohtaja Kimmo Lehto, Inspira Oy<br />

Energiatodistus – puhdasta säästöä<br />

Klo 12:00 - 12:20<br />

Kuntatalo, Tietokimara, K-kerros<br />

Motiva Oy<br />

Viestintäjohtaja Päivi Laitila, Motiva Oy<br />

Klimatarbetet i kommunerna<br />

Kl 12:00 - 13:30<br />

Kommunernas hus, rum 4.15, våning 4<br />

Kommunförbundskoncernen<br />

Puolueiden ilmastopaneeli<br />

Klo 12:00 - 14:00<br />

Kuntatalo, luentosali, 1. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki,<br />

YM, kansanedustajat Christina Gestrin,<br />

Rakel Hiltunen, Ville Niinistö, Kimmo Tiilikainen,<br />

Pentti Tiusanen ja Henna Virkkunen<br />

Eduskunta, toimittaja Kari Rissa<br />

Mitä uutta kuuluu jäterintamalle?<br />

Klo 13:00 - 14:30<br />

Kuntatalo, huone 3.6, 3. kerros<br />

Kuntaliitto-konserni<br />

Ympäristölakimies Leena Eränkö ja<br />

ympäristöinsinööri Seija Paajanen,<br />

Kuntaliitto<br />

Kiinteistöt rahoiksi<br />

– kunta velattomaksi<br />

Klo 14:30 - 14:50<br />

Kuntatalo, Tietokimara, K-kerros<br />

Nova Group Oy<br />

Kiinteistösijoitusjohtaja, DI, LKV Erkki O.<br />

Auranen, Nova Kiinteistökehitys Oy<br />

Kuntaliiton ohjelmaNäytteilleasettajan ohjelma På svenska<br />

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö –sektorin asioita käsittelevät tilaisuudet Kuntamarkkinoilla 10. – 11.9.2008

Vesilaitokset etsivät kumppaneita tositarkoituksella<br />

LAHTI AQUA tähtää<br />

seudulliseksi yhtiöksi<br />

TEKSTI JA KUVA:<br />

Merja Åkerlind<br />

Lahden kaupungin<br />

vesiyhtiö ja Hollolan<br />

kunta tekivät viime<br />

vuonna alan ensimmäisenkonsessiosopimuksen<br />

Suomessa.<br />

Osapuolet vastaavat<br />

itse omaisuudesta ja<br />

investoinneista. Palvelut<br />

on keskitetty Lahti<br />

Aqualle, joka on vuokrannut<br />

Hollolan putkistot<br />

ja muun vesihuolto-omaisuuden.<br />

Tampereen Vesi ja Pirkkala<br />

ovat kokeilleet palveluyhteistyötä<br />

viime syksystä suunnilleen samalla<br />

konsessiomallilla kuin Lahti<br />

ja Hollola sopimuksellaan tämän<br />

vuoden alusta. Parhaillaan Pirkanmaalla<br />

viilataan 30-vuotista<br />

sopimusta lopulliseen kuntoon.<br />

Kolmen vuoden tarkkailujaksolla<br />

selvitetään todellisia kustannuksia.<br />

Niiden perusteella määritellään<br />

Tampereen Veden maksama<br />

vuokra ja toisaalta Pirkkalan<br />

vesi- ja jätevesimaksujen taso.<br />

– Koejakso on kompromissi,<br />

jolla varmistettiin valtuuston<br />

enemmistö sopimuksen taakse,<br />

Pirkkalan tekninen johtaja Reijo<br />

Leinonen sanoo.<br />

Virkamiehet olivat pohtineet<br />

yhteistyön uutta askelta jo pi-<br />

14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Hollolan kunnan vesilaitoksen<br />

johtaja Hannu Tuunanen<br />

kuvaa palveluyhteistyötä parhaaksi<br />

vaihtoehdoksi, kun täydellinen<br />

fuusio ei ole onnistunut<br />

erilaisten investointitarpeitten<br />

takia. Pääomakulut ovat Hollolassa<br />

tuplasti raskaammat kuin<br />

Lahdessa.<br />

– Tarvitsemme verkon kasvattamiseen<br />

vuosittain kolme<br />

miljoonaa euroa eli enemmän<br />

kuin oma vesilaitos kerää maksuja,<br />

Tuunanen sanoo.<br />

Hollolalaisilta puuttui varustustakin,<br />

kuten viemärinavausvälineitä,<br />

huoltoauto ja tietokoneohjelmistoja.<br />

Satojen tuhansien<br />

eurojen hankinnat voi unohtaa,<br />

kun lahtelaiset vastaavat arjesta<br />

ja selvittelevät myös investointitarpeita.<br />

– Hollolan vesilaitokselle olisi<br />

ilman sopimusta tarvittu lisää<br />

väkeä, Tuunanen täydentää pe-<br />

dempään.<br />

Leinosen mukaan kauempana<br />

häämöttää koko alueen vesihuollon<br />

yhtenäistäminen. Pirkkala toimii<br />

pilottikuntana.<br />

Maksuille yhteinen pohja<br />

Pirkkala on ostanut vettä Tampereelta<br />

vuodesta 1985, sillä kunta<br />

on ilman pohjavesiä täysin naapuriensa<br />

varassa. Jätevedet on<br />

juoksutettu Tampereen puhdistamoille<br />

1990-luvulta lähtien.<br />

Viime syksystä alkaen Tampereen<br />

Vesi on vastannut myös siitä,<br />

että laitokset, putkistot ja vesipalvelut<br />

pelaavat Pirkkalan puolella.<br />

Lahden ja Hollolan mallista ratkaisu<br />

poikkeaa muun muassa siten,<br />

ettei Tampereen kunnallinen<br />

rustelujaan. Ne vakuuttivat kunnanvaltuuston<br />

niin, että sopimus<br />

hyväksyttiin viime vuonna<br />

yksimielisesti.<br />

Vedenhankinta on<br />

turvattava<br />

Lahti Aqua Oy:n suurin yhteistyöintressi<br />

on toimitusjohtaja<br />

Martti Lipposen mukaan pääsy<br />

mukaan neitseellisille raakavedenhankinta-alueille.<br />

– Puhdas vesi on varmistettava,<br />

kun pohjaveden päällä on<br />

pyöritetty sata vuotta teollisuutta,<br />

Lipponen korostaa.<br />

Jätevesipuolella hyöty tulee<br />

volyymin kasvusta. Lisää maksajia<br />

tarvitaan, kun puhdistusmääräykset<br />

tiukkenevat.<br />

– Sitä paitsi hollolalaisten jätevedet<br />

kuormittivat samaa Porvoonjokea<br />

kuin lahtelaisten jo ennen<br />

kuin kunta sulki omat puhdistamonsa<br />

pari vuotta sitten.<br />

Pirkkala kokeilee Tampereen siipien suojassa<br />

liikelaitos ottanut vastuulleen<br />

Pirkkalan hulevesiä.<br />

Tampere ja Pirkkala aikovat<br />

yhdenmukaistaa taksat niin, että<br />

vastedes Tampereen Vesi perii<br />

ja pitää pirkkalalaisten maksut.<br />

Alustava suunnitelma lähtee<br />

siitä, että pirkkalalaiset maksaisivat<br />

vedestä ja jätevedestä 15<br />

prosenttia enemmän kuin tamperelaiset.<br />

Yllättäviä pulmia<br />

Reijo Leinonen kuvaa koejakson<br />

kokemuksia erittäin hyviksi. Ensimmäiseksi<br />

hän nostaa esiin toimintavarmuuden:<br />

putkivuodot<br />

on korjattu heti.<br />

Pirkkalalaiset eivät mutise edes<br />

siitä, että vesipuolen asiakaspalvelut<br />

on keskitetty kokonaan<br />

Läpinäkyvyys oleellista<br />

Lahti ja Hollola olivat tottuneet<br />

vesipuolen yhteistyöhön kymmenen<br />

aiemman sopimuksen<br />

perusteella. Lisäksi kunnilla on<br />

vuodesta 1978 ollut yhteinen vedenhankintakuntayhtymä.<br />

Salaisen, 15-vuotisen konsessiosopimuksen<br />

pykälät takaavat<br />

Hollolan edustajille pääsyn talouslukemien<br />

taakse niin, ettei<br />

vaaraa vääryyksistä tai painostuksesta<br />

ole, Tuunanen vakuuttaa.<br />

Kustannusten läpinäkyvyyttä<br />

ja samalla luottamusta korostaa<br />

myös toimitusjohtaja Lipponen.<br />

Hän kiittää ensimmäisen raportointikauden<br />

kokemuksia erittäin<br />

hyviksi.<br />

Säästömahdollisuus<br />

Hannu Tuunasen mukaan hollolalaiset<br />

asiakkaat ovat olleet<br />

tyytyväisiä palveluun. Jotkut to-<br />

Tampereelle.<br />

Pieniä sotimisen aiheita on silti<br />

riittänyt, kun Tampere Veden toimitusjohtaja<br />

Pekka Pesonen ja<br />

Reijo Leinonen ovat vuoden mittaan<br />

tavanneet vesiasiain neuvotteluryhmänä.<br />

– Emme pystyneet ennakoimaan<br />

esimerkiksi sitä, miten vaikeaa<br />

on tietotekniikan yhteen<br />

saattaminen. Vesihuollon suunnitteluohjelman<br />

olemme joutuneet<br />

Pirkkalassa uusimaan kokonaan,<br />

Leinonen kertoo.<br />

Tampereen Vesi on esittänyt<br />

investointitoiveita käytyään lävitse<br />

Pirkkalan laitteistot. Leinonen<br />

ei pidä niitä mahdottoman<br />

isoina.

– Palveluyhteistyömallin<br />

etuihin kuuluu se, että<br />

naapurit investoivat myös itse,<br />

Lahti Aquan toimitusjohtaja<br />

Martti Lipponen sanoo.<br />

sin ovat purnanneet maksuista.<br />

– Hollolalla ei ole varaa alentaa<br />

taksoja Lahden tasolle, kun<br />

matkaa yhdeltä liitettävältä kohteelta<br />

toiselle kertyy usein 300<br />

metriä 30:n sijaan, Tuunanen<br />

vastaa.<br />

Hänen mukaansa Hollolalle<br />

tarjoutuu mahdollisuus säästää<br />

vesilaitoksen käyttötaloudessa<br />

lähivuodet noin 100 000 euroa<br />

vuosittain. Lahti Aqua perii<br />

nimittäin kolmen vuoden ajan<br />

kiinteän palvelumaksun. Vasta<br />

sen jälkeen tulee mahdollisuus<br />

korotuksiin putkistojen pidetessä<br />

ja asiakaskunnan laajetessa.<br />

Kuntaliitosta ei odotella<br />

Konsulttinakin toimineen Martti<br />

Lipposen mielestä vesilaitosten<br />

institutionaalinen kehitys on<br />

Suomessa ollut hämmästyttävän<br />

hidasta. Suuri osa on edelleen<br />

liikelaitoksia, mutta Lahti perusti<br />

osakeyhtiön jo 1994.<br />

Lipposen johtajakauden aluksi<br />

yhtiön nimi muuttui Lahti Aquaksi.<br />

Sen alle on perustettu apuyhtiöt<br />

omistamiselle ja operatiiviselle<br />

toiminnalle, eikä niissä enää<br />

ole poliittista hallitusta.<br />

Lahti Aqua tähtää seudulliseksi<br />

yhtiöksi. Hollolan jälkeen<br />

on neuvoteltu Nastolan suunnalla.<br />

Seuraavaksi ovi lienee avoinna<br />

Asikkalalle ja Orimattilalle. Lipponen<br />

pitää mahdollisena myös<br />

”satelliittikumppaneita”.<br />

– Vesihuolto ei odottele kuntaliitoksia,<br />

hän jyräyttää.<br />

Lipposen mukaan on parempi<br />

sopia erikseen laadukkaista palveluista<br />

ja riittävästä investointitasosta<br />

kuin ottaa romuja niskaan<br />

muitten ratkaisuilla.<br />

”Tämä on vasta alkua”<br />

Martti Lipponen uskoo Suomen<br />

vesihuollon integroituvan edelleen<br />

isommiksi yksiköiksi. Kun<br />

ne ovat riittävän suuria, ne voivat<br />

herättää kiinnostusta myös<br />

ulkomailla.<br />

– Vesihuollossa on suuria kansainvälisiä<br />

toimijoita, joilla on pitkäaikainen<br />

ja laaja kokemus sekä<br />

riittävät resurssit kehittää ja laajentaa<br />

toimialueitaan. Emme me<br />

suomalaiset enää ole ihan maailman<br />

huippua.<br />

Lipposen mukaan itse vettä ei<br />

kannata myydä toisten käsiin, sillä<br />

se on strateginen voimavara.<br />

– Pumppua voi pyörittää kuka<br />

tahansa. Operatiivinen yhteistyö<br />

voikin olla luontevin väylä uusille<br />

toimijoille. <br />

VESIHUOLTO<br />

LIPPOSEN<br />

MUUTOSTEESIT<br />

Pienen yksikön on vaikea järjestää<br />

pitkällä tähtäimellä kyllin<br />

laadukasta vedenhankintaa ja<br />

jätevedenpuhdistusta.<br />

Henkilöstöpula uhkaa myös<br />

vesihuoltoa.<br />

Tulevaisuus on saneerauspainotteinen.<br />

Kun laitoksia ja<br />

verkostoja uudistetaan, se on<br />

luontevampaa toteuttaa isompina<br />

kokonaisuuksina.<br />

Toimintavarmuus vaatii kuntien<br />

välisiä putkilinjoja.<br />

Kiristyvät laatuvaatimukset<br />

kasvattavat teknologian ja<br />

osaamisen tarvetta.<br />

Teknistyminen edellyttää erikoisosaamista<br />

ja -työkaluja.<br />

Pienet toimijat eivät pysty tehostamaan<br />

toimintaansa niin<br />

kuin julkisellakin puolella yhä<br />

tiiviimmin vaaditaan. Kohtuullinen<br />

tuotto ei yksin riitä; jatkossa<br />

vaaditaan lisäksi näyttöä toiminnan<br />

tehokkuudesta ja tehostamisesta.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

15

16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Käytämme laadukkaita<br />

tuotteita<br />

Suuntana on kuntayhteistyö,<br />

MÄNTSÄLÄ opettelee<br />

LAPINLAHTI otti Kemi<br />

TEKSTI: Merja Åkerlind<br />

KUVA: Mäntsälän Vesi<br />

Mäntsälän Vesi isännöi<br />

Pornaisten ja Pukkilan<br />

vesihuoltoa ja tuskailee<br />

laskutuksen ja<br />

verotulkintojen kanssa.<br />

Lapinlahti kilpailutti<br />

vesilaitoksensa toiminnan<br />

viime vuonna ja<br />

päätyi ottamaan Kemiran<br />

jätevesiensä puhdistajaksi.<br />

– Isäntäkuntamallissa ei ole<br />

vikaa, mutta käytäntöä olisin<br />

pohtinut etukäteen enemmän,<br />

Hanna Yli-Tolppa sanoo. Hän<br />

aloitti Mäntsälän Veden toimitusjohtajana<br />

tämän vuoden alussa<br />

– samoihin aikoihin, kun liikelaitos<br />

rupesi isännöimään<br />

Pornaisten ja Pukkilan vesihuoltoa.<br />

– Täällä sattui liian monta<br />

muutosta liian nopeasti. Myös<br />

vesihuoltomestari ja laskutuksen<br />

hoitaja vaihtuivat. Yksin<br />

työskennelleet asentajat joutuivat<br />

totuttelemaan ryhmätyöhön<br />

siirryttyään Mäntsälän Veden<br />

palvelukseen.<br />

Yli-Tolppa itse aloittaisi yhteistyön<br />

valmistelun jututtamalla<br />

ne, jotka hoitavat laitoksia ja<br />

asiakassuhteita.<br />

Nyt pääsi käymään niin, että<br />

Mäntsälän Vesi lupasi ottaa hoitoonsa<br />

naapurienkin laskutuksen,<br />

vaikka kunta on keskittänyt<br />

omat kassa-asiansa ihan muualle,<br />

Keski-Uudenmaan Kuumakuntien<br />

yhteiseen talouspalvelukeskukseen.<br />

Vesilaskutuksen keskittäminen<br />

näyttää lykkääntyvän ensi<br />

– Muutosten suma tuo ongelmia,<br />

mutta myös mahdollisuuden<br />

aloittaa puhtaalta pöydältä,<br />

toimitusjohtaja Hanna Yli-<br />

Tolppa sanoo.<br />

vuoden alkuun, koska sille tarvitaan<br />

omat atk-ohjelmat ja tottuneet<br />

käyttäjät.<br />

Veronalaista vai ei?<br />

Ihan toinen kysymys on se, onko<br />

palveluitten myynti naapurikuntaan<br />

tuloveron alaista vai ei.<br />

Mäntsälään on saatu vastaukset<br />

kyllä ja ei.<br />

Oikeata verotulkintaa odoteltaessa<br />

Yli-Tolppa haluaisi yhdenmukaistaa<br />

käytäntöjä. Kolmen<br />

kunnan vesihuollossa käytetään<br />

esimerkiksi erilaisia osia.<br />

Liittymispisteeksi tulkitaan yhdessä<br />

kunnassa tontin raja ja toisessa<br />

runkopiste. Tonttisuluista,<br />

liittymän avaamisesta ja konetyöstä<br />

peritään vielä toistaiseksi<br />

eri taksoja.<br />

Yli-Tolppa harmittelee sitäkin,<br />

ettei sopimus määrittele kyllin<br />

tarkoin kustannusten jakoa. Onko<br />

kyse Mäntsälän Veden kontolle<br />

tulevasta käyttökustannuksesta<br />

vai naapurikunnan investoinnista,<br />

kun pumppaamolle kunnostetaan<br />

huoltotie, yhtenäistetään lukot<br />

tai hankitaan karttapohjia?<br />

Ongelmat ovat heijastuneet<br />

asiakkaittenkin suuntaan sen verran,<br />

että taannoin Pukkilassa kaavoitustilaisuus<br />

kääntyi keskusteluksi<br />

vesihuollosta.

vaikka mallit vaihtelevat<br />

isäntäkunnaksi,<br />

ran kumppaniksi<br />

Yli-Tolpan mukaan yhteistyö<br />

on lähtenyt liikkeelle heikoimmin<br />

juuri Pukkilassa, jonne<br />

Mäntsälällä ja hänellä itsellään<br />

oli entuudestaan vähemmän<br />

kontakteja. Tekninen johtaja on<br />

kunnanvirastolla vain päivän viikossa,<br />

Askolasta vuokrattuna.<br />

Parempaa kalliimmalla<br />

Yli-Tolpan sormituntumalla<br />

palvelun taso ja toimintavarmuus<br />

on ensimmäisenä puolena<br />

vuonna parantunut. Vesikatkoksia<br />

ei ole, ja laatu on pysynyt hyvänä.<br />

Jätevesipuolella on jatkuvan<br />

päivystyksen ansiosta päästy<br />

ylivuodoista.<br />

– Mahdollisesti se nostaa<br />

myös kustannuksia, Hanna Yli-<br />

Tolppa arvelee.<br />

Kun käytäntö saadaan vähitellen<br />

pelaamaan, Itä-Uudenmaan<br />

päättäjillä on edessään vielä<br />

suuria vesiratkaisuja. Otetaanko<br />

kasvualueet kunnallisen verkoston<br />

piiriin vai jätetäänkö vastuu<br />

asukkaitten vesiosuuskunnille?<br />

Tuodaanko Pornaisten jätevedet<br />

puhdistettavaksi Mäntsälään<br />

ja millä hinnalla? Mistä saviseudulle<br />

saadaan taatusti juomavettä?<br />

Kemira puhdistaa<br />

Lapinlahden jätevedet<br />

Lapinlahden kunta kilpailutti viime<br />

vuonna vesilaitoksen toiminnan.<br />

Lopulta Kemira sai hoitaakseen<br />

maitopitäjän jätevedet 6+6<br />

vuoden sopimuksella.<br />

Kunnaninsinööri Eero Mykkäsen<br />

mukaan kilpailuttamiseen<br />

lähdettiin, kun puhdistamonhoitaja<br />

oli jäämässä eläkkeelle.<br />

Kyselijöitä ilmaantui puolenkymmentä,<br />

mutta vain Kemira<br />

Water jätti tarjoukset sekä koko<br />

vesilaitoksesta että jätevesipuolesta.<br />

Hintavertailu osoitti, ettei<br />

kunnan kannattanut ulkoistaa<br />

kaikkia vesipalveluita. Jätevedenpuhdistamon<br />

kunnossapito<br />

ja hoito olisi kuitenkin yksityistettynä<br />

vähän halvempaa.<br />

– Yhtiöllä on omat kemikaalit,<br />

ja iso talo saa sähköä edullisemmin,<br />

Mykkänen arvelee.<br />

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti<br />

sopimuksen, joka perustuu<br />

kiinteään vuosihintaan.<br />

Korotusta tietävät hintaindeksin<br />

nousu sekä huomattava vesimäärien<br />

lisäys.<br />

Asiantuntija-apua<br />

laitossaneeraukseen<br />

Lapinlahdella puhdistetaan tavallista<br />

vaikeampia jätevesiä, sillä<br />

vuosittaisesta 1,5 miljoonasta<br />

kuutiosta tulee 85 prosenttia Valion<br />

tehtailta.<br />

Uudistuksesta ei ole kantautunut<br />

kunnaninsinöörin korviin<br />

mitään negatiivista. Mykkänen<br />

itse arvioi laadun varmistuneen<br />

ja pikkuisen parantuneenkin, sillä<br />

Kemiralla on jatkuva päivystys.<br />

Muutosta on osaltaan helpottanut<br />

se, että kolme kunnan<br />

työntekijää siirtyi vanhoin eduin<br />

yhtiön palkkalistoille.<br />

Mykkänen korostaa asiantuntija-apua,<br />

jota Lapinlahti saa Kemiralta<br />

suunnitellessaan puhdistamonsa<br />

saneerausta ja laajennusta.<br />

Noin viiden miljoonan<br />

euron hankkeen pitäisi valmistua<br />

2010.<br />

Pitkän päälle Lapinlahdelle<br />

saatetaan johtaa koko Ylä-Savon<br />

jätevedet. Se tutkittiin varteenotettavaksi<br />

vaihtoehdoksi jo<br />

kymmenen vuotta sitten.<br />

– Ei ole mitään järkeä, että joka<br />

kunnalla on oma pikku putsarinsa,<br />

Eero Mykkänen sanoo.<br />

Kemira osallistuu kumppanina<br />

myös käyttöpuolen kehittämisprojekteihin,<br />

esimerkiksi<br />

energiansäästömahdollisuuksien<br />

etsintään. <br />

SG-VALURAUDALLA<br />

MENNÄÄN PITKÄLLE<br />

SG-valurauta on vuosi vuodelta vahvistanut<br />

mainettaan kestävänä ja<br />

luotettavana materiaalina juoma- ja<br />

jätevesien paineputkijärjestelmissä.<br />

SG-valurauta kestää ja se mukautuu<br />

ympäristön moninaisiin vaatimuksiin.<br />

V LURAU UTA<br />

SSGG-VA<br />

TT<br />

Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA<br />

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI<br />

Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601<br />

E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />

www. sgps.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

17

Suuri osa vakituisten asuntojen omistajista ei ole<br />

JÄTEVESIREMONTTI<br />

18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008

vielä tehnyt mitään – aika loppuu 2013<br />

VESIHUOLTO<br />

etenee hitaasti haja-asutuksessa<br />

Suuri osa etenkin vanhojen kiinteistöjen<br />

omistajista pitää jätehuoltojärjestelmäänsä<br />

vaatimusten mukaisena. Kuitenkin vain<br />

noin 20 prosenttia vanhoista järjestelmistä<br />

täyttää sellaisenaan asetuksen vaatimukset.<br />

Kyselyistä kävi myös ilmi, ettei<br />

monilla kiinteistöillä edes tiedetä saostuskaivojen<br />

sijaintia.<br />

Pirjo Valtakari<br />

Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla<br />

alueilla on kunkin kiinteistön huolehdittava<br />

itse jätevesiensä asetuksenmukaisesta käsittelystä<br />

2014 alkuun mennessä. Monet kunnat<br />

ovat ympäristönsuojelumääräyksissään antaneet<br />

asetusta täsmentäviä vaatimuksia. Valmista on<br />

toistaiseksi tullut aivan liian hitaasti.<br />

Erkki Santala,<br />

johtava asiantuntija<br />

Sanna Vienonen, tutkija<br />

Anna Koskinen, harjoittelija<br />

Suomen ympäristökeskus<br />

Valtioneuvoston 1.1.2004<br />

voimaan tulleessa asetuksessa<br />

(542/2003) annetaan jätevesien<br />

käsittelyvaatimukset, joilla<br />

halutaan rajoittaa ympäristöön<br />

joutuvaa orgaanista ja ravinnekuormitusta<br />

sekä suojella pohjavesiä.<br />

Perusvaatimukset ovat<br />

melko tiukat verrattuna siihen,<br />

mihin aiemmin yleisesti käytetyllä<br />

menetelmällä eli pelkällä<br />

saostuskaivolla päästään. Uudet<br />

vaatimukset ovat kuitenkin nykytekniikalla<br />

hyvin saavutettavissa.<br />

Asetus sisältää eräitä määräaikoja<br />

toimenpiteiden toteuttamiselle.<br />

Selvitysten tulisi<br />

olla jo tehtyinä<br />

Ensimmäisenä umpeutui määräaika<br />

jätevesijärjestelmää koskevan<br />

selvityksen sekä käyttö- ja<br />

hoito-ohjeen tekemiseen. Selvitys<br />

on yksinkertaisella asemapiirroksella<br />

täydennetty kirjallinen<br />

kuvaus siitä, miten jätevedet<br />

on viemäröity, käsitelty ja<br />

johdettu. Selvitys piti tehdä 2005<br />

loppuun mennessä niillä kiinteistöillä,<br />

joilla on vesikäymälä.<br />

Jos vesikäymälää ei ole – mikä<br />

on tilanne useimmilla loma-<br />

asunnoilla – oli selvityksen laatimiselle<br />

aikaa 2007 loppuun.<br />

Pitkät siirtymäajat<br />

Asetuksen mukaiset vaatimukset<br />

oli uudisrakentamisessa otettava<br />

heti huomioon. Tämä tavoite<br />

on pääosin kohtuullisesti<br />

toteutunut, koska rakennusvalvonnan<br />

on edellytettävä suunnitelmaa<br />

jätevesijärjestelmästä<br />

rakennusluvan hakemisen yhteydessä.<br />

Jos vanha jätevesijärjestelmä<br />

toimii siten, ettei jätevesistä<br />

aiheudu ympäristön pilaantumista,<br />

siihen sovelletaan<br />

asetuksen siirtymäaikaa. Tällöin<br />

sallittu enimmäispäästöjen taso<br />

on alitettava kymmenen vuoden<br />

kuluessa asetuksen voimaantulosta,<br />

siis viimeistään 2013.<br />

Kymmenen vuoden siirtymäajan<br />

katsottiin asetusta valmisteltaessa<br />

riittävän jätevesijärjestelmien<br />

kuntoon laittamiseen,<br />

kun ottaa huomioon myös laitteiden<br />

ja materiaalien valmistamisen<br />

sekä suunnittelijoiden ja<br />

rakentajien saatavuuden. Pitkän<br />

siirtymäajan takia ei myöskään<br />

olisi kohtuutonta edellyttää<br />

tehostettaviksi sellaisia järjestelmiä,<br />

jotka olivat suhteellisen<br />

uusia asetuksen voimaan<br />

tullessa.<br />

Osana uudistusta ympäristönsuojelulain<br />

18 §:ä täydennettiin<br />

siten, että kohtuuttomissa tilanteissa<br />

jätevesijärjestelmän to-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

19

20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

teuttamiseksi on mahdollista saada<br />

jatkoaikaa.<br />

Järjestelmän käyttö ja<br />

huolto oltava hallinnassa<br />

Asetuksen vaatimusten toteuttaminen<br />

vähentää ympäristökuormitusta<br />

etenkin sellaisissa ympärivuotisissa<br />

asunnoissa, joissa jätevesijärjestelmä<br />

on rakennettu<br />

ehkä vuosikymmeniä sitten eikä<br />

mitään parannuksia ole tehty.<br />

Tyypillinen tällainen järjestelmä<br />

on paikalla rakennettu saostuskaivo,<br />

josta jätevesi johdetaan<br />

ilman muuta käsittelyä edelleen<br />

avo-ojaan.<br />

Kun kiinteistölle on tehtävä<br />

uusi tai tehostettava vanhaa jätevesijärjestelmää,<br />

siitä on tehtävä<br />

suunnitelma, joka liitetään maankäyttö-<br />

ja rakennuslain nojalla<br />

tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen.Suunnitelman<br />

sisällölle on asetuksessa<br />

vaatimuksia, ja suunnittelijan tulee<br />

osata asiansa.<br />

Rakentamiseen liittyen kiinteistön<br />

haltijalla on ennen järjestelmän<br />

käyttöönottoa oltava<br />

kirjalliset käyttö- ja hoito-ohjeet.<br />

Niiden avulla asukkaan on<br />

pystyttävä käyttämään järjestelmää<br />

suunnitellulla ja vaatimukset<br />

täyttävällä tavalla.<br />

Mikäli toteutettavaksi valitaan<br />

puhdistamo, jonka hoitaminen<br />

edellyttää erikoisosaamista, on<br />

suositeltavaa tehdä huoltosopimus<br />

valmistajan päteväksi toteaman<br />

asiantuntijaliikkeen kanssa.<br />

Tätä ei asetuksessa kuitenkaan<br />

suoraan vaadita, vaan edellytetään<br />

yleisesti jätevesijärjestelmän<br />

käyttö- ja hoito-ohjeen noudattamista.<br />

Vanhoilla kiinteistöillä<br />

eteneminen hyvin hidasta<br />

Suomen ympäristökeskus SYKE<br />

on tehnyt hajajätevesiasetuksen<br />

toteutumisesta selvityksen, joka<br />

perustuu kahteen talvella 2006–<br />

07 toteutettuun kyselyyn. Selvitys<br />

osoitti, että suuri osa vakituisten<br />

asuntojen omistajista on vielä<br />

odottavalla kannalla eikä ole toteuttanut<br />

minkäänlaisia toimenpiteitä.<br />

Asetuksen vaatiman selvityksen<br />

kiinteistön jätevesijärjestel-<br />

mästä ilmoitti tehneensä noin<br />

60 prosenttia kyselyyn vastanneista.<br />

Suurin osa vastanneista<br />

aikoo kunnostaa järjestelmänsä<br />

2014 mennessä tai myöhemmin.<br />

Yli puolet pitääkin järjestelmäänsä<br />

vaatimusten mukaisena. Paikallisten<br />

viranomaisten ja alueellisten<br />

projektien kokemusten sekä<br />

kyselystä tehtyjen päätelmien<br />

mukaan kuitenkin vain noin 20<br />

prosenttia vanhoista järjestelmistä<br />

näyttäisi sellaisenaan täyttävän<br />

asetuksen vaatimukset.<br />

Saostussäiliön tyhjennys<br />

ainoa kunnostustoimi<br />

Etenkin vanhemmat asukkaat<br />

haluavat jättää jätevesiasian hoidon<br />

jälkipolville tai asunnon uusille<br />

omistajille jo kunnostamisen<br />

kustannusten takia. Järjestelmän<br />

voi kuitenkin kunnostaa<br />

tai täydentää kohtuullisen edullisestikin<br />

menetelmästä ja vanhan<br />

järjestelmän osien kunnosta<br />

riippuen. Toisaalta asianmukainen<br />

ja toimiva jätevesijärjestelmä<br />

vaikuttaa positiivisesti kiinteistön<br />

arvoon sen mahdollisessa myyntitilanteessa.<br />

Kyselyissä tuli esille puutteita<br />

myös jätevesijärjestelmien huollossa.<br />

Suurin osa järjestelmistä on<br />

rakennettu 1980-luvulla tai aiemmin,<br />

ja niiden kunto ja sen myötä<br />

puhdistusteho on kärsinyt. Järjestelmiä<br />

ilmoitettiin kunnostettavan<br />

tarpeen vaatiessa tai säännöllisesti,<br />

mutta lähes ainoana menetelmänä<br />

mainittiin saostussäiliön<br />

tyhjennys.<br />

Monilla kiinteistöillä saostussäiliön<br />

sijaintiakaan ei edes tiedetä,<br />

jolloin sen säännöllinen tyhjentäminen<br />

on epätodennäköistä,<br />

muista toimenpiteistä puhumattakaan.<br />

Kaikki jätevesijärjestelmät<br />

edellyttävät kuitenkin ainakin<br />

ajoittaista tarkkailua ja säännöllisesti<br />

suoritettavia hoito- ja<br />

huoltotoimenpiteitä.<br />

Eniten ongelmia viemärin<br />

tukkeutumisesta<br />

Ongelmia viemäröinnin toimivuudessa<br />

oli kokenut lähes 10<br />

prosenttia kyselyihin vastanneista.<br />

Biologisen prosessin toimintaongelmia<br />

ei ole välttämättä edes<br />

huomattu, eikä käsitellyn jäteve-

Kiinteistöjen<br />

talousjätevesijärjestelmien<br />

suunnitellut<br />

parannusmenetelmät<br />

vuoteen 2014<br />

mennessä<br />

Lähde:<br />

Suomen<br />

ympäristökeskus<br />

den laadusta ole tarkkaa tietoa.<br />

Suurin osa ongelmista oli ilmennyt<br />

järjestelmän tukkeutumisena,<br />

mistä aiheutuu mm. hajuhaittoja<br />

kiinteistöllä ja järjestelmän<br />

toimimattomuus. Järjestelmistä<br />

puuttuu usein kunnollinen<br />

viemärin tuuletus, tai tuuletusputket<br />

ovat saattaneet talvisin<br />

jäätyä.<br />

Kiinteistöillä, joilla oli oma<br />

talousvesikaivo, ei jätevesijärjestelmän<br />

kunto aina ole kiinnostanut,<br />

vaikka sen heikkotasoisuus<br />

ja virheellinen sijainti lähellä kai-<br />

osuus (%) n=429<br />

30<br />

25<br />

20<br />

15<br />

10<br />

5<br />

0<br />

parannusmenetelmät<br />

voa oli ilmeinen riski kaivoveden<br />

laadun kannalta.<br />

Neljäsosalla kunnista<br />

paikallisia määräyksiä<br />

Kunnat voivat ympäristönsuojelumääräyksillään<br />

antaa paikallisista<br />

oloista johtuvia määräyksiä,<br />

muun muassa saattaa joillakin<br />

alueilla voimaan asetuksen<br />

tarkoittamat lievemmät käsittelyvaatimukset.Ympäristönsuojelumääräysten<br />

yleisyyttä ja sisältöä<br />

selvitettiin SYKEssä kesäkuussa<br />

2008. Tiedot on saatu kuntien<br />

nettisivuilta ja epäselvissä tapauksissa<br />

ottamalla yhteyttä kuntien<br />

ympäristöasioista vastaaviin<br />

henkilöihin tai alueellisiin ympäristökeskuksiin.<br />

Selvityksessä<br />

käytiin läpi 399 kuntaa.<br />

Voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset<br />

löytyivät 98<br />

kunnalta, ja niitä oli eri vaiheissa<br />

tekeillä kaikkiaan 98 kunnassa.<br />

Joillakin kunnilla on yhteiset<br />

tai yhteisesti valmistellut määräykset.Ympäristönsuojelumääräykset<br />

olivat muutamaa poikkeusta<br />

lukuunottamatta luettavis-<br />

VESIHUOLTO<br />

Saostuskaivojen rakentaminen/uusiminen<br />

Maasuodattamon/imeytyskentän<br />

rakentaminen tai kunnostaminen<br />

Tehdasvalmisteisen pienpuhdistamon hankinta<br />

Yhteiseen viemäriverkostoon liittyminen<br />

Muita keinoja<br />

sa kunnan kotisivuilla. Jos määräyksiä<br />

ei kunnan sivuilla ollut,<br />

niitä ei yleensä ollut laadittu tai<br />

ne olivat valmisteilla.<br />

Lievennetyt vaatimukset<br />

viidesosalla<br />

Hajajätevesiasetuksen lievennetyt<br />

puhdistusvaatimukset olivat<br />

käytössä tai tulossa käyttöön<br />

kaikkiaan 83 kunnassa. Näistä 57<br />

oli voimassaolevia määräyksiä ja<br />

loput luonnoksia, jotka eivät vielä<br />

olleet tulleet voimaan. Siten voimassaolevista<br />

määräyksistä yli<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

21

Yhteispuhdistamohankkeista<br />

on etua mm.<br />

kustannusten<br />

jakamisessa ja<br />

huoltotoimenpiteiden<br />

suorittamisessa.<br />

puolet sisälsi lievennettyjä jäteveden<br />

puhdistusvaatimuksia.<br />

Joillakin kunnilla oli myös<br />

tiukennettuja vaatimuksia pohjavesi-<br />

ja ranta-alueilla. Suuressa<br />

osassa jätevesiin liittyvistä määräyksistä<br />

oli myös suojaetäisyysvaatimuksia<br />

jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen<br />

ja puhdistettujen<br />

jätevesien purkupaikan sijoittamiselle<br />

kiinteistöllä.<br />

Puhdistuslaitteiden huoltoon<br />

liittyvät määräykset olivat yleisiä<br />

sisältäen mm. saostus- ja umpikaivojen<br />

tyhjennykseen liitty-<br />

22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Haja-asutuksen jätevesijärjestelmien hoidon tehostaminen edellyttää kuntien huolehtivan<br />

lietteen vastaanoton järjestämisestä asianmukaisesti.<br />

viä vaatimuksia. Lähes kaikissa<br />

määräyksissä oli liitteenä kartta<br />

tai karttoja pohjavesialueista, taajaan<br />

rakennetuista alueista tai lievennetyn<br />

käsittelyn alueista.<br />

Syitä siihen, miksi ympäristönsuojelumääräyksiä<br />

ei ole laadittu,<br />

olivat resurssien puute tai<br />

niille ei yksinkertaisesti koettu<br />

olevan tarvetta. Lisäksi kuntaliitokset<br />

ovat aiheuttaneet sen, että<br />

määräysten tekoa on monissa<br />

kunnissa lykätty tai niiden teko<br />

on keskeytetty.<br />

Lisää tietoa tarvitaan<br />

Kiinteistönomistaja on vastuussa<br />

siitä, että kiinteistöllä on vaatimukset<br />

täyttävä jätevesijärjestelmä.<br />

Järjestelmää on käytettävä<br />

ja huollettava ohjeiden mukaisesti<br />

ja siten, etteivät jätevedet pilaa<br />

ympäristöä.<br />

Oikean menetelmän valinta<br />

ja sen hyvä toteutus edellyttävät<br />

kunnollista suunnitelmaa. Huonosti<br />

suunniteltu ja rakennettu<br />

järjestelmä voi käytön aikana tulla<br />

maksamaan paljon enemmän<br />

kuin kerralla hyvin toteutettu. Jos<br />

Kotimaiset laadukkaat ja eko-tehokkaat<br />

jätevesijärjestelmän kunnostuksia<br />

jätetään runsaasti tehtäviksi<br />

juuri ennen siirtymäajan loppumista,<br />

asiantuntevien suunnittelijoiden<br />

ja urakoitsijoiden saatavuudesta<br />

tulee pulaa.<br />

SYKEn selvityksessä kävi ilmi,<br />

että kiinteistönomistajat eivät<br />

aina osaa etsiä tietoa suunnittelijoista<br />

ja urakoitsijoista. Pienpuhdistamoita<br />

saatetaan tilata<br />

jopa suoraan internetistä ilman<br />

minkäänlaisia tietoja tontin olosuhteista.<br />

Suunnittelijoiden ja kokeneiden<br />

urakoitsijoiden käyttöä<br />

AIRIT-ilmastimet<br />

• selvää sähkönsäästöä<br />

• portaaton säätö ja suora takaisinkytkentä<br />

happimittariin<br />

• automaattinen potkurin puhdistussykli<br />

• aina 7 metrin altaisiin soveltuva ilmastimen<br />

imuputki estää lietteen laskeutumisen<br />

• asennus ja huolto allasta tyhjentämättä<br />

MIXIT-sekoittimet<br />

• vakiona portaaton säätö<br />

• automaattinen potkurinpuhdistussykli<br />

• yksinkertainen ja luotettava rakenne<br />

• asennus ja huolto allasta tyhjentämättä<br />

Meiltä myös ilmastimien ja sekoittimien<br />

pitkä-ja lyhytaikainen vuokraus.<br />

WWW.WATERIX.COM<br />

WATERIX OY Luoteisrinne 5, 02270 Espoo • Puh. 020-7981 230 • Fax 020-7981 239<br />

Erkki Santala

lisäisi, jos kunnista olisi saatavissa<br />

tietoa alueella toimivista<br />

suunnittelijoista ja urakoitsijoista<br />

esimerkiksi yhteystietoluettelon<br />

muodossa.<br />

Kiinteistönomistajat miettivät<br />

myös eri järjestelmien toimintavarmuutta<br />

ja puhdistustehokkuutta.<br />

Koska markkinoilla<br />

on monia laitteita ja järjestelmiä,<br />

valinta ei ole helppo.<br />

Suunnittelija voi työssään<br />

tukeutua ympäristöhallinnon<br />

verkkopalvelussa (www.ymparisto.fi<br />

/hajajatevesi) ylläpidettävään<br />

puolueettomaan tiedostoon<br />

jätevesien käsittelymenetelmistä<br />

ja -laitteista. Lisäksi<br />

SYKEn Suomenojan tutkimusasemalla<br />

Espoossa testataan<br />

tehdasvalmisteisia pienpuhdistamoita.<br />

Yhteispuhdistamoista<br />

kustannussäästöjä<br />

Vaikka yleisesti näyttää siltä,<br />

että jätevesijärjestelmien kunnostukseen<br />

ei ole vielä ollut<br />

riittävää halukkuutta, on esimerkiksi<br />

alueellisilla hajajätevesihankkeilla<br />

saatu paljon aikaan.<br />

Yleisölle tarkoitetuissa<br />

tilaisuuksissa ja rakentamisen<br />

mallikohteissa on levitetty tietoa<br />

suunnittelijoille, rakentajille<br />

ja kiinteistön omistajille.<br />

Monelle kiinteistölle on<br />

tehty jätevesijärjestelmä hyvin<br />

tehdyn jätevesisuunnitelman<br />

mukaisesti tai perustettu vesiosuuskunta<br />

ja rakennettu yhteinen<br />

kyläpuhdistamo. Kunnissa<br />

on käynnistetty olemassa<br />

olevien viemäriverkostojen<br />

laajennuksia yhteistoimin kyläyhdistysten<br />

ja vesihuoltolaitoksen<br />

kanssa.<br />

Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelynparannushankkeeseen<br />

lähdetään helpommin<br />

mukaan, jos naapuritkin aloittavat<br />

saneerauksen, koska tällöin<br />

asian kanssa ei olla yksin.<br />

Yhteispuhdistamohankkeista<br />

on etua mm. kustannusten jakamisessa<br />

ja huoltotoimenpiteiden<br />

suorittamisessa.<br />

Kuntien päivitettävä<br />

suunnitelmansa<br />

Monilla kiinteistönomistajil-<br />

la on epärealistisia odotuksia<br />

siitä, että lähestyttäessä vuotta<br />

2014 viemäriverkostot laajentuvat<br />

haja-asutusalueelle ja<br />

kiinteistö voidaan liittää siihen<br />

tekemättä mitään toimenpiteitä<br />

omalle jätevesijärjestelmälle.<br />

Kunnat vastaavat vesihuollon<br />

yleisestä kehittämisestä alueellaan<br />

ja siksi niillä onkin erityinen<br />

vastuu pitää haja-asutusalueiden<br />

asukkaat riittävän<br />

hyvin tietoisina viemäröinnin<br />

suunnitelmista.<br />

Tällöin alueilla, missä ei<br />

ole perusteita toteuttaa yhteistä<br />

viemäröintiä, asukkailla ei<br />

olisi syytä viivytellä kiinteistökohtaisenjätevedenkäsittelyn<br />

tehostamisessa. Tiedottamisella<br />

voitaisiin myös välttää<br />

virheinvestoinnit jätevesiverkoston<br />

laajentamisen ollessa<br />

jo nurkan takana. Kuntien<br />

vesihuollon kehittämissuunnitelmat<br />

onkin syytä päivittää<br />

huolella. Myös rahoitustukimahdollisuuksista<br />

ja kotitalousvähennyksenkäyttömahdollisuudesta<br />

on syytä tiedottaa<br />

paikallisesti.<br />

Toimenpiteitä ei pidä<br />

liioitella<br />

Kuntien paikallisia määräyksiä<br />

ja sovellettavia viranomaiskäytäntöjä<br />

tulee kehittää siten, että<br />

toiminnan vaikutukset kohdistuvat<br />

ympäristönsuojelun<br />

kannalta tärkeimpiin kohteisiin.<br />

Paikalliset määräykset eivät<br />

saa olla esimerkiksi sellaisia<br />

teknisluonteisia vaatimuksia,<br />

jotka muodostavat kaupan<br />

esteitä. Toisaalta vaatimattomasti<br />

varustettujen kiinteistöjen<br />

kuten tavanomaisten kesämökkien<br />

suhteen ei saisi tapahtua<br />

vaadittavien toimenpiteiden<br />

liioittelua.<br />

Kompostikäymälöitä tulisi<br />

kannustaa käyttämään, jotta jätevesien<br />

käsittelyssä voitaisiin<br />

soveltaa mahdollisimman yksinkertaisia<br />

ja helppohoitoisia<br />

menetelmiä. Hajakiinteistöjen<br />

omistajien olisi puolestaan tiedostettava<br />

nykyistä paremmin,<br />

että säädöksillä suojellaan ensi<br />

sijassa heidän omaa, jokapäiväistä<br />

ympäristöään. <br />

Säästä jopa 50 %<br />

käyttökustannuksissa<br />

uudella patentoidulla<br />

pumppaamotekniikalla.<br />

Wilo-EMUPORT.<br />

1 Tuuletus 2 Sulkukuula 3 Erotteluläpät 4 Sisääntulo 5 Jakelusäiliö<br />

6 Poistoputki 7 Kokoomasäiliö 8 Kiinteän aineen erottelusäiliö<br />

Wilo- EMUPORT<br />

Tutustu Wilon uuteen pumppaamoratkaisuun,<br />

joka säästää jopa 50 % käyttökustannuksissa.<br />

Se on helppohoitoinen ja tukkeutumaton.<br />

Patentoidulla EMUPORT-ratkaisulla<br />

10 vuoden takuu.<br />

WILO Finland Oy,<br />

puh. 0207401540<br />

www.wilo.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

23

KAUPUNKITULVA sai<br />

Porin varautumaan<br />

vastaisen varalle<br />

Reilu vuosi sitten Poria<br />

koetteli Suomen suurin<br />

kaupunkitulva – vahingot<br />

olivat arviolta 20 miljoonaa<br />

euroa. Kaupungin selvityksissä<br />

parannettavaa löytyi<br />

kunnallistekniikasta, rakentamisesta,<br />

kaavoituksesta<br />

ja tiedottamisesta. Vastaisen<br />

varalle on laadittu lista<br />

toimenpiteistä.<br />

24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

TEKSTI: Jouni Pihlanko,<br />

kadunsuunnitteluinsinööri<br />

Porin kaupunki, tekninen palvelukeskus,<br />

aluetekniikka/suunnittelu<br />

KUVAT: Janne Lumme<br />

Porissa koettiin voimakas<br />

taajaanasutulle kaupunkialueelle<br />

osunut kapea-alainen rankkasade<br />

ja siitä aiheutunut tulva<br />

sunnuntaina alkuillasta 12. elokuuta<br />

2007. Sademäärä oli paikoin<br />

100–125 mm ja se kertyi<br />

vain muutamassa tunnissa. Ilmatieteen<br />

laitoksen mukaan tämän<br />

määrän ylittävä vuorokausisademäärä<br />

sattuu Porin seudulla<br />

keskimäärin vain kerran<br />

100–300 vuodessa. Kolmen<br />

tunnin aikana kertyneenä sama<br />

sademäärä tapahtuu vieläkin<br />

harvemmin.<br />

Pintavedet tulvivat kaduilla<br />

ja asuntoalueilla. Alikulkutunnelit<br />

täyttyivät vedellä ja jakoivat<br />

kaupungin kahtia. Yli tuhat<br />

kiinteistöä kärsi vesivahinkoja.<br />

Rakennusten kellareihin tunkeutui<br />

viemäröinnin kautta jäte-<br />

ja hulevesiä. Pintavesiä pääsi<br />

rakennuksiin myös suoraan<br />

oviaukoista ja ajoluiskista. Rakennukset,<br />

niiden irtaimistot<br />

ja kulkuneuvot kärsivät vesivahinkoja.<br />

Pelastuslaitos sai noin<br />

300 pumppauspyyntöä, kaikkia<br />

ei saatu kirjattua soittojen<br />

ruuhkautumisen vuoksi.<br />

Oli tapahtunut Suomen suurin<br />

kaupunkitulva. Tähän mennessä<br />

dokumentoituja vahinkoja<br />

syntyi 13 miljoonan euron<br />

arvosta, kaikkiaan vahinkojen<br />

arvioidaan kohoavan 20 miljoonaan<br />

euroon.<br />

Porin tulvasta on kulunut<br />

nyt vuosi, ja vahingot on saatu<br />

suurimmaksi osaksi korjattua.<br />

Kaupungin sisäiset työryhmät<br />

ovat tehneet tapahtumasta<br />

laajoja selvityksiä ja arvioita.<br />

Yhtenä tärkeänä tehtävänä

Parannettavaa<br />

kunnallistekniikassa,<br />

kaavoituksessa,<br />

tiedottamisessa...<br />

oli tehdä esityksiä toimenpiteistä,<br />

joilla vastaavaan tulvatilanteeseen<br />

voidaan tulevaisuudessa varautua<br />

paremmin.<br />

Parannettavaa löytyi muun<br />

muassa kunnallistekniikasta, rakentamisesta,<br />

kaavoituksesta ja<br />

yleisestä tiedottamisesta. Osa<br />

esitetyistä toimenpiteistä on jo<br />

toteutettu tai parhaillaan tekeillä.<br />

Lisäksi on laadittu kaupungin<br />

sisäiset toimintaohjeet äkillisten<br />

poikkeavien tilanteiden johtamiseen<br />

ja tiedotukseen.<br />

Seuraavassa on esille tulleita<br />

kehittämiskohteita vastaavaan tilanteeseen<br />

varautumista varten.<br />

Kaavoitus<br />

Sadetulvan kokemusten pohjalta<br />

arvioidaan kaupunkirakennetta,<br />

maankäytön ratkaisuja ja<br />

riskinäkökulmasta myös kaavojen<br />

muutostarpeita. Kokemuksesta<br />

otetaan oppia ja harkitaan<br />

uusia ratkaisuja kaikilla kaavatasoilla.<br />

Alavilla alueilla tarvitaan<br />

riittävän suuria vapaa-alueita, keräysaltaita<br />

painanteissa, riittävää<br />

avo-ojaverkostoa ja luonnonmukaisia<br />

hidasteita, jotka pitkittävät<br />

veden siirtymistä verkostoihin.<br />

Nykyisillä rakennetuilla alueilla<br />

on arvioitava kaavojen ajanmukaisuutta.<br />

Ainakin joillakin<br />

VARAUTUMISTOIMENPITEITÄ<br />

Kaavoituksessa otetaan<br />

huomioon rankkasadetulvien<br />

mahdollisuus.<br />

Tulvavesien johtamisreitteihin<br />

varaudutaan uusien alueiden<br />

kaavoituksessa ja rakentamisessa.<br />

Sade- ja hulevesiverkon<br />

suunnittelussa ja rakentamisessa<br />

varaudutaan ilmastonmuutokseen.<br />

Mitoitussateen muuttaminen<br />

aiemmasta 80 l/s/ha arvoon<br />

125 l/s/ha.<br />

Viemäriverkostoja uusittaessa<br />

viemäröinnin eriyttäminen jäte-<br />

ja hulevesiviemäreiksi koko verkon<br />

alueella.<br />

Jätevesien ja sadevesien<br />

erottelun tehostaminen kiinteistöillä.<br />

Kiinteistöjen viemäröinnin<br />

padotuskorkeuskäytännön<br />

muuttaminen.<br />

Rakennuksiin ei tulisi rakentaa<br />

kellareita, nykyisiin kellareihin<br />

on rakennettava pumppaamoita.<br />

Perattujen ojien säännöllinen<br />

vesakon poisto.<br />

Sadevesipumppaamojen<br />

saneeraukset ja uusien rakentaminen.<br />

Sadevesien tasaus- ja<br />

viivytysaltaiden tekoa ja<br />

alueilla tulee kyseenalaistaa kellarit,<br />

nykyiset rakennuskorkeudet<br />

sekä käytetty kuivatus- ja jätehuoltotekniikka.Kaavamuutoksilla<br />

voidaan ohjata muutostöitä,<br />

laajennuksia ja etenkin uudisrakentamista.<br />

Myös rakenteita, pihojen<br />

pinnoittamista ja pintavesien<br />

poisjohtamista voidaan kaavoilla<br />

ohjata.<br />

Kaupunkikeskustoissa ja tiiviisti<br />

rakennetuilla alueilla, joissa<br />

katot, kovat piha-alueet, kadut<br />

ja aukiot keräävät nopeasti<br />

veden verkostoihin, tulee mahdollisuuksien<br />

mukaan saada lisää<br />

alueita luonnonmukaiseen<br />

YMPÄRISTÖ<br />

niihin varautumista<br />

kaavoituksessa.<br />

Kosteikkojen rakentaminen<br />

puistorakentamisen yhteydessä.<br />

Laaja-alaisiin koviin pihapintoihin<br />

suhtaudutaan kriittisesti.<br />

Suunnitelma hälytysajoneuvojen<br />

korvaavista ajoreiteistä<br />

tulvatilanteissa.<br />

Uusien liikenneväylien suunnittelussa<br />

huomioidaan hätätiet<br />

tulvan katkaisemien alikulkujen<br />

varalta.<br />

Maakunnassa olevat, tulvatilanteessa<br />

tarvittavat resurssit<br />

kartoitetaan.<br />

Kaupungin alueella varaudutaan<br />

sähkön jakelun turvaamiseen<br />

tulvatilanteessa.<br />

Talousarvioihin järjestetään<br />

riittävät määrärahat kaupungin<br />

omien rakennusten kunnossapitotöihin<br />

tulva- ja kosteusolosuhteisiin<br />

varautumista varten.<br />

Luodaan rankkasateista ennakkoon<br />

varoittava järjestelmä<br />

kaupunkitulvien varalle.<br />

Hätäkeskusjärjestelmää kehitetään<br />

siten, että sillä on resursseja<br />

toimia ruuhkautumatta<br />

myös kaupunkitulvan kaltaisissa<br />

poikkeustilanteissa.<br />

Kuntalaisille laaditaan valtakunnallinen<br />

”joka kodin tiedote”<br />

tulvan varalta.<br />

tilaan, jolloin vesi voi imeytyä<br />

maahan.<br />

Hulevesiviemärit ja<br />

valtaojat<br />

Viemäriverkostoa Porissa on<br />

yhteensä yli 700 km. Rakennetun<br />

verkoston merkittävä kapasiteetin<br />

lisääminen on yksittäisiä<br />

kohteita lukuun ottamatta<br />

käytännössä mahdotonta. Uusien<br />

alueiden hulevesiviemäröinnissä<br />

voidaan sateiden muuttuminen<br />

ilmastonmuutoksen seurauksena<br />

ottaa huomioon suurentamalla<br />

suunnittelunormina<br />

olevaa mitoitussadetta.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

25

Luvianpuistokadun alikulku oli tulvan takia suljettuna 16 tuntia. Pientaloalueella kadut olivat veden peitossa seuraavanakin päivänä.<br />

Jatkossa Porin Vesi käyttää<br />

suunnittelussa mitoitussadetta<br />

125 l/s/ha. Putkistojen mitoittaminen<br />

kaikille sateille ei ole taloudellisesti<br />

järkevää. Rankimpien<br />

sateiden aikana olisi ylivuoto<br />

kyettävä johtamaan hallitusti vesistöihin<br />

tai paikkoihin, missä<br />

vesi voi muodostaa lammikoita<br />

haitattomasti tai imeytyä maaperään.<br />

Hulevesiviemärien toimintaa<br />

voidaan auttaa ja rankkasateiden<br />

aiheuttamia haittoja vähentää<br />

rakentamalla vesille tasaus- ja<br />

imeytysalueita sekä tulvareittejä.<br />

Parhaillaan laajentuvan kauppakeskusalueen<br />

viemäröintiin liit-<br />

tyvän tasausaltaan rakentaminen<br />

on jo aloitettu, jatkossa vastaavia<br />

rakenteita voidaan tehdä lisää kokemusten<br />

karttuessa.<br />

Porin kaupungin peruskuivatus<br />

perustuu laajoilla alueilla avoojiin.<br />

Osa niistä on kaivettu tasaiselle<br />

maaperälle, ja niiden pituuskaltevuus<br />

on vähäinen, mikä heikentää<br />

vedenjohtokykyä. Valtaojien<br />

varsien puustoa on tarkoitus<br />

merkittävästi vähentää ja uuden<br />

puuston syntyminen estää<br />

poistamalla vesakko säännöllisesti<br />

murskaamalla.<br />

Ojia tullaan myös perkaamaan<br />

ja rumpuja parantamaan.<br />

Sadevesipumppaamoita on tar-<br />

koitus saneerata ja joitakin rakentaa<br />

lisää.<br />

Kiinteistöt<br />

Suuri osa rankkasateen aiheuttamista<br />

vahingoista syntyi veden<br />

tulviessa maanpinnan alapuolella<br />

oleviin tiloihin jätevesiviemäristön<br />

kautta. Syynä ilmiöön oli sadevesien<br />

kulkeutuminen jätevesiviemäristöön<br />

pääosin tonttien<br />

viemäröinnin kautta. Jätevesiviemäristöön<br />

joutuvien sadevesien<br />

määrää kyetään pienentämään<br />

lähinnä vähentämällä tonteilta<br />

jätevesiviemäriin johdettavia<br />

katto- ja pihavesiä. Tehokkaimmin<br />

tämä tapahtuu tarkastusta,<br />

valvontaa ja ohjeistusta lisäämällä.<br />

Savututkimuksilla selvitetään<br />

virheellisiä viemäriliittymiä.<br />

Rankkasateen aiheuttamista<br />

mittavista vahingoista voi tehdä<br />

suoraan sen johtopäätöksen,<br />

että kaikki maanpinnan alapuoliset<br />

tilat voivat kastua riittävän<br />

kovalla sateella. Tämä tulee jatkossa<br />

ottaa huomioon siten, että<br />

uusia rakennuslupia myönnettäessä<br />

maanpinnan alapuolisten<br />

tilojen viemäröinti tulisi hoitaa<br />

pumppaamalla tai luotettavan<br />

automaattisen takaiskuventtiilin<br />

kautta. Tämä olisi toteutettavissa<br />

siten, että uudisrakennusten<br />

ja muutostöiden rakennuslupa-

käsittelyssä padotuskorkeuskäytäntöä<br />

muutettaisiin niin, että jäte-<br />

ja hulevesiviemärien padotuskorkeus<br />

olisi sama: maanpinta liitoskohdassa<br />

+ 100 mm.<br />

Kellaritilojen omistajien tietoisuus<br />

tulvariskeistä on varsin<br />

heikko. Omistajanvaihdosten<br />

yhteydessä tieto vanhalta uudelle<br />

omistajalle kiinteistön tulvauhista<br />

ei usein välity lainkaan.<br />

Kellaritilojen ongelmista ja näitä<br />

tiloja koskevista rakentamismääräyksistä<br />

olisi saatava lisää tietoa<br />

rakentajille ja omistajille.<br />

Kiinteistöjen omistajien tulee<br />

kiinnittää myös huomiota pihaalueiden<br />

kaltevuuksiin ja korkeussuhteisiin.<br />

On pyrittävä estämään<br />

vesien virtaaminen rakennuksiin<br />

esimerkiksi kellarien<br />

ajoluiskista ja matalalla sijaitsevista<br />

ikkuna- ja oviaukoista.<br />

Liikenneväylät<br />

Tulvatilanteessa tärkeät liikenneväylät<br />

voivat katketa. Näin myös<br />

Porissa tapahtui monien katu- ja<br />

tiealikulkujen kohdilla. Vaihtoehtoiset<br />

kulkureitit tarvitaan moniin<br />

kohteisiin, erityisesti sairaaloihin,<br />

palo- ja poliisiasemille.<br />

Opastusta varten laaditaan kartta<br />

mainittuihin kohteisiin johtavista<br />

varateistä.<br />

Liikenteen tulee sujua myös<br />

kouluille, kaupungin varikoille,<br />

vesi- ja viemärilaitoksille ja tärkeille<br />

pumppaamoille. Uusien liikenneväylien<br />

suunnittelussa otetaan<br />

huomioon myös varatiet esimerkiksi<br />

tulvan katkaisemien alikulkujen<br />

varalta.<br />

Tiedottaminen<br />

Kuntalaisille tulee laatia valtakunnallinen<br />

”joka kodin tiedote”<br />

tulvan varalta. Porin tulvariskien<br />

hallinnan kehittämishankkeessa<br />

yhtenä kehittämisehdotuksena<br />

on, että kaupunkilaisille<br />

laaditaan tiedote tai esite, jossa<br />

kerrotaan kaupunkia uhkaavista<br />

tulvavaaroista, väestön varoittamisesta<br />

sekä tulvatilanteessa suoritettavista<br />

toimenpiteistä.<br />

Esitteestä tulisi selvitä, mitä<br />

viranomaistoiminta tulvan aikana<br />

tarkoittaa, miten asukkaiden<br />

tulee kussakin tilanteessa toimia<br />

ja millaisia ohjeita tulvatilanteen<br />

aikana jaetaan. Varoittaminen,<br />

pelastustoiminta ja evakuoinnit<br />

tulisivat olla asukkaiden tiedossa<br />

etukäteen.<br />

Lisäksi tulisi kertoa, miten<br />

omaa omaisuutta voi tulvan uhatessa<br />

suojata. Julkaisu tulisi jakaa<br />

joka kotiin ja laittaa Satakunnan<br />

pelastuslaitoksen, Lounais-Suomen<br />

ympäristökeskuksen ja Porin<br />

kaupungin www-sivuille. <br />

Rankkasateet voimistuvat<br />

Ilmastonmuutos voimistaa<br />

kesän rankkasateita. Tämä käy<br />

ilmi Rankkasade- ja taajamatulva<br />

-hankkeen loppuraportista.<br />

Hankkeessa tutkittiin Suomessa<br />

vuosien 2000–05 yli viittä miljardia<br />

sademittausta. Ilmasto- ja<br />

hulevesimallien avulla arvioitiin,<br />

miten ilmastonmuutos muuttaa<br />

lyhytkestoisia sateita ja miten<br />

niiden vaikutukset näkyvät<br />

taajamissa.<br />

Touko-syyskuun rankimmat<br />

vuorokausisateet kasvavat arviolta<br />

10–30 % ja kuuden tunnin<br />

maksimisateet 15–40 %. Ilmaston<br />

muuttuessa yli 100 mm:n<br />

suuruisia vuorokausisademääriä<br />

havaittaneen useammin.<br />

Kaupungeissa asvaltoitujen ja<br />

muiden vettä läpäisemättömien<br />

alueiden määrä kasvaa. Tällöin<br />

taajamien ojien ja purojen virtaamat<br />

lisääntyvät rankkasateella<br />

voimakkaasti. Rakennettujen<br />

alueiden sadevesien viemäröintiä<br />

on vaikea tehostaa, joten tulvavahinkojen<br />

riski kasvaa.<br />

Porissa satoi elokuussa 2007<br />

kolmen tunnin aikana yli 100<br />

millimetriä. Porissa sateen intensiteetti<br />

oli yli 5 mm minuutissa,<br />

mutta ilmaston muuttuessa se<br />

voi olla jopa 8 mm minuutissa.<br />

Tutkimuksessa arvioitiin, miten<br />

tällainen sadetapaus vaikuttaisi<br />

tarkastellulla Espoon koealueella.<br />

Sadannan 20 %:n kasvu kaksinkertaistaisi<br />

tarkastellulla viemärilinjalla<br />

sadevesikaivoista kaduille<br />

purkautuvan vesimäärän.<br />

Rankkasade ja taajamatulva<br />

-hankkeeseen osallistuivat Suomen<br />

ympäristökeskus, Ilmatieteen<br />

laitos ja Teknillinen korkeakoulu.<br />

Päärahoittajina olivat<br />

maa- ja metsätalousministeriö ja<br />

ympäristöministeriö.<br />

www.ymparisto.fi<br />

VUOSIKYMMENTEN<br />

KOKEMUKSELLA<br />

Veden- ja energian<br />

mittauslaitteiden toimittajina<br />

olemme jo konkareita.<br />

Siksi tiedämmekin,<br />

mitä tämän päivänmittausjärjestelmiltä<br />

vaaditaan.<br />

CF ECHO II on ultraäänitoiminen lämpömäärämittari,<br />

joka säilyttää tarkkuutensa ja herkkyytensä<br />

muuttumattomana koko pitkän elinkaarensa<br />

ajan.<br />

Vaivaton huollettavuus, monipuoliset toiminnot<br />

sekä käyttäjäystävällinen tiedonkeruu tekevät<br />

CF ECHO II:sta luotettavan kumppanin<br />

niin pien- ja kerrostaloissa kuin myös teollisuudessa<br />

ja julkisissa rakennuksissa.<br />

Tervetuloa FinnBuild-messuille Helsingin<br />

Messukeskukseen 24.-27.9. 2008<br />

osastolle 6 g 31 tutustumaan monipuoliseen<br />

mittarivalikoimaamme!<br />

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI<br />

Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA<br />

Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604<br />

E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />

www. sgps.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

27

Venäjän rajan tuntumassa viihtyvien karhujen<br />

elämään pääsee tutustumaan useissa<br />

eri karhunkatselupaikoissa.<br />

WILD TAIGA RY<br />

Jäseninä matkailuyrityksiä ja<br />

kyläyhdistyksiä Kainuun,<br />

Pohjois-Karjalan ja Kuusamon<br />

alueelta.<br />

Yhteismarkkinointisopimukset<br />

Kuhmon kaupungin ja Suomussalmen<br />

kunnan kanssa.<br />

Vuoden maksimibudjetti<br />

135 000 euroa, josta yrittäjien<br />

omarahoitusosuus kolmannes,<br />

loppuosa tulee Suomussalmen<br />

kunnalta ja Kuhmon kaupungilta.<br />

Mukana olevat matkailuyritykset<br />

hyödyntävät Metsähallituksen,<br />

ympäristökeskuksen ja alueen<br />

kuntien rakentamia retkeilyreittejä<br />

ja tukipalveluita luonnossa<br />

liikkumiseen.<br />

www.wildtaiga.fi<br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

llves eläinten katselupaikalla Uuronlammella,<br />

tiettävästi ensimmäistä kertaa<br />

Suomessa.<br />

Saarikiekin taukopaikalla voi istahtaa<br />

nuotion äärellä ja kerrata vaelluksen kohokohtia.

Kainuulainen matkailukohde palkittiin –<br />

ekologinen kestävyys toiminnan perusta<br />

WILD TAIGA<br />

menestyy luonnon eväin<br />

Vuosien saatossa Kainuun erämaihin rakennetut<br />

retkeilyreitit takaavat vaeltajille<br />

luontoelämyksiä kuivin jaloin.<br />

Pitkospuut osoittavat kulkijoille reitin läpi villin kainuulaisen<br />

luonnon – tässä meneillään huskytrekking.<br />

TEKSTI: Pekka Moliis<br />

KUVAT: Arto Tulima ja<br />

Wild Taiga ry<br />

Kansainvälisille matkailuapajillesuuntaava<br />

Wild Taiga näyttää,<br />

kuinka matkailussa<br />

luodaan menestyvä<br />

tuote ilman<br />

raskasta rakentamista<br />

ja tehokasta kaavoitusta.<br />

Tuotemerkin<br />

alle on koottu pääosin<br />

Kainuusta luontomatkailutuotteita,<br />

joita markkinoidaan<br />

yhteisvoimin.<br />

Samaan aikaan on kehitetty<br />

pienten yritysten toimintamalleja<br />

siten, että kaikessa<br />

otetaan huomioon ekologinen<br />

kestävyys. Yhteisiä menetelmiä<br />

on kehitetty uusiutuvan energian<br />

käyttöönotossa, päästöjen<br />

vähentämisessä ja vesien suojelussa.<br />

Tärkeä selkäranka toiminnalle<br />

on valtion ja alueen<br />

kuntien rakentamat ja ylläpitä-<br />

– Pääosa markkinoinnista<br />

suunnataan ulkomaille, Wild<br />

Taiga ry:n puheenjohtaja Jari<br />

Kyllönen toteaa.<br />

YMPÄRISTÖ<br />

mät retkeilyreitit.<br />

– Luonnon ehdoilla toimiminen<br />

nousee kokoa ajan<br />

tärkeämmäksi matkailubisneksessä.<br />

Matkakohdetta<br />

valittaessa voi ratkaista sekin,<br />

mikä on lentomatkan<br />

saastuttava vaikutus, myyntipäällikkö<br />

Jaana Keränen<br />

kertoo.<br />

– Saksankielisillä alueilla<br />

matkanjärjestäjät ovat jo<br />

vuosia kysyneet etukäteen<br />

hyvin tarkkaan hotelleilta<br />

kuinka hoidetaan kierrätykset<br />

ja jätehuolto. Nimenomaan<br />

saksalaiset ovat tarkkoja<br />

myös siitä, miten vettä<br />

kulutetaan, Keränen jatkaa.<br />

Yrittäjät<br />

avainasemassa<br />

Käsitteenä luontomatkailu<br />

on laaja kuin kainuulainen<br />

erämaa. Moottoritto-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

29

mia vaelluksia ja matkailun oheispalveluita<br />

tuottava Upitrek on yksi niistä yrityksistä,<br />

joissa ympäristön tila on etusijalla. Jätteiden<br />

kierrättäminen, kertakäyttöastioiden<br />

käytön minimointi, luontoa säästävä retkeily<br />

ja energian säästäminen ovat osa arkea.<br />

Vaellusten ja niihin liittyvien kuljetusten<br />

hiilidioksipäästöt selviävät yrityksen<br />

nettisivuilta löytyvistä laskelmista.<br />

– Yrittäjät ovat ratkaisevassa asemassa,<br />

kun markkinoimme kohteitamme luontoystävällisinä<br />

paikkoina. Mikäli he eivät ole<br />

asiasta kiinnostuneita ja sen takana, niin<br />

me markkinointi-ihmiset emme voi asiaa<br />

muuksi muokata, Jaana Keränen toteaa.<br />

Martinselkosen Eräkeskuksen yrittäjä<br />

Markku Määttä tietää ympäristöasioiden<br />

merkityksen vuosien kokemuksella. Määtän<br />

yritys on yksi alueella karhunkatselupalveluita<br />

tarjoavista yrityksistä.<br />

– Asioitten pitää olla kunnossa, jotta<br />

saamme tänne asiakkaita yhä uudestaan.<br />

Ruokaa karhuille viedään sinne sen verran<br />

vähän, että se syödään yön aikana. Meillä<br />

ei ole viety haaskoja kuvauspaikalle. Aiemmin<br />

ruokimme karhuja lohen perkaustähteillä,<br />

mutta nykyään käytämme pääasiassa<br />

koirien kuivamuonaa. Se ei haise, eikä<br />

erotu luonnossa, Määttä toteaa.<br />

30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

KUHMON KALEVALA-KYLÄ<br />

Kuhmon kaupunki rakennutti Kalevalakylän<br />

ja Kalevala-hotellin1980-luvun lopulla<br />

matkailuvetonaulaksi. Rakennukset ovat arkkitehtien<br />

Ilpo Väisänen ja Heikki Kukkonen<br />

suunnittelemia.<br />

Vuodesta 1996 kylä toiminut kainuulaisen<br />

joulupukin kotipaikkana.<br />

Kylää ei kaupungin toimesta saatu kannattavaksi.<br />

Kuhmon kaupunki myi kylän yrittäjille<br />

loppuvuodesta 2006.<br />

Uudelta nimeltään se on Kalevala Spirit Elämyspuisto<br />

(www.kalevalaspirit.fi )<br />

Palkittu yhteishanke<br />

Kainuussa tehty työ on kantanut hedelmää, ja<br />

alkukesästä Wild Taiga palkittiin nouseville<br />

matkailukohteille suunnatussa DEEF-kilpailussa<br />

(Destination of Exellence in Finland). Myös<br />

Matkailutoimittajien Kilta palkitsi yrittäjien yhteistyön<br />

hedelmän suosikkikohteenaan.<br />

Syyskuussa Wild Taiga tavoittelee vielä<br />

DEEF-kilpailussa ykköspaikkaa Euroopan<br />

tasolla.<br />

– Palkitsemiset ovat osoitus siitä, että tekemäämme<br />

työtä arvostetaan ja tuotteemme<br />

ovat kunnossa. Alueella toimivien yritysten<br />

palveluista on lähdetty kokoamaan valmiita<br />

tuotepaketteja. Markkinointia ei kohdisteta<br />

suoraan asiakkaille, vaan kohderyhmänä<br />

ovat ulkomaalaiset toimittajat ja matkanjärjestäjät,<br />

Wild Taiga ry:n puheenjohtaja Jari<br />

Kyllönen toteaa.<br />

– Haluamme päästä esille suuriin katalogeihin<br />

ja sitä kautta markkinoida tuotettamme<br />

eteenpäin. Pääosa markkinoinnista<br />

suunnataan ulkomaille. Kotimaahan suunnattu<br />

markkinointi on enemmän yritysten<br />

omassa varassa, Kyllönen sanoo.<br />

Wild Taiga -verkosto ei pyri luomaan<br />

uutta massaturismikohdetta. Tavoitteena<br />

on laadukkaita, luontoystävällisiä tuotteita<br />

tarkkaan valikoidulle kohderyhmälle.<br />

– Jossain hotellissa on tietenkin enemmän<br />

työväkeä, mutta valtaosa mukana olevista<br />

yrityksistä on pieniä yrityksiä. Tämä<br />

ei tule koskaan olemaan mitään massaturismia.<br />

Esimerkiksi karhunkatselussa yritysten<br />

yhteinen yökapasiteetti on noin 150<br />

paikkaa, Jari Kyllönen kertoo.

Uraliin<br />

Urali, Urali<br />

missä vuoripuro hiljaa lorisee.<br />

Siellä kaukaa kuuluupi<br />

tuulten ulvontaa<br />

tuolla leiritulet hiljaa kutsun loistaa,<br />

tenhoaa.<br />

Euroopan itärajalla<br />

Uralin vuoristo erottaa Euroopan ja<br />

Aasian ja on siis kotimaanosamme<br />

rajaajana merkitykseltään Välimeren,<br />

Atlantin ja Jäämeren luokkaa. Ilmankos<br />

Uralista lauletaan romanttisin<br />

painotuksin. Matala, yleensä 1 500metrinen,<br />

mutta pitkä vuoristo ulottuu<br />

Jäämereltä Kazakhstanin aroille.<br />

Etelärinteiltä lähtee samanniminen<br />

joki, joka virtaa lopulta Kaspiaan.<br />

Matalan keskiosan kautta kulkevat<br />

radat ja tiet, joten se toimii porttina<br />

Aasiaan. Sieltä löytyy paljon mineraaleja,<br />

esimerkiksi kuparia, kultaa,<br />

rautaa, jaspista ja timantteja. 16 miljoonasta<br />

asukkaasta enemmistö asuu<br />

teollisuuskaupungeissa, joista miljoonaluokkaa<br />

ovat Jekaterinburg, Perm<br />

ja Tsheljabinsk.<br />

Moottoripyörä<br />

Ural tunnetaan myös moottoripyöräbrandina.<br />

Vuonna 1939 Neuvostoliitto<br />

hankki Ruotsista viisi BMW R71mallista<br />

moottoripyörää. Sen kloonina<br />

alettiin valmistaa puna-armeijan<br />

käyttöön soveltuvaa sivuvaunullista<br />

vahvaa pyörää, aluksi Moskovassa.<br />

Sodan takia tuotanto siirrettiin<br />

turvaan Uralille Irbitsiin1941, ja pyörä<br />

sai uuden nimensä. Sodan jälkeen<br />

1950-luvulla pyöriä alettiin myydä<br />

myös siviilikäyttöön.<br />

Uraleja on valmistettu miljoonia,<br />

ja se on vieläkin tuttu näky kaikkialla<br />

Venäjällä. Suomeen niitä toi Konela<br />

1960-luvulla pieninä erinä. Buumi<br />

alkoi 1990-luvun alussa, kun huomattiin,<br />

että entisen Neuvostoliiton<br />

alueelta sai jyrypyöriä edulliseen hintaan.<br />

Uralit olivat laatutasoltaan vaihtelevia.<br />

Moni pettyi pahasti, kun pyörän<br />

uumenista alkoi kuulua ei-toivot-<br />

tuja ääniä. Useinkaan ei osia ollut<br />

asennettu kunnolla paikoilleen tai<br />

ruuvit olivat löyhässä. Joskus saattoi<br />

sisältä löytyä työstöjätteitä tai<br />

metallilastuja. Saksassa toimii jopa<br />

yritys, joka asentaa Uraliin uudehkon<br />

BMW:n boxermoottorin.<br />

Uralin tulevaisuus<br />

Uralin alue on suomensukuisten<br />

kansojen vanhaa asuinaletta. Länsipuolella<br />

on Komin tasavalta, joka<br />

juuri äskettäin fuusioitiin Permiin.<br />

Itäpuolella levittäytyy valtava<br />

Hanti-Mansia, joka sai kesällä<br />

2008 huomiota huippukokouspaikkanakin.<br />

Suomalaisia arvostetaan Uralilla.<br />

Uutta Uralia on parhaillaankin<br />

luomassa monilukuinen suomalaisasiantuntijoiden<br />

joukko. Nyt<br />

ovat vuorossa kaupunkien kehittäminen<br />

ja metsäteollisuus. Metallia<br />

ja petrokemiaa on tarpeeksi<br />

ennestään.<br />

Siperialla on kamala maine<br />

(Vankileirien saaristo, Siperia opettaa).<br />

Uralin tulevaisuus näyttää<br />

paljon valoisammalta. Euroopan<br />

suurin erämaa kutsuu. Siellä puhutaan<br />

jo nollapäästöistä ja metsävarojen<br />

suojelusta.<br />

Uralin pihlajan viimeinen säkeistö<br />

saattaa olla enteellinen.<br />

Kenties kerran vielä<br />

soi tuuli lauhemmin.<br />

Kaupunkien pauhu<br />

jää taakse viimeinkin.<br />

Missä pihlaja kukkii<br />

taas armaan nähdä mä saan.<br />

Luonto puhkeaa kukkaansa<br />

jälleen kauneimpaan.<br />

Niin kuin seppelepäinen<br />

vain nuori morsian on,<br />

kukkii pihlajahuntu<br />

tuo alla auringon.<br />

● Pekka Rytilä on<br />

69-vuotias tekniikan<br />

lisensiaatti, joka toimii<br />

Liikennesuunnittelun<br />

Seuran puheenjohtajana<br />

ja Pöyry Infran<br />

erityisasiantuntijana.<br />

Volgan pikku sivujoki Kama virtailee rauhallisesti Permin keskustan vieressä. Jokilaiva,<br />

siro silta ja portaat kuin Odessassa koristavat mahtavia mittasuhteita.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

31

Mono – Epäkeskoruuvipumput<br />

AxFlow – täyden<br />

palvelun pumpputalo<br />

palveluksessasi<br />

AxFlow edustaa maailman johtavia syrjäytys-, keskipako-ja<br />

tyhjöpumppuja. Tarjoamme toimivat, tehokkaat<br />

ja edulliset ratkaisut vesihuollon, jäteveden käsittelyn,<br />

kaukolämmön ja voimalaitosten tarpeisiin.<br />

Hidrostal –<br />

ruuvikeskipakopumput<br />

Huippuluokan hyötysuhde, ainutlaatuinen<br />

kartioruuvijuoksupyörä on käytännössä tukkeutumaton.<br />

Erinomaisia niin elintarviketeollisuuteen<br />

kuin jäteveden käsittelyynkin ja kaikkeen siltä<br />

väliltä. Taajuusmuuttajakäyttöön soveltuvat<br />

jyrkkäkäyräiset hydrauliikat. Sopii myös suuriin<br />

nostokorkeuksiin. Runsaasti vaihtoehtoja.<br />

Flowserve – Pleuger-uppopumput Flowserve – Vesipumput Flowserve – Prosessipumput<br />

Oma konepajamme ja huoltohenkilöstömme varmistaa<br />

räätälöityjen ratkaisujen sopivuuden kaikkiin tarpeisiisi<br />

sekä täydet huolto- ja varaosapalvelut. Ota yhteyttä, niin<br />

pumpataan lisää tehoa prosesseihisi!<br />

Jokisuunkuja 3<br />

00560 Helsinki<br />

Puh. 010 836 9900<br />

Fax 010 836 9950<br />

www.axflow.fi<br />

Verstaankatu 2 B 24<br />

33100 Tampere<br />

Puh. 010 836 9900<br />

Fax 010 836 9960<br />

Paulaharjuntie 22<br />

90530 Oulu<br />

Puh. 010 836 9933

Ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu<br />

ja kestävän<br />

kehityksen mukaiset<br />

arvot muokkaavat<br />

vahvasti kaupunkien<br />

strategisia tavoitteita<br />

ja vaikuttavat<br />

niin visioihin, johtamiseen,yhdyskuntarakenteen<br />

suunnitteluun kuin<br />

maankäyttöönkin. Helsinki<br />

on hyvää vauhtia<br />

etenemässä kohti innovatiivistaympäristöjohtamista,esimerkkinä<br />

mm. suurta suosiota<br />

saavuttanut ekotukihenkilötoiminta.<br />

Maarit Vuorela, kehitysjohtaja<br />

Net Effect Oy<br />

Ympäristöjohtamisen käsite<br />

(enviromental management)<br />

on koettu tavallaan harhaanjohtavaksi:<br />

se luo mielikuvaa ympäristön<br />

manipuloimisesta haluttuun<br />

suuntaan tietyn tahtotilan<br />

mukaisesti. Ympäristöjohtamisen<br />

käsitettä lähestytäänkin tässä artikkelissa<br />

kahden tekijän kautta,<br />

toisaalta luonnonympäristön ja<br />

toisaalta liiketaloudellisen johtamisen<br />

kautta.<br />

Ympäristöjohtaminen on johtamista,<br />

jossa ympäristö on subjektiivisen<br />

määritelmän tulos ennemmin<br />

kuin objektiivinen kohde.<br />

Keskeistä määritelmissä on<br />

ympäristönäkökulmien yhdistäminen<br />

liiketoimintaan, strategi-<br />

nen lataus ja vaikutusten hallintaan<br />

kohdistuva toiveikkuus. Onnistuessaan<br />

ympäristöjohtamisen<br />

ajatellaan johtavan perinteiseen<br />

win-win -tilanteeseen, jossa lopputuloksena<br />

parantunut ekotehokkuus<br />

tuo kustannussäästöjä.<br />

Ympäristöjohtamisen<br />

tasot kaupunkikonsernissa<br />

Kaupunkikonsernin tasolla ympäristöjohtaminen<br />

poikkeaa<br />

monin tavoin yritystoiminnasta.<br />

Win-win -tilanteen hyödyt eivät<br />

heijastu välittöminä liiketoimintahyötyinä<br />

vaan kestävän kehityksen<br />

mukaisina kustannussäästöinä<br />

hankinnoissa pitkällä tähtäimellä.<br />

Kaupunkien ympäristöjohtamisen<br />

vaikutukset ovat ympäristö-<br />

ja yhteiskuntavastuullista toimintaa.<br />

Tavoitteena on ympäristöystävällinenkaupunkiorganisaatio<br />

sekä ekotehokas, terveellinen<br />

ja viihtyisä kaupunki. Näiden<br />

tavoitteiden näkökulmasta<br />

kaupunkien ympäristöjohtamista<br />

voidaan tarkastella kolmella tasolla<br />

(ks. kuvio).<br />

Ensimmäinen taso on kaupunkikonsernin<br />

strategisen johtamisen<br />

taso, jossa ympäristöystävällisyys<br />

on integroitu kaupungin<br />

yhteisstrategioihin ja se juurtuu<br />

niiden kautta sisäänrakennettuna<br />

kaikkeen toimintaan. Myös<br />

hankinnat ja niiden päätöksenteon<br />

perusteet ovat keskeisiä työkaluja<br />

strategisen johtamisen juurruttamisessa:<br />

kestävän kehityksen<br />

mukaiset hankintaperustelut<br />

ovat nousseet yhä korkeammalle<br />

arvoasteikossa viime vuosina.<br />

Toisella tasolla kaupunkikonserninympäristöjohtamisessa<br />

ovat virastojen ja laitosten<br />

oma ympäristöjohtaminen, mikä<br />

konkretisoituu ympäristöohjelmien<br />

kautta käytännön tasolle.<br />

Virastot ja laitokset ottavat ympäristönäkökulmat<br />

huomioon kukin<br />

oman ydintoimintansa kannalta.<br />

Esimerkiksi opetus- tai sosiaaliviraston<br />

ja sataman ympäristöohjelmat<br />

poikkeavat toisistaan<br />

hyvinkin paljon. Kukin virasto<br />

ja laitos laatii kuitenkin<br />

omasta näkökulmastaan itselleen<br />

keskeiset ympäristöjohtamisen<br />

tavoitteet, jotka ovat linjassa<br />

kaupungin tavoitteiden kanssa tai<br />

jopa samat, mutta käytännön toteuttamisen<br />

keinot ovat kullakin<br />

toiminnolla omansa.<br />

Kolmannella tasolla ympäristöjohtamisella<br />

tuotetaan selkeästi<br />

asukkaiden kaupunkia maankäytön<br />

ja yhdyskuntasuunnittelun<br />

kautta. Tällä tasolla ratkais-<br />

YMPÄRISTÖ<br />

Helsingissä kestävä kehitys on osa toiminnan arkea<br />

YMPÄRISTÖJOHTAMINEN<br />

haastaa kaupungit<br />

Ympäristöjohtamisen tasot kaupunkikonsernissa<br />

taan keskeiset maankäytön periaatteet,<br />

liikkumisen ja liikenteen<br />

muodot, toimialojen rakenne ja<br />

työpaikkojen sijainti sekä asumiseen<br />

tarkoitettujen alueiden sijoittuminen<br />

yhdyskuntarakenteessa.<br />

Kaikki nämä konkretisoituvat<br />

kaavoituksessa, mistä kolmannen<br />

tason ympäristöjohtaminen heijastuu<br />

suoraan rakennettavaan<br />

kaupunkiin ja kaupunkikuvaan.<br />

Ympäristön painoarvo on voimistunut<br />

tässä kokonaisuudessa<br />

vihreän liikkeen alkuajoista 1970luvulta<br />

hyvin voimakkaaseen nykypäivän<br />

tahtotilaan. Mutta miltä<br />

tämä kaikki käytännössä näyttää<br />

pääkaupungin ympäristöjohtamisen<br />

näkökulmasta?<br />

Ympäristöjohtamisen<br />

tavoitteet Helsingissä<br />

Helsingin kaupungin tavoitteena<br />

on, että ympäristöasioiden hallinta<br />

on osa koko kaupunginhallinnon<br />

johtamista. Tätä tavoitetta<br />

on toteutettu useilla hallinnollisilla<br />

toimilla hyvin ja pitkänjänteisesti.<br />

Haasteelliseksi on osoittaunut<br />

ohjausvälineiden suuri<br />

määrä sekä se, että ympäristöjohtamisen<br />

tila vaihtelee suuresti eri<br />

hallintokuntien kesken.<br />

Käsitettä ”ympäristöjohtaminen”<br />

tulkitaan hyvin eri tavoin,<br />

mutta pääsääntöisesti sillä tarkoitetaan<br />

toiminnasta aiheutuvien<br />

ympäristövaikutusten hallinnan<br />

kytkemistä osaksi kaupunkikonsernin<br />

johtamista ja sitä kautta<br />

osaksi jokapäiväistä organisaation<br />

toimintaa. Helsingissä kaupungin<br />

ympäristökeskus kehittää<br />

ympäristöjohtamista yhteistyössä<br />

talous- ja suunnittelukeskuksen<br />

sekä yksittäisten virastojen ja laitosten<br />

kanssa.<br />

Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisen<br />

vaikuttavuuden<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

33

Ympäristön kunnostaminen<br />

alkaa parhaiten<br />

kaivamalla ensin tietoa.<br />

Ekokem-Palvelu on pilaantuneiden maiden<br />

ja vesien asiantuntija. Vastaamme<br />

työn onnistumisesta alusta loppuun. Tiesitkö,<br />

että kunnostus on usein mahdollista<br />

hoitaa itse kohteessa? Ota meihin<br />

yhteyttä, niin kaivamme sinulle lisätietoa<br />

palveluistamme.<br />

www.ekokem-palvelu.fi<br />

34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

arviointi strategisen johtamisen<br />

ja virastojen ja laitosten johtamisen<br />

tasolla nosti esiin käytännön<br />

työn haasteellisuuden voimakkaasta<br />

yhteisestä tahtotilasta huolimatta.<br />

Keskeisiä arviointialueita<br />

olivat juuri ympäristöjohtamisen<br />

tila, ympäristöjohtamisen rakenteiden<br />

toimivuus ja tehokkuus sekä<br />

toiminnan vaikuttavuus. Arviointi<br />

tehtiin dokumenttianalyysin,<br />

asiantuntijahaastatteluiden,<br />

sähköisen kyselyn sekä vuorovaikutteisen<br />

tulevaisuustyöpajan<br />

avulla tuotettua empiiristä aineistoa<br />

hyödyntäen.<br />

Arvioinnin tulokset<br />

Helsingissä<br />

Jo etukäteen oli ennakoitavissa,<br />

että ympäristöasioiden painoarvo<br />

olisi suurempi materiaali-intensiivisissä<br />

virastoissa ja laitoksissa<br />

(Helsingin Energia, Helsingin<br />

Satama, Palmia, kiinteistövirasto,<br />

rakennusvirasto ja HKL)<br />

kuin työvoimaintensiivisissä virastoissa.Materiaali-intensiivisissä<br />

virastoissa ympäristöjohtaminen<br />

on voimakkaasti integroitu<br />

osaksi muuta toimintaa, ja se<br />

myös toteutuu käytännössä hyvin.<br />

Näiden laitosten ja virastojen<br />

ydintoimintaa säätelevät myös<br />

osittain kansainväliseen toimintaan<br />

sekä EU-säädöksiin liittyvät<br />

lait, asetukset ja säädökset.<br />

Kaupungin ympäristöjohtamisen<br />

ohjausvälineet tunnetaan<br />

hyvin virastojen ja laitosten johdon<br />

ja ympäristöasiantuntijoiden<br />

keskuudessa, ja ne koetaan laadukkaiksi<br />

ja sisällöltään relevanteiksi<br />

ja toimiviksi. Haasteeksi on<br />

kuitenkin osoittautunut se, miten<br />

ohjausvälineet muuntuvat käytännön<br />

työksi. Ohjausvälineiden<br />

runsas määrä haittaa niiden juurtumista<br />

arkityöhön, ja kannustimien<br />

puute hidastaa osaltaan<br />

työkalujen ja toimintakäytäntöjen<br />

luomista ympäristöjohtamiseen.<br />

Ohjausvälineiden määrää<br />

toivottiin tiivistettävän selkeämmäksi<br />

kokonaisuudeksi.<br />

Helsingissä yhteinen hyvä tavoite<br />

on osaltaan johtanut erinomaiseen<br />

yhteistyöhön eri tahojen<br />

kesken. Helsinki onkin siirtynyt<br />

vähitellen vastahakoisen<br />

mukautumisen vaiheesta ym-<br />

HELSINGIN<br />

OHJAUSVÄLINEET<br />

Kestävän kehityksen<br />

toimintaohjelma<br />

Kaupunginhallituksen hyväksymät<br />

suunnittelun yhteiset lähtökohdat<br />

ja talousarvio-ohjeet<br />

Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka<br />

ja ympäristöohjelma<br />

Kestävän kehityksen indikaattorit<br />

ja seurantaraportit<br />

Helsingin ekologisen<br />

kestävyyden ohjelma<br />

päristönäkökohtienkorostamiseen. Muutosta on edesauttanut<br />

yleinen toimintaympäristössä tapahtunut<br />

asenteiden muutos positiviisemmiksi.<br />

Helsingissä ollaan hyvää vauhtia<br />

etenemässä kohti innovatiivista<br />

ympäristöjohtamista, josta<br />

löytyy esimerkkejä muun muassaekotukihenkilötoiminnasta.<br />

Ympäristökeskuksen rooli on<br />

kehittynyt kohti uudenlaista strategista<br />

ympäristöjohtamista, jossa<br />

ympäristöasiat pyritään integroimaan<br />

koko kaupungin toimintaan<br />

eri tasoilla. Yhä enemmän<br />

puhutaan ympäristöasioiden jalkauttamisesta,<br />

jolloin kestävän<br />

kehityksen tavoitteen edistäminen<br />

on kaikkien yhteistä toimintakenttää.<br />

Tästä esimerkkinä on<br />

hankinnoista vastaava ympäristöasiantuntija<br />

kaupungin hankintakeskuksessa.<br />

Vuoden kestävän<br />

projektin tavoitteena on saada aikaan<br />

ohjeistus kestävän kehityksen<br />

huomioimisesta hankinnoista<br />

kaikissa kaupungin virastoissa<br />

ja laitoksissa.<br />

Helsinkiä tarkasteltaessa seudullista<br />

näkökulmaa ei voi jättää<br />

huomiotta. Helsinki ei yksin<br />

pysty ratkaisemaan pääkaupunkiseudun<br />

ongelmia – tarvitaan<br />

tiivistä yhteistyötä Espoon, Kauniaisten<br />

ja Vantaan kaupunkien<br />

kanssa. Aidon seutuyhteistyön<br />

myötä saadaan aikaan laajamittaisia<br />

ja vaikuttavia tuloksia pitkälläkin<br />

aikajänteellä. <br />

Artikkeli perustuu Helsingin kaupungin<br />

ympäristökeskukselle tehtyyn ympäristöjohtamisen<br />

arviointiin, joka on julkaistu<br />

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen<br />

julkaisusarjassa 2/2008.

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys<br />

PL 51,<br />

00131 Helsinki,<br />

puh. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Finlands kommuntekniska<br />

förening<br />

Box 51,<br />

00131 Helsingfors,<br />

tel. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

TOIMIHENKILÖT<br />

Toiminnanjohtaja/<br />

Verksamhetsledare<br />

Jyrki Meronen<br />

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi<br />

PL 41, 04401 Järvenpää<br />

puh. 050 550 2146<br />

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi<br />

Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />

Kyösti Oasmaa<br />

Helsingin kaupunki, TasKe,<br />

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 376 7414<br />

kyosti.oasmaa@hel.fi<br />

Yhteyspäällikkö/Relationschef<br />

Dan-Henrik ”Danne” Långström<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 432 7300<br />

dan-henrik.langstrom@hel.fi<br />

Kokousmestari/Konferensmästare<br />

Jyrki Vättö<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 559 1435<br />

jyrki.vatto@hel.fi<br />

SKTY:n julkaisujen myynti<br />

Yliopistokirjakaupan<br />

Otaniemen myymälä<br />

Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />

(TKK:n päärakennuksen aula)<br />

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />

Tiedekirja<br />

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />

(Säätytalon vieressä)<br />

puh. (09) 635 177<br />

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />

Kari Haapaniemi<br />

puh. 050 380 1022<br />

kari.haapaniemi@hel.fi<br />

Kuntatekniikan päivien osanottajat ryhmäkuvassa Leppävaaran Sellossa.<br />

KUNTATEKNIIKAN PÄIVILLÄ<br />

oli loistava meininki<br />

Vuotuiset kuntatekniikan päivät ja<br />

samalla Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistyksen vuosikokous pidettiin<br />

Espoossa 5.–7. kesäkuuta. Kokouspaikkana<br />

oli Leppävaaran Sellosali.<br />

Päivien teemaa ”Yritetään yhdessä”<br />

avattiin monella tavalla.<br />

Julkilausuma: Yhdessä yrittämisestä<br />

yhdessä tekemiseen<br />

Rakennusalan osaajista on tulossa pulaa. Näin<br />

ovat alan ammattilehdet ja järjestöt meille jo jonkin<br />

aikaa todistaneet, ja kun katsoo alalle valmistuvien<br />

määriä ja tulossa olevien eläkkeelle jäämisjuhlien<br />

lukuisuutta, ei tästä liene kenelläkään<br />

epäilyksiä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> tarvitsee osaavia tekijöitä ja<br />

kumppaneita huolehtiessaan toimivasta yhdyskuntarakenteesta<br />

ja sen kehittämisestä. Toimiva<br />

yhdyskuntarakenne turvaa edellytykset kaikelle<br />

yrittämiselle.<br />

Ennen kuin kaava on kohdallaan, verkostot viritettyinä,<br />

liikennevirrat linjattuina ja toiminta tontille<br />

sovitettuna, yhteistyötä on tarvittu monessa<br />

muodossa. Oman osaamisemme tukena käytämme<br />

kunnissa laajasti hyödyksi alan ammattilaisia.<br />

Tilaajaosaamista hyödyntäen on konsultin viisaus<br />

apunamme lukuisissa selvityksissä ja suunnitelmien<br />

laatimisessa. Aktiivisella yhteistyöllä huolehdimme<br />

erilaisten teknisten verkostojen yhteensovituksesta<br />

ottaen kaikkien osapuolten tarpeet<br />

huomioon. Osaavien rakentajien ja kunnossapi-<br />

Veli Silvo<br />

täjien – sekä omien että urakoitsijoiden – kanssa<br />

rakennamme valmista ja ylläpidämme turvallista<br />

toimintaympäristöä ja luomme edellytyksiä yritysten<br />

toiminnalle.<br />

Kuntien ja yritysten keskinäinen kilpailu osaavista<br />

henkilöistä ei ole ratkaisu tulevaisuuden tarpeisiin.<br />

On tärkeää löytää uusia toimintamalleja, joissa<br />

henkilöstöresursseja ja ammattilaisten osaamista<br />

voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla<br />

moninkertaista ja päällekkäistä työtä välttäen.<br />

Toimintatapojen kehittämisellä luomme edellytyksiä<br />

myös uudenlaisille yrittämisen mahdollisuuksille.<br />

Omin voimin ei monikaan kunta nykypäivänä<br />

enää selviä. Etsimme kuntatekniikassa<br />

aktiivisesti uusia toimintatapoja ja malleja hyödyntää<br />

kaikkien alan ammattilaisten taitoja ja tietoja<br />

yhteiseksi parhaaksi.<br />

Jotta tämä kaikki onnistuisi, yritetään yhdessä<br />

– varmistaa riittävien koulutusresurssien turvaamista<br />

yhdyskuntatekniikan sektorille,<br />

– huolehtia nykyisten toimijoiden ammattitaidon<br />

kehittymisestä sekä<br />

– kehittää ja ottaa käyttöön alalle uusia toimintamalleja.<br />

Uusi puheenjohtaja<br />

Yhdistyksen vuosikokouksessa valittiin erovuorossa<br />

olleen puheenjohtajan Matti-Pekka Rasilaisen<br />

seuraajaksi diplomi-insinööri Jorma Vaskelainen<br />

Lahdesta. Uusiksi hallituksen jäseniksi<br />

Matti Karhulan ja Jussi Kaupin tilalle valittiin<br />

jyväskyläläinen arkkitehti Leila Strömberg<br />

ja tamperelainen diplomi-insinööri Milko Tietäväinen.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 35

Espoolainen näkökulma<br />

Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen<br />

kertoi Espoon kehittämishankkeista.<br />

Uutta komeaa kaupunkirakennetta<br />

on syntymässä Tapiolan,<br />

Otaniemen ja Leppävaaran seudulle<br />

osittain metrohankkeen auttamana.<br />

Rakenteilla oleva Suurpellon<br />

alue vaikutti Keilarannan utopioiden<br />

rinnalla vaatimattomalta. Yksi<br />

tavoitteista on saada Espoon keskus<br />

houkuttelevaksi. Vauhtia tähän<br />

työhön on haettu kansainvälisestä<br />

ideakilpailusta.<br />

Toimialajohtaja Olavi Louko<br />

jatkoi esitystä kertomalla ajankohtaisista<br />

hankkeista. Mieleenpainuvin<br />

oli Leppävaaraan suunniteltu Super-<br />

LifeLab, joka tulee sisältämään katetun<br />

ympärivuotisen sisälaskettelurin-<br />

Espoosta<br />

Tampereelle<br />

Kesäkuun alussa vietettiin Kuntatekniikan<br />

päiviä Espoossa melko<br />

kesäisissä merkeissä. Paikalle<br />

ilmoittautui ennätykselliset 280<br />

henkilöä. Päivät tarjosivat tänä<br />

vuonna mahdollisuuden tutustua<br />

Espoon ajankohtaisiin hankkeisiin<br />

sekä laajaan katsaukseen kuntien,<br />

yksityissektorin sekä koulutuksen<br />

näkemyksistä ja yhteistyömahdollisuuksistakaupunkirakentamisen<br />

suhteen.<br />

Päivien ammatillinen ja sosiaalinen<br />

anti olivat jälleen kattavia.<br />

Tapahtumasta on kirjoitettu tar-<br />

36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

teen, vesiurheilukeskuksen, elokuvakeskuksen,<br />

kiipeilykeskuksen, monitoimihallin<br />

sekä tavanomaisempina<br />

palveluina monitoimihallin, ravintoloita,<br />

kahviloita ja erikoisliikkeitä.<br />

Espoon akateemisen helmen,<br />

Teknillisen korkeakoulun rehtori<br />

Matti Pursula kertoi korkeakoulumaailman<br />

käynnissä olevista mullistuksista.<br />

Finnoon kiertoliittymä<br />

kuntatekniikan saavutus<br />

Vuoden kuntatekniikan saavutukseksi<br />

nimettiin Espoon Finnoon kiertoliittymä.<br />

Erikoiseksi liittymän tekee<br />

kaksikerroksisuus. Ajoneuvoliikenne<br />

kulkee ylemmällä tasolla ja alemmalla<br />

kevyt liikenne. Kiertoliittymähankkeessa<br />

on erityisesti otettu huomi-<br />

kemmin lisää tässä lehdessä, mutta<br />

tässä yhteydessä on pakko mainita<br />

ote iltajuhlissa soittaneen tyttöbändin<br />

blogista: ”Loistava meininki.<br />

Kyllä oli perjantaina huima<br />

tunnelma Dipolissa! Ihanaa oli katsoa<br />

kun ihmiset tanssivat ja lauloivatkin<br />

mukana. Oli myös ilo päästä<br />

esittämään a capella-musiikkia<br />

tyttöjen kanssa. Kiitos loistavasta<br />

tunnelmasta kaikille. Kerrassaan<br />

mahtavaa. Kiitos.” Kirjoitus kuvaa<br />

hyvin päivien ja iltajuhlan tunnelmaa.<br />

Tämän johdosta toivotankin<br />

vielä kerran sydämelliset ja nöyrät<br />

kiitokset kaikille Espoon kaupungin<br />

järjestelytiimiin kuuluneille.<br />

Veli Silvo<br />

oon läheiset koulut ja päiväkodit,<br />

liikenteen välityskyky ja kaupunkiympäristön<br />

asettamat reunaehdot.<br />

Lopputuloksena on hyvää ja turvallista<br />

ympäristöä.<br />

Finnoon kiertoliittymästä on Tapio<br />

Karvosen artikkeli tämän lehden<br />

sivulla 44.<br />

Verkostoituminen yksi<br />

päivien perustehtävistä<br />

Kuntatekniikan päivien yksi perustehtävä<br />

on auttaa yhdistyksen jäseniä<br />

verkostoitumaan ja kokemaan<br />

kuntateknistä yhteisyyttä. Vuosikymmenien<br />

kuluessa verkostoitumisrituaali<br />

on hioutunut nykyisen<br />

kaltaiseksi kolmipäiväiseksi tapahtumaketjuksi.<br />

Ensimmäisenä päivänä otetaan<br />

Teitte todella hyvää työtä. Kiitokset<br />

myös kaikille tapahtumaa tukeneille<br />

yrityksille. Ilman teidänkään<br />

panostanne emme olisi pystynyt<br />

siihen, missä nyt olimme.<br />

Uusia jäseniä<br />

Kuntatekniikan päivien kynnyksellä<br />

SKTY:n hallitus hyväksyi kokouksessaan<br />

yhdistyksen uusiksi jäseniksi<br />

seuraavat henkilöt: Heikki<br />

Arimo, Katriina Arrakoski,<br />

Perttu Hautala, Tanja Hämäläinen,<br />

Anni Järvitalo, Petri Keivaara,<br />

Juho Kero, Timo Koski,<br />

Ina Liljeström, Hanna Montonen,<br />

Tuula Mäkelä, Samipetteri<br />

Mäkinen, Jyrki Määttänen,<br />

Liikenteen solmukohta Leppävaarassa:<br />

Kehä I ja junarata.<br />

Kuntatekniikan saavutuksena palkitun Finnoon<br />

kiertoliittymän taustavoimien ilmeet<br />

olivat jo vapautuneet Kuntatekniikan päivien<br />

illanvietossa Leppävaaran kansantalolla,<br />

vas. projektinjohtaja Torsti Hokkanen, Espoon<br />

tekninen keskus, projektipäällikkö Tapio Karvonen,<br />

Pöyry Infra Oy, katupäällikkö Markus<br />

Rönty, Espoon tekninen keskus ja projektipäällikkö<br />

Jouni Ikäheimo, Trafi x Oy.<br />

ryhmäkuva ja sen jälkeen syödään<br />

yhteinen lounas, jonka jälkeen tehdään<br />

busseilla kuntatekninen kiertoajelu.<br />

Ensimmäisen päivän verkostoitumiskokemukset<br />

analysoidaan<br />

yhteisessä get together -illanvietossa,<br />

tällä kertaa Leppävaaran kansantalolla.<br />

Toisen päivän luennoilla yhtenäinen<br />

kuntateknikkojoukko myötäelää<br />

luennoitsijoiden tuskaa saada<br />

asiaansa esille. Yhteisen lounaan,<br />

yhteisen alkulämmittelyn, joka tällä<br />

kertaa tapahtui arkkitehtiosaston<br />

aulassa Otaniemessä, jälkeen siirrytään<br />

juhlapäivällisille viihtymään yhdessä,<br />

kehumaan yhdistystä ja mukana<br />

olevien sisaryhdistysten edustajia.<br />

Tällä kertaa erityisesti kehuttiin<br />

yhdistyksen ansiomerkin (= hopeiset<br />

SKTY:n mestariviihdyttäjät Veli<br />

ja Matti vauhdissa Dipolissa.

Paavo Taipale<br />

kalvosinnapit) saaneita Olavi Loukoa<br />

ja Martti Tieahoa. Juhlapaikka Dipoli<br />

kehysti juhlaa. Illan vaihtuessa<br />

kesäyöksi verkostoituminen alkaa<br />

olla jo huipussaan. Juhlapäivällisten<br />

jatko-osioista kiertää monta, mahdollisesti<br />

urbaania legendaa.<br />

Kolmanteen kokouspäivään ottavat<br />

osaa vain piinkovat verkostoitujat.<br />

Perinteenä on tehdä laivamatka.<br />

Jos sopivaa vesistöä ei löydy, kuten<br />

Vantaalla, bussimatkakin kelpaa.<br />

Espoon kauniiseen saaristoon vesibussiristeily<br />

olikin helppo järjestää.<br />

Kitara soi ja yhteislaulu raikui.<br />

Yhdistyksen jäsenten verkostoituminen<br />

ei ole aivan villiä. Onhan<br />

olemassa Kiinteistöinsinöörien kerho,<br />

Arkkitehtiklubi ja Golf-kisa. Tämänvuotisen<br />

kisan voitti Martti Tieaho.<br />

Yhdessäolon lisäksi asiaa<br />

Yhdessäolon lisäksi kuntatekniikan<br />

päivillä puhutaan myös asiaa. Toinen<br />

kokouspäivä on omistettu luennoille.<br />

Kaiken uuden omaksuminen<br />

käy työstä. Yhteistä yrittämistä valotettiin<br />

tutkimuksen, liike-elämän,<br />

palvelujen tarjoajien, virkamiesten ja<br />

konsulttien näkökulmasta.<br />

Helsingin seudun kauppakamarin<br />

varatoimitusjohtaja Sampsa Saralehto<br />

teki ehkä päivän mielenkiintoisimman<br />

ehdotuksen toivomalla<br />

rakennusvalvontatoimen yksityistämistä<br />

autokatsastuksen tapaan.<br />

Luennot ja Yritetään yhdessä<br />

-teema koottiin lopuksi Matti-Pekka<br />

Rasilaisen, Anu Näätäsen, Mikko<br />

Leppäsen ja Matti Karhulan paneelissa<br />

tilinpäätökseksi.<br />

Veli Silvo<br />

Riitta Niskanen, Heli Randell,<br />

Pasi Ruohomäki ja Juha Saarikoski.<br />

Yhtiöjäseneksi hyväksyttiin<br />

Trafi x Oy. Toivotamme kaikki<br />

edellä mainitut tervetulleiksi<br />

mukaan yhdistykseen ja sen toimintaan!<br />

Espoon juhliessa vielä 550vuotispäiviään<br />

katseet on ensi<br />

vuoden Kuntatekniikan päivien<br />

suhteen käännetty jo Pirkanmaalle.<br />

Viimeistään ensi keväänä<br />

jokainen meistä voi todeta kuten<br />

maisteri Simo Frangén: ”Moi,<br />

minä lähden nyt Tampereelle.”<br />

Jyrki Vättö<br />

kokousmestari<br />

Hampuri hurmasi<br />

SKTY:läiset<br />

HafenCity oli yksi matkan<br />

kohokohdista<br />

SKTY:läiset HafenCityssä Marco Polon aukiolla.<br />

SKTY:läiset kävivät tutustumassa kuuluisaan olutkuppilaan<br />

A.F. Nageliin, joka on perustettu vuonna 1848.<br />

TEKSTI: Tarja Myller<br />

KUVAT: Liisa Sierla<br />

Yksitoista SKTY:n jäsentä vieraili<br />

Elbe-joen varrella sijaitsevassa keväisessä<br />

ja aurinkoisessa Hampurissa<br />

toukokuun puolivälissä. 1,7 miljoonan<br />

asukkaan Hampuri on vanha<br />

hansakaupunki, toiseksi suurin ja<br />

kaikkein vaurain Saksan kaupunki.<br />

Hampuri on yksi Saksan liittotasavallan<br />

16 osavaltiosta.<br />

Oluentekoperinteet ovat Hampurissa<br />

vankat, Hansaliiton aikaan<br />

sijaitsi lähes joka toisesssa talossa<br />

olutpanimo. Nykyisin panimoita on<br />

vähemmän, kuuluisin keskiaikainen<br />

yksityispanimo on Gröninger.<br />

Hampurissa sijaitsee maailman<br />

suurin puistohautausmaa Ohlsdorf.<br />

Tässä englantilaistyyliseksi maalaispuutarhaksi<br />

lampineen ja siltoineen<br />

1877 perustetussa 400 hehtaarin<br />

suuruisessa puistossa kulkee noin<br />

17 kilometriä katuja, ja kaksi bussilinjaakin<br />

liikennöi päiväaikaan. Suuren<br />

kokonsa ja kauneutensa lisäksi<br />

myös kierrätys puistohautausmaalla<br />

toimii, vanhentuneet hautakivet<br />

murskataan ja käytetään kadunrakentamiseen.<br />

Ekologinen Trabrennbahn<br />

Entiselle raviradalle rakennettu ekologinen,<br />

autoton asuinalue Trabrennbahn<br />

koostuu 1 160 asunnosta. Kokonaisuudessaan<br />

25 hehtaarin kokoisella<br />

asuin- ja puistoalueella katu-<br />

Hampurin kuuluisin katu, Reeperbahn<br />

Tuleva puheenjohtaja syö<br />

konsultin kädestä.<br />

jen varsille on rakennettu laajoja vesikanavia<br />

ja -uomia, joihin kerätään<br />

alueen hulevesiä.<br />

Talot sijaitsevat kehällä, entisen<br />

raviradan kohdalla ja keskelle jää yhteinen<br />

viheralue. Viheralueella ruoho<br />

leikataan vain muutama metrin<br />

matkalta alueen poikki kulkevan<br />

kevyen liikenteen raitin molemmin<br />

puolin. Pitkä ruoho luo hyvän elinympäristön<br />

hyönteisille, linnuille ja<br />

muille eläimille. Jätehuolto toimii, ja<br />

lajittelu on pitkälle vietyä monine eri<br />

jäteastioineen.<br />

Hampurin yleisten alueiden roskakorit<br />

on nykyisin maalattu joulunpunaisiksi.<br />

Hyvä havaittavuus kaupunkikuvassa<br />

oli punaiseen väriin<br />

päätymisen syynä muutama vuo-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 37

si sitten.<br />

Ulkomaan kaukoliikennettä ja turistibusseja<br />

palveleva 2003 valmistunut<br />

bussiterminaali sijaitsee päärautatien<br />

lähellä. Kooltaan varsin pieni<br />

terminaali on toimiva, oikean bussin<br />

löytää helposti. Hampurin oma<br />

julkinen liikenne hoidetaan metrolla<br />

ja sitä täydentävällä paikallisbussiverkostolla.<br />

Saksan sisäinen liikenne<br />

rakentuu junien varaan.<br />

Hampurin jättihanke<br />

HafenCity<br />

Hampurin suurin rakennusprojekti<br />

tällä hetkellä on HafenCity, rantakaupunki.<br />

Hanke on niin suuri,<br />

että se saattaa muuttaa koko<br />

kaupungin painopistettä. Vanhalle<br />

155 hehtaarin satama-alueelle rakennetaan<br />

5 500 asuntoa<br />

10 000–12 000 asukkaalle ja työpaikkoja<br />

yli 40 000 työntekijälle.<br />

Houkuttelevaksi tämän uuden<br />

satamakaupunkiosan tekevätkin alueen<br />

keskeisyys ja vesi. Matkaa raatihuoneelle<br />

HafenCitystä on vain vajaa<br />

kilometri, vaikka uusi kaupunkialue<br />

on suoraan Elbe-joen rannalla.<br />

Projekti on yksi koko Euroopan<br />

merkittävämpiä kaupunkirakennuskohteita<br />

ja valmistunee kokonaisuudessaan<br />

noin 2020.<br />

Alueen puistojen ja kevyen liikenteen<br />

väylien pääpiirtenä ja ydinolemuksena<br />

on maan ja veden yhteys<br />

ja vuorovaikutus. Puistot ja väylät<br />

toteutetaan avoimina, kaupunkimaisina<br />

tiloina tasoittain, jolloin aina<br />

muodostuu yhteys muuttuvaan veteen,<br />

oleskelu tapahtuu meren äärellä.<br />

Myös tulevan asutuksen keskelle<br />

rakentuu vesiallas, jossa tunnelmaa<br />

luo historiallisille laivoille kelluvin<br />

ponttonein toteutettu venesatama.<br />

Yhteensä 55 hehtaaria uudesta<br />

alueesta on vettä.<br />

Rakentamisen keskeisenä haasteena<br />

on vanhan rakennuskannan<br />

uusiokäyttö. Satamarakennukset<br />

huokuvat historiaa, ja niinpä arkkitehtuurissa<br />

on noudatettu vanhan<br />

alueen mittakaavaa ja ilmettä, mutta<br />

lopputulos toteutetaan modernilla<br />

tavalla. Ongelmia tuottavat myös<br />

vedenkorkeuden vaihtelut, jotka on<br />

otettu huomioon mittavien tulvavarojen<br />

ja -rakenteiden avulla.<br />

Alueen lippulaivaksi on rakentumassa<br />

2009 mennessä uusi Elbphilharmonie-konserttitalo,<br />

joka tulee<br />

olemaan myös akustisesti ja teknisesti<br />

yksi maailman kymmenestä<br />

parhaasta konserttitalosta. <br />

38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Näyttely oli hyvin rakennettu. Osastot olivat valoisia ja opastukset<br />

toimivia.<br />

Maailman suurimmat<br />

kuntatekniikan<br />

messut Münchenissä<br />

Maailman suurimmat kuntatekniikan<br />

alan messut pidettiin 15.<br />

kerran 5.–9.5. Münchenissä. IFATmessut<br />

järjestetään joka kolmas<br />

vuosi. Näytteilleasettajia messuilla<br />

oli 2 560 yhteensä 44 maasta.<br />

Vierailijoita messuilla kävi 120 000<br />

yhteensä 163 maasta.<br />

Kolmannes näyttelyvieraista oli<br />

Saksan ulkopuolelta. Myös Suomi<br />

oli hyvin edustettuna messuilla<br />

sekä näytteilleasettajien että näyttelyvieraiden<br />

joukossa. Noin kaksikymmentä<br />

suomalaista näytteilleasettajaa<br />

oli omalla osastollaan<br />

Suomesta ja huomattavasti suurempi<br />

määrä suomalaisia yhtiöitä<br />

oli mukana mm. saksalaisten pää-<br />

miesten yhteisillä osastoilla. Näyttelyyn<br />

ja sen järjestelyihin tutustuivat<br />

mm. edustajat Suomessa Yhdyskuntatekniikka-näyttelyäjärjestävistä<br />

yhdistyksistä, johon kuuluvat<br />

Suomen Tieyhdistys, Infra ry,<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys ja<br />

Jätelaitosyhdistys.<br />

IFAT-messut on yksi merkittävimmistä<br />

kansainvälisistä kuntatekniikan<br />

ja ympäristöalan tapahtumista.<br />

Messujen pääasiallisia teemoja<br />

olivat vesi, jätevesi, jätteenkäsittely<br />

ja kierrätys. Kuntatekniikan<br />

alan koneet ja laitteet olivat myös<br />

hyvin edustettuina messuilla. Hyvin<br />

laajasti oli tämän vuoden messuilla<br />

esillä jätteen hyötykäyttö, jätteen<br />

lajittelu ja jätteen poltto.<br />

Raimo K. Saarinen<br />

Med en hel sommar emellan så verkar<br />

det som om årsdagarna i Esbo verkar<br />

hade varit för år och dar sedan... Hur<br />

som helst, så gick det bra igen och till<br />

och med vädret var på vår sida. Deltagarantalet<br />

steg igen, och nu var vi uppe<br />

i 280 st. – så vi tar väl 300 som målsättning<br />

i Tammerfors år 2009. Jag vill framföra<br />

mitt tack till Jouko Vehkakoski och<br />

de andra i teamet från Esbo, som skötte<br />

om arrangemangen – utan att glömma<br />

vår egna konferansmestare Jyrki Vättö,<br />

och naturligtvis alla samarbetspartnerna.<br />

Årets kommuntekniska prestation<br />

tilldelades värdstaden och trafi kplatsen<br />

i Finno. Trafi kplatser var annars också<br />

väl framme i Esbo. FKTF har i år haft en<br />

tävling tillsammans med Grönmiljöförbundet<br />

i vilken man väljer Finlands bästa,<br />

snyggaste och funktionellaste trafi kplats.<br />

Viron kuntatekniikan<br />

yhdistys kutsuu<br />

vuosikonferenssiinsa<br />

Viron kuntatekniikan yhdistys –<br />

Eesti kommunaalmajanduse ühing<br />

kutsuu Suomen kuntatekniikan yhdistyksen<br />

johtokuntaa ja jäseniä<br />

osallistumaan kahdeksanteen kansainväliseen<br />

kuntatekniseen vuosikonferenssiin<br />

2008. Konferenssin<br />

teemana on ”Kehityskaavat ja pysyvät<br />

yhteistyösuhteet”. Konferenssi<br />

järjestetään 7.–8.10. Tartossa hotelli<br />

Dorpatin konferenssikeskuksessa.<br />

Hintatiedot ja ohjelma löytyvät<br />

osoitteesta www.kuntatekniikka.fi .<br />

Konferenssin työkieli on viro, simultaanitulkkaus<br />

on englanniksi. Ilmoittaudu<br />

kuntatekniikan vuosikonferenssiin<br />

15.9. mennessä<br />

netissä www.eku.ee tai<br />

sähköpostitse anu@eku.ee tai puh.<br />

+372 6 555 635/projektinjohtaja<br />

Anu Soomets.<br />

Majoitus järjestetään upouudessa<br />

Hotelli Dorpatissa, osoitteessa<br />

Soola 6, Tartu. Majoituksen voi varata<br />

ilmoittautumisen yhteydessä.<br />

Golfkisa järjestetään maanantaina<br />

6.10. Otepään golfkentällä.<br />

Tarkempia tietoja kisasta antaa<br />

Tõnu Tuppits, tonu.tuppits@<br />

tallinnlv.ee.<br />

Ain Valdmann,<br />

johtokunnan jäsen<br />

Tõnu Tuppits,<br />

toiminnanjohtaja<br />

Viron kuntatekniikan yhdistys<br />

Det kom en hel del förslag och av<br />

dem valde man ut 3 fi nalister som<br />

då offentliggjordes i Esbo. Dessa 3<br />

behandlas i höst av juryn som består<br />

av Gatu- och parkavdelningschefen<br />

Raimo K. Saarinen från Helsingfors,<br />

Tacktal av representanterna från<br />

de nordiska föreningarna.

Ylläksen maisematien kiertoliittymä,<br />

Ylläs, toteuttaja Lapin tiepiiri 2006,<br />

suunnittelija Ramboll Finland Oy<br />

Sallan kiertoliittymä,<br />

Sallan ydinkeskusta,<br />

toteuttaja Lapin tiepiiri<br />

2007, suunnittelijat:<br />

kiertoliittymä/Tieliikelaitos<br />

(nyk. Destia Oy),<br />

taideteos/arkkitehti<br />

Eva Persson Puurula<br />

ja insinööritoimisto Jori<br />

Harjuniemi, rakentaja<br />

Napapiirin Kuljetus Oy<br />

VD Pekka Leskinen från<br />

Grönmiljöförbundet, planeringshortonom<br />

Susanna<br />

Lahtinen från Tavastehus<br />

samt Danne Långström<br />

(kommunikationschef/<br />

FKTF). Vinnaren i tävlingen<br />

offentliggörs under Gröna<br />

året 2008’s avslutningsceremonier<br />

i Vik/Helsingfors<br />

den 14.11.2008.<br />

Före midsommar hade<br />

även Norge sina årsdagar,<br />

och i samband med dem<br />

hölls också ett NKS-möte.<br />

Norska dagarna hölls i Bodö<br />

i norra Norge, och även<br />

där var vädret superbt.<br />

Midnattssolen sken dygnet<br />

igenom och som av bilden<br />

Valtatie 23/Kantatie 44 kiertoliittymä, Kankaanpää, toteuttaja<br />

Turun tiepiiri 2006–07, suunnittelijat Ramboll Finland<br />

Oy ja Valoa Design, rakentaja Soraset Yhtiöt Oy<br />

Vuoden kiertoliittymäkilpailun<br />

fi nalistit valittu<br />

Valtakunnallisen Vihervuoden<br />

2008 kilpailuihin kuuluvan kiertoliittymäkilpailun<br />

alkukarsinta on<br />

suoritettu. Loppukilpailuun päässeet<br />

kohteet julkistettiin Kuntatekniikan<br />

päivillä Espoossa. Kilpailussa<br />

palkitaan kiertoliittymä, joka on tien<br />

tai kadunpitäjän toimesta saatettu<br />

luontevaksi osaksi ympäristöään<br />

ottaen samalla huomioon liittymälle<br />

kohdistuvat liikenteelliset tarpeet.<br />

Arvosteluperusteina kilpailussa<br />

huomioidaan mm. kiertoliittymän<br />

sopivuus maisemaan ja paikallisiin<br />

olosuhteisiin, sen toimivuus ja tur-<br />

synes, kan det få<br />

människor att uppträda<br />

aningen konstigt ;-)<br />

Följande NKS-möte är<br />

meningen att hållas 26.9<br />

i Odense/Danmark, och<br />

samtidigt hålls då ett redaktörmöte<br />

– och de danska<br />

årsdagarna. På mötet i Bodö<br />

framförde undertecknad<br />

en idé om att man kanske<br />

kunde inskränka NKSmötena<br />

till ett/år. Efter som<br />

vi alla inom NKS också hör<br />

till IFME, och träffas alltså<br />

också på dessa möten, så<br />

kunde man kanske tänka<br />

sig ett sådant arrangemang.<br />

Ingenting fastslogs i fråga<br />

om den saken, men det tas<br />

vallisuus, suunnittelun ja toteutuksen<br />

laatu sekä omaleimaisuus.<br />

Voittaja valitaan loppukilpailuun<br />

päässeiden kohteiden joukosta<br />

syyskuussa. Paras kiertoliittymä<br />

palkitaan Vihervuoden päätöstilaisuudessa<br />

Helsingin Viikissä<br />

14.11.2008.<br />

Arvostelulautakuntaan kuuluvat<br />

yhteyspäällikkö Danne Långström<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistyksestä,<br />

toimitusjohtaja Pekka<br />

Leskinen Viherympäristöliitosta,<br />

osastopäällikkö Raimo K. Saarinen<br />

Helsingin kaupungin rakennusvirastosta<br />

sekä suunnitteluhortonomi<br />

Susanna Lappalainen Hämeenlinnan<br />

kaupungin teknisestä<br />

virastosta.<br />

Bilbao ja Madrid<br />

SKTY:n ja KunFon matkalle<br />

Bilbaoon ja Madridiin 14.–17.10.<br />

saattaa nopeille vielä löytyä vapaita<br />

paikkoja. Jos kiinnostaa, niin kipin<br />

kapin osoitteeseen<br />

www.kuntatekniikka.fi ja ilmoittautumaan<br />

matkalle mukaan.<br />

Överingenjör Anne Lene Helgetun från<br />

Molde kommune och Danne.<br />

säkert upp igen på nästa möte i Danmark.<br />

FKTF, tillsammans med KunFo, ordnade en<br />

studieresa till Hamburg, och Tarja Myller har<br />

skrivit ett referat om detta. Höstens studieresa<br />

går i oktober till Bilbao och Madrid. I nästa<br />

år kommer vi att i alla fall göra en resa till IFME-<br />

SKTY:N HALLITUS<br />

Puheenjohtaja/Ordförande<br />

Matti-Pekka Rasilainen<br />

HKR, PL 1500, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. (09) 3103 8801, 0500 439595<br />

matti-pekka.rasilainen@hel.fi<br />

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />

Anu Näätänen<br />

Joensuun kaupunki, Tekninen virasto<br />

Muuntamotie 5, 80100 Joensuu<br />

puh. (013) 267 3500, 050 5505490<br />

anu.naatanen@jns.fi<br />

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />

Jouko Vehkakoski<br />

Espoon kaupungin tekninen keskus<br />

PL 41, 02070 Espoo<br />

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030<br />

jouko.vehkakoski@espoo.fi<br />

Muut jäsenet<br />

Matti Karhula, Oulun kaupungin<br />

tekninen keskus<br />

PL 32, 90015 Oulun kaupunki<br />

puh. (08) 5584 2410, 044 7032410<br />

matti.karhula@ouka.fi<br />

Jussi Kauppi, Suomen Kuntaliitto<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki.<br />

puh. (09) 771 2560, 050 367 5840<br />

jussi.kauppi@kuntaliitto.fi<br />

Jouko Lehtonen, Vantaan kaupunki,<br />

Kuntatekniikan keskus<br />

Kielotie 13, 01300 Vantaa<br />

puh. (09) 8392 2699, 0400 417436<br />

jouko.lehtonen@vantaa.fi<br />

Mikko Leppänen, Ramboll Finland Oy<br />

Piispanmäentie 5, 02241 Espoo<br />

puh. (020) 755 6300, 0400 425 914<br />

mikko.leppanen@ramboll.fi<br />

Tero Pyssysalo, Järvenpään kaupunki,<br />

tekninen toimi<br />

PL 41, 04401 Järvenpää<br />

puh. (09) 2719 2831, 040 3152831<br />

tero.pyssysalo@jarvenpaa.fi<br />

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,<br />

tekninen toimiala<br />

PL 38, 53100 Lappeenranta<br />

puh. (05) 616 2433, 040 5215503<br />

jussi.salo@lappeenranta.fi<br />

konferensen i Melbourne och<br />

när denna tidning utkommer så<br />

har vi här i Helsingfors besök av<br />

den australiska systerföreningen<br />

med Australiens VD och<br />

IFME:s ordförande Chris Champion<br />

som gruppledare.<br />

Australierna kommer till<br />

Helsingfors via San Francisco,<br />

Portland, New Orleans, New<br />

York, och åker vidare till London/England<br />

före de åker tillbaks<br />

hem.<br />

Med varma hälsningar,<br />

Danne Långström<br />

kommunikationschef<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 39

Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

Yhdistyksen tarkoituksena on<br />

kehittää ja ylläpitää Suomen<br />

uimaloiden, uimahallien ja<br />

kylpylöiden toiminnallista ja<br />

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen<br />

tärkeimpiä toimintamuotoja<br />

ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet,<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />

työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />

perehtynyt henkilö.<br />

Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />

yhteisöt voivat liittyä<br />

yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.net<br />

s-posti: info@ukty.net<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Kalle Kallio<br />

s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi<br />

puh. 0400 577 569<br />

40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

RAKENTAMISEN LAATU<br />

HUOLESTUTTAA<br />

– tietoa on, mutta sitä ei aina viitsitä etsiä<br />

■ Tätä kirjoittaessa on tämän vuoden suurimman<br />

urheilutapahtuman – nimittäin olympialaisten – avajaiset<br />

alkamassa. Ko. tapahtuma vie seuraavaksi yli<br />

kahdeksi viikoksi urheiluihmisten ajatukset ja katseet<br />

Pekingiin.<br />

Vuosi on taipunut syksyn puolelle, ja kesälomat<br />

ovat pääasiassa takanapäin. Yhdistyksemme 15-vuotistilaisuuskin<br />

pidettiin ennen juhannusta onnistuneesti.<br />

Tilaisuudessa arkkitehti Jukka Siren piti esitelmän,<br />

josta tarkemmin seuraavalla sivulla.<br />

Rakentamisen laatuun panostettava<br />

Rakentamisen laatu on yhdistyksemme suurimpia<br />

huolen aiheita, eikä syyttä. Olemme erittäin huolestuneita<br />

niin rakennuttamisen, suunnittelun kuin rakentamisenkin<br />

laatunäkymistä. Suurin ongelma on,<br />

että vaikka tietoa on, niin sitä joko ei viitsitä tai ei ymmärretä<br />

etsiä.<br />

On muistettava, että uimahalli- ja kylpylärakentamisen<br />

osaaminen kuuluu erikoisrakentamisen piiriin<br />

ja siihen olisi panostettava sillä vakavuudella. Asia<br />

koskee myös kaikkea liikuntarakentamista, joten ei<br />

tässä siitä sen enempää.<br />

Rakennesuunnittelun opas valmistumassa<br />

Syksy tuo erilaisia tapahtumia ja asioita yhdistyksemmekin<br />

ohjelmaan. Tutkimustyöt jatkuvat. RIL:n uimahallien<br />

ja kylpylöiden rakennesuunnittelun oppaan<br />

pitäisi valmistua syksyn aikana. Menossa on useita<br />

selvityksiä, jotka etenevät tulevan talvikauden aikana<br />

niin, että ne saataisiin palvelemaan rakennuttajia,<br />

suunnittelijoita ja rakentajia mahdollisimman pian.<br />

Yhdistyksemme julkaiseman Uimahallien ja kylpylöiden<br />

rakennuttamisoppaan (OPM julkaisu nro<br />

74) uusiminen on myös käynnistynyt, ja toivomme<br />

saavamme senkin valmiiksi vuoden sisällä. Työn tarkoituksena<br />

on päivittää kirjan teksti ja laatia siihen<br />

tarvittavia lisäyksiä. Lisäykset tulevat olemaan lähinnä<br />

rakennuttamisen laadun (suunnittelusopimusten<br />

ym.) ja työn vastaanoton puolella.<br />

Uimahalli- ja kylpyläpäivät helmikuussa<br />

Vuosittaiset valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />

ovat 4.–6.2.2009 m/s Mariellalla. Laitathan allakkaasi<br />

päivien ajankohdan, ettei tule yllätyksenä.<br />

Ohjelmasta tulee jälleen kaiken todennäköisyyden<br />

mukaan mielenkiintoinen. Ohjelman laadinta on jo<br />

käynnissä.<br />

Yhdistyksemme lokakuussa järjestämälle opintomatkalle<br />

Interbadiin Stuttgartiin on lähdössä jäseniä<br />

mukava määrä hakemaan viimeisintä kansainvälistä<br />

kehitystietoa kotiin tuotavaksi.<br />

Yhdistyksemme golfmestaruuskilpailut pidetään<br />

Vuosaaren golfkentällä 1.9.2008 klo 12. Kilpailu on<br />

Ukty vietti 15-vuotisjuhliaan 17.6. Lahdessa<br />

Vesijärvellä risteillen. Tilaisuudesta tuli näyttävä<br />

yhdessäolon hetki yhdistyksen jäsenille<br />

ja yhteistyökumppaneille.<br />

pistebogey muotoinen maks. tas. 36. Osallistumismaksu<br />

on 55 € . Ilmoittautuminen suoritetaan 29.8.<br />

mennessä Vuosaari Golfi n toimistoon osoitteella<br />

Eteläreimarintie 9, 00980 Helsinki, puh. (09)<br />

681 2210 tai s-posti toimisto@vuosaarigolf.fi .<br />

Toivotaan mahdollisimman hyvää osanottoa.<br />

Tervetuloa!<br />

Kotisivumme uudistuvat<br />

Yhdistyksemme kotisivuja tullaan syksyn aikana kehittämään<br />

siten, että ne paremmin palvelisivat jäsenistöä<br />

ja muita alalla olevia. Toivomme myös erilaisia<br />

vinkkejä yhdistyksemme toiminnalle. Ole rohkea<br />

ja kerro mieleesi tulevista ajatuksista.<br />

Lopuksi haluan muistuttaa niitä jäseniä, jotka eivät<br />

ole syystä tai toisesta muistaneet velvoitteitaan<br />

yhdistystämme kohtaan (jäsenmaksu). Pienellä rahalla<br />

saa hyvää mieltä puolin ja toisin. Ethän halua jäädä<br />

sivuun yhdistyksemme toiminnasta.<br />

Rakentavin terveisin<br />

Pertti Kärpänen<br />

puheenjohtaja

Arkkitehti Jukka Siren UKTY:n 15-vuotisjuhlassa:<br />

LISÄÄ ASIAKASLÄHTÖISYYTTÄ<br />

UIMAHALLI- JA KYLPYLÄSUUNNITTELUUN<br />

1960–70-lukujen pelkistettyjen<br />

kuntouintihallien<br />

jälkeen Suomen uimahalli-<br />

ja kylpyläkulttuuri on<br />

maan vaurastuttua herännyt<br />

uuteen eloon. Viime<br />

vuosien hankkeet on<br />

toteutettu palvelemaan<br />

erilaisia käyttäjäryhmiä.<br />

Perinteisiä uimahalleja on<br />

saneerattu virkistysuimaloiksi,<br />

joissa on monenlaisia<br />

vesilaitteita ja altaita.<br />

Oman lukunsa muodostavat<br />

varsinaiset kylpylät.<br />

■ – Uimahallien ja kylpylöiden rakentamisen<br />

ja suunnittelun keskeisenä<br />

lähtökohtana tulisi olla yhä selvemmin<br />

käyttäjän tarpeet, korosti<br />

arkkitehti Jukka Siren puhuessaan<br />

Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen<br />

UKTY:n 15-vuotisjuhlassa<br />

Lahdessa kesäkuussa. Sirenin johtama<br />

Siren Arkkitehdit Oy on ollut<br />

mukana monessa hallihankkeessa.<br />

Antiikin Rooman kylpylät ja esimerkiksi<br />

lähes sadan vuoden takainen<br />

Gellert-kylpylä Budapestissa<br />

edustavat Sirenin mielestä alkuperäisintä<br />

kylpylän ideaa. Tätä suuntausta<br />

edustaa Suomessa vielä hieno<br />

Yrjönkadun uimahalli Helsingissä.<br />

1970- ja 80-luvuilla meillä on<br />

kuitenkin rakennettu etusijassa kansanterveyttä<br />

tukevaa kuntoliikuntaa<br />

edistäviä uimahalleja. Nyt hallimme<br />

ovat kuitenkin uudelleen saaneet lisää<br />

kylpylämäisiä painotuksia.<br />

– Useita saneerattuja uimahalleja<br />

on ryhdytty kutsumaankin virkistysuimahalleiksi,<br />

Siren sanoo. Hän<br />

uskoo, että myös pelkistetympi liikuntaan<br />

keskittyvä uimahalli tulee<br />

pitämään puolensa.<br />

– On paljon ihmisiä, jotka tulevat<br />

uimahalliin nimenomaan hoitamaan<br />

fyysistä kuntoaan. Näitä käyttäjiä<br />

varten tarvitaan toimivia kuntouimahalleja<br />

jatkossakin, Siren painottaa.<br />

– Löydä itsestäsi elämästä<br />

nauttiva asiakas, arkkitehti<br />

Jukka Siren kehottaa kollegojaan.<br />

Erityisosaamisen ketju<br />

Rakentamisen laatua kritisoidaan<br />

julkisuudessa laajasti. Sirenin mukaan<br />

tähän on useimmiten syytäkin.<br />

Arkkitehditkaan eivät jää kritiikistä<br />

osattomiksi. Muuttuneet käyttäjän<br />

tarpeet ja talotekniset asetusarvot,<br />

kuten allasveden lämpötilan nosto,<br />

eivät ole aina vastanneet taloteknistä<br />

suunnittelua. Seurauksena<br />

on ollut rakenteiden kosteusvaurioita<br />

ja sisäilman laatuongelmia. Rakentaminen<br />

on aina pitkäjänteistä,<br />

aikaperspektiivi on 50–100 vuotta.<br />

Siksi valittujen ratkaisujen tulisi kestää<br />

ajassa sekä konkreettisesti että<br />

henkisesti.<br />

– Uimahallit, kuten monet<br />

muutkin rakennukset tehdään aina<br />

kerralla valmiiksi, ilman pitkäaikaisia<br />

testejä tai prototyyppejä, joita<br />

paljon käytetään kappaletavarateollisuudessa.<br />

Vaikka tuote on ainutkertainen,<br />

pitäisi kaiken silti mennä<br />

kerralla nappiin, Siren pohtii.<br />

Kylpylän suunnittelu on monimutkainen<br />

prosessi. Rakennuttajat,<br />

asiantuntijat, rakentajat ja loppukäyttäjäkin<br />

muodostavat ketjun,<br />

jossa tiedon pitää kulkea kaikkiin<br />

suuntiin. Prosessi on ajallisesti vaativa<br />

hallittava. Saumaton yhteistoiminta<br />

on onnistuneen lopputuloksen<br />

välttämätön edellytys.<br />

– Kenelläkään suunnittelijalla tai<br />

muillakaan hankkeen osapuolilla ei<br />

yksinään ole kaikkea sitä tietoa, mitä<br />

hankkeissa tarvitaan.<br />

Energiatehokkuus on uimahallien<br />

ja kylpylöiden toteutuksessa tullut<br />

yhä keskeisemmäksi. Veden lämmittäminen<br />

ja hallien sisäilmaolosuhteet<br />

kuluttavat paljon energiaa.<br />

Luonnonvalo on viihtyvyyden kannalta<br />

tärkeä elementti.<br />

Siren uskoo, että ns. passiivitaloratkaisut<br />

sekä uusiutuvien energialähteiden<br />

hyödyntäminen uimahalli-<br />

ja kylpylärakentamisessa tulevat<br />

saamaan suuren painoarvon.<br />

Käyttäjä keskiöön<br />

– Tärkein osa koko hankkeen toteutusprosessia<br />

jää usein liian vähälle<br />

huomiolle. Tämä ”äänetön yhtiömies”<br />

on uimahallin tai kylpylän<br />

käyttäjä, Siren korostaa. Vaikka palvelutuottajat<br />

tekevätkin paljon asiakaskyselyjä<br />

ja selvityksiä palvelutarpeista,<br />

asetelma ei ole ongelmaton.<br />

Osataanko kysyä oikeita asioita?<br />

Saadaanko kyselyistä hyödyllistä<br />

LAATUA VUODESTA 1963<br />

tietoa? Sirenin mielestä toteuttajien<br />

vastuu asiakkailta saatujen tietojen<br />

tulkitsemisessa on suuri, jotta oikeita<br />

valintoja osattaisiin tehdä. Myös<br />

suunnittelijoiden ja muiden asiantuntijoiden<br />

tulisi asettua käyttäjän<br />

asemaan.<br />

– Arkkitehdin ammatin tärkeänä<br />

osana pidetään elämän ja sen kaikkien<br />

vivahteiden laaja-alaista ymmärtämystä.<br />

Meidän tulisi kehittää<br />

itseämme oman asiantuntijuutemme<br />

ohella myös asiakkaana. Olemalla<br />

tavallinen asiakas, käymällä<br />

uimassa, liikkumassa, viihtymässä ja<br />

nauttimassa voimme tuoda merkittävän<br />

panoksen alan kehittymiseen,<br />

Siren painottaa.<br />

– Löydä itsestäsi elämästä nauttiva<br />

asiakas, kehottaa Siren kollegojaan<br />

itsetutkiskeluun. Hänen mielestään<br />

luova suunnittelutiimi voisi<br />

näin yhdistää osaamisensa parhaimmalla<br />

tavalla käyttäjäasiakkaiden<br />

hyväksi.<br />

Paavo Taipale<br />

NANTEN PU-FLEX<br />

polyuretaanipinnoite<br />

• Palotestattu lattiapinnoite<br />

viiden vuoden<br />

vesieristävyystakuulla<br />

Lisätietoja Nantenin<br />

vesieristeratkaisuista<br />

kotisivullamme<br />

www.nanten.<br />

Nanten Oy on erikoistunut vaativiin<br />

teollisuuskohteisiin tarkoitettujen<br />

ympäristöystävällisten betonilattia-<br />

ja puupinnoitteiden kehittämiseen,<br />

valmistamiseen ja markkinoimiseen.<br />

®<br />

Nanten Oy<br />

Teollisuustie 6, 04300 Tuusula<br />

p. (09) 2747 970 • f. (09) 2756 800<br />

nanten@nanten.fi<br />

www.nanten.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

41

Kuntien Putkimestarit<br />

Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />

on perustettu 1975 suomalaisten<br />

vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />

viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />

rakentamis-, rakennuttamis-,<br />

ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />

ja ammattitaidon<br />

kehittämiseksi. Varsinaisia<br />

jäseniä on noin 300.<br />

Kannattajajäsenistö koostuu<br />

alan laitetoimittajayrityksistä,<br />

joita on noin 80.<br />

Jäsenmaksu on 30 euroa.<br />

Yhteystiedot:<br />

Puheenjohtaja Reijo Rosengrén,<br />

s-posti: reijo.rosengren@turku.fi<br />

puh. 050 522 7371<br />

Sihteeri, s-posti:<br />

anders.ostrom@turku.fi<br />

www.kuntienputkimestarit.fi<br />

Kuntien Putkimestarien<br />

koulutus- ja neuvottelupäivät<br />

Vantaalla 8.–10.10.2008<br />

OHJELMA<br />

Keskiviikko 8.10.2008<br />

13.00-15.30 Tutustumiskäynti Helsingin Veden<br />

Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokseen<br />

• Vantaan Veden henkilöstön organisoima<br />

tapahtuma. Bussi lähtee Sokos<br />

Hotelli Vantaan edestä klo 13.00<br />

16.00-18.00 Näyttelyn avajaiset ja näyttelyyn<br />

tutustuminen<br />

Torstai 9.10.2008<br />

08.00-09.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit<br />

torstaina saapuville<br />

09.00-09.15 Koulutuspäivien avaus ja päivien<br />

ohjelman esittely<br />

• Reijo Rosengrén, yhdistyksen<br />

puheenjohtaja<br />

09.15-09.25 Vantaan vesilaitoksen tervehdys<br />

• Pertti Heinonen, Vantaan Vesi,<br />

toimitusjohtaja<br />

09.25-09.40 Vantaan vesilaitoksen esittely<br />

• Eero Varis, Vantaan Vesi,<br />

käyttöpäällikkö<br />

42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

VANTAAN PÄIVÄT tulossa<br />

– tarjolla monipuolista ohjelmaa<br />

Kuntien Putkimestareiden koulutus- ja<br />

neuvottelupäivät järjestetään 8.–10.<br />

lokakuuta Vantaalla. Ohjelma on nyt<br />

saatu lopulliseen muotoonsa. Toki joitakin<br />

pieniä odottamattomia muutoksia<br />

saattaa vieläkin tulla esimerkiksi luennoitsijoiden<br />

osalta, mutta itse luentoaiheet<br />

säilyvät muuttumattomina.<br />

Luentoaiheet ovat teknisvoittoisia, ja Vantaan Vedellä<br />

on luonnollisesti vahva rooli niissä. Luentoaiheet olemme<br />

valinneet paljolti sen mukaan, minkälaisia viestejä<br />

olemme jäsenistöltämme saaneet. Pari aihetta on tullut<br />

mukaan yritysten itsensä pyynnöstä.<br />

Mukaan olemme myös saaneet kaksi hieman tavallisesta<br />

ohjelmarakenteestamme poikkeavaa luentoa:<br />

Opetushallituksen edustaja tulee kertomaan opetushallinnon<br />

näkemyksistä ammatillisesta koulutuksesta nyt ja<br />

tulevaisuudessa. Olemme pyytäneet tämän aiheen luennoitsijaa<br />

myös valottamaan sitä, onko edustamallemme<br />

alalle tulossa jotakin muutoksia tai uutta.<br />

Toisessa luennossa Vantaan kaupungin työsuojeluvaltuutettu<br />

käy läpi seikkaperäisesti erään työelämässä<br />

tapahtuneen, pitkään jatkuneen työpaikkakiusaamisprosessin<br />

vaiheet ja myös sen, miten asia saatiin lopulta<br />

menestyksekkäästi ratkaistua.<br />

09.40-10.10 Verkkojärjestelmän mobiilikäyttö<br />

Vantaan vesilaitoksella<br />

• Timo Kattilamäki, Vantaan Vesi,<br />

työpäällikkö<br />

10.10-11.00 Kaasusovellusten käyttö vesi- ja<br />

viemäriverkostojen ylläpidossa<br />

• Mari Eilamo, Oy AGA Ab,<br />

sovellusinsinööri<br />

11.00-11.30 Opetushallinnon näkemyksiä<br />

vesihuoltoalan koulutustarpeeseen<br />

• Mari Räkköläinen, Opetushallitus,<br />

opetusneuvos<br />

11.30-12.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen<br />

12.30-13.00 Case Nokia – lähes vuosi kulunut<br />

tapahtumasta. Mitä opittiin, mihin<br />

toimenpiteisiin vesilaitokset ovat<br />

ryhtyneet em. kokemusten takia<br />

• Tapio Tolvanen, Suomen Putkisto<br />

Tarvike Oy, toimitusjohtaja<br />

13.00-13.45 Bentleyn verkostojen mallinnusja<br />

analysointiohjelmat<br />

• Jukka Kivelä, Bentley Finland Oy,<br />

vanhempi konsultti<br />

13.45-14.15 Viemäriverkostojen digitaaliset<br />

kuntotutkimukset<br />

• Sakari Kuikka, Painehuuhtelu Oy PTV,<br />

toimitusjohtaja<br />

Tapahtuman pitopaikkahan on Sokos Hotelli Vantaa,<br />

Tikkurilassa. Tikkurilaan on Helsingistä erinomaiset<br />

paikallisjunayhteydet, ja hotelli sijaitsee aivan Tikkurilan<br />

aseman tuntumassa. Jokaisen majoittujan tulee itse<br />

tehdä huonevarauksensa hotellin kanssa sovitusta kiintiöstä.<br />

Varausta tehdessä tulee mainita kiintiön<br />

nimi PUTKIMESTARIT (BPUT).<br />

Huom! Kiintiövaraus huoneista on voimassa<br />

4.9.2008 saakka, jonka jälkeen hotelli vapauttaa<br />

ne yleiseen myyntiin (kiintiössä oli huoneita vapaina<br />

5.8.2008 vielä 45 kpl).<br />

Kannattajajäsenille olemme varanneet mahdollisuuden<br />

osallistua näyttelyyn. Tätä kirjoittaessani (5.8.2008)<br />

paikkoja on vielä vapaana 15. Tarvittaessa on mahdollista<br />

varata myös ulkopaikkoja, jotka sijaitsevat varsinaisen<br />

näyttelytilan välittömässä läheisyydessä.<br />

Varaukset tulee tehdä yhdistyksen sihteerille sähköpostilla<br />

anders.ostrom@turku.fi tai puhelimitse<br />

044 907 2327. Varsinaisen näyttelytilan kartta ja paikkahinnat<br />

löytyvät osoitteesta<br />

www.kuntienputkimestarit.fi /nayttely.html.<br />

Reijo Rosengrén<br />

yhdistyksen puheenjohtaja<br />

P.S. KPM golfkilpailut ovat 8.10.2008 aamupäivällä.<br />

Kisapaikasta ja kellonajoista tiedotetaan kisajärjestelyjen<br />

valmistuttua yhdistyksen nettisivuilla. Sieltä löytyy myös<br />

tieto ilmoittautumismenettelystä.<br />

14.15-14.35 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen<br />

14.35-15.00 Laitetoimittajien puheenvuorot<br />

• Lyhyitä uusien kannattajajäsenyritysten<br />

tai heidän tuotteidensa esittelyjä<br />

15.00-16.00 Vastuullinen työkäyttäytyminen<br />

• Hannele Karlin, Vantaan kaupunki,<br />

työsuojeluvaltuutettu<br />

16.10– Yhdistyksen syyskokous<br />

18.00– Näyttelyyn tutustuminen<br />

19.30– Päivällinen, veljesilta, yhdistyksen<br />

viirien jako<br />

Perjantai 10.10.2008<br />

7.30– Aamiainen<br />

9.00-9.30 Kriisitiedottaminen Helsingin Vedessä<br />

• Ari Nevalainen, Helsingin Vesi,<br />

viestintäpäällikkö<br />

9.30-11.00 Paneelikeskustelu kriisi- yms.<br />

tiedottamisesta vesilaitoksilla,<br />

alustajina mm. Vantaan Vesi, Espoon<br />

Vesi, Tampereen Vesi ja Turun vesilaitos<br />

11.00– Päivien päätössanat<br />

• Reijo Rosengrén, yhdistyksen<br />

puheenjohtaja

ABB Oy<br />

Kotimaan tuotemyynti<br />

”Jopa 25 %<br />

vähemmän häiriöitä!”<br />

ABB:n taajuusmuuttajat<br />

eivät saastuta sähköverkkoa.<br />

Talotekniikan sovelluksille suunnitellut ABB:n taajuusmuuttajat täyttävät<br />

uuden, 1.2.2008 voimaan tulleen IEC/EN 61000-3-12-standardin<br />

vaatimukset. Standardi asettaa tiukat rajat sähköverkkoon liitettyjen laitteiden<br />

aiheuttamille yliaaltovirroille ja -jännitteille. Taajuusmuuttajissa on vakiona<br />

muuttuvainduktanssinen, eli nk. mukautuva kuristin, jonka ansiosta harmoniset<br />

yliaallot vähenevät osakuormilla jopa 25 prosenttia perinteiseen samankokoiseen<br />

kuristimeen verrattuna.<br />

www.abb.fi /drives

KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS<br />

Finnoon kaksikerroksisessa kiertoliittymässä<br />

autot kulkevat<br />

ylemmällä tasolla, kevyt liikenne<br />

alemmalla. Kiertoliittymän<br />

keskellä on ympäristötaideteos<br />

”Suunta”, joka koostuu neljästä<br />

ilmansuuntien mukaan sijoitetusta<br />

”monoliitista”. Teos viimeistellään<br />

syksyllä. Samalla rakennetaan<br />

sen kohdevalaistus.<br />

Espoon vilkkain solmukohta turvallisesti kahdessa kerroksessa<br />

FINNOON KIERTOLIITTYMÄ<br />

on ilo liikenteelle ja ympäristölle<br />

Tapio Karvonen,<br />

projektipäällikkö, Pöyry Infra Oy<br />

Finnoon kiertoliittymä<br />

Espoossa on nimetty<br />

vuoden kuntatekniikan<br />

saavutukseksi. Tyypiltään<br />

yksisiipinen turbiinikiertoliittymä<br />

on Espoon<br />

vilkkain. Se läpäisee<br />

noin 32 000 ajoneuvoa<br />

sekä useita tuhansia<br />

kevyen liikenteen<br />

kulkijoita vuorokaudessa.<br />

44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

■■ Syyskuussa 2006 avattu liittymä<br />

yhdistää Länsiväylän suuntaisen<br />

Kuitinmäentien Finnoontiehen<br />

ja on yksi Espoon tärkeimmistä<br />

säteittäisen ja poikittaisen<br />

liikenteen solmukohdista.<br />

Liittymä sijaitsee vain noin<br />

100 metrin etäisyydellä Länsiväylästä.<br />

Liittymää ympäröivä tiivis<br />

maankäyttö on pääosin tilaavievää<br />

erikoistavaroiden kauppaa<br />

(autoja, kodin sisustusta ja rautakauppaa<br />

sekä kodinkoneita),<br />

mutta noin 100 metrin päässä<br />

liittymästä Martinsillantien varressa<br />

on ruotsinkielinen koulu ja<br />

päiväkoti.<br />

Kadun Merituulentien osuus<br />

on perusparannettu pääosin 2+2<br />

-kaistaiseksi 1980- ja 90-luvuilla.<br />

Kuitinmäentien nykyinen yleissuunnitelma<br />

on tehty 1990-luvun<br />

lopussa. Tässä LT-Konsulttien<br />

tekemässä suunnitelmassa<br />

on ensimmäisen kerran esitetty<br />

kiertoliittymää Kuitinmäentien<br />

ja Finnoontien liittymään. Esitetyssä<br />

vaihtoehdossa kevyt liikenne<br />

oli johdettu eritasossa kiertoliittymän<br />

keskelle ja näin saatu<br />

liittymään lisäkapasiteettia ajoneuvoille.<br />

Samalla saatiin kevyen<br />

liikenteen turvallisuus paremmaksi.<br />

Yleissuunnittelun aikana tutkittiin<br />

myös erilaisia eritasoliittymävaihtoehtoja,<br />

mutta liittymän<br />

ympäristön tiivis maankäyttö ei<br />

mahdollistanut toimivaa ja taloudellista<br />

vaihtoehtoa. Yleis-<br />

suunnitelmassa esitetyn 2-kaistaisen<br />

kiertoliittymän välityskykyä<br />

epäiltiin osassa ammattipiirejä,<br />

ja jopa omia vaihtoehtoisia eritasoliittymämalleja<br />

esitettiin Espoon<br />

tekniselle keskukselle.<br />

Katusuunnittelua päätettiin<br />

kuitenkin jatkaa kiertoliittymävaihtoehdon<br />

mukaan. Vuonna<br />

2001 Pöyry Infra Oy (tuolloin<br />

JP-Transplan Oy) valittiin tekemään<br />

katu- ja rakennussuunnittelua.<br />

Suunnittelun aikana oltiin<br />

yhteydessä Tiehallinnon asiantuntijoihin.<br />

Vaajakosken<br />

kokemuksista oppia<br />

Tiehallinto oli seurannut muutamaa<br />

vuotta aiemmin valmistu-

Veli Silvo<br />

Suunnittelukuva Pöyry Infra Oy<br />

neen Vaajakosken kaksikaistaisen<br />

kiertoliittymän toimivuutta valtatie<br />

4:llä ja todennut sen viitoituksen<br />

aiheuttavan ongelmia.<br />

Finnoon kiertoliittymän muotoa<br />

päätettiin muuttaa. Ratkaisuksi<br />

kehitettiin yksisiipinen turbiini.<br />

Turbiinikiertoliittymän periaatteena<br />

on, että kaikki liikennevirrat<br />

erotetaan omille kaistoilleen<br />

jo ennen liittymää ja ajoneuvo<br />

pysyy tällä kaistalla läpi koko<br />

kiertoliittymän.<br />

Finnoon liittymässä on kaksi<br />

muita selvästi voimakkaampaa<br />

liikennevirtaa, jotka määräsivät<br />

liittymän kaistajärjestelyn. Tällainen<br />

muoto aiheutti liittymän<br />

viitoitukselle normaalia enemmän<br />

vaatimuksia, jotta autoilijat<br />

valitsisivat ajokaistansa oikein<br />

jo ennen liittymään ajoa. Liittymään<br />

suunniteltiinkin kaistakohtaiset<br />

yläpuoliset opasteet ja selkeät<br />

ennakko-opasteet joka tulosuuntaan.<br />

Uuden liittymän liikenteenvälityskykyä<br />

tutkittiin simuloimalla<br />

Hutsim-ohjelmalla ja liittymästä<br />

tehtiin myös virtuaalimalli, jolla<br />

tutkittiin mm. näkemiä ja suunnitellun<br />

rakenteen istuvuutta<br />

kaupunkikuvaan.<br />

Rakentaminen alkoi 2005<br />

Liittymän rakentaminen aloitettiin<br />

tammikuussa 2005. Ensimmäinen<br />

vuosipuolisko kului kaapeli- ja johtosiirroissa.<br />

Urakoitsijana toiminut<br />

N&N Oy yritti kiirehtiä aikataulua,<br />

mutta 300 mm:n runkovesijohto,<br />

250 mm:n kaukolämpölinja, 20<br />

KV:n maakaapeli ja useiden operaattoreiden<br />

kymmenet tele- ja tietoliikennekaapelit<br />

eivät siirry kovin<br />

nopeasti. Kaapeli- ja johtosiirtojen<br />

jälkeen päästiin vasta rakentamaan<br />

varsinaista liittymää.<br />

Tulevan liittymän ympärille rakennettiin<br />

ensin työnaikainen kiertoliittymä,<br />

jonka sisällä varsinaisen<br />

kiertoliittymän rakennustyöt saatettiin<br />

tehdä kohtalaisen rauhassa<br />

ympärillä kulkevan liikenteen häiritsemättä<br />

tai häiriintymättä.<br />

Liittymän rakentamisessa<br />

käytettiin ensimmäistä kertaa Espoossa<br />

työmaasta ja mahdollisesta<br />

sen aiheuttamasta liikennehaitasta<br />

kertovia ennakko-opasteita.<br />

Työmaan alueella tapahtuikin<br />

vain yksi rakennuttajan tietoon<br />

tullut onnettomuus, josta selvittiin<br />

onneksi naarmuilla.<br />

Pääosin myönteisiä<br />

kokemuksia<br />

Liittymä on ollut toiminnassa vajaat<br />

kaksi vuotta, ja kokemukset<br />

ovat olleet pääosin myönteiset.<br />

Itse kiertoliittymä näyttää toimivan<br />

niin kuin oli simuloitu, ja liittymän<br />

välityskyky on ollut pääosin<br />

hyvä.<br />

Ongelmia aiheuttavat kuitenkin<br />

liittymän lähellä olevat valoohjatut<br />

tasoliittymät, joiden jonot<br />

saattavat ulottua aika ajoin kiertoliittymään<br />

asti. Tehdyt simuloinnit<br />

osoittivat tällaisen riskin<br />

Finnoon kiertoliittymä muodostuu neljästä sillasta ja niitä yhdistävästä<br />

tukimuurista. Suomen oloissa rakenne on ainutlaatuinen.<br />

Kohteen on suunnitellut Pöyry Infra Oy, rakennuttaja oli Espoon<br />

tekninen keskus ja pääurakoitsija Niska&Nyyssönen.<br />

VAIN TURVALLINEN<br />

LOPPUSIJOITUS ON<br />

MAHDOLLINEN<br />

Tervetuloa tutustumaan<br />

osastollemme 5d49.<br />

Posiva Oy, Olkiluoto,<br />

27160 Eurajoki, www.posiva.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

45

KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS<br />

olemassaolon jo suunnitteluaikana,<br />

ja läheiset liikennevalot ovatkin<br />

varustettu jonoilmaisimin.<br />

Jonoilmaisimia säätämällä tätä<br />

ongelmaa voitanee helpottaa.<br />

Toinen ongelmakohta ovat<br />

nopeasti kuluvat ajoratamerkinnät<br />

kiertotilassa. Ongelma esiintyy<br />

nastarengaskauden loppupuolella<br />

ja alkukeväällä ennen<br />

maalauskauden alkua. Vaikka<br />

kiertoliittymä on varustettu ajo-<br />

BonAir<br />

systems<br />

Poistaa kaikki hajut<br />

Kymmeniä laitteistoja toimitettu kotimaan lisäksi<br />

Islantiin, Norjaan ja Puolaan.<br />

Pyytäkää referenssilistaamme.<br />

46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

radan yläpuolisin kaistaopastein,<br />

aiheuttaa ajoratamaalauksien kuluminen<br />

ajourien oikaisuja.<br />

Liittymän muoto ei ole minkään<br />

standardin mukainen ja<br />

saattaa aiheuttaa hieman vaikeuksia<br />

liittymään ensi kertaa ajavalle.<br />

Pääosa liittymän läpi kulkevasta<br />

liikenteestä on päivittäistä<br />

työmatka- ja asiointiliikennettä,<br />

ja kuljettajat osaavat tehdä kaistavalinnat<br />

oikein jo liittymää lä-<br />

HAJUNHALLINNAN JOHTAVA AMMATTILAINEN<br />

hestyttäessä. Ajokaistaopastusta<br />

ei helpota se, että liittymä kuuluu<br />

ylikorkeiden kuljetusten reitistöön,<br />

jolta vaaditaan 7,2 metrin<br />

vapaa alikulkukorkeus. Näin korkealla<br />

sijaitsevien ajokaistan yläpuolisten<br />

opasteiden luku ei onnistu<br />

kovin lähellä opastetta.<br />

Koska kevyt liikenne on kokonaan<br />

erotettu ajoneuvoliikenteestä,<br />

liittymässä ei ole tapahtunut<br />

yhtään kevyen ja ajoneuvoliikenteen<br />

välistä onnettomuutta.<br />

Jotkut nopeasti ajavat pyöräilijät<br />

ovat kuitenkin valittaneet liittymän<br />

lyhyistä näkemistä, jotka aiheuttavat<br />

kevyen liikenteen välisiä<br />

vaaratilanteita. Ongelmaa on<br />

koetettu ratkaista kevyen liikenteen<br />

ajosuuntia eriyttävillä maalauksilla<br />

ja rakentamalla kevyelle<br />

liikenteelle oma ”kiertoliittymä”<br />

kiertoliittymän keskelle.<br />

Ympäristötaidetta<br />

liittymän keskellä<br />

Liittymän rakentamisaikana keväällä<br />

2006 päätettiin järjestää<br />

arkkitehtiylioppilaille kilpailu<br />

liittymään rakennettavasta ympäristötaiteesta.Kilpailuehdotuksia<br />

saatiin parisenkymmentä.<br />

Voittajaksi valittiin Suunta-niminen<br />

teos. Se koostuu neljästä ilmansuuntien<br />

mukaan sijoitetusta<br />

”monoliitista”, jotka ovat erilaisia<br />

pinnoitteeltaan. Monoliittien<br />

kooksi valittiin 5x15 metriä ja<br />

rungon rakennusaineeksi teräs.<br />

Varsinaisen liittymän rakennusaikana<br />

tehtiin kiertoliittymän<br />

keskelle kaikkien ilmansuuntien<br />

perustukset, mutta ainoastaan<br />

pohjoissuunnan monoliitti pystytettiin<br />

rakentamisen yhteydessä.<br />

Pohjoissuunnan monoliitin<br />

kuorimateriaaliksi valittiin Corten-teräs,<br />

jonka pintaan syntyy<br />

ajan myötä ruskea patina, joka<br />

antaa oivallisen suojan ruostumista<br />

vastaan.<br />

Muiden ilmansuuntien monoliitit<br />

pystytettäneen syksyn 2008<br />

aikana, ja samalla rakennetaan<br />

teoksen kohdevalaistus. ■<br />

Hajut pois päästöilmasta<br />

helposti<br />

otsonin avulla.<br />

Kompostointi<br />

Jäteveden puhdistamot<br />

Siirtopumppaamot jne.<br />

Sisätiloista<br />

ilman otsonia<br />

uusilla<br />

kylmäkatalysaattoreilla<br />

Pyytäkää tarjousta!<br />

Lisätietoja verkossa:<br />

www.vinsentti.fi<br />

email: info@vinsentti.fi<br />

VINSENTTI OY<br />

0400-415 079 / Vartiainen

Hylätty kesälomasuoritus<br />

Uunnittelija oli tyytymä-<br />

S. tön. Kesälomaa oli kulunut<br />

jo kaksi päivää, eikä hän ollut saanut<br />

tehdyksi vielä yhtään lomalle<br />

kasatuista tehtävistä. Ylipäätään<br />

kesäloma oli alkanut huonosti.<br />

S. Uunnittelija oli jo useita vuosia<br />

pyrkinyt aloittamaan lomansa<br />

kuin paastoon laskeutuen: keventäen<br />

ennen lomaa ja ottaen rennosti<br />

myös heti loman jälkeen.<br />

Vuosi toisensa jälkeen loma oli<br />

kuitenkin alkanut ylityöahdistuksessa<br />

ja päättynyt pitkiin työpäiviin<br />

ja stressitason äkilliseen kasvuun.<br />

Lisäksi tämä kevät oli ollut<br />

kiireisempi kuin aikoihin ja rästissä<br />

oli usean kuukauden sosiaalinen<br />

elämä, asunnon ylläpidosta<br />

puhumattakaan. Kylään olisi syytä<br />

kutsua parikin ystäväpariskuntaa<br />

ja opiskelukaverit. Tutuille kun oli<br />

viimeiset kuukaudet kerrottu, että<br />

”tavataan sitten kesälomalla, kun<br />

on aikaa”.<br />

● ● ●<br />

Kolmantena kesälomapäivänä<br />

S. Uunnittelija otti itseään niskasta<br />

kiinni, sulki television kesken<br />

Serranon perheen ja ryhtyi<br />

toimeen. Hän siivosi asunnon ja<br />

pesi ikkunat, viiletti kaupasta toiseen<br />

etsien uutta uuninlamppua<br />

ja sopivia parvekekukkia, luki viimein<br />

loppuun jo kuukausia kesken<br />

olleen romaanin, soitti viidelle<br />

ystävälle ja puhui itselleen migreenin<br />

kolmen ja puolen tunnin<br />

puhelinsession aikana, sopi kyläilyjen<br />

ajankohdat sekä osaomistusmökin<br />

talkoopäivän. Asioilla S.<br />

Uunnittelija käveli kovaa vauhtia<br />

ja harmitteli edessään hidastelevia<br />

kanssaihmisiä, joita tänä kesänä<br />

tuntui olevan liikkeellä erityisen<br />

paljon.<br />

Ulkomaan lomamatkallakin oli<br />

kiire paikasta toiseen. Piti juosta<br />

eri kaupunginosissa ja nähdä<br />

kaikki mahdolliset nähtävyy-<br />

det toisensa jälkeen, jottei mitään<br />

olennaista jäisi kokematta. Täydellisen<br />

lomamatkasuorituksen<br />

katkaisi vain japanilainen kivipuutarha,<br />

jossa S. Uunnittelija unohtui<br />

hetkeksi tuijottamaan kiviasetelmaa<br />

kuin hypnoosin vallassa.<br />

Katsahtaessaan lopulta kelloonsa<br />

S. Uunnittelija huomasi kauhukseen<br />

olevansa vartin jäljessä aikataulustaan.<br />

Murikoiden tuijotus<br />

katkesi kuin seinään uuden nähtävyyden<br />

odottaessa kokemista.<br />

● ● ●<br />

Lomamatkan jälkeen S. Uunnittelija<br />

teki yhden psykologien<br />

nimeämistä lomavirheistä ja luki<br />

työsähköpostinsa. Posteja oli parissa<br />

viikossa ehtinyt kertyä useita<br />

kymmeniä, joista valitettavan suuri<br />

osa tuntui vaativan jonkinlaista<br />

toimintaa. Seuraavana päivänä S.<br />

Uunnittelija luki lehdestä, kuinka<br />

eräs 1990-luvun talkshow’stakin<br />

tunnettu yrityskonsultti vannoi kesäloman<br />

nimeen.<br />

Pariin muuhunkin lomaa käsittelevään<br />

artikkeliin tutustuessaan<br />

alkoi S. Uunnittelijan mieleen hiipiä<br />

kauhea ajatus: jos loman tarkoituksena<br />

on irtautua kaikesta<br />

suorittamisesta, oliko hänelle<br />

voinut käydä niin, että täydellistä<br />

kesälomasuoritusta tavoitellessaan<br />

hän oli onnistunut reputtamaan<br />

koko kesäloman? Ja missä<br />

vaiheessa elämästä oli ylipäätään<br />

tullut yhtä suoritusta toisensa jälkeen?<br />

Oli hampaidenpesusuoritus,<br />

pyykkipäiväsuoritus, kirjanlukusuoritus<br />

ja urheilusuoritus, työsuorituksista<br />

nyt puhumattakaan.<br />

Missä oli kuuluisa carpe diem,<br />

hetkeen tarttuminen? S. Uunnittelija<br />

ei ollut varma, mutta jotenkin<br />

asia tuntui liittyvän sekä suorituskeskeiseen<br />

nykymenoon että<br />

omaan ikään: nuorempana viikon<br />

makoilu ei ollut tuottanut mitään<br />

ongelmia, parista päivästä nyt pu-<br />

humattakaan.<br />

Lomaa oli kuitenkin jäljellä vielä<br />

viikko, joten ehkei vielä ollut liian<br />

myöhäistä. Viimeisen lomaviikon<br />

S. Uunnittelija tuhlaisi täydelliseen<br />

turhuuteen! Hän kasvatti<br />

henkisen lomaparran, hidasti kävelytahtiaan<br />

puoleen, katsoi liikaa<br />

televisiota ilman huonoa omaatuntoa<br />

sekä teki internetissä kymmenen<br />

Facebook-testiä. Testeistä<br />

selvisi esimerkiksi sellaista tärkeää<br />

tietoa kuten mikä huumausaine<br />

hän oli, ketä julkisuuden henkilöä<br />

hän muistutti humalassa ja kenen<br />

miljonäärin hän tulisi naimaan.<br />

● ● ●<br />

Viimeisenä lomapäivänään S.<br />

Uunnittelija kuitenkin uhmasi työpsykologien<br />

ohjeita uudelleen ja<br />

luki sähköpostinsa. Yksi sähköposteista<br />

oli työhuonekaverilta ja<br />

kuului näin: ”Siirsin traakkipuumme<br />

paikallesi lomasi ajaksi. Raukka<br />

rupesi näyttämään vähän kuihtuneelta,<br />

joten ajattelin antaa sille<br />

valohoitoa. Tarkoituksena ei siis<br />

ole korvata sinua puulla eli älä ota<br />

sen siirtoa henkilökohtaisesti. Voit<br />

täysin vapaasti siirtää sen vanhalle<br />

paikalle palattuasi.” S. Uunnittelijaa<br />

hymyilytti, ja yhtäkkiä töihin<br />

palaaminen tuntui jo mukavalta.<br />

Hän muisti, että hänen työnsä sisälsi<br />

suorittamisen lisäksi mukavia<br />

ihmisiä.<br />

Seuraavana aamuna satoi kaatamalla:<br />

kuin kesäloman päättymisen<br />

kunniaksi luonto oli järjestänyt<br />

ensimmäiseksi työpäiväksi<br />

kunnon sateen. Töihinpaluusuoritus<br />

oli sentään täydellinen!<br />

Juttu ei perustu tositapahtumiin eikä ainakaan<br />

kirjoittajan omiin kokemuksiin –<br />

kirjoittajan ikkunat ovat edelleen pesemättä.<br />

Lisäksi täysin fi ktiivisen henkilöhahmon<br />

nimi on muutettu.<br />

Mette Granberg<br />

on 32-vuotias liikennetekniikan<br />

DI, joka<br />

toimii projektipäällikkönä<br />

WSP Finland Oy:ssä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

47

ENERGIA<br />

Keski-Euroopassa suunnitellaan jo energiaa<br />

PASSIIVITALOISTA +ener<br />

Sveitsin Will´n passiivikerrostalon julkisivuina on ohuella valolevyllä<br />

päällystetty massiivinen ritiläponttilankku, joka varastoi ja stabiloi<br />

julkisivun lämpöfysikaalista käyttäytymistä. Katon aurinkopaneelit<br />

lämmittävät käyttövettä. Ilmanvaihdon lämmitys riittää<br />

asunnoissa. Espoon Suurpellon edustajia tutustumiskäynnillä.<br />

Suomessa matalaenergiatalo on jo tuttu<br />

– passiivitalo ei niinkään. Saksassa on<br />

lähes 10 000 taloa saanut passivhaus-luokituksen,<br />

jossa talon energiakustannukset<br />

ovat alle 15 kWh/m 2 vuodessa.<br />

Suomen normitalon energiankulutus<br />

voi olla 150 kWh/m 2 vuodessa. Eroa<br />

ei voi puolustella sääoloilla. Itävallassa<br />

passiivitalot toimivat jopa Suomen talvea<br />

hyytävämmissä olosuhteissa Alpeilla.<br />

Itävaltalaisen Klausin koulun (kuvat yllä ja oik.) suunnittelussa<br />

on panostettu raikkaaseen luokkailmaan ja<br />

valoisuuteen. Luonnollisilla materiaaleilla on ollut suuri<br />

merkitys. Kohteessa arvioitiin parhaat sisutusvanerit<br />

maailmassa ja valituksi tuli UPM-Kymmenen tuotteet.<br />

Koulun energiakulut ovat alle 15 kWh/m 2 vuodessa.<br />

48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Ludeschin kylätalo Itävallassa on rakennettu passiivitaloperiaatteiden<br />

mukaan. Aurinkopaneelit on näyttävästi integroitu osaksi sisääntulon<br />

valokatosta. Paneelit tuottavat noin puolet talon tarvitsemasta<br />

sähköenergiasta. Kohteen arkkitehti on Hermann<br />

Kaufmann.<br />

Rauno Ali-Kovero,<br />

arkkitehti SAFA<br />

Arkkitehdit Ali-Kovero Oy<br />

■■ Passiivitaloissa täytyy hoitaa kolme<br />

asiaa kunnolla:<br />

✔ Vaipan lämmöneristyksen täytyy olla<br />

riittävän hyvä.<br />

✓ Rakenteiden tiiveyden tulee olla hyvä<br />

(ei ilmavuotoja).<br />

✓ Ilmanvaihdon lämmön talteenoton<br />

tulee olla tehokas.<br />

Lämmöneristys voidaan tehdä millä<br />

tahansa materiaalilla, kunhan päästään<br />

riittävän hyvään U-arvoon. Passiivitaloissa<br />

ei ole mitään sääntöä esim.<br />

U-arvosta tai lämmöneristyksen materiaalista.<br />

Seinärakenteen rakennusfysikaalinen<br />

käyttäytyminen voidaan<br />

laskea erilaisin menetelmin. Perinteinen<br />

tapa on käyttää rakennusmääräyskokoelman<br />

kaavoja. Nyt on saatavilla<br />

myös kaupallisia ja helppokäyttöisiä<br />

ohjelmia.<br />

Ikkunoiden ja ovien ominaisuuksiin<br />

tulee kiinnittää erityistä huomiota.<br />

Nyrkkisääntö on, että niiden U-arvon<br />

tulee alittaa 0,8. Ikkunoissa on umpioelementtien<br />

kehitys ollut suotuisaa,<br />

mutta ikkunapuitteet ja karmit ovat ikkunan<br />

huonoimmat osat.<br />

Kaksi pienkerrostaloa Wolfurtissa Itävallassa<br />

on suunniteltu passiivitaloperiaatteiden<br />

mukaan. Katon aurinkopaneelit<br />

lämmittävät käyttöveden ja pellettilämmityskattila<br />

tasaa olosuhde-eroja.<br />

Asuntojen ilmalämmityksen tuloilma<br />

otetaan maanalaisen putken kautta.

tuottavia taloja<br />

giataloihin<br />

Passiivitaloksi voidaan rakentaa arkkitehtuuriltaan mikä tahansa<br />

talo. Kuvan talo sijaitsee Saksan Nürnbergissä.<br />

Ulkovaipan tiiveys on ehdoton<br />

vaatimus. Ilmavuodot voivat<br />

heikentää tuntuvasti rakennuksen<br />

lämpökäyttäytymistä. Tällöin<br />

hyväkin lämmöneristys menettää<br />

merkityksensä.<br />

Lämmön talteenotossa<br />

voimakas kehitysvaihe<br />

Lämmön talteenottolaitteiden<br />

kehitys on voimakkaassa kehitysvaiheessa.<br />

Varsinkin poistoilman<br />

lämpöpumppujen tehot ovat parantuneet<br />

merkittävästi. Nykyiset<br />

laitteet voivat tuottaa riittävästi<br />

energiaa lämmintä käyttövettä<br />

varten. Edes aurinkolämpöpaneeleita<br />

ei enää tarvita.<br />

Kylmillä ilmoilla hyötysuhteeseen<br />

vaikuttaa tuloilman lämpötila.<br />

Siksi tuloilma tulisi lämmittää<br />

yli 0-asteiseksi. Se voidaan hoitaa<br />

mm. maahan upotetun ilmaputken<br />

kautta tai lämmönvaihtimella<br />

maalämmön avulla.<br />

Keski-Euroopassa käytössä<br />

passiivitalon sertifi ointi<br />

Suomessa ei toistaiseksi tarvita<br />

virallista todistusta passiivitaloista,<br />

koska meillä ei ole niistä<br />

mitään normeja tai muuta lain-<br />

säädäntöä, joka vaatisi todistuksen<br />

passiivitalostandardin täyttämisestä.<br />

Keski-Euroopassa on käytössä<br />

laskentamenetelmä Passive House<br />

Planning Package (PHPP), joka<br />

on saksalaisen Passiv Haus<br />

Institutin kehittämä. EU:ssa ollaan<br />

tällä hetkellä omaksumassa<br />

em. menetelmää.<br />

Perusparannukset kohti<br />

passiivitalotekniikkaa<br />

Rakennuskannan vaikutus kasvihuonepäästöihin<br />

on noin 40 prosenttia.<br />

Merkittävin vaikutus olisi<br />

olemassa olevan rakennuskannan<br />

energiatehokkuuden parantaminen<br />

yhdessä uudisrakentamisen<br />

kanssa. Parhaiten se onnistuisi<br />

talotekniikan perusparannuksen<br />

yhteydessä.<br />

Tässä törmätään kustannusvaikutuksiin.<br />

Ei ole mielekästä<br />

rasittaa talon asukkaita lähes tuplakustannuksilla<br />

normaaliin linjasaneeraukseen<br />

verrattuna. Täytyy<br />

kehittää rahoitusmenetelmiä,<br />

joilla voidaan ilman asumiskustannusten<br />

merkittävää nousua<br />

hoitaa kaikki korjaustoimet.<br />

Keski-Euroopassa on yleis-<br />

Antti-matonpesualtaat<br />

ja -mattomankelit<br />

Puhdasta mukavuutta<br />

matonpesuun.<br />

- moduulimitoitus, altaiden määrää<br />

helppo lisätä<br />

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään<br />

- oikea ergonomia<br />

Kysy lisätietoja<br />

ja pyydä tarjous!<br />

Koskentie 89, 25340 KANUNKI<br />

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777<br />

project@antti-teollisuus.fi<br />

www.antti-teollisuus.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

49

Ourex Oy • Rasulankatu 7 A 2 • 33730 Tampere<br />

puh. (03) 212 8000 • faksi (03) 212 8158 • www.ourex.<br />

50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Olemme mukana Kuntamarkkinoilla 10.-11.9.<br />

KUN SUUNNITTELET KOHDEPOISTOA,<br />

ANNA MEIDÄN PÄIVITTÄÄ SINULLE<br />

UUSIMMAT TIEDOT<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Ourex on erikoisilmastoinnin asiantuntija. Palvelemme<br />

monipuolisesti ja yksilöllisesti: poistamme työskentelyilmasta<br />

haitalliset pölyt, kaasut, höyryt ja muut epäpuhtaudet.<br />

Kokonaisratkaisumme sisältää korkealaatuiset tuotteet,<br />

mitoituksen, käytönopastuksen sekä huolto- ja varaosapalvelun<br />

- 25 vuoden kokemuksella.<br />

tynyt ns. ESCO-palvelu (Energy<br />

Service Company), jossa ulkopuolinenenergia-asiantuntija<br />

toteuttaa/rahoittaa taloyhtiössä<br />

energian säästötoimenpiteet.<br />

Idea perustuu siihen, että<br />

rahoittaja kattaa investointinsa<br />

energiansäästöillä.<br />

Toinen tapa on luoda taloyhtiölle<br />

lisää rakennusoikeutta joko<br />

olemassa olevien ns. sekundääritilojen<br />

käyttötarkoitusten<br />

muuttamisella tai lisärakentamisella.<br />

Tässä tarvitaan edelliseen<br />

verrattuna yhteiskunnan ja<br />

erityisesti kunnan toimia. Lisärakennusoikeus<br />

voidaan hoitaa<br />

esimerkiksi poikkeuslupamenettelyn<br />

tai kaavoituksen kautta<br />

(vrt. Helsingin ullakkorakentaminen).<br />

Oma ongelmansa ovat rakennussuojelukohteet.Saksassa<br />

on barokkitalo Görlizissä pystytty<br />

perusparantamaan passiivitaloksi<br />

suojelutavoitteet huomioon<br />

ottaen. Kysymys on kokonaisuudesta,<br />

ei yksittäisistä<br />

teknisistä ratkaisuista.<br />

Passiivitaloista kohti<br />

0-energiataloja<br />

Passiivitalojen ollessa jo täydessä<br />

tuotannossa Keski-Euroopassa<br />

on keskustelu kääntynyt 0energiatalojen<br />

tai jopa +energiatalojen<br />

tuottamiseen. Näitä<br />

hankkeita on jo muutamia toteutettu.<br />

Washingtonissa järjestettiin<br />

viime vuonna teknisille yliopistoille<br />

suunnattu toteutuskilpailu<br />

(Decathlon), jossa piti tuottaa<br />

täysin energiaomavarainen<br />

n. 70 m2 suuruinen asuintalo.<br />

Toteutuksessa piti ottaa huomioon<br />

myös liikkumisen energia.<br />

Voittaneessa Darmstadtin<br />

teknillisen korkeakoulun talossa<br />

energian tuottivat aurinkosähköpaneelit.<br />

Sähköenergia<br />

varastoitiin akkuihin, joista talon<br />

tekniikka käytti sitä hyväksi.<br />

Ylimääräinen energia purettiin<br />

sähköauton akkuihin. Autolla<br />

voitiin seuraavana päivänä<br />

tehdä työmatkat. Rakennus itsessään<br />

oli tehty erittäin hyvillä<br />

eristeillä ja ikkunoiden U-arvo<br />

oli käsittämättömät 0,32.<br />

Energiaa tuottavat talot ovat<br />

jo nykypäivää. Katsotaan, milloin<br />

sellainen nähdään Suomessa.<br />

Kuntien tulisi näyttää<br />

esimerkkiä<br />

Kunkin kunnan tulisi näyttää<br />

omissa toimissaan esimerkkiä<br />

palvelujen ekotehokkaassa<br />

rakentamisessa ja palveluiden<br />

järjestämisessä. Ohjauskeinoja<br />

voivat olla eri ohjelmien ja sopimusten<br />

ohella tontinluovutusehdot<br />

ja kaavoitus sekä tariffi politiikka.<br />

Kunnalla on myös tietyissä<br />

rajoissa mahdollisuus vaikuttaa<br />

kiinteistöveron avulla halutun<br />

suunnan toteutumiseen.<br />

Kunnalle on nykyisin mahdollista<br />

käyttää yksityisten omistamilla<br />

alueilla erityistä kehittämissopimuskäytäntöä,<br />

jolla<br />

määritellään alueen toteutuksessa<br />

kaikkien osapuolten roolit,<br />

velvollisuudet ja kustannustenjakoperusteet<br />

sekä myös energiatehokkuuden<br />

tavoitteet.<br />

Kunnilla on keskeinen rooli<br />

puitteiden järjestämisessä erilaisia<br />

demonstraatiohankkeita varten.<br />

Niistä hyvänä esimerkkinä<br />

olivat asuntomessut Vaasassa.<br />

Yhteiskunnan ja<br />

markkinoiden ohjaus<br />

Normien kiristykset ohjaavat rakentamistaenergiatehokkaampaan<br />

suuntaan, samoin markkinat.<br />

Energian hinnannousun<br />

myötä vähemmän energiaa kuluttavien<br />

talojen kysyntä kasvaa,<br />

ja energiasyöppöjä taloja on yhä<br />

vaikeampi saada kaupaksi.<br />

EU:ssa on useita toimenpiteitä<br />

ja ohjelmia, jotka tähtäävät<br />

CO 2 -päästöjen vähentämiseen.<br />

EU:n ehkä kiinnostavin energiatehokkuuden<br />

parantamista<br />

palveleva ohjelma on Intelligent<br />

Energy Europe (IEE) 2007–13.<br />

Siihen hyväksyttiin viime vuonna<br />

yli 70 projektia. Suomalaiset<br />

olivat mukana vain viidessä.<br />

Tänä vuonna jaossa on 45<br />

milj. euroa. Yhteensä ohjelman<br />

budjetti on 730 miljoonaa, mikä<br />

on vaatimaton verrattuna samanaikaiseen<br />

Tekesin ”Kestävä<br />

yhdyskunta” -ohjelmaan, jonka<br />

budjetti on 100 milj. euroa. ■

Kontiolahti<br />

kaavoittaa<br />

matalaenergiakylää<br />

TEKSTI: Anna-Mari Tyyrilä<br />

KUVAT: Pentti Potkonen<br />

Kontiolahti kaavoittaa<br />

23 hehtaarin aluettamatalaenergiataloille.<br />

Hankkeen toteutuminen<br />

vaatii hyviä puheenlahjojarakennustarkastukselta,<br />

sillä<br />

2010 voimaan tulevat<br />

energiatehokkuusnormit<br />

eivät vielä ole voimassa<br />

alueella, jonka<br />

rakentaminen alkaa<br />

ensi vuonna.<br />

■■ Joensuusta vain kuuden kilometrin<br />

päässä sijaitseva Suutelan<br />

alue on nimetty Suomen ensimmäiseksi<br />

ja laajimmaksi matalaenergiarakentamisenpuutaloalueeksi.<br />

Pelloille on mahdollista<br />

rakentaa 120–150 asuntoa:<br />

omakotitaloja, rivitaloja sekä matalia<br />

pienkerrostaloja.<br />

– Alueen viereen tulee pieni<br />

yksityinen kaukolämpölaitos,<br />

joka tuottaa energian puupohjaisesti.<br />

Rakennusmääräykseen<br />

liitetään velvollisuus liittyä kaukolämpöverkkoon,<br />

vs. kaavoitusjohtaja<br />

Vesa Huohvanainen<br />

kertoo.<br />

Laajennusta odottava viereinen<br />

Lehmon koulu liittyy samaan<br />

lämpöverkkoon. Toiveena on li-<br />

– Kaavamääräyksissä ei voida<br />

edellyttää matalaenergiarakentamista,<br />

mutta siihen pyritään,<br />

rakennustarkastaja Ulla Kettunen<br />

painottaa.<br />

säksi, että talojen lämmityksissä<br />

hyödynnettäisiin myös aurinkoenergiaa<br />

tai maalämpöä.<br />

Kaavoitus tavallista<br />

yksityiskohtaisempaa<br />

Energiaratkaisuja mietitään parhaillaan<br />

käynnistyvän asemakaavan<br />

laadinnan yhteydessä. Kaavoituksen<br />

pohjana on Oulun yliopistossa<br />

arkkitehtuuria opiskelevan<br />

Kari Pöykön ehdotus alueen<br />

jäsentämisestä.<br />

Oulun yliopisto on hankkeessa<br />

mukana, sillä Suutelan alue kuuluu<br />

osana Moderni puukaupunki<br />

-hankkeeseen. Alue on osa valtakunnallista<br />

Asumisen klusteriohjelmaa,<br />

jota Pohjois-Karjalassa koordinoi<br />

Joensuun Tiedepuisto Oy.<br />

Tontit tulevat olemaan varsin<br />

pieniä ja taloryppäät tiiviitä,<br />

jolloin kaukolämpö tulee edullisemmaksi<br />

lyhyempien putkivetojen<br />

ansiosta. Maalaismaisuus<br />

toteutuu paitsi puurakentamisessa,<br />

myös asuinalueen keskelle jätettävällä<br />

peltoalueella, joka pysyy<br />

viljeltynä.<br />

– Asemakaavoituksessa toteutetaan<br />

korttelikohtainen suunnittelu,<br />

jossa nähdään kaikkien rakennusten<br />

sijoittelu. Kontiolahdella<br />

näin tarkkaa suunnittelua ei<br />

ole tehty aiemmin, Huohvanainen<br />

mainitsee.<br />

Tavoite on, että kaava on valmis<br />

kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi<br />

ensi keväänä. Sen jälkeen<br />

alkaa kunnallistekniikan rakentaminen.<br />

Alueen toivotaan olevan<br />

kaikilta osiltaan valmis 2013.<br />

Rakentajille suosituksia<br />

ennen määräyksiä<br />

Matalaenergiatalojen nouseminen<br />

vaatii rakennustarkastukselta<br />

tavallista enemmän työtä.<br />

Energiatehokkuusvaatimukset<br />

kiristyvät 2010, joten ensi vuonna<br />

alkavilta talohankkeilta ei vielä<br />

voida edellyttää uusien normien<br />

mukaista rakentamista.<br />

– Rakentajat lähtevät liikkeelle<br />

vapaaehtoiselta pohjalta. Kaavoituksessa<br />

pyrimme kuitenkin<br />

jo ottamaan huomioon rakennusten<br />

sijoittelun. Lisäksi suositamme<br />

selkeitä muotoja, isoimpien<br />

ikkunoiden suuntaamista<br />

etelään, nykyistä parempaa lämmöneritystä<br />

ja tehokasta lämmön<br />

ENERGIA<br />

Ensi vuonna tähän aikaan Suutelan<br />

peltoja käännetään nurin<br />

puutaloja varten, vs. kaavoitusjohtaja<br />

Vesa Huohvanainen<br />

esittelee.<br />

talteenottoa, rakennustarkastaja<br />

Ulla Kettunen sanoo.<br />

Suosituksena on sekin, että jokaisessa<br />

talossa olisi tulisija. Kulkuväylät<br />

laaditaan sellaisiksi, että<br />

puukuormat on helppo tuoda talon<br />

viereen.<br />

Huohvanainen huomauttaakin,<br />

että kaavan toteutuminen on<br />

käytännössä rakennusvalvonnan<br />

käsissä ja vaatii rakennustarkastajalta<br />

hyviä puheenlahjoja hänen<br />

neuvotellessaan talonrakentajien<br />

kanssa.<br />

Kiinnostusta riittää<br />

Matalaenergiarakentaminen on<br />

vielä varsin uutta, joten tiedon<br />

jakamista tarvitaan. Kunnassa<br />

mietitään parhaillaan, millaisia<br />

tiedotus- ja koulutustilaisuuksia<br />

on paikallaan järjestää.<br />

Suutelan alue on herättänyt<br />

mielenkiintoa uutta taloa suunnittelevien<br />

keskuudessa. Kun<br />

suunnitelmia esiteltiin ensimmäistä<br />

kertaa Karjalan Messujen<br />

yhteydessä kesäkuussa, Kontiolahden<br />

osastolla kävi tavallista<br />

enemmän väkeä.<br />

– Koetamme työstää kaavan<br />

sellaiseksi, että alue kiinnostaisi<br />

myös urakoitsijoita. Pyrimme<br />

tekemään siitä houkuttelevan ja<br />

jälleenmyyntiarvonsa säilyttävän,<br />

Kettunen sanoo. ■<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

51

Miljoonakaupunki ehkäisee jätteen syntyä,<br />

panostaa kierrätykseen, polttaa jätettä keskellä<br />

kaupunkia, kuivaa lietteen energiaksi...<br />

WIEN IST ANDERS<br />

Spittelaun jätevoimala toimii Wienin keskustassa. Koristeellinen ulkoasu on taiteilija<br />

Friedensreich Hundertwasserin käsialaa.<br />

52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Auli Hovi<br />

”Wien ist anders.” Tämä Itävallan<br />

pääkaupungin motto pitää<br />

paikkansa myös jätehuollon<br />

kohdalla. Wien on lähtenyt toimimaan<br />

muuta Itävaltaa ja useita<br />

muita EU-maita rivakammin<br />

EU:n asettamien tavoitteiden<br />

saavuttamiseksi.<br />

Auli Hovi, informaatikko, Ekokem Oy Ab<br />

■■ Wienissä jätteiden erilliskeräysjärjestelmiä<br />

on kehitetty jo 1970-luvulta lähtien. Tällä<br />

hetkellä yhdyskuntajätteestä jo 40 prosenttia<br />

kerätään erillään sekajätteistä. Jätemäärät tässä<br />

1,6 miljoonan asukkaan kaupungissa ovat<br />

kuitenkin kasvussa arviolta 0,6–3 prosenttia<br />

vuosittain.<br />

Itävallan lainsäädännön mukaan käsittelemättömän<br />

jätteen sijoittaminen kaatopaikalle<br />

on ollut kiellettyä vuodesta 2004. Myös kaatopaikkaveroa<br />

on nostettu suunnitellusti. Veron<br />

suuruus on tällä hetkellä 87 €/t. Wienin<br />

kaatopaikkatila on rajoitettu, ja uuden kaatopaikan<br />

sijoittaminen kaupungin alueelle olisi<br />

hyvin vaikeaa.<br />

Jätemäärien kasvu, kaatopaikkauksen vaikeutuminen<br />

ja Wienin kaupungin ympäristömyötäinen<br />

asenne johtivat siihen, että jätehuollolle<br />

laadittiin vuoteen 2012, osittain jopa<br />

vuoteen 2022 ulottuva suunnitelma. Lähtökohtana<br />

on kaupunkilaisten hyvinvointi, ilmastonsuojelu<br />

sekä resurssien kestävä käyttö.<br />

Kaupunki on myös päättänyt sitoutua hoitamaan<br />

jätehuollon kunnallisena palveluna.<br />

Kaupunki on aktiivinen<br />

jätehuollon toimija<br />

Wienin jätehuoltoa hoitaa kaupungin hallintoyksikkö<br />

Magistratabteilung 48 (MA48). Wienin<br />

kaupungin energialaitoksen kaukolämpöyhtiö<br />

Fernwärme Wienillä on myös tärkeä rooli jätehuollossa.<br />

Yhtiö operoi jätteenpolttolaitoksia<br />

sekä hoitaa kaukolämmön tuotannon ja jakelun.<br />

Wienin kaupungin keskusjätevedenpuhdistamo<br />

ja rakenteilla oleva Pfaff enaun yhdys-

Pfaffenaun jätevoimala, joka käynnistyy syyskuussa 2008. Laitoksen<br />

yhteyteen on sijoitettu myös ruokajätteen biokaasutuslaitos.<br />

kuntajätteen polttolaitos ovat kaupungin<br />

kokonaan omistamia liikelaitoksia.<br />

MA48 operoi myös kierrätyslaitoksia<br />

ja kaatopaikkaa.<br />

Kotitalouksien ja pienten yritysten<br />

jätehuollon hoitaa kaupunki.<br />

Muut yritykset voivat itse<br />

valita, keneltä jätehuollon palvelut<br />

ostavat. MA48 ostaa myös joidenkin<br />

kierrätysjakeiden käsittelyä<br />

yksityisiltä yrityksiltä. Vuonna<br />

2005 Wienin alueella toimi<br />

113 tavanomaisten jätteiden ja<br />

86 ongelmajätteiden keräystä ja<br />

käsittelyä harjoittavaa yritystä.<br />

Luonnollisesti<br />

vähemmän jätettä<br />

Jätteen synnyn ehkäisyyn ryhdyttiin<br />

Wienissä jo 2002. Tällöin<br />

käynnistettiin useita kampanjoita<br />

tunnuksella ”Natürlich weniger<br />

mist” (Luonnollisesti vähemmän<br />

jätettä). 2005–07 toteutettiin<br />

54 projektia, joilla oli suoria vaikutuksia<br />

syntyvän jätteen määrään<br />

ja asukkaiden tietoisuuden<br />

lisäämiseen. Muovipullojätteen<br />

määrää pyrittiin vähentämään<br />

myymällä wieniläisen muotoilijan<br />

suunnittelemaa vesikarahvia<br />

juomalaseineen ja nostamalla vesijohtoveden<br />

imagoa.<br />

Kaupoille on kehitetty monikäyttöisiäkuljetuspakkauksia,<br />

kaupungin yksiköt noudattavat<br />

omissa hankinnoissaan<br />

”ÖkoKauf ” -kriteerejä ja erilaisille<br />

yrityksille, mm. sairaaloille<br />

on suunniteltu omia jätteen synnyn<br />

ehkäisyn ohjelmia. MA-48<br />

ylläpitää myös kierrätyskauppaa<br />

”48er-Basar”.<br />

Materiaalikierrätystä<br />

teltassa<br />

Erilliskerättäviä jätejakeita ovat<br />

bio-, pakkauslasi-, metalli-, paperi/pahvi-<br />

sekä muovipullo-<br />

Aki Itänen<br />

jätteet. Keräyspisteitä on noin<br />

2 500. Tavoitteena on, että kaikilla<br />

asukkailla olisi kierrätyspiste vähintään<br />

5 minuutin kävelymatkan<br />

päässä asunnoltaan. Ongelmajätteitä<br />

vastaanotetaan 19 jäteasemalla,<br />

32 keräyspisteessä sekä<br />

kiertävissä keräysautoissa.<br />

MA48 toimii aktiivisena operaattorina<br />

kierrätettävien jätejakeiden<br />

käsittelyssä. Käsittely on<br />

keskittynyt 1980-luvulla rakennettuun<br />

kotaa muistuttavaan rakennukseen<br />

”48er-Zelt”. Rakennuksessa<br />

tehdään kierrätyspolttoainetta,<br />

esikäsitellään biojätettä<br />

kompostointia varten ja käsitellään<br />

sähkö- ja elektroniikkaromua.<br />

Laitoksessa käsitellään<br />

myös jätteenpolttolaitosten kuonat,<br />

tuhkat ja kaasunpuhdistusjätteet<br />

loppusijoitusta varten.<br />

Uusimpana prosessina teltassa<br />

on muovijätteen kierrätyslaitos,<br />

jossa lajitellaan ja murskataan<br />

muovipullokeräyspisteistä<br />

saadut sekä yrityksiltä vastaanotettavat<br />

muovijätteet.<br />

Suljettu kierto<br />

elintarvikehuollossa<br />

Kotitalouksista erilliskerättävä<br />

biojäte saa sisältää vain puutarhajätettä,<br />

maustamattomia tai<br />

kypsentämättömiä hedelmiä tai<br />

vihanneksia, leipää ja kahvinpuruja.<br />

Kaikki keitetyt ruoantähteet,<br />

liha, maitotuotteet ja pakatut<br />

elintarvikkeet lajitellaan sekajätteeseen,<br />

joka päätyy polttoon.<br />

Tähän on päädytty siksi, että<br />

kompostituotteen laatu halutaan<br />

pitää korkeatasoisena ja kompostikäsittely<br />

ympäristön kannalta<br />

haitattomana. Biojäte kompostoidaan<br />

esikäsittelyn jälkeen<br />

aumakomposteissa kahdella laitoksella.<br />

Kompostituotetta käytetään<br />

kaupungin omilla maatiloil-<br />

la, jotka ovat siirtymässä luomuviljelyyn.<br />

Lisäksi kompostia käytetään<br />

viheralueilla ja puistoissa.<br />

Myös kaupunkilaiset voivat noutaa<br />

kompostituotetta ilmaiseksi.<br />

Wienin kokoisessa suurkaupungissa<br />

syntyy suuret määrät<br />

biojätettä ravintoloista ja suurkeittiöistä.<br />

Tämän jätejakeen käsittelyyn<br />

on turvallisen kompostituotteen<br />

takaamiseksi päätetty<br />

käyttää biokaasutusta. Viime<br />

syyskuussa avattiin Pfaff enaun<br />

yhdyskuntajätteen polttolaitoksen<br />

yhteyteen rakennettu kaasutuslaitos.<br />

Laitoksen vuosikapasiteetti<br />

on 17 000 t, ja se tuot-<br />

JÄTEHUOLTO<br />

Kompostoitavan puutarhajätteen esikäsittelyä, taustalla kierrätysteltta<br />

”48er Zelt”.<br />

taa energiaa 11,2 GWh. Lopputuote<br />

sekoitetaan tukiaineeseen<br />

ja käytetään kompostituotteiden<br />

tapaan. Tätä prosessia MA48 on<br />

aikeissa laajentaa.<br />

Puhdistamolietteen<br />

käsittely edistyksellistä<br />

Wienin yhdyskuntajätteen käsittely<br />

on jo pitkään perustunut<br />

polttoon. Vanhin laitos, Flötzersteig,<br />

valmistui 1959. Moneen<br />

kertaan modernisoitu laitos toimii<br />

edelleen. Tunnetuin on Wienin<br />

keskustassa sijaitseva Spittelaun<br />

polttolaitos. Laitoksella sattui<br />

tulipalo 1987, minkä jälkeen<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Auli Hovi<br />

53

FERNWÄRME<br />

Wienin kaupungin energialaitoksen<br />

Wien Energie<br />

GmbH:n tytäryhtiö<br />

Tuottaa kaukolämpöä, kaukokylmää,<br />

sähköä ja kaasua<br />

37 % Wienin asukkaista on<br />

kaukolämmön piirissä<br />

(270 000 asuntoa ja 6 000<br />

suurasiakasta)<br />

Kaukolämpöverkon pituus<br />

on 1 100 km<br />

98 % lämmöstä tuotetaan<br />

jätteillä<br />

Jätettä käsitellään vuosittain<br />

yhteensä lähes 900 000 tonnia<br />

Jätteenkäsittelypalvelujen<br />

myynnillä saadaan vuosittain<br />

23 % yhtiön tuloista<br />

www.wienenergie.at/<br />

fernwaerme<br />

sitä vaadittiin suljettavaksi.<br />

Laitoksen imagoa parannettiin<br />

ja se avattiin 1991 tekniikaltaan<br />

nykyaikaistettuna ja ulkoasultaan<br />

uudennäköisenä, taiteilija<br />

Friedensreich Hundertwas-<br />

Suomalainen huipputuote<br />

• Tehokas, voimakas ja ulottuva<br />

• Huippuluokan ergonomia<br />

• Erinomainen ketteryys<br />

• Monikäyttöinen<br />

- yli 60 työlaitetta<br />

• Runko-ohjattu<br />

- ei vaurioita nurmikkoa<br />

• Portaaton voimansiirto<br />

• Hydraulinen neliveto<br />

• Mahtava työntövoima<br />

• Helppo ajaa<br />

• Alhaiset<br />

käyttökustannukset<br />

AVANT TECNO OY<br />

Ylötie 1, 33470 YLÖJÄRVI<br />

Puh. (03) 347 8800<br />

Fax (03) 348 5511<br />

e-mail: sales@avanttecno.com<br />

54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

serin koristelemana. Satulinnan<br />

näköinen laitos toimii edelleen<br />

pienellä tontilla yliopiston, sairaalan,<br />

metroaseman ja asutuksen<br />

välissä Tonavan rannalla.<br />

Wienin puhdistamolietteen<br />

käsittelyratkaisu tehtiin jo 70-luvulla,<br />

kun lietteen kompostointi<br />

koettiin hankalaksi ja Itävaltaan<br />

tarvittiin ongelmajätteiden korkealämpötilapolttoonkäsittelylaitos.<br />

Nämä kaksi asiaa yhdistettiin,<br />

ja kesällä 1980 avattiin kansainvälisestikin<br />

ainutlaatuinen<br />

Simmeringer Haiden jätteenkäsittelylaitos.<br />

Wienin keskusjätevedenpuhdistamo<br />

sijaitsee näiden jätteenpolttolaitosten<br />

vieressä. Puhdistamossa<br />

käsitellään lähes kaikki<br />

Wienin alueen jätevedet, noin<br />

noin 200 milj. kuutiota vuodessa.<br />

Puhdistamoa laajennettiin 2000–<br />

05, ja se on yksi Euroopan moderneimpia.<br />

Puhdistamoliete kuivataan<br />

painovoimaisesti puhdistamolla<br />

noin 4 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen,<br />

jonka jälkeen se pumpataanlietteenkäsittelylaitoksel-<br />

le. Esilämmityksen jälkeen lietettä<br />

kuivataan kemiallisesti sekä<br />

mekaanisesti lingoilla. Kuivattu<br />

liete poltetaan kolmessa leijukerroskattilassa<br />

noin 850 asteen<br />

lämpötilassa. Kuivatukseen tarvittavaa<br />

lämpöenergiaa saadaan<br />

ongelmajätteiden polttoprosessista<br />

sekä kuivatun lietteen poltosta.<br />

Alueen polttoprosesseista<br />

syntyy kaukolämpöenergiaa vuosittain<br />

yli 450 GWh. Sähköstäkin<br />

tuotetaan itse yli 60 prosenttia.<br />

Simmeringin laitoksella otettiin<br />

2006 käyttöön uudentyyppinen<br />

kiertoleijukattila, joka on<br />

suunniteltu kotitalousjätteestä<br />

valmistetun kierrätyspolttoaineen<br />

käyttöön sekä puhdistamolietteen<br />

polton varakapasiteetiksi.<br />

Laitos polttaa vuosittain 85 000<br />

tonnia jäteperäistä polttoainetta<br />

ja 15 000 tonnia lietettä. Näiden<br />

laitosten viereen on rakennettu<br />

Wienin uusin yhdyskuntajätteen<br />

polttolaitos, Pfaff enau. Laitos kätkee<br />

sisäänsä kaksi arinakattilaa,<br />

joiden yhteinen jätteenkäsittelykapasiteetti<br />

on 250 000 t/a. Laitos<br />

käynnistetään syksyllä.<br />

AVANT - juuri oikean kokoinen !<br />

www.avanttecno.com<br />

Kaatopaikka hierarkian<br />

hännänhuippuna<br />

Kaupungin ainoa kaatopaikka<br />

Rautenweg on kooltaan 58 ha.<br />

Loppusijoitettaviksi hyväksytään<br />

vain kaatopaikkakriteerit täyttävät<br />

ja kaatopaikan ympäristöluvassa<br />

mainitut jätelajit. Biohajoavia<br />

jätteitä ei hyväksytä kaatopaikalle<br />

– jätteen TOC-pitoisuuden<br />

tulee olla alle 4 prosenttia. Kaatopaikan<br />

rakenteissa käytetään<br />

polttolaitosten kuonia ja stabiloituja<br />

tuhkia. Kaatopaikkatilan<br />

arvioidaan riittävän 2026 asti. ■<br />

Jätehuoltoyhdistys ry kävi tutustumassa<br />

kaupungin jätehuoltoon kesäkuussa.<br />

Artikkeli on kirjoitettu opintomatkalla<br />

saatujen vaikutteiden pohjalta.<br />

Lisää tietoa:<br />

Wienin kaupunki: www.wien.gv.at<br />

Magistrat 48: www.abfall.wien.at<br />

Umweltzentrum Simmering:<br />

www.umweltzentrum.at<br />

Natürlich weniger mist -kampanjat:<br />

www.natuerlichwien.at/wenigermist

Timo Mäkinen ajaa lieteautoa ja käyttää uutta sähköistä tiedonsiirtoa työssään ähtäriläisellä Kuljetus-<br />

Savolaisella. Kuvassa myös Satu Suomijoki Lakeuden Etapista ja kuljetusyrittäjä Jani Savolainen.<br />

Tiedonsiirto sähköistä, kuljetukset reitityksessä<br />

LIETELOGISTIIKKA<br />

pelaa Etelä-Pohjanmaalla<br />

Lakeuden Etappi Oy on<br />

organisoinut sakokaivojentyhjennystoiminnan<br />

yhtenäiseksi, ja lietekuljetusten<br />

reititys on<br />

käynnistymässä. Yhtiö<br />

on edelläkävijä logistiikan<br />

ohjausjärjestelmän<br />

käyttämisessä lietetoiminnassa.<br />

Kun paperit<br />

korvataan kännykän<br />

välityksellä sähköisellä<br />

tiedonsiirrolla, aikaa ja<br />

vaivaa säästyy.<br />

Hannele Lyytikäinen-Käppi,<br />

tiedottaja, Lakeuden Etappi Oy<br />

■■ Asumisessa syntyvien lietteiden<br />

kuljetuksesta ja käsittelystä<br />

huolehtiminen tuli kunnallisen<br />

jätehuollon vastuulle, kun jätelaki<br />

määritteli asumisessa syntyvän<br />

lietteen jätteeksi. Lakeuden<br />

Etappi vastaa Etelä-Pohjanmaal-<br />

la 13 omistajakuntansa jätehuollon<br />

hoitamisesta, joten kiinteistöjen<br />

lietteiden kuljetus ja jatkokäsittelyn<br />

järjestäminenkin tulivat<br />

osaksi yhtiön toimintaa.<br />

– Lakeuden Etappi on kuntien<br />

ympäristöviranomaisten ja jätevedenpuhdistamojen<br />

kanssa rakentanut<br />

järjestelmän, jolla lietetoiminta<br />

on saatettu lain edellyttämälle<br />

mallille, Lakeuden Etapin<br />

kuljetusvastaava Janne Väänänen<br />

kertoo.<br />

– Olennaisinta uudistuksessa<br />

on, että liete on toimitettava vähintään<br />

kaksi kertaa vuodessa jätevedenpuhdistamolle.<br />

Edes omien<br />

asumisessa syntyvien lietteiden<br />

levittäminen pellolle ilman<br />

asianmukaista käsittelyä ei ole<br />

enää luvallista, Väänänen sanoo.<br />

Lietteen kuljetus Lakeuden<br />

Etapin alueella on ainakin toistaiseksi<br />

vielä sopimusperusteista.<br />

Kiinteistöjen omistajat tilaavat<br />

itse lietteen kuljetuksen, mutta se<br />

on tilattava sellaisilta urakoitsijoilta,<br />

jotka jäteyhtiö, jätevedenpuhdistamot<br />

ja paikallinen ympäristökeskus<br />

ovat hyväksyneet.<br />

Tavanomainen jätteenkuljetus<br />

Etapin toimialueella on kunnan<br />

kilpailuttamaa.<br />

Järjestelmä vauhtiin<br />

projektilla<br />

Uuden järjestelmän toteuttamiseksi<br />

Lakeuden Etapissa käynnistettiin<br />

2006 erillinen projekti<br />

ja pestattiin 2007 täysipäiväinen<br />

työntekijä hankkeeseen. Projekti<br />

päättyi viime vuoden lopussa,<br />

mutta sen käynnistämä toiminta<br />

jatkuu nyt jo vakiintuneena.<br />

– Isoin urakka oli asiakasrekisterien<br />

laatiminen. Nyt asiakas<br />

voi maksaa käsittelylaskunkin<br />

normaalin jätelaskun yhteydessä,<br />

kuljetusurakoitsijat laskuttavat<br />

edelleen kuljetuksesta itse,<br />

kuljetusjärjestelijä Satu Suomijoki<br />

Lakeuden Etapista kertoo.<br />

Rekisterin ansiosta asiakkaan<br />

ei tarvitse itse pitää kirjaa kaivon<br />

tyhjennyksestä, koska hän<br />

saa tiedot jäteyhtiöstä.<br />

Hankkeen päämääränä oli<br />

saada kaivojen tyhjennys- ja käsittelytoiminta<br />

yhtä vaivattomaksi<br />

kuin normaalien jäteastioiden<br />

tyhjennys. Työssä edettiin<br />

niin, että yksi kunta toimi aluksi<br />

Hannele Lyytikäinen-Käppi<br />

JÄTEHUOLTO<br />

Rami Keski-Jyrä Kurikasta tallentaa<br />

tyhjentämänsä kaivon tiedot<br />

kännykkään, josta ne lähtevät<br />

jäteyhtiön asiakasrekisteriin.<br />

pilottialueena hankkeessa. Tästä<br />

saatujen kokemusten pohjalta<br />

hanketta laajennettiin, niin että<br />

kevättalvella 2008 kaikki alueen<br />

kunnat olivat jo uuden järjestelmän<br />

piirissä.<br />

– Projekti toteutui tavoitteiden<br />

mukaisesti, asiakkaat tulivat<br />

melko hyvin vastaan ja ryhtyivät<br />

tilaamaan kaivojen tyhjennyksiä<br />

saatuaan tietoa muutoksesta,<br />

Suomijoki kertoo. Jäteyhtiö tiedotti<br />

projektin joka vaiheessa uudesta<br />

käytännöstä, ja tiedotus asiasta<br />

jatkuu.<br />

Tasataksa helpottaa<br />

kuljetusten järjestämistä<br />

Aikaisemmin jätevedenpuhdistamoilla<br />

Lakeuden Etapin toimialueella<br />

on ollut kunnittain vaihtelevat<br />

hinnat. Tasataksan saamiseksi<br />

alueelle muun jätehuollon<br />

tapaan puhdistamot määrittivät<br />

omat käsittelyhintansa, jonka<br />

pohjalta taksa muodostettiin.<br />

Alueelle haluttiin tasataksa, koska<br />

näin kuljetusurakoitsijat voivat<br />

järjestää logistisesti kuljetukset<br />

lähimmälle puhdistamolle,<br />

mikä ei välttämättä aina ole<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

55<br />

Irene Murtomäki

Liikunnan olosuhdeseminaari<br />

Liikunta osaksi<br />

yhdyskuntasuunnittelua<br />

Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä 10.-11.12.2008<br />

Tule mukaan vuoden merkittävimpään olosuhdeseminaariin Verumäelle!<br />

Liikunta osana yhdyskuntasuunnittelua tuo esille haasteet ja mahdollisuudet<br />

nykypäivän suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa. Kohderyhmänä<br />

ovat liikuntatoimen johtavat viranhaltijat, kunnossapidon<br />

työnjohtajat ja työntekijät, teknisen toimen suunnittelijat, liikunta-alan<br />

yksityisyrittäjät sekä kunnan lautakuntien jäsenet.<br />

Seminaarimaksu:<br />

Ennen 31.8.2008 230 € , 1.9.2008 alkaen 250 €. Hinta sisältää seminaariohjelman,<br />

majoittumisen 2 hengen huoneessa (1 hh lisämaksu 30 €),<br />

ohjelman mukaiset ruokailut ja kahvit. SLA:n jäsenille hinnasta -20 €.<br />

Ilmoittautumiset 28.11.2008 mennessä:<br />

Koulutusassistentti Jaana Halla, jaana.halla@vierumaki.fi ,<br />

puh. (03) 8424 1302.<br />

Lisätietoja:<br />

Seminaarin puheenjohtaja Manu Varho, manu.varho@vierumaki.fi ,<br />

puh. (03) 8424 1008.<br />

56 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

www.vierumaki.fi<br />

oman kunnan puhdistamo.<br />

– Näin säästetään kuljetuskustannuksissa<br />

ja minimoidaan<br />

kuljetusten aiheuttamat päästöt,<br />

Suomijoki sanoo.<br />

Suomijoen mukaan taksamuutos<br />

kunnissa aiheutti jonkin<br />

verran keskustelua, koska useissa<br />

kunnissa lietteen käsittelyhinta<br />

nousi. Nousu johtuu siitä, ettei<br />

lietteen käsittely ole samanlaista<br />

kuin jäteveden, mitä kaikki<br />

asukkaat eivät aluksi ymmärtäneet.<br />

Lisäksi puhdistamot ovat<br />

joutuneet tekemään investointeja<br />

uudistuksen takia.<br />

Käytössä uutta tekniikkaa<br />

Kaivojen tyhjennystietojen siirrossa<br />

Lakeuden Etappi on ottanut<br />

ensimmäisenä jäteyhtiönä käyttöön<br />

uuden logistiikan ohjausjärjestelmän.<br />

Yhtiössä aikaisemmin<br />

jäteastioiden tyhjennyksessä käytettyä<br />

TCS -logistiikkaohjelmaa<br />

on laajennettu lietetoimintaan.<br />

– Paperit korvataan kännykässä<br />

olevalla ohjelmalla. Kuljetusurakoitsija<br />

operoi käytännössä<br />

kännykällä, johon on asennet-<br />

tu GPS-pohjainen ohjelma. Tämä<br />

JPTM -ohjelma on Lakeuden<br />

Etapissa käytössä jo kahdeksalla<br />

urakoitsijalla. Tavoitteena on, että<br />

parikymmentä urakoitsijaa käyttää<br />

kännykkäjärjestelmää tiedon<br />

siirrossa vuoden loppuun mennessä,<br />

Suomijoki kertoo.<br />

Kännykän avulla lieteurakoitsija<br />

merkitsee kiinteistöltä tyhjennetyn<br />

lietteen laadun ja määrän<br />

ohjelmaan, ja tieto siirtyy automaattisesti<br />

jäteyhtiön laskutusjärjestelmään.<br />

Ohjelman etuna<br />

on lisäksi, että sinne voi reitittää<br />

lieteajoja valmiiksi. Etapissa reititys<br />

käynnistyy syksyllä.<br />

– Näin päästään edestakaisesta<br />

ajamisesta yhden kaivon takia,<br />

kun reitit on suunniteltu logistisesti<br />

ja ympäristön kannalta järkevästi,<br />

Satu Suomijoki sanoo.<br />

Jatkossa kuljettaja näkee asiakastietojen<br />

lisäksi kiinteistön kaivotyypin<br />

ja -koon. Aikaisemmin<br />

tämäkin tieto piti antaa paperisilla<br />

siirtokirjoilla. Kuljettajan työ<br />

nopeutuu, koska siirtokirjojen tekeminen<br />

vie aikaa paitsi urakoitsijalta<br />

myös jäteyhtiöltä. ■<br />

PUHDAS TALOUSMATEMATIIKKA<br />

PUOLTAA MAAKAASUA<br />

Maakaasu-Suomessa kunnilla on etuoikeus<br />

rakentaa energiahuoltonsa puhtaan maakaasun<br />

varaan. Maakaasuvoimalat voidaan räätälöidä<br />

kulloisenkin tarpeen mukaan. Ne ovat helposti<br />

sijoitettavia asutuksen keskelle, sillä kooltaan<br />

kompakteina, hiljaisina ja lähes päästöttöminä<br />

ne ovat saavuttaneet asukkaiden hyväksynnän.<br />

Kolmasosa Suomen kaukolämmöstä tuotetaan<br />

maakaasulla.<br />

Puhdas talousmatematiikka todistaa, että<br />

maakaasu on kokonaistaloudellisesti edullista.<br />

Ja ympäristöystävällistä. Hyvä energia vetää<br />

puoleensa asumista ja innovatiivisia yrityksiä.<br />

Gasum suunnittelee energiaratkaisuja kunnille,<br />

asumiseen, rakentajille, teollisuudelle ja energiayhtiöille<br />

sekä liikenteeseen.<br />

Maksuton palvelunumeromme<br />

koko maassa: 0800 122 722<br />

www.gasum.fi

ENERGIATOIMISTOJA<br />

TARVITAAN NYT<br />

■ Valtaosa ilmastopäästöistä eli<br />

kasvihuonekaasuista on peräisin<br />

uusiutumattomasta energiasta.<br />

Suomen päästöistä noin 80 prosenttia<br />

on peräisin energian käytöstä<br />

rakennusten lämmityksessä,<br />

voimalaitoksissa tapahtuvasta sähkön<br />

ja kaukolämmön tuotannosta<br />

sekä liikennevälineistä ja työkoneista.<br />

Energiankäytön määrä ja<br />

valittavat energialähteet määräävät<br />

viime kädessä ilmastopäästöjen<br />

määrän.<br />

EU:n tavoitteena ovat vähentää<br />

ilmastopäästöjä ja lisätä energiatehokkuutta<br />

20 prosenttia, lisätä uusiutuvien<br />

energialähteiden osuus<br />

20 prosenttiin sekä liikenteen biopolttoaineen<br />

osuus 10 prosenttiin<br />

2020 mennessä.<br />

Suomen osalta nämä tavoitteet<br />

tarkoittavat uusiutuvan energian<br />

osuuden nostamista 38 prosenttiin<br />

2005 osuudesta (28,5 %) ja<br />

16 prosenttia päästövähennyksiä.<br />

Näiden saavuttamiseksi valtioneuvosto<br />

tekee ilmasto- ja energiapoliittista<br />

strategiaa, jonka on määrä<br />

VINKKEJÄ<br />

PASSIIVITALON<br />

RAKENTAJALTA<br />

■ Passiivitalo on energiaa säästävän<br />

talon malliratkaisu, joka<br />

on erittäin ympäristöystävällinen.<br />

Energiansäästö perustuu yksinkertaiseen<br />

teknologiaan: lämpöhäviöiden<br />

pienentämiseen lämmöneristämisen,<br />

rakenteiden ilmanpitävyyden<br />

ja ilmanvaihdon lämmön<br />

talteenoton avulla.<br />

Rakennuksen kaikkien osa-alueiden<br />

yhteissuunnittelu ja hyvät<br />

lämmöneristeratkaisut takaavat<br />

sen, ettei lämpövuotoja synny. Ilmanvaihtoon<br />

liittyy tehokas lämmön<br />

talteenotto. Vaipan eristyksen<br />

lisäksi on tärkeää panostaa tehokkaaseen<br />

ilmanvaihtokoneeseen,<br />

LED-valaistukseen, ikkunoihin ja<br />

pokiin, oviin ja pintakosketuksen<br />

kannalta lämpimiin materiaaleihin.<br />

Passiivitalon rakentaminen ei<br />

poikkea oleellisesti ”tavallisesta”<br />

valmistua tänä syksynä.<br />

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen<br />

ollaan valmistautumassa<br />

monilla eri tahoilla. On merkkejä<br />

siitä, että päästöjen hillinnän keinojen<br />

suhteen vallitsee kuluttajien<br />

ja päättäjien parissa melkoista<br />

epävarmuutta. Rakennusten osalta<br />

polttoaineiden tuleva hintataso<br />

on arvoitus. Myös saatavuus askarruttaa.<br />

Matalaenergiarakentamisesta<br />

tai passiivitaloista puhutaan toistaiseksi<br />

lähinnä tutkijoiden suulla.<br />

Jonkinasteista ylikuumenemista<br />

energiakysymyksissä voi jo aistia,<br />

tai sen vaara on olemassa esimerkiksi<br />

laitekaupan osalta. Kaikki<br />

tämä koskee niin vanhojen rakennustenlämmitysjärjestelmien<br />

muuttamista kuin uusien rakennusten<br />

lämmitystapavalintoja<br />

tai korjausta, olipa sitten kyseessä<br />

pientalo, kerrostalo tai liike- ja palvelurakennus.<br />

Välttyäksemme myöhemmin<br />

virheellisiksi tai osoittautuvilta valinnoilta<br />

tai toteutuksilta tarvitaan<br />

omakotirakentamisesta. Kokemuksiemme<br />

mukaan rakennuskustannukset<br />

ovat suurin piirtein samaa<br />

luokkaa kuin ”normaalin” talon.<br />

Passiivirakentajan aakkoset<br />

Perehdy passiivirakentamiseen<br />

Suunnittele huolellisesti<br />

Kiinnitä huomioita yksinkertaiseen<br />

muotoon ja suuntaa talo<br />

etelään<br />

Valitse vain parhaimmat<br />

rakennusmateriaalit<br />

Käytä ilmaisenergioita<br />

Vältä kylmäsiltoja ja rakenna<br />

tiivis talo<br />

Tee huolellista työtä tontilla j<br />

okaisessa rakennusvaiheessa<br />

Älä tee kompromisseja<br />

rakenteiden tai laadun suhteen<br />

Jussi Nevanpää<br />

Kirjoittaja on passiiviomakotitalon<br />

rakentaja Liedosta.<br />

Hänen projektiaan voi seurata<br />

osoitteessa www.passiivi.fi<br />

nyt puolueetonta tietoa ja asiantuntevaa<br />

neuvontaa energiansäästömahdollisuuksista<br />

ja uusiutuvan<br />

energian edellytyksistä mahdollisimman<br />

lähellä käyttäjää.<br />

Maahan tarvitaan parikymmentä<br />

yhteiskunnan tukemaa pistettä,<br />

joista voi saada käytännöllistä ohjausta<br />

ilmastoystävälliseen energiankäyttöön<br />

ja tuottamiseen. Tukipisteiden<br />

rungon voivat muodostaa<br />

maamme energiatoimistot, joita<br />

on alun perin määräaikaisella<br />

EU:n ja kuntien tuella toiminnassa<br />

tällä hetkellä kahdeksan. Ne palvelisivat<br />

ensi sijassa toiminta-alueensa<br />

kuntia, yrityksiä ja kiinteistöyhtiöitä.<br />

Yhdessä paikallisten järjestöjen<br />

kanssa ne voisivat edistää myös<br />

kotitalouksien ja kuluttajien energiatietoutta.<br />

Kalevi Luoma<br />

energiainsinööri, DI<br />

Kuntaliitto<br />

Kuntatekniikan toimitus<br />

ottaa mielihyvin tälle<br />

palstalle lukijoidensa<br />

mielipiteitä, palautetta,<br />

keskustelunherätyksiä tai<br />

pohdintoja ajankohtaisista<br />

ja ajattomista aiheista.<br />

Toiveena ovat tiiviit<br />

kirjoitukset, enintään<br />

noin 3 000 merkkiä.<br />

Lähetä kirjoituksesi<br />

sähköpostiosoitteeseen<br />

toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

EPÄKESKORUUVIPUMPPUJEN<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

57

58<br />

Valotapahtuma avaa valaistukseen useita näkökulmia: kaupunkitilan turvallisuus<br />

ja viihtyisyys, valaistuksen ympäristövaikutukset ja eheän pimeän ajan ilmeen<br />

myönteiset vaikutukset kuntalaisiin, paikallisiin yrityksiin ja matkailuun. Jyväskylän<br />

tuorein ylpeys, VALOA design Oy:n suunnitelman mukaan valaistu, aaltomainen<br />

Lutakonpuisto avattiin kesäkuussa.<br />

Urbaani valo on<br />

Jyväskylässä<br />

Neljäs Valo on Jyväskylässä<br />

-tapahtuma valaisee<br />

Jyväskylän 18.9.–19.10. Tapahtuman<br />

seminaari – Pimeän<br />

ajan kaupunkiympäristö<br />

– kokoaa valoammattilaiset<br />

pohtimaan urbaanin<br />

valaistuksen mahdollisuuksia.<br />

Seminaarin aiheita ovat<br />

mm. led-valaistus, kiinteistöjen<br />

ja kaupunkiympäris-<br />

Ideakilpailun<br />

voittajista kolme<br />

purkaisi Espoon<br />

kaupungintalon<br />

Espoon kaupungintalon ja siihen liittyvien<br />

keskustakortteleiden uudistamiseksi<br />

järjestetyn kansainvälisen ideakilpailun<br />

voittajat on valittu. Kilpailun<br />

avulla haluttiin löytää vastaus kysymykseen,<br />

miten Espoon kaupungintalo ja<br />

sen lähikorttelit tullaan uudistamaan<br />

lähivuosina sekä millä tavoin saadaan<br />

luotua kaupungin hallinnolliselle keskukselle<br />

nykyistä viihtyisämpi ja korkeatasoisempi<br />

ilme.<br />

Palkintolautakunta valitsi voittajiksi<br />

neljä ehdotusta asettamatta niitä paremmuusjärjestykseen.<br />

Yhtä ainoaa<br />

ehdotusta ylitse muiden ei löytynyt.<br />

Voittajista Connexionin tekijät ovat<br />

tanskalaisia, muiden suomalaisia.<br />

Voittaneista ehdotuksista Connexion,<br />

Fenix ja Klein blue esittävät nykyisen<br />

kaupungintalon purkamista ja<br />

uuden rakentamista.<br />

Fenix ja Klein blue sijoittavat kau-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

tön valotuotteistaminen sekä<br />

tuotos-panos -ajattelu ja<br />

energiakysymykset.<br />

Valo on Jyväskylässä<br />

-tapahtumassa esitellään<br />

12 uutta valaistuskohdetta:<br />

kiinteistöjä, siltoja ja katuosuuksia.<br />

Kokeelliset ja<br />

väliaikaiset koevalaistukset<br />

opettavat havainnollisesti,<br />

mitä valolla saadaan aikaan<br />

ja kuinka kaupunkia voidaan<br />

näyttää uusin silmin.<br />

Esimerkiksi Jukka Korpihe-<br />

teen valoinstallaatio heijastuu<br />

Lyseon yli satavuotiaan<br />

lukiorakennuksen julkisivuun.<br />

Kaupungissa on valmiina<br />

jo 30 pysyvää valaistuskohdetta.<br />

Tapahtuma toteutetaan<br />

Jyväskylän kaupungin, kiinteistöjen,<br />

yritysten, kuntalaisten,<br />

valaistusalan ammattilaisten<br />

ja yhteistyöyritysten<br />

voimin.<br />

www.jyvaskyla.fi /valo<br />

“Connexion”, tekijät Lars Sonderskov, Uffe<br />

Lumbye Nielsen, Mads Lindstrom, Louise<br />

Lind Jacobsen, Mette Skakkebaek ja Ane<br />

Juul Gram.<br />

pungintalon toiminnot uudisrakennukseen kaupungintalon<br />

nykyiselle paikalle. Connexion sijoittaa<br />

kaupungintalon junaradan päälle. Ehdotuksessa<br />

Uusi Espoo esitetään kaupungintalon uudistamista<br />

täydentävän rakentamisen keinoin.<br />

Kilpailuun saapui 68 ehdotusta Suomen lisäksi<br />

Yhdysvalloista, Kiinasta, Japanista, Saksasta,<br />

Britanniasta, Italiasta, Espanjasta, Ruotsista<br />

ja Sveitsistä.<br />

Palkintolautakunta piti kilpailun tasoa hyvänä<br />

ja kärkeä korkeatasoisena. Palkintolautakunnan<br />

19 jäsenestä seitsemän ei kannattanut<br />

purkamista.<br />

Mauri Mahlamäki<br />

Kouvola turvallisten<br />

kuntien verkostoon<br />

Kouvola on hyväksytty kansainväliseen Safe<br />

Community -verkostoon. Ensimmäinen turvallisten<br />

kuntien verkostoon hyväksytty suomalaiskunta<br />

oli Hyvinkää 2003.<br />

Kouvolassa on kehitetty muun muassa esteettömyyttä<br />

ja kevyen liikenteen turvallisuutta.<br />

Koulujen turvallisuustyö perustuu systemaattiseen<br />

turvallisuusarviointiin, johon on luotu oma<br />

menetelmänsä.<br />

Kemijärvelle 20 MW:n<br />

voimalaitos<br />

Vapor Finland Oy toimittaa Kemijärven Kaukolämpö<br />

Oy:lle 20 MW:n biopolttoaineilla toimivan<br />

lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksen<br />

(CHP). Laitos perustuu leijupetitekniikkaan<br />

(BFB). Yli 12 miljoonan euron kauppasopimus<br />

allekirjoitettiin 18.6.<br />

– Uuden laitoksen avulla pääsemme entistä<br />

paremmin eroon öljystä lämmöntuotannossamme.<br />

Vanha lämpölaitoksemme on vuodelta<br />

1983, joten tarve kattilalaitosinvestoinnille tuli<br />

ajankohtaiseksi, Kemijärven Kaukolämmön vs.<br />

toimitusjohtaja Ari Pöyliö kertoo.<br />

www.vapor.fi<br />

“Klein blue”, tekijät Trevor Harris ja<br />

Hennu Kjisik.<br />

“Uusi Espoo”, tekijä Reijo Jallinoja.<br />

www.espoo.fi /kaupungintalonideakilpailu “Fenix”, tekijät Mikko Soini, Arno Stenbäck<br />

ja Juhani Takkinen.

Monikansallinen<br />

katastrofi harjoitus<br />

hioi yhteistoimintaa<br />

UUSIMAA2008 -harjoituksessa<br />

kesäkuussa meriveden voimakkaan<br />

nousun sekä myrskyn, ukonilman<br />

ja rankkasateiden seurauksena<br />

yhdyskuntatekniset järjestelmät<br />

lamaantuivat laajalti, eivätkä Suomen<br />

omat pelastusresurssit enää<br />

riittäneet tilanteen vaatimiin operaatioihin.<br />

Kyseessä oli ensimmäistä kertaa<br />

Suomessa järjestetty NATO:n<br />

euroatlanttisen kumppanuusneuvoston<br />

ja rauhankumppanuusohjelman<br />

siviilisektorin pelastushar-<br />

Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntekijät<br />

esittelivät aggregaattikäyttöistä vedenpuhdistuslaitteistoa.<br />

Laitteistolla valmistettiin<br />

harjoituksen aikana vettä muun muassa portugalilaisten<br />

kenttäsairaalalle. Yhdellä kuvassa<br />

näkyvällä puhdistusyksiköllä voidaan vuorokaudessa<br />

tuottaa useamman tuhannen ihmisen<br />

tarvitsema juomavesi.<br />

Kuntalain muutos ja<br />

liikelaitokset<br />

Kuntalain 15.5.2007 voimaan<br />

tulleeseen muutokseen sisältyi säännöksiä<br />

kunnallisesta liikelaitoksesta.<br />

Laissa määritellään kunnallinen liikelaitos<br />

ja säädetään sen perustamisesta<br />

sekä hallinnon ja talouden<br />

ohjauksen järjestämisestä. Lain mukaan<br />

”kunnallinen liikelaitos” -nimikettä<br />

voi 1.1.2009 jälkeen käyttää<br />

vain kuntalain edellytykset täyttävä<br />

kunnallinen liikelaitos.<br />

Kunnissa ja kuntayhtymissä tulee<br />

siis tehdä tämän vuoden aikana<br />

liikelaitosten perustamispäätökset,<br />

jos ne haluavat, että nyt toimivat<br />

laitokset jatkavat kunnallisina<br />

liikelaitoksina ja soveltavat hallintoonsa<br />

kuntalain kunnallista liike-<br />

joitus. Osanottajia oli 25 maasta ja<br />

tarkkailijoita yli kymmenestä maasta.<br />

Yhteensä harjoitukseen osallistui<br />

yli 1 000 henkilöä. Uhkakuvan<br />

mukaisten onnettomuuksien uhreina<br />

ja heidän omaisinaan oli lisäksi<br />

noin 100 vapaaehtoista roolipelaajaa.<br />

Harjoituksen johtokeskuksena ja<br />

pelastusryhmien tukikohtana toimi<br />

Helsingin ilmatorjuntarykmentiltä<br />

vapautunut varuskunta-alue Tuusulan<br />

Hyrylässä. Harjoituskohteita<br />

oli pääkaupunkiseudulla yhteensä<br />

kuusi. Lisäksi toteutettiin meripelastusharjoitus<br />

Jussarön saarella.<br />

Harjoituksen aiheina olivat<br />

muun muassa kemikaalionnetto-<br />

laitosta koskevia säännöksiä. Perustamispäätöksen<br />

yhteydessä on<br />

tarkistettava mm. johtosääntöjä siten,<br />

etteivät ne ole ristiriidassa kuntalain<br />

kanssa.<br />

Lisätietoa Kuntaliiton yleiskirjeestä os.<br />

www.kunnat.net > Etusivu > Yleiskirjeet<br />

ja lausunnot > Kuntaliiton yleiskirjeet.<br />

Sen jälkeen haku yleiskirjeistä<br />

hakuehdolla ”elokuu 2007”.<br />

Ekokem jakoi<br />

apurahoja<br />

Ekokem Oy Ab jakoi kesäkuussa<br />

opinto- ja tutkimusapurahoja ympäristörahastostaan<br />

10 tutkimukseen<br />

yhteensä noin 72 000 euroa.<br />

– Jätehuollon tutkimus kiinnostaa<br />

Suomessa monia tahoja, ja monitieteellistä<br />

tutkimusta tarvitaan,<br />

toimitusjohtaja Esa Tommila sa-<br />

muudet, uhrien etsintä raunioista,<br />

liikenneonnettomuus metrotunnelissa,<br />

jäteveden puhdistamon tulviminen<br />

sekä biologinen ja radioaktiivinen<br />

saastuminen. Näihin liittyen<br />

harjoiteltiin pelastushelikopteritoimintaa,<br />

juomaveden valmistusta<br />

kenttäolosuhteissa sekä toimintaa<br />

kenttäsairaalassa.<br />

Erityinen haaste oli monikansallinen<br />

osallistujajoukko, jossa eri<br />

kielet ja toimintakulttuurit tuli sovittaa<br />

toimivaksi kokonaisuudeksi.<br />

Tarkkailijaryhmän käsityksen mukaan<br />

toiminta kohteissa oli useimmiten<br />

asiantuntevaa ja ripeää. Sen<br />

sijaan pelastustoiminnan johtosuhteissa<br />

on vielä kehittämistä, mutta<br />

Ukrainalaispilottipari näytti mallia, miten<br />

pelastushelikopteri tuodaan alas<br />

kadulle kallioleikkaukseen metsän<br />

keskellä. Pelastushelikopterilla noudettiinmetrotunnelionnettomuudessa<br />

loukkaantuneita potilaita Helsingin<br />

Myllypurosta Herttoniemessä sijainneeseen<br />

kenttäsairaalaan.<br />

noo. Hänen mukaansa jätehuollon<br />

korkeatasoiseen tutkimukseen<br />

ja opetukseen tulisi Suomessa edelleen<br />

panostaa nykyistä enemmän<br />

ja resurssit harkitusti kohdentaen.<br />

Lahdessa vuoden<br />

kaupunginosa<br />

Suomen Kotiseutuliitto on nimennyt<br />

vuoden 2008 kaupunginosaksi<br />

Lahden rautatieaseman läheisyydessä<br />

sijaitsevan Anttilanmäen.<br />

1900-luvun alussa omakotialueeksi<br />

rakentunut ja 1933 Lahteen<br />

liitetty Anttilanmäki on pystynyt<br />

kaavoituspaineista huolimatta säilyttämään<br />

idyllisen luonteensa, jossa<br />

yhdistyvät vanha miljööperinne,<br />

entisajan rakennuskulttuuri ja uuden<br />

sukupolven elämänarki.<br />

juuri se onkin tällaisten monikansallisten<br />

harjoitusten eräs keskeinen<br />

tavoite.<br />

UUSIMAA2008:n kaltaisiin katastrofi<br />

tilanteisiin valmistautuminen<br />

on keskeistä kuntatekniikan<br />

toimijoille. Helsingin pelastuslaitos,<br />

Helsingin kaupungin liikennelaitos<br />

ja Espoon Vesi sekä useat muut<br />

pääkaupunkiseudun kaupunkien<br />

ja kuntien palvelu- ja viranomaisorganisaatiot<br />

olivat mukana joko<br />

harjoituksen valmistelussa tai osallistuivat<br />

siihen. Harjoitukset ovatkin<br />

välttämätön edellytys tulokselliselle<br />

pelastustoiminnalle.<br />

TEKSTI JA KUVAT: Paavo Taipale<br />

Onnettomuuden uhrien saaminen ulos tunnelista<br />

hoitoon kangerteli monikansallisessa<br />

harjoituksessa. Kun uhrit lopulta saatiin<br />

ulos, heidät puhdistettiin mahdollisten vaarallisten<br />

kemikaalien jäämistä Helsingin<br />

pelastuslaitoksen “kenttäpesulassa”. Pelastajat<br />

siirtävät uhreja pesulinjalle, joka toimii<br />

erittäin pienellä vesimäärällä.<br />

Asukasyhdistyksellä on ollut<br />

keskeinen rooli asukkaiden yhteistoiminnan<br />

organisoijana. Yhdistyksellä<br />

on myös omat internet-sivut.<br />

http://anttilanmaki.phnet.fi<br />

Europa Nostra<br />

-palkinnot haussa<br />

EU:n ja Europa Nostran vuoden<br />

2009 kulttuuriperintöpalkintojen<br />

hakuaika on alkanut ja päättyy<br />

1.10.2008. Parhaalle kuudelle jaetaan<br />

10 000 euron rahapalkinto.<br />

Tänä vuonna palkittiin Suomesta<br />

Aarne Ervin suunnittelema Espoon<br />

Tapiolan uimahallin peruskorjaus<br />

ja laajennus.<br />

www.europanostra.org/awards/2009/<br />

call.html<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 59

Tampereen sähkölaitos juhlisti valaistuspalkintoa sytyttämällä<br />

Naistenlahden voimalaitoksen valot kaupunkilaisten kuvattaviksi.<br />

Kansainvälinen valaistuspalkinto Suomeen<br />

Tamperelainen VALOA design<br />

Oy on saanut alan merkittävimmän<br />

kansainvälisen palkinnon Edison<br />

Awardin. Valaistussuunnittelijat<br />

Roope Siiroinen MA, Heini Ylijoki<br />

BA ja Arto Heiskanen BA palkittiin<br />

Las Vegasissa Award of Excellencellä<br />

toukokuussa.<br />

Palkinnon toi Tampereen Naistenlahden<br />

voimalaitoksen dynaaminen<br />

julkisivuvalaistus. Kohde oli<br />

ainoa eurooppalainen palkinnon<br />

saaja. Muut palkitut kohteet olivat<br />

United States Air Force Memorial<br />

Washingtonissa ja African Burial<br />

Ground New Yorkissa.<br />

Missä on Suomen<br />

paras maisema?<br />

Ympäristöministeriö on käynnistänyt<br />

kilpailun, jolla etsitään<br />

Suomen parasta maisemahanketta.<br />

Kilpailussa valitaan Suomen<br />

ehdotus Euroopan neuvoston<br />

maisemapalkinnon saajaksi.<br />

Euroopan neuvoston maisemapalkinto<br />

myönnetään nyt ensimmäisen<br />

kerran. Palkinto liittyy eurooppalaiseenmaisemayleissopimukseen,<br />

johon Suomi liittyi 2006.<br />

60 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

GE Edison Award on maailman<br />

vanhin valaistuskilpailu. Vuosittain<br />

järjestettävään kilpailuun osallistuu<br />

satoja kohteita ympäri maailmaa.<br />

– Halusimme kaupungin keskustassa<br />

sijaitsevalle Naistenlahden<br />

voimalaitokselle uuden ilmeen.<br />

Dynaaminen valaistus muuttaa rakennuskompleksin<br />

ilmeen selkeäksi<br />

ja näyttäväksi osaksi ympäristöä.<br />

Se on pimeän ajan maamerkki ja<br />

maisemamonumentti, Tampereen<br />

sähkölaitoksen toimitusjohtaja Veli-Pekka<br />

Nurmi kuvailee.<br />

www.valoa.com<br />

Kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt<br />

sekä paikalliset tai<br />

alueelliset viranomaiset, jotka ovat<br />

onnistuneet suojelemaan, hoitamaan<br />

tai suunnittelemaan maisemia<br />

ja siten edistämään maisemayleissopimuksen<br />

tavoitteita.<br />

Kilpailuehdotukset pyydetään<br />

ympäristöministeriöön 30.9.<br />

mennessä. Tulokset julkistetaan<br />

18.11.<br />

Lisätietoja antaa kilpailun sihteeri<br />

Mervi Koskinen, puh. 050 343 9494,<br />

mervikos@gmail.com<br />

Virttaankankaan tekopohjavettä<br />

sittenkin Turun seudulle?<br />

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt suurimman osan Turun<br />

seudun tekopohjavesihankkeen ympäristölupavalituksista.<br />

Turun Seudun Vesi Oy on toteuttamassa hanketta, jossa<br />

Kokemäenjoen vettä johdetaan Virttaankankaan harjualueelta<br />

Turun seudun kahdeksan kunnan vajaalle 300 000<br />

asukkaalle. Noin 170 miljoonan euron hanke valmistunee<br />

2011 alussa.<br />

Liikennejärjestelmätyön<br />

koulutusohjelma alkamassa<br />

TKK Dipoli järjestää yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön<br />

sekä liikennejärjestelmätyön ohjausryhmän kanssa<br />

Liikennejärjestelmätyö-koulutusohjelman 18.11.2008–<br />

8.5.2009.<br />

Koulutus on suunniteltu liikennejärjestelmätyön ja maankäytön<br />

päätöksentekijöille ja asiantuntijoille ja se koostuu<br />

viidestä eri jaksosta.<br />

www.dipoli.tkk.fi /rakentaminen/liikennejarjestelmatyo/index.html<br />

Merellinen Suvilahti veti väkeä asuntomessuille.<br />

Asumisen messut kiinnostivat<br />

Heinäkuun 6. päättyneillä loma-asuntomessuilla Porin<br />

Reposaaressa tehtiin kävijäennätys, 65 353 vierailijaa.<br />

Tämän kesän asuntomessut järjestettiin Vaasan Suvilahdessa.<br />

10.8. päättyneisiin messuihin tutustui 140 675<br />

kävijää. Ensi vuonna asuntomessut pidetään Valkeakoskella,<br />

luonnonläheisellä Lintulan asuinalueella.<br />

Yksityistie-<br />

puhelin neuvoo<br />

Yksityistieasioiden neuvontapuhelin<br />

0200 34520<br />

on avattu. Palvelua ei ole<br />

käytössä missään muussa<br />

maassa. Neuvontapuhelimen<br />

toteuttajana ja palvelun ylläpitäjänä<br />

toimii Suomen Tieyhdistys.<br />

Toiminnan ohjaukseen<br />

ja rahoitukseen osallis-<br />

tuu myös Tiehallinto. Palveluneuvojia<br />

on koulutettu 15<br />

eri puolille maata. Palveluneuvojista<br />

kolme on kerrallaan<br />

vastaajavuorossa.<br />

Neuvontapuhelimeen voi<br />

soittaa kuka tahansa. Yksityistieasioidenasiantuntija<br />

vastaa soittoihin arkisin<br />

klo 9–18. Puhelun hinta on<br />

0,92 €/min + ppm.

125 VUOTTA SEMINAARINMÄEN<br />

PUISTOALUEIDEN HISTORIAA<br />

Alvar Aalto -museo ja Senaatti-kiinteistöt<br />

ovat julkaisseet ympäristöhistoriaselvityksen<br />

Jyväskylän Seminaarinmäen yliopistokampuksen<br />

viheralueista.<br />

1863 toimintansa aloittanut Jyväskylän<br />

seminaari oli maamme vanhin kansakoulunopettajia<br />

kouluttava laitos ja sen puutarha<br />

oli ensimmäinen seminaarin koulupuutarha.<br />

Ensimmäinen puutarhasuunnitelma alueelle<br />

laadittiin jo 1880-luvulla. Sen laati Helsingin<br />

kaupunginpuutarhuri L. A. Jernström.<br />

1950-luvulla korkeakoulun alue sai uuden<br />

painopisteen, kun Alvar Aalto voitti<br />

Kasvatusopillisen korkeakoulun arkkiteh-<br />

Nyt on oikea<br />

aika kuvata oma<br />

kunnantalo<br />

Kunnan- ja kaupungintalot ovat<br />

ensi vuonna Euroopan rakennusperintöpäivien<br />

teemana. Vuoden aikana<br />

pohditaa, miten kunnallinen<br />

historia, rakennustaide, demokratia<br />

ja päätöksenteko liittyvät taloihin.<br />

Kuntaliitto kerää kunnan- ja<br />

kaupungintalojen kuvia. Nyt on oikea<br />

aika kuvata oma kunnantalo,<br />

sillä kuntaliitosten vuoksi myös kunnantalojen<br />

määrä vähenee. Kaikista<br />

lähetetyistä kuvista äänestetään<br />

kauneimmat ja rumimmat kunnantalot.<br />

Kuvista kootaan galleria kunnat.net<br />

-verkkosivuille.<br />

Tarkemmat ohjeet ja lomakkeet<br />

löytyvät osoitteesta www.kunnat.<br />

net/kunnantalot.<br />

Gustaf Albert Stoore/Keski-Suomen museon kuva-arkisto Eva ja Pertti Ingervo/Alvar Aalto -museon kuva-arkisto<br />

Seminaarin viljelysalueita hoidettiin<br />

opiskelijoiden voimin.<br />

tuurikilpailun. Kampukseen kuului oleellisena<br />

osana Aallon ja puutarha-arkkitehti Onni<br />

Savonlahden suunnitelmien mukainen<br />

Aallonpuisto. Arto Sipisen suunnittelemat<br />

yliopiston lisärakennukset sijoitettiin 1970luvulla<br />

Seminaarinpuistikkoon vanhojen seminaarirakennusten<br />

keskelle. 2000-luvulla<br />

Seminaarinmäki sai kaksi täydennysrakennusta<br />

arkkitehtuurikilpailuvoittoina arkkitehtitoimisto<br />

Lahdelma & Mahlamäen suunnitelmien<br />

mukaan.<br />

Seminaarinmäen viheralueilla on puutarhataiteellisia,<br />

historiallisia, maisemallisia<br />

ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä luonnon-<br />

Aallonpuiston perusideana oli korkean<br />

hongikon keskelle sijoitetut matalat<br />

horisontaaliset rakennukset, joiden väliin<br />

jäi urheilukenttä ja luonnonmukaisesti<br />

polveileva käytäväverkosto.<br />

arvoja ja käyttöarvoja.<br />

Puistoja ja puutarhoja arvostetaan Suomessa<br />

yhä enemmän osana kansallista rakennus-<br />

ja kulttuuriperintöä. Puutarhataiteeseen<br />

ja historiallisiin puutarhoihin liittyvä<br />

tutkimus ja julkaisut ovat lisääntyneet viime<br />

vuosien aikana.<br />

Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen<br />

puutarha- ja ulkoalueiden suunnitelmat<br />

1882–2007 -selvityksen on laatinut Alvar<br />

Aalto -museon rakennusperintöosaston tutkija<br />

Mari Forsberg. Graafi sena suunnittelijana<br />

toimi arkkitehti, TaM Teppo Järvinen.<br />

ISBN 978-952-5371-40-6.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 61

Nurmijärven Klaukkalan Viikari on viisiosastoinen päiväkoti,<br />

jossa on 87 päivähoitopaikkaa.<br />

VIIKARI RATKAISEE PÄIVÄHOIDON<br />

TILAONGELMAT<br />

Kuntien päiväkodeissa on ahdasta etenkin muuttovoittokunnissa.<br />

Yksi ratkaisu ongelmaan on Viikari-päiväkotirakennus,<br />

jonka kunta vuokraa. Rakennusta on saatavana kahden,<br />

kolmen, neljän ja viiden päiväkotiryhmän tarpeisiin.<br />

Viikari-päiväkotirakennus on Cramo Instantin talotehtaassa<br />

pitkälle rakennettu ja varusteltu rakennus, joka siirretään<br />

tehtaalta maantiekuljetuksena vuokraajan sille osoittamaan<br />

paikkaan. Idea on periaatteessa sama kuin kuluttajien tilaamilla<br />

talopaketeilla. Erot tehtaassa rakennetulla ja paikalla<br />

rakennetulla talolla ovat marginaaliset.<br />

Kunnat vuokraavat Viikari-päiväkoteja yleensä 7–10 vuoden<br />

vuokra-ajalla.<br />

www.cramo.fi /instant<br />

Virtausmittaus tehtiin kannettavilla PCM<br />

Pro mittauslaitteilla. Viemärin kattoon kiinnitetty<br />

anturi lähettää signaalin kohti nesteen<br />

pintaa, josta se heijastuu takaisin.<br />

Järjestelmä mittaa yhtä aikaa sekä virtausnopeutta<br />

että nesteen pinnankorkeutta.<br />

AUMANKÄÄNTÄJÄ<br />

OULUN JÄTELIETTEILLE<br />

ViherRengas Järvenpää Oy on<br />

hankkinut Ouluun jätevesilietteen<br />

kompostointia varten Komptech<br />

Topturn X67 aumankääntölaitteen.<br />

Lietekompostien lisäksi laitteella voi<br />

kääntää ja sekoittaa mm. aumattuja<br />

biojätteitä ja saastuneita maa-aineksia.<br />

Laitteella päästään materiaalista<br />

riippuen jopa 4 500 m 3 /h kääntötehoihin.<br />

Kääntölaite hankittiin ensisijaisesti<br />

Oulun kaupungin jätevesilietteen au-<br />

62 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

RC Groupin tuottama Glider on<br />

helppo asentaa ja huoltaa.<br />

Vapaajäähdytys<br />

säästää energiaa<br />

Kylmälaitosten huolto uudella<br />

R22-aineella päättyy 2009 lopussa.Vapaajäähdytysjärjestelmässä<br />

kylmän tuottamisessa hyödynnetään<br />

viileää ulkoilmaa. Se soveltuu<br />

liike- ja toimistotilojen sekä<br />

prosessien jäähdytykseen teollisuudessa.<br />

Lempäälän Ideapark valitsi<br />

102 000 neliömetrin ja yli 900 000<br />

kuutiometrin Glider-vapaajäähdytysjärjestelmän,<br />

koska se säästää energiaa<br />

ja on tehokas sekä hiljainen.<br />

mika.liikonen@onninen.fi<br />

Siirrettävillä<br />

virtausmittareilla<br />

tarkka kuva<br />

viemäriverkostosta<br />

Kajaanin viemäriverkoston kapasiteetti<br />

on ajoittain riittämätön. Kajaanin Vesi selvitti,<br />

johtuvatko ongelmat pelkästään hulevesistä<br />

vai pitääkö suurentaa putkikokoa<br />

tai tehostaa pumppaamoiden toimintaa.<br />

Vuokratulla virtausmittauslaitteistolla tarvittavat<br />

tiedot saatiin viidessä päivässä.<br />

– Kuivana kautena vettä tulee puhdistamoon<br />

8 000–11 000 kuutiota vuorokaudessa,<br />

sulamisvesien aikaan jopa<br />

28 000 kuutiometriä. Vaihtelut ovat suuria<br />

ja viemäriverkosto ja pumppaamot ko-<br />

Laite kääntää lieteaumat ajamalla pituussuunnassa niiden<br />

yli. Laitteen kidassa on pyörivä kääntörulla, jonka<br />

terät rikkovat ja ilmastavat kompostoitavan materiaalin.<br />

Lattia, jolla ei<br />

tarvitse hiipiä<br />

Tarkett tuo markkinoille uuden<br />

Silencio xf -linoleumilattian, joka on<br />

tarkoitettu korkeatasoista askeläänieristystä<br />

vaativiin julkisiin tiloihin.<br />

Lattia valmistetaan pellavaöljystä,<br />

korkista ja puujauheesta. Lattian<br />

alempi, 1,3 millimetriä paksu kerros<br />

on PU-vaahtoa, joka vaimentaa askelääntä<br />

17 desibelin verran.<br />

www.tarkett.fi<br />

villa. Kartoitimme, mistä päin runkoviemäriä<br />

nämä ns. ylimääräiset vedet tulevat.<br />

Tutkimme verkoston päärungon, joka palvelee<br />

noin puolta Kajaanin kaupungista,<br />

kertoo verkostopäällikkö Markku Piirainen<br />

Kajaanin Vedestä.<br />

Mittaustiedoista nähtiin, että putkimitoitukset<br />

ovat riittävät, mutta pumppaamoiden<br />

kapasiteetti ei aina riitä, kun<br />

verkostoon pääsee myös sulamis- ja hulevesiä.<br />

Laitteiston vuokraaja toimitti kirjallisina<br />

tietokannat mittauksista sekä loppuraportin<br />

jatkotoimenpiteiden pohjaksi.<br />

Piirainen uskoo tämäntapaisella palvelulla<br />

olevan tarvetta enemmänkin.<br />

www.labkotec.fi<br />

makompostointia varten. Oulun<br />

Vesi, Kemira Oyj Kemira Water ja<br />

ViherRengas Järvenpää Oy ovat<br />

solmineet 15 vuoden palvelusopimuksen<br />

Oulun jätevesilietteiden<br />

käsittelystä.<br />

Kemira vastaa lietteen kemiallisesta<br />

parantamisesta Taskilan<br />

puhdistamolla ja ViherRengas<br />

kompostoinnista ja tuotteistamisesta<br />

ruokamullaksi.<br />

olavi.jarvenpaa@vrj.fi

Vesihuoltoverkostojen rapautuminen voidaan estää eikä<br />

kenenkään tarvitse kärsiä viemärihajusta.<br />

Menetelmä on olemassa, kysy lisää AGA puh. 010 242 0355.

FCG Efeko Oy<br />

• Yhteiskuntatieteen<br />

maisteri Johanna<br />

Utriainen on nimitetty<br />

tutkijaksi.<br />

• Kauppatieteiden maisteri<br />

Vesa Kokkonen on nimitetty<br />

tutkijaksi.<br />

FCG Planeko Oy<br />

• DI Kalle Kiisto on nimitetty<br />

Laitos- ja automaatiosuunnittelu<br />

-toimialan<br />

toimialapäälliköksi Helsinkiin.<br />

• Geologi Lasse Korkalainen<br />

on nimitetty Pilaantuneet<br />

alueet -toimialalle<br />

projektipäälliköksi<br />

Helsinkiin.<br />

• Insinööri AMK Teemu<br />

Vuorma on nimitetty<br />

Verkosto- ja yleissuunnittelu<br />

-toimialalle vesihuollon<br />

suunnittelijaksi Rovaniemelle.<br />

• FM/Maisemasuunnittelija<br />

AMK Saara-Kaisa<br />

Kannisto on nimitetty<br />

Ympäristöselvitykset-toi-<br />

64 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

mialalle suunnittelijaksi<br />

Ouluun.<br />

• Insinööri Jukka Penttilä<br />

on nimitetty talotekniikan<br />

projektipäälliköksi<br />

Lappeenrantaan.<br />

• Insinööri AMK Kari<br />

Huusko on nimitetty<br />

Geo- ja mittaustekniikka<br />

-toimialalle maanmittausinsinööriksi<br />

Kajaaniin.<br />

• Rakennusinsinööri Aarno<br />

Konka on nimitetty<br />

Verkosto- ja yleissuunnittelu<br />

-toimialalle suunnitteluinsinööriksi<br />

Kajaaniin.<br />

Cramo Instant Oy<br />

• Diplomi-insinööri Harri<br />

Sivu (33) on nimitetty<br />

Cramo Instant Oy:n projektijohtajaksi<br />

ja yrityksen<br />

johtoryhmän jäseneksi.<br />

Lassila & Tikanoja<br />

• Elina Tikka on nimitetty<br />

Bajamaja-palvelun tapahtumakoordinaattoriksi.<br />

• Chira Niemelä on nimitetty<br />

myynti- ja markkinointiassistentiksi.<br />

• Taru Pyykkö on nimitetty<br />

Ympäristöhuollon<br />

yritysmyynnin myyntineuvottelijaksipääkaupunkiseudulle.<br />

• Jan Reiners on nimitettymyyntineuvottelijaksi<br />

Ympäristöhuollon yritysmyyntiin<br />

Jyväskylän<br />

alueelle.<br />

• Ville Rintala on nimitetty<br />

Hämeenlinnan toimipisteentuotantopääl-<br />

liköksi.<br />

• Jussi Viitanen on nimitetty<br />

Porin Ympäristöpalvelujen<br />

yhteyspäälliköksi.<br />

• Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluissa<br />

Jari Hyötilä<br />

on nimitetty avainasiakashallintaanasiakkuusjohtajaksi<br />

ja Pekka Koskinen<br />

vahinkosaneerauksen liiketoimintajohtajaksi.<br />

Energiakolmio Oy<br />

• Energianhankintapalvelujen<br />

Back-Offi ce-tehtäviin<br />

on nimitetty palveluvastaavaksi<br />

FM Mervi Luotonen.<br />

• Laskunhallintapalveluissa<br />

asiakasvastaavana on<br />

aloittanut KTM Katariina<br />

Teikari.<br />

Energiatehokkuuspalveluihin<br />

on nimitetty projektiinsinööreiksi<br />

• ins. Otto Kohvakka ja<br />

• ins. Tuomo Pöytäkangas.<br />

Huoltovarmuus-<br />

keskus<br />

• Valtiotieteen lisensiaatti<br />

Ilkka Kananen on nimitettyHuoltovarmuuskeskuksen<br />

toimitusjohtajaksi.<br />

Hän toimii mm. Huoltovarmuusneuvostonpää-<br />

pääsihteerinä.<br />

• Huoltovarmuusneuvosto<br />

on asetettu 1.7.2008–<br />

30.6.2012. Siihen kuuluu<br />

26 jäsentä, joista 17<br />

edustaa yksityissektoria<br />

ja loput julkista sektoria.<br />

Puheenjohtaja on vuorineuvos<br />

Jaakko Rauramo<br />

SanomaWSOY Oyj:stä ja<br />

varapuheenjohtaja kansliapäällikkö<br />

Erkki Virtanen<br />

työ- ja elinkeinoministeriöstä.<br />

Kuntaliittoa<br />

edustaa kehittämispäällikkö<br />

Markku Haiko.<br />

Finanssialan<br />

Keskusliitto<br />

• Finanssialan Keskusliiton<br />

(FK) uudeksi toimitusjohtajaksi<br />

on nimitetty Piia-<br />

Noora Kauppi vuoden<br />

2009 alusta. Toimitusjohtajan<br />

tehtäviä siihen asti<br />

hoitaa varatoimitusjohtaja<br />

Esko Kivisaari.<br />

HyXo Oy<br />

• Heikki Fadjukov on nimitettykattilavesisegmentin<br />

avainasiakaspäälliköksi.<br />

Hän toimii myös kattilavesikemikaalientuotepäällikkönä.<br />

• Anne Koskela on nimitettymyynti-insinööriksi<br />

vedenkäsittelylaitteiden<br />

myyntiin Etelä-Suomen<br />

alueelle.<br />

• Kristi Villanen on nimitettymyyntisihteeriksi<br />

jälkimarkkinointiin ja<br />

vientiin.<br />

• Maria Partio on nimitettylaskuttajaksi/reskontranhoitajaksi<br />

HyXo- ja<br />

Päähöyry-yhtiöihin.<br />

Höyrytys Oy<br />

• Juha Uimonen on nimitettykäyttöpäälliköksi<br />

päätehtävänään vastata<br />

Höyrytyksen omistamien<br />

kattilalaitosten toimivuudesta.<br />

• Santtu Lamroth on nimitettyprojekti-insinööriksi.<br />

• Leena Lännevirta on<br />

nimitetty projektiassistentiksi.<br />

Kokkolan<br />

asuntomessut<br />

• Kokkolassa järjestetään<br />

asuntomessut 2011 Vanhansatamalahdenalueella.<br />

Messujen johtamista<br />

ja päätöksentekoa varten

kaupunki ja Asuntomessut<br />

ovat perustaneet yhteisen<br />

messutoimikunnan, jonka<br />

puheenjohtajana toimii<br />

kaupunginjohtaja Antti<br />

Isotalus.<br />

• Projektipäällikkönä on<br />

aloittanut Touko Rauma.<br />

WSP Finland Oy<br />

• Tekn. yo Jaakko Koskinen<br />

on nimitetty tutkimusinsinööriksitutkimustoimialalle<br />

Tampereelle.<br />

• Ins. Tomi Toivonen on<br />

nimitetty tekniseksi tuotepäälliköksiliikennetoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• Tekn. yo Silke Savikurki<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi<br />

pohjarakennustoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• Media-ass. Riikka Rantalainen<br />

on nimitetty<br />

tuotanto AD:ksi ympäristö-<br />

ja arkkitehtuuritoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• DI Sami Lampinen on<br />

nimitetty talotoimialan toi-<br />

mialajohtajaksi Helsinkiin.<br />

• Ins. Mikko Otranen on<br />

nimitetty rakennesuunnittelijaksi<br />

talotoimialalle Helsinkiin.<br />

• TkL Tero Anttila on nimitettyvaratoimitusjohtajaksi<br />

hallintotoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• RI Jukka Kainulainen<br />

on nimitetty rakennesuunnittelijaksiteollisuustoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• Ins. Jari Laaksonen on<br />

nimitetty suunnittelijaksi<br />

liikennetoimialalle Helsinkiin.<br />

• Ins. Seppo Savolainen<br />

on nimitetty LVI-insinööriksi<br />

tutkimustoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• Ins. (AMK) Marko Pitkänen<br />

on nimitetty talo-<br />

toimialan Jyväskylän yksikön<br />

päälliköksi.<br />

• Ins. Joni Ainasoja on<br />

nimitetty suunnittelijaksi<br />

infratoimialalle Ouluun.<br />

• Tekn. yo Ville Raudasoja<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi siltatoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Tekn. yo Pekka Turunen<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi talotoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Tekn. yo Raimo Karhumaa<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi teollisuustoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Tekn. yo Antti Alakopsa<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi teollisuustoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Tekn. yo Lasse Keränen<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi tytäryhtiö<br />

Pekka Heikkilä Oy:lle<br />

Ouluun.<br />

• Tekn. yo Tiina Juntunen<br />

on nimitetty tutkimusassistentiksitutkimustoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Tekn. yo Mikko Hyyrynen<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi siltatoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Ins. Juha Palosaari on<br />

nimitetty projektipäälliköksi<br />

tutkimustoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Ins. Markus Pahkala<br />

on nimitetty rakennesuunnittelijaksi<br />

talotoimialalle<br />

Ouluun.<br />

• Ins. Markku Estola on<br />

nimitetty rakennesuunnittelijaksiteollisuustoimialalle<br />

Ouluun.<br />

Tampereen<br />

kaupunki<br />

• Diplomi-insinööri<br />

Mikko Nurminen<br />

on valittu Tampereen<br />

kaupungin kiinteistöjohtajaksi<br />

1.1.2009 alkaen.<br />

Hän aloitti apulaiskiinteistöjohtajana<br />

elokuun alussa.<br />

Nurminen seuraa kiinteistöjohtajan<br />

tehtävässä<br />

eläkkeelle jäävää Matti<br />

Perämaata.<br />

Tekla Oyj<br />

Building & Construction<br />

liiketoiminta-alueella on<br />

nimitetty<br />

• Software Engineerin<br />

tehtävään Henrik Rönnholm,<br />

Anju Tatra ja Jeppe<br />

Tiensuu,<br />

• Software Specialistin<br />

tehtävään Agnes Knopp-Trendafi<br />

lova,<br />

• Application Managerin<br />

tehtävään Eric Beyer,<br />

• Engineering-segmentin<br />

markkinointipäälliköksi<br />

Jussi Ketoja sekä<br />

• Precast-segmentin tuotepäälliköksi<br />

Jarmo Manninen<br />

ja konsultiksi Tuure<br />

Vuorinen.<br />

Uudenmaan<br />

ympäristökeskus<br />

• Uudenmaan ympäristökeskuksen<br />

johtajaksi on<br />

nimitetty osastopäällikkö,<br />

diplomi-insinööri Marketta<br />

Virta viiden vuoden<br />

määräajaksi.<br />

Uudenmaan ympäristökeskuksen<br />

johtajan virka<br />

tuli avoimeksi nykyisen<br />

johtajan Leena Savirannan<br />

jäätyä eläkkeelle.<br />

Suur-Savon<br />

Sähkö Oy<br />

• Tekniikan tohtori Juha<br />

Lohjala on nimitetty kehitysjohtajaksi<br />

ja johtoryhmän<br />

jäseneksi vastuualueenaan<br />

konsernin<br />

strateginen suunnittelu<br />

sekä investointi- ja kehittämisprojektit.<br />

Tiehallinto<br />

• Hankintapäällikkö Anders<br />

Östergård on nimitetty<br />

Tiehallinnon Vaasan<br />

tiepiirin tiejohtajaksi 1.8.<br />

alkaneelle viisivuotiskaudelle.<br />

Nykyinen tiejohtaja<br />

Mauri Kimpimäki jää<br />

eläkkeelle 1.9.<br />

Ympäristöministeriö<br />

• Rakennusneuvos, diplomi-insinööri<br />

Helena Säteri<br />

on nimitetty ympäristöministeriön<br />

ylijohtajaksi.<br />

Ylijohtaja toimii ministeriön<br />

rakennetun ympäristön<br />

osaston päällikkönä.<br />

Ympäristöministeriön<br />

organisaatio muuttui 1.8.<br />

Rakennetun ympäristön<br />

osastoon on koottu ministeriön<br />

asumiseen, maankäyttöön<br />

ja rakentamiseen<br />

liittyvät tehtävät.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

65

tapahtumakalenteri<br />

66<br />

2008<br />

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />

2008 ja 2009 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />

Kuntamarkkinat<br />

10.–11.9.2008 Helsinki<br />

www.kuntamarkkinat.fi<br />

Ympäristötekniikka 08<br />

10.–12.9.2008 Helsinki<br />

www.fi nnexpo.fi<br />

Paikkatietomarkkinat<br />

22.–24.9.2008 Helsinki<br />

www.fi nnexpo.fi<br />

FinnBuild 08<br />

24.–27.9.2008 Helsinki<br />

www.fi nnexpo.fi<br />

Asuntopoliittiset<br />

neuvottelupäivät<br />

25.–27.9.2008 Helsinki–Tukholma–Helsinki<br />

www.efeko.fi<br />

Ilmastonmuutokseen<br />

varautuminen<br />

kunnallistekniikassa<br />

6.10.2008 Vantaa<br />

www.efeko.fi<br />

Katujen peruskorjaussuunnitelmat<br />

7.10.2008 Vantaa<br />

www.efeko.fi<br />

Miljöteknik 2008<br />

7.–9.10.2008 Göteborg<br />

www.miljoteknik.com<br />

Väylät ja liikenne<br />

8.–9.10.2008. Tampere<br />

www.tieyhdistys.fi<br />

Jätemateriaalin käyttö<br />

rakenteissa<br />

8.10.2008 Vantaa<br />

www.efeko.fi<br />

Asta Syksy -messut<br />

10.–12.10.2008 Tampere<br />

www.asta.fi<br />

Toimitilojen käytön tehokkuus<br />

14.10.2008 Jyväskylä<br />

www.efeko.fi<br />

Interbad<br />

15.–18.10.2008 Stuttgart<br />

http://cms.messe-stuttgart.de/<br />

cms/interbad-start.0.html<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

Yhdyskuntatekniikan ajankohtaisasiaa<br />

kaavoittajille<br />

16.10.2008 Helsinki<br />

www.efeko.fi<br />

glasstec 2008<br />

21.–25.10.2008 Düsseldorf<br />

www.glasstec.de<br />

EnergiaForum 08<br />

27.–30.10.2008 Tampere<br />

www.energiaforum.com<br />

Kommunalteknikk 2008/<br />

Miljø & Teknikk<br />

29.–31.10.2008 Lillestrøm<br />

www.kommunalteknikk.no<br />

Kunnallisten osakeyhtiöiden<br />

seminaari<br />

30.10.–1.11.2008 Budapest<br />

www.efeko.fi<br />

Rakennusvalvontapäivät<br />

5.–7.11.2008 Lahti<br />

www.efeko.fi<br />

Water Expo China<br />

10.–12.11.2008 Beijing<br />

info@china.messefrankfurt.com<br />

Kuntien teknisen<br />

hallinnon päivät<br />

12.–14.11.2008 Kuopio<br />

www.efeko.fi<br />

Jätehuollon energiapäivät<br />

25.–26.11.2008 Espoo<br />

www.jly.fi<br />

2009<br />

Rakentaminen ja<br />

Talotekniikka<br />

6.–8.3.2009 Jyväskylä<br />

www.jklmessut.fi<br />

Sportec 2009<br />

26.–27.3.2009 Tampere<br />

www.sportec.fi<br />

Wasser Berlin 2009<br />

30.3.–3.4.2009 Berlin<br />

www.wasser-berlin.com<br />

Yhdyskuntatekniikka YT 09<br />

27.–29.5.2009 Tampere<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Haja-asutus Haja-asutus<br />

korjaa korjaa laiskasti laiskasti<br />

jätevesiensä jätevesiensä<br />

käsittelyä käsittelyä sivu 18<br />

Kaupunkitulva<br />

Kaupunkitulva<br />

sai sai Porin Porin<br />

varautumaan<br />

varautumaan sivu 24<br />

Espoon Espoon vilkkain vilkkain<br />

kiertoliittymä<br />

kiertoliittymä<br />

palvelee palvelee kahdessa kahdessa<br />

kerroksessa kerroksessa sivu 44<br />

Keski-Eurooppa<br />

Keski-Eurooppa<br />

siirtyy siirtyy jo passiivipassiivitaloistataloista+energia+energiataloihin taloihin sivu 48<br />

sivu 6<br />

GEOPALVELU OY<br />

Ristimäenkatu 2<br />

G 33310 Tampere<br />

P<br />

Kute 208 s. 62-63.indd Sec1:63<br />

5/ 2008<br />

Professori Professori Riku Riku Vahala: Vahala:<br />

Vesistölämpö<br />

Lakeuden on urheiluEtappi<br />

hallitsee opistolle hyvä<br />

lietelogistiikan,<br />

ratkaisu, Marko<br />

Ruti Satu sanoo. Suomijoki<br />

tietää. sivu 55<br />

sivulla 36<br />

<strong>VESIOSAAMISEMME</strong><br />

<strong>VESIOSAAMISEMME</strong><br />

<strong>VIENTILAATUA</strong><br />

<strong>VIENTILAATUA</strong><br />

Puh (03) 2767 200<br />

Faksi (03) 2767 222<br />

geopalvelu@geopalvelu.fi<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

ESPOOSSA<br />

5.–7.6.<br />

sivu 6<br />

YMPÄRISTÖTEKNIIKKA 08<br />

10.–12.9.2008<br />

VesiopasKANSI2008.indd 1 20.11.2007 13 5<br />

VIRALLINEN MESSULUETTELO<br />

KESKIAUKEAMALLA<br />

Kute 508 kansi.indd 1 14.8.2008 14.8.2008 09:54:10 09:54:10<br />

Tilaa <strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />

kestotilauksena 67 euroa. Saat<br />

kaupan päälle toukokuussa ilmestyneen<br />

Vesihuollon osto-oppaan.<br />

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />

(8 numeroa) maksaa<br />

76 euroa, irtonumero 8,50 euroa.<br />

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen<br />

voi hoitaa kätevimmin os.<br />

http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

tai puh. (09) 77 11/Tuula Vesa.

• Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri<br />

• Geotekniikka ja kenttätutkimukset<br />

• Geotieteellinen konsultointi<br />

• Kalliorakennus-, rakenne- ja<br />

tunnelisuunnittelu<br />

• Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi<br />

• Liikenteen konsultointi<br />

• Maisema- ja vihersuunnittelu<br />

• Paikkatietopalvelut<br />

• Siltasuunnittelu<br />

• Tie-, katu- ja ratasuunnittelu<br />

• Vesi- ja ympäristötekniikka<br />

• Ympäristökonsultointi<br />

Pöyry Environment Oy<br />

Pöyry Infra Oy<br />

Jaakonkatu 3, 01620 Vantaa<br />

Puh. 010 33 11<br />

www.environment.poyry.fi<br />

www.infra.poyry.fi<br />

Hitsaajankatu 4 c<br />

00810 Helsinki<br />

puh. 044 091 77 77<br />

info@veela.fi<br />

www.veela.fi<br />

Tarkat<br />

laitos ja kunta<br />

sääasemat,<br />

ukkostutkaimet,<br />

tuulimittarit.<br />

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENNE-<br />

TURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNE<br />

LIIKENTEEN HALLINTA • LOGISTIIKKA<br />

I N S I NÖÖR I T O I M I S T O<br />

LIIDEA OY<br />

www.liidea.fi<br />

08-8810300<br />

Kirkkokatu 2, Franzenin talo, 90100 OULU<br />

Marjaniementie 29a, 00930 HELSINKI<br />

LAADUKASTA OSAAMISTA<br />

YHTEISTYÖKYKYISESTI<br />

VESIHUOLTOPALVELUA<br />

•osaamistestaus<br />

•vesihuollon projektinhoito<br />

•suunnittelun valvonta<br />

•palveluhankintojen kilpailutus<br />

•osuuskuntien isännöinti<br />

<br />

SITO on liikenteen, ympäristön ja<br />

infran suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja<br />

tuottava moniosaaja.<br />

Palvelutarjontamme kattaa<br />

konsultoinnin, suunnittelun,<br />

rakennuttamisen ja tietotekniikan.<br />

ESPOO • KOUVOLA • KUOPIO • TAMPERE • TURKU • ROVANIEMI<br />

YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA<br />

Golder Associates Oy<br />

Helsinki · Oulu · Tampere · Turku<br />

puh. (09) 5617 210 www.golder.fi<br />

• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden<br />

tutkiminen ja kunnostus<br />

• Jäteluokitukset<br />

• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit<br />

• Hyötykäyttöarvioinnit<br />

maanrakentamisessa<br />

• Vesistöjen ja ranta-alueiden<br />

sedimenttitutkimukset ja kunnostus<br />

• Ympäristöriskien arvioinnit<br />

• Vanhojen kaatopaikkojen<br />

kunnostussuunnittelu<br />

Kotimaiset, energiaa säästävät<br />

AIRIT-ilmastimet<br />

MIXIT-sekoittimet<br />

• Kunnallisen ja teollisen jäteveden käsittelyyn<br />

• Luonnonvesien hapetukseen<br />

Waterixilta kokonaispalveluna järjestelmien<br />

suunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta ja<br />

tarvittaessa vuokraus.<br />

WWW.WATERIX.COM<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008<br />

67

Maankäyttö tehokkaaksi<br />

– avo-ojat Weholite-putkeen<br />

Avo-ojan putkitus KWH Pipen Weholiteputkella<br />

tarjoaa siistin ja kestävän<br />

ratkaisun moneen kohteeseen. Käyttökohteita<br />

ovat alueet, joissa avo-ojat ovat rakentamisen<br />

tiellä, rehottava ympäristö kaipaa siistimistä tai<br />

ongelmallinen maaperä edellyttää runsasta avoojien<br />

huoltoa.<br />

Putkitus parantaa maisemaa ja maankäyttöä<br />

etenkin tiiviisti rakennetuilla seuduilla, kun<br />

kuntatekniikalle on rajallisesti tilaa ja jokainen<br />

neliömetri on arvokas. Weholite-putki on<br />

edullinen hankkia ja keveytensä ansiosta helppo<br />

asentaa. Lisäksi se kaipaa vain vähän huoltoa ja<br />

varmistaa luotettavan lopputuloksen.<br />

Oy KWH Pipe Ab<br />

PL 21, 65101 Vaasa<br />

Puhelin (06) 326 5511<br />

Telefax (06) 315 3088

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!