Metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti - Metsänhoitoyhdistykset
Metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti - Metsänhoitoyhdistykset
Metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti - Metsänhoitoyhdistykset
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2 MhyLehti 1/2013<br />
Puumarkkinat jatkuvat tasaisina<br />
Puumarkkinat kohti kesää<br />
Talouden epävarmuus on näkynyt<br />
metsäteollisuuden tuloksentekokyvyssä,<br />
mutta välillä on kuultu<br />
myös positiivisia viestejä. Metsäteollisuudella<br />
on kohtuullinen tilauskanta<br />
ja puun tarvetta tällä<br />
vuodelle löytyy.<br />
Pitkään jatkunut talvi ja erinomaiset<br />
korjuukelit ovat tyhjentäneet<br />
yhtiöiden talvileimikkovarantoa.<br />
Puuta on kaatunut hyvin.<br />
On kuitenkin selvää, että kelirikko-<br />
ja kesäkohteita firmoilta vielä<br />
puuttuu. Vaikka kysyntää on kaikille<br />
puutavaralajeille, on havutukkien<br />
sekä metsäenergian tarve<br />
suurinta.<br />
Entistä useampi metsänhoitoyhdistys<br />
pystyy tarjoamaan metsänomistajalle<br />
myös oman korjuupalvelun<br />
apua. <strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong><br />
toimittavat puuta lukuisiin<br />
osoitteisiin, ja yhdistyksen kor-<br />
juupalvelun avulla kullekin ostajalle<br />
voidaan toimittaa juuri se<br />
puutavaralaji, jota ostaja tarvitsee.<br />
Korjuupalvelun käyttöä on helppo<br />
suositella.<br />
Sähköistä puumarkkinapaikkaa<br />
osoitteessa www.puumarkkinat.fi<br />
on kokeiltu alkuvuoden aikana.<br />
Kokemukset ovat olleet erinomaisia<br />
ja palvelu on leviämässä kaikkialle<br />
Länsi-Suomeen loppukevään<br />
aikana. Useimpien metsänomistajien<br />
seuraava puukauppa<br />
laitetaan tarjolle tämän sähköisen<br />
puumarkkinapaikan kautta.<br />
Hallituksen kehysriihi luo<br />
odotuksia teollisuudelle<br />
Puumarkkinoilla vuosi on alkanut<br />
hyvin. Puulle on ollut kysyntää<br />
ja tarjontaa sopivassa suhteessa.<br />
Suomen hallituksen puolivälin<br />
kehysriihtä odotettiin ristiriitaisissa<br />
tunnelmissa. Onneksi hallitus<br />
piti metsätilamaksun ja kiinteistöveron<br />
poissa metsistä. Odotuksista<br />
huolimatta hallitus ei kuitenkaan<br />
ollut valmis muutoin panostamaan<br />
metsätalousyrittäjyyden<br />
edellytyksiin. Metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus<br />
jäi toteutumatta,<br />
ja verokuilu metsätalouden<br />
pääomaverotuksen sekä<br />
muun yrittäjyyden yhteisöveron<br />
välillä on kasvamassa entisestään.<br />
Mikäli Suomi haluaa nojata tulevaisuudessa<br />
entistä vahvemmin<br />
kotimaisiin luonnonvaroihin, olisi<br />
nyt pikaisesti aloitettava laaja<br />
valmistelu metsätalousyrittäjyyttä<br />
edistävästä verouudistuksesta.<br />
Joka tapauksessa puumarkkinat<br />
voivat jatkua tasaisesti toimivina,<br />
koska negatiivisia veroshokkeja<br />
ei metsänomistajille tarjottu.<br />
Metsäteollisuus on saamassa<br />
suuria hyötyjä hallituksen kehys-<br />
Jalostettu taimiaines tuottaa enemmän<br />
ja parempaa puuta<br />
Mitä hyötyä on metsän uudistamisesta siemenviljelystaimilla?<br />
Missä tapauksessa ulkomainen taimierä<br />
on yhtä hyvä kuin kotimainen? Kuinka ilmastonmuutos<br />
vaikuttaa uudistamismateriaalin valintaan? Näihin<br />
kysymyksiin etsii vastauksia käytännön metsänjalostuksen<br />
tukena toimiva tutkimus. Metsäntutkimuslaitos<br />
tekee yhteistyötä ruotsalaisten virkaveljiensä<br />
kanssa.<br />
Nykyisten jalostetusta siemenestä<br />
kasvatettujen taimien on todettu<br />
lisäävän puiden kasvua keskimäärin<br />
noin 15 prosenttia. Puun<br />
laatua pystytään myös jalostamaan<br />
entistä hieno-oksaisemmaksi,<br />
oksakulmaltaan paremmaksi ja<br />
kuusten latvuksia kapeammiksi.<br />
Perustamalla uusien sukupolvien<br />
siemenviljelmiä voidaan odottaa<br />
vielä selvästi suurempia kasvun<br />
lisäyksiä.<br />
On tärkeää käyttää sopivaa alkuperää<br />
olevia taimia, se vaikuttaa<br />
kasvun lisäksi myös viljelyvarmuuteen.<br />
Metla antaa suositukset<br />
Suomeen soveltuvan metsänviljelymateriaalinalkuperistä.<br />
Viime lokakuussa metsänjalostustutkijat<br />
ja käytännön jalostajat<br />
kokoontuivat Helsinkiin esittelemään<br />
uusia tuloksia ja menetelmiä<br />
toisilleen EU-projekti NO-<br />
VELTREEn tieteellisessä kokouksessa<br />
ja workshopissa.<br />
Uudet suositukset<br />
soveltuvista alkuperistä<br />
Viljelymateriaalin käyttöaluesuosituksia<br />
ollaan Metlassa parhaillaan<br />
tarkistamassa lämmenneen<br />
ilmaston ja jalostuksen edistymisen<br />
vuoksi. NOVELTREE-projektissa<br />
tutkittiin yhdessä ruotsalaisten<br />
kanssa optimaalisia käyttöalueita<br />
ilmastonmuutos huomioon<br />
ottaen. Ruotsin ja Suomen ilmatieteen<br />
laitosten ilmastotiedot<br />
yhdistettiin ja tutkittiin todennäköisimpiäilmastonmuutosnäkymiä<br />
paikallistasolla. Molempien<br />
maiden kenttäkoetuloksia analysoitiin<br />
yhdessä, ja etsittiin lämpösummaa<br />
tarkempia ilmastotekijöitä,<br />
jotka ennustavat taimimateriaalien<br />
elossa säilymistä ja<br />
kasvua.<br />
Julkaisijat<br />
<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong> Jokilääni,<br />
KiiKisSuo, Loimaan seutu,<br />
Länsi-Satakunta, Metsämaa-<br />
Kojonkulma ja Teljä<br />
Heli Mutkala-Kähkönen<br />
Jalostusaste 14 % Metsikköalkuperä ero<br />
Kiertoaika v. 65 73 -8<br />
m3 kaikkiaan 507 499 19<br />
m3 /v 7,8 6,8 1<br />
Taimikon nykyarvo 1011 526 485<br />
Metsikön nykyarvo 1451 966 485<br />
Lähde: Ola Rosvall, Skogforsk, www.skogforsk.se/sv/KunskapDirekt/Alla-Verktyg/Foradling-ekonomi<br />
Tällaisen taulukon pystyy laatimaan Ruotsin Skogforskin nettisivuilta, tosin ruotsinkielisenä. Siinä<br />
on vertailtu metsikön kasvua kiertoajan kuluessa, jos se on perustettu jalostetusta siemenviljelyssiemenestä<br />
tai metsikköalkuperästä kasvatetuilla taimilla.<br />
Netistä varmuutta<br />
valintoihin<br />
Hankkeessa kehiteltiin alustava<br />
versio nettisovellutuksesta, jolla<br />
metsänomistaja tulevaisuudessa<br />
voisi itse tarkastella eri taimimateriaalien<br />
todennäköistä soveltuvuutta<br />
omalle uudistusalalleen.<br />
Ruotsissa tällainen taimivalintasovellus,<br />
Plantval, on jo netissä<br />
olemassa. Siinä voidaan etsiä parasta<br />
alkuperää tietylle uudistusalalle<br />
sijainnin perusteella. Käyttöalueidenmäärittämistutkimusta<br />
ja käytännön sovellusten kehittämistä<br />
jatketaankin yhteistyönä<br />
ruotsalaisten kanssa ja myös kan-<br />
riihestä. Verohuojennuksia perusteltiin<br />
esimerkiksi investointiedellytyksiä<br />
parantavina. Nyt metsänomistajat<br />
odottavatkin metsäteollisuudelta<br />
tekoja. Nähtäväksi jää,<br />
minkälaisia puuta jalostavia investointeja<br />
tehdään.<br />
Jalostuksen merkitys metsän kiertoajassa<br />
Maapohja: MT Sijainti: Etelä-Suomi<br />
Puulaji: Kuusi Korkokanta: 4 %<br />
sallisena projektina yhdessä kotimaisten<br />
sidosryhmien kanssa.<br />
Ruotsissa jalostus pitkällä<br />
Monet suomalaiset metsäammattilaiset<br />
ovat vuosien saatossa käyneet<br />
tutustumassa Ruotsin taimituotantoon<br />
ja metsänjalostukseen.<br />
Heidän mukaansa Ruotsissa mennään<br />
pitkällä tässä asiassa. Viimeisen<br />
10 vuoden aikana on perustettu<br />
370 uutta siemenviljelystä<br />
ja noin 80 prosenttia käytetyistä<br />
taimista oli peräisin jalostetusta<br />
siemenestä. Maastokoealoilla selkeät<br />
erot näkyivät sekä kasvussa<br />
että laadussa.<br />
Vastaava toimittaja<br />
Heli Mutkala-Kähkönen<br />
020 413 3704<br />
Toimituskunta<br />
Julkaisijayhdistysten<br />
toiminnanjohtajat<br />
Marko Mäki-Hakola<br />
johtaja<br />
Metsänomistajien liitto<br />
Länsi-Suomi<br />
Lisätietoja löytyy sekä Metsäntutkimuslaitoksennettisivuilta<br />
ja tiedotteista että ruotsalaisen<br />
Skogforskin sivuilta. Viimeksi<br />
mainitun Ruotsin metsäntutkimuksen<br />
nettisivuilla pystyy myös<br />
tekemään vertailulaskelmia jalostetusta<br />
ja metsikkösiemenestä kasvatettujen<br />
taimien vaikutuksesta<br />
metsikön kasvuun ja kehitykseen<br />
koko kiertoajan kuluessa.<br />
Heli Mutkala-Kähkönen<br />
viestintäpäällikkö<br />
Metsänomistajien liitto<br />
Länsi-Suomi<br />
Taitto<br />
M-Print Oy, Vilppula<br />
Paino<br />
Salon Lehtitehdas, Salo<br />
Kannen kuva<br />
Heli Mutkala-Kähkönen
Change language