Metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti - Metsänhoitoyhdistykset

More documents

Recommendations

Info

10 MhyLehti 1/2013 Lämpimästi säällä kuin säällä Oikealla pukeutumisella ulkona olosta voi nauttia säästä riippumatta. Alle nopeasti kuivuvaa tekokuitua, välikerros lämmittävää villaa tai fl eeceä, päälle tuulta ja sadetta pitävä takki. Kerrospukeutumisessa eri kerrosten väliin jäävä ilma pitää lämpimänä. Liikkumisessa tulee hiki. Ihoa vasten tarvitaan asu, joka pitää ihon kuivana ja lämpimänä. Tekokuiduista valmistetut alusasut tuntuvat kuivilta hikoillessakin, koska ne siirtävät kosteutta uloimpiin vaatekerroksiin. Vanha kunnon puuvilla taas imee itseensä kosteutta ja vaate pysyy pitkään kosteana ja märkänä. Välikerrokseksi kannattaa valita lämmittävä kerros, jos ilma on kylmä tai liikkuminen verkkaista. Väliin sopivat villavaatteet tai fl eecet. Kerroksia lisätään ja vähennetään tarpeen mukaan. Päällimmäiseksi puetaan tuulta ja sadetta pitävä kuorivaate. Sen ei tarvitse olla paksu, koska välikerros pitää lämpimänä. Moni ulkoiluretki voi mennä pilalle, jos käsiä ja varpaita paleltaa ja tuuli puhaltaa kylmästi korviin. Sukista, pipoista ja hanskoista löytyy erilaisia fl eece, termo ja windtopper vaihtoehtoja. Metsässä puuhastelevalle pätevät pitkälti edellä mainitut pukeutumisvinkit. Vaatetta sen verran, että töitä tehdessä tarkenee. Tauoilla voi harteille heittää lämpimän taukotakin. Mukaan kuivia varavaatteita, joita voi tarvittaessa vaihtaa ja lisätä. Turvallisesti metsässä - hankintahakkaajan turvavarusteet Jos olet menossa metsään moottorisahan kanssa, kannattaa karvalakki, sarkapuku ja nahkasaap- oma10 suuria eroja istuvuuden suhteen, Turvavaatevalikoimasta löytyvät turvalliset asut myös harrastehakkaajalle. paat jättää tällä kertaa eteisen naulakkoon. Hanki viimeistään uuden sahan kylkiäisiksi kunnolliset turvavarusteet – sille huonon päivän varalle. Kypärä suojaa päätä putoilevilta oksilta. Verkkovisiirin tarpeellisuuden huomaa viimeistään, kun sahauksen jälkeen purua on suu ja silmät täynnä. Sitä vielä jäljellä olevaa kuuloa Metsänhoitoyhdistys Länsi-Satakunta Porin keskustoimisto Yrjönkatu 2, 28100 Pori Puh. 02 632 6330 Fax 02 632 6331 Jaakko Klemola 044 717 7330 Sirpa Ylitalo Anne Häkkinen kannattaa suojata kunnon kuulosuojaimilla.Kypäräpaketeissa kuulokkeiden lisävarusteeksi löytyy jos jonkinlaista härpäkettä radiosta mp3-soittimeen. Päivä kuluu rattoisasti viihteen merkeissä. Turvahousuja ostaessa kannattaa kokeilla muitakin kuin niitä ensimmäiseksi vastaan tulevia. Eri valmistajien housuissa on muotiväreistä nyt puhumattakaan. Viiltosuojattujen housujen tarkoitus on pysäyttää pyörivä teräketju siinä vaiheessa, kun olet aikeissa sahata jalkaasi. Turvapusero on tehty kulutusta kestävästä kankaasta. Huomiovärin ansiosta olet helpommin havaittavissa hämärässäkin metsässä. Hyvät turvasaappaat tukevat jalkaa ja ehkäisevät liukastumisia. Lisäksi ne suojelevat varpaitasi putoilevilta pölleiltä ja ohisahauksilta. Ensiapupakkaus tulisi aina olla mukana. Kaupoista löytyy tas- www.mhy.fi /lansisatakunta etunimi.sukunimi@mhy.fi Kullaan toimisto (Ulvila) Harjulantie 114, 29340 Kullaa Puh. 02 633 7330 Fax 02 633 7331 Heikki Hacklin 044 717 7333 Vesa Järvenpää 044 717 7334 Luvian toimisto Kuivalahdentie 1 29100 Luvia Puh. 02 635 9330 Fax 02 635 9331 Pekka Häkli 044 717 7331 kuun, reppuun ja autoon tarkoitettuja pakkauskokoja. Ota kännykkä metsään mukaan ja pidä sitä taskussa. Puhelimesta ei ole silloin paljon apua, jos itse makaat rungon alla ja puhelin lojuu keittiön pöydällä. Ilmoita aina emännälle/isännälle, mihin olet menossa ja koska palaat. Hätätapauksen sattuessa apu osaa nopeammin paikalle. Turvavarusteet eivät yksin takaa turvallisuutta. Maltti on valttia myös metsätöissä. Maija Honkanen alueneuvoja Mhy Länsi-Satakunta Merikarvian toimisto Antintie 20 A 2, 29900 Merikarvia Puh. 02 649 6330 Fax 02 649 6331 Tapio Isotalo 044 717 7336 Eero Vanhatalo 044 717 7337 Noormarkun toimisto Vanha Vaasantie 18 29600 Noormarkku Puh. 02 649 4330 Fax 02 649 4331 Marja-Leena Annala 044 717 7332 Maija Honkanen 044 717 7338
MhyLehti 1/2013 11 Minna Kauppi karkuteillä On ihanaa, kun Suomessa on neljä vuodenaikaa. Mutta koska oma lajini on kesälaji eikä lumen keskellä ole mitenkään mahdollista harjoitella niin hyvin kuin sulalla maalla, on hanget korkeat nietokset jätettävä kotimaahan ja siirrettävä itsensä lämpöisemmille laduille. Tänä vuonna olen ollut karkumatkalla joulukuusta lähtien. Ensin vierailin Amerikassa enemmän ja vähemmän loman merkeissä. Toki treenattuakin tuli. Joulukinkun ehdin kiskoa kotimaassa, mutta sitten suuntasin kompassini Uuteen-Seelantiin. Uudessa- Seelannissa oli tarkoitus vedellä myös maailman cupin osakilpailuja, mutta pitkä flunssa vei ne mahdollisuudet yhtä kisaa lukuun ottamatta. Onneksi ehdin kuukauden mittaisella reissulla nautiskella hyvistä treeneistä, hienoista maisemista, kuumista lähteistä, tulivuorista ja tulihan sitä hypättyä bungyhyppykin. Parin viikon kotimaanvierailun jälkeen istun taas auringossa. Maajoukkueellamme on ensi kesän kotikisoja ajatellen kovat piipussa ja meillä urheilijoilla on mahdollisuus viettää leirikeskuselämää Barbatessa, Etelä-Espanjassa, jopa kahden kuukauden ajan. Täällä on hieroja, valmentajat, lääkäri, treenit ja seuraa. Metsässä voi suunnistaa ja juosta ja kelit ovat kohdallaan. Urheilijan paratiisi, jossa ei kuitenkaan tuoda aamupalaa sänkyyn, mikä on vain hyvä asia. On nimittäin melko yksitoikkoista ja rankkaakin elämää treenata tällaisessa paikassa, jossa virikkeinä ovat lähinnä treenit. Ei itse treenaaminen mitenkään tylsää ole, mutta pakollisten lepopäivien pitäminen on pienoinen haaste tällaisessa paikassa, jossa joku on koko ajan menossa lenkille. On siis vain kiva, että voi itse kokkailla niinä päivinä, kun pitäisi muuten pitää koivet kohti kattoa. Levon tarve onkin yksi syy, miksi itse viihdyn täällä vain reilun kuukauden. Siinäkin välissä otan vielä pienen oman fyysisen ja henkisen loman vaihtamalla maisemaa viikoksi. Yritän siis kovasti olla ahnehtimatta kuuta taivaalta. Vaikka asuntoni on täynnä kivoja naisia, niin on kuitenkin aika haastavaa elää pitkiä aikoja isossa kommuunissa. Kaikilla kun on omat tavat nukkumisesta ruokatottumuksiin. Leirielämän jälkeen usein huomaakin arvostavansa ihan hirveästi sitä, että saa tehdä treenit juuri silloin kuin itse haluaa ja syödä ihan miten päin ja milloin vain. Siinä myös yksi syy karkumatkailla takaisin kotimaahan vähän aikaisemmin. Olen oppinut vuosien varrella sen, että treenit kannattaa vetää sen mukaan, mikä sopii itselle parhaiten, eikä sen mukaan, mikä muille sopii. Koko talvi on siis mennyt siellä sun täällä, mutta ajattelin vielä ehtiä nautiskella Suomen parhaista lumikinoksista. Hiihtokilometrejä kertyy Espanjassa luonnollisesti surkean vähän, mutta lupasin ystävälleni ottaa osaa Hetta-Kautokeino -hiihtoon, joka on 90 km Metsänomistajayhdistys Sambiaan Viime keväänä pääsin mukaan MTK:n kehitysyhteistyöprojektiin rakentamaan etujärjestöä sambialaisille metsänomistajille. Minusta tuli sambialaisten ”kummitäti”. Syyskuussa 2012 olin viikon matkalla tutustumassa paikallisiin olosuhteisiin ja osallistumassa projektin suunnitteluun. Jo ennen matkaa, lukiessani erilaisia selvityksiä ja raportteja Sambian metsistä, nousi mieleen monia kysymyksiä. Osaan sain reissulla vastauksen, osa jäi edelleen ihmetyttämään. Metsät vähenevät jatkuvasti Suomalaisella silmällä katsottuna todellisia metsiä tai metsiköitä en kovinkaan montaa viikon matkan aikana nähnyt. Toki vietimmekin yli puolet ajasta pääkaupungissa Lusakassa. Kuivan kauden lopulla kaikki maa näytti karkealta hiekalta ja peltoja oli vaikea erottaa ennen kuin oppi katsomaan maisemaa tarkemmin. ”Ruoho- ja pensassavannilla” olivat sambialaisten pienviljelijöiden maissi- ja muut viljelmät. Viljelmä ei siis tarkoita, että siellä ei voisi kasvaa pensaita ja puita siellä täällä. Toki joitain suuria, yhtenäisiä ja selkeitä pensaattomia viljelyalueitakin näimme noin 500 km:n kulkureittimme varrella. Sambiassa on 50 milj. hehtaaria metsää. Metsäisimmät alueet ovat Pohjois-Sambiassa, kun meidän ryhmämme matka kulki Lusakasta lounaaseen. Parhaat metsät pohjoisestakin on hakattu ja huolimatta monista taimitarha- ja metsitysprojekteista, metsät vähenevät kiihkeällä vauhdilla. Suurin osa sambialaisista kotitalouksista käyttää energianlähteenään puuta ja hiiltä. Metsät häviävät myös kaskeamisen ja sahatavaran kysynnän vuoksi. Siinä siis ensimmäinen ihmetyksen aihe. Mihin tarvitaan metsänomistajien etujärjestöä, kun ei näytä olevan hakattavaa puutakaan? Puita kyllä, mutta miten Sambian maataloustuottajien keskusjärjestön johtoportaalla on selvä näkemys, että metsänomistajayhdistyksen ensimmäisiä tehtäviä olisi saada pienviljelijät istut- tamaan osa hallinnassaan olevasta maasta metsälle. Siinä ei ole kyse peltojen metsittämisestä kuten meillä, vaan joutomaan ottamisesta tuottavaan käyttöön. Pienviljelijöiksi lasketaan vähemmän kuin 20 hehtaarin haltijat ja heitä on noin 1,4 miljoonaa. Sambian tilastokeskuksen ja maatalousministeriön mukaan 40 % pienviljelijöistä käyttää aktiivisesti vain yhden hehtaarin alaa maastaan. Jos edes pienelle osalle, vaikkapa puolelle hehtaarille joutilaana olevasta maasta istutettaisiin puita, helpotettaisiin köyhien perheiden ruokahuoltoa, ja ne saisivat aikanaan tarvepuuta, puunmyyntituloja, puuta hiilenpolttoon ja muita metsän tuotteita. Tämä ei olekaan niin helposti toteutettu. Ensinnäkin mistä saadaan taimia, ja rahaa niiden osta- miseen? Yksi taimi maksoi viime syksynä 5 000 kwatchaa eli vähän alle 1euroa. Se vastaa köyhän perheen päivittäisiä ruokamenoja! Mitä puita sitten istutetaan? Useimmat istuttaisivat mieluiten hedelmäpuita, joista saisi tervetullutta vaihtelua ravintoon. Toinen, mutta ei paikallisista enää niin helposti ymmärrettävä asia, mittainen koettelemus ja nautinto pääsiäisen jälkeen. Sitä reissua en ehkä vedä suu ammollaan ja kuola valuen, vaan ennemminkin hiihdän tunnelmaa haistellen ja maisemia ihaillen sen minkä suunnistajan käsivoimilla jaksan. Kaikenlaisia pieniä ja isoja karkumatkoja on siis huippusuunnistajan elossa edessä ja takana. Itse reissaaminen ei tosin koskaan ole se pääasia, vaan sopivien ja vaihtelevien harjoitusolosuhteiden löytäminen. Kyllähän lumihangessakin suunnistaa, mutta se on paljon riskialttiimpaa lihaksille. Ja jos selviää ilman vammoja kokonaisen vuoden, niin se on sellainen ase starttiviivalla, että harvalla on laittaa samanlaisia paukkuja pistooliinsa. Toivottavasti kotikisoihin Vuokattiin matka jatkuu hyviä panoksia kasaillen ja kuivaa ruutia säilöen. Talvitreeniterkuin, Minna Kauppi on istuttaa ravinteikkaita lehtiä pudottavia puita pelloille. Lehdet korvaavat kalliita typpilannoitteita, mutta vähentävät aluksi myös alla kasvavan maissin kasvua. Myös öljyä tuottavia puita voi istuttaa. Se onkin ilmeisen kannattavaa. Mutta puiden istuttaminen myytävän puutavaran tähden on melko vieras ajatus tavalliselle kansalle. Toki tapasimme matkallamme muutaman valloittavan puihin hurahtaneen persoonan, joiden mottona oli: hakkaa yksi – istuta kaksi puuta. Ja mikä hämmästyttävintä, monet kertoivat haluavansa istuttaa puita estääkseen ilmastonmuutosta. Vielä yksi kysymys jäi askarruttamaan mieltäni. Kuka puut istuttaa, kastelee ja aitaa alueet suojellakseen taimia vuohilta? Naiset hoitavat yleensä jo kaikki muut työt. Viljelyn, ruuan, lapset ja kodin. Jaksavatko he vielä istuttaa ja hoitaa puutkin? Heli Mutkala-Kähkönen Mikä projekti? MTK on aloittanut Ulkoasianministeriön rahoituksella kehitysyhteistyöhankkeen Sambian viljelijäjärjestön (ZNFU) kanssa. Hankkeen toinen osio on kummiprojekti, jossa tuetaan sambialaisten metsänomistajien etujärjestön perustamista ZNFU:n yhteyteen. Kummiprojekti tarkoittaa, että Suomesta ei lähdetä tekemään työtä Afrikan mantereelle, vaan että laaditaan yhdessä projektisuunnitelma ja suunnitellaan toimenpiteet, jotka sambialaiset itse toteuttavat. Alun jälkeen yhteyttä pidetään sähköpostilla ja muulla sähköisellä yhteydenpidolla, kuten esim. videokokouksilla.
Page 1 and 2: MhyLehti Metsänhoitoyhdistysten j
Page 3 and 4: MhyLehti 1/2013 3 Metsänhoitoyhdis
Page 5 and 6: MhyLehti 1/2013 5 Tää tila isält
Page 7 and 8: MhyLehti 1/2013 7 Näin luet tila-a
Page 9: MhyLehti 1/2013 9 Hakkuutyömaa Iso

Metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti - Metsänhoitoyhdistykset

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?