Jätteen energiakäyttöhanke - Westenergy
18.06.2013 • Views
Share Embed Flag

Jätteen energiakäyttöhanke - Westenergy

Jätteen energiakäyttöhanke - Westenergy

Jätteen energiakäyttöhanke - Westenergy

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
westenergy.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab<br />

<strong>Jätteen</strong> <strong>energiakäyttöhanke</strong><br />

ympäristövaikutusten arviointiselostus

<strong>Jätteen</strong> <strong>energiakäyttöhanke</strong><br />

ympäristövaikutusten arviointiselostus<br />

SISÄLTÖ<br />

1. JOHDANTO 3<br />

2. HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET 4<br />

2.1 Hankkeesta vastaava 4<br />

2.1.1 Yhteisyrityksen osapuolet 4<br />

2.1.2 Mahdollisesti mukaan tulevat yhtiöt 5<br />

2.1.3 Hankkeen muut osapuolet 5<br />

2.2 Aiemmat selvitysvaiheet 5<br />

2.3 Hankkeen tavoitteet 5<br />

2.4 Lainsäädännön vaatimukset 5<br />

2.5 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin 6<br />

2.6 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 6<br />

3. HANKKEEN KUVAUS 7<br />

3.1 Arvioidut vaihtoehdot 7<br />

3.2 Hankkeen sijoittuminen 7<br />

3.3 Voimalaitoksen tekniset tiedot 8<br />

3.4 Hyödynnettävä jäte ja jätevarasto 8<br />

3.5 Polttotekniikan kuvaus 9<br />

3.6 Savukaasujen puhdistus 10<br />

3.7 Kaukolämmön ja sähkön tuotanto 10<br />

3.8 Muodostuvat jätteet ja niiden käsittely 10<br />

3.8.1 Tuhkien ominaisuudet 10<br />

3.8.2 Tuhkien loppusijoitus 12<br />

3.9 Vesien keräily ja käsittely pohjatuhkien varastoinnissa 13<br />

3.10 Polttoaineet ja kemikaalit 13<br />

3.11 Toiminnot laitostontin ulkopuolella 13<br />

4. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY,<br />

TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN 14<br />

4.1 Arviointiohjelman nähtävilläolo 14<br />

4.2 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet<br />

4.3 Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen<br />

15<br />

ympäristövaikutusten arvioinnissa 15<br />

4.4 Suunnittelu- ja sidosryhmätyöskentely 15<br />

4.5 Tiedotus ja yleisötilaisuudet 16<br />

5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS JA<br />

ARVIOINTIMENETELMÄT 17<br />

5.1 Arviointitehtävä 17<br />

5.2 Vaikutusalueen rajaus 17<br />

5.3 Arviointimenetelmät ja aineisto 17<br />

5.3.1 Käytettävissä oleva aineisto 17<br />

5.3.2 Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset 18<br />

5.3.3 Dioksiinit, furaanit ja raskasmetallit<br />

5.3.4 Melu 19<br />

19<br />

5.3.5 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen 19<br />

5.3.6 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 20<br />

5.3.7 Luontovaikutukset<br />

5.3.8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja<br />

20<br />

maisemaan 20<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

7.4.2008<br />

5.3.9 Vaikutukset virkistyskäyttöön 20<br />

5.3.10 Vaikutukset maa- ja kallioperään 20<br />

5.3.11 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 20<br />

5.3.12 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 21<br />

5.3.13 Vaikutukset jätehuoltoon 21<br />

5.3.14 Riskit ja häiriötilanteet 21<br />

5.3.15 Haitallisten vaikutusten lieventäminen 21<br />

5.3.16 Vaihtoehtojen vertailu 21<br />

6. YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA ARVIOIDUT<br />

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 22<br />

6.1 Ilmanlaatu ja leviämismallilaskelmat 22<br />

6.1.1 Ilmanlaadun nykytila 22<br />

6.1.2 Leviämismallilaskelmien tulokset ja niiden arviointi 22<br />

6.2 Dioksiinit, furaanit ja raskasmetallit 30<br />

6.2.1 Vaikutukset Pilvilampeen 33<br />

6.3 Melu 36<br />

6.3.1 Melun ohjearvot sisällä ja ulkona 36<br />

6.3.2 Melu nykytilassa 36<br />

6.3.3 Melu rakentamisvaiheessa 36<br />

6.3.4 Melu polttolaitoksen toiminnan aikana ja sen vaikutukset 36<br />

6.4 Liikenne 39<br />

6.4.1 Liikenteen nykytilanne 39<br />

6.4.2 Hankkeen vaikutus liikenteeseen ja vaihtoehtojen vertailu 39<br />

6.5 Kaavoitustilanne ja maankäyttö 40<br />

6.5.1 Maankäyttö 40<br />

6.5.2 Kaavoitustilanne 40<br />

6.5.3 Suojelualueet ja –kohteet maankäyttösuunnitelmissa 41<br />

6.5.4 Vaikutukset kaavoitukseen 41<br />

6.6 Maa- ja kallioperä 41<br />

6.6.1 Nykytila 41<br />

6.6.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään 41<br />

6.7 Pinta- ja pohjavedet 42<br />

6.7.1 Kuormitus ja pintavesien nykytila 42<br />

6.7.2 Vaikutukset pintaveteen 44<br />

6.7.3 Pohjavedet 44<br />

6.7.4 Vaikutukset pohjaveteen 44<br />

6.8 Kasvillisuus ja eläimistö 45<br />

6.8.1 Kasvillisuus 45<br />

6.8.2 Eläimistö<br />

6.8.3 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä vaihtoehtojen<br />

46<br />

vertailu 46<br />

6.9 Suojeltavat ja muut erityiset luontokohteet 48<br />

6.7.1 Natura 2000-alueet 48<br />

6.7.2 Lintuvesiensuojeluohjelma-alueet 48<br />

6.9.1 Vaikutukset suojelualueisiin 48<br />

6.9.2 Vaikutukset luontodirektiivin ja lintudirektiivin lajeihin 48<br />

6.9.3 Vaikutukset uhanalaisiin lajeihin 48<br />

6.9.4 Vaihtoehtojen vertailu 48<br />

6.10 Virkistyskäyttö 49<br />

6.11 Maisema 50<br />

6.11.1 Nykytila 50<br />

1

6.12 Muinaisjäännökset ja kulttuuriperintö 51<br />

6.13 Sosiaaliset vaikutukset 51<br />

6.13.1 Esittelytilaisuudet ja kyselylomakkeet 51<br />

6.13.3 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin luotettavuus 52<br />

6.14 Elinkeinoelämä ja työllisyys 53<br />

6.14.1 Nykytilanne 53<br />

6.14.2 Vaikutukset elinkeinoelämään ja työllisyyteen 53<br />

6.15 Vaikutukset ihmisten terveyteen 53<br />

6.16 Luonnonvarojen hyödyntäminen 53<br />

6.16.1 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 53<br />

6.17 Jätehuolto 53<br />

6.17.1 Nykytilanne 53<br />

6.17.2 Vaikutukset jätehuoltoon 54<br />

6.18 Ympäristöriskit ja häiriötilanteet 54<br />

6.19 Yhteisvaikutukset ja vaihtoehtojen vertailu 55<br />

6.19.1 Melun yhteisvaikutukset 55<br />

6.19.2 Liikenteen yhteisvaikutukset 55<br />

6.19.3 Yhteisvaikutukset pintavesiin 55<br />

6.19.4 Yhteisvaikutukset pohjavesiin 55<br />

6.19.5 Vaihtoehtojen vertailu 56<br />

7. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT 58<br />

7.1 Rakentamisen ja sijoittumisen aikaiset vaikutukset 58<br />

7.2 Laitokselle tuotavan jätteen käsittely 58<br />

7.3 Savukaasujen päästöt 58<br />

7.4 Jäte- ja jäähdytysvesien vaikutukset 58<br />

7.5 Melu- ja hajuvaikutukset 58<br />

7.6 Kemikaalien kuljetus, käyttö ja varastointi 58<br />

7.7 Liikenteen vaikutukset 58<br />

8. EPÄVARMUUSTEKIJÄT ARVIOINNISSA 59<br />

9. HANKKEEN SUHDE YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN<br />

SÄÄDÖKSIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN 60<br />

9.2 Alueellinen jätesuunnitelma 60<br />

9.3 Jätehuoltoa koskevat vaatimukset 60<br />

9.4 Suojeluohjelmat<br />

9.5.1 Arinapolttotekniikan edut ja haitat muihin polttotekniikoihin<br />

60<br />

verrattuna 61<br />

10. HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS 62<br />

10.1 Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointi 62<br />

10.2 Tekninen toteuttamiskelpoisuus 62<br />

10.3 Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus 62<br />

10.4 Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus 62<br />

10.5 Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus 62<br />

10.6 Yhteenveto hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta 62<br />

11. EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI 63<br />

11.1 Seurannan periaatteet 63<br />

11.2 Jätepolttoaineiden laatu 63<br />

11.3 Savukaasupäästöjen tarkkailu 63<br />

11.4 Tuhkien laatu 63<br />

11.5 Pinta- ja pohjavedet 63<br />

11.6 Raportointi 63<br />

2<br />

12. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT, LUVAT JA<br />

PÄÄTÖKSET 64<br />

12.1 Kaavojen muuttamisen ja laatimisen tarve 64<br />

12.2 Rakennuslupa 64<br />

12.3 Ympäristölupa 64<br />

12.4 Kemikaalilain mukainen ilmoitus tai lupa 64<br />

12.5 Muut luvat ja selvitykset 64<br />

13. OHJAUSRYHMÄ JA PROJEKTIRYHMÄ 65<br />

14. LÄHTEITÄ 66<br />

YHTEYSTIEDOT 67<br />

Liite 1 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

1. JOHDANTO<br />

Pohjanmaalla suunnitellaan kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden<br />

yhteistä jätteen energiahyödyntämistä. Hanketta varten on<br />

perustettu yhteisyritys, <strong>Westenergy</strong> Oy Ab. Yhteisyrityksessä<br />

ovat osakkaina Ab Stormossen Oy, Lakeuden Etappi Oy,<br />

Vestia Oy, Botniarosk Ab ja Millespakka Oy. Hankkeeseen<br />

osallistuu myös paikallisen kaukolämpöverkon omistaja<br />

Vaasan Sähkö Oy. Myöhemmin hankkeeseen mahdollisesti<br />

mukaan tulevia yhtiöitä ovat muun muassa Ab Ekorosk Oy ja<br />

Sammakkokangas Oy.<br />

Yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen energiana on ollut<br />

Suomessa toistaiseksi vähäistä. Valtakunnallisessa jätehuoltosuunnitelmassa<br />

vuoteen 2005 oli asetettu tavoitteeksi jätteen<br />

hyödyntämisasteen nostaminen 70 prosenttiin vuoteen<br />

2005 mennessä. Hyödyntämistavoitteesta jäätiin kauas.<br />

Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin vuonna 2004 noin 38 prosenttia,<br />

ja energiana hyödyntämisen osuus jäi kahdeksaan<br />

prosenttiin.<br />

Jätteiden hyödyntämisasteen nostaminen asettaa vaatimuksia<br />

myös jätteiden energiakäytölle. Valtakunnallisen jätesuunnitelman<br />

vuoteen 2016 taustaraportissa esitetään, että vuonna<br />

2016 energiana hyödynnettäisiin yhteensä noin 30 prosenttia<br />

syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Hyödyntämisasteen nostaminen<br />

edellyttää tehokkaita toimia, jossa jätteiden tuottajien<br />

tarpeita varten kehitetään keräily- ja kuljetus- sekä käsittelyjärjestelmät,<br />

jotka mahdollistavat yhä tehokkaamman kierrätyksen<br />

ja muun hyödyntämisen mukaan lukien energiahyödyntämisen<br />

valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Myös ympäristöministeri<br />

Kimmo Tiilikaisen helmikuussa 2008 esittämien<br />

lausuntojen mukaan Suomeen voisi mahtua viidestä kymmeneen<br />

jätteenpolttolaitosta: Näin saadaan hyödynnettyä sitä<br />

polttokelpoista jätettä, jolle ei parempaa hyödyntämismuotoa<br />

ole olemassa.<br />

Hankkeella voidaankin turvata siihen osallistuvien jätehuoltoyhtiöiden<br />

alueella jätteiden hyötykäytön edistymisen jätehuollolle<br />

asetettujen vaatimusten mukaisesti. <strong>Jätteen</strong> energiahyötykäytössä<br />

hyödynnetäänkin sellaista jätettä, joka muutoin<br />

ohjautuisi alueellisten jätehuoltoyhtiöiden loppusijoitusalueille.<br />

Näin myös loppusijoitusalueiden tarve ja niiden kuormitus<br />

pienenee.<br />

Paitsi että jätehuollon energiahyötykäyttö edistyy, niin hanke<br />

monipuolistaa Vaasan Sähkön kaukolämmön ja sähkön tuotantokapasiteettia.<br />

<strong>Jätteen</strong>poltolla tuotetulla kaukolämmöllä<br />

voidaan korvata merkittävä osa Vaasan kaukolämmön tuotannossa<br />

käytetystä öljystä ja osa kivihiilen käytöstä.<br />

Suunnitelmien mukaan jätehuoltoyhtiöiden yhteisomistama<br />

polttolaitos sijoitetaan Ab Stormossen Oy:n alueelle<br />

Mustasaaren kuntaan. Mustasaaressa sijaitsee Stormossenin<br />

jätekeskusalue, jonka olemassa oleva infrastruktuuri soveltuu<br />

hyvin myös polttolaitoksen tarpeita palvelemaan. Polttolaitos<br />

on alustavasti mitoitettu 120 000 – 150 000 jätetonnille vuodessa.<br />

Polttolaitos myy energiaa Vaasan Sähkö Oy:lle, joka<br />

käyttää sitä sähkön ja kaukolämmön tuotantoon.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten<br />

arviointimenettelystä (YVA) annetun lain ja –asetuksen<br />

mukaisessa laajuudessa, koska hanke luetaan YVA-asetuksen<br />

6 §:n hankeluettelon kohtaan: ”11) jätehuolto ... b) muiden jätteiden<br />

kuin ongelmajätteiden polttolaitokset [..], joiden mitoitus<br />

on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa”.<br />

Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus on YVA-lain ja<br />

–asetuksen mukainen asiakirja, johon on koottu tiedot hankkeen<br />

ympäristövaikutuksista, arvioinnin toteutuksesta sekä<br />

arviointimenettelyn järjestämisestä. Arviointi tehtiin YVAasetuksen<br />

mukaisen suunnitelman, ympäristövaikutusten arviointiohjelman<br />

ja siitä annettujen lausuntojen, mielipiteiden<br />

sekä yhteysviranomaisen niiden perusteella antaman lausunnon<br />

mukaisesti.<br />

Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuoda tietoa<br />

hankkeen ympäristövaikutuksista suunnitteluun ja päätöksentekoon.<br />

Arvioinnin tarkoituksena on myös lisätä kansalaisten<br />

tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.<br />

Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen<br />

siitä antama lausunto liitetään hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin.<br />

Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteysviranomaisena tässä<br />

hankkeessa toimi Länsi-Suomen ympäristökeskus.<br />

Ympäristövaikutusten arvioinnin teki hankkeesta vastaavan<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab:n toimeksiannosta Ramboll Finland Oy.<br />

YVA-konsulttina toimineesta Ramboll Finland Oy:stä ympäristövaikutusten<br />

arviointityöhön ovat osallistuneet FT dos.<br />

Joonas Hokkanen, johtava asiantuntija FK Ari Hanski, suunnittelupäällikkö<br />

ins. Ari Rinkinen, FM kemisti Hanna Hookana,<br />

tutkimusins. Janne Ristolainen, FM biologi Kaisa Torri sekä<br />

tekniset avustajat Kirsi Hakala ja Kirsti Kuusela. Ilmapäästöjen<br />

leviämismallilaskelmat on tehty Ilmatieteen laitoksella, jossa<br />

mallintamisesta vastasivat Murat Buyukay, Sari Lappi ja Harri<br />

Pietarila.<br />

3

2. HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET<br />

2.1 Hankkeesta vastaava<br />

Hankkeesta vastaava on alueellisten jäteyhtiöiden yhteisyritys<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab. Yhteisyritys on rekisteröity kaupparekisteriin<br />

1.1.2008 ja sen Y-tunnus on 2165379-9.<br />

Yhteisyrityksessä ovat tällä hetkellä mukana Ab Stormossen<br />

Oy, Vestia Oy, Lakeuden Etappi Oy, Oy Botniarosk Ab ja<br />

Millespakka Oy. Yrityksen osakaspohja laajenee mahdollisesti<br />

tulevaisuudessa. Muita hankkeeseen mahdollisesti<br />

myöhemmin mukaan tulevia yhtiöitä ovat, Ab Ekorosk Oy ja<br />

Sammakkokangas Oy. Yhteisyrityksen toiminta-alueella sijaitsevat<br />

kunnat on esitetty kuvassa 2.1.<br />

2.1.1 Yhteisyrityksen osapuolet<br />

Ab Stormossen Oy<br />

Ab Stormossen Oy on seitsemän kunnan omistama jätehuoltoyhtiö,<br />

jonka omistama jätekeskus sijaitsee Koivulahdessa,<br />

Mustasaaren kunnassa. Yhtiön toiminta-alueella asuu noin<br />

100 000 ihmistä ja sen liikevaihto vuonna 2006 oli lähes 8<br />

miljoonaa euroa.<br />

Stormossen Oy kuuluu johtaviin jätteen hyötykäyttäjiin.<br />

Stormossenilla on Koivulahdessa toimiva jätekeskus, jossa<br />

hyödynnetään jätteitä sekä materiaalina että energiana.<br />

Vuonna 2006 yhteensä 75 % yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin;<br />

kierrättämällä tai materiaalina hyödynnettiin 50 % ja<br />

energiana 25 %. Koivulahdessa toimiviin laitoksiin kuuluu<br />

MBT-laitos (mekaanis-biologinen käsittelylaitos), joka tuottaa<br />

biokaasua ja humusmultaa keittiöjätteen biologisesti<br />

hajoavasta osasta. Laitoksessa mekaanisesti eroteltu<br />

polttokelpoinen jäte toimitetaan tällä hetkellä<br />

Ewapower Oy Ab:lle pelletöitäväksi. Pelletit<br />

4<br />

toimitetaan edelleen sellaiselle voimalaitokselle, jolla on lupa<br />

polttaa jätteitä. Lisäksi Koivulahdessa käsitellään pilaantuneita<br />

maita. Koivulahden uusi kaatopaikka on otettu käyttöön<br />

vuonna 2004, samana vuonna suljettiin alueen vanha kaatopaikka.<br />

Vestia Oy<br />

Vestia Oy on kuntien omistama alueellinen jätehuoltoyhtiö, joka<br />

ennen vuotta 2007 toimi nimellä Jokilaaksojen Jäte Oy. Yhtiön<br />

omistaa 20 kuntaa Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lestinjokilaaksoista.<br />

Vestia Oy:n toimialueella asuu noin 100 000 asukasta. Yhtiön<br />

liikevaihto vuonna 2006 oli 4,75 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on<br />

jätekeskus Ylivieskassa.<br />

Lakeuden Etappi Oy<br />

Lakeuden Etappi Oy on Etelä-Pohjanmaalla toimiva jätehuoltoyhtiö,<br />

jonka omistavat sen perustaneet 13 kuntaa. Yhtiön<br />

toimialueella on noin 135 000 asukasta. Yhtiön liikevaihto<br />

vuonna 2006 oli noin 10 miljoonaa euroa. Lakeuden Etapilla<br />

on jäteasemat jokaisessa toimialueen kunnassa, ja lisäksi yhtiöllä<br />

on kaatopaikka ja biokaasulaitos jätehuoltokeskuksessa<br />

Ilmajoella.<br />

Kuva 2.1 Polttolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevat kunnat.<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Oy Botniarosk Ab<br />

Oy Botniarosk Ab on kahdeksan kunnan vuonna 1996 perustama<br />

jätehuoltoyhtiö jonka toiminta-alueella asuu noin 48 000<br />

ihmistä. Botniaroskilla on jätekeskus Teuvalla. Yhtiön liikevaihto<br />

vuonna 2006 oli 2,4 miljoonaa euroa.<br />

Millespakka Oy<br />

Millespakka Oy on kymmenen kunnan omistama yritys, joka<br />

on perustettu vuonna 1996. Yhtiön toiminta-alueella asuu noin<br />

31 000 henkilöä ja yhtiön liikevaihto vuonna 2006 oli noin miljoona<br />

euroa.<br />

2.1.2 Mahdollisesti mukaan tulevat yhtiöt<br />

Sammakkokangas Oy<br />

Sammakkokangas on kahdeksan kunnan omistama alueellinen<br />

jätehuoltoyhtiö. Yhtiö on perustettu vuonna 2003. Yhtiön<br />

toimialueella asuu noin 34 000 asukasta ja yrityksen liikevaihto<br />

vuonna 2005 oli noin 1,7 miljoonaa euroa.<br />

Ab Ekorosk Oy<br />

Ab Ekorosk Oy on perustettu vuonna 1990. Yhtiöllä on 14<br />

omistajakuntaa, joiden alueella asukkaita on yhteensä noin<br />

112 000. Yhtiön liikevaihto vuonna 2006 oli 7,8 miljoonaa euroa.<br />

Storkohmoon sijoittuvan uuden jätteen loppusijoituspaikan<br />

on tarkoitus valmistua kesään 2008 mennessä.<br />

2.1.3 Hankkeen muut osapuolet<br />

Vaasan Sähkö Oy<br />

Alueellisten jäteyhtiöiden lisäksi hankkeeseen osallistuu<br />

Vaasan Sähkö Oy. Edellä esitelty yhteisyritys on alueellisten<br />

jätehuoltoyhtiöiden yhteisomistuksessa, ja Vaasan Sähkö Oy<br />

investoi osaltaan polttolaitoksen energialaitteistoon.<br />

Vaasan Sähkö -konserni on lämpö- ja sähköenergiaa asiakkailleen<br />

toimittava energiayhtiö. Vaasan kaupunki omistaa<br />

99,9 prosenttia yhtiön osakekannasta, yrityksen vuoden 2006<br />

liikevaihto oli 91,9 miljoonaa euroa. Vaasan Sähkön tytäryhtiö<br />

Vaasan Sähköverkko Oy:n sähkönjakeluverkko kattaa Vaasan,<br />

Mustasaaren, Laihian, Vöyrin, Maalahden ja Korsnäsin alueet<br />

sekä pieniä alueita Närpiössä ja Jurvassa. Kaukolämpöä myydään<br />

pääasiassa Vaasan kaupungin alueelle.<br />

Vaasan Sähkön kaukolämpöyksikkö toimittaa vuodessa noin<br />

600 GWh kaukolämpöä asiakkailleen. Pääasiallisena polttoaineena<br />

kaukolämpötuotannossa käytetään kivihiiltä, huipputehot<br />

sekä kesäkauden kaukolämpö tuotetaan öljyllä.<br />

2.2 Aiemmat selvitysvaiheet<br />

Hankkeesta on laadittu taustaselvitys vuonna 2002 ja selvitystä<br />

on täydennetty vuonna 2007 (Förundersökning för avfall till<br />

fjärrvärme 2002 ja 2007). Selvityksissä on tarkasteltu kahta eri<br />

jätteenpolttomäärää. Tarkastelut on tehty 50 000 ja 120 000<br />

jätetonnille vuodessa. Selvityksissä on tarkasteltu kolmea eri<br />

sijoituspaikkavaihtoehtoa, jotka olivat Stormossen, Vaskiluoto<br />

ja Pitkämäki.<br />

Hankkeen toteuttamisesta on laadittu liiketoimintasuunnitelma.<br />

Jätehuoltoyhtiöiden yhteisyrityksen ohella hankkeeseen<br />

osallistuu paikallisen kaukolämpöverkon omistaja. Jäteyhtiöt<br />

sitoutuvat toimittamaan polttolaitoksella sen edellyttämän<br />

määrän laitokselle soveltuvaa jätepolttoainetta. Muodostettava<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

yhteisyritys tarjoaa jätehuoltoyrityksille jätteen termistä käsittelypalvelua<br />

omakustannehintaan. Perustettava yhtiö myös vastaa<br />

tuhkien toimittamisesta jatkokäsittelyyn.<br />

<strong>Jätteen</strong> energiahyötykäyttöön tulee suunnittelualueelta<br />

120 000 – 150 000 tonnia vuodessa polttoon soveltuvaa jätettä.<br />

Se jakautuu suunnittelualueella toimivien jätehuoltoyhtiöiden<br />

kesken myöhemmin sovittavalla tavalla.<br />

2.3 Hankkeen tavoitteet<br />

Hankkeen tavoitteena on löytää sekä ympäristöpoliittisesti, teknisesti<br />

että taloudellisesti hyväksyttävä ratkaisu kaatopaikoille<br />

nykyisin sijoitettavien jätteiden sisältämän energian hyötykäytölle<br />

Pohjanmaan kolmen maakunnan, Pohjois-Pohjanmaan<br />

eteläisen osan alueella ja mahdollisesti muilla läheisillä alueilla<br />

valtakunnallisten jätehuollon tavoitteiden saavuttamiseksi.<br />

Hankkeen tavoitteena on näin saada yhdyskuntajätteen ja<br />

muun jätteen energiasisältö hyötykäyttöön kaukolämpönä ja<br />

sähkönä ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla.<br />

Polttolaitoksessa hyödynnetään syntypaikkalajiteltua jätettä, josta<br />

on poistettu suurin osa orgaanisesta jätteestä. Poltettavaksi<br />

päätyvä jäte on pääosin materiaalihyödynnettäväksi ja kierrätettäväksi<br />

kelpaamatonta osaa yhdyskuntajätteestä.<br />

Hyödyntämällä yhdyskunnissa syntyvää polttokelpoista jätettä<br />

energialähteenä voidaan vastaavasti vähentää kivihiilen<br />

ja öljyn käyttöä kaukolämmön tuottamisessa. Kaatopaikoille<br />

toimitettavan jätteen määrän vähenemisen myötä myös kaatopaikoilla<br />

syntyvät kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.<br />

Hankkeen tarkoituksena on myös saada aikaan yhteistyötä<br />

energia- ja jätehuoltosektoreiden välille. Hankkeen teknistaloudellisiin<br />

tavoitteisiin kuuluu kilpailukykyinen laitos, joka<br />

täyttää tällä hetkellä tiedossa olevat vaatimukset.<br />

Polttolaitoksella tuotetaan höyryä, jonka Vaasan Sähkö käyttää<br />

sähkön ja kaukolämmön tuottamiseen. Uudella polttolaitoksella<br />

turvataan merkittävä osa Vaasan alueen nykyisestä<br />

kaukolämpötuotannosta ja vastataan kasvaneeseen kaukolämmön<br />

kysyntään<br />

2.4 Lainsäädännön vaatimukset<br />

Jätelain (1072/1993) mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on<br />

teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia<br />

verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon.<br />

Jätelain 3 luvun 6 §:ssä määrätään että ensisijaisesti on<br />

pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti<br />

sen sisältämä energia. Vielä nykyisin valtaosa kierrätykseen<br />

kelpaamattomasta mutta energiahyödyntämiseen soveltuvasta<br />

jätteestä ohjautuu kaatopaikoille loppusijoitettavaksi.<br />

Kierrätykseen kelpaamattomasta materiaalista valmistetulla<br />

polttoaineella voitaisiin näin paitsi korvata neitseellisiä polttoaineita<br />

ja säästää luonnonvaroja myös vähentää merkittävästi<br />

loppusijoitettavaa jätemäärää sekä vähentää kaatopaikkojen<br />

kasvihuonevaikutusta lisäävien metaanipäästöjen määrää.<br />

<strong>Jätteen</strong> energiasisällön hyödyntämistä säätelee tarkoin EU:n<br />

jätteenpolttodirektiivi, joka on sovitettu Suomen lainsäädäntöön<br />

valtioneuvoston asetuksella jätteen polttamisesta<br />

(362/2003). <strong>Jätteen</strong>polttodirektiivi sisältää jätteenpolttoa koskevia<br />

velvoittavia vaatimuksia, joiden tavoitteena on ehkäistä<br />

jätteiden poltosta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Direktiivi mm.<br />

5

määrittelee jätteenpolttolaitoksille yksityiskohtaiset päästöraja-arvot,<br />

joita ei saa ylittää. <strong>Jätteen</strong>polttoasetuksen määrittelemät<br />

päästöraja-arvot on esitelty edempänä taulukossa 3.3.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttoasetuksella ja samanaikaisesti annetulla ympäristönsuojeluasetuksen<br />

muutoksella säädettiin vaatimukset<br />

jätteenpoltolle. Vaatimukset perustuvat parhaaseen käytettävissä<br />

olevaan tekniikkaan (BAT, best available techniques) ja<br />

koskevat poltettavan jätteen laadun selvittämistä, poltto-olosuhteita,<br />

päästöjä ilmaan ja veteen, päästöjen mittaamista,<br />

toimintaa häiriötilanteissa ja poltossa muodostuvan jätteen<br />

(tuhkan) käsittelemistä ja hyödyntämistä. Asetusten taustalla<br />

on EU:n jätteenpolttodirektiivin lisäksi IPPC-direktiivin (96/61/<br />

EY) BAT/BREF vaatimukset. IPPC-direktiivi on annettu ympäristön<br />

pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi.<br />

BREF:t ovat parhaan käytettävissä olevan tekniikan<br />

(BAT) vertailuasiakirjoja, joita käytetään apuna kun arvioidaan<br />

mikä on direktiivin määrittelemillä toimialoilla kulloisessakin tilanteessa<br />

ympäristön kannalta parasta käytettävissä olevaa<br />

tekniikkaa. BREF-asiakirjat eivät ole säädöksiä, vaan informatiivisia<br />

tausta-asiakirjoja. Vertailuasiakirjassa on kuvattu parhaat<br />

käyttökelpoiset polttotekniikat, ja arinapolttotekniikkaa on<br />

käsitelty yhtenä BAT:n mukaisista yhdyskuntajätteiden polttotekniikoista.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitos tukee Euroopan neuvoston direktiivin<br />

1999/31/EY (ns. kaatopaikkadirektiivi) asettamia tavoitteita.<br />

Kaatopaikkadirektiivissä edellytetään muun muassa että<br />

vuonna 2016 biohajoavaa yhdyskuntajätettä sijoitetaan kaatopaikoille<br />

enintään 35 % vuonna 1994 syntyneestä biohajoavan<br />

yhdyskuntajätteen määrästä. Jätteiden kierrätyksen tehostamisen<br />

ohella jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa<br />

jätteenpolttolaitoksissa on yksi keinoista toteuttaa direktiivin<br />

tavoitteita.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitos tukee jätelain asettamia yleisiä tavoitteita<br />

vähentämällä jätteiden läjittämistä kaatopaikoille ja lisäämällä<br />

niiden hyödyntämistä energiana. Lisäksi jätteenpoltolla vähennetään<br />

hiilidioksidipäästöjä. Arvioitava hanke suunnitellaan<br />

jätteen energiakäyttöä koskevien säädösten mukaisesti<br />

ja se täyttää sekä tekniikaltaan että päästötasoiltaan näiden<br />

säädösten vaatimukset.<br />

2.5 Liittyminen muihin hankkeisiin ja<br />

suunnitelmiin<br />

Hankkeen keskeiset liittymät muihin hankkeisiin ovat<br />

Stormossenin alueen infrastruktuurin hyödyntäminen ja<br />

Vaasan Sähkön kaukolämmön ja sähköntuotanto. Vaasan<br />

Sähkön osalta hanke korvaa kaukolämmöntuotannossa öljyä<br />

ja kivihiiltä.<br />

Polttolaitoksen sijoittuminen Stormossenin jätekeskusalueelle<br />

mahdollistaa jätekeskuksen olemassa olevan infrastruktuurin<br />

hyödyntämisen. Polttolaitos voi hyödyntää mm. jätekeskuksen<br />

vastaanottoa, kuormien punnitusasemaa, liikennöintialueita ja<br />

mahdollista välivarastointia. Myös alueen vartiointi voidaan<br />

laajentaa palvelemaan myös polttolaitoksen tarpeita.<br />

Polttolaitos liittyy kiinteästi Stormossenin nykyiseen toimintaan,<br />

sillä jätteenpoltto toimii vaihtoehtona jätteen loppusijoittamiselle<br />

kaatopaikalle. Stormosseniin tuodaan vuosittain<br />

noin 130 000 tonnia jätettä. Uuden polttolaitoksen myötä<br />

6<br />

Stormossenin yhtiökumppaneilta tulisi polttolaitokseen yhteensä<br />

noin 80 000 tonnia jätettä ja loput jäteraaka-aineesta<br />

tulisivat Stormossenin jätehuoltoyhtiön toiminta-alueelta.<br />

Polttolaitoksen myötä Stormossenin alueelle toimitettavan<br />

jätteen määrä kasvaisi nykytilanteeseen verrattuna noin<br />

80 000-100 000 t/a.<br />

Suomessa on tällä hetkellä kaksi toimivaa yhdyskuntajätteen<br />

polttolaitosta, jotka sijaitsevat Turussa ja Riihimäellä. Kotkan<br />

Energian jätteenpolttolaitos käynnistyy vuoden 2008 aikana.<br />

Tämän lisäksi esikäsiteltyä jätettä poltetaan kymmenessä<br />

energialaitoksessa.<br />

Näiden polttolaitosten lisäksi maassamme on suunnitteilla<br />

viitisentoista laitosta (arinapoltto, leijupoltto ja kaasutus).<br />

Näistä suunnitteilla olevista laitoksista vain osa toteutuu. Myös<br />

Pohjanmaan alueella on käyty keskustelua muista polttolaitoksista.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitossuunnitelmia on ollut esillä mm.<br />

Pietarsaaressa ja Seinäjoella.<br />

Valtakunnallinen jätesuunnitelma<br />

Ympäristöministeriö asetti vuonna 2005 ns. VALTSU-työryhmän<br />

ohjaamaan valtakunnallisen jätesuunnitelman laatimista ja<br />

jätelain uudistamisen selvittämistä. Työryhmä teki ehdotuksensa<br />

valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen 2016<br />

(Ympäristöministeriö 2007).<br />

Ehdotuksessa on esitetty tavoitteet ja ohjauskeinot mm. seuraaville<br />

osa-alueille:<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

materiaalitehokkuus<br />

kierrätys<br />

vaarallisten aineiden hallinta<br />

jätehuollon ilmastovaikutukset<br />

jätteiden ympäristö- ja terveyshaitat<br />

• jäteosaaminen<br />

<strong>Westenergy</strong>n polttolaitos tukee toiminnoillaan valtakunnallista<br />

jätesuunnitelmaa.<br />

2.6 Hankkeen suunnittelutilanne ja<br />

toteutusaikataulu<br />

Hankkeesta on laadittu liiketoimintasuunnitelma, joka valmistui<br />

15.8.2007. Hankkeen tarvitsemien rakennuslupien ja<br />

ympäristölupien hakeminen aloitetaan kun se suunnittelun,<br />

kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin suhteen on<br />

mahdollista.<br />

Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa sen jälkeen kun laitoksen<br />

rakentamiseen on saatu tarvittavat luvat. Laitoksen käyttöönotto<br />

voi tapahtua sen jälkeen kun hankkeelle on myönnetty<br />

ympäristölupa. Hankkeen aikataulun keskeiset tekijät:<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

Laitoksen suunnittelu on aloitettu<br />

Laitoksen YVA valmistuu keväällä 2008<br />

Laitoksen ympäristölupahakemus jätetään lupaviranomaiselle<br />

vuoden 2008 aikana<br />

Rakentaminen alkaa vuoden 2009 aikana<br />

Koekäyttö alkaa syksyllä 2012<br />

Sähkön ja lämmön tuotanto alkaa 1.1.2013<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

3. HANKKEEN KUVAUS<br />

3.1 Arvioidut vaihtoehdot<br />

Polttolaitoksen rakentaminen, VE1 ja VE2<br />

•<br />

•<br />

VE1 Polttolaitoksen rakentaminen ja käyttö, jätteenpoltto<br />

120 000 tonnia vuodessa<br />

VE2 Polttolaitoksen rakentaminen ja käyttö, jätteenpoltto<br />

150 000 tonnia vuodessa<br />

Hankkeen toteuttamatta jättäminen, VE0<br />

• VE0 Polttolaitoksen toteuttamatta jättäminen. Tässä vaihtoehdossa<br />

poltettavat jätteet sijoitetaan alkuvaiheessa<br />

kaatopaikalle, mutta jonkin aikajänteen sisällä palava jae<br />

kuljetetaan jonkun muun toimijan energian tuotantolaitokseen.<br />

3.2 Hankkeen sijoittuminen<br />

Laitos tulisi sijoittumaan Mustasaaren kuntaan Stormossenin<br />

jätehuoltokeskuksen alueelle. Alue sijaitsee Vaasan kaupungin<br />

rajan läheisyydessä valtatien 8 eteläpuolella. Suunnittelualueen<br />

omistaa jätehuoltoyhtiö ja ympäröivät alueet ovat yksityisessä<br />

omistuksessa.<br />

Alue on kaavoitettu jätehuoltotoimintoja varten ja alueen infrastruktuuri<br />

punnitus- ja valvontajärjestelmineen soveltuu hyvin<br />

palvelemaan polttolaitosta. Alueen sijainti on esitetty kuvassa<br />

3.1. Stormossenin alueella on kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa<br />

laitokselle. Sijoituspaikkavaihtoehdot on esitetty kuvassa<br />

3.2.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

1<br />

2<br />

Kuva 3.1 Hankkeen sijainti.<br />

SUUNNITTELUALUE<br />

Suunnittelualue<br />

<br />

Kuva 3.2 Polttolaitoksen vaihtoehtoiset sijoituspaikat Stormossenin alueella. (Kuvat:sijoitusvaihtoehdot)<br />

0<br />

1000m<br />

7

3.3 Voimalaitoksen tekniset tiedot<br />

Laitos on perinteinen arinakattilalaitos, jossa polttolämpötila<br />

on yli 1000 °C. <strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen energiantuotannon kokonaishyötysuhde<br />

on korkea, noin 87-92 %. Laitos tulee ympärivuotiseen,<br />

jatkuvaan käyttöön.<br />

Taulukko 3.1 Hankkeen keskeiset tekniset tiedot.<br />

8<br />

Selite Yksikkö ja lukuarvo<br />

Polttoaineteho 40 – 50 MW<br />

Sähköteho 10 - 15 MW<br />

Lämpöteho 30 - 35 MW<br />

Kokonaishyötysuhde 87 – 92 %<br />

Huipun käyttöaika keskimäärin 7 500 tuntia vuodessa<br />

Vuosittainen käyttöaika keskimäärin 8 000 tuntia<br />

Vuotuinen sähköntuotanto keskimäärin 70 – 90 GWh<br />

Vuotuinen lämmöntuotanto keskimäärin 220 – 280 GWh<br />

3.4 Hyödynnettävä jäte ja jätevarasto<br />

Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää energiana syntypaikkalajiteltua<br />

kotitalouksien, yritysten ja teollisuuden jätettä ja rakennusjätettä<br />

yhteensä 120 000 – 150 000 tonnia vuodessa.<br />

Energiakäyttöön tuleva jäte kootaan mukana olevien jätehuoltoyhtiöiden<br />

toiminta-alueelta.<br />

Polttolaitokselle tuleva jäte on kotitalouksien, palvelujen ja<br />

teollisuuden jätteiden syntypaikkalajittelun jälkeen muuhun<br />

hyödyntämiseen kelpaamatonta materiaalia. Nämä ovat jääneet<br />

jäljelle, kun jätteestä on eroteltu ongelmajätteet, materiaalina<br />

hyödynnettävät jakeet sekä laitoskäsittelyyn päätyvät<br />

jätteet.<br />

<strong>Jätteen</strong> laadun hallinta on polttolaitoksen päästöjen hallinnan<br />

kannalta keskeinen asia. <strong>Jätteen</strong> tuottajille annetaan lajittelua<br />

koskevat ohjeet ja kuormia valvotaan silmämääräisellä tarkastelulla<br />

sekä pistokokein. Polttolaitokselle toimitettavan jätteen<br />

koostumukseen voidaan vaikuttaa ohjeistuksella ja erilaisten<br />

keräysvaihtoehtojen tarjoamisella.<br />

Polttolaitokselle toimitettava jäte jakautuu suunnittelualueella<br />

toimivien jätehuoltoyhtiöiden kesken taulukon mukaisesti.<br />

Mahdollisesti mukaan tulevat muut yhtiöt voivat vaikuttaa jätemäärien<br />

jakautumiseen yhtiöiden kesken, mutta jätteen kokonaismäärä<br />

pysyy taulukossa esitetyissä rajoissa.<br />

Taulukko 3.2 Arvioitu jätemäärä t/a polttoon yhtiöittäin.<br />

Botniarosk 5000 - 10 000<br />

Ekorosk 5000 - 15 000<br />

Lakeuden Etappi 40 000 - 45 000<br />

Millespakka 3000 - 5 000<br />

Stormossen 35 000 - 40 000<br />

Vestia 25 000 - 30 000<br />

Sammakkokangas 5 000 – 10 000<br />

Yhteensä 120 000 - n. 150 000<br />

Jätepolttoaineen kuljetukseen käytettävät kuljetusvälineet<br />

ovat suljettuja kontteja. <strong>Jätteen</strong>polttolaitoksella jäte puretaan<br />

suljetussa sisätilassa suoraan kuljetuskalustosta polttolaitoksen<br />

bunkkeriin. Polttolaitokselle tulevat jätekuormat punnitaan<br />

ja jäte tarkastetaan silmämääräisesti vastaanottotilassa.<br />

<strong>Jätteen</strong> vastaanottotila polttolaitoksella on mitoitettu siten, että<br />

laitokselle riittää polttoainetta noin viikon täyttä tuotantoa varten.<br />

<strong>Jätteen</strong> varastointi mahdollistaa jäte-erien sekoittamisen<br />

ja siten laadultaan tasaisemman jätteen syöttämisen polttoon.<br />

<strong>Jätteen</strong> viipymä varastossa pidetään kuitenkin mahdollisimman<br />

lyhyenä. Vastaanottotila turvaa laitoksen toiminnan pyhäpäivien<br />

tms. tuontikuljetuskatkosten aikana.<br />

Vastaanottotila on alipaineistettu ja sen lattiatilat puhdistetaan<br />

säännöllisesti. Jätevaraston poistoilma johdetaan polttolaitoksen<br />

palamisilmaksi. Tämä vähentää jätevarastosta ympäristöön<br />

pääsevien haihtuvien aineiden määrää ja hajuhaittoja.<br />

Jätemäärien mitoitus<br />

Länsi-Suomessa polttokelpoista kierrätykseen kelpaamatonta<br />

yhdyskuntajätettä syntyy noin 200-400 kg asukasta kohti<br />

vuodessa. Kierrätykseen kelpaavaa yhdyskuntajätettä syntyy<br />

100-300 kg asukasta kohti vuodessa. Teollisuudenalan jätteitä<br />

muodostuu noin 850 000 tonnia vuodessa. Polttolaitoksen<br />

toiminta-alueella asuu yli 520 000 asukasta. Toiminta-alueella<br />

muodostuu riittävästi jätettä polttolaitoksen tarpeisiin, vaikka<br />

materiaalikierrätyksellä ja jätteen synnyn ehkäisyllä saataisiin<br />

asukasta kohti muodostuvia jätemääriä nykyistä pienemmiksi.<br />

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) suositukset<br />

EU:n direktiivi 96/61/EC (Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisen<br />

ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi)<br />

edellyttää, että määrättyjen teollisuudenalojen ympäristövaikutusten<br />

hallinnan on perustuttava parhaimpiin käytettävissä<br />

oleviin tekniikoihin (BAT-tekniikka, Best Available<br />

Technique). Tiettyä tekniikkaa ei edellytetä, vaan tavoitteena<br />

on eri tekniikoita tai niiden yhdistelmiä käyttäen saavutettavissa<br />

oleva paras ympäristönsuojelun taso. Useat eri tekijät<br />

vaikuttavat siihen, miten paras saavutettavissa oleva ympäristönsuojelun<br />

taso määritellään kullekin yksittäiselle laitokselle.<br />

Paras käytettävissä oleva tekniikka määritellään EU:ssa eri teollisuudenaloille<br />

laadittavien nk. BAT-referenssidokumenttien<br />

avulla.<br />

Sekalaisen yhdyskuntajätteen osalta jätteenpolton parasta<br />

käyttökelpoista tekniikkaa on laatia laitoksen ominaisuuksien<br />

perusteella laatuvaatimukset vastaanotettaville jätteille ja<br />

suunnitella toimenpiteet joilla varmistetaan niiden noudattaminen.<br />

Vastaanotettavan jätteen laatuvaatimuksissa määritellään<br />

vastaanotettavalle jätteelle mm. eri jätetyyppien määrät ja<br />

olomuodot, kosteuden ja lämpöarvojen vaihteluvälit.<br />

Poltettavan jätteen osalta parasta käyttökelpoista käytäntöä on<br />

myös valvoa polttolaitokseen vastaanotettavan jätteen laatua<br />

visuaalisella tarkastuksella vastaanottohallissa, kuormien erillispurku<br />

ja läpikäynti pistokokein, jätteen punnitus ja radioaktiivisen<br />

materiaalin tunnistus. Radioaktiivisen materiaalin tunnistus<br />

ei kuitenkaan ole tarpeen, mikäli radioaktiivisen jätteen<br />

mukanaolon mahdollisuus jätteessä arvioidaan pieneksi.<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Polttolaitoksella jäte on varastoitava bunkkereihin, joissa on<br />

tiiviit ja kestävät pohjarakenteet. Bunkkerissa on oltava viemärijärjestelyt,<br />

joiden kautta varastoon kertyvä neste poistuu<br />

hallitusti. Bunkkerin koon on oltava tarkoituksenmukainen, sen<br />

on oltava palosuojattu ja sen poistoilma on käytettävä ensisijaisesti<br />

polttolaitoksen palamisilmana.<br />

Suunniteltu polttolaitos täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan<br />

suositukset hyödynnettävän jätteen koostumuksen<br />

seurannan osalta. Laatuvaatimuksilla määritellään myös ne<br />

jätelaadut, joita laitoksella ei oteta vastaan. Myös jätteen varastointi<br />

ja bunkkerin poistoilman käyttö polttoprosessissa toteuttavat<br />

parhaan käyttökelpoisen tekniikan suositukset.<br />

3.5 Polttotekniikan kuvaus<br />

Polttolaitos perustuu arinapolttotekniikkaan. Arinapoltto on<br />

pitkään käytössä ollut kiinteiden jätteiden polton perustekniikka.<br />

Arinapoltossa polttoaine vastaanotetaan erilliseen<br />

polttolaitoksen polttoainevarastoon, vastaanottobunkkeriin.<br />

Bunkkeriin vastaanotettu jäte murskataan tarvittaessa ennen<br />

syöttöä polttoon. Yleensä laitokselle saapuva syntypaikkalajiteltu<br />

jäte on polttokelpoista sellaisenaan. Jäte nostetaan<br />

siltanosturilla syöttösuppilon kautta poltetavaksi kattilan mekaaniselle<br />

arinalle.<br />

Arinassa polttolämpötila on yli 850°C. Tulipesässä on kostean<br />

polttoaineen palamisen alueet eli kuivumis-, palamis-, pyrolyysi-<br />

ja kaasuuntumisvyöhykeet. Lopuksi on hiiltojäännöksen<br />

palamisalue (loppuunpalamisarina). Arinan eri vyöhykkeillä<br />

muodostuvat kaasut palavat korkeassa lämpötilassa arinan<br />

yläpuolella. Karkea tuhka ja jätteen sisältämät palamattomat<br />

materiaalit poistuvat arinan alapäästä laitoksen pohjatuhkajärjestelmään.<br />

Savukaasut johdetaan savukaasujen puhdistusjärjestelmään,<br />

jota on kuvattu kappaleessa 3.6.<br />

<br />

Kuva 3.3 Arinapolton periaatekaavio.(arinapoltto)<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

Syntyvä höyry, noin 400 °C 40 Barin paineessa, syötetään<br />

turbiiniin. Höyry pyörittää höyryturbiinia ja samalla akselilla<br />

olevaa generaattoria, joka tuottaa sähköä. Turbiinin jälkeen<br />

on kaukolämmön lämmönvaihdin, joka siirtää lämmön kaukolämpöverkkoon.<br />

Laitoksen tuottama lämpö hyödynnetään<br />

täysimääräisesti Vaasan Sähkön kaukolämpöverkossa.<br />

Arinapolton periaatekaavio on esitetty kuvassa 3.3.<br />

Arinapoltosta on runsaasti käyttökokemuksia Euroopassa.<br />

Esimerkiksi Ruotsissa lähes kaikki jätteenpolttolaitokset ovat<br />

arinakattilalaitoksia. Ruotsissa jätteen energiahyötykäyttö on<br />

huomattavasti yleisempää kuin Suomessa, Ruotsissa kotitalousjätteistä<br />

poltetaan noin puolet (Avfall Sverige). Tanskassa<br />

jätteenpoltosta noin 85-90 % tapahtuu arinakattiloissa.<br />

Saksa kuuluu Euroopan johtaviin jätteenpolttomaihin jätteenpolton<br />

korkean teknisen tason, laitosten lukumäärän ja kapasiteetin<br />

perusteella. Yhdyskuntajätteestä poltetaan Saksassa yli<br />

60% ja jätteenpolttolaitokset ovat tyypillisesti suuria arinapolttolaitoksia<br />

(Vesanto 2006).<br />

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) suositus<br />

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan näkökulmasta suomalainen<br />

jätteenpoltto voitaisiin jätteen synnyn ehkäisyn ja jätteiden<br />

materiaalihyötykäytön huomioon ottamisen jälkeen jakaa<br />

siten, että alempilaatuiset kierrätyspolttoaineet (kuten REF III<br />

ja RDF) voitaisiin polttaa tätä tarkoitusta varten suunnitelluissa<br />

leijukattiloissa, arinapolttolaitoksissa tai kaasuttaa puhdistetuksi<br />

polttoainekaasuksi.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttoasetuksessa (VNa 362/2003) ja jätteenpolttodirektiivissä<br />

(2000/EC/76) on määritelty mm. jätteelle viipymäajat<br />

poltossa sekä polton lämpötilat. Yleisesti ottaen näiden<br />

asiakirjojen mukainen poltto on parasta käyttökelpoista tekniikkaa.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttoasetus määrittelee mm. sen, että sa-<br />

9

vukaasujen lämpötilan on oltava viimeisen ilmanlisäyksen<br />

jälkeen vähintään kahden sekunnin ajan yli 850 °C. <strong>Jätteen</strong><br />

polttaminen direktiivissä määriteltyä alemmassa lämpötilassa<br />

ja lyhyemmällä viipymäajalla voi myös joissain tapauksissa<br />

olla parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jos siten saavutetaan<br />

yhtä hyvä tai parempi palamistulos kuin direktiivin määrittelemissä<br />

olosuhteissa.<br />

Suunnitellulla polttolaitoksella jätteenpoltto täyttää voimassa<br />

olevien jätteenpolttoasetuksen ja jätteenpolttodirektiivin mukaiset<br />

poltto-olosuhteet ja polton edellytykset. Laitos täyttää<br />

siten myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan suositukset.<br />

3.6 Savukaasujen puhdistus<br />

Polttolaitoksella käytetään puolikuivaa tai ”puolimärkää” savukaasujen<br />

puhdistusprosessia, joka ei tuota lainkaan jätevesiä.<br />

Teknisesti savukaasujen puhdistusprosessi voidaan toteuttaa<br />

useilla eri tavoilla. Puolikuivassa puhdistusprosessissa savukaasujen<br />

happamat yhdisteet ja rikkiyhdisteet sidotaan esimerkiksi<br />

suihkupesurissa kalsiumhydroksidi-vesi-lietteeseen<br />

(ns. kalkkimaitoon). Liete kuivuu savukaasuvirrassa ja reaktiotuotteet<br />

poistuvat prosessista savukaasuvirtaan sekoittuneena<br />

pölynä. Pöly erotetaan pesurin jälkeen kangassuotimella,<br />

joka toimii prosessissa myös kemiallisesti aktiivisena puhdistimena.<br />

Savukaasu kulkee suotimessa erottuvan vielä reagoimatonta<br />

kalsiumhydroksidia sisältävän pölykerroksen läpi.<br />

Haitallisten raskasmetallien ja orgaanisten yhdisteiden (mm.<br />

dioksiiniyhdisteiden) sitomiseksi savukaasuvirtaan voidaan<br />

puhaltaa ennen suodinta esimerkiksi hienojakoista aktiivihiiltä.<br />

Aktiivihiili voidaan sekoittaa myös pesuriin ruiskutettavaan<br />

kalkkimaitoon.<br />

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) suositus<br />

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailuasiakirja ei määrittele<br />

tiettyä savukaasujen puhdistusmenetelmää, jota jätteenpolttolaitoksilla<br />

olisi käytettävä. Asiakirjassa kuitenkin luetellaan<br />

yksityiskohtia koskien puhdistuksen erityisasioita. Asiakirjassa<br />

on esitetty BAT-suosituksen mukaiset normaalin käytön aikaiset<br />

savukaasupäästöjen tasot. <strong>Jätteen</strong>polttodirektiivin määrittelemät<br />

päästörajat on esitetty taulukossa 3.3.<br />

Taulukko 3.3 <strong>Jätteen</strong>polttodirektiivin määrittelemät päästörajat<br />

jätteenpolttolaitoksille (mg/m3 ).<br />

Päästökomponentti Pitoisuus savukaasussa,<br />

mg/m 3<br />

Rikkidioksidi, SO2 50<br />

Typenoksidit, NOx (NO2:na ilmoitettuna) 200<br />

Hiukkaspäästöt 10<br />

Kloorivety, HCl 10<br />

Fluorivety, HF 1<br />

Dioksiinit ja furaanit 0,1 × 10-6<br />

Cd + Tl 0,05<br />

Hg 0,05<br />

Sb + As + Pb, +Cr + Co + Cu + Mn +Ni<br />

+ V<br />

0,5<br />

Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet<br />

orgaanisen hiilen kokonaismääränä, TOC<br />

10<br />

10<br />

3.7 Kaukolämmön ja sähkön tuotanto<br />

Polttolaitoksen sisäisen sähkönkulutuksen arvioidaan olevan<br />

noin 100 kWh poltettua jätetonnia kohti. Vaihtoehdossa 1<br />

(120 000 tonnia jätettä) syntyy vuositasolla myytävää sähköä<br />

noin 71 000 MWh ja myytävää lämpöä noin 224 000 MWh.<br />

Vaihtoehdossa 2 (150 000 tonnia jätettä) myytävää sähköä<br />

syntyy vuodessa noin 87 000 MWh ja lämpöä 280 000 MWh.<br />

Kaukolämmön osuus polttolaitoksen tuottamasta energiasta<br />

tulisi olemaan noin 73 %. Laitos tulee toimimaan oleellisena<br />

osana Vaasan Sähkön kaukolämpötuotantoa.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen ansioista nykyisin kesäaikaan käytössä<br />

oleva öljykattila poistuu käytöstä. Hiilellä tuotetusta kaukolämmöstä<br />

noin kolmannes voidaan korvata jätteenpoltolla. Myös<br />

talven kaukolämmönkulutushuippujen aikaan käytössä oleva<br />

öljy voidaan korvata jätteenpoltolla. Vaasan Sähkön kaukolämpöverkon<br />

kulutus vuositasolla ja jätepolttokattilan osuus<br />

kulutuksesta on esitetty kuvassa 3.4.<br />

3.8 Muodostuvat jätteet ja niiden käsittely<br />

Poltossa osa jätteiden sisältämistä haitallisista aineista kerääntyy<br />

tuhkiin. Tuhkien hyötykäytön ja sijoittamisen kannalta<br />

keskeistä on haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus.<br />

Poltossa muodostuviin tuhkiin vaikuttavat polttoaineen laatu ja<br />

puhtaus, polttotekniikka sekä tuhkan ja pölyn erotustekniikka.<br />

Arinapoltossa syntyvät tuhkat jakaantuvat pohjatuhkaksi, lentotuhkaksi<br />

ja kaasunkäsittelyjätteeksi. Arinatuhkan ja lentotuhkan<br />

lisäksi prosesseissa syntyviä jätteitä ovat kaikki ne jätteet,<br />

joita muodostuu lämmön talteenottosysteemissä tai sen jälkeen.<br />

Näitä jätteitä ovat kalkkiylimäärä, kaasunpuhdistuksen<br />

reaktiotuotteet, pesuriliuosten käsittelylietteet ja kipsi.<br />

Tuhkien ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä niiden sisältämiin<br />

raskasmetalleihin, orgaanisiin aineisiin ja suoloihin sekä ennen<br />

kaikkea edellä mainittujen haitta-aineiden liukoisuuteen. Muita<br />

tuhkien käsittelyssä huomioon otettavia ympäristövaikutuksia<br />

ovat mm. pölyäminen ja vedyn muodostus tuhkien sisältämän<br />

alumiinin ja veden joutuessa kosketuksiin keskenään.<br />

Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa lähtökohdaksi otettiin<br />

se, että poltossa muodostuvia arinatuhkia joudutaan välivarastoimaan<br />

laitosalueella. Sen sijaan kaikki lentotuhka viedään<br />

tiiviissä, suljetuissa konteissa toisaalle hyötykäyttöön tai<br />

loppusijoitukseen.<br />

3.8.1 Tuhkien ominaisuudet<br />

<strong>Jätteen</strong> termisestä käsittelystä syntyvien tuhkien ja kuonien<br />

haitta-ainepitoisuuksista sekä liukoisuudesta on VTT:n julkaisemia<br />

tutkimustuloksia vuodelta 2007. Hankkeessa selvitettiin<br />

laaja-alaisesti, miten Suomen kannalta potentiaalisten<br />

yhdyskuntajätteiden termisen käsittelyn tuhkien kaatopaikkasijoitus<br />

voidaan varmistaa ja miten sijoituspaikalla aiheutuvat<br />

päästöt voidaan minimoida sekä miten kuonien hyötykäyttöä<br />

maarakentamisessa voidaan tehostaa jatkokäsittelytekniikoita<br />

kehittämällä.<br />

Seuraavassa tarkastellaan poltossa muodostuvien tuhkien ja<br />

muiden jätteiden suhteellisia määriä ja ominaisuuksia niiden<br />

ympäristövaarallisuuden kannalta.<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kaukolämpökulutus [MW]<br />

180,0<br />

160,0<br />

140,0<br />

120,0<br />

100,0<br />

80,0<br />

60,0<br />

40,0<br />

20,0<br />

0,0<br />

Lentotuhka<br />

Lentotuhka on savukaasuista suotimien avulla erotettavaa tuhkaa.<br />

Tätä savukaasun puhdistusjätettä muodostuu noin 5 %<br />

vastaanotetun jätemäärän painosta. Muodostuvan lentotuhkan<br />

määrä toteutusvaihtoehdossa 1 (120 000 tonnia poltettavaa jätettä)<br />

on noin 6 000 tonnia vuodessa. Toteutusvaihtoehdossa<br />

2 (150 000 tonnia poltettavaa jätettä) lentotuhkaa muodostuu<br />

noin 7500 tonnia vuodessa.<br />

Koostumus<br />

Tutkituissa lentotuhkanäytteiden (LT) ja lentotuhkien sekä<br />

savukaasujen puhdistusjätteiden (APC, air pollution control<br />

residue) seoksien koostumus oli keskimäärin seuraava (pitoisuudet<br />

prosentteina):<br />

Taulukko 3.4 Lentotuhkien ja savukaasujen puhdistusjätteiden<br />

keskimääräinen koostumus.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

1<br />

14<br />

27<br />

40<br />

53<br />

66<br />

79<br />

92<br />

Vaasan Sähkön kaukolämpöverkko vuositasolla ja jätepolttokattilan osuus kulutuksesta<br />

105<br />

118<br />

131<br />

144<br />

157<br />

170<br />

183<br />

196<br />

209<br />

222<br />

235<br />

248<br />

261<br />

274<br />

287<br />

300<br />

313<br />

326<br />

339<br />

352<br />

365<br />

Keskikulutus<br />

Peruskuorma 120 kt/a CHP<br />

Peruskuorma 150 kt/a CHP<br />

Kuva 3.4 Vaasan Sähkön kaukolämpöverkon kulutus vuositasolla ja jätepolttokattilan osuus<br />

kulutuksesta. (kuvat:kaukolämmöntuotanto)<br />

LT<br />

(n=5)<br />

LT + APC<br />

(n=1)<br />

APC-jäte<br />

(n=3)<br />

arseeni

Pohjatuhka<br />

Arinatuhka kerätään polttoprosessin ensimmäisessä vaiheessa.<br />

Arinatuhkaa eli pohjatuhkaa arvioidaan muodostuvan<br />

18 – 20 % vastaanotettavanjätemäärän painosta.<br />

Toteutusvaihtoehdossa 1 (120 000 tonnia poltettavaa jätettä)<br />

arinatuhkaa muodostuu noin 24 000 tonnia vuodessa.<br />

Toteutusvaihtoehdossa 2 (150 000 tonnia poltettavaa jätettä)<br />

arinatuhkaa muodostuu noin 30 000 tonnia vuodessa.<br />

Arinakattiloiden pohjatuhkat ja -kuonat sisälsivät huomattavia<br />

pitoisuuksia mm. kromia, kuparia, lyijyä ja sinkkiä.<br />

Taulukko 3.5 Pohjakuonan sisältämiä pitoisuuksia, osuudet<br />

prosentteina.<br />

Ravistelutesteissä pohjakuonanäytteistä liukeni lähinnä jonkin<br />

verran kuparia, molybdeenia, antimonia, kloridia ja orgaanista<br />

hiiltä. Orgaanisen hiilen läsnäolo puolestaan lisää monien<br />

metallien liukoisuutta. Happamuudella on keskeinen vaikutus<br />

monien metallien liukoisuuteen. Kokeissa kuonafraktioiden<br />

omat pH-arvot olivat suhteellisen emäksisiä. Kuparin liukoisuus<br />

kasvaa tyypillisesti voimakkaan emäksisissä olosuhteissa.<br />

Kun pH- alueella 8-10 kuparin liukoisuus on yleensä pienimmillään,<br />

antimonin liukoisuus puolestaan näyttäisi olevan<br />

suurimmillaan pH-arvon 8 läheisyydessä. Siten kuonan ikääntyessä<br />

eri metallien liukoisuudessa on selviä eroja.<br />

Yhteenveto<br />

Yhteenvetona voidaan todeta, että keskeisiä jätteen poltosta<br />

muodostuvassa tuhkassa olevia haitta-aineita ja tuhkan ominaisuuksia<br />

ovat:<br />

Lentotuhkassa, joka erotetaan omana fraktionaan<br />

•<br />

12<br />

arseeni, antimoni, lyijy, kupari, sinkki, kromi, tina ja metallinen<br />

alumiini<br />

Puolikuivassa ja kuivassa savukaasujen puhdistuksessa syntyvän<br />

lentotuhkan ja APC:n seoksessa<br />

•<br />

•<br />

arseeni, antimoni, lyijy, kupari, sinkki, kromi, tina ja metallinen<br />

alumiini<br />

korkea lyijyn liukoisuus, jonkin verran myös kadmium ja<br />

seleeni<br />

APC-jäte<br />

•<br />

arseeni<br />

Pohjakuona (osuus prosentteina)<br />

(n=2)<br />

Savukaasun puhdistuksen sivutuotteiden käsittelynosalta parasta<br />

käyttökelpoista tekniikkaa on käsitellä sivutuotteet siten,<br />

että ne täyttävät loppusijoitukselle tai hyötykäytölle asetetut<br />

vaatimukset. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailuasiakirjassa<br />

esitetään harkittavaksi mm. seuraavia menetelmiä:<br />

stabilointi sementin avulla, sivutuotteiden sulattaminen<br />

kuonan tai lasin kaltaiseksi tiiviiksi massaksi, lentotuhkan pesu<br />

happamalla pesuliuoksella ja kuivan natriumkarbonaattimenetelmän<br />

lopputuotteen kierrätys.<br />

Pohjatuhkien käsittely ja mahdollinen hyötykäyttö toteutetaan<br />

parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisesti.<br />

Myös savukaasujen puhdistuksen sivutuotteet käsitellään parhaan<br />

käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisesti.<br />

3.9 Vesien keräily ja käsittely pohjatuhkien<br />

varastoinnissa<br />

Pohjatuhkien välivarastoinnissa perusperiaate on, että alueella<br />

muodostuvien suotovesien keräily, käsittely ja purku on hallittua.<br />

Ulkopuolisten vesien pääsy alueelle estetään niskaojien<br />

avulla.<br />

Pohjatuhka sijoitetaan vettä läpäisemättömälle asfalttipohjaiselle<br />

alueelle. Suotovedet kerätään kuivatuskerroksen ja salaojien<br />

avulla yhteen ja johdetaan viettoviemärein tasausaltaaseen,<br />

joka myös on rakennettu vesitiiviistä asfaltista.<br />

Ennen vesien johtamista maastoon suotovedet käsitellään jätekeskuksen<br />

omassa puhdistuslaitoksessa.<br />

Arvioinnin lähtökohtana on, että 15 000 t arinakuonaa välivarastoidaan<br />

alueelle, jonka pinta-ala on noin 4 000 m2 (10 m<br />

korkea auma, luiskat 1:2). Täytön tilavuus on noin 18 900 m3 .<br />

Edellä esitetyn perusteella suoto- ja pintavalumavesien yhteismääräksi<br />

arvioidaan enintään 720 m3 /a. Vuotuisena sademääränä<br />

on käytetty 600 mm/a ja valumakertoimena 0,3.<br />

Seuraavassa esitetään arvio tuhkasta välivarastoinnin aikana<br />

suotautuvista yhdisteistä ja niiden määristä (varastointiaika<br />

lähes vuosi). Suotovesien koostumuksen lähtötietoina on käytetty<br />

Turun jätteenpolttolaitoksella saatuja tuloksia.<br />

Taulukko 3.6 Arvio pohjatuhkasta välivarastoinnin aikana<br />

suotautuvista yhdisteistä ja niiden määristä.<br />

Yhdiste kg/a<br />

arseeni 0,001<br />

barium 0,05<br />

kadmium 0,0005<br />

kromi 0,006<br />

kupari 1,2<br />

molybdeeni 0,3<br />

nikkeli 0,01<br />

lyijy 0,002<br />

antimoni 0,03<br />

sinkki 0,05<br />

kloridi 936<br />

sulfaatti 117<br />

kemiallinen hapenkulutus 84<br />

kokonaistyppi 7<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

Tulokset osoittavat, että metalleista suhteessa eniten tuhkasta<br />

vapautuu kuparia ja molybdeenia. Nämäkin määrät ovat vuositasolla<br />

pieniä. Vesieliöstölle haitallisimpien raskasmetallien<br />

(kadmium, lyijy) vapautuminen arvioidaan erittäin vähäiseksi.<br />

Lisäksi tuhkan suotovesissä vesienkäsittelyyn kulkeutuu tyypillisesti<br />

jonkin verran klorideja ja sulfaatteja.<br />

3.10 Polttoaineet ja kemikaalit<br />

Savukaasujen puhdistuksessa käytetään kalsiumhydroksidia<br />

(91 %, Ca(OH)2), natriumhydroksidia (27%, NaOH) sekä aktiivihiiltä.<br />

Käytettävät kemikaalimäärät vuositasolla ovat suunnitteluvaihtoehdossa<br />

1 kalsiumhydroksidi 920 tonnia, natriumhydroksidi<br />

390 tonnia ja aktiivihiili 12 tonnia. Suunnitteluvaihtoehdossa<br />

2 kalsiumhydroksidia kuluu 1150 tonnia, natriumhydroksidia<br />

noin 500 tonnia ja aktiivihiiltä 15 tonnia.<br />

Laitoksen tarvitsemat kemikaalit säilytetään tarkoitukseen<br />

suunnitelluissa varastosäiliöissä tai myyntipakkauksissaan<br />

kemikaalivarastossa.<br />

Laitoksen apu- ja tukipolttoaineena käytetään öljyä. Öljyllä<br />

polton lämpötila saadaan tarvittaessa nopeasti ja luotettavasti<br />

nostettua riittävän korkeaksi. Stormossenin laitosalueella syntyvä<br />

biokaasu (noin 3 MW) ei riitä ylläpitämään jätteenpolttoasetuksessa<br />

vaadittuja lämpötiloja laitoksen käynnistys- ja<br />

alasajotilanteissa.<br />

3.11 Toiminnot laitostontin ulkopuolella<br />

Polttolaitos kytketään kaukolämpö- ja sähköverkkoon.<br />

Kaukolämpölinjan liityntäyhteyden ja voimajohtoyhteyden rakentamisesta<br />

vastaa Vaasan Sähkö Oy.<br />

Syntypaikalla lajiteltu jäte kuljetetaan laitokselle keräilystä ja<br />

kuljetuksesta vastaavan urakoitsijan toimesta tai erillisen siirtokuormauksen<br />

kautta. Polttolaitoksen toimintaan liittyvää liikennettä<br />

on käsitelty kappaleessa 6.4.<br />

13

4. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN<br />

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) astui<br />

voimaan 1.9.1994. Lain tavoite on kaksijakoinen. Sen tavoitteena<br />

on paitsi edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten<br />

huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa,<br />

niin myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia<br />

hankkeen suunnitteluun. YVA-menettely<br />

itsessään ei ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös jonkin<br />

hankeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa<br />

päätöksentekoa varten.<br />

YVA-lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä<br />

haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällaiset hankkeet on<br />

lueteltu YVA-asetuksessa. Yksittäistapauksissa voidaan myös<br />

muilta hankkeilta vaatia vastaavaa arviointimenettelyä, mikäli<br />

ympäristövaikutusten oletetaan olevan merkittäviä.<br />

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kulku ja sen aikataulu<br />

tässä hankkeessa on esitetty kuvassa 4.1. Arviointimenettely<br />

alkaa, kun hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman<br />

yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomaisena toimii yleensä<br />

alueellinen ympäristökeskus. Arviointiohjelma on suunnitelma<br />

siitä, miten hankkeesta vastaava on aikonut toteuttaa varsinaisen<br />

ympäristövaikutusten arvioinnin.<br />

14<br />

lokakuu<br />

tammikuu<br />

2008<br />

maaliskuu<br />

kesäkuu<br />

Kuva 4.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely.<br />

Ohjelman saatuaan yhteysviranomainen ilmoittaa julkisesti<br />

hankkeen vireillä olosta. Tällöin niillä, joihin hanke saattaa<br />

vaikuttaa, on mahdollisuus esittää mielipiteensä arviointiohjelmassa<br />

esitetyistä asioista. Ihmisten tavoitteet ja mielipiteet<br />

ovat tärkeitä, ja arviointimenettelyssä tavoitteena on näiden<br />

mielipiteiden huomioonottaminen. Keskenään ristiriitaiset tavoitteet<br />

voidaan siten suunnittelussa nostaa esille niin, että<br />

kaikki näkemykset voidaan päätöksenteossa ottaa huomioon.<br />

Mielipiteet esitetään yhteysviranomaiselle, tässä hankkeessa<br />

Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.<br />

4.1 Arviointiohjelman nähtävilläolo<br />

Hankkeen arviointiohjelma valmistui marraskuussa 2007.<br />

Ohjelmasta kuulutettiin 19.11.–19.12.2007 välisenä aikana<br />

Mustasaaren kunnan ja Vaasan kaupungin ilmoitustauluilla.<br />

Arviointiohjelma oli arviointimenettelyn ajan yleisön nähtävillä<br />

Mustasaaren kunnan pääkirjastossa, Mustasaaren virastotalolla,<br />

Vaasan kaupungin ympäristökeskuksessa, Vaasan kaupungin<br />

pääkirjastossa, Stormossen Oy:n konttorilla ja internetissä<br />

osoitteessa www.stormossen.fi.<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

4.2 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja<br />

mielipiteet<br />

Lehdissä julkaistun ilmoituksen lisäksi yhteysviranomainen<br />

pyysi arviointiohjelmasta lausunnot vaikutusalueen kunnilta ja<br />

muilta keskeisiltä viranomaisilta. Lausuntonsa YVA-ohjelmasta<br />

yhteysviranomaiselle toimittivat seuraavat tahot:<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

Museovirasto<br />

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry<br />

Vaasan kaupunki / Rakennus- ja ympäristölautakunta<br />

Mustasaaren kunta / Rakennus- ja valvontalautakunta<br />

• Tiehallinto / Vaasan tiepiiri<br />

Lisäksi hankkeesta on pyydetty kannanottoa Vaasan lentoasemalta<br />

lentokentän läheisyyden vuoksi.<br />

Lisäksi 10 lähialueen asukasta jätti mielipiteensä YVA -ohjelmasta<br />

käyttäen tiedotustilaisuudessa jaettua lomaketta.<br />

Länsi-Suomen ympäristökeskus antoi lausuntonsa hankkeen<br />

YVA-ohjelmasta 18.1.2008. Yhteysviranomaisen lausunto on<br />

esitetty liitteessä 1. Taulukossa 4.2 on esitetty keskeisiä asioita,<br />

joihin yhteysviranomainen on lausunnossa kehottanut<br />

kiinnittämään huomiota.<br />

Yhteysviranomaisen lausunto lähetettiin tiedoksi lausunnonantajille.<br />

Lisäksi lausunto oli nähtävillä Mustasaaren kunnan<br />

pääkirjastossa, Mustasaaren virastotalolla, Vaasan kaupungin<br />

ympäristökeskuksessa ja Vaasan kaupungin pääkirjastossa.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

4.3 Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen<br />

ympäristövaikutusten arvioinnissa<br />

Lausuntojen ja muistutusten perusteella yhteysviranomainen<br />

antoi arviointiohjelmasta oman lausuntonsa. Lausunnossa<br />

kerrotaan mihin selvityksiin hankkeesta vastaavan on erityisesti<br />

keskityttävä ympäristövaikutusten arviota tehdessään ja<br />

miltä osin YVA-ohjelmassa esitettyä arviointisuunnitelmaa on<br />

täydennettävä. Yhteysviranomaisen lausunto on liitteenä 1.<br />

Yhteysviranomaisena toimiva Länsi-Suomen ympäristökeskus<br />

on tarkistanut arviointiohjelman. Yhteysviranomainen esitti arviointiohjelmassa<br />

esitettyihin arvioitaviin ympäristövaikutuksiin<br />

taulukossa 4.1 näkyviä huomioita ja tarkennuksia.<br />

Hankkeen ympäristövaikutukset arvioitiin ohjelmasta saadun<br />

yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Arvioinnin tulokset<br />

on koottu tähän ympäristövaikutusten arviointiselostukseen.<br />

4.4 Suunnittelu- ja sidosryhmätyöskentely<br />

Arviointityötä ohjaamaan perustettiin kaksi työryhmää.<br />

Suunnitteluryhmä on hankkeesta vastaavan ja suunnittelijan<br />

muodostama työryhmä, joka on vastannut arvioinnin käytännön<br />

toteutuksesta.<br />

Ohjausryhmä on keskeisistä intressitahoista koottu työryhmä,<br />

joka on ohjannut arviointimenettelyn kulkua sen kaikissa vaiheissa.<br />

Ryhmä on myös varmistanut, että keskeisiä intressitahoja<br />

kuullaan ja että niiden käytössä oleva aineisto tulee huomioonotetuksi.<br />

Tässä arviointimenettelyssä ohjausryhmään<br />

kuuluivat edustajat seuraavilta tahoilta:<br />

Taulukko 4.1. Yhteysviranomaisen lausunnossa esille nousseita keskeisiä huomioita ja tarkennuksia.<br />

Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Miten lausunto on otettu huomioon arviointityössä<br />

Selostuksessa tulee esittää perustelut arinapolttomenetelmän<br />

valinnalle ja muiden polttotekniikoiden hylkäämiselle.<br />

Lisäksi on esitettävä ratkaisun suhde voimassa<br />

olevaan lainsäädäntöön.<br />

Arviointiselostuksessa toiminnan eri osa-alueita on<br />

selostettava seikkaperäisesti ja ymmärrettävästi<br />

Selostuksessa tulee kuvata hankkeen liittyminen<br />

Stormossenin alueen nykyiseen jätehuoltotoimintaan.<br />

Teknisten ratkaisujen ja toimintamallien suhde parhaan<br />

käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttämiseen tulee<br />

selvittää.<br />

Arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomioita Vaasan<br />

kaupungin raakavesilähteenä toimivaan Pilvilampeen<br />

kohdistuviin vaikutuksiin.<br />

Arvioinnissa tulee tarkastella kierrätyksen ja materiaalien<br />

talteenoton kohtaloa jätteenpolton yleistymisen<br />

rinnalla.<br />

Häiriö- ja onnettomuustilanteisiin liittyviä riskejä ja niiden<br />

ennaltaehkäisyä tulee tarkastella huolellisesti.<br />

Palautteissa ja lausunnoissa esitettyihin huolenaiheisiin<br />

on syytä paneutua huolellisesti.<br />

Kappaleessa 9.5.1 on käsitelty arinapolttotekniikan etuja<br />

ja haittoja muihin polttotekniikoihin verrattuna. Samassa<br />

on esitetty ratkaisun suhde voimassa olevaan lainsäädäntöön.<br />

Hankekuvauksen yhteydessä kappaleessa 3 on kuvattu<br />

toiminnan osa-alueita yleistajuisesti (mm. polttoprosessi,<br />

savukaasujen puhdistus). Liikenne, melu ja ilmapäästöt<br />

on käsitelty omissa kappaleissaan hankkeen<br />

vaikutusten arvioinnin yhteydessä kappaleessa 6.<br />

Aihetta on kuvattu kappaleessa 2.5, liittyminen muihin<br />

hankkeisiin ja suunnitelmiin.<br />

Voimalaitoksen hankekuvauksen yhteydessä (kappale<br />

3) on käsitelty teknisten ratkaisujen ja käytäntöjen suhde<br />

parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttämisen<br />

vaatimukseen.<br />

Pilvilammen erityisluonne on huomioitu hankkeen ilma-<br />

ja vesipäästöjen vaikutustarkasteluissa (luku 6.7), dioksiinien<br />

ja furaanien kulkeutumisessa (luku 6.2.1) sekä<br />

ehdotuksessa seurantaohjelmaksi (luku 11).<br />

<strong>Jätteen</strong>polton ja materiaalikierrätyksen suhdetta on<br />

tarkasteltu kappaleessa 9.3, jätehuoltoa koskevat vaatimukset.<br />

Häiriötilanteita ja niiden ennaltaehkäisyä on käsitelty<br />

kappaleessa 6.17<br />

Taulukossa 6.8 on esitelty kyselyissä, esittelytilaisuuksissa<br />

ja palautteissa esille nousseita vaikutuksia sekä<br />

niiden huomioon ottaminen YVA:ssa.<br />

15

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

16<br />

Länsi-Suomen ympäristökeskus<br />

Pohjanmaan liitto<br />

Vaasan kaupunki<br />

Mustasaaren kunta<br />

Koivulahden jakokunta<br />

Vaasan Sähkö Oy<br />

Ab Stormossen Oy<br />

Vestia Oy<br />

• Lakeuden Etappi Oy<br />

Ohjausryhmätyöskentelyyn osallistui myös ympäristövaikutusten<br />

arvioinnin laadinnasta vastaava konsultti Ramboll Finland Oy.<br />

Ohjausryhmä kokoontui YVA-menettelyn aikana 4 kertaa.<br />

YVA-prosessia varten perustettiin seurantaryhmä, johon kutsuttiin<br />

kaikki lähivaikutusalueen kiinteistöjen omistajat/haltijat.<br />

Seurantaryhmä käsitteli luonnosta arviointiohjelmaksi ja luonnosta<br />

arviointiselostukseksi. Seurantaryhmän kokouksissa<br />

tutustuttiin hankkeeseen ja sen suunnitelmiin ja tehtiin mm.<br />

ryhmätöitä, joilla tunnistettiin lähivaikutusalueen asukkaiden<br />

ja maanomistajille tärkeitä vaikutuksia ja niiden merkitystä.<br />

Samalla etsittiin parasta tapaa toteuttaa hanke siten, että vaikutukset<br />

lähialueelle jäisivät mahdollisimman pieniksi.<br />

4.5 Tiedotus ja yleisötilaisuudet<br />

Ympäristövaikutusten arvioinnin eri vaiheita esiteltiin myös<br />

kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa. Näitä järjestettiin<br />

arviointiohjelman ja –selostuksen valmistumisvaiheessa.<br />

Arviointiohjelmaa esiteltiin 27.11.2007 Botniahallissa.<br />

Esittelytilaisuudesta tiedotettiin kuulutuksessa. Myös lehdistölle<br />

pidettiin oma tiedotustilaisuus arviointiohjelmasta<br />

27.11.2007.<br />

YVA-selostuksesta järjestettiin vastaavat tilaisuudet lähialueen<br />

asukkaille ja maanomistajille, avoin yleisötilaisuus ja tiedotustilaisuus<br />

tiedotusvälineille.<br />

Hankkeesta tiedotettiin YVA-menettelyn ajan hankkeesta vastaavan<br />

ja yhteysviranomaisen internet-sivuilla. Asiakirjojen<br />

nähtävilläolopaikat on esitetty kappaleessa 4.1.<br />

Arviointiohjelman ja -selostuksen vireilletulosta, nähtävilläolosta,<br />

kommentointimahdollisuudesta ja yleisötilaisuuksista<br />

tiedotettiin kahdesssa alueen paikallislehdessä (Pohjalainen,<br />

Vasabladet).<br />

YVA-menettelyn päättyminen<br />

Yhteysviranomainen tiedottaa YVA-selostuksen valmistumisesta<br />

kuulutuksella noudattaen samaa periaatetta kuin YVAohjelmassa.<br />

Tämä arviointiselostus kuulutetaan ja asetetaan<br />

nähtäville maaliskuussa 2008.<br />

Mielipiteen selostuksesta ja tehtyjen selvitysten riittävyydestä<br />

saavat antaa kaikki ne, joihin hanke saattaa vaikuttaa.<br />

Lausunnot pyydetään kunnilta ja keskeisiltä viranomaistahoilta<br />

kuten ohjelmavaiheessa. Viranomainen kerää mielipiteet ja<br />

lausunnot yhteen, ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa<br />

selostuksesta ja sen riittävyydestä.<br />

Kuva 4.2 Kuvia YVA-ohjelman esittelytilaisuuksista.<br />

Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa<br />

arvioinnin lausunnon hankkeesta vastaavalle ja hanketta käsitteleville<br />

viranomaisille. Menettely on tarkoitus saattaa päätökseen<br />

vuoden 2008 aikana. Arvioinnin tuloksia ovat arviointiselostus<br />

ja yhteysviranomaisen antama lausunto. Nämä asiakirjat<br />

liitetään mukaan hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin.<br />

Arviointiselostukseen voi tutustua internetissä sivulla www.<br />

stormossen.fi ja nähtävilläolopaikoissa niiden aukioloaikoina<br />

(kts. kohta 4.1).<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT<br />

5.1 Arviointitehtävä<br />

Tehtävänä oli arvioida Stormosseniin sijoittuvan jätteenpolttolaitoksen<br />

rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset<br />

YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla ja<br />

tarkkuudella. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastelu<br />

rajattiin seuraavien toimintojen aiheuttamien vaikutusten<br />

tarkasteluun:<br />

•<br />

•<br />

laitoksen ja sen tarvitseman toiminta-alueen tonttiin rajautuvan<br />

infrastruktuurin rakentaminen<br />

jätepolttoaineen kuljetus ja vastaanotto laitoksella<br />

• syntypaikkalajitellun jätteen poltto<br />

Polttoaineen mahdollinen esikäsittely/valmistus sekä energiantuotannossa<br />

syntyvien sivutuotteiden ja jätteiden käsittely<br />

rajattiin tämän ympäristövaikutusten arvioinnin ulkopuolelle ja<br />

niitä käsiteltiin ainoastaan liitännäishankkeina. Polttolaitoksen<br />

tuhkat tullaan käsittelemään asianmukaiset luvat omaavilla<br />

laitoksilla.<br />

Tässä hankkeessa arvioitiin erityisesti:<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

ilmaan kohdistuvat päästöt<br />

pöly ja melu<br />

ympäristöriskit, häiriötilanteet ja turvallisuuskysymykset<br />

liikenteelliset ratkaisut ja niiden vaikutukset<br />

maisema- ja maankäyttövaikutukset<br />

• sosiaaliset vaikutukset.<br />

Vaikutukset arvioitiin erikseen rakentamisen ja käytön aikana.<br />

5.2 Vaikutusalueen rajaus<br />

Osa hankkeen vaikutuksista kohdistuu vain toiminta-alueelle<br />

ja osa vaikutuksista heijastuu laajemmalle alueelle.<br />

Vaikutusarviointi tehtiin koskien toimintoja jätekeskusalueella<br />

sekä alueen ulkopuolelle ulottuvia toimintoja kuten liikennettä.<br />

Melun osalta vaikutusalue on rajattu toiminnasta aiheutuvan<br />

arvioidun meluhaitan mukaan. Liikenteen vaikutusalueeksi on<br />

merkitty nykyiset ja tulevat liikennereitit, joilla raskaan liikenteen<br />

määrä lisääntyy.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

Ihmisten terveys,<br />

elinolot ja viihtyvyys<br />

Maaperä, vesi, ilma,<br />

ilmasto, kasvillisuus,<br />

eliöt ja luonnon<br />

monimuotoisuus<br />

Ympäristövaikutusten arviointi perustui:<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

arvioinnin aikana tarkentuneisiin hankesuunnitelmiin,<br />

olemassa oleviin selvityksiin sijoitusvaihtoehtojen ja niiden<br />

ympäristön nykytilasta,<br />

arvioinnin aikana tehtyihin lisäselvityksiin,<br />

toiminnassa olevien jäteasemien tarkkailutuloksiin,<br />

kirjallisuuteen,<br />

ryhmätyöskentelyn ja yleisötilaisuuksien yhteydessä ilmenneisiin<br />

asioihin,<br />

lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoihin,<br />

sekä näiden pohjalta eri menetelmin tehtyihin vaikutusarvioihin.<br />

5.3 Arviointimenetelmät ja aineisto<br />

5.3.1 Käytettävissä oleva aineisto<br />

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hyödynnettiin olemassa<br />

oleviin selvityksiin kerättyä tietoa kohteesta, sen ympäristöstä<br />

ja hankkeen vaikutuksista. Tällaisia olivat mm.:<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

Arvioitavat<br />

ympäristövaikutukset<br />

Edellisten YVA –prosessien aikana tehdyt maastotutkimukset<br />

(Stormossen jätekeskuksen YVA, Salvor Oy:n pilaantuneiden<br />

maa-ainesten käsittelyn YVA).<br />

Edellisten YVA –prosessien aikana tehdyt pinta- ja pohjavesiselvitykset.<br />

Edellisten YVA –prosessien aikana tehdyt melumallinnukset.<br />

Kartat ja ilmakuvat.<br />

Tiedot Natura 2000 -verkostoon kuuluvista alueista ja luokitelluista<br />

pohjavesialueista.<br />

Alueella ympäristöselvitykset, luontokartoitukset ja seurantatiedot.<br />

Alueen maankäyttösuunnitelmat, seutu- ja maakuntakaava,<br />

yleiskaava ja niiden yhteydessä tehdyt selvitykset, sekä<br />

vireillä olevat kaavahankkeet.<br />

Valtatie 8:n ohitustien YVA 2007.<br />

• Tiehallinnon liikennelaskennat.<br />

Olemassa olevia tietoja täydennettiin ympäristövaikutusten arvioinnin<br />

yhteydessä tehtävin selvityksin. Näitä oli ilmapäästöjen<br />

mallintaminen, tarkentava luontoselvitys ja melumallinnus.<br />

Yhdyskuntarakenne,<br />

rakennukset, maisema,<br />

kaupunkikuva ja<br />

kulttuuriperintö<br />

Luonnonvarojen<br />

hyödyntäminen<br />

Kuva 5.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset (lähde: laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä<br />

annetun lain muuttamisesta, 2 §, 1.4.1999).<br />

17

5.3.2 Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset<br />

Hankevaihtoehdoissa syntyvät savukaasupäästöt arvioitiin jätteenpolttoasetuksessa<br />

määritettyjen päästörajojen mukaan.<br />

Leviämismallilaskelmat tehtiin Ilmatieteen laitoksella ja niistä<br />

vastasivat Murat Buyukay, Sari Lappi ja Harri Pietarila.<br />

Leviämismallilaskelmissa tarkasteltiin rikkidioksidin (SO2),<br />

typpidioksidin (NO2), typen oksidien (NOx) ja hengitettävien<br />

hiukkasten (PM10) pitoisuuksia. Laskelmia tehtiin kahdella<br />

laitoksessa poltettavan jätemäärän (120 000 ja 150 000 t/a)<br />

mukaisilla päästöillä ja kahdella piipunkorkeudelle (50 m ja<br />

75 m).<br />

Päästöjen leviämislaskelmiin käytettiin Ilmatieteen laitoksella<br />

kehitettyä ilman epäpuhtauspäästöjenleviämistä kuvaavaa<br />

kaupunkimallia. Mallilaskelmat tehtiin jätteenpolttolaitoksen<br />

ympäristöön 7 km × 7 km kokoiselle alueelle maanpintatasoon.<br />

Pitoisuuksien muodostumista tutkimusalueelle tarkasteltiin kolmen<br />

vuoden ajanjakson kaikissa tunneittaisissa ilmastollisissa<br />

tilanteissa. Mallilaskelmien meteorologisina tietoina käytettiin<br />

tutkimusalueen ilmastollisia olosuhteita edustavaa vuosien<br />

2004–2006 havaintoaineistoa. Leviämismallilaskelmissa huomioitiin<br />

paikalliset päästöjen kulkeutumiseen ja sekoittumiseen<br />

vaikuttavat tekijät, joita ovat mm. topografia ja laskenta-alueen<br />

maaston sekä asutuksen aiheuttamat leviämisalustan rosoisuuserot.<br />

Typen oksidien ilmakemiallinen muutunta päästöjen<br />

kulkeutumisen aikana otettiin myös huomioon laskelmissa.<br />

Leviämislaskelmien tuloksina saatuja rikkidioksidin, typpidioksidin<br />

ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on työssä<br />

vertailtu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Vertailuissa on tarkasteltu<br />

vain jätteenpolton aiheuttamia päästöjä, eikä muita<br />

ilmanlaatuun vaikuttavia taustapitoisuuksia ole tässä yhteydessä<br />

huomioitu.<br />

Mallissa rannikon erityisolosuhteet on huomioitu mallin lähtötietoina<br />

käyt tämässä sää datassa. Laskelmia varten muodostettiin<br />

kolmen vuoden tunneittainen meteorologisten tietojen<br />

aikasarja, joka vastaa tutkimusaluetta mahdollisimman hyvin.<br />

Meteorologisen datan muodostamiseen käytettiin havaintotietoja<br />

Vaasan ja Valassaarten sääasemilta, jolloin rannikkoalueen<br />

erityisolosuhteet tulevat huomioiduksi. Lisäksi mallissa<br />

huomioidaan ’leviämisalustan’ rosoisuus, eli esimerkiksi kaupunkialueella<br />

tai mäkisessä maastossa leviämiseen vaikuttavia<br />

esteitä on enemmän kuin meren äärellä.<br />

Meteorologiset tiedot<br />

Leviämislaskelmia varten määritettiin ilmakehän rajakerrosta<br />

kuvaavat parametrit, jotka edustavat tutkimusaluetta mahdollisimman<br />

hyvin. Tuulitietojen etäisyyspainotettu yhdistelmäaineisto<br />

muodostettiin Mustasaaren sääaseman ja Vaasan<br />

lentosääaseman vuosien 2004–2006 havainnoista. Tarvittavat<br />

auringonpaistetiedot saatiin Mustasaaren (Valassaaret) sääaseman<br />

säteilymittausaineistoista ja sekoituskorkeuden määrittämiseen<br />

käytettiin Jokioisten observatorion radioluotaushavaintoja.<br />

Leviämismalliin tarvittavat ilmakehän rajakerroksen<br />

tilaa kuvaavat muuttujat muodostettiin tunneittaiseksi aikasarjaksi<br />

vuosille 2004–2006. Aikasarjasta laskettiin tilastolliset<br />

tuulen suunta- ja nopeusjakaumat sekä sekoitusvoimakkuuden<br />

ja sekoituskorkeuden kuukausittaiset jakaumat.<br />

18<br />

Kuva 5.2 Tuulen suunta ja nopeusjakauma tutkimusalueella<br />

vuosina 2004–2006. Kuva osoittaa tuulen tulosuunnat kohti<br />

tutkimusaluetta.<br />

Tuulensuuntien ja -nopeuksien suhteellinen jakautuminen tuuliaineistossa<br />

on esitetty tuuliruusuna kuvassa 5.2.<br />

Päästötiedot<br />

Leviämislaskelmia varten muodostettiin <strong>Westenergy</strong>n jätteenpolttolaitoksen<br />

normaalikäytön päästöjen tunneittaiset aikasarjat<br />

rikkidioksidille, typenoksideille ja hiukkasille. Tarkastelut<br />

tehtiin kolmen vuoden mittaiselle ajanjaksolle. Laskelmat<br />

tehtiin kahdelle eri jätemäärälle (120 000 t/a ja 150 000 t/a)<br />

ja kahdelle eri päästökorkeudelle (50 metriä ja 75 metriä).<br />

Taulukossa 5.1 on esitetty yhteenveto leviämislaskelmissa<br />

käytetyistä lähtötiedoista.<br />

Taulukko 5.1. Mallilaskelmissa käytetyt jätteenpolttolaitoksen<br />

päästötiedot ja tekniset tiedot.<br />

Jätemäärä<br />

120 000 t/a<br />

Rikkidioksidipäästö (t/a) 43,8 54,8<br />

Typenoksidipäästö (t/a) 175 219<br />

Hiukkaspäästö (t/a) 8,8 11<br />

Jätemäärä<br />

150 000 t/a<br />

Savukaasuvirtaus (Nm³/h 74 143 92 678<br />

Savukaasujen lämpötila (ºC) 110 110<br />

Piipun suun sisähalkaisija (m) 1,9 2,15<br />

Piipun korkeus (m) 50 ja 75 50 ja 75<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Leviämislaskelmat<br />

Leviämislaskelmien tuloksina on tutkimusraportin tulostaulukoissa<br />

esitetty tutkimusalueen pitoisuuksien maksimiarvot ja<br />

kuvissa laskentapisteittäisistä keskiarvoista samanarvonviivoin<br />

muodostetut korkeimpien pitoisuuksien aluejakaumat.<br />

Korkeimpien tuntikeskiarvojen aluejakaumat eivät edusta koko<br />

tulostusalueella yhtä aikaa vallitsevaa pitoisuustilannetta, vaan<br />

ne kuvaavat eri tunteina esiintyvien, ohjearvoihin verrannollisten<br />

pitoisuuksien maksimitasoa tutkimusalueen eri osissa.<br />

5.3.3 Dioksiinit, furaanit ja raskasmetallit<br />

Dioksiinien ja furaanien sekä raskasmetallien laskeumien vaikutuksia<br />

arvioitiin vallitsevien tuulten mukaiseen suuntaan ja<br />

lisäksi Pilvilampeen. Pilvilammen tilavuus ja vallitsevan tuulen<br />

suunnan mukainen maapinta-ala ovat seuraavat:<br />

(1) Pilvilampi (V = 2,9 milj. m3 ) ja<br />

(2) vallitsevan tuulen suunnan maaperään (A = 14,5 km2 )<br />

Laskeuman vaikutusten arviointi perustuu Ilmatieteenlaitoksen<br />

tekemään hiukkasmallinnukseen, tuuliruusun mukaiseen tuulen<br />

suuntien jakautumiseen, polttolaitoksen lainsäädännön<br />

sallimiin enimmäispäästömääriin ja vastaanottavan maaperän<br />

pinta-alaan ja Pilvilammen vesitilavuuteen. Pilvilampi on valittu<br />

kohteeksi, koska yhteysviranomainen lausunnossaan arviointiohjelmasta<br />

edellytti Pilvilammen erityistarkastelua.<br />

Näillä lähtötiedoilla tehty arviointi esittää pahimman mahdollisen<br />

skenarion. Näin tehtynä yliarvioidaan päästöt ja samalla<br />

myös niiden vaikutukset. Tehdyllä tavalla tuulen suunnan<br />

mukaisesti lain salliman enimmäispäästön arvioidaan siirtyvän<br />

ainoastaan tiettyyn kohteeseen (Pilvilampi tai vallitsevan tuulen<br />

suunnan maaperä). Todellisuudessa laskeumat kantautuvat<br />

pitemmälle ja Pilvilammen osalta osa päätyy jo ennen<br />

Pilvilampea maahan.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

Arvioinnissa saatuja pitoisuuksia on verrattu ekotoksikologisiin<br />

viitearvoihin (Suomen ympäristö 23/2007) ja terveydellisin<br />

perustein annettuihin viitearvoihin (STM:n talousveden laatuvaatimukset<br />

ja Suomen ympäristö 23/2007).<br />

Tehty arvio on laskelmiin, viitearvovertailuun ja muualla vastaavien<br />

hankkeiden yhteydessä tehtyihin selvityksiin perustuva<br />

asiantuntija-arvio vaikutuksista.<br />

5.3.4 Melu<br />

Taulukko 5.2 Melulaskennassa huomioidut melulähteet.<br />

Laitoksen ja sitä palvelevan liikenteen vaikutus sekä olemassa<br />

olevien toimintojen yhteisvaikutus lähialueiden melutasoihin<br />

selvitettiin laskennallisesti. Meluvyöhykkeiden laskennassa<br />

käytettiin 3-ulotteista maastoaineistoa hyödyntävää SoundPlan<br />

6.4 -melumallinnusohjelmaa, joka sisältää pohjoismaiset yleisen<br />

(teollisuus) melulaskentamallin ja liikennemelun laskentamallin.<br />

Mallissa otettiin huomioon mm. maastonmuodot,<br />

rakennusten este- ja heijastusvaikutukset sekä maaperän<br />

vaimennus. Laskennallisia melutasoja verrattiin melutason<br />

yleisiin ohjearvoihin (Vnp 993/1992).<br />

5.3.5 Vaikutukset liikennemääriin ja<br />

liikenneturvallisuuteen<br />

Yritys Melulähde Äänitehotaso<br />

L WA , dB<br />

Työssä laskettiin polttolaitoksen aiheuttamat muutokset liikennemäärissä<br />

sekä selvitettiin kuljetusreittien nykyiset ja tulevat<br />

liikennemäärät. Lisäksi arvioitiin reittien soveltuvuus raskaalle<br />

liikenteelle. Tietojen perusteella arvioitiin hankkeen aiheuttamat<br />

muutokset kuljetusreittien liikennemäärissä, liikenteen<br />

sujuvuudessa sekä liikenneturvallisuudessa ja esitettiin ehdotukset<br />

parannustoimenpiteiksi.<br />

Toimintaaika<br />

Rudus Oy Murskauslaitos 120 6-22<br />

Työkoneet (pyöräkuormaaja / kaivinkone)<br />

3 kpl<br />

108 6-22<br />

Rikotus 122 7-20<br />

Poravaunu 123 7-20<br />

Lemminkäinen Infra Oy Murskauslaitos 120 6-22<br />

Työkoneet (pyöräkuormaaja / kaivinkone)<br />

3 kpl<br />

108 6-22<br />

Rikotus 122 7-20<br />

Poravaunu 123 7-20<br />

NCC Asfalttiasema 111 6-15<br />

Stormossen Oy Biokaasulaitos 102 0-24<br />

Työkoneet (pyöräkuormaaja / kaivinkone)<br />

3 kpl<br />

108 7-18<br />

Kaatopaikkajyrä 109 7-18<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitos 108 0-24<br />

19

Liikenteen osalta tarkasteltiin sen aiheuttamaa melua, pakokaasupäästöjä<br />

ja pölyämistä. Liikenteen aiheuttamien vaikutusten<br />

arvioinnissa huomioitiin hankkeen liikennemääräennusteet<br />

sekä liikennöintireittien kunto, nykyiset ja ennustetut<br />

liikennemäärät sekä liikenneturvallisuus. Arviointi perustui<br />

saatavilla olevaan tilasto- ja tutkimustietoon.<br />

5.3.6 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin<br />

Jätekeskuksen alueelle sijoittuessaan hanke ei varsinaisesti<br />

muodosta uutta pistekuormituslähdettä pinta- tai pohjavesiin.<br />

Arvioinnissa pyrittiinkin selvittämään, mikä vaikutus suunnitellulla<br />

toiminnalla (tuhkien välivarastoinnilla) on alueelta nykyisin<br />

maastoon kohdistuvaan hulevesivirtaamaan. Varastokentällä<br />

muodostuvien suotovesien määrää arvioitiin laskennallisesti<br />

vesitasetarkastelun avulla.<br />

Työssä huomioitiin tehdyt selvitykset ja kokemukset jätteen<br />

termisessä käsittelyssä muodostuvien tuhkien koostumuksesta<br />

sekä sijoittamisesta alueelle. Arvioinnissa otettiin huomioon<br />

suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden vaikutus muodostuvien<br />

vesien laatuun ja määrään.<br />

Edellä esitetyn perusteella hankkeen vaikutuksia alapuolisiin<br />

pintavesiin arvioitiin kuormitustiedon ja ojien/purojen nykytilasta<br />

tehtyjen selvitysten perusteella. Siinä huomioitiin pintavesien<br />

ominaispiirteet, kuten hydrologia, luonnontilaisuus,<br />

humuspitoisuus, ravinnetaso, eliöstö ja vesistön käyttötarkoitukset.<br />

Erityistä huomiota kiinnitettiin raskasmetallien ja<br />

muiden vesieliöille myrkyllisten yhdisteiden esiintymiseen ja<br />

kulkeutumiseen.<br />

Pohjavesivaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin käytettävissä<br />

olevia tietoja lähiympäristön pohjavesipinnan tasoista, pohjaveden<br />

muodostumisesta, virtaussuunnista ja laadusta sekä<br />

tiedot pohjaveden käytöstä ja vedenhankinnan kannalta tärkeistä<br />

pohja/pintavesialueista.<br />

5.3.7 Luontovaikutukset<br />

Ympäristövaikutusten arviointia varten hankittiin tiedot läheisistä<br />

suojelualueista, suojeluohjelmista ja Natura 2000 –verkostoon<br />

kuuluvista alueista, kartoitetuista luonnonsuojelulain<br />

mukaisista suojelluista luontotyypeistä sekä uhanalaisista<br />

eliölajeista (UHEX-tietokanta, Länsi-Suomen ympäristökeskus).<br />

Lisäksi hankittiin muu saatavilla oleva tieto ympäröivän<br />

luonnon nykytilasta ja tiedossa olevista luonnonarvoista.<br />

Selvityksessä hyödynnettiin aiemmin tehtyjen luontoselvitysten<br />

(Matikainen ja Oja 2004 ja 2005, Kärkkäinen ja Riipinen<br />

2000) tuloksia. Alueelle tehtiin maastokäynti 9.10.2007.<br />

Selvitysajankohta on luontokartoitukselle myöhäinen.<br />

Arvioinnissa esitettiin tiedot luonnonympäristön nykytilasta<br />

ja kerrottiin miltä osin luonnonympäristö poistuu. Vaikutuksia<br />

20<br />

ympäröivään luontoon arvioitiin mm. päästömallinnusten tulosten<br />

perusteella.<br />

5.3.8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen,<br />

maankäyttöön ja maisemaan<br />

Työssä arvioitiin hankkeen soveltumista olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen,<br />

maankäyttöön sekä tärkeisiin toimintoihin<br />

ja verkostoihin (mm. liikenneyhteydet).<br />

Suunnitelmia verrattiin alueen suunniteltuihin maankäyttömuotoihin.<br />

Erityishuomio kiinnitettiin hankealueen läheisyydessä<br />

sijaitseviin häiriintymiselle alttiisiin kohteisiin.<br />

Polttolaitoksen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön ja maisemaan<br />

hahmotettiin alueen nykyisen tilan ja hankesuunnitelmien<br />

avulla. Maiseman nykyinen luonne selvitettiin tehtyjen<br />

maastokäyntien, karttojen ja ilmakuvien avulla. Rakennettavan<br />

polttolaitoksen maisemavaikutuksia arvioitiin myös kuvasovitteiden<br />

avulla.<br />

5.3.9 Vaikutukset virkistyskäyttöön<br />

Alueen nykyisestä virkistyskäyttöarvosta hankittiin tietoja yleisötilaisuuksien<br />

yhteydessä. Alueen ulkoilureitistöstä hankittiin<br />

tiedot Mustasaaren kunnalta. Hankkeen vaikutuksia virkistyskäyttöön<br />

arvioitiin mm. kyselytutkimuksessa esitettyjen mielipiteiden<br />

perusteella.<br />

5.3.10 Vaikutukset maa- ja kallioperään<br />

Maa- ja kallioperätietojen ja hankesuunnitelmien perusteella<br />

on arvioitu rakentamiseen liittyvien maansiirtotöiden tarve- ja<br />

laajuus. Hankkeen vaikutukset maa- ja kallioperään arvioitiin<br />

olemassa olevan aineiston perusteella.<br />

5.3.11 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja<br />

viihtyvyyteen<br />

Lakisääteiseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn sisältyvät<br />

myös ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat<br />

vaikutukset. Nämä tarkoittavat mm. hankkeen terveydellisiä ja<br />

sosiaalisia vaikutuksia.<br />

Sosiaaliset vaikutukset<br />

Sosiaalisina vaikutuksina arvioidaan hankeen vaikutuksia<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

asenteisiin, ennakkokäsityksiin ja pelkoihin<br />

asumisviihtyvyyteen ja maisemaan<br />

alueiden virkistyskäyttöön (esim. marjastus, sienestys, kalastus,<br />

metsästys, ulkoilu, hiihto, suunnistus) ja harrastusmahdollisuuksiin<br />

yhteisöllisyyteen (mm. suunnittelun aiheuttamat ristiriidat)<br />

• välillisesti palveluihin, elinkeinonharjoittamiseen ja luonnonvarojen<br />

hyödyntämiseen.<br />

Sosiaalisten vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa selvitetään<br />

ne sidosryhmät, joihin vaikutukset kohdistuvat suoraan.<br />

Näitä ovat mm. maanomistajat ja lähialueen asukkaat ja elinkeinoharjoittajat.<br />

Nämä kutsuttiin jokaiseen kiinteistöön suunnatulla<br />

kirjeellä esittelytilaisuuteen. Sidosryhmätyöskentely on<br />

yksi osallistuvan suunnittelun muoto ja ryhmätyöt sen tärkeim-<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

piä menetelmiä. Näillä selvitetään asukkaiden ja sidosryhmien<br />

näkemyksiä hankkeen erilaisista vaikutuksista, heille tärkeistä<br />

asioista ja niiden merkityksistä, arvoista.<br />

Sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelminä käytettiin myös<br />

kartta- ja tilastoaineistojen, lehtikirjoitusten, eri tavoin työn<br />

aikana saadun palautteen (yleisötilaisuuksien palautelomake)<br />

tulosten analyysia sekä havainnointia tilaisuuksissa.<br />

Yleisötilaisuuden yhteydessä toteutettiin myös kyselyä, jossa<br />

tiedusteltiin eri intressitahoille tärkeitä vaikutuksia. Sosiaalisia<br />

vaikutuksia selvitettiin näin sekä asiantuntija-arvioina että paikallisten<br />

ihmisten kokemuksina.<br />

Elinolot ja viihtyvyys<br />

Erilaiset ympäristövaikutukset vaikuttavat joko välittömästi tai<br />

välillisesti paikallisten asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen.<br />

Vaikutuksia tarkasteltiin paikallisten asukkaiden elinympäristössä<br />

tapahtuvien muutosten ja siten elinolojen ja viihtyvyyden<br />

kannalta.<br />

Ihmisten kokemusten, mielipiteiden ja pelkojen selvittäminen<br />

on tärkeä osa elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien<br />

vaikutusten arviointia. Näitä selvitettiin hankkeen esittelytilaisuuksien<br />

avulla. Ohjelmavaiheessa pidettävässä esittelytilaisuudessa<br />

läsnäolijoille jaettiin kyselylomakkeita, joiden<br />

avulla he pystyivät ilmaisemaan kirjallisesti oman kantansa.<br />

Arvioinnissa hyödynnettiin YVA-ohjelmasta saadut mielipiteet,<br />

jätteenpolttolaitoksen YVA:sta saadut lausunnot ja mielipiteet<br />

sekä hankkeeseen liittyvä lehtikirjoittelu.<br />

Arvioinnin taustatiedoiksi kerättiin keskeisimmät tiedot alueen<br />

ympäristöstä. Tällaisia ovat mm. tiedot lähimmästä asutuksesta<br />

ja muista häiriintyvistä kohteista, alueiden sosioekonomiasta,<br />

harjoitettavista elinkeinoista sekä virkistysalueista.<br />

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin<br />

paikallisten asukkaiden ja viranomaisten paikallistuntemusta<br />

sekä sosiaali- ja terveysministeriön aiheeseen liittyviä oppaita<br />

ja tunnistuslistoja.<br />

Terveysvaikutukset<br />

Arvioinnissa pyrittiin tunnistamaan ilmapäästöjen aiheuttamat<br />

mahdolliset terveyshaitat. Mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttaviin<br />

tekijöihin kuten ilmanlaatuun ja meluun liittyy ohjearvoja<br />

ja tunnuslukuja, joiden ylittyminen määritellään terveyshaitaksi.<br />

Terveysvaikutukset arvioitiin vertaamalla arvioituja pinta- ja<br />

pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvia vaikutuksia ja melua säädettyihin<br />

ohjearvoihin ja tunnuslukuihin.<br />

5.3.12 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen<br />

Työssä laskettiin jätteenpoltolla korvattavien muiden polttoaineiden<br />

määrä. <strong>Jätteen</strong>poltto korvaa kivihiilen ja öljyn käyttöä<br />

Vaasan Sähkön kaukolämmön tuotannossa. Tämän perusteella<br />

arvioitiin kuinka paljon jätteenpoltolla voidaan korvata<br />

muiden polttoaineiden käyttöä.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

5.3.13 Vaikutukset jätehuoltoon<br />

Arvioinnissa tarkasteltiin jätehuollon nykytilaa. Muutoksia jätehuoltoon<br />

tarkasteltiin suhteessa voimassaolevaan ja tulevaan<br />

valtakunnalliseen jätehuoltosuunnitelmaan ja sen tavoitteisiin.<br />

5.3.14 Riskit ja häiriötilanteet<br />

Työssä tunnistettiin hankkeeseen liittyvät onnettomuusriskit<br />

ja mahdolliset häiriötapahtumat sekä arvioimaan niiden todennäköisyys<br />

ja seuraukset. Tämä tehtiin ns. potentiaalisen<br />

ongelma-analyysin avulla. Tämän avulla tunnistettiin keskeiset<br />

riskit ja niiden seuraukset.<br />

5.3.15 Haitallisten vaikutusten lieventäminen<br />

Haitallisten vaikutusten lieventämistä on käsitelty vaikutuksittain.<br />

Keinot vaikutusten lieventämiseksi on kuvattu kappaleessa<br />

7.<br />

5.3.16 Vaihtoehtojen vertailu<br />

Arviointityössä oli vertailtavana kolme hankevaihtoehtoa:<br />

•<br />

•<br />

VE1 Polttolaitoksen rakentaminen ja käyttö, jätteenpoltto<br />

120 000 tonnia vuodessa<br />

VE2 Polttolaitoksen rakentaminen ja käyttö, jätteenpoltto<br />

150 000 tonnia vuodessa<br />

• VE0 Hankkeen toteuttamatta jättäminen,<br />

Hankkeen toteuttamatta jättämistä tarkasteltiin kuvaamalla<br />

alueen nykytila. <strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen vaikutuksia tarkasteltiin<br />

arvioimalla hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset.<br />

Vaihtoehtoja vertailtiin kuvaamalla hankkeen toteuttamisen<br />

vaikutuksia suhteessa alueen nykytilaan ja vaihtoehtoja suhteessa<br />

toisiinsa.<br />

21

6. YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET<br />

6.1 Ilmanlaatu ja leviämismallilaskelmat<br />

6.1.1 Ilmanlaadun nykytila<br />

Lähin ilmanlaadun tarkkailupiste sijaitsee Vaasassa noin<br />

kymmenen kilometrin etäisyydellä Stormossenin alueesta.<br />

Ilmanlaadun mittausasemilla mitattavia pitoisuuksia ovat<br />

mm. typen oksidit, otsoni ja pienhiukkasten pitoisuudet.<br />

Mittauspisteen ja Stormossenin alueen välisestä etäisyydestä<br />

johtuen Vaasassa käytössä oleva ilmanlaadun mittausindeksi<br />

ei sovellu kuvaamaan Stormossenin alueen ilmanlaatua.<br />

Stormossenin alueen nykyiset ilmapäästöt koostuvat pääasiassa<br />

kaatopaikkakaasuista, jotka ovat ns. kasvihuonekaasuja.<br />

Näiden kaasujen määrää vähennetään jätetäytön yhteydessä<br />

käytettävillä kaasunkeräysjärjestelmillä. Talteen kerätyt<br />

kaasut hyödynnetään energiana biokaasulaitoksessa. Muita<br />

Stormossenin ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat liikenteen<br />

pakokaasupäästöt sekä läheisen louhinta-alueen ja asfalttiaseman<br />

pölypäästöt (Rudus Oy, Lemminkäinen Oy, NCC ja<br />

Forssan Betoni Oy).<br />

Yleisemmin Vaasan ja Mustasaaren alueella ilman laatuun vaikuttavia<br />

päästöjä syntyy teollisuudessa, energiantuotannossa,<br />

liikenteessä ja kiinteistöjen lämmityksessä.<br />

22<br />

Taulukko 6.1 Leviämismallilla lasketut <strong>Westenergy</strong>n jätteenpolttolaitoksen<br />

päästöjen aiheuttamat ulkoilman rikkidioksidipitoisuuden (SO ) suurimmat arvot.<br />

2<br />

Ohje-<br />

/raja-arvo<br />

SO 2 pitoisuus (μg/m 3 )<br />

Jätemäärä 120 000 t/a Jätemäärä 150 000 t/a<br />

Piipun<br />

korkeus 50 m<br />

Piipun<br />

korkeus 75 m<br />

Piipun<br />

korkeus 50 m<br />

Vuosikeskiarvo 20* 0,2 0,1 0,3 0,1<br />

Korkein vuorokausikeskiarvo<br />

3,7 1,6 4,6 1,9<br />

2. korkein vuorokausikeskiarvo<br />

80** 2,7 1,0 4,0 1,6<br />

4. korkein vuorokausikeskiarvo<br />

125*** 2,7 1,0 2,8 1,2<br />

Korkein tuntikeskiarvo<br />

25 21 29 19<br />

Kork. tuntiarvojen<br />

99 %:n rajapit.<br />

250** 6,2 2,8 7,9 3,8<br />

25. korkein tuntikeskiarvo<br />

350*** 5,5 2,6 7,4 3,4<br />

*) kasvillisuusvaikutusperusteinen raja-arvo<br />

**) terveysvaikutusperusteinen ohjearvo<br />

***) terveysvaikutusperusteinen raja-arvo<br />

6.1.2 Leviämismallilaskelmien tulokset ja niiden arviointi<br />

Rikkidioksidi<br />

Leviämislaskelmien tuloksena saadut <strong>Westenergy</strong>n jätteenpolttolaitoksen<br />

päästöjen aiheuttamat tutkimusalueen suurimmat<br />

ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet on koottu taulukkoon<br />

6.1. Taulukon arvot ovat tutkimusalueen tiettyihin yksittäisiin<br />

laskentapisteisiin saatuja kolmen vuoden mittaisen tarkastelujakson<br />

suurimpia pitoisuuksien arvoja. On huomattava, että<br />

suurimman osan ajasta pitoisuuksien tuntiarvot ovat näissäkin<br />

laskentapisteissä selvästi pienempiä kuin korkeimmat arvot.<br />

Lisäksi suurimmassa osassa tutkimusaluetta pitoisuudet ovat<br />

jatkuvasti merkittävästi pienempiä kuin niissä kohteissa, joissa<br />

taulukossa 6.1 esitetyt maksimiarvot esiintyvät. Sama pätee<br />

myös muihin tässä tutkimuksessa esitettyihin korkeimpiin pitoisuusarvoihin.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen päästöjen aiheuttamien rikkidioksidipitoisuuksien<br />

alueellinen vaihtelu käy ilmi kuvista 6.1-6.4.<br />

Karttakuvissa on esitetty samanarvonkäyrillä ne alueet, joissa<br />

tietyn pitoisuuden ylittyminen on mahdollista pitkän havaintojakson<br />

aikana. Tuntipitoisuuksien aluejakaumat eivät siis esitä<br />

ajallisesti yhtenäistä tilannetta, vaan ne kuvaavat eri tunteina<br />

esiintyvien pitoisuuksien maksimitasoa tutkimusalueen eri<br />

Piipun<br />

korkeus 75 m<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kuva 6.1 Rikkidioksidin korkein vuosiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus (μg/m³) 120 000 t/a jätemäärälle.<br />

<br />

Kuva 6.2 Rikkidioksidin korkein vuosiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus (μg/m³) 150 000 t/a jätemäärälle.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

23

Kuva 6.3 Rikkidioksidin korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus (μg/m³) 120 000 t/a jätemäärälle.<br />

<br />

Kuva 6.4 Rikkidioksidin korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus (μg/m³) 150 000 t/a jätemäärälle.<br />

24<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

osissa. Asian voi yksinkertaistaa karkealla esimerkillä: tuulen<br />

käydessä päästölähteen eteläpuolelta poistokaasuvana etenee<br />

piipusta pohjoissuuntaan, jolloin päästöt eivät vaikuta<br />

lähteen eteläpuolisiin pitoisuuksiin. Pitoisuuksien aluejakaumissa<br />

esiintyy lähinnä alueellisesta tuulen suuntajakaumasta<br />

ja paikallisesta topografiasta johtuen kohonneiden pitoisuuksien<br />

kielekkeitä ja erillisiä suppeita, ympäristön arvoja korkeampien<br />

tai matalampien pitoisuuksien alueita. Päästölähteen<br />

välittömään läheisyyteen muodostuu usein ns. katvealue, jolla<br />

pitoisuudet ovat minimissään ja kasvavat lyhyellä etäisyydellä<br />

nopeasti. Tällaisten aivan päästölähteen ympärille muodostuvien,<br />

muita arvoja matalampien pitoisuuksien alueiden laajuuteen<br />

vaikuttavat piipun korkeuden lisäksi poistokaasujen<br />

nousunopeus piipussa sekä ulkolämpötilan ja poistokaasujen<br />

lämpötilan välinen ero, jotka antavat päästöille nousulisää leviämisen<br />

alkuvaiheessa.<br />

Kuvassa 6.5 esitetään leviämislaskelmien tuloksina saatujen<br />

suurimpien rikkidioksidipitoisuuksien suhde maassamme voimassa<br />

oleviin ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin. <strong>Westenergy</strong>n<br />

jätteenpolttolaitoksen aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet olisivat<br />

jätemäärällä 120 000 t/a korkeimmillaan 2,5 % rikkidioksidin<br />

tuntiohjearvosta (250 μg/m³) ja 2,1 % tuntiraja-arvosta<br />

(350 μg/m³) tarkasteltaessa matalampaa 50 metrin piipunkorkeutta.<br />

Korkeammalla 75 metrin piipunkorkeudella vastaavat<br />

pitoisuudet olisivat 1,1 % rikkidioksidin tuntiohjearvosta ja<br />

noin 0,8 % tuntiraja-arvosta. Jätemäärällä 150 000 t/a rikkidioksidipitoisuudet<br />

olisivat korkeimmillaan 3,2 % rikkidioksidin<br />

tuntiohjearvosta ja 2,1 % tuntiraja-arvosta tarkasteltaessa matalampaa<br />

50 metrin piipunkorkeutta. Korkeammalla 75 metrin<br />

piipunkorkeudella pitoisuudet olisivat vastaavasti 1,5 %<br />

rikkidioksidin tuntiohjearvosta ja noin 1,0 % tuntiraja-arvosta.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

Rikkidioksidipitoisuudet olisivat jätemäärällä 120 000 t/a 3,4<br />

% vuorokausiohje-arvosta (80 μg/m³) tarkasteltaessa 50 metrin<br />

päästökorkeudella ja 1,3 % 75 metrin päästökorkeudella.<br />

Jätemäärän 150 000 t/a aiheuttamat pitoisuudet olisivat 4,9 %<br />

vuorokausiohjearvosta 50 metrin päästökorkeudella ja 2,0 %<br />

75 metrin päästökorkeudella. Jätemäärän 120 000 t/a poltto<br />

aiheuttaisi korkeimmillaan pitoisuuksia jotka olisivat 50 metrin<br />

piipun korkeudella 1,2 % rikkidioksidin vuosiraja-arvosta (20<br />

μg/m³) ja 75 m piipun korkeudella 0,5 % vuosiraja-arvosta.<br />

Rikkidioksidipitoisuudet olisivat 1,4 % vuosiraja-arvosta päästökorkeudella<br />

50 metriä ja 0,6 % päästökorkeudella 75 metriä<br />

tarkasteltaessa jätemäärää 150 000 t/a.<br />

<strong>Westenergy</strong>n jätteenpolttolaitoksen päästöjen aiheuttamat<br />

rikkidioksidipitoisuudet alittavat siis voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset<br />

rikkidioksidipitoisuuksia koskevat raja- ja<br />

ohjearvot.<br />

Kuva 6.5 Leviämismallilaskelmilla laskettujen Stormossenin jätteenpolttolaitoksen päästöjen aiheuttamien<br />

ulkoilman korkeimpien rikkidioksidipitoisuuksien suhde ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin.<br />

25

Typen oksidien pitoisuudet<br />

<strong>Westenergy</strong>n jätteenpolttolaitoksen päästöjen aiheuttamat<br />

tutkimusalueen suurimmat ulkoilman typenoksidipitoisuudet<br />

on koottu taulukkoon 6.2.<br />

Taulukon arvot ovat tutkimusalueen tiettyihin yksittäisiin laskentapisteisiin<br />

saatuja kolmen vuoden mittaisen tarkastelujakson<br />

suurimpia pitoisuuksien arvoja. Typpidioksidipitoisuuksien<br />

alueellinen vaihtelu käy ilmi kuvista 6.7-6.10.<br />

Kuvassa 6.6 esitetään leviämislaskelmien tuloksina saatujen<br />

suurimpien typpidioksidipitoisuuksien suhde maassamme voimassa<br />

oleviin ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin.<strong>Westenergy</strong>n<br />

jätteenpolttolaitoksen aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet<br />

olisivat jätemäärällä 120 000 t/a korkeimmillaan 1,1 % typpidioksidin<br />

tuntiohjearvosta (150 μg/m³) ja 0,7 % tuntiraja-arvosta<br />

(200 μg/m³) tarkasteltaessa matalampaa 50 metrin piipunkorkeutta.<br />

Korkeammalla 75 metrin piipunkorkeudella vastaavat<br />

pitoisuudet olisivat 0,7 % typpidioksidin tuntiohjearvosta ja<br />

0,5 % tuntiraja-arvosta. Jätemäärällä 150 000 t/a typpidioksidipitoisuudet<br />

olisivat korkeimmillaan 1,4 % typpidioksidin<br />

tuntiohjearvosta ja 0,9 % tuntirajaarvosta tarkasteltaessa matalampaa<br />

50 metrin piipunkorkeutta. Korkeammalla 75 metrin<br />

piipunkorkeudella pitoisuudet olisivat vastaavasti 1,1 % typpidioksidin<br />

tuntiohjearvosta ja noin 0,7 % tuntiraja-arvosta.<br />

Typpidioksidipitoisuudet olisivat jätemäärällä 120 000 t/a 1,2<br />

% vuorokausiohje-arvosta (70 μg/m³) tarkasteltaessa 50 metrin<br />

päästökorkeudella ja 0,7 % 75 metrin päästökorkeudella.<br />

Jätemäärän 150 000 t/a aiheuttamat pitoisuudet olisivat 1,5 %<br />

vuorokausiohjearvosta 50 metrin päästökorkeudella ja 0,9 %<br />

75 metrin päästökorkeudella. Jätemäärän 120 000 t/a poltto<br />

26<br />

aiheuttaisi korkeimmillaan pitoisuuksia jotka olisivat kaikissa<br />

tarkastelutilanteissa korkeintaan 0,05 % typpidioksidin vuosiraja-arvosta<br />

(40 μg/m³). <strong>Westenergy</strong>n jätteenpolttolaitoksen<br />

päästöjen aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet alittavat voimassa<br />

olevat terveysvaikutusperusteiset typpidioksidipitoisuuksia<br />

koskevat raja- ja ohjearvot.<br />

Kuva 6.6 Leviämismallilla laskettujen <strong>Westenergy</strong>n jätteenpolttolaitoksen päästöjen aiheuttamien ulkoilman<br />

korkeimpien typpidioksidipitoisuuksien (NO ) suhde ilmanlaadun ohje- ja rajaarvoihin.<br />

2<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Taulukko 6.2 Leviämismallilla lasketut <strong>Westenergy</strong>n jätteenpolttolaitoksen päästöjen aiheuttamat<br />

ulkoilman typpidioksidin (NO ) pitoisuuksien suurimmat arvot.<br />

2<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

Ohje-<br />

/raja-arvo<br />

NO 2 pitoisuus (μg/m 3 )<br />

Jätemäärä 120 000 t/a Jätemäärä 150 000 t/a<br />

Piipun<br />

Piipun<br />

Piipun<br />

Piipun<br />

korkeus 50 m korkeus 75 m korkeus 50 m korkeus 75 m<br />

Vuosikeskiarvo 40* 0,08 0,04 0,09 0,05<br />

Korkein vuorokausikeskiarvo<br />

2. korkein vuorokausikeskiarvo<br />

Korkein tuntikeskiarvo<br />

Kork. tuntiarvojen<br />

99 %:n rajapit.<br />

19. korkein tuntikeskiarvo<br />

*) terveysvaikutusperusteinen raja-arvo<br />

**) terveysvaikutusperusteinen ohjearvo<br />

0,9 0,6 1,2 0,9<br />

70** 0,8 0,5 1,1 0,6<br />

6,6 3,9 6,9 5,4<br />

150** 1,7 1,1 2,0 1,7<br />

200* 1,4 1,1 1,8 1,4<br />

<br />

Kuva 6.7 Typpidioksidin korkein vuosiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus (μg/m³) 120 000 t/a jätemäärälle.<br />

27

Kuva 6.8 Typpidioksidin korkein vuosiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus (μg/m³) 150 000 t/a jätemäärälle.<br />

<br />

Kuva 6.9 Typpidioksidin korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus (μg/m³) 120 000 t/a jätemäärälle.<br />

28<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kuva 6.10 Typpidioksidin korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus (μg/m³) 150 000 t/a jätemäärälle.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

29

Hiukkaspitoisuudet<br />

Leviämislaskelmien tuloksena saadut <strong>Westenergy</strong>n jätteenpolttolaitoksen<br />

päästöjen aiheuttamat tutkimusalueen suurimmat<br />

ulkoilman hengitettävien hiukkasten pitoisuudet on koottu<br />

taulukkoon 6.3. Hiukkaspitoisuuksien alueellinen vaihtelu käy<br />

ilmi kuvista 6.11-6.14.<br />

Kuvassa 6.15 esitetään leviämislaskelmien tuloksina saatujen<br />

suurimpien hiukkaspitoisuuksien suhde maassamme<br />

voimassa oleviin ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen päästöt aiheuttavat kaikissa tarkastelutilanteissa<br />

pitoisuuksia, jotka ovat korkeimmillaan alle 1 %<br />

hengitettävien hiukkasten raja- ja ohjearvoista.<br />

Johtopäätökset leviämismallilaskelmista ja<br />

vaihtoehtojen vertailu<br />

Tutkimuksessa arvioitiin leviämismallilaskelmin Vaasan suunnitellun<br />

<strong>Westenergy</strong>n jätteenpolttolaitoksen päästöjen vaikutuksia<br />

ulkoilman rikkidioksidin, typen oksidien, typpidioksidin<br />

ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin. Leviämislaskelmia<br />

tehtiin kolmen vuoden mittaiselle ajanjaksolle kahdella jätemäärällä<br />

(120 000 t/a ja 150 000 t/a) ja kahdella piipunkorkeudella<br />

(50m ja 75 m).<br />

Leviämislaskelmien tulosten mukaan <strong>Westenergy</strong>n jätteenpolttolaitoksen<br />

päästöjen aiheuttamat rikkidioksidi-, typpidioksidi-<br />

ja hiukkaspitoisuudet alittaisivat selvästi maassamme<br />

voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset ilman epäpuhtauksia<br />

koskevat raja- ja ohjearvot kummallakin tarkastellulla<br />

jätemääreellä ja piipunkorkeudella. Eri tarkastelutilanteiden<br />

päästöjen aiheuttamat pitoisuudet olisivat korkeimmillaan alle<br />

5 % rikkidioksidin raja- ja ohjearvoista, alle 2 % typpidioksidin<br />

raja- ja ohjearvoista ja alle 1 % hengitettävien hiukkasten<br />

30<br />

Vuosikeskiarvo P50* (TSP) /<br />

40** (PM10)<br />

Korkein vuorokausikeskiarvo<br />

2. korkein vuorokausikeskiarvo<br />

36. korkein vuorokausikeskiarvo<br />

Korkein tuntikeskiarvo<br />

Kork. tuntiarvojen<br />

99 %:n rajapit.<br />

Ohje- /raja-arvo Hiukkaspitoisuus (μg/m 3 )<br />

raja- ja ohjearvoista. Leviämislaskelmien tulosten perusteella<br />

voidaan arvioida, että päästöt aiheuttaisivat jätteenpolttolaitoksen<br />

lähialueelle niin pieniä ilman epäpuhtauspitoisuuksia,<br />

ettei niiden nykytietämyksen perusteella oleteta aiheuttavan<br />

ihmisille terveydellistä haittaa.<br />

Eri tarkasteluvaihtoehtojen pitoisuusvaikutuksella ei laskelmien<br />

mukaan ole suurta eroa. Isompi jätemäärä aiheuttaisi vain<br />

hyvin vähäisen lisän pitoisuuksiin. Matalammalla piipunkorkeudella<br />

(50 m) tutkimusalueelle muodostuvat pitoisuudet olisivat<br />

hiukan korkeampia kuin suuremmalla piipunkorkeudella<br />

(75 m) muodostuvat pitoisuudet. Mallilaskelmien tulosten perusteella<br />

voidaan kuitenkin arvioida, että matalampikin piipun<br />

korkeus takaisi ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät päästöjen<br />

leviämis- ja laimenemisolosuhteet.<br />

Jos hanketta ei toteuteta, niin edellä kuvattuja päästöjä ilmaan<br />

ja niiden vaikutuksia ei hankealueelta synny. Tässä energiahyödyntämiseen<br />

suunnitellut jätteet ohjautuisivat toisaalle poltettavaksi.<br />

Vastaavat päästöt syntyisivät näin jossain toisaalla.<br />

Tämän perusteella hanketta –ei toteuteta vaihtoehto vastaa<br />

polttolaitoshanketta.<br />

6.2 Dioksiinit, furaanit ja raskasmetallit<br />

Dioksiinit ja furaanit<br />

Polykloorattuja dioksiineja ja furaaneja (eli PCDD/F-yhdisteitä)<br />

ei ole valmistettu teollisiin tarkoituksiin, vaan ne esiintyvät epäpuhtauksina<br />

muissa kemikaaleissa ja niitä syntyy orgaanisten<br />

aineiden ja kloorin reagoidessa tietyissä olosuhteissa polttoja<br />

teollisuusprosesseissa.<br />

PCDD/F-yhdisteet ovat erittäin niukkaliukoisia veteen, mutta<br />

liukenevat hyvin rasvoihin. Yhdisteet sitoutuvat hyvin voimakkaasti<br />

kiintoaineeseen, kuten maaperässä humukseen,<br />

Taulukko 6.3 Leviämismallilla lasketut <strong>Westenergy</strong>n jätteenpolttolaitoksen päästöjen aiheuttamat ulkoilman<br />

hiukkasten suurimmat arvot.<br />

*) terveysvaikutusperusteinen ohjearvo<br />

**) terveysvaikutusperusteinen raja-arvo<br />

Jätemäärä 120 000 t/a Jätemäärä 150 000 t/a<br />

Piipun<br />

Piipun<br />

Piipun<br />

Piipun<br />

korkeus 50 m korkeus 75 m korkeus 50 m korkeus 75 m<br />

0,05 0,02 0,05 0,02<br />

0,7 0,3 0,8 0,3<br />

70* (PM10) 0,6 0,2 0,6 0,2<br />

50** (PM10) 0,2 0,1 0,2 0,1<br />

4,5 3,0 5,2 4,1<br />

1,2 0,5 1,5 0,7<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kuva 6.11 Hiukkaspitoisuuden korkein vuosikeskiarvo (μg/m³) 120 000 t/a jätemäärälle.<br />

<br />

Kuva 6.12 Hiukkaspitoisuuden korkein vuosikeskiarvo (μg/m³) 150 000 t/a jätemäärälle.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

31

Kuva 6.13 Hiukkasten korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus (μg/m³) 120 000 t/a jätemäärälle.<br />

<br />

Kuva 6.14 Hiukkasten korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus (μg/m³) 150 000 t/a jätemäärälle.<br />

32<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

vedessä kiintoainekseen (sedimenttiin). Pysyvyytensä ja rasvaliukoisuutensa<br />

perusteella yhdisteet voivat kertyä helposti<br />

vesieliöihin sekä varastoitua sedimentteihin.<br />

Eläinkokeissa on dioksiinien todettu aiheuttavan maksavaurioita.<br />

Muutoksia on havaittu myös sukuelimissä, kilpirauhasessa,<br />

lisämunuaisissa, maha-suolistokanavassa ja haimassa.<br />

Haitallisin yhdisteistä on 2,3,7,8-TCDD, jolla voi olla myös<br />

vaikutuksia luuytimeen ja imusolmukkeisiin. Yhdisteillä on<br />

mahdollisesti vaikutuksia hormonijärjestelmiin (Suomen ympäristökeskus).<br />

PCDD/F-yhdisteet ovat erittäin niukkaliukoisia veteen ja ne sitoutuvat<br />

hyvin voimakkaasti kiintoaineeseen, kuten maaperässä<br />

humukseen, vedessä kiintoainekseen (sedimenttiin) sekä<br />

eliöissä rasvakudoksiin. Pysyvyytensä ja rasvaliukoisuutensa<br />

perusteella yhdisteet voivat kertyä helposti vesieliöihin sekä<br />

varastoitua sedimentteihin.<br />

Polttolaitoksen savukaasuissa yhdisteet voivat esiintyä joko<br />

sitoutuneena hiukkasiin tai kaasumaisena. Laitoksien tarkkailujen<br />

yhteydessä mitataan PCDD/F-yhdisteiden kokonaispitoisuus,<br />

joka sisältää niin kaasumaiset kuin hiukkasiin sitoutuneet<br />

yhdisteet.<br />

Haihtuneet yhdisteet hajoavat ilmassa fotokemiallisesti (auringon<br />

valon vaikutuksesta) muutamassa kuukaudessa ja partikkelifaasissa<br />

yhdisteet poistuvat ilmasta märkälaskeumana<br />

sateen ja lumen mukana tai kuivalaskeumana. Osa yhdisteistä<br />

on kohtalaisen haihtuvia ja voivat kulkeutua ilmassa pitkiäkin<br />

matkoja.<br />

Raskasmetallit<br />

Raskasmetalleja joutuu ilmakehään ihmisen toiminnan seurauksena<br />

pääasiallisesti fossiilisten polttoaineiden poltosta,<br />

metallien tuotannosta sekä jätteiden poltosta. Metalli luokitellaan<br />

raskasmetalliksi, jos sen tiheys on suurempi kuin 5 g/cm 3 .<br />

Raskasmetalleista elohopea ja kadmium kertyvät polttolaitosten<br />

savukaasuihin. Polttolaitoksen savukaasuissa useimmat<br />

metallit ovat sitoutuneet savukaasujen hiukkasiin.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

Kuva 6.15. Leviämismallilla laskettujen <strong>Westenergy</strong>n jätteenpolttolaitoksen päästöjen aiheuttamien<br />

ulkoilman korkeimpien hiukkaspitoisuuksien suhde ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin.<br />

Elohopea voi esiintyä savukaasuissa myös haihtuneena, sillä<br />

se on normaalioloissa nestemäinen metalli höyrystyen helposti.<br />

Alkuainemuodosta elohopea muuntuu ioniseen muotoon,<br />

jolloin se pidättyy ilmakehän partikkeleihin ja vesipisaroihin.<br />

Kadmium on raskasmetalleista liikkuvin, mutta maaperässä<br />

sitä sitovat tehokkaasti rautaoksidit, humus ja savimineraalit.<br />

Elohopea ja kadmium eivät ole tarpeellisia hivenaineita<br />

eliöille.<br />

Vaikka metalleille altistutaan yleensä pääsääntöisesti ravinnon<br />

välityksellä, aiheutuu ilman elohopean ja kadmiumin pitoisuuksista<br />

terveysvaikutuksia. Suuret elohopeahöyryn pitoisuudet<br />

voivat aiheuttaa keuhkotulehduksen sekä oireita munuaisissa<br />

ja keskushermostossa. Elohopean ei tunneta aiheuttavan<br />

syöpää. Kadmiumille altistuminen voi aiheuttaa munuaisvaurioita.<br />

Lisäksi tietyt kadmiumin yhdisteet on luokiteltu syöpää<br />

aiheuttaviksi.<br />

Ilmaan päässeet raskasmetallit voivat osallistua kemiallisiin<br />

reaktioihin esimerkiksi veden ja muiden partikkelien kanssa.<br />

Raskasmetalleja sisältävien savukaasuhiukkasten viipymä ilmakehässä<br />

riippuu hiukkasten koosta. Pienien partikkelien viipymä<br />

on alle tunnin ja suurimpien päivistä viikkoihin. Elohopea<br />

voi alkuainemuodossa kulkeutua pitkiäkin matkoja ilmavirtauksien<br />

mukana. Raskasmetallit poistuvat ilmasta märkälaskeumana<br />

sateen ja lumen mukana tai kuivalaskeumana.<br />

6.2.1 Vaikutukset Pilvilampeen<br />

Taulukkoon 6.4 on laskettu enimmäisarvio vuosittaisesta<br />

dioksiini- ja furaani- sekä elohopea- ja kadmiumpäästöjen<br />

määrästä vaihtoehtoisilla poltettujen jätemäärien tuottamalla<br />

savukaasumäärillä. Laskelmassa on oletettu, että savukaasuissa<br />

yhdisteitä on jätteen polttoasetuksen mukainen enimmäismäärä<br />

(PCDD/F: 0,1 ng/m 3 , Hg: 0,05 mg/m 3 , Cd: 0,05<br />

mg/m 3 ). Vastaava lähtökohta oli Ilmatieteenlaitoksen mallilaskelmissa.<br />

Todellisuudessa jätteenpolttolaitoksen päästöt<br />

ovat merkittävästi alle (noin kolmasosa) enimmäismäärän<br />

(PCDD/F:

Taulukko 6.4 <strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen vuosittaiset dioksiini- ja furaani-, elohopea- ja kadmium päästöt eri jätemäärillä sekä maksimipäästömäärä<br />

joka teoriassa voi saavuttaa Pilvilammen ja yhdisteiden pitoisuus Pilvilammessa. PCDD/F-pitoisuudet I-TEQ<br />

ekvivalentteina.<br />

Taulukon 6.4. laskelmissa on käytetty yhden vuoden maksimipäästöä,<br />

kg/a, laskennan perusteena. Arvioinnissa ei ole<br />

huomioitu veden vaihtumista Pilvilam messa.<br />

Pilvilammen suuntaan voidaan arvioida päätyvän vuosittain<br />

tuulensuunnan mukaisessa suhteessa arviolta 10 % kokonaispäästöstä.<br />

Mikäli tämä päästö päätyisi kokonaisuudessaan<br />

Pilvilampeen, muodostuisi veteen taulukossa 6.4 esitetty<br />

PCDD/F-, elohopea- ja kadmiumpitoisuus. Pitoisuudet ovat<br />

mikrogrammoina litraa kohden (μg/l). Yksi mikrogramma on<br />

gramman miljoonasosa.<br />

Pilvilammen arvioidut dioksiinien ja furaanien enimmäispitoisuudet<br />

alittavat 2000-kertaisesti vesieliöille määritetyn haittaa<br />

aiheuttavan pitoisuuden (HC ), joka on 0,0038 μg/l. HC tar-<br />

50 50<br />

koittaa pitoisuutta, josta voi aiheutua haittaa puolille vesieliöistä.<br />

Terveysperusteisesti sallittu pitoisuus (RfC ) juomavedessä on<br />

PV<br />

0,000012 μg/l, jonka on laskettu aiheuttavan kymmenesosan<br />

päivittäisestä enimmäissaantiarvosta (Suomen ympäristö<br />

23/2007). Pahimman mahdollisuuden skenaarion mukaan laskettuna<br />

pitoisuudet ovat korkeintaan kuudesosa terveysperusteisesta<br />

sallitusta pitoisuudesta. Näissä vertailussa on oletuksena,<br />

että kaikki Pilvilampeen päätyvät PCDD/F-yhdisteet ovat vesiliukoisessa<br />

muodossa ja pysyvät vesiliukoisessa muodossa.<br />

Mikäli em. laskelmissa otettaisiin huomioon veden vaihtuvuus<br />

Pilvilammessa, jäisivät pitoisuudet em. laskelmien tuloksia<br />

huomattavasti pienemmiksi.<br />

Käytännössä Pilvilampeen päätyvät PCDD/F-yhdisteet ovat<br />

kiinnittyneet savukaasujen hiukkasiin. Pienissä hiukkasissa<br />

yhdisteet voivat kulkeutua liuenneena vesifaasissa, sitoutua<br />

edelleen veteen liuenneeseen ainekseen tai kiintoainekseen<br />

(eli kompleksoitua), laskeutua pohjasedimenttiin (eli sedimentoitua)<br />

tai kertyä vesieliöstöön. Yhdisteiden kemiallisen<br />

luonteen vuoksi niiden odotetaan pidättyvän orgaanisen ainekseen<br />

ja sedimentoituvan.<br />

Pilvilammen arvioidut elohopean enimmäispitoisuudet alittavat<br />

noin 10-kertaisesti vesieliöille määritetyn haittaa aiheuttavan<br />

pitoisuuden (HC ), joka on 14 μg/l (Suomen ympäristö<br />

50<br />

23/2007). Terveysperusteisesti elohopean sallittu pitoisuus<br />

juomavedessä on 1 μg/l, joka on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön<br />

asetuksen 461/2000 mukaisissa veden laatuvaatimuksissa.<br />

34<br />

Haitta-aineet Jätemäärä<br />

t/a<br />

Savukaasuvirtaus<br />

Nm 3 /h<br />

Pitoisuus savukaasuissa<br />

mg/m 3<br />

Vuosittainen<br />

päästö<br />

kg/a<br />

Tuulensuunta<br />

kohti<br />

Pilvilampea<br />

vuoden tuulista<br />

%<br />

Päästömäärä<br />

kohti<br />

Pilvilampea<br />

kg/a<br />

Pitoisuus<br />

Pilvilammessa<br />

μg/l<br />

PCDD/F 120 000 74 143<br />

Taulukko 6.5 <strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen vuosittaiset PCDD/F-, elohopea- ja kadmiumpäästöt eri jätemäärillä sekä maksimipäästömäärä<br />

joka teoriassa voi saavuttaa vallitsevan tuulen suunnassa olevan hiukkaspäästöjen levinneisyysalueen ja yhdisteiden arvioitu<br />

pitoisuus maaperässä.<br />

Haitta-aineet Jätemäärä<br />

t/a<br />

haisemmat kuin kyseisten päästöjen eliöstölle haittaa aiheuttavat<br />

pitoisuudet. Lisäksi on epätodennäköistä, että yhdisteet<br />

pysyisivät liukoisessa muodossa ja päätyisivät raakavedenottamolle.<br />

Arvioitujen pienien pitoisuuksien ei arvioida merkittävästi<br />

kertyvän eliöstöön. Mikäli laskelmissa otettaisiin vielä<br />

huomioon veden vaihtuvuus Pilvilammessa, jäisivät pitoisuudet<br />

laskelmien tuloksia huomattavasti pienemmiksi.<br />

Vallitsevan tuulensuunnan vaikutukset<br />

Taulukkoon 6.5 on laskettu edellä esitetyillä vuosittaisilla päästömäärillä<br />

vallitsevaan tuulensuuntaan kulkeutuvat PCDD/Fyhdisteiden<br />

ja elohopean sekä kadmiumin pitoisuudet.<br />

Teoriassa vallitsevan tuulen suuntaan voidaan arvioida päätyvän<br />

vuosittain tuulensuunnan mukaisessa suhteessa arviolta<br />

50 % kokonaispäästöstä. Mikäli tämä päästö päätyisi kokonaisuudessaan<br />

Ilmatieteen laitoksen raportissa mallinnetun<br />

korkeamman hiukkaspitoisuuden alueelle, muodostuisi pintamaakerrokseen<br />

taulukossa 6.5 esitetty PCDD/F-pitoisuus.<br />

Yhdisteiden on oletettu pidättyvän pintamaakerroksen viiteen<br />

ylimpään senttiin.<br />

Vallitsevaan tuulen suuntaan kulkeutuvat dioksiini- ja furaanipitoisuudet<br />

alittavat selvästi kynnysarvopitoisuuden<br />

(0,000001 mg/kg), joka on määritetty tasoon, josta ei aiheudu<br />

terveys- tai ympäristöhaittaa tai käyttörajoituksia maaperälle.<br />

Tässä vertailussa on oletuksena, että kaikki ilmaan päässeet<br />

hiukkaset kulkeutuvat maahan arvioidulle pinta-alalle.<br />

Esimerkiksi mahdollista kaukokulkeutumaa, pidättymistä<br />

puustoon tai muuntumista ennen maahan joutumista ei ole<br />

huomioitu. Yhdisteiden kemiallisen luonteen vuoksi niiden<br />

odotetaan pidättyvän maaperän orgaanisen ainekseen. Siksi<br />

yhdisteiden kulkeutuminen on maaperässä vähäistä tai ne eivät<br />

kulkeudu ollenkaan.<br />

Vallitsevaan tuulen suuntaan kulkeutuvat elohopea- ja kadmiumpitoisuudet<br />

alittavat selvästi kynnysarvopitoisuudet (Hg 0,5<br />

mg/kg ja Cd 1 mg/kg), joka on määritetty tasoon, josta ei aiheudu<br />

terveys- tai ympäristöhaittaa tai käyttörajoituksia maaperälle.<br />

Tässä vertailussa on oletuksena, että kaikki ilmaan<br />

päässeet hiukkaset kulkeutuvat maahan arvioidulle pinta-alalle.<br />

Esimerkiksi mahdollista kaukokulkeutumaa tai pidättymistä<br />

puustoon ei ole huomioitu.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

Savukaasuvirtaus<br />

Nm 3 /h<br />

Pitoisuus savukaasuissa<br />

mg/m 3<br />

Vuosittainen<br />

päästö<br />

kg/a<br />

Vallitseva<br />

tuulen suunta<br />

vuoden tuulista<br />

%<br />

Päästö määrä<br />

kohti vallitsevaatuulensuuntaa<br />

kg/a<br />

Hiukkaslaskeuman<br />

arvioitu pintaala<br />

km 2<br />

Pitoisuus<br />

hiukkaslaskeuman<br />

alueella pintamaassa<br />

mg/kg<br />

PCDD/F 120 000 74 143<br />

6.3 Melu<br />

6.3.1 Melun ohjearvot sisällä ja ulkona<br />

Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (taulukko<br />

6-46, Vnp 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen<br />

ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi<br />

maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä<br />

rakentamisen lupamenette lyssä. Päätös ei koske ampuma- ja<br />

moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta<br />

teolli suus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi<br />

tarkoitetuil la alueilla.<br />

Jos melu sisältää impulsseja tai kapeakaistaista ääntä, niin<br />

mit taustuloksiin lisätään 5 dB ennen niiden vertaamista ohjearvoihin.<br />

Taulukko 6-4 Melun ohjearvot ulkona.<br />

Alue ja käyttötarkoitus LAeq, enintään<br />

07-22 22-07<br />

Asumiseen käytettävät alueet 55 dB 50 dB<br />

Virkistysalueet taajamissa ja niiden<br />

välittömässä läheisyydessä<br />

55 dB 50 dB<br />

Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat<br />

alueet<br />

55 dB 50 dB 1)<br />

Uudet asuinalueet, virkistysalueet<br />

taajamissa ja niiden välittömässä<br />

läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia<br />

palvelevat alueet<br />

55 dB 45 dB 1)<br />

Loma-asumiseen käytettävät alueet,<br />

leirintäalueet ja virkistysalueet<br />

taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet<br />

36<br />

45 dB 40 dB 2)<br />

1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa.<br />

2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei<br />

yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.<br />

LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi terveydensuojelulain<br />

(763/94) nojalla alkuvuodesta 1997 sisätilojen melutasojen<br />

ohjearvot (taulukko 6-2).<br />

Taulukko 6-5 Asuntojen ja muiden oleskelutilojen melutason<br />

ohjearvot.<br />

Huoneisto ja huonetila LAeq, enintään<br />

07-22 22-07<br />

Asuinhuoneet, paitsi keittiö 35 dB 30 dB<br />

Asunnon muut tilat ja keittiö<br />

Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset,<br />

40 dB 40 dB<br />

majoitustilat, potilashuoneet<br />

Päiväkodit, lastentarhat, lasten ja<br />

35 dB 30 dB<br />

henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut<br />

huoneet<br />

Kokoontumis- ja opetushuoneistot<br />

luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja<br />

muut huonetilat, joissa edellytetään<br />

yleisön saavan puheesta hyvin<br />

40 dB 30 dB<br />

selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden<br />

käyttöä.<br />

35 dB -<br />

Muut kokoontumistilat<br />

Työhuoneistot (yleisön kannalta<br />

40 dB -<br />

yleisön vastaanottotilat ja toimistohuoneet)<br />

35 dB -<br />

LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)<br />

6.3.2 Melu nykytilassa<br />

Nykytilanteessa Stormossenin alueen merkittävin melua<br />

tuottava toiminta on kiviaineksen ottaminen Rudus Oy:n ja<br />

Lemminkäinen infra Oy:n louhinta-alueilla. <strong>Jätteen</strong>käsittelyn<br />

toiminnoista ja liikenteestä aiheutuva melu on selkeästi vähäisempää.<br />

Stormossenin jätekeskusalueen melun vaikutusalueella<br />

ei ole asutusta. Läheisellä Natura-alueella jätekeskusalueen<br />

toiminnoista ja liikenteestä aiheutuva melutaso jää alle<br />

L Aeq 7-22 45 dB.<br />

6.3.3 Melu rakentamisvaiheessa<br />

Rakentamisvaiheessa melua syntyy maarakennustöistä,<br />

bunkkerin louhinnasta, kiviaineksen käsittelystä, varsinaisesta<br />

laitoksen rakennustöistä sekä maa-ainesten ja materiaalien<br />

kuljetuksista. Eniten melua syntyy bunkkerin louhinnasta ja kiviaineksen<br />

murskauksesta, joka kestää kuitenkin melko lyhyen<br />

ajan. Sijoituspaikkavaihtoehdossa 1 louhinnan aikana melutasot<br />

läheisen Natura-alueen läntisissä osissa ovat 55-63 dB,<br />

mikäli louhittu kiviaines murskataan paikalla. Jos kiviainesta ei<br />

murskata louhintapaikalla, on melutaso noin 2-3 dB pienempi.<br />

Kun louhintaa ei tehdä, on rakentamisesta aiheutuva melutaso<br />

läheisen Natura-alueen läntisissä osissa noin 48-54 dB.<br />

Sijoituspaikkavaihtoehdossa 2 läheisen Natura-alueen melutasot<br />

eri rakentamisvaiheiden aikana ovat noin 2-4 dB alhaisempia<br />

kuin sijoituspaikkavaihtoehdon 1 osalta ilmoitetut.<br />

6.3.4 Melu polttolaitoksen toiminnan aikana ja sen<br />

vaikutukset<br />

Polttolaitoksen laitteista syntyvä melu on luonteeltaan normaalia<br />

voimalaitosmelua ja sen vaikutuksia kyetään suunnitteluvaiheessa<br />

pienentämään. <strong>Jätteen</strong>polttolaitos eroaa<br />

tavanomaista polttoainetta käyttävästä voimalaitoksesta meluvaikutuksiltaan<br />

liikenteen osalta. Tavanomaista polttoainetta<br />

käyttävän voimalaitoksen polttoainekuljetusten lukumäärä on<br />

huomattavasti pienempi.<br />

Vaikka polttolaitoksen melu on alueen muihin toimijoihin verrattuna<br />

vähäistä, on se kuitenkin alueen toiminnoista lähinnä<br />

Natura-aluetta. Sijoituspaikkavaihtoehdossa 1 päiväajan melutaso<br />

viereisen Natura-alueen lähimmissä osissa on 45-50<br />

dB. Sijoituspaikkavaihtoehdossa 2 päiväajan melutaso on<br />

noin 1-2 dB alhaisempi kuin vaihtoehdossa 1.<br />

120 000 ja 150 000 tonnin jätemäärällä ei ole oleellista merkitystä<br />

syntyviin melutasoihin. Rakentamisajan meluvaikutukset<br />

ovat myös riippumattomia vastaanotettavasta jätemäärästä.<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kuva 6.16 Melutaso nykytilanteessa.<br />

<br />

Kuva 6.17 Sijoituspaikka 2, melu rakentamisen ja louhinnan aikana.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

37

38<br />

Kuva 6.18 Sijoituspaikka 2, melu rakentamisen aikana ilman louhintaa.<br />

<br />

Kuva 6.19 Melun leviäminen sijoituspaikkavaihtoehdossa 2 polttolaitoksen toiminnan aikana.<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

6.4 Liikenne<br />

6.4.1 Liikenteen nykytilanne<br />

Liikennöinti Stormossenin jätekeskuksen alueelle tapahtuu<br />

valtatien 8 kautta. Valtatiellä on liittymässä oikealle kääntyvien<br />

kaista ja väistötila. Tiealue on valaistu. Valtatien nopeusrajoitus<br />

on 100 km/h (talvella 80 km/h). Valtatien ajoradan leveys<br />

on 7,5 metriä ja tien päällysteen leveys 11,5 metriä. Tiellä ei ole<br />

kevyen liikenteen väylää.<br />

Suunnittelualueella on toimintoja Stormossen Oy:n lisäksi<br />

Ruduksella, Lemminkäisellä sekä Forssan Betonilla. Liittymän<br />

läheisyydessä sijaitsee kylmäasema (Nesteen D-piste), jonne<br />

myös ajo tapahtuu jätekeskuksen yksityistien kautta.<br />

Kuva 6.20 Kuva alueen liittymästä Vaasan suuntaan.<br />

Valtatien 8 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä<br />

(1.1.2008) suunnittelualueen kohdalla on noin 8730 ajoneuvoa,<br />

josta raskaan liikenteen osuus on noin 600 autoa eli vajaa<br />

7 %. Tällä hetkellä Stormosseniin tulevien kuormien määrä on<br />

noin 120 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ruduksen liikennemäärä<br />

on keskimäärin 30-40 ajoneuvoa vuorokaudessa ja myös<br />

Lemminkäisen liikennemäärä on 30-40 ajoneuvoa vuorokaudessa.<br />

Forssan Betonin liikenne on noin 10 ajoneuvoa vuorokaudessa.<br />

Näin edestakainen liikenne huomioiden alueen<br />

keskimääräinen raskaan liikenteen määrä on nykyisin yhteensä<br />

noin 200 ajoneuvoa, eli keskimääräinen vuorokausiliikenne<br />

on meno- ja paluukuljetuksineen noin 400 ajoneuvoa vuorokaudessa.<br />

Henkilöautoliikenteen on arvioitu olevan arkisin<br />

noin 160-200 ajoneuvoa vuorokaudessa.<br />

Nykyisessä valtatien liittymässä on vuosien 2003-2007 välisenä<br />

aikana tapahtunut kolme poliisin tietoon tullutta onnettomuutta.<br />

Onnettomuuksista kaksi tapahtui ajoneuvon kääntyessä<br />

risteävän auton eteen tai kylkeen ja yksi ajoneuvon<br />

muuten törmätessä vasemmalle käännyttäessä. Yhdessä<br />

onnettomuudessa loukkaantui kaksi henkilöä.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

6.4.2 Hankkeen vaikutus liikenteeseen ja vaihtoehtojen<br />

vertailu<br />

Lajiteltu jäte kuljetetaan jo nykyisin Stormossenin alueelle, joten<br />

jätteen poltto ei lisää merkittävästi kuljetuksia nykyisestä.<br />

Jätekuljetusten on arvioitu kasvavan hankkeen johdosta noin<br />

kymmenellä ajoneuvoyhdistelmällä vuorokaudessa, jos kapasiteetti<br />

on 150 000 t/a. Alhaisemmalla 120 000 t/a kapasiteetilla<br />

liikennemäärän kasvu on noin kahdeksan ajoneuvoyhdistelmää<br />

vuorokaudessa.<br />

Hankkeesta aiheutuva liikennemäärän lisäys on nykyisiin liikennemääriin<br />

verrattuna vähäinen eikä hankkeesta aiheutuvasta<br />

liikennemäärän lisäyksestä aiheudu merkittävää vaikutusta<br />

alueen liittymän toimintaan. Valtatien liittymässä on<br />

Vaasan suunnasta oikealle kääntymiskaista, joka pystyy välittämään<br />

myös hankkeesta aiheutuvan liikennemäärän lisäyksen.<br />

Päätieltä vasemmalle kääntyvälle liikenteelle on tällä hetkellä<br />

liittymässä väistötila. Nykyisen valtatien liikennemäärän<br />

ja kääntyvän liikennevirran perusteella liittymän kanavointi olisi<br />

jo nykytilanteessa kuitenkin tarpeellinen. Valtatielle on suunniteltukin<br />

parantamistoimia, sillä tien liikennemäärät ovat kasvaneet<br />

voimakkaasti ja tien sujuvuuden ja turvallisuuden on todettu<br />

olevan heikkoja. Suunnitellut toimenpiteet toteutuessaan<br />

parantavat myös Stormossenin alueen liikennöintiä. Valtatien<br />

parantamishanke on Vaasan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa<br />

todettu tieliikenteen ykköshankkeeksi. Hankkeesta on<br />

laadittu ympäristövaikutusten arviointi, jonka arviointiselostus<br />

on valmistunut 29.9.2007. Tiehallinnon tavoitteena on, että<br />

valtatien parantamishanke olisi suunnitelmien puolesta aloitettavissa<br />

syksyllä 2009, jolloin tiejärjestelyt voisivat valmistua<br />

vuonna 2012.<br />

<br />

Kuva 6.21 Kuva alueen liittymästä Koivulahden suuntaan.<br />

39

6.5 Kaavoitustilanne ja maankäyttö<br />

6.5.1 Maankäyttö<br />

Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse asutusta, etäisyyttä<br />

lähimpään asutukseen on noin kaksi kilometriä.<br />

Stormossenin alueella on jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja.<br />

Lisäksi jätekeskusalueen läheisyydessä sijaitsee kalliolouhoksia<br />

ja asfalttiasema. Lintuvuoren teollisuusalue sijaitsee<br />

noin 800 metrin etäisyydellä jätekeskusalueen länsipuolella.<br />

Suunnittelualuetta ympäröivät metsät ovat pääosin talouskäytössä<br />

lukuun ottamatta jätekeskusalueen kaakkoispuolella sijaitsevaa<br />

Vedahuggetin Natura-aluetta.<br />

Suunnittelualueelta on yli kolme kilometriä etäisyyttä<br />

Sepänkylän kuntakeskukseen. Sepänkylän kuntakeskuksessa<br />

sijaitsee mm. Sepänkylän koulu ja terveyskeskus. Lähimmät<br />

häiriintyvät kohteet on esitetty kartalla kuvassa 6.31.<br />

6.5.2 Kaavoitustilanne<br />

Seutukaava<br />

Suunnittelualueella on voimassa Vaasan rannikkoseudun seutukaava,<br />

jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 11.4.1995.<br />

Seutukaavassa on Stormossenin alueelle osoitettu kalliokiviaineksen<br />

ottamisalue kohdemerkinnällä EO-4.<br />

40<br />

Kuva 6.22 Ote Vaasan rannikkoseudun seutukaavasta.<br />

Kuva 6.23 Ote Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksesta<br />

24.9.2007.<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Maakuntakaava<br />

Pohjanmaan maakuntakaavaehdotus oli virallisesti nähtävillä<br />

ensimmäisen kerran 16. tammikuuta–15. helmikuuta 2006.<br />

Maakuntakaavaehdotusta muutettiin siitä saatujen lausuntojen<br />

ja muistutusten perusteella ja maakuntakaavaehdotus oli<br />

toisen kerran nähtävillä 1. – 30.10.2007. Maakuntakaava tulee<br />

voimaan ja korvaa seutukaavan sen jälkeen, kun maakuntavaltuusto<br />

on sen hyväksynyt ja ympäristöministeriö vahvistanut.<br />

24.9.2007 päivätyssä maakuntakaavaehdotuksessa suunnittelualue<br />

on osoitettu merkinnällä EJ, jätteenkäsittelyalue/jätekeskus.<br />

Määritelmän mukaan merkinnällä osoitetaan maakunnallisten<br />

ja ylikunnallisten jätekeskusten alueet. Jätekeskusten<br />

alueisiin sisältyy jätteiden käsittelyssä, varastoinnissa tai loppusijoituksessa<br />

tarvittavat alueet.<br />

Alueelle voidaan sijoittaa energiantuotantoon tarkoitettu jätteenpolttolaitos.<br />

Alueelle on lisäksi osoitettu kohdemerkinnällä ej-1jätteenkäsittelyalue/<br />

energiahuollon jätealue. Määritelmän mukaan<br />

merkinnällä osoitetaan voimalaitoksen sivutuotteiden välivarastointiin<br />

ja loppusijoitukseen varatut alueet.<br />

Yleiskaava<br />

Suunnittelualueella on voimassa Sepänkylän osayleiskaava,<br />

jonka Mustasaaren kunnanvaltuusto on hyväksynyt<br />

13.2.2003. Yleiskaavan mukaan suunnittelualue on jätteenkäsittelyaluetta<br />

(EJ). Alueelle on osoitettu yhdystie valtatieltä 8.<br />

<strong>Jätteen</strong>käsittelyaluetta ympäröi suojaviheralue (EV.)<br />

Asemakaava<br />

Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa.<br />

Hankkeesta vastaava neuvottelee alueen asemakaavoituksesta<br />

Mustasaaren kunnan kanssa.<br />

6.5.3 Suojelualueet ja –kohteet<br />

maankäyttösuunnitelmissa<br />

Mustasaaressa sijaitsee Vedahuggetin Natura-alue (SCI,<br />

FI0800097). Natura-alue sijaitsee lähimmillään noin 120 metrin<br />

etäisyydellä suunnittelualueesta sen kaakkoispuolella.<br />

Tarkempi kuvaus alueesta on esitetty kappaleessa 6.8.<br />

6.5.4 Vaikutukset kaavoitukseen<br />

Sepänkylän osayleiskaavan mukaan suunnittelualue on<br />

jätteenkäsittelyaluetta (EJ). Ympäristöministeriön oppaan<br />

Yleiskaavamerkinnät ja määräykset (Ympäristöministeriö,<br />

alueidenkäytön osasto, Edita Prima Oy, Helsinki 2003) mukaan<br />

”EJ-merkinnällä osoitetaan jätteiden vastaanottoon, ja<br />

käsittelyyn varatut alueet kuten kaatopaikat ja jätteen esikäsittelylaitokset.<br />

Tällaiselle alueelle voidaan sijoittaa myös<br />

sille soveltuvia jätteen hyödyntämiseen liittyviä toimintoja.”<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitokset sen sijaan em. oppaan mukaan osoitettaisiin<br />

yleensä merkinnällä ET. Suomessa on tällä hetkellä<br />

kolme yhdyskuntajätteen polttolaitosta, Turussa, Kotkassa ja<br />

Riihimäellä. Kotkan jätteenpolttolaitoksen kaavamerkintä on T<br />

(teollisuus- ja varastoalue).<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

<br />

Kuva 6.24 Ote Sepänkylän osayleiskaavasta.<br />

Rakennusluvan myöntämisen kannalta selkein ratkaisu olisi<br />

asemakaavan laatiminen jätteenpolttolaitoksen alueelle.<br />

Yleiskaava toimii ohjeena asemakaavaa laadittaessa. On harkittava,<br />

onko myös osayleiskaavan muuttaminen tarpeellista.<br />

6.6 Maa- ja kallioperä<br />

6.6.1 Nykytila<br />

Alueen maaperä on moreenia. Alue on kivikkoista ja siirtolohkareita<br />

on runsaasti. Suunnittelualueella ei sijaitse arvokkaiksi<br />

luokiteltuja kallioalueita.<br />

6.6.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään<br />

Alueelta joudutaan louhimaan kalliota noin 4.000 kuutiometriä.<br />

Bunkkerin pinta-ala on noin 20 x 15 metriä ja sen syvyys<br />

on noin 30 metriä. Alue joudutaan tasaamaan ja muotoilemaan<br />

polttolaitoksen rakenteiden edellyttämään muotoon.<br />

Louhinnan painopistealue on jätebunkkerin kohta.<br />

41

Rakentaminen muuttaa alueen maaperää rakentamiseen liittyvien<br />

maansiirtotöiden verran. Alueen rakentaminen estää<br />

pohjaveden muodostumisen rakennuspaikalla ja louhinta<br />

voi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden virtaussuuntiin, mutta<br />

ei vaikuta alueen pohjavesien päävirtaussuuntiin. Alue soveltuu<br />

maaperältään hyvin polttolaitoksen rakentamiseen. Näillä<br />

muutoksilla ei ole vaikutusta lähialueiden maaperän laatuun<br />

tai hydrogeologiaan.<br />

Tarkasteltavan energialaitoksen normaalitoiminnassa ei aiheudu<br />

vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Polttoaineiden<br />

ja kemikaalien varastointi ja käsittely suunnitellaan ja rakennetaan<br />

siten, mahdolliset vuodot ja valumat havaitaan ja jäävät<br />

laitosrakennuksen sisään, josta ne siivotaan. Piha-alueet kestopäällystetään<br />

ja sadevedet viemäröidään. Öljy- ja kemikaalivuotoihin<br />

varaudutaan öljynerotuskaivoin.<br />

Mikään tonteista ei sijaitse yhteiskunnan kannalta tärkeillä<br />

pohjavesialueilla, eikä siten aiheuta merkittäviä vaikutuksia<br />

pohjaveden käyttöön ja suojeluun. Hankkeen kapasiteettivaihtoehdoilla<br />

ei ole eroja maaperävaikutusten suhteen.<br />

6.7 Pinta- ja pohjavedet<br />

Pinta- ja pohjavesien laatua vanhan kaatopaikan ja nykyisen<br />

jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä on seurattu säännöllisesti<br />

oja/purovesistä ja alueelle asennetuista pohjavesiputkista.<br />

Lisäksi käytettävissä oli jätteenkäsittelykeskuksen<br />

alueelta käsiteltyinä maastoon johdettujen vesien määrä- ja<br />

laatutietoja.<br />

Hankealueelta pintavedet valuvat jätekeskuksen länsipuolen<br />

ojitetulta suolta alkunsa saavaa ojaa pitkin Natura 2000- suojelualueen<br />

kautta vieressä sijaitsevaan Storträsket- lampeen.<br />

Täältä vedet purkautuvat purona (Finnbäcken), aluksi moreeniharjanteiden<br />

välisessä, osin suoperäisessä maastossa,<br />

joka muuttuu myöhemmin alavaksi ja peltovaltaiseksi kohti<br />

Lappsundinjokea ja lopulta mereen. Virtausmatkaa suunnittelukohteesta<br />

kertyy yhteensä noin 17 km. Valuma-alueen koko<br />

on 55 km2 .<br />

Toinen pintavesien luontainen valumasuunta on lounaaseen<br />

kohti Pilvilampea, joka toimii Vaasan kaupungin raakavedenottamona.<br />

Suoperäisillä ojavesillä ei ole suoraa yhteyttä<br />

lampeen vaan virtaussuunta on lammen itäpuolelta kohti<br />

Vaasan lentokenttää. Vedet päätyvät Laihianjoen kautta eteläiselle<br />

kaupunginselälle. Virtausmatkaa kertyy yhteensä noin<br />

15 km.<br />

Pinta- ja pohjavesien laatua ja virtauksia on kuvattu myös<br />

Stormossenin jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta laaditussa<br />

ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa vuodelta 2006<br />

(Salvor Oy).<br />

6.7.1 Kuormitus ja pintavesien nykytila<br />

Jätekeskuksen alueelta vuonna 2007 aiheutunut kuormitus<br />

alapuolisiin pintavesiin, suotovesien (53 900 m 3 ; 1,7 l/s) puhdistuskäsittelyn<br />

jälkeen, oli seuraava:<br />

42<br />

•<br />

•<br />

•<br />

biologinen hapenkulutus 361 kg/a (puhdistusteho 97 %)<br />

ammoniumtyppi 7 ( - ” - 99,9 %)<br />

kokonaisfosfori 24 ( - ” - 89 %)<br />

Kuten tulokset osoittavat, suotovesien puhdistus jätekeskuksen<br />

alueella on tehokasta. Niinpä tarkasteluvuonna pintavesien<br />

happitalouteen tai rehevyyteen keskeisesti vaikuttavien<br />

yhdisteiden kuormitus alapuolisiin ojiin oli erittäin vähäistä.<br />

Vuonna 2007 klorideja kulkeutui pintavesiin keskimäärin<br />

33 400 kg.<br />

Alueen ojavedet ovat luontaisesti erittäin humuspitoisia, ruskeavärisiä.<br />

Loppukesällä 2007, käsittelykeskuksen alapuolella,<br />

happipitoisuus ojavedessä osoitti selvää kulumaa (kyllästysaste<br />

Kuva 6.25 Pintavesien valumasuunnat, raakavedenottamot ja lähimmät pohjavesialueet hankealueen ympäristössä.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

43

Vaikka tuloksiin liittyy vähäisestä näytemäärästä johtuvaa epävarmuutta<br />

(n=1), voidaan kuitenkin todeta, että vuonna 2004<br />

metallikuormitus pintavesiin oli erittäin vähäistä.<br />

Tässä hankkeessa tuhkasta välivarastoinnin aikana vapautuvien<br />

metallien ainemäärät ovat selvästi pienempiä (luku 3.9)<br />

kuin edellä esitetyt kuormitusarvot. Niinpä vesienkäsittelyn<br />

jälkeen näiden metallien aiheuttama kuormitus ei juurikaan<br />

kasva nykyiseen tilanteeseen verrattuna.<br />

6.7.2 Vaikutukset pintaveteen<br />

Hankkeen seurauksena, suotovesien käsittelyn jälkeen, metalleista<br />

maastoon johdettavissa vesissä voi esiintyä pieniä<br />

määriä lähinnä kuparia ja molybdeenia. Suurina pitoisuuksina<br />

kupari on erittäin haitallinen vesieliöstölle. Molybdeeniä ei tässä<br />

suhteessa pidetä erityisen haitallisena. Sille ei esimerkiksi<br />

ole annettu juomaveden laatuvaatimusta enimmäispitoisuudesta.<br />

Metallien myrkkyvaikutus eliöstölle riippuu pitoisuustason lisäksi<br />

monista eri tekijöistä, kuten hapetusasteesta, olomuodosta,<br />

altistumisajasta ja –reitistä.<br />

Purkuvesistössä veden happamuus (pH) ja siinä esiintyvä<br />

vaihtelu on keskeinen metallien saatavuuteen vaikuttava tekijä.<br />

Happamuuden lisääntyessä (pH:n alentuessa) metallien<br />

saatavuus yleensä kasvaa.<br />

Kuten edellä luvussa 6.7.1 kerrottiin, hankealueen alapuolella<br />

ojavedet ovat erittäin humuspitoisia. Tässä ympäristössä eräät<br />

metallit, esim. kupari, muodostavat pysyviä sidoksia vedessä<br />

olevien humusyhdisteiden kanssa. Tämä vastaavasti vähentää<br />

ko. metallin myrkyllisyyttä eliöstölle. Samalla se kompensoi<br />

alhaisen pH:n seurausvaikutuksia. Vaikka lähimmässä purkuuomassa<br />

jätekeskuksen alueelta johdettavat emäksiset vedet<br />

pitävät pH:n emäksisenä, alempana ojavedet (Finnbäcken)<br />

voivat ajoittain (kevät ja syksy) olla erittäin happamia.<br />

Jätekeskuksen alueelta johdettavien käsiteltyjen vesien vaikutusalueessa<br />

(alapuoliset ojat) ei tapahdu muutosta hankkeen<br />

seurauksena. Alueella esiintyvän eliöstön ei arvioida altistuvan<br />

nykyistä enempää haitallisille yhdisteille. Ojilla ei ole kalataloudellista<br />

eikä virkistyskäytöllistä merkitystä. Storträsket- lampi,<br />

jonka kautta vedet alueelta virtaavat, sijaitsee Natura 2000-<br />

alueen läheisyydessä (luku 6.9). Vesien johtamisella ei kuitenkaan<br />

vaaranneta niitä suojeluperusteita, joiden vuoksi alue<br />

on valittu suojelukohteeksi. Koska ojavesillä ei ole suoraa yhteyttä<br />

Pilvilampeen, ei vesien nykyiselläkään johtamisella ole<br />

haitallisia vaikutuksia raakavedenottamona toimivan lammen<br />

veden laatuun. Lisäksi jätekeskuksen alueella käsitellyt vedet<br />

johdetaan pääsääntöisesti Finnbäckenin suuntaan.<br />

44<br />

Tarkasteltavissa vaihtoehdoissa 1 ja 2 hankealueelle kerralla<br />

välivarastoitavan tuhkamäärän arvioidaan pysyvän jokseenkin<br />

samansuuruisena. Siten pintavesivaikutusten suhteen näillä<br />

vaihtoehdoilla ei ole keskenään eroja. Vaikka varastotilavuus<br />

ja sen myötä suotovesimäärä jonkin verran kasvaisivatkin, sillä<br />

ei olisi merkittävää vaikutusta vesienkäsittelyn jälkeen purkuvesistössä.<br />

0- vaihtoehdon mukaisessa tilanteessa jätekeskusalueelta<br />

aiheutuva vesistökuormitus jatkuu nykyisen kaltaisena.<br />

Olosuhteet purkuvesistössä eivät merkittävästi eroa eri<br />

vaihtoehtojen välillä.<br />

6.7.3 Pohjavedet<br />

<strong>Jätteen</strong>käsittelykeskuksen alueella muodostuu vain vähäisiä<br />

määriä pohjavettä moreenipeitteisillä rinnealueilla. Täältä<br />

vedet virtaavat kohti alavia suopainanteita. Soistuneessa<br />

maaperässä tai kalliolouhosalueilla ei käytännössä muodostu<br />

pohjavettä.<br />

Kallioperän ruhjevyöhykkeessä, hankealueen länsipuolella,<br />

sijaitsee I- luokan pohjavesialueita (Sepänkylä ja<br />

Kappelinmäki) lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydellä.<br />

Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole talousvesikaivoja.<br />

Kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvien suotovesien vaikutus on<br />

näkynyt alueen alapuolisessa näytepisteessä mm. pohjaveden<br />

kohonneena ammoniumtyppipitoisuutena, sähkönjohtavuutena,<br />

metallipitoisuutena (rauta, lyijy) ja liuottimien esiintymisenä<br />

vedessä.<br />

6.7.4 Vaikutukset pohjaveteen<br />

Hankealueella väliaikaisesti varastoitava jätteenpolton tuhka<br />

läjitetään vettä läpäisemättömälle kentälle. Tällöin sadevesien<br />

mukana tuhkasta suotautuvat metallit eivät pääse maaperän<br />

kautta pohjaveteen, vaan ne kerätään hallitusti vesienkäsittelyyn.<br />

Alueella pohjavesien muodostuminen on erittäin vähäistä,<br />

eikä maakerrosten kautta ole virtausyhteyttä lähimpiin<br />

pohjavesialueisiin.<br />

Moreeniharjanteiden välisessä maastossa virtausmatkat ovat<br />

lyhyitä, sillä pohjavesi purkautuu aina lähimpiin ojiin ja suopainanteisiin.<br />

Jos maaperään kulkeutuu suotovettä, siinä olevat<br />

metallit suodattuvat melko nopeasti maaperään. Vaikutusalue<br />

jää tällöinkin kapeaksi. Vaasan kaupungin raakavedenottamona<br />

toimivaan Pilvilampeen ei hankkeen seurauksena ole odotettavissa<br />

haitallisia vaikutuksia pohjavesivirtauksen kautta.<br />

Edellä kuvatun tuhkan varastoinnin ja suotovesien käsittelyn<br />

johdosta vaihtoehdoissa 1 ja 2 vaikutukset lähiympäristön<br />

pohjavesiin ovat samanlaisia kuin 0- vaihtoehdossa.<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

6.8 Kasvillisuus ja eläimistö<br />

6.8.1 Kasvillisuus<br />

Kasvillisuuden yleiskuvaus<br />

Suunnittelualueet sijoittuvat keskiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle<br />

Suomenselän ja Perämeren rannikon alueelle.<br />

Suunnittelualueiden ympäristössä metsät ovat kivikkoisia<br />

puolukka- ja mustikkatyypin kankaita. Maasto on loivapiirteitä<br />

ja paikoitellen maaston painanteissa on suolaikkuja.<br />

Suunnittelualueiden lähistöllä suot ovat tupasvilla- ja isovarpurämeitä,<br />

osa soista on ojitettu. Pääosa jätehuoltokeskusta<br />

ympäröivistä metsistä on talouskäytössä.<br />

Suunnittelualueilla ei esiinny luonnonsuojelulain 29 § mukaisia<br />

suojeltavia luontotyyppejä, vesilain 15 a § ja 17 a § tarkoittamia<br />

suojeltavia pienvesiä eikä metsälain 10 § erityisen tärkeitä<br />

elinympäristöjä. Suunnittelualueilla ei sijaitse tiedossa olevia<br />

uhanalaisten kasvilajien esiintymiä (Suomen ympäristökeskuksen<br />

UHEX-tietokanta).<br />

Kasvillisuus suunnittelualueella 1<br />

Suunnittelualueiden kasvillisuustyyppikartta on esitetty kuvassa<br />

6-26. Valtaosa suunnittelualueesta 1 on nuorta kasvatusmetsämännikköä<br />

(kasvillisuuskartan osa-alue 1). Metsä on<br />

puolukkatyypin kangasta ja paikoitellen männikön seassa<br />

kasvaa myös kuusta ja koivua. Aluetta on esitetty kuvassa<br />

6-27.<br />

Suunnittelualueen 1 länsilaidalla on metsänuudistusala (kasvillisuuskartan<br />

osa-alue 2). Alueella kasvaa jo koivutaimikkoa,<br />

myös pajuja ja harmaaleppää esiintyy. Hakkuuaukealla kasvavat<br />

runsaina vadelma ja maitohorsma.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

Kuva 6.26 Kasvillisuustyyppikartta.<br />

6<br />

5<br />

4<br />

<br />

Kuva 6.27 Kasvatusmetsämännikköä suunnittelualueella 1.<br />

Suunnittelualueella 1 sijaitsee myös pienialainen soistuma<br />

(kasvillisuuskartan osa-alue 3). Soistuma on ojitettu ja alueella<br />

puuston valtalajeja ovat kuusi ja koivu.<br />

Suunnittelualue 1 rajautuu luoteessa jätekeskusalueeseen.<br />

Koillisessa suunnittelualue rajautuu Stormossutfallet-ojaan,<br />

jota pitkin jätekeskusalueen pintavedet valuvat Storträsketlampeen.<br />

Ojan ympäristössä turvekankaalla kasvillisuus on<br />

rehevää ja puusto koostuu kuusesta ja koivusta. Ojan pohjoispuolella<br />

turvekangasvyöhykkeen jälkeen on kasvatusmetsämännikköä.<br />

Suunnittelualue 1 rajautuu kaakossa metsäautotiehen. Tien<br />

toisella puolella on noin 80 metrin vyöhyke nuorta männikköä,<br />

2<br />

3<br />

7<br />

8<br />

1<br />

mäntytaimikko<br />

metsänuudistusala<br />

Natura-alue<br />

45

joka rajautuu hakkuuaukeaan. Hakkuuaukean toisella laidalla,<br />

lähimmillään noin 120 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta<br />

1, sijaitsee Vedahuggetin Natura-alue. Natura-alueesta tarkemmin<br />

kohdassa 6.7, suojeltavat ja muut erityiset kohteet.<br />

Kuva 6.28 Hakkuuaukea, taustalla Vedahuggetin Naturaalue.<br />

Kasvillisuus suunnittelualueella 2<br />

Valtaosa suunnittelualueesta 2 on kuusivaltaista mustikkatyypin<br />

kangasmetsää (kasvillisuuskartan osa-alue 4). Alueella<br />

esiintyy myös koivua sekä haapaa. Puusto on varttunutta ja<br />

myös lahopuuta on jonkin verran. Aluskasvillisuuden valtalajeja<br />

ovat mustikka ja oravanmarja. Kuusivaltainen sekametsä<br />

jatkuu myös suunnittelualueen eteläpuolella.<br />

Suunnittelualueen 2 länsilaidalla sijaitsee mäntytaimikkoa<br />

(kasvillisuuskartan osa-alue 5) ja hakkuuaukea (kasvillisuuskartan<br />

osa-alue 6). Mäntytaimikko on iältään nuorta, se kasvaa<br />

kuivahkolla kankaalla jossa aluskasvillisuuden valtalaji on<br />

puolukka. Hakkuuaukealla kasvaa runsaasti maitohorsmaa,<br />

alueella on jo myös koivutaimikkoa.<br />

Kuva 6.29 Varttunutta kuusikkoa suunnittelualueella 2.<br />

46<br />

Suunnittelualueella 2 sijaitsee myös pienialainen soistuma<br />

(kasvillisuuskartan osa-alue 7). Pohjakerros muodostuu rahkasammalista,<br />

aluskasvillisuuden valtalajeja ovat suopursu<br />

ja mustikka. Suunnittelualueen 2 itälaita on puolukkatyypin<br />

kangasmetsää, jolla kasvaa kasvatusmetsämännikköä (kasvillisuuskartan<br />

osa-alue 8). Aluskasvillisuuden valtalajeja ovat<br />

mustikka ja puolukka.<br />

Kasvatusmetsämännikkö jatkuu myös suunnittelualueen<br />

etelä- ja itäpuolella. Suunnittelualueen itäpuolella noin 70<br />

metrin etäisyydellä suunnittelualueen reunasta männikkö rajautuu<br />

hakkuuaukeaan. Hakkuuaukean itäpuolella sijaitsee<br />

Vedahuggetin Natura-alue.<br />

6.8.2 Eläimistö<br />

Suunnittelualueella 1 eläimistö on tavanomaista talousmetsiin<br />

sopeutunutta lajistoa.<br />

Suunnittelualueelta 2 ja sen ympäristöstä on aiemmin tehty linnustoselvitys<br />

ja liito-oravaselvitys (Matikainen & Oja, Suomen<br />

luontotieto 2004 ja 2005). Tässä selvityksessä alueen pesimälinnuston<br />

todettiin edustavan tyypillistä havumetsien pesimälajistoa,<br />

runsaimpina esiintyivät peippo ja pajulintu. EU:n lintudirektiivin<br />

liitteen I lajeista alueella esiintyi palokärki. Alueella<br />

todettiin esiintyvän todennäköisesti myös pyyn ja talviaikaan<br />

vierailen pohjantikan. Selvitysajankohtana kesällä 2005 alueella<br />

pesi tiltaltti, joka kuuluu uhanalaisluokitukseltaan vaarantuneisiin<br />

(VU) lajeihin.<br />

Suunnittelualueella esiintyy liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa<br />

varttunutta sekametsää. Kolopuiden vähäisyys kuitenkin<br />

vähentää lajin elinmahdollisuuksia alueella. Alueella ei ole<br />

havaittu merkkejä liito-oravista. Lähimmät havainnot liito-oravasta<br />

on tehty Vedahuggetin Natura-alueella. Liito-oravasta<br />

on tehty havaintoja myös suunnittelualueiden pohjoispuolelta,<br />

noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta 1.<br />

6.8.3 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä<br />

vaihtoehtojen vertailu<br />

Rakentamisen aikaiset vaikutukset<br />

Rakentamisen aikainen häiriö (mm. louhinnan aiheuttama<br />

melu) voi karkottaa eläimistöä suunnittelualuetta laajemmalta<br />

alueelta. Rakentaminen muuttaa täysin suunnittelualueen<br />

luonnon ja alueen alkuperäinen kasvillisuus häviää.<br />

Sijoituspaikkavaihtoehdot sijaitsevat lähellä toisiaan eikä<br />

sijoituspaikkavaihtoehtojen välillä tästä johtuen ole suuria<br />

eroja. Myös hankevaihtoehtojen (120 000 tonnia ja<br />

150 000 tonnia jätettä vuodessa) välillä erot jäävät pieniksi.<br />

Sijoituspaikkavaihtoehto 1:n luonnonarvot ovat vähäisemmät<br />

kuin sijoituspaikkavaihtoehdossa 2, alue 1 on nuorta kasvatusmetsämännikköä<br />

ja alue 2 varttunutta kuusikkoa.<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Polttolaitoksen toiminnan aikaiset vaikutukset<br />

Savukaasupäästöt<br />

Toiminnan aikaisista vaikutuksista keskeisimpiä ovat savukaasupäästöt<br />

ja melu. Eri eliöryhmien herkkyys ilman epäpuhtauksille<br />

vaihtelee huomattavasti. Suurina pitoisuuksina ilman<br />

epäpuhtaudet voivat aiheuttaa suoria kasvillisuusvaikutuksia<br />

haitaten yhteyttämistä. Pienempinä pitoisuuksina epäpuhtaudet<br />

voivat vaikuttaa epäsuorasti esimerkiksi maaperän happamoitumisen<br />

kautta. Vaikutukset eläimistöön ovat pääasiassa<br />

epäsuoria vaikutuksia, jotka aiheutuvat muutoksista ruoan<br />

laadussa (Connell ym. 1999).<br />

Rikkidioksidille ja typen oksideille on annettu raja-arvot näiden<br />

ilman epäpuhtauksien aiheuttamien välittömien kasvillisuusvaikutusten<br />

ehkäisemiseksi (valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta<br />

711/2001). Rikkidioksidin pitoisuudelle ilmassa raja-arvo on<br />

20 μg/ m³ ja typen oksideille 30 μg/ m³. <strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen<br />

aiheuttamat rikki- ja typpidioksidipitoisuudet jäävät huomattavan<br />

paljon kasvillisuusvaikutusten raja-arvoa pienemmäksi.<br />

Ilmatieteen laitoksen leviämismallilaskelmissa korkein<br />

vuorokausiohjearvoon verrannollinen rikkidioksidipitoisuus<br />

oli 4 μg/ m³ ja typpidioksidipitoisuus 1 μg/ m³. Korkeimmat<br />

pitoisuudet esiintyvät noin puolen kilometrin etäisyydellä laitoksesta<br />

koilliseen ja muualla pitoisuudet jäävät pienemmiksi<br />

(leviämismallilaskelmat esitelty kappaleessa 6.1).<br />

Hiukkaspitoisuuksille vastaavia kasvillisuusvaikutusten rajaarvoja<br />

ei ole annettu. <strong>Jätteen</strong>poltto lisää hiukkaspitoisuuksia<br />

alueella, poltosta aiheutuvat maksimipäästöt ovat leviämismallilaskelmien<br />

perusteella 0,61 μg/m3 . Tämäkin pitoisuus on<br />

alle 1 % hengitettävien hiukkasten raja- ja ohjearvoista, eikä<br />

sillä oleta olevan kasvillisuusvaikutuksia.<br />

<br />

Kuva 6.30 Vedahuggetin Natura-alue.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

1<br />

2<br />

Polttolaitoksen savukaasut puhdistetaan tehokkaasti, joten<br />

haitat lähiympäristön kasvillisuudelle pysyvät vähäisinä. Piipun<br />

korkea päästökorkeus edesauttaa päästöjen tehokasta laimenemista<br />

ulkoilmaan, joten päästöistä ei aiheudu ulkoilmaan<br />

korkeita pitoisuuksia.<br />

Vaikutuksia kasvillisuuteen voidaan tarkkailla mm. seuraamalla<br />

eri yhdisteiden pitoisuuksia kasvillisuudessa ja tarkkailemalla<br />

seurantatutkimuksin indikaattorilajiston (esim. jäkälät) kuntoa<br />

polttolaitoksen ympäristössä.<br />

Melu<br />

Polttolaitoksen meluhaitat ovat suurimmillaan laitoksen rakentamisvaiheessa,<br />

kun alueella louhitaan. Melusta on kerrottu<br />

tarkemmin kappaleessa 6.3. Kuitenkin myös laitoksen<br />

toiminta nostaa alueen melutasoa nykyisestä. Polttolaitoksen<br />

toiminnan aikainen melu on luonteeltaan tasaista, eikä sillä<br />

oleteta olevan samanlaista häirintävaikutusta eläimistöön<br />

kuin rakentamisen aikaisella impulssimaisella louhintamelulla.<br />

Suunnittelualueet sijoittuvat jo nykyisellään melua aiheuttavan<br />

toiminnan yhteyteen ja läheisyyteen (mm. ampumarata, kalliolouhos).<br />

Melun vaikutuksista eläimiin on saatavissa vain vähän tutkimustuloksia.<br />

Esimerkiksi tieliikenteen melusta on kuitenkin<br />

tehty myös linnustovaikutusten arviointia, ja melun on mm. todettu<br />

estävän tai häiritsevän soidinkäyttäytymistä ja sitä kautta<br />

vaikuttavan pariutumiseen ja pesintämenestykseen. Melu voi<br />

myös karkottaa lintuja, mutta häirintäetäisyys vaihtelee lajikohtaisesti<br />

(Yrjölä, 2000). Tarkkoja tietoja reaktioita aiheuttavista<br />

melutasoista ei ole saatavissa.<br />

0 1000m<br />

47

6.9 Suojeltavat ja muut erityiset luontokohteet<br />

6.7.1 Natura 2000-alueet<br />

Suunnittelualueen kaakkoispuolella lähimmillään noin 120<br />

metrin etäisyydellä sijaitsee Vedahuggetin (FI0800097, SCI)<br />

Natura 2000-verkostoon kuuluva alue. Alue kuuluu vanhojen<br />

metsien suojeluohjelmaan (AMO100515) ja sen pinta-ala on<br />

noin 40 hehtaaria. Luonnonsuojelualueeksi on toistaiseksi rauhoitettu<br />

vain pieni osa alueen eteläosasta. Loput Vedahuggetin<br />

alueesta on hankittu valtiolle ja perustetaan myöhemmin luonnonsuojelualueeksi.<br />

Natura-alueen suojeltava luontotyyppi on boreaalinen luonnonmetsä<br />

joka on priorisoitu luontotyyppi. Vedahuggetin<br />

Natura-alueen metsät ovat pääasiassa tuoreen ja lehtomaisen<br />

kankaan metsiä, joissa kuusen lisäksi esiintyy myös haapoja<br />

ja koivuja. Puusto on varttunutta ja maasto paikoitellen kivikkoista.<br />

Alueella on useita liito-oravalle soveltuvia kolopuita.<br />

Alueella esiintyvään kääpälajistoon kuuluvat mm. ruostekääpa<br />

ja rusokantokääpä.<br />

Natura-alueen ja suunnittelualueen välissä sijaitsee avohakkuualue<br />

ja nuorta kasvatusmetsämännikköä.<br />

Luontodirektiivi, lintudirektiivi ja uhanalaiset lajit Naturaalueella<br />

Vedahuggetin alueella tavataan luontodirektiivin liitteen IV(a)<br />

eliölajeista liito-oravaa. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa<br />

liito-orava kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU) (Rassi ym.<br />

2001). Vedahuggetin alueella tavattuihin uhanalaisiin eliölajeihin<br />

kuuluvat myös haavanhyytelöjäkälä (VU) ja lakkakääpä<br />

(valtakunnallinen luokitus LC, ei alueellisesti uhanalainen<br />

suunnittelualueella). Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueelle<br />

tavataan mm. pohjantikkaa, mehiläishaukkaa, varpuspöllöä<br />

ja pyytä.<br />

Luonnonsuojelualueet<br />

Vedahuggetin Natura-alueen eteläosasta noin 3 hehtaaria on<br />

rauhoitettu yksityiseksi suojelualueeksi (YSA201872).<br />

6.7.2 Lintuvesiensuojeluohjelma-alueet<br />

Suunnittelualueen luoteispuolella noin kahden kilometrin<br />

etäisyydellä sijaitsee lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva<br />

Karperöfjärden (LVO100219). Suojeluohjelmaan kuuluvan<br />

alueen pinta-ala on noin 168 ha. Karperöfjärden on entinen<br />

merenlahti, jonka laskuoja on padottu. Alueen vesilinnusto on<br />

runsas ja alueella on tavattu pesivänä useita EU:n lintudirektiivin<br />

liitteen I lajeja.<br />

6.9.1 Vaikutukset suojelualueisiin<br />

Polttolaitos sijoittuu Vedahuggetin Natura-alueen välittömään<br />

läheisyyteen. Polttolaitoksesta aiheutuva laitoksen toiminnan<br />

aikainen melu kohoaa Vedahuggetin Natura-alueen länsilaidalla<br />

hieman yli luonnonsuojelualueille asetetun melun ohjearvon,<br />

joka on päiväaikaan 45 dB. Molemmissa sijoituspaikkavaihtoehdoissa<br />

toiminnan aikainen melutaso ylittää tämän<br />

raja-arvon pienehköllä alueella Vedahuggetin Natura-alueen<br />

länsilaidalla. Polttolaitoksen rakentamisen ja louhinnan aikana<br />

melutason ohjearvot ylittyvät huomattavasti laajemmalla<br />

48<br />

alueella. Polttolaitos lisää myös ilman epäpuhtauksia myös<br />

Natura-alueella, vaikka pitoisuudet ovatkin pieniä ja jäävät<br />

kauas ilmanlaadun raja-arvoista.<br />

Vedahuggetin Natura-alueen suojeltava luontotyyppi on boreaalinen<br />

luonnonmetsä. Edellä esitellyt hankkeen vaikutukset<br />

eivät olennaisesti muuta Vedahuggetin luonnontilaisten kuusimetsien<br />

rakenteellisia ja toiminnallisia ominaispiirteitä.<br />

6.9.2 Vaikutukset luontodirektiivin ja lintudirektiivin<br />

lajeihin<br />

Hankkeen aiheuttamat häiriöt ovat suurimmillaan rakentamisvaiheessa.<br />

Tällöin etenkin louhinnan aikainen melu voi häiritä<br />

eläimistöä myös Vedahuggetin Natura-alueella. Häiriötä eläimistölle<br />

voidaan vähentää louhintatyön ajoittamisella talvikauteen.<br />

Liito-orava<br />

Liito-orava esiintyy yleensä kuusivaltaisissa järeitä haapoja<br />

sekä koivua kasvavissa sekametsissä, joissa on eri-ikäistä<br />

puustoa sekä kolopuita. Kokemukset ovat osoittaneet että liito-oravaa<br />

esiintyy myös tiiviin kaupunkirakenteen tuntumassa<br />

meluisillakin alueilla sekä liikenneväylien reunalla (Jokinen ym.<br />

2007). Hankkeen eri toteutusvaihtoehdot eivät tule olennaisesti<br />

heikentämään alueen ekologisia olosuhteita siten, että<br />

liito-oravan elinolosuhteet Vedahuggetin alueella katoaisivat.<br />

Lintudirektiivin lajit<br />

Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueelle tavataan mm. pohjantikkaa,<br />

mehiläishaukkaa, varpuspöllöä ja pyytä. Lajien<br />

vaatimat elinympäristöt Natura-alueella säilyvät, mutta hankkeen<br />

aiheuttamat kohonneet melutasot voivat aiheuttaa muutoksia<br />

lajien pesien sijoittumisessa Natura-alueen eri osiin.<br />

Hankkeella ei oleteta olevan merkittäviä muutoksia näiden<br />

lajien elinoloihin alueella.<br />

6.9.3 Vaikutukset uhanalaisiin lajeihin<br />

Vedahuggetin alueella esiintyy uhanalaista haavanhyytelöjäkälää.<br />

Yleisesti jäkälät ovat herkkiä ilman epäpuhtauksille ja<br />

ne reagoivat niihin jo ennen kuin pitoisuudet ovat haitallisia<br />

ihmisten terveydelle. Eri jäkälälajien herkkyys epäpuhtauksille<br />

vaihtelee.<br />

Hankkeen vaikutuksia ilmanlaatuun on käsitelty edellä kappaleessa<br />

6.1 Hankkeen eri vaihtoehdot eivät olennaisesti heikennä<br />

haavanhyytelöjäkälän elinoloja alueella.<br />

6.9.4 Vaihtoehtojen vertailu<br />

Sijoituspaikkavaihto 1 sijaitsee lähempänä Vedahuggetin<br />

Natura-alueen rajaa, joskin erot sijoituspaikkavaihtoehtojen<br />

välillä ovat vähäisiä. Erot sijoituspaikkavaihtoehdoista aiheutuvissa<br />

Natura-alueelle ulottuvissa melutasoissa ovat 2-3 bB<br />

luokkaa. Ilmapäästöjen kulkeutumisen osalta eri hankevaihtoehtojen<br />

(120 000 ja 150 000 tonnia) välillä ei ole merkittäviä<br />

eroja.<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

6.10 Virkistyskäyttö<br />

6.10.1 Nykytilanne<br />

Suunnittelualuetta ympäröivillä metsäalueilla on virkistyskäyttöarvoa.<br />

Alueella liikkuu ulkoilijoita ja syksyisin metsissä myös<br />

marjastetaan ja metsästetään.<br />

Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsee virkistysreittejä.<br />

Etäisyyttä suunnittelualueilta virkistysreitille on vähimmillään<br />

noin 400 metriä. Virkistysreittien yhteydessä Vaasan ja<br />

Mustasaaren rajalla sijaitsee Vaasan Ladun laavu (Kivijärven<br />

laavu). Suunnittelualueen ympäristössä ei sijaitse virallisia<br />

ratsastusreittejä, mutta alueen metsäteillä liikkuu myös<br />

ratsukoita.<br />

Käsittelykeskuksen eteläpuolella Vaasan kaupungin alueella<br />

sijaitsee ampumarata. Suunnittelualue 2 sijaitsee noin 500<br />

metrin etäisyydellä ampumarata-alueesta. Alueen virkistysreitit<br />

ja ampumarata-alue on esitetty kuvassa 6-31.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

Botniahalli<br />

Koulu<br />

© Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/08<br />

© Genimap Oy, lupa L4659/02<br />

Lähin asutus<br />

SUUNNITTELUALUE<br />

Ampumarata<br />

V<br />

Kivijärven laavu<br />

0 500 1000 2000<br />

Hiihtolatu tai pururata Virkistys- ja pyöräreitit Kuntarajat<br />

Kuva 6.31 Virkistyskäyttö ja lähimmät häiriintyvät kohteet.<br />

Suunnittelualueen luoteispuolella Karperöjärven rannalla sijaitsee<br />

runsaasti loma-asutusta. Karperöjärvi sijaitsee yli kahden<br />

kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta.<br />

Suunnittelualueen lähiympäristön virkistyskäyttöarvoa alentavat<br />

jätekeskusalueen hajuhaitat sekä läheisen ampumaradan<br />

ja kallionlouhinnan aiheuttama melu.<br />

Vaikutukset virkistyskäyttöön<br />

Eri tahot kokevat polttolaitoksen eri tavoin, ja hankkeella voi<br />

olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia lähialueiden<br />

virkistyskäyttöön. Polttolaitoksen myötä jätekeskusalueen hajuhaitat<br />

vähenevät. Ihmisten tuntema huoli laitoksen savukaasuista<br />

voi kuitenkin alentaa aivan lähimpien alueiden virkistyskäyttöarvoa.<br />

Lisääntynyt liikennemelu voi myös vaikuttaa<br />

kielteisesti alueen virkistyskäyttöarvoon.<br />

49

6.11 Maisema<br />

6.11.1 Nykytila<br />

Muinaismerien muovaamassa maisema-aluejaossa Mustasaari<br />

kuuluu rannikkovyöhykkeeseen. Suunnittelualueen ympäristön<br />

pienmaiseman keskeisiä elementtejä ovat jätteenkäsittelylaitos<br />

ja kalliolouhokset. Suunnittelualue sijoittuu jätekeskusalueen<br />

yhteyteen ja aluetta ympäröivät metsätalousalueet.<br />

Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse maisemallisesti<br />

arvokkaita alueita. Lähin maisemallisesti merkittävä<br />

alue sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä jätekeskusalueesta.<br />

Kyseessä on Kyrönjokilaakson (MAO100101)<br />

valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, joka edustaa pohjalaista<br />

kansallismaisemaa. Kyrönjokilaakson maisema-alue on<br />

esitetty kartalla kuvassa 6.13. Noin kuuden kilometrin etäisyydellä<br />

hankealueesta sijaitsee myös Vanhan Vaasan maisemaalue<br />

(MAO100114).<br />

<br />

Kuva 6.32 3D-mallinnus laitoksen sijoittumisesta jätekeskusalueelle<br />

50<br />

6.11.2 Vaikutukset maisemaan ja vaihtoehtojen vertailu<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen piippu tulee olemaan noin 50-70 metriä<br />

korkea, ja siten se näkyy maisemassa. Kaukomaisemassa<br />

piippu on maisemasta erottuva elementti metsätalousalueella.<br />

Laitos ei kuitenkaan sijoitu maisemallisesti arvokkaiden alueiden<br />

läheisyyteen, eikä sillä ole vaikutusta maisema- tai kulttuurialueisiin.<br />

Pienmaisemassa laitos sijoittuu rakennetun jätekeskusalueen<br />

yhteyteen. Laitoksen vaikutuksia alueen pienmaisemaan on<br />

tarkasteltu kuvasovitteissa kuvissa 6.32.<br />

Molemmissa hankevaihtoehdoissa joudutaan rakentamaan<br />

maisemaan eniten vaikuttava piippu. Näin ollen hankevaihtoehdoilla<br />

ei ole eroja maisemavaikutusten suhteen<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

6.12 Muinaisjäännökset ja kulttuuriperintö<br />

Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee kaksi muinaismuistolain<br />

(295/63) rauhoittamaa muinaisjäännöstä. Koppargruvan<br />

(1000003487) on 1560-luvulta peräisin oleva kuparikaivoskuoppa<br />

joka sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella.<br />

Kaivoskuoppa sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä sijoituspaikkavaihtoehdosta<br />

2 ja 400 metrin etäisyydellä vaihtoehdosta<br />

1.<br />

Toinen kohde on Djupsjön (1000003488) muinaisjäännös.<br />

Tämä historiallinen kohde on työ- ja valmistuspaikka, joka sijaitsee<br />

noin 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueista niiden<br />

kaakkoispuolella.<br />

Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse rakennettuun kulttuuriperintöön<br />

kuuluvia kohteita. Etäisyyttä lähimpään valtakunnallisesti<br />

arvokkaaseen kulttuurihistorialliseen kohteeseen<br />

on yli kolme kilometriä. Tämä suunnittelualueen itäpuolella<br />

sijaitseva kohde on Koivulahden kirkonseutu ja Kyrönjoen<br />

kulttuurimaisema. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat<br />

muinaisjäännökset, kulttuurimaisema sekä Kyrönjoen maisema-alue<br />

on esitetty kartalla kuvassa 6.33.<br />

Vaikutukset<br />

Mikään hankkeen toteutusvaihtoehdoista ei vaaranna muinaisjäännösten<br />

olemassaoloa. Hankkeella ei myöskään ole<br />

rakennettuun kulttuuriperintöön tai kulttuurimaisemaan kohdistuvia<br />

vaikutuksia.<br />

0<br />

1000m<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

1<br />

2<br />

© Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MLL/08<br />

SUUNNITTELUALUE<br />

KOIVULAHDEN KIRKONSEUTU JA<br />

KYRÖNJOEN KULTTUURIMAISEMA<br />

MUINAISJÄÄNNÖKSET<br />

Kuva 6.33 Muinaisjäännökset ja kulttuurimaisema.<br />

KYRÖNJOKILAAKSON MAISEMA-ALUE<br />

6.13 Sosiaaliset vaikutukset<br />

6.13.1 Esittelytilaisuudet ja kyselylomakkeet<br />

Lähiympäristön asukkaiden ja maanomistajien sekä elinkeinoharjoittajien<br />

mielipiteitä ja asenteita hanketta kohtaan selvittiin<br />

ohjelmavaiheessa järjestetyissä esittelytilaisuuksissa.<br />

Hankkeen esittelytilaisuuksissa jaetuissa kyselylomakkeissa<br />

vastaajia pyydettiin kuvailemaan hankkeeseen liittyvien mielipiteiden<br />

ja toiveiden lisäksi minkälaiseksi he kokevat ympäristön<br />

nykyisen tilanteen ja mitkä arvot ovat heille tähän liittyen<br />

erityisen tärkeitä. Vastauksia saatiin 10 kappaletta.<br />

Rajanaapureille järjestettyyn esittelytilaisuuteen kutsuttiin 15<br />

rajanaapuria, joista 9 osallistui tilaisuuteen. Tilaisuudessa oli<br />

tarkoitus tunnistaa lähialueen asukkaille tärkeitä vaikutuksia.<br />

Kyselyyn vastanneista näkemykset hankkeen kielteisistä<br />

ja myönteisistä vaikutuksista on esitetty kuvassa 6.34.<br />

Taulukossa 6.8 on esitetty kyselyissä ja esittelytilaisuudessa<br />

esille nousseita vaikutuksia sekä toimenpide-ehdotuksia.<br />

Kyselyissä nousivat esiin myös hankkeen kielteiset vaikutukset<br />

ilmapäästöihin, lisääntyvä liikenne, vaikutukset metsien virkistyskäyttömahdollisuuksiin<br />

ja sen sijainti liian lähellä asutusta<br />

sekä näistä syntyvä sosiaaliset vaikutukset. Vastauksissa<br />

mainittiin hankkeen myönteisinä vaikutuksina polttoaineen<br />

säästyminen, pienempi riippuvuus fossiilisista polttoaineista,<br />

jätteen hyötykäyttö, pienempi kaatopaikkatarve, alueen positiivinen<br />

imago ja hajuhaittojen väheneminen. Kyselyssä oli<br />

huomattavaa se, että mielipiteet hankkeen vaikutuksista vaihtelivat<br />

laajalti. Hankkeen kielteisistä vaikutuksista keskeisinä<br />

nousivat esiin hankkeen vaikutukset ilmanlaatuun, liikenteeseen,<br />

meluun sekä kasvistoon ja eläimistöön.<br />

51

Jätehuollon kustannukset<br />

Kuva 6.34 Kyselyyn vastanneiden näkemyksiä hankkeen<br />

vaikutuksista.<br />

52<br />

Kasvisto ja eläimistö<br />

Kaupungin/kunnan imago<br />

Kunnallistalous<br />

Työllisyys<br />

Elinkeinot<br />

Kiinteistöjen arvo<br />

Melu<br />

Linnusto<br />

Ilmanlaatu<br />

Roskaantuminen<br />

Turvallisuus<br />

Retkeily<br />

Liikenne<br />

Työ<br />

Pinta- ja pohjavedet<br />

Asuminen<br />

Haju<br />

Vaikutukset<br />

maa-alueiden käyttöön<br />

Myönteinen vaikutus Kielteinen vaikutus<br />

0 1 2 3 4 5 6 7<br />

Vastaajien lukumäärä<br />

6.13.2 Lehtikirjoittelu<br />

Stormossenin jätteenpolttohankkeesta on kirjoiteltu jonkin<br />

verran alueen paikallislehdissä. Kirjoittelun pääpaino on ollut<br />

hankkeen suhteesta muihin polttolaitossuunnitelmiin.<br />

Mielipidekirjoituksissa on kuitenkin noussut esiin myös jätteenpolton<br />

suhde materiaalikierrätykseen sekä huoli ilmapäästöjen<br />

vaikutuksista.<br />

Polttolaitoksesta on uutisoitu mm. seuraavin otsikoin:<br />

• Allt fler vill bränna vårt avfall (JT 6.9.2007)<br />

• Hård kamp om soporna (JT 8.10.2007)<br />

• Seinäjoella ja Pietarsaaressa kuhistaan jätteenpolttolaitoksesta<br />

(Pohjalainen 9.10.2007)<br />

• Maakunnat tappelevat jo jätteistäkin (Pohjalainen,<br />

22.10.2007)<br />

• Lakeuden Etappi lähtee osakkaaksi Stormossenin jätteenpolttolaitokseen<br />

(Ilkka 21.11.2007)<br />

• Seinäjoen valtuusto myönsi jätteenpolttojunan jo menneen<br />

(Pohjalainen 18.12.2007)<br />

Polttolaitoksen sijoittuminen Vaasan kaupungin raakavesilähteenä<br />

toimivan Pilvilammen läheisyyteen on noussut esiin<br />

myös lehtien mielipideosastoilla.<br />

6.13.3 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin luotettavuus<br />

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä pyrittiin<br />

antamaan asianosaisille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä<br />

mm. kyselyn ja esittelytilaisuuden avulla. Erilaisten vuorovaikutusmenetelmien<br />

käytöstä huolimatta kaikkien asianosaisten<br />

henkilökohtaisen kannan selvittäminen on käytännössä kuitenkin<br />

lähes mahdotonta. Arviointimenettelyn yhteydessä saatujen<br />

mielipiteiden määrä jäi vähäiseksi, eikä näitä mielipiteitä<br />

voi eikä kannata yleistää kaikkien Mustasaaren asukkaiden tai<br />

edes lähialueen asukkaiden mielipiteeksi. Edes kaikki lähialueen<br />

asukkaat ja toimijat, joita toiminnot palvelevat, eivät koe<br />

hanketta omalta kohdaltaan niin tärkeänä kuin vastanneet tai<br />

eri tilaisuuksiin osallistuneet. Toisaalta myös monet muut syyt<br />

voivat vaikuttaa osallistumisaktiivisuuteen. Koska vastauksissa<br />

ja tilaisuuksissa nousi esille hyvinkin erilaisia näkökantoja,<br />

voidaan olettaa, että hankkeen merkityksestä paikallisille asukkaille<br />

saatiin arviointimenettelyn aikana kohtuullinen kuva.<br />

Taulukko 6.8. Kyselyissä, esittelytilaisuuksissa ja palautteissa esille nousseita vaikutuksia ja<br />

niiden huomioon ottaminen YVA:ssa<br />

Esille noussut vaikutus Asian tarkastelu YVA:n yhteydessä<br />

Vaikutukset Pilvilampeen (Vaasan kaupungin raakavesilähde)<br />

Vaikutuksia pintavesiin, myös Pilvilampeen, on käsitelty<br />

mm. kappaleissa 6.2.1 ja 6.6<br />

Häiriötilanteiden vaikutukset ilmapäästöihin Häiriötilanteita on käsitelty kappaleessa 6.17<br />

Polttoon sopimattomat jätejakeet kotitalousjätteiden<br />

seassa<br />

Hyödynnettävä jäte, kappale 3.4. Arinapolttotekniikka,<br />

kappale 3.5<br />

Sijainti lähellä Natura-aluetta Meluvaikutukset kappale 6.3, suojeltavat kohteet<br />

kappale 6.9<br />

Liikenteen lisääntyminen Liikenne, kappale 6.4<br />

<strong>Jätteen</strong> hyötykäytön väheneminen Jätehuoltoa koskevat vaikutukset, kappale 9.3<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

6.14 Elinkeinoelämä ja työllisyys<br />

6.14.1 Nykytilanne<br />

Elinkeinoelämä Mustasaaressa on monipuolista, kunnassa<br />

toimii yli tuhat yritystä. Kunnassa on useita yrityskeskuksia,<br />

jotka sijaitsevat tarkoitukseen suunnitelluilla alueilla.<br />

Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseva Lintuvuoren yrityskeskus<br />

ja teollisuusalue on näistä suurin, se työllistää yhteensä<br />

noin 50 henkilöä.<br />

Stormossenin jätekeskusalue työllistää tällä hetkellä noin 35<br />

henkilöä. Lisäksi kuljetuksissa ja hyötykäyttöasemien toiminnassa<br />

käytetään alihankkijoita.<br />

6.14.2 Vaikutukset elinkeinoelämään ja työllisyyteen<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen työllistävä vaikutus on suurin laitoksen<br />

rakentamisen aikana. Laitoksen rakentaminen työllistävä vaikutus<br />

on arviolta noin 200 henkilötyövuotta. Lisäksi hanke työllistää<br />

laitetoimittajia.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen toiminnan aikainen työllistävä vaikutus<br />

on noin 20 työntekijää sekä muutama hallinnon työntekijä.<br />

Laitos työllistää välillisesti myös kuljetustyöntekijöitä.<br />

Hankkeella ja sen vaihtoehdoilla ei ole vaikutusta seudun<br />

muuhun elinkeinoelämään.<br />

6.15 Vaikutukset ihmisten terveyteen<br />

<strong>Jätteen</strong>käsittelykeskuksen suunnittelussa, päätöksenteossa<br />

ja luvituksessa vaatimuksena on, ettei toiminnasta aiheudu<br />

vaaraa ihmisten terveydelle. Tässä arviointiselostuksessa terveysvaikutuksilla<br />

tarkoitetaan suoraan fyysiseen terveyteen<br />

kohdistuvia vaikutuksia. Terveysvaikutuksia voi aiheutua juoma-<br />

tai talousvetenä tai virkistykseen käytettävään vesistöön<br />

tai pohjaveteen ja hengitysilmaan kohdistuvista päästöistä<br />

sekä melusta.<br />

Tehtyjen mallilaskelmien perusteella myöskään rakentamisesta<br />

ja toiminnasta aiheutuva melu ei pääsääntöisesti ylitä<br />

annettuja ohjearvoja. Melulle asetetut ohjearvot eivät ole<br />

suoranaisesti terveysperusteisia, vaan ohjearvoja pyritään<br />

soveltamaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden<br />

turvaamiseksi. Tutkimusten mukaan viihtyisyyden<br />

turvaamiseksi annetut ohjearvot alittavan melun ei ole todettu<br />

aiheuttavan terveyshaittoja.<br />

Tarkasteltavat toiminnalliset vaihtoehdot eivätkä vaihtoehtoiset<br />

sijoituspaikat eroa toisistaan terveysvaikutusten suhteen.<br />

Edellä esitettyjen ilmapäästöjen ja melun mallintamisien perustella<br />

kohteiden ympäristöön ei aiheudu ihmisten terveyteen<br />

tai viihtyvyyteen liittyviä haittoja.<br />

Keskeiset ilman epäpuhtaudet ovat rikkidioksidi, typenoksidit,<br />

hiukkaset, häkä ja hiilivedyt. Niille altistutaan hengitysteiden<br />

kautta. Terveysvaikutusten syntymisen vaikuttavat useat tekijät,<br />

kuten epäpuhtauspitoisuudet, altistumisen määrä ja tapa,<br />

eri yhdisteiden yhteisvaikutukset, ilmasto ja yksilölliset erot.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

6.16 Luonnonvarojen hyödyntäminen<br />

Hanke ei sijoitu pohjaveden muodostumisalueelle, eikä sen<br />

välittömässä läheisyydessä ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä<br />

pohjavesialueita.<br />

6.16.1 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen<br />

Hankevaihtoehtojen vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen<br />

ovat pääosin välillisiä, eivätkä merkittävällä tavalla eroa<br />

toisistaan.<br />

Hanke säästää energiavaroja ottamalla käyttöön muutoin hyödyntämättä<br />

jäävää jätteisiin sitoutunutta energiaa ja osittain<br />

korvaamalla siten muita polttoaineita. Kun jätteet voidaan hyödyntää<br />

sähkön ja lämmön yhteistuotannossa muiden polttoaineiden<br />

korvaavuus on 100 %.<br />

Polttamalla 150 000 t/a jätettä säästetään luonnonvaroja seuraavasti:<br />

•<br />

•<br />

150 000 tonnia per vuosi biomassaa tai<br />

Hiiltä 65 000 tonnia t/a tai<br />

• Öljyä 40 000 tonnia t/a.<br />

Mikäli poltossa syntyvä pohjakuona kelpaa laadultaan maanrakentamisessa<br />

hyödynnettäväksi, korvaa sen käyttö neitseellisiä<br />

materiaaleja.<br />

Jos hanketta ei toteuteta luonnonvarojen korvaavuus toteutunee<br />

jollain aikajänteellä jossain toisaalla, jos alueen jätteiden<br />

energiasisältö hyödynnetään jossain muussa polttolaitoshankkeessa.<br />

6.17 Jätehuolto<br />

6.17.1 Nykytilanne<br />

Syntypaikkalajiteltujen jätelajien aluekeräysverkosto on kattava<br />

koko Länsi-Suomen jätehuoltoyhtiöiden alueella. Hankkeessa<br />

mukana olevien jätehuoltoyhtiöiden alueella jätteet kerätään<br />

pääosin pakkaavilla kuljetusautoilla ja kuljetetaan jäteyhtiöiden<br />

kaatopaikoille joko suoraan tai siirtokuormattuna. Hankkeessa<br />

mukana olevista jäteyhtiöistä ja niiden jätteen loppusijoitusalueista<br />

on kerrottu kappaleessa 2.1.<br />

Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman seuranta- ja tarkistusraportissa<br />

vuodelta 2002 on listattu alueen jätehuoltoyhtiöiden<br />

esittämiä kehittämistarpeita. Näitä olivat mm. yhteistyön<br />

parantaminen muiden jäteyhtiöiden kanssa ja jätteen<br />

hyödyntämisasteen parantaminen.<br />

Kaatopaikkojen määrä Länsi-Suomessa on vähentynyt keskitetyn<br />

jätehuollon myötä. Länsi-Suomea voidaan pitää edelläkävijänä<br />

jätteenkäsittelyssä ja alueellisen jätehuollon järjestämisessä.<br />

Jäteneuvontaa ja jätehuollon yhteistyötä tehostaa<br />

jätehuollon neuvottelukunta.<br />

53

Tilastokeskuksen tuore katsaus Suomen jätehuollon tilasta<br />

(Tilastokeskus 2006) kertoo kierrätysasteen olleen vuonna<br />

2006 suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Suomen jätehuolto<br />

on eurooppalaistumassa, kierrätyksen osalta kehitystä on jo<br />

tapahtunut. Kaatopaikoille viedyn sekajätteen määrä oli vuonna<br />

2006 kuitenkin korkeimmillaan vuosikymmeneen. Tilanteen<br />

ennakoidaan jäävän väliaikaiseksi, koska useat polttolaitokset<br />

ovat käynnistymässä ja käännös yhdyskuntajätteiden polton<br />

suuntaan on voimakas.<br />

<strong>Jätteen</strong> käsittelymaksut eli kaatopaikkamaksut ovat<br />

Suomessa nousseet edellisen vuoden aikana noin 7 prosenttia.<br />

Käsittelymaksuissa on kuntakohtaisia eroja (Paajanen &<br />

Mynttinen 2007).<br />

6.17.2 Vaikutukset jätehuoltoon<br />

Hankkeen toteuttamisella on huomattavia vaikutuksia alueelliseen<br />

jätehuoltoon. Nykytilanteeseen verrattuna hanke vähentää<br />

kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrää ja lisää materiaalikierrätykseen<br />

soveltumattomien jätteiden hyötykäyttöä.<br />

Hankkeen toteuttaminen edellyttää riittävää jätepolttoaineen<br />

saantia. Investointipäätökset edellyttävät sitovia ja pitkäaikaisia<br />

sopimuksia polttoainetoimituksista. Hankkeessa mukana<br />

olevat yhtiöt ovat alustavasti aiesopimuksella sitoutuneet<br />

polttoainetoimituksiin, jotka turvaavat jätteenpolttolaitoksen<br />

polttoainetarpeen. Hanke pidentää jätteen kuljetusmatkoja ja<br />

lisää raskaan kaluston osuutta jätekuljetuksissa.<br />

Hankkeen toteuttaminen yhtenäistää toiminta-alueen asukkaiden<br />

jätehuoltomaksuja ja jätehuoltojärjestelmää.<br />

Hanke tukee myös valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman<br />

mukaisia tavoitteita. Nykyisessä jätehuoltosuunnitelmassa:<br />

•<br />

•<br />

54<br />

Orgaanisen jätteen vienti kaatopaikoille kielletään vuodesta<br />

2010 alkaen<br />

Edellytetään biokaasu kerättäväksi ja hyödynnettäväksi tai<br />

käsiteltäväksi suurimmilla käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla;<br />

hanke vähentää merkittävästi biokaasun muodostumista<br />

loppusijoitusalueilla.<br />

• Otetaan tuottajanvastuu käyttöön esimerkiksi seuraavilla<br />

uusilla tuotteilla: ajoneuvot, SE-laitteet, huonekalut, paristot<br />

ja akut; hanke ei ole millään tavoin esteenä tuottaja<br />

–vastuu jätehuollon tavoitteiden saavuttamisessa.<br />

VALTSU 2016-ehdotuksen tavoitteita ovat mm. kierrätyksen<br />

lisääminen. Jätehuollon kasvihuonekaasujen saattaminen<br />

merkityksettömiksi vuotaan 2020 mennessä, energian<br />

hyödyntämisen lisääminen, lajittelun tehostuminen, PIMAkunnostukset,<br />

alueellinen jätehuoltosuunnittelu jne. Lisäksi<br />

VALTSU-ehdotuksessa lähdetän kokonaisvaltaisesta tarkastelusta,<br />

jossa otetaan huomioon jätehuollon rajapinnat kemikaalipolitiikkaan,<br />

maaperän suojeluun, ilmasto- ja energiapolitiikkaan,<br />

ympäristön ja terveyden suojeluun, jätehuoltoteknologiaan,<br />

tuotepolitiikkaan jne. Tämä hanke tukee kaikilta osin<br />

VALTSU 2016 tavoitteiden toteutumista.<br />

6.18 Ympäristöriskit ja häiriötilanteet<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen riskit voidaan jakaa seuraaviin:<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

Vastaanotettavan jätteen sisältämät ennalta-arvaamattomat<br />

jakeet<br />

Palamistapahtuman häiriöt<br />

Savukaasunpuhdistuksen häiriöt<br />

Tulipalo jätebunkkerissa tai laitoksen sisällä<br />

Apuprosessien häiriöt<br />

• Apuaineiden ja kemikaalien vastaanottoon ja varastointiin<br />

liittyvät riskit<br />

Ympäristöriskit voidaan yleisesti jakaa esimerkiksi:<br />

•<br />

•<br />

pitkäaikaisiin suoriin vaikutuksiin<br />

pitkäaikaisiin välillisiin vaikutuksiin ja<br />

• äkillisiin, onnettomuudentapaisiin vaikutuksiin.<br />

Pitkäaikaisia suoria vaikutuksia ovat esimerkiksi happamoittavien<br />

kaasujen päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset luontoon ja<br />

rakennettuun ympäristöön, ilmapäästöjen hiukkasten terveysvaikutukset,<br />

kuljetusten turvallisuus-, päästö- ja meluvaikutukset<br />

ja kaatopaikkojen vaikutukset vesistöihin. Pitkäaikaisia<br />

välillisiä vaikutuksia ovat esim. palamisen hiilidioksidi- ja kaatopaikkojen<br />

metaanipäästöjen vaikutukset ilmakehään, raakaaineiden<br />

ja tuotteiden valmistuksen luonnonvarojen tarve ja<br />

jätteiden loppusijoittamisen maantarve. Äkillisiä vaikutuksia<br />

ovat ennalta odottamattomat onnettomuudet, jotka vaikuttavat<br />

terveyteen tai ympäristöön.<br />

Seuraavassa keskitytään äkillisten, ennalta odottamattomien<br />

ympäristö onnettomuuksien arviointiin ja selostetaan, miten<br />

niihin on varauduttu ja tullaan varautumaan.<br />

Polttoaineen laatu<br />

Jalostamatonta yhdyskuntajätettä polttavien laitosten jätteen<br />

laadun hallinta on yksi jätteenpolton haasteista. <strong>Jätteen</strong> joukkoon<br />

voi päätyä laatuongelmia aiheuttavia jäte-eriä, jos jätteen<br />

joukossa on runsaasti väärin lajiteltua jätettä. Jäte-erien silmämääräisillä<br />

tarkistuksilla voidaan ehkäistä suuria poikkeamia<br />

jätteen laadussa.<br />

Laitoksen käynnistys ja alasajo<br />

Laitoksen käynnistysten ja pysäytysten yhteydessä voi<br />

esiintyä tavanomaisesta poikkeavia savukaasupäästöjä.<br />

Savukaasupäästöt normalisoituvat kun puhdistusjärjestelmä<br />

saadaan normaaliin toimintatilaan. Käynnistysten ja pysäytysten<br />

määrä pyritään minimoimaan. <strong>Jätteen</strong>polttoasetuksen<br />

mukaisesti polttolaitoksissa on oltava käytössä automaattinen<br />

järjestelmä, joka estää jätteen syöttämisen käynnistyksen aikana,<br />

kunnes savukaasun lämpötila on saavuttanut 850 °C.<br />

Tulipalo<br />

Tulipalo on tilanne, joka on seuraus jostakin vaurioista tai<br />

muusta ei-toivottavasta tapahtumasta ja joka itsessään aiheuttaa<br />

seurannaisvau rioita ja niistä johtuvia vaaratilanteita.<br />

Laitoksessa on syttyvää polttoainetta. Tulipalotilanteessa se<br />

vapauttaa palaessaan runsaasti energiaa ja haitallisia savu-<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

kaasuja. Nämä seikat tunnetaan ja huomioidaan suunnittelussa.<br />

Polttoaineen vastaanottoasema tullaan varustamaan<br />

palonilmaisimilla ja automaattisilla sammutusjärjestelmillä.<br />

Laitoksella käsiteltävät polttoainemäärät pidetään mahdollisimman<br />

pieninä. Laitokselle ja polttoaineen vastaanottoasemalle<br />

tullaan tekemään palo- ja pelastussuunnitelma.<br />

Laitokselle tehdään sammutusvesien keruujärjestelmä, jotta<br />

mahdollisesti likaantuneet sammutusvedet eivät pääse ympäristöön.<br />

Savukaasunpuhdistus<br />

Mahdollisia häiriöitä voi ilmetä myös savukaasupuhdistusjärjestelmässä.<br />

Savukaasupuhdistusjärjestelmässä ilmenevistä<br />

häiriöistä saadaan välittömästi hälytys automaatiojärjestelmän<br />

kautta. Puhdistusjärjestelmä voidaan palauttaa toimintaan välittömästi<br />

ja häiriö jää lyhytaikaiseksi. Häiriön aikana normaalia<br />

suurempi määrä hiukkasia leviää savukaasujen mukana ympäristöön.<br />

Sähkön saannin katkeaminen<br />

Laitokselle toteutetaan automaattinen pysäytysjärjestelmä,<br />

joka pysäyttää sen turvallisesti, mikäli esim. sähköenergian<br />

saanti laitokselle katkeaa.<br />

Kemikaalien käyttö ja varastointi<br />

Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä varaudutaan häiriö- ja<br />

vahinkotilanteisiin erilaisten rakenteiden, hälytysautomatiikan<br />

sekä toimintasuunnitelmien ja –ohjeiden avulla. Näin riski haitallisten<br />

aineiden pääsystä ympäristöön haitallisessa määrin<br />

on erittäin pieni.<br />

Huollot ja kunnossapito<br />

Laitoksen normaalit huollot tapahtuvat kesällä olevan seisokin<br />

aikana. Huollon kohteet ja laajuus määräytyvät vuosittain tarpeen<br />

mukaan sekä rikkoutumisen että etukäteen suunnitellun<br />

huolto-ohjelman perusteella.<br />

Menettelyt onnettomuus- ja häiriötilanteissa<br />

Energiantuotantolaitokset pyrkivät teknisin toimenpitein ja laitteiden<br />

huolellisella käytöllä varmistamaan, ettei toiminnasta<br />

aiheudu vaaraa ihmisille ja ympäristölle.<br />

<strong>Westenergy</strong> laatii yhdessä kaupungin palo- ja pelastusviranomaisten<br />

kanssa voimalaitoksen pelastussuunnitelman, joka<br />

käsittää toimenpiteet henkilöstön ja muun väestön suojelemiseksi<br />

ja torjunnan järjestämiseksi mahdollisessa onnettomuustilanteessa,<br />

esim. tulipalo tai kuljetusonnettomuus.<br />

Myös terveyskeskuksella ja poliisilla on pelastuspalvelun perussuunnitelma.<br />

Onnettomuustilanteita varten voimalaitoksella on sammutusja<br />

pelastusryhmät sekä ensiapuryhmä, joihin kuuluu myös<br />

vuorohenkilöstöä. Ryhmien tehtäviin kuuluu henkilöiden pelastaminen,<br />

tulipalon alkujen sammutus, vuotojen tukkiminen<br />

jne. Tulipalot ja muut onnettomuudet pyritään huomaamaan<br />

mahdollisimman varhaisissa vaiheissa ja no peasti rajaamaan<br />

mahdollisimman pienelle alueelle. Paloilmaisimien hälytykset<br />

menevät valvomoon ja hälytyskeskukseen.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

Kaikissa polttolaitoksissa on tekniikasta riippumatta<br />

laadittava lainsäädännön edellyttämä vaaran arviointi.<br />

Paineastialainsäädännön mukaisesti kattilalaitoksessa on<br />

tehtävä vaaran arviointi, jos siellä on rekisteröitävä höyrykattila,<br />

jonka teho on yli 6 MW tai rekisteröitävä kuumavesikattila,<br />

jonka teho on yli 15 MW. Vaaran arvioinnista on käytävä ilmi<br />

käyttöön ja tekniikkaan liittyvät vaaratilanteet ja olosuhteet,<br />

joissa onnettomuus on mahdollinen.<br />

6.19 Yhteisvaikutukset ja vaihtoehtojen vertailu<br />

6.19.1 Melun yhteisvaikutukset<br />

Nykytilanteessa Stormossenin alueen merkittävimmät melua<br />

tuottavavat toiminnat ovat Rudus Oy:n ja Lemminkäinen infra<br />

Oy:n louhinta-alueet. <strong>Jätteen</strong>käsittelyn toiminnoista ja liikenteestä<br />

aiheutuva melu on selkeästi vähäisempää ja nykytilanteessa<br />

melutaso läheisellä Natura-alueella on alle L Aeq 45 dB.<br />

Vaikka polttolaitoksen melu on alueen muihin toimijoihin verrattuna<br />

vähäistä, on se kuitenkin alueen toiminnoista lähinnä<br />

Natura-aluetta. Tämä korostuu etenkin rakennusaikana, jolloin<br />

melutaso Natura-alueella nousee nykyisestä huomattavasti.<br />

Rakennustöiden päätyttyä melutaso Natura-alueella laskee<br />

alle L Aeq 50 dB kummassakin sijoitusvaihtoehdossa.<br />

6.19.2 Liikenteen yhteisvaikutukset<br />

Suunnittelualueelle johtavaa tieyhteyttä käyttävät Stormossen<br />

Oy:n lisäksi Rudus Oy, Lemminkäinen Oyj sekä Forssan<br />

Betoni Oy. Liittymän läheisyydessä sijaitsee lisäksi kylmäasema<br />

(Nesteen D-piste), jonne myös ajo tapahtuu ko. yksityistien<br />

kautta. Alueen keskimääräinen raskaan liikenteen määrä<br />

on nykyisin noin 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen<br />

on arvioitu kasvavan hankkeen johdosta noin kymmenellä<br />

ajoneuvoyhdistelmällä vuorokaudessa. Lisäksi henkilöautoliikenteen<br />

määrän on arvioitu olevan arkisin noin 160-200<br />

ajoneuvoa vuorokaudessa. Liittymän parantaminen olisi jo<br />

nykyliikenteelle tarpeellinen. Valtatielle on suunniteltu parantamistoimia,<br />

jotka lisäävät liikenneturvallisuutta ja helpottavat<br />

alueen liittymistä yleiseen tieverkkoon.<br />

6.19.3 Yhteisvaikutukset pintavesiin<br />

Hankkeen seurauksena tuhkan välivarastoinnista muodostuvat<br />

suotovedet johdetaan käsittelyn jälkeen samaan purkuuomaan<br />

jätteenkäsittelyalueelta ja vanhan kaatopaikan alueelta<br />

aiheutuvien suotovesien kanssa. Uudessa tilanteessa,<br />

toteuttamisvaihtoehdosta riippumatta, vesieliöstön toimeentulon<br />

edellytyksissä tai vaikutusalueen laajuudessa ei arvioida<br />

tapahtuvan muutosta nykyiseen verrattuna.<br />

6.19.4 Yhteisvaikutukset pohjavesiin<br />

Tuhkien varastoalueelta suotovedet eivät pääse imeytymään<br />

maaperän kautta pohjaveteen jonka muodostuminen alueella<br />

on vähäistä. Hanke ei siten muuta pohjavesien nykyistä laatua,<br />

eikä yhteisvaikutuksia jätekeskusalueen vesien kanssa<br />

esiinny.<br />

55

6.19.5 Vaihtoehtojen vertailu<br />

Vaihtoehdot Energiahyödyntäminen<br />

150.000 t/a<br />

Päästöt ilmaan<br />

56<br />

Rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspitoisuudet<br />

alittaisivat selvästi<br />

maassamme voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset<br />

ilman epäpuhtauksia<br />

koskevat raja- ja ohjearvot.<br />

Melu Haitallisen melutason alueella ei ole<br />

asutusta tai muuta häiriytyvää ihmisen<br />

toimintaa. 45-50 dB –alue ulottuu<br />

Natura-alueen länsilaitaan.<br />

Liikenne Jätekuljetusten määrää kasvaa nykyisestä<br />

noin kymmenellä ajoneuvoyhdistelmällä<br />

vuorokaudessa.<br />

Hankkeesta aiheutuva liikennemäärän<br />

lisäys on nykyisiin liikennemääriin<br />

verrattuna vähäinen eikä hankkeesta<br />

aiheutuvasta liikennemäärän lisäyksestä<br />

aiheudu merkittävää vaikutusta<br />

alueen liittymän toimintaan<br />

Kaavoitus ja<br />

maankäyttö<br />

Sepänkylän osayleiskaavan mukaan<br />

suunnittelualue on jätteenkäsittelyaluetta<br />

(EJ).<br />

Rakennusluvan myöntämisen kannalta<br />

selkein ratkaisu olisi asemakaavan laatiminen<br />

jätteenpolttolaitoksen alueelle.<br />

Yleiskaava toimii ohjeena asemakaavaa<br />

laadittaessa. On harkittava, onko<br />

myös osayleiskaavan muuttaminen<br />

tarpeellista.<br />

Maaperä Alueelta joudutaan louhimaan kalliota<br />

noin 4.000 kuutiometriä. Alue joudutaan<br />

tasaamaan ja muotoilemaan polttolaitoksen<br />

rakenteiden edellyttämään<br />

muotoon. Louhinnan painopistealue<br />

on jätebunkkerin kohta.<br />

Alueen rakentaminen ei vaikuta alueen<br />

pohjavesien päävirtaussuuntiin.<br />

Vaikutukset<br />

pintavesiin<br />

Vaikutukset<br />

pohjavesiin<br />

Jätekeskuksen alueelta johdettavien<br />

käsiteltyjen vesien vaikutusalueessa<br />

(alapuoliset ojat) ei tapahdu muutosta<br />

hankkeen seurauksena. Alueella esiintyvän<br />

eliöstön ei arvioida altistuvan<br />

nykyistä enempää haitallisille yhdisteille.<br />

Ojilla ei ole kalataloudellista eikä<br />

virkistyskäytöllistä merkitystä. Vesien<br />

johtamisella ei vaaranneta Storträsketlampea.<br />

Koska ojavesillä ei ole suoraa yhteyttä<br />

Pilvilampeen, ei vesien nykyiselläkään<br />

johtamisella ole haitallisia vaikutuksia<br />

raakavedenottamona toimivan lammen<br />

veden laatuun. Lisäksi jätekeskuksen<br />

alueella käsitellyt vedet johdetaan<br />

pääsääntöisesti Finnbäckenin<br />

suuntaan.<br />

Hankealueella väliaikaisesti varastoitava<br />

jätteenpolton tuhka läjitetään vettä<br />

läpäisemättömälle kentälle. Tällöin<br />

sadevesien mukana tuhkasta suotautuvat<br />

metallit eivät pääse maaperän<br />

kautta pohjaveteen, vaan ne kerätään<br />

hallitusti vesienkäsittelyyn. Alueella<br />

pohjavesien muodostuminen on<br />

erittäin vähäistä, eikä maakerrosten<br />

kautta ole virtausyhteyttä lähimpiin<br />

pohjavesialueisiin.<br />

Energiahyödyntäminen<br />

120.000 t/a<br />

Rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspitoisuudet<br />

alittaisivat selvästi<br />

maassamme voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset<br />

ilman epäpuhtauksia<br />

koskevat raja- ja ohjearvot.<br />

Haitallisen melutason alueella ei ole<br />

asutusta tai muuta häiriytyvää ihmisen<br />

toimintaa. 45-50dB –alue ulottuu<br />

Natura-alueen länsilaitaan<br />

Jätekuljetusten määrää kasvaa nykyisestä<br />

noin kahdeksalla ajoneuvoyhdistelmällä<br />

vuorokaudessa,.<br />

Hankkeesta aiheutuva liikennemäärän<br />

lisäys on nykyisiin liikennemääriin<br />

verrattuna vähäinen eikä hankkeesta<br />

aiheutuvasta liikennemäärän lisäyksestä<br />

aiheudu merkittävää vaikutusta<br />

alueen liittymän toimintaan<br />

Sepänkylän osayleiskaavan mukaan<br />

suunnittelualue on jätteenkäsittelyaluetta<br />

(EJ).<br />

Rakennusluvan myöntämisen kannalta<br />

selkein ratkaisu olisi asemakaavan laatiminen<br />

jätteenpolttolaitoksen alueelle.<br />

Yleiskaava toimii ohjeena asemakaavaa<br />

laadittaessa. On harkittava, onko<br />

myös osayleiskaavan muuttaminen<br />

tarpeellista.<br />

Alueelta joudutaan louhimaan kalliota<br />

noin 4.000 kuutiometriä. Alue joudutaan<br />

tasaamaan ja muotoilemaan polttolaitoksen<br />

rakenteiden edellyttämään<br />

muotoon. Louhinnan painopistealue<br />

on jätebunkkerin kohta.<br />

Alueen rakentaminen ei vaikuta alueen<br />

pohjavesien päävirtaussuuntiin.<br />

Ei eroa suuremman kapasiteetin hanke<br />

-vaihtoehtoon.<br />

Ei eroa suuremman kapasiteetin hankevaihtoehtoon<br />

Hanketta ei toteuteta<br />

Vastaa hankevaihtoehtoja, mutta<br />

päästöt syntyvät toisaalla.<br />

Stormossenin alueen merkittävimmät<br />

melua tuottavavat toiminnat ovat läheiset<br />

louhinta-alueet. Jätekeskusalueen<br />

melun vaikutusalueella ei ole asutusta.<br />

Läheisellä Natura-alueella jätekeskusalueen<br />

toiminnoista ja liikenteestä<br />

aiheutuva melutaso jää alle 45 dB.<br />

Valtatien 8 keskimääräinen liikenne<br />

suunnittelualueen kohdalla on noin<br />

8730 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen<br />

osuus on noin 600 autoa eli<br />

vajaa 7 %. Tällä hetkellä Stormosseniin<br />

tulevien kuormien määrä on noin 120<br />

ajoneuvoa vuorokaudessa.<br />

Suunnittelualueen läheisyydessä ei<br />

sijaitse asutusta, etäisyyttä lähimpään<br />

asutukseen on noin kaksi kilometriä.<br />

Stormossenin alueella on jo nykyisellään<br />

jätteenkäsittelykeskuksen<br />

toimintoja.<br />

Alueella on voimassaoleva seutu ja<br />

osayleiskaava,<br />

Ei vaadi louhintaa suunnittelualueella.<br />

Jatkuu nykyisellään. Ero hankevaihtoehtoihin<br />

hyvin pieni.<br />

Vaikutukset lähiympäristön pohjavesiin<br />

eivät muutu<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kasvillisuus<br />

ja eläimistö<br />

Suojeltavat<br />

kohteet<br />

Virkistys -<br />

käyttö<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

Rakentaminen muuttaa suunnittelualueen<br />

luonnon ja alueen alkuperäinen<br />

kasvillisuus häviää.<br />

Ilman epäpuhtaudet lisääntyvät.<br />

Laitoksen ilmapäästöt eivät ylitä ilmanlaadun<br />

raja- ja ohjearvoja.<br />

Luonnonsuojelualueilla asetetut melun<br />

ohjearvot ylittyvät Natura-alueella.<br />

Vaikutukset suurimmillaan rakentamisen<br />

aikana.<br />

Eri tahot kokevat polttolaitoksen eri tavoin,<br />

ja hankkeella voi olla sekä myönteisiä<br />

että kielteisiä vaikutuksia lähialueiden<br />

virkistyskäyttöön. Polttolaitoksen<br />

myötä jätekeskusalueen hajuhaitat<br />

vähenevät. Ihmisten tuntema huoli<br />

laitoksen savukaasuista voi kuitenkin<br />

alentaa aivan lähimpien alueiden<br />

virkistyskäyttöarvoa. Lisääntynyt liikennemelu<br />

voi myös vaikuttaa kielteisesti<br />

alueen virkistyskäyttöarvoon.<br />

Maisema <strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen piippu tulee<br />

olemaan noin 50-70 metriä korkea,<br />

ja siten se näkyy maisemassa.<br />

Kaukomaisemassa piippu on maisemasta<br />

erottuva elementti metsätalousalueella.<br />

Laitos ei kuitenkaan sijoitu<br />

maisemallisesti arvokkaiden alueiden<br />

läheisyyteen, eikä sillä ole vaikutusta<br />

maisema- tai kulttuurialueisiin.<br />

Muinaisjäännökset<br />

ja kulttuuriperintö<br />

Sosiaaliset<br />

vaikutukset<br />

Elinkeinoelämä<br />

ja<br />

työllisyys<br />

TerveysvaikutuksetLuonnonvarojenhyödyntämien<br />

Ympäristöriskit<br />

ja<br />

häiriötilanteet<br />

Hanke ei vaaranna muinaisjäännösten<br />

olemassaoloa. Hankkeella ei myöskään<br />

ole rakennettuun kulttuuriperintöön<br />

tai kulttuurimaisemaan kohdistuvia<br />

vaikutuksia.<br />

Hankkeesta tunnistettiin positiivisia<br />

ja negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia.<br />

Pääsääntöisesti polttolaitoksen vaikutuksia<br />

ei osattu erottaa jätekeskuksen<br />

muista vaikutuksista. Ilmapäästöt<br />

korostuivat hankevaihtoehdossa<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen rakentamisen<br />

työllistävä vaikutus on arviolta noin 200<br />

henkilötyövuotta. Lisäksi hanke työllistää<br />

laitetoimittajia.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen toiminnan aikainen<br />

työllistävä vaikutus on noin 20<br />

työntekijää sekä muutama hallinnon<br />

työntekijä. Laitos työllistää välillisesti<br />

myös kuljetustyöntekijöitä.<br />

Hankkeella ja sen vaihtoehdoilla ei ole<br />

vaikutusta seudun muuhun elinkeinoelämään<br />

Ei merkittävää eroa suuremman kapasiteetin<br />

hankevaihtoehtoon.<br />

Ei merkittävää eroa suuremman kapasiteetin<br />

hankevaihtoehtoon.<br />

Ei eroa suuremman kapasiteetin hankevaihtoehtoon<br />

Ei eroa suuremman kapasiteetin hankevaihtoehtoon<br />

Ei eroa suuremman kapasiteetin hankevaihtoehtoon<br />

Ei eroa suuremman kapasiteetin hankevaihtoehtoon<br />

Ei eroa suuremman kapasiteetin hankevaihtoehtoon<br />

Ei muutoksia nykytilanteeseen.<br />

Ei muutoksia nykytilanteeseen.<br />

Suunnittelualuetta ympäröivillä metsäalueilla<br />

on virkistyskäyttöarvoa.<br />

Alueella liikkuu ulkoilijoita ja syksyisin<br />

metsissä myös marjastetaan ja metsästetään.<br />

Maisema ei muutu nykyisestä<br />

Ei vaikutusta<br />

Nykyisestä toiminnasta koetaan ”kaatopaikka”<br />

toimintaan liittyviä vaikutuksia<br />

kuten haju.<br />

Työllistävää vaikutusta ei synny<br />

Ei terveydellisiä vaikutuksia Ei terveydellisiä vaikutuksia Ei terveydellisiä vaikutuksia<br />

Hanke säästää energiavaroja ottamalla<br />

käyttöön muutoin hyödyntämättä<br />

jäävää jätteisiin sitoutunutta energiaa<br />

ja osittain korvaamalla siten muita<br />

polttoaineita. Kun jätteet voidaan<br />

hyödyntää sähkön ja lämmön yhteistuotannossa<br />

muiden polttoaineiden<br />

korvaavuus on 100 %.<br />

Korvaa myös energiavaroja<br />

Hallittavissa Hallittavissa Hallittavissa<br />

57

7. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT<br />

7.1 Rakentamisen ja sijoittumisen aikaiset<br />

vaikutukset<br />

Rakentamisen aikaisen melun ja muun häiriön lähialueelle aiheuttamaa<br />

haittaa voidaan lieventää ajoittamalla louhintatyö<br />

lintujen pesintäajan ulkopuolelle.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitoksen sijoittumista maisemakuvaan voidaan<br />

parantaa valitsemalla paikkaan sopivia pintamateriaaleja ja<br />

värejä. Riittävällä suojaviheralueiden istutuksilla pienennetään<br />

myös lähialueen maisemavaikutusta.<br />

Alueelta rakennustöiden yhteydessä louhittava kiviaines voidaan<br />

toimittaa murskattavaksi Lemminkäisen murskausasemalla<br />

sen sijaan, että se murskattaisiin louhintapaikan läheisyydessä.<br />

Tällöin toinen rakennustyövaiheen merkittävimmistä<br />

melulähteistä voidaan kokonaan jättää pois rakennustyömaalta.<br />

7.2 Laitokselle tuotavan jätteen käsittely<br />

<strong>Jätteen</strong>polttoasetus asettaa tiukat vaatimukset laitokselle<br />

tuotavan jätteen käsittelylle ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi.<br />

<strong>Jätteen</strong> toimittamiseen ja vastaanottoon liittyvät<br />

varotoimet on toteutettava siten, että ehkäistään ympäristölle<br />

aiheutuvat haitat ja erityisesti ilman, maaperän sekä pinta- ja<br />

pohjavesien pilaantuminen sekä haju- ja meluhaitat ja ihmisen<br />

terveydelle aiheutuvat välittömät vaarat tai vähennetään niitä<br />

niin paljon kuin se on käytännössä mahdollista.<br />

Näihin vaatimuksiin vastataan <strong>Westenergy</strong>n jätteenpolttolaitoksella<br />

mm. seuraavin toimin. Polttoaine kuljetetaan laitokselle<br />

katetuilla kuorma-autoilla ja suljetuissa konteissa.<br />

Vastaanottoasema rakennetaan siten, että hajuhaitta hallitaan<br />

rakennuksen sisällä ja siten, että roskaantumista rakennuksen<br />

ulkopuolelle ei tapahdu. Kaikki polttoaineen vastaanottoon,<br />

esikäsittelyyn, siirtoon liittyvät järjestelmät ovat ilmastoituja<br />

tiloja, joista imettävä poistoilma ohjataan polttoon. Lisäksi järjestelmät<br />

ovat suljettuja ja automatisoituja, joten hygieniahaittoja<br />

ei aiheudu.<br />

7.3 Savukaasujen päästöt<br />

Laitos rakennetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten<br />

mukaisesti. Savukaasut puhdistetaan menetelmillä,<br />

joilla päästään huomattavasti alle jätteenpolttoasetuksen mukaisten<br />

raja-arvojen. Haitallisten aineiden pitoisuudet täyttävät<br />

uuden jätteenpolttoasetuksen tiukat vaatimukset ja ovat vielä<br />

niitäkin alempia.<br />

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ei toistaiseksi ole olemassa<br />

kaupallisesti käyttökelpoista tekniikkaa. Vaikka jätepolttoainetta<br />

poltettaessa syntyykin hiilidioksidia, hanke vähentää<br />

merkittävästi kasvihuonepäästöjä, koska jätepolttoaineen<br />

korvaa huomattavasti korkeampia hiilidioksidipäästöjä<br />

aiheuttavia polttoaineista ja koska kaatopaikalta ilmaan joutuvat<br />

voimakkaamman kasvihuonekaasun eli metaanin päästöt<br />

vähenevät poltettaessa jätteen sisältämä hiili hiilidioksidiksi.<br />

58<br />

7.4 Jäte- ja jäähdytysvesien vaikutukset<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitoksella käytettävän veden ja syntyvien jätevesien<br />

määrä on varsin pieni. Ne johdetaan öljyn ja kiintoaine-erotuksen<br />

kautta kunnalliseen jätevesiviemäriin.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttoasetus asettaa tiukat käsittelyvaatimukset ja raja-arvot<br />

savukaasujen käsittelystä syntyville jätevesille. Näitä<br />

vesiä ei kuitenkaan tässä esitetyillä savukaasun puhdistusmenetelmillä<br />

synny.<br />

7.5 Melu- ja hajuvaikutukset<br />

Laitosrakennuksessa käytettään sellaista rakennustekniikkaa<br />

ja – materiaaleja, että koneiden ja laitteiden melu vaimenee<br />

tehokkaasti. Lisäksi tarvittaessa melulähteitä voidaan eristää<br />

suojakotelointien avulla. Tarvittaessa merkittävimmät melunlähteet<br />

voidaan varustaa äänenvaimentimin. Tärinää voidaan<br />

vaimentaa sijoittamalla tärisevät laitteet joustaville alustoille.<br />

Normaalikäytön aikaisesta melusta poikkeavaa melua syntyy<br />

ulospuhallusventtiileissä jätteenpolttolaitoksen käynnistämisen,<br />

vuosihuollon sekä häiriötilanteiden yhteydessä.<br />

Häiriötilanteita sattuu keskimäärin harvemmin kuin kerran vuodessa.<br />

Ulospuhallusventtiilit varustetaan äänenvaimentimin.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitos toteutetaan siten, että kaikki polttoaineen<br />

vastaanottoon, mahdolliseen esikäsittelyyn ja siirtoon sekä<br />

varastointiin liittyvät järjestelmät toteutetaan ilmastoituihin tiloihin.<br />

Näistä tiloista poistoilma johdetaan kattilaan paloilmaksi.<br />

7.6 Kemikaalien kuljetus, käyttö ja varastointi<br />

<strong>Westenergy</strong>n jätteenpolttolaitoksella säilytettään ja käytetään<br />

melko vähän ympäristölle vaarallisia aineita. Merkittävin<br />

säilytettävä kemikaali on öljy. Häiriö ja vahinkotilanteisiin varaudutaan<br />

viemäröinnin, suoja-altaiden, hälytysautomaattien<br />

sekä toimintasuunnitelmien ja ohjeiden avulla. Kemikaalien<br />

kuljetuksissa noudatetaan niitä koskevia turvallisuusohjeita ja<br />

–määräyksiä. Riski kemikaalien pääsemisestä normaalitoiminnan<br />

tai onnettomuudenkaan yhteydessä haitallisessa määrin<br />

ympäristöön on erittäin pieni.<br />

Mahdolliset vuodot saadaan kiinni suoja-altaissa ja kiintoaineen-<br />

tai öljynerotuskaivoilla. Laitoksella toimivan henkilökunnan<br />

koulutuksessa kiinnitettään huomiota kemikaalien aiheuttamien<br />

työturvallisuus- ja ympäristöriskien minimointiin.<br />

7.7 Liikenteen vaikutukset<br />

Hankkeen aiheuttamat liikenteen muutokset ovat suhteellisen<br />

pienet. Tästä hankkeesta aiheutuvia rakenteellisia muutoksia<br />

ei juuri tarvita. Uudesta ohitustiehankkeesta on aloitettu yleissuunnitelman<br />

teko ja tien arvellaan valmistuvan vuoden 2012<br />

lopulla. Uusi ohitustie pienentää merkittävästä liikenteen vaikutuksia.<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

8. EPÄVARMUUSTEKIJÄT ARVIOINNISSA<br />

Polttolaitoksen suunnittelu on tulevaisuuteen liittyvää toimintaa.<br />

Alueen suunnitteluun ja sen ympäristövaikutusten arviointiin<br />

vaikuttaa näin kaikki se epävarmuus mikä sisältyy käytettyyn<br />

tietoon.<br />

Arvioinnin tarkkuuteen vaikuttavat kuitenkin seuraavat asiat:<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

Sijoituskohteen luontotieto ja koottu tieto on riittävän tarkkaa<br />

ja näin luontovaikutusten arviointiin ei sisälly sellaisia<br />

epävarmuuksia, jotka vaikuttaisivat johtopäätöksiin.<br />

Pohjavesiolosuhteet ja virtausreitit sekä pohjavesien hyödyntäminen<br />

olivat myös riittävästi tiedossa tehtyjä arviointeja<br />

varten, joten siihen sisältyvä epävarmuus on myös<br />

vähäinen.<br />

Pintavesiin kohdistuvien yhteisvaikutusten arviointia jätekeskuksen<br />

alueelta maastoon johdettavien vesien kanssa<br />

vaikeutti se, että ao. ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa<br />

vesien laatua ja kuormitusta oli kuvattu suppeasti.<br />

Arviointi voitiin kuitenkin tehdä riittävällä tarkkuudella.<br />

Meluvaikutuksiin sisältyy hyvin vähän epävarmuutta.<br />

Mittaustuloksia vastaavantyyppisistä toiminnasta on paljon<br />

ja ne voidaan mallintaa luotettavasti uusille alueille.<br />

Ilmapäästöjen osalta on mittaustuloksia vastaavan tyyppisiltä<br />

laitoksilta. Päästöjen leviämisen arviointiin sisältyy<br />

vähän epävarmuutta.<br />

Liikenteen aiheuttamiin vaikutuksiin sisältyy hyvin vähän<br />

epävarmuutta. Liikennemäärät ja niiden ennusteet perustuvat<br />

tiehallinnon esittämiin suunnitelmiin.<br />

Maankäytön kehityksen osalta arvioinnin epävarmuus jää<br />

pieneksi, sillä mahdolliset rakentamispaikat ovat hyvin tiedossa.<br />

Polttolaitoksen mitoitukseen ei sisälly suuria epävarmuustekijöitä.<br />

Jätemäärät on mitoitettu nykyisin asukasta kohti<br />

syntyviä jätemääriä pienemmiksi. Jätelainsäädännöllä ja<br />

tulossa olevalla jätelainsäädännön uudistuksella tähdätään<br />

jätteen synnyn ehkäisyyn, mutta tilastot osoittavat<br />

että muutokset syntyvissä jätemäärissä ovat toistaiseksi<br />

olleet vähäisiä.<br />

Epävarmuudet eivät aiheuta muutoksia hankkeen toteuttamiskelpoisuuden<br />

arviointiin ja vaihtoehtojen vertailussa esitettyihin<br />

tuloksiin.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

59

9. HANKKEEN SUHDE YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN<br />

SÄÄDÖKSIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN<br />

9.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />

Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />

marraskuussa 2000. Nämä vaikuttavat jätehuollon suunnitteluun<br />

kolmella eri tavalla:<br />

1. Tavoitteiden mukaan ”maakuntakaavoituksessa on osoitettava<br />

jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin<br />

kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti<br />

tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti.” (4.3)<br />

2. Tavoitteissa kiinnitetään runsaasti huomiota olemassa olevan<br />

yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennejärjestelmien<br />

kehittämiseen.<br />

Tavoitteiden mukaan: ”Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta<br />

edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta<br />

ja eheyttämällä taajamia.” (4.3)<br />

3. Tavoitteissa määritellään luonnon-, kulttuurihistorian- ja<br />

maisemansuojelun kannalta tärkeät alueet, joita ei aluerakentamisella<br />

tule vahingoittaa.<br />

Hanke sinällään toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.<br />

9.2 Alueellinen jätesuunnitelma<br />

Jätelaki edellyttää alueellisen jätesuunnitelman laatimista alueellisissa<br />

ympäristökeskuksissa. Suunnittelun tavoitteena on<br />

vaikuttaa jätealan käytännön ratkaisuihin siten, että ratkaisut<br />

ovat valtakunnallisen jätesuunnitelman linjan mukaisia ja alueellisesti<br />

toteuttamiskelpoisia. Länsi-Suomen alueellinen jätesuunnitelma<br />

on vuodelta 1996, ja uuden jätesuunnitelman<br />

laatiminen on nyt käynnistynyt. Länsi-Suomessa suunnittelua<br />

tehdään nyt yhdessä Etelä-Suomen kanssa. Uuden jätesuunnitelman<br />

laatiminen on vasta käynnistynyt, joten tässä YVA:ssa<br />

ei ole tarkasteltu jätteenpolttolaitoksen suhdetta yli 10 vuotta<br />

vanhaan jätesuunnitelmaan.<br />

9.3 Jätehuoltoa koskevat vaatimukset<br />

Jätelain (1072/93) ja -asetuksen (1390/93) yleisenä tavoitteena<br />

on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää<br />

käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa<br />

haittaa ympäristölle ja terveydelle. Tavoitteeseen tulee<br />

pyrkiä ensisijaisesti vähentämällä jätteiden muodostumista ja<br />

lisäämällä jätteiden hyötykäyttöä. Mikäli hyödyntäminen ei ole<br />

teknisesti tai kohtuullisin lisäkustannuksin mahdollista, tulee<br />

jätteet sijoittaa siten, että ympäristölle ja terveydelle aiheutuvat<br />

haitat minimoidaan.<br />

Tämä hanke tukee jätelain asettamia yleisiä tavoitteita vähentämällä<br />

jätteiden läjittämistä kaatopaikoille ja lisäämällä niiden<br />

hyödyntämistä materiaalina ja energiana.<br />

<strong>Jätteen</strong>poltto ja materiaalikierrätys<br />

Yksi jätteenpolttamiseen liittyvistä kiistakysymyksistä ovat näkemykset<br />

siitä, että jätteenpoltto ehkäisee jätteen syntymisen<br />

ehkäisyä sekä jätteen kierrätystä. <strong>Jätteen</strong> polttaminen ei kuitenkaan<br />

vähennä materiaalikierrätyksen tarvetta eikä velvoitteita.<br />

Jätteiden määrän vähentäminen ja materiaalihyötykäyttö<br />

ovat edelleen tärkeitä. <strong>Jätteen</strong>synnyn ehkäisystä ei kuitenkaan<br />

näytä olevan nopeaksi ratkaisuksi jäteongelmaan, sillä tilastot<br />

60<br />

osoittavat yhdyskuntajätteen määrän kasvaneen viime vuosina<br />

noin 3 % vuodessa.<br />

Kierrätysvelvoitteista huolimatta kotitaloudet tuottavat polttokelpoista<br />

lajittelematonta sekajätettä, jonka käyttömahdollisuudet<br />

ovat joko kaatopaikkasijoittaminen tai jätteenpoltto.<br />

<strong>Jätteen</strong> hyödyntäminen polttamalla onkin perusteltu vaihtoehto<br />

tapauksissa, joissa jätteen synnyn ehkäisemiseen tai materiaalisisällön<br />

hyödyntämiseen ei ole mahdollisuuksia.<br />

Kokemukset muista Euroopan maista osoittavat etteivät jätteenpoltto<br />

ja kierrätys ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoa.<br />

Myös Suomessa on mahdollista sekä tehostaa kierrätystä<br />

että vähentää kaatopaikoille loppusijoitettavan jätteen määrää<br />

jätteenpolton avulla. Taulukossa 9.1 on esitetty yhdyskuntajätteen<br />

käsittelyn jakauma vuodelta 2005 useista Euroopan<br />

maista. Taulukko osoittaa kaatopaikkasijoittamisen olevan<br />

Suomessa poikkeuksellisen suuri muihin Euroopan maihin<br />

verrattuna.<br />

Kuva: Kuvat selostukseen: Jatejakauma_taulukko. Värejä pitäisi<br />

fiksata.<br />

9.4 Suojeluohjelmat<br />

Luonnonsuojeluohjelmien avulla varataan alueita luonnonsuojelutarkoituksiin<br />

valtakunnallisesti merkittävien luonnonarvojen<br />

turvaamiseksi. Euroopan unionin alueella arvokkaiden luontotyyppien<br />

ja lajien suojelu pyritään turvaamaan Natura 2000-verkostolla.<br />

Luonnonsuojeluohjelmiin sisällytetyistä alueista on<br />

tarkoitus tehdä luonnonsuojelualueita joko rauhoittamalla ne<br />

luonnonsuojelulain nojalla tai ohjaamalla ko. alueiden maankäyttöä<br />

muun lainsäädännön avulla. Suojeluohjelmia ovat<br />

mm. lehtojen, soiden, rantojen, vanhojen metsien, harjujen ja<br />

lintuvesien suojeluohjelmat sekä kansallis- ja luonnonpuistoverkon<br />

kehittämisohjelma. Vastaavia valtakunnan tason ohjelmia<br />

ja -strategioita ovat lisäksi biologista monimuotoisuutta<br />

koskeva kansallinen toimintaohjelma ja valtioneuvoston periaatepäätös<br />

ekologisen kestävyyden edistämisestä.<br />

Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan<br />

kuuluvalla alueella ei luonnonsuojelulain mukaan saa suorittaa<br />

sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen suojelun<br />

tarkoituksen. Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää luvan<br />

poiketa tästä rajoituksesta, mikäli suojelun tarkoitus ei mainittavasti<br />

vaarannu.<br />

Nyt suunnitellulle alueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita,<br />

Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita eikä alueilla myöskään<br />

ole tavattu uhanalaisia lajeja.<br />

9.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka<br />

EU:n direktiivi 96/61/EC (Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisen<br />

ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi)<br />

edellyttää, että määrättyjen teollisuudenalojen ympäristövaikutusten<br />

hallinnan on perustuttava parhaimpiin käytettävissä<br />

oleviin tekniikoihin (BAT-tekniikka, Best Available Technique).<br />

Tiettyä tekniikkaa ei edellytetä, vaan tavoitteena on eri tekniikoita<br />

tai niiden yhdistelmiä käyttäen saavutettavissa oleva paras<br />

ympäristönsuojelun taso. Useat eri tekijät vaikuttavat siihen,<br />

miten paras saavutettavissa oleva ympäristönsuojelun taso<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

määritellään kullekin yksittäiselle laitokselle. Paras käytettävissä<br />

oleva tekniikka määritellään EU:ssa eri teollisuudenaloille laadittavien<br />

nk. BAT-referenssidokumenttien avulla.<br />

Polttolaitoksen teknisissä ratkaisuissa käytetään nykyaikaisia,<br />

tehokkaita ja hallittavissa olevia ratkaisuja. Nykyaikaisten puhdistustekniikoiden<br />

käytön ansiosta polttolaitoksen haitalliset<br />

päästöt ilmaan voidaan minimoida.<br />

Polttolaitoksen päästöjä tarkkaillaan jatkuvana prosessina.<br />

Samoin toiminnan ympäristövaikutuksia tarkkaillaan jatkuvana<br />

prosessina.<br />

9.5.1 Arinapolttotekniikan edut ja haitat muihin<br />

polttotekniikoihin verrattuna<br />

<strong>Jätteen</strong>poltossa on käytettävissä erilaisia polttomenetelmiä.<br />

<strong>Jätteen</strong> polttotapojen peruserot ovat polttotekniikassa sekä<br />

sekajätteen esikäsittelyn vaatimuksissa. <strong>Jätteen</strong>poltossa käytettävät<br />

perusmenetelmät ovat arinapoltto, leijukerrospoltto ja<br />

kaasutus. Lisäksi jätteitä voidaan polttaa rinnakkaispolttona<br />

muissa polttolaitoksissa. Seuraavassa on esitelty perusteluja<br />

arinapolttomenetelmän valinnalle. Tarkastelussa käytettyjä<br />

lähteitä ovat mm. Myllymaa ym. 2006 ja Vesanto 2006.<br />

Arinapoltto<br />

Arinapoltto on jätteenpoltossa käytetyistä tekniikoista yleisin.<br />

Arinapoltosta on runsaasti pitkäaikaista käyttökokemusta.<br />

Käyttövarmuudeltaan arinaratkaisut ovat riskittömämpiä kuin<br />

leijukerrospoltto.<br />

Kaasutin- ja leijupeltitekniikat vaativat polttoaineen esikäsittelyä<br />

ja puhtautta. Polttoaineen esikäsittely vaatii resursseja ja aiheuttaa<br />

päästöjä. Polttoaineen laadun standardoiminen on tutkimusvaiheessa,<br />

eikä valmistumisaikataulusta ole vielä tietoa.<br />

<strong>Jätteen</strong> arinapoltossa syntyy 15-20% pohjatuhkaa.<br />

Sähköntuotannon hyötysuhde arinapoltossa on suhteellisen<br />

matala johtuen käytetyistä materiaaleista tulistuspiireissä.<br />

Kuitenkin arinoiden rakenteellinen kehitys ja tulipesän pala-<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

Kuva 9.1 Yhdyskuntajätteiden käsittelyn jakauma eräissä<br />

Euroopan maissa vuonna 2005. (Lähde: Eurostat)<br />

misolosuhteiden hyvä hallinta ovat parantaneet arinapolton palamistehokkuutta<br />

ja merkittävästi alentaneet primaaripäästöjä.<br />

Arinapolton vahvuuksiin on luettava se, että tekniikka<br />

mahdollistaa polttoaineen kohtuullisen laadunvaihtelun.<br />

Leijukerrospoltto ja kaasutus ovat tekniikkoina huomattavasti<br />

herkempiä polttoaineen laadunvaihtelulle. Tämän vuoksi<br />

arinapoltto soveltuu paremmin tässä hankkeessa tarkoitetun<br />

jätteen polttoon.<br />

Yhteenveto ja ratkaisun suhde lainsäädäntöön<br />

Polttokelpoisen jätteen käsittelylle ympäristön kannalta optimaalisesti<br />

ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä ratkaisua.<br />

Alueelliset erityispiirteet mm. jätteen määrässä ja laadussa<br />

sekä materiaalien hyötykäyttömahdollisuuksissa vaikuttavat<br />

siihen mikä ratkaisu milloinkin soveltuu parhaiten.<br />

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan suosituksia polttoprosessin<br />

eri vaiheille on esitelty edellä kappaleessa 9.5. Polttolaitosten<br />

yleisten suunnittelu- ja käyttöperiaatteiden osalta parasta käytettävissä<br />

olevaa tekniikkaa on valita poltettavalle jätteelle sopiva<br />

tekninen prosessi. Silloin kun poltettavan jätteen ominaisuudet<br />

vaihtelevat, on valittava prosessi joka pystyy käsittelemään<br />

ominaisuuksiltaan vaihtelevaa jätettä. Arinapolttolaitos<br />

sopii tyypillisesti sekajätteen tai laadultaan heikompilaatuisen<br />

kierrätyspolttoaineen polttoon.<br />

Myös jätteenpolttoasetuksen vaatimuksia on esitelty mm. hankekuvauksen<br />

yhteydessä. Sekä jätteenpolttoasetus että ympäristönsuojelulaki<br />

asettavat velvoitteita laitoksissa käytettäville<br />

teknisille ratkaisuille, mutta ne jättävät toteutuksen yksityiskohdat<br />

ympäristöluvituksessa ja laitoskohtaisessa suunnittelussa<br />

ratkaistaviksi. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa siihen, että laitosten<br />

lupamääräysten on perustuttava parhaaseen käyttökelpoiseen<br />

tekniikkaan. Toiminnanharjoittajaa ei kuitenkaan velvoiteta<br />

tiettyyn tekniseen ratkaisuun, vaan valinnan vapaus jää<br />

hänelle ja laitoksen suunnittelijalle. Arinapolttomenetelmällä<br />

on mahdollista saavuttaa sekä jätteenpolttoasetuksen että<br />

ympäristönsuojelulain asettamat velvoitteet ja tavoitteet.<br />

61

10. HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS<br />

10.1 Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointi<br />

Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta on arvioitu seuraavista näkökulmista:<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

62<br />

Tekninen toteuttamiskelpoisuus<br />

Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus<br />

Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus<br />

Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus<br />

10.2 Tekninen toteuttamiskelpoisuus<br />

Paras käyttökelpoinen tekniikka<br />

EU:n direktiivi 96/61/EC (Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisen<br />

ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi)<br />

edellyttää, että määrättyjen teollisuudenalojen ympäristövaikutusten<br />

hallinnan on perustuttava parhaimpiin käytettävissä<br />

oleviin tekniikoihin (BAT-tekniikka, Best Available Technique).<br />

Tiettyä tekniikkaa ei edellytetä, vaan tavoitteena on eri tekniikoita<br />

tai niiden yhdistelmiä käyttäen saavutettavissa oleva<br />

paras ympäristönsuojelun taso. Useat eri tekijät vaikuttavat<br />

siihen, miten paras saavutettavissa oleva ympäristösuojelun<br />

taso määritellään kullekin yksittäiselle laitokselle.<br />

Paras käytettävissä oleva tekniikka määritellään EU:ssa eri teollisuudenaloille<br />

laadittavien nk. BAT referenssidokumenttien<br />

avulla. BREF-asiakirjan laadinta jätteenpoltolle on käynnistetty<br />

vuonna 2001 ja aloituskokouksesta on laadittu kokousmuistio,<br />

jossa on pohdittu erilaisia vaihtoehtoja BREF-dokumentin<br />

toteuttamiseksi (European Commission 2001). <strong>Jätteen</strong>polton<br />

BREF-dokumentin luonnos on ilmestynyt toukokuussa 2003<br />

(European Commission 2003). BREF-dokumentissa käsitellään<br />

mm. seuraavia asioita:<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

parasta käyttökelpoista jätteenpolttotekniikkaa<br />

energian talteenottoa<br />

jätteen esikäsittelyä ja varastointia<br />

savukaasujen puhdistustekniikkaa<br />

jätevesien käsittelytekniikkaa<br />

poltossa syntyvien jätteiden käsittelyä ja varastointia<br />

päästöjen mittausta ja seurantaa<br />

• prosessin valvontaa ja seurantaa<br />

Tässä arvioinnissa tarkasteltava hankelaitos suunnitellaan<br />

parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti.<br />

Teknisesti hanke on toteuttamiskelpoinen. Vastaavantyyppisiä<br />

arinakattilalaitoksia on käytössä ja rakenteilla kymmeniä<br />

Euroopassakin.<br />

10.3 Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus<br />

Yhteiskunnallisesti hanke voidaan pääosin arvioida toteuttamiskelpoiseksi.<br />

Maankäytön suunnitelmien mukaan hanke on<br />

voimassa olevien suunnitteilla olevien maankäyttösuunnitelmien<br />

mukainen.<br />

Arviointiohjelmasta ja kyselyissä esitetyissä mielipiteissä tuotiin<br />

mm. esille lähiasukkaiden huoli toiminnasta aiheutuvan<br />

melun, hajun ja liikenteen aiheuttamasta häiriöstä. Asukkailla<br />

on hanketta kohtaa pelkoja, mutta useimmat vaikutukset ovat<br />

arvioinnissa osoittautuneet erittäin vähäisiksi.<br />

On huomioitava, että hanke omalta osaltaan edistää jätelakiin<br />

ja valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan kirjattuja yhteiskunnallisia<br />

tavoitteita, joiden mukaan käytöstä poistettu esine tai aine<br />

tulisi kaatopaikalle loppusijoittamisen sijaan hyödyntää ensisijaisesti<br />

esineenä tai materiaalina ja toissijaisesti energiana.<br />

Hanke on maakuntakaavan mukainen. Alueelle laadittava<br />

asemakaava tullaan vielä käsittelemään Mustasaaren kunnanvaltuustossa.<br />

Asemakaava ja arviointiselostus käyvät läpi<br />

lausuntomenettelyn. Näin varmistetaan hankkeen yhteiskunnallinen<br />

toteuttamiskelpoisuus.<br />

10.4 Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus<br />

Ympäristöllisesti hanke osoittautui toteuttamiskelpoiseksi.<br />

Laitoksen ympäristöpäästöt ovat hyvin vähäiset, eivätkä ne<br />

tule aiheuttamaan ympäristössä merkittäviä haitallisia vaikutuksia<br />

tai ympäristön pilaantumista. Laitokseen liittyvien riski-<br />

ja onnettomuustilanteiden hallinta tullaan vielä käymään<br />

läpi erillisessä vaaranarviointiselvityksessä, joka tämänkaltaisesta<br />

toiminnasta aina tehdään Turvatekniikan keskukselle.<br />

Hankkeella ei ole pääosin havaittu vaikutuksia, jotka johtaisivat<br />

ympäristön tai terveyden kannalta merkittäviin haittoihin.<br />

10.5 Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus<br />

Hanke herättää lähialueen asukkaissa sekä kannatusta että<br />

vastustusta. Laitoksen nähdään sijoittuvan liian lähelle asutusta,<br />

vaikka etäisyyttä lähimpään asuinrakennukseen on noin<br />

kaksi kilometriä. <strong>Jätteen</strong>poltto on Suomessa vasta nyt yleistymässä,<br />

ja tämä herättää huolta monissa kansalaisissa.<br />

Sosiaalisilta vaikutuksiltaan merkittävimmät ympäristövaikutukset<br />

ovat polttolaitoksen toiminnoista ja liikenteestä aiheutuva<br />

melu sekä alueen luonteen, maisemakuvan muutos. Vesiin<br />

kohdistuvien vaikutusten merkitys on erittäin vähäinen.<br />

Maiseman osalta näkemäalueella ei ole pysyvää asutusta<br />

ja toiminto sijoittuu jätteiden käsittelyyn tarkoitetulle alueelle.<br />

Liikenteen vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan hyvin pieniksi<br />

tai ainakin rajoittuvat lyhyille tieosuuksille. Myös toiminnasta<br />

ja liikenteestä aiheutuva melu rajoittuu toiminta-alueen<br />

läheisyyteen.<br />

10.6 Yhteenveto hankkeen<br />

toteuttamiskelpoisuudesta<br />

Edellä mainituin perustein hanke voidaan toteuttaa kummassa<br />

tahansa sijoitusvaihtoehdossa. Tarkasteltujen sijoitusvaihtoehtojen<br />

keskeinen ero onkin etäisyys läheiseen Natura -alueeseen.<br />

Sijoituspaikkavaihtoehdossa 2 se on pidempi, minkä<br />

vuoksi se on toteuttamiskelpoisempi vaihtoehto.<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

11. EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI<br />

11.1 Seurannan periaatteet<br />

Seurannalla tarkoitetaan säännöllistä tietojen kokoamista ja<br />

raportointia jätehuoltoalueen vaikutuksista sekä luonnonolosuhteiden<br />

muutoksista hankkeen vaikutusalueella. Seurannan<br />

avulla saadaan tietoja toteutettujen ympäristönsuojelurakenteiden<br />

ja hulevesien keräilyn tehokkuudesta. Mikäli haittoja<br />

ilmenee, suojarakenteiden ja käsittelymenetelmien toimintaa<br />

voidaan tällöin tarvittaessa tehostaa.<br />

Ympäristöluvan myöntämiseen liittyy lupaehtoja, joiden täyttymistä<br />

valvotaan seurannan avulla. Perusperiaate on, etteivät<br />

luontoon kohdistuvat vaikutukset saa aiheuttaa vaaraa<br />

tai haittaa luonnon ekosysteemeille tai ihmisen terveydelle.<br />

Seurannan avulla pyritään tuottamaan sellaista tietoa, jonka<br />

pohjalta kyseisiä haittoja voidaan mahdollisimman luotettavasti<br />

arvioida.<br />

Laitoksen toiminnan tarkkailu voidaan jakaa käyttötarkkailuun,<br />

päästötarkkailuun ja vaikutusten tarkkailuun. Käyttötarkkailu<br />

on laitoksella tehtävää prosessien tarkkailua, jolla pyritään<br />

eliminoimaan häiriötilanteita. Päästötarkkailu teetetään pääosin<br />

ulkopuolisilla asiantuntijoilla, ja se pitää sisällään näytteenoton,<br />

analysoinnin, tulosten laskemisen ja raportoinnin.<br />

Vaikutustarkkailu on ympäristön tilan velvoitetarkkailua.<br />

Tässä arviointiselostuksessa esitettävää ehdotusta hankkeen<br />

ympäristövaikutuksien tarkkailemiseksi tarkennetaan lupahakemusvaiheessa<br />

ja lopuksi se täsmennetään lupaehtojen<br />

mukaiseksi. Länsi-Suomen ympäristökeskus päättää jätteenpolttolaitoksen<br />

rakentamisen ja toiminnan aikaisen velvoitetarkkailuohjelman<br />

sisällöstä.<br />

11.2 Jätepolttoaineiden laatu<br />

Polttoaineiden määrän ja laadun valvonnasta tullaan määräämään<br />

ympäristöluvassa. Jätepolttoaineiden seurannalla kontrolloidaan<br />

sekä polttoaineen toimituslaatua että polttoprosessissa<br />

aiheutuvia sivuvirtoja. Polttoainevirran seuranta perustuu<br />

mm. punnitukseen ja otantanäytteisiin.<br />

11.3 Savukaasupäästöjen tarkkailu<br />

<strong>Jätteen</strong>polttoasetus edellyttää seuraavien ilmaan johdettavien<br />

epäpuhtauksien jatkuvaa mittausta: typen oksidit (NO ), x<br />

häkä (CO), hiukkasten kokonaismäärä, orgaaniset hiiliyhdisteet<br />

(TOC), suolahappo (HCl), vetyfluoridi (HF) ja rikkidioksidi<br />

(SO ). Määräajoin on mitattava raskasmetallien sekä polyk-<br />

2<br />

loorattujen dioksiinien ja furaanien päästöt. Määräaikaiset<br />

mittaukset on tehtävä ensimmäisen toimintavuoden aikana<br />

kolmen kuukauden välein ja sen jälkeen vähintään kaksi kertaa<br />

vuodessa.<br />

Myös palamistapahtumat muuttujia on mitattava jatkuvatoimisesti:<br />

savukaasujen happipitoisuus ja paine, savukaasujen<br />

lämpötila, lämpötila uunin seinämä vieressä sekä vesihöyryn<br />

määrä.<br />

Laitoksen käytönvalvontajärjestelmän tiedot kootaan tietokantaa,<br />

jonka avulla niitä voidaan jatkuvasti seurata. Käyttö- ja<br />

päästötiedot raportoidaan säännöllisesti viranomaisille jätteenpolttoasetuksen<br />

ja ympäristöluvan edellyttämällä tavalla.<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

11.4 Tuhkien laatu<br />

Laitoksessa muodostuvat polton sivutuotteet (tuhkat) kuuluvat<br />

jätekirjanpidon piiriin. Tuhkasta tehdään laatuanalyysit, joiden<br />

perusteella suunnitellaan jakeiden käsittely.<br />

11.5 Pinta- ja pohjavedet<br />

Hankkeen vaikutuksia lähiympäristön pinta- ja pohjavesiin<br />

esitetään seurattavaksi maastossa tarkemmin valittavien uusien<br />

näytepisteiden vesinäytetulosten avulla. Näytteenoton<br />

painopiste on toinen vesien luontainen valumasuunta kohti<br />

Pilvilampea. Myös lammen vedenlaatua voidaan aika ajoin<br />

(esim. kolmen vuoden välein) seurata. Näin varmistutaan siitä,<br />

että raakavesilähteen olosuhteissa ei hankkeen johdosta<br />

pääse tapahtumaan yllättäviä muutoksia.<br />

Näytteenotto on tarkoituksenmukaista yhdistää Stormossenin<br />

jätteenkäsittelyalueen voimassa olevaan tarkkailuohjelmaan.<br />

11.6 Raportointi<br />

Tarkkailun tuloksista raportoidaan määräajoin. Tarkkailuraportit<br />

laaditaan yleensä vuosittain ja ne ovat julkisia asiakirjoja.<br />

Raportissa esitetään kaikki tarpeelliset johtopäätöksiin vaikuttavat<br />

taustatiedot, kuten poltetun jätteen määrä ja laatu sekä<br />

alueella välivarastoidun tuhkan määrä. Tulosten avulla pyritään<br />

selvittämään jätteenpoltosta aiheutuneiden päästöjen<br />

vaikutukset ympäristön tilaan ja tämän perusteella arvioimaan<br />

vaikutusalueen laajuutta.<br />

Mikäli poikkeavia havaintoja esiintyy (esim. Pilvilampi), niiden<br />

alkuperä selvitetään ja ryhdytään tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin.<br />

63

12. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT,<br />

LUVAT JA PÄÄTÖKSET<br />

Hankkeen toteuttaminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn<br />

lisäksi seuraavia suunnitelmia, lupia, päätöksiä<br />

tai ilmoituksia.<br />

12.1 Kaavojen muuttamisen ja laatimisen tarve<br />

Kaavoitustilannetta on käsitelty kohdassa 6.5.<br />

Seutukaavassa on suunnittelualueelle osoitettu kohdemerkintä<br />

EO-4, kalliokiviaineksen ottamisalue. 24.9.2007 päivätyssä<br />

maakuntakaavaehdotuksessa suunnittelualue on osoitettu<br />

merkinnällä EJ, jätteenkäsittelyalue/jätekeskus. Lisäksi alueelle<br />

on osoitettu kohdemerkintä ej-1, jätteenkäsittelyalue /<br />

energiahuollon jätealue. Merkintää koskevassa määritelmässä<br />

on sovittu muun muassa, että alueelle voidaan sijoittaa<br />

energiantuotantoon tarkoitettu jätteenpolttolaitos. <strong>Jätteen</strong>polttolaitoshanke<br />

on maakuntakaavaehdotuksen mukainen.<br />

Kaavaehdotus oli julkisesti toisen kerran nähtävillä lokakuussa<br />

2007. Tavoitteena on, että maakuntakaavaehdotus on<br />

maakuntavaltuuston hyväksyttävän keväällä 2008 ja saatetaan<br />

sen jälkeen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Kun<br />

maakuntakaava vahvistetaan, niin samanaikaisesti seutukaava<br />

kumotaan. Maakunta- ja seutukaava eivät ole voimassa<br />

alueella, jossa on yleiskaava. Maakuntakaava toimii ohjeena,<br />

kun yleiskaavaa muutetaan.<br />

Suunnittelualueella on voimassa Sepänkylän osayleiskaava,<br />

jonka mukaan alue on jätteenkäsittelyaluetta (EJ). Yleiskaava<br />

on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä<br />

ryhdyttäessä muihin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.<br />

Yleiskaavan merkinnällä EJ osoitetaan jätteiden<br />

varastointiin ja käsittelyyn varatut alueet kuten kaatopaikat<br />

ja jätteen esikäsittelylaitokset. Tällaiselle alueelle voidaan sijoittaa<br />

myös sille soveltuvia jätteen hyödyntämiseen liittyviä<br />

toimintoja.<br />

Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Hankkeesta vastaava<br />

neuvottelee alueen asemakaavoituksesta Mustasaaren<br />

kunnan kanssa.<br />

12.2 Rakennuslupa<br />

Hankkeeseen liittyvät rakennukset tarvitsevat maankäyttö-<br />

ja rakennuslain (119/2001) mukaisen rakennusluvan,<br />

joka haetaan Mustasaaren rakennusvalvontaviranomaiselta.<br />

Maankäyttö- ja rakennuslain 132 §:n mukaisesti on hankkeen<br />

toteuttamisen edellyttämään rakennuslupahakemukseen ja<br />

asemakaavaan liitettävä ympäristövaikutusten arviointiselostus<br />

ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto.<br />

Lisäksi ilmailulain (1242/2005) ja -asetuksen nojalla kaikkien<br />

maanpinnasta yli 30 metriä korkeiden rakennelmien tekeminen<br />

edellyttää ilmailulaitoksen lausuntoa, joka liitetään rakennuslupahakemukseen.<br />

64<br />

12.3 Ympäristölupa<br />

Toiminnolla, johon sovelletaan jätteen polttamisesta annettua<br />

valtioneuvoston asetusta (362/2003), on oltava ympäristölupa.<br />

Lupa tarvitaan myös voimalaitokselle, jonka suurin polttoaineteho<br />

on yli 5 megawattia tai jossa käytettävän polttoaineen<br />

energiamäärä on vuodessa vähintään 54 terajoulea.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitokselle voidaan myöntää hakemuksesta ympäristönsuojelulain<br />

(86/2000) mukainen ympäristölupa, kun<br />

ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättynyt. YVAselostus<br />

ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on<br />

liitettävä ympäristölupahakemukseen. Edellytyksenä luvan<br />

myöntämiselle on muun muassa, et tei hankkeesta aiheudu<br />

yksinään eikä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää<br />

muuta ympäristön pilaantumista eikä maaperän tai<br />

pohjaveden pilaantumista. Ympäristölupaa haetaan Länsi-<br />

Suomen ympäristökeskukselta.<br />

12.4 Kemikaalilain mukainen ilmoitus tai lupa<br />

Käytettävien kemikaalien määrästä riippuen uudelle laitokselle<br />

tulee hakea kemikaaliasetuksen (59/1999) mukaista lupaa<br />

Turvatekniikan keskukselta (jos kemikaalien käsittely ja varastointi<br />

on laajamittaista) tai tulee tehdä ilmoitus palopäällikölle<br />

tai kunnan kemikaaliviranomaiselle (kemikaalien vähäinen käsittely<br />

ja varastointi).<br />

12.5 Muut luvat ja selvitykset<br />

Kaukolämpöjohtojen ja sähköjohtojen edellyttämät luvat<br />

Kaukolämpöjohtojen rakentaminen vaatii maanomistajan<br />

sijoitusluvan. Sähköjohtojen rakentamisessa noudatetaan<br />

sähkömarkkinalain (386/1995) jakeluverkon rakentamista<br />

koskevia periaatteita. Myös sähköjohtojen sijoittaminen vaatii<br />

maanomistajan sijoitusluvan. Tarvittavat luvat kaukolämpö- ja<br />

sähköjohdoille hakee Vaasan Sähkö.<br />

Painelaitteiden vaaran arviointi<br />

Paineastialainsäädännön (869/1999) mukaisesti kattilalaitoksessa<br />

on tehtävä vaaran arviointi, jos siellä on rekisteröitävä<br />

höyrykattila, jonka teho on yli 6 megawattia tai rekisteröitävä<br />

kuumavesikattila, jonka teho on yli 15 megawattia. Vaaran arvioinnista<br />

on käytävä ilmi käyttöön ja tekniikkaan liittyvät vaaratilanteet<br />

ja olosuhteet, joissa onnettomuus on mahdollinen.<br />

Selvitys tehdään Turvatekniikan keskukselle (TUKES).<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

13. OHJAUSRYHMÄ JA PROJEKTIRYHMÄ<br />

Ohjausryhmän kokoonpano YVA-menettelyssä:<br />

Leif Åkers Ab Stormossen Oy<br />

Nina Lindman Ab Stormossen Oy<br />

Jan Teir <strong>Westenergy</strong> Oy Ab<br />

Christel Engman-Andtbacka Länsi-Suomen ympäristökeskus<br />

Päiviö Tokola Länsi-Suomen ympäristökeskus<br />

Helena Granlund Mustasaaren kunta<br />

Timo Martonen Vaasan kaupunki<br />

Pirjo Niemi Pohjanmaan liitto<br />

Antero Isokoski Vestia Oy<br />

Tenho Hakola Lakeuden Etappi Oy<br />

Ossi Suortti Vaasan Sähkö Oy<br />

Fredrik Hagberg Koivulahden jakokunta<br />

Joonas Hokkanen Ramboll Finland Oy<br />

Arvioinnin toteutukseen osallistuu seuraava projektiryhmä:<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab<br />

Jan Teir Toimitusjohtaja<br />

Ab Stormossen Oy<br />

Leif Åkers Toimitusjohtaja<br />

Ramboll Finland Oy<br />

Dos. FT Joonas Hokkanen Projektipäällikkö, ympäristövaikutukset, sosiaaliset<br />

vaikutukset, riskinarviointi<br />

FM Kaisa Torri Projektisihteeri, aineistot, ympäristövaikutukset,<br />

luontovaikutukset<br />

Arkkitehti Soili Lampinen,<br />

RA Matti Kautto<br />

2008 Ramboll Finland Oy<br />

Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne<br />

FK Ari Hanski Vesistövaikutukset<br />

rakennusinsinööri Ari Rinkinen Liikennevaikutukset<br />

tutkimusinsinööri Janne Ristolainen Melumallinnus<br />

FM Hanna Hookana Dioksiinit, furaanit ja raskasmetallit<br />

65

14. LÄHTEITÄ<br />

Connell, D., Lam, P., Richardson B., and Wu, R. 1999. Introduction to<br />

Ecotoxicology. Blackwell Publishing.<br />

Buyukay, M., Lappi, S. ja Pietarila, H. 2008. Stormossenin jätteenpolttolaitoksen<br />

savukaasupäästöjen leviämismallilaskelmat. Ilmatieteen<br />

laitos, Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut.<br />

Förundersökning för avfall till fjärrvärme (Stormossen Ab). Ramboll<br />

Danmark, 2002. (Ei julkinen asiakirja)<br />

Förundersökning för avfall till fjärrvärme (Stormossen Ab). Ramboll<br />

Danmark, 2007. (Ei julkinen asiakirja)<br />

Hoilijoki, T. ja Rintala, J. 1999. Kaatopaikan jätemateriaalin ja olosuhteiden<br />

vaikutus kaatopaikkavesiin – kokemuksia Saksassa. KAATO<br />

2001- hanke. Kirjallisuuskatsaus 30.9.1999.<br />

Jokinen, A., Nygren, N., Haila, Y. ja Schrader, M. 2007. Yhteiseloa<br />

liito-oravan kanssa. Liito-oravan suojelun ja kasvavan kaupunkiseudun<br />

maankäytön tarpeiden yhteensovittaminen. Suomen ympäristö<br />

20/2007.<br />

Jätelaki (1072/1993) ja –asetus (1390/1993).<br />

Jääskeläinen, Syrjänen. Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen<br />

käytännön käsikirja. Rakennustieto Oy, 2003.<br />

Kaartinen, Laine-Ylijoki & Wahlström. <strong>Jätteen</strong> termisen käsittelyn tuhkien<br />

ja kuonien käsittely- ja sijoitusmahdollisuudet. VTT tiedotteita 2411.<br />

Espoo 2007.<br />

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta<br />

käsittelystä ja varastoinnista (59/1999).<br />

Kemikaalilaki (744/1989) ja –asetus (675/1993).<br />

Koivula, J. ja Topp, J. 2002. Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman<br />

seuranta- ja tarkistusraportti. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen<br />

moniste 82/2002.<br />

Kärkkäinen, J. ja Riipinen, J. Kaatopaikan suunnittelua ja YVA, vaikutukset<br />

Vedahuggetin Natura-alueeseen. Suunnittelukeskus 2000.<br />

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920).<br />

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994), laki ympäristövaikutusten<br />

arviointimenettelystä annetun lain muuttami sesta<br />

(267/1999) ja asetus ympäristövaikutusten arviointi menet telystä<br />

(268/1999).<br />

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) sekä –asetus (895/1999).<br />

Matikainen, Jyrki ja Oja, Satu. Vaasan Stormossenin suunnittelualueen<br />

luontoselvitys 2004. Suomen Luontotieto Oy, 2004.<br />

Matikainen, Jyrki ja Oja, Satu. Vaasan Stormossenin suunnittelualueen<br />

linnustoselvitys ja täydennys liito-oravaselvitykseen. Suomen<br />

Luontotieto Oy, 2005.<br />

Myllymaa, T., Tohka, A., Dahlbo, H. ja Tenhunen, J. Ympäristönäkökulmat<br />

jätteen hyödyntämisessä energiana ja materiaalina. Valtakunnallinen<br />

jätesuunnitelma vuoteen 2016, taustaselvitys osa III. Suomen ympäristökeskuksen<br />

raportteja 12/2006.<br />

Paajanen ja Mynttinen 2007. Tietoja kuntien jätehuollosta 2007.<br />

Kuntaliitto.<br />

Paineastialaki (869/1999).<br />

Pohjanmaan maakuntakaava, ehdotus 24.9.2007.<br />

Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.). 2001.<br />

Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen<br />

ympäristökeskus, Helsinki.<br />

Salvor Oy:s behandlingscentral för förorenad jord och industriellt<br />

avfall, beskrivning av miljökonsekvensbedömningen. Stormossen,<br />

Korsholm. Salvor Oy, 2005.<br />

SFS 5875. <strong>Jätteen</strong> jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi.<br />

Laadunvalvontajärjestelmä. Suomen standardisoimisliitto SFS ry.<br />

Vahvistettu 24.1.2000.<br />

66<br />

Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. ja Nironen, M. Direktiivilajien huomioon<br />

ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742.<br />

Suomen ympäristökeskuksen UHEX-tietokanta, rekisteripoiminta.<br />

Teir, Jan. Liiketoimintasuunnitelma, energiaa jätteistä. Vaasan Sähkö,<br />

Stormossen. 15.8.2007. (Ei julkinen asiakirja)<br />

Tekesin teknologiaohjelma: Jätteiden energiakäyttö. 2001.<br />

Terveydensuojelulaki (763/1994) ja –asetus (1280/1994).<br />

Tilastokeskus. Jätetilasto 2006. http://www.tilastokeskus.fi/til/<br />

jate/2006/index.html<br />

Vaasan ilmalaadun vuosiraportti 2006. Vaasan ympäristöosasto.<br />

Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005. Ympäristöministeriö<br />

ja Suomen ympäristökeskus. 1998.<br />

Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 – Taustaraportti.<br />

Kaarina Huhtinen, K., Lilja, R., Sokka, L., Salmenperä, H. ja Runsten,<br />

S.. Suomen ympäristö 16/2007. Suomen ympäristökeskus.<br />

Valtatie 8 parantaminen välillä Kotiranta – Stormossen , Vaasa,<br />

Mustasaari. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Tiehallinto,<br />

Vaasan tiepiiri 2007.<br />

Valtatie 8 parantaminen välillä Kotiranta – Stormossen. Luontoselvitys.<br />

Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 20.8.2007.<br />

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (VN 711/2001).<br />

Valtioneuvoston asetus jätteiden poltosta (VN 362/2003).<br />

Vesanto, Petri 2006. <strong>Jätteen</strong>polton parhaan käytettävissä olevan tekniikan<br />

(BAT) vertailuasiakirjan käyttö suomalaisessa toimintaympäristössä.<br />

Suomen ympäristö 27/2006. <strong>Jätteen</strong>polton BREF 2006.<br />

Yleiskaavamerkinnät ja määräykset (Ympäristöministeriö, alueidenkäytön<br />

osasto, Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 –julkaisusarja,<br />

2003)<br />

Yleiskaavan sisältö ja esitystavat (Ympäristöministeriö, alueidenkäytön<br />

osasto, Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 –julkaisusarja, 2006)<br />

Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta<br />

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja –asetus (169/2000).<br />

Ympäristövaikutusten arviointi. Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset<br />

ja sosiaaliset vaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita<br />

1991:1.<br />

Yrjölä, R. 2000. Melun vaikutus eläimiin, esimerkkinä linnut.<br />

Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, esitelmä Suomen luonnonsuojeluliiton<br />

meluseminaarissa.<br />

Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta: Salvor Oy:n pilaantuneiden<br />

maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelykeskuksen<br />

Stormossenin alueella Mustasaaren kunnassa. 21.6.2005.<br />

Kaartinen. T., Laine-Ylijoki, J. & Wahlström, M. 2007. <strong>Jätteen</strong> termisen<br />

käsittelyn tuhkien ja kuonien käsittely- ja sijoitusmahdollisuudet. VTT<br />

tiedotteita 2411. Espoo 2007.<br />

Stormossen Oy. Pinta- ja pohjavesien tarkkailutulokset ja suotovesipuhdistamon<br />

tarkkailutulokset. Helmikuu 2008.<br />

<strong>Westenergy</strong> Oy Ab, <strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Viite<br />

Hänvisning<br />

Asia<br />

Ärende<br />

Oy Stormossen Ab<br />

Stormossenintie 56<br />

66530 Koivulahti<br />

Paikka/Plats<br />

Vaasa<br />

Päiväys<br />

Datum<br />

<strong>Jätteen</strong> energiakäyttöhankkeen arviointiohjelma 13.11.2007<br />

Lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta<br />

1 HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY<br />

Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka • 020 490 109<br />

Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169<br />

kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu<br />

PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu<br />

Koulukatu/Skolhusgatan 19<br />

Dnro<br />

Dnr<br />

9.1.2007 LSU-2007-R-41(531)<br />

Ab Stormossen Oy on hankkeesta vastaavana toimittanut 14.11.2007 Länsi-Suomen ympäristökeskukseen<br />

ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (468/1994,<br />

muutos 267/1999, muutos 458 / 2006) mukaisen arviointiohjelman<br />

JÄTTEEN ENERGIAKÄYTTÖHANKKEESTA.<br />

Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja hankkeella on, mitä<br />

ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää ja millä menetelmillä selvitykset tehdään.<br />

Hankkeen tavoitteena on saada yhdyskuntajätteen ja muun jätteen energiasisältö hyötykäyttöön kaukolämpönä<br />

ja sähkönä ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla Etelä- Pohjanmaan,<br />

Keski- Pohjanmaan, ja Pohjanmaan maakuntien sekä Pohjois- Pohjanmaan eteläisen osan ja mahdollisesti<br />

muidenkin lähellä olevien alueiden osalta valtakunnallisten jätehuollon tavoitteiden saavuttamiseksi.<br />

Polttolaitoksessa hyödynnetään syntypaikkalajiteltua jätettä, josta on poistettu suurin osa orgaanisesta<br />

jätteestä.<br />

Hankkeesta vastaava Ab Stormossen Oy<br />

Stormossenintie 56<br />

66 530 Koivulahti<br />

Konsultti Ramboll Finland Oy<br />

Terveystie 2<br />

15870 HOLLOLA<br />

Yhteysviranomainen Länsi-Suomen ympäristökeskus<br />

PL 262<br />

65101 VAASA

2/12<br />

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja<br />

hankkeella on, mitä ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää ja millä menetelmillä sekä miten arviointimenettely<br />

tullaan järjestämään. Arviointiohjelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella<br />

laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista<br />

sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista.<br />

Yhteysviranomainen kokoaa eri tahoilta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta oman lausuntonsa,<br />

jossa tarkastellaan arviointiselostusta koskevien YVA- asetuksen mukaisten sisällöllisten vaatimusten<br />

toteutumista. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto liitetään mahdollisiin<br />

lupa- tai muihin hankkeen toteuttamista edellyttäviin hakemuksiin.<br />

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavina vaihtoehtoina ovat tässä hankkeessa<br />

Vaihtoehto 1<br />

Energiajätteen polttolaitoksen rakentaminen suunnitellulla tavalla Stormossenin alueelle Mustasaaren<br />

kunnassa siten, että vastaanotettava jätemäärä on 120 000 tonnia vuodessa.<br />

Vaihtoehto 2<br />

Energiajätteen polttolaitoksen rakentaminen suunnitellulla tavalla Stormossenin alueelle Mustasaaren<br />

kunnassa siten, että vastaanotettava jätemäärä on 150 000 tonnia vuodessa.<br />

Vaihtoehto 3<br />

Hankkeen toteuttamatta jättäminen eli ns nollavaihtoehto<br />

Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset<br />

Ympäristövaikutusten arviointi ; Hanke luetaan YVA-asetuksen 6 §:n hankeluettelon kohtaan ”11)<br />

jätehuolto ... 11 b) muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset, joiden mitoitus on enemmän<br />

kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa”. Hanke on siten pakollisesti yva- arvioinnin piiriin kuuluva.<br />

Kaavojen muuttamisen ja laatimisen tarve<br />

Seutukaavassa on suunnittelualueelle osoitettu kohdemerkintä EO-4, kalliokiviaineksen ottamisalue.<br />

24.9.2007 päivätyssä maakuntakaavaehdotuksessa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä EJ, jätteenkäsittelyalue/jätekeskus.<br />

Lisäksi alueelle on osoitettu kohdemerkintä ej-1, jätteenkäsittelyalue / energiahuollon<br />

jätealue. Merkintää koskevassa määritelmässä on sovittu muun muassa, että alueelle voidaan sijoittaa<br />

energiantuotantoon tarkoitettu jätteenpolttolaitos.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitoshanke on maakuntakaavaehdotuksen mukainen. Kaavaehdotus oli julkisesti toisen kerran<br />

nähtävillä lokakuussa 2007. Tavoitteena on, että maakuntakaavaehdotus on maakuntavaltuuston hyväksyttävän<br />

keväällä 2008 ja saatetaan sen jälkeen ympäristöministeriön vahvistettavaksi.<br />

Kun maakuntakaava vahvistetaan, niin samanaikaisesti seutukaava kumotaan. Maakunta- ja seutukaava<br />

eivät ole voimassa alueella, jossa on yleiskaava. Maakuntakaava toimii ohjeena, kun yleiskaavaa muutetaan.<br />

Suunnittelualueella on voimassa Sepänkylän osayleiskaava, jonka mukaan alue on jätteenkäsittelyaluetta<br />

(EJ). Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekäryhdyttäessä muihin toimenpiteisiin<br />

alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaavan merkinnällä EJ osoitetaan jätteiden varastointiin ja<br />

käsittelyyn varatut alueet kuten kaatopaikat ja jätteen esikäsittelylaitokset. Tällaiselle alueelle voidaan<br />

sijoittaa myös sille soveltuvia jätteen hyödyntämiseen liittyviä toimintoja.

3/12<br />

Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Hankkeesta vastaava neuvottelee alueen asemakaavoituksesta<br />

Mustasaaren kunnan kanssa.<br />

Rakennuslupa<br />

Hankkeeseen liittyvät rakennukset tarvitsevat maankäyttö-ja rakennuslain (119/2001) mukaisen rakennusluvan,<br />

joka haetaan Mustasaaren rakennusvalvontaviranomaiselta. Maankäyttö- ja rakennuslain 132 §:n<br />

mukaisesti on hankkeen toteuttamisen edellyttämään rakennuslupahakemukseen ja asemakaavaan liitettävä<br />

ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto.<br />

Ilmailulain (1242/2005) ja -asetuksen nojalla kaikkien maanpinnasta yli 30 metriä korkeiden rakennelmien<br />

tekeminen edellyttää ilmailulaitoksen lausuntoa, joka liitetään rakennuslupahakemukseen.<br />

Ympäristölupa; Toiminnolla, johon sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta<br />

(362/2003), on oltava ympäristölupa. Lupa tarvitaan myös voimalaitokselle, jonka suurin polttoaineteho<br />

on yli 5 megawattia tai jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa vähintään 54 terajoulea.<br />

<strong>Jätteen</strong>polttolaitokselle voidaan myöntää hakemuksesta ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupa,<br />

kun ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättynyt. YVA- selostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen<br />

lausunto on liitettävä ympäristölupahakemukseen. Edellytyksenä luvan myöntämiselle<br />

on muun muassa, ettei hankkeesta aiheudu yksinään eikä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää<br />

muuta ympäristön pilaantumista eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Ympäristölupaa<br />

haetaan Länsi- Suomen ympäristökeskukselta.<br />

Kemikaalilain mukainen ilmoitus tai lupa<br />

Käytettävien kemikaalien määrästä riippuen uudelle laitokselle tulee hakea kemikaaliasetuksen (59/1999)<br />

mukaista lupaa Turvatekniikan keskukselta (jos kemikaalien käsittely ja varastointi on laajamittaista) tai<br />

tulee tehdä ilmoitus palopäällikölle tai kunnan kemikaaliviranomaiselle (kemikaalien vähäinen käsittely<br />

ja varastointi).<br />

Muut luvat ja selvitykset<br />

Kaukolämpöjohtojen ja sähköjohtojen edellyttämät luvat<br />

Kaukolämpöjohtojen rakentaminen vaatii maanomistajan sijoitusluvan. Sähköjohtojen rakentamisessa<br />

noudatetaan sähkömarkkinalain (386/1995) jakeluverkon rakentamista koskevia periaatteita. Myös sähköjohtojen<br />

sijoittaminen vaatii maanomistajan sijoitusluvan. Tarvittavat luvat kaukolämpö- ja sähköjohdoille<br />

hakee Vaasan Sähkö.<br />

Päästölupa<br />

Voimalaitos tarvitsee päästökauppalain (683/2004) mukaisen kasvihuonekaasujen päästöluvan.<br />

Painelaitteiden vaaran arviointi<br />

Paineastialainsäädännön (869/1999) mukaisesti kattilalaitoksessa on tehtävä vaaran arviointi, jos siellä on<br />

rekisteröitävä höyrykattila, jonka teho on yli 6 megawattia tai rekisteröitävä kuumavesikattila, jonka teho<br />

on yli 15 megawattia. Vaaran arvioinnista on käytävä ilmi käyttöön ja tekniikkaan liittyvät vaaratilanteet<br />

ja olosuhteet, joissa onnettomuus on mahdollinen .Selvitys tehdään Turvatekniikan keskukselle (TUKES).<br />

2 ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN<br />

Arviointiohjelma on kuulutettu 19.11.2007 -19.12.2007 Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan<br />

virallisella ilmoitustaululla ja lisäksi se on ollut nähtävillä Vaasan kaupungin pääkirjastossa. Vaasan<br />

kaupungin ympäristötoimistossa, Mustasaaren kunnan kirjastossa sekä Ab Stormossen Oy:n toimistossa.<br />

Ohjelma on ollut esillä myös nettiosoitteessa www.ymparisto.fi/lsu > ympäristönsuojelu > ym-

4/12<br />

päristövaikutusten arviointi ja kuulutus on julkaistu alueella ilmestyvissä sanomalehdissä Pohjalainen<br />

ja Vasabladet.<br />

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointia käsittelevä tiedotus- ja keskustelutilaisuus on pidetty Mustasaaressa<br />

Botnia- hallilla 27.11.2007 .<br />

Arviointiohjelmasta on pyydetty lausunnot Pohjanmaan Liitolta, Vaasan kaupungilta, Mustasaaren<br />

kunnalta Länsi- Suomen lääninhallitukselta (sosiaali- ja terveysosasto ), Pohjanmaan TE- keskuksen<br />

kalatalousyksiköltä, Vaasan tiepiiriltä, Museovirastolta, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan<br />

piiriltä.<br />

Yhteysviranomaiselle on toimitettu yhteensä 5 lausuntoa, sekä 10 erillistä mielipidettä keskustelutilaisuudessa<br />

jaettua lomaketta käyttäen.<br />

3 YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ<br />

Museovirasto on lausunnossaan todennut, että arviointiohjelmassa on asianmukaisesti huomioitu<br />

suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat muinaismuistolain ( 295/63) rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset.<br />

Varsinaisella hankealueella ei tunneta muinaisjäännöksiä.<br />

Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry<br />

Lausunnonantaja on todennut, että kyse on valtakunnallisesta suuntautumisesta kohti lisääntyvää jätteidenpolttoa.<br />

Hankkeet pitävät kuitenkin sisällään ongelmia ja lainsäädännöllisiä epäkohtia. Jätteiden<br />

aineellinen hyödyntäminen ei toteudu kun vaihtoehtona on polton helppous. Myöskään poltto ei<br />

ohjaa jätteen määrän vähentämiseen koska polttolaitosten on saatava raaka- ainetta kapasiteetilleen.<br />

Lausunnonantaja suhtautuu hyvin varauksellisesti jätteenpolttoon.<br />

Stormossenin hankken osalta lausunnonantaja toteaa mm<br />

- Stormossenin hankkeen takia Ahlholmens Kraft joutuisi luopumaan osasta poltettavaa jätejaettaan,<br />

joka ei ole tarkoituksenmukaista.<br />

-Tarkasteluvaihtoehdoissa tulee ottaa huomioon arinakattilalaitosta paremman tekniikan käyttömahdollisuudet.<br />

Toteutusvaihtoehtoja tulee tarkastella laajasti<br />

- On selvitettävä onko biokaasua saatavissa realistisesti tukipolttoaineeksi riittävää määrää. Fossiilisten<br />

käyttö ei ole järkevää.<br />

- Poltossa ja savukaasujen puhdistuksessa ym muodostuvien jätteiden määrä ja laatu . Loppusijotusvaihtoehdot<br />

merkittävä asia.<br />

- Hankkeelle käytännössä vain yksi vaihtoehto<br />

- Natura- alueen ja Vaasan raakavesialtaiden / Pilvilammen läheisyys huolettaa<br />

- laitoksen ilmakuormitus saattaa olla merkittävä, erityisesti dioksiini-, furaani- ja klooripäästöt.<br />

Keskieurooppalaiset korkeat veren ja äidinmaidon dioksiinipitoisuudet johtuvat WHO:n mukaan lähinnä<br />

jätteenpoltosta. Suomi toistaiseksi säilynyt melko puhtaana.<br />

- Häiriöherkkien savukaasunpuhdistuslaitteiden riskiä tarkasteltava<br />

- Liikenteen lisääntyminen yli 100 % nykyisestä, selvitettävä<br />

- Syntypaikkalajitellun jätteen puhtauden varmistus oltava riittävän hyvä. On selvitettävä miten puhdasta<br />

ja polttokelpoista jätettä aiotaan todella saada tuotettua. Poltettavan jätteen laatu ei saa jäädä<br />

jätteen tuottajan vastuulle. Tarvittaessa esitettävä riittävät suunnitelmat esikäsittelystä.<br />

- Savukaasujen mallintaminen tehtävä luotettavin menetelmin, erityisesti luotettavat arviot laskeumista.<br />

- Esitettävä luotettavat tarkastelutavat luontoon kohdistuvien päästöjen arvioimiseksi.<br />

- Vaikutukset nykyiseen jätehuoltoon tulee tarkastella erityisellä kriittisyydellä. Puolueettomasti ja<br />

tasapuolisesti.<br />

- Epävarmuustekijöihin tulee huomioida jätemäärien mahdolliset muutokset lainsäädännön ja jätteiden<br />

kierrätyksen tehostuessa.

Vaasan kaupunki / Rakennus- ja ympäristölautakunta<br />

5/12<br />

Kaupungin lausunnossa todetaan, että arviointiohjelmassa on esitetty ympäristövaikutusten arviointi<br />

melko kattavasti. Ohjelmassa ei ole kuitenkaan viitattu 2,5 km etäisyydellä suunnitellusta laitoksesta<br />

sijaitsevan, Vaasan raakavesialtaana toimivan Pilvilammen erityisen suojelun tarpeeseen. Arviointiohjelmaan<br />

tulee lisätä arvio laitoksen vaikutuksista Pilvilammen veden laatuun laitoksen normaalikäynnin<br />

sekä laitoksella tapahtuvan häiriötilanteen johdosta.<br />

Mustasaaren kunta / Rakennus – ja valvontalautakunta<br />

Selvityksien, jotka ohjelman pohjalta laaditaan voidaan katsoa olevan riittäviä ympäristön kannalta.<br />

( käännös kirjoittajan)<br />

Tiehallinto / Vaasan tiepiiri<br />

Vaasan tiepiirillä ei ole huomautettavaa Ab Stormossen Oy:n jätteen energiakäyttöhankkeen YVAarviointiohjelmasta.<br />

Valtatie 8 Sepänkylän ohikulkutien linjausvaihtoehdon valinnan jälkeen Vaasan<br />

tiepiiri haluaa antaa lausuntonsa arviointiselostusvaiheessa.<br />

Mielipiteensä hankkeesta ilmaisi yhteensä 10 kansalaista käyttäen tiedotustilaisuudessa jaettua<br />

lomaketta.<br />

Mielipide 1. ( jätetty 30.11.2007 )<br />

Mielipiteen esittäjä tuntee alueen hyvin virkistys- ja retkeilymielessä. Ei asu lähellä alueetta. Hankkeen<br />

vaikutuksista on lomakkeella 18 negatiivista / 2 positiivista merkintää. Negatiivisista merkinnöistä<br />

13 on tärkeää, 4 melko tärkeää ja 1 ( vaikutus kaupungin/ kunnan imagoon ) ei lainkaan tärkeä.<br />

Positiiviset merkinnät ( elinkeinoelämä, työllisyys ) vastaaja näkee aika tärkeiksi. Vastaaja näkee positiivisena,<br />

että muuta polttoainetta säästyy, negatiivisena että ilmapäästöt huonontavat ilman laatua<br />

sekä laitoksen että lisääntyvän liikenteen kautta.<br />

Kasvillisuus ja eläimistö eivät ehdottomasti saa kärsiä hankkeesta. Tuhkan sijoittaminen on selvitettävä<br />

ennen investointipäätöstä. Veden laatua Finnbäckenissä täytyy seurata, tänään ei liene mitään kontrollia<br />

siitä mitä puroon virtaa.<br />

Mielipide 2. (jätetty 4.12.2007)<br />

Mielipiteen esittäjä tuntee alueen hyvin . Ei asu lähellä alueetta. Liikkuu alueella vuosittain työnsä takia.<br />

Hankkeen vaikutuksista on lomakkeella 8 negatiivista / 3 positiivista merkintää. Negatiivisista<br />

merkinnöistä 1 on tärkeä ( pinta- ja pohjavedet ), 3 melko tärkeää ( liikenne , ulkoilu, ilman laatu) ja<br />

3 ei lainkaan tärkeä ( maisema, haju, melu ). Positiivisista merkinnöistä vastaaja näkee 1 aika tärkeäksi<br />

( kaupungin/kunnan imago ) ja 2 ei lainkaan tärkeiksi ( työllisyys, kunnallistalous ). Vastaaja on<br />

laatinut arvioinnit suhteuttamalla vaikutukset luonnontilaan. Jätehuollon kannalta alue on vastaajan<br />

mielestä erinomainen ja periaatteessa kaikki muut alueet ovat huonompia. Esimerkiksi vaikutus pintaja<br />

pohjavesiin Stormossenilta on luonnontilaiseen metsään verrattuna (tietysti) negatiivinen, mutta se<br />

on positiivinen jos verrataan kaatopaikkaan.<br />

Vastaaja näkee positiivisena jätteiden suuremman hyötykäytön. Pienemmän kaatopaikkatarpeen, josta<br />

seurauksena pienempi jätevesimäärä. Toivottavasti suurempi kaukolämmön rakentaminen Vaasan<br />

seudulla. Positiivinen imago alueelle. Myöskin ympäristön kannalta parempi vaihtoehto jätteen käsittelylle.

Huomioonotettavia seikkoja ovat;<br />

- Ettei materiaalin (hyöty)käyttö vähene<br />

- Että vaivaudutaan vastaamaan asiallisesti kansalaisten huoleen ja selitetään mistä on kysymys. Syntyy<br />

helposti väärinkäsityksiä, kun kansa ei tiedä vaan lähinnä uskoo.<br />

– Tehtäköön mielellään yksinkertaínen laskelma liikenteen ympäristönäkökohdista nykytilanteeseen<br />

ja tulevaan verraten, sekä kuinka suuri on jätekuljetusten osuus kokonaisliikennemääristä alueella.<br />

- Tavalliselle ihmiselle voi esimerkiksi 10 -6 olla vaikea ymmärtää. Mieluummin kirjoitettava<br />

miljoonasosa, tai 1/ 1000 000.<br />

Mielipide 3. (jätetty 5.12.2007)<br />

6/12<br />

Mielipiteen esittäjä tuntee alueen, mutta ei tarkemmin. Ei asu lähellä alueetta. Liikkuu alueella kuukausittain<br />

ulkoilemassa. Hankkeen vaikutuksista on lomakkeella 0 negatiivista / 2 positiivista merkintää<br />

( maisema, vaikutus maa- alueen käyttöön ) . Tärkeitä ovat vaikutukset hajuun, pinta- ja pohjavesiin,<br />

turvallisuuteen roskaantumiseen . ilman laatuun, meluun, työllisyyteen, kasvistoon ja eläimistöön<br />

sekä jätehuollon kustannuksiin. Muiden vaikutuksien merkitystä vastaaja pitää vaikeana arvioida.<br />

Mielipide 4. (jätetty 5.12.2007)<br />

Mielipiteen esittäjä tuntee alueen, mutta ei tarkemmin. Vastaaja ei käytä aluetta muutoin kuin jäteaseman<br />

palveluksia käyttäen.<br />

Hankkeen vaikutuksista on lomakkeella 13 negatiivista / 7 positiivista merkintää. Negatiivisista merkinnöistä<br />

0 on tärkeää, 7 melko tärkeää ( liikenne, ulkoilu, turvallisuus, ilman laatu, linnusto, kasvisto<br />

ja eläimistö, jätehuollon kustannukset ) ja 6 ei lainkaan tärkeää ( maisema, haju, asuminen, pinta- ja<br />

pohjavedet, melu, kiinteistöjen arvo ). Positiivisista merkinnöistä (7) vastaaja näkee 5 tärkeiksi<br />

( roskaantuminen, elinkeinoelämä, työllisyys, kunnallistalous, kunnan / kaupungin imago), 2 aika tärkeiksi<br />

( maa- alueen käyttö, työ).<br />

Positiivisena vastaaja näkee pienemmän riippuvuuden fossiilista polttoaineista.<br />

Huomioitavaa on savukaasujen sisältö, koska se on ainut mikä voi levitä kontrolloimattomasti.<br />

Mielipide 5. (jätetty 5.12.2007)<br />

Mielipiteen esittäjä tuntee alueen hyvin . Ei asu lähellä alueetta. Liikkuu alueella harvemmin työn,<br />

työmatkojen ja alueen lähellä retkeilyn takia.<br />

Hankkeen vaikutuksista on lomakkeella 8 negatiivista / 7 positiivista merkintää sekä 5 "välimaaston"<br />

merkintää. Negatiivisista merkinnöistä 1 on tärkeä ( vaikutukset kasvistoon ja eläimistöön), 4 melko<br />

tärkeää (haju, liikenne, retkeily, melu, ) ja 1 ei lainkaan tärkeä ( asuminen ). Positiivisista merkinnöistä<br />

vastaaja näkee 3 tärkeiksi ( roskaantuminen, työllisyys, jätehuollon kustannukset) ja 3 aika tärkeäksi<br />

( työ, kiinteistöjen arvo, kunnan/kaupungin imago )ja 0 ei lainkaan tärkeiksi.<br />

Vastaaja näkee positiivisena että yhä enemmän jätteitä pystytään hyötykäyttämään ja vähemmän sijoitetaan<br />

kaatopaikalle. Vaikuttaa jätteistä perittäviin maksuihin.<br />

Huomioonotettavaa on että laitos sijoittuu aika lähelle Natura- 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Miten<br />

laitos vaikuttaa tuohon suojelualueeseen ?<br />

Mielipide 6. (jätetty 7.12.2007)<br />

Mielipiteen esittäjä tuntee alueen hyvin . Liikkuu alueella kuukausittain hiihtäen ja kävellen, retkeillen<br />

ja tarkkaillen luontoa.

7/12<br />

Hankkeen vaikutuksista on lomakkeella 3 negatiivista ( maisema, roskaantuminen ja jätehuollon kustannukset)<br />

/ 1 positiivinen merkintä ( kunnan imago )<br />

Tärkeitä ovat vaikutukset maankäyttöön ja hajuun, retkeilyyn, ilman laatuun, linnustoon, kiinteistöjen<br />

arvoon, elinkeinoihin, kasvistoon ja eläimistöön. Melko tärkeitä vaikutukset asumiseen , pinta- ja pohjavesiin,<br />

meluun, ei lainkaan tärkeitä vaikutukset liikenteeseen, turvallisuuteen. Vastaaja pitää vaikeana<br />

arvioida vaikutuksia työhön, työllisyyteen, kunnallistalouteen.<br />

Vastaajan näkemyksen mukaan kierrätyksestä hyötyy, jos vaikutukset tutkitaan tarkkaan etukäteen.<br />

Vastaaja ei näe hankkeesta kielteisiä vaikutuksia. Haju- pöly- ja meluasiat ovat sellaisia, joita suunnitelma<br />

ei saa muuttaa. ( Tarkoittanee huonontaa)<br />

Mielipide 7. (jätetty 11.12.2007)<br />

Mielipiteen esittäjä tuntee alueen hyvin . Liikkuu alueella vuosittain hiihtäen ja kävellen, retkeillen ja<br />

virkistäytyen. Talvella metsällä.<br />

Hankkeen vaikutuksista on lomakkeella 8 negatiivista / 11 positiivinen merkintää . Negatiivisista<br />

merkinnöistä 5 on tärkeää ( vaikutukset hajuun, liikenteeseen, roskaantumiseen, ilman laatuun, meluun<br />

) , 2 melko tärkeää ( pinta- ja pohjavedet sekä kiinteistöjen arvo ) . Positiivisista merkinnöistä<br />

vastaaja näkee 3 tärkeiksi ( turvallisuus, linnusto, työllisyys) ja 3 melko tärkeäksi ( maisema, maaalueen<br />

käyttö, asuminen, retkeily, elinkeinot, kunnallistalous, kunnan imago, jätehuollon kustannukset<br />

)<br />

Myönteisenä vastaaja näkee, että käsittelemätön jäte vähenee ja saadaan hyötyenergiaa.<br />

Olemassa olevia virkistysalueita ei suunnitelma saa muuttaa.<br />

Huomioonotettavia seikkoja ovat<br />

- liikenteen määrän lisääntyminen ; Sepänkylän ohikulkutien tulisi olla valmis polttolaitoksen valmistuessa.<br />

Mielipide 8. (jätetty 12.12.2007)<br />

Mielipiteen esittäjä tuntee alueen hyvin . Liikkuu alueella kuukausittain virkistäytyen ja käyttää aluetta<br />

rajanaapurina metsänhoidon vuoksi.<br />

Hankkeen vaikutuksista on lomakkeella 19 negatiivista / 1 positiivinen merkintä ( kunnallistalous ) .<br />

Negatiivisista merkinnöistä 8 on tärkeää ( vaikutukset hajuun, asumiseen, pinta- ja pohjavesiin, retkeilyyn,<br />

turvallisuuteen, roskaantumiseen, ilman laatuun, kasvistoon ja eläimistöön), 5 melko tärkeää (<br />

maisema, liikenne, linnusto, elinkeinot, kunnan imago ) 2 ei lainkaan tärkeitä ( työ, kiinteistöjen arvo)<br />

. Ainoan positiivisista merkinnän ( kunnallistalous ) vastaaja näkee melko tärkeäksi<br />

Myönteisenä vastaaja näkee säilytettävän jätevuoren pienenemisen nykyiseen verrattuna.<br />

Kielteistä on että<br />

- saasteet tulevat omaan elinympäristöön entistä enemmän savun ja mahdollisten myrkkykassujen<br />

muodossa<br />

- enää ei tarvitse lähteä omaan metsään nauttimaan luonnosta, varsinkin lämpimällä ilmalla on epämiellyttävä<br />

löyhkä metsässä.<br />

– aiemmin saimme poimia marjoja omasta metsästä, nyt ei poimiminen tule kysymykseen hajun<br />

vuoksi joka alueella on ( onko marjoja edes turvallista syödä )<br />

Suunnitelman takia luonto ei saa muuttua, siihen kuuluu myös hengitysilman laatu, juomavesi.

8/12<br />

Huomioonotettavaa on että polttolaitoksesta leijuu nokea savukaasujen mukana vaikka siinä on tuhkanerotin.<br />

Pohjoisella ilmavirtauksella suunta on Pilvilammelle, josta kaupungin vesihuolto on täysin<br />

riippuvainen. Onko Vaasan veden puhdistuslaitteisto kykenevä selviytymään tästä lisäkuormasta.<br />

Kuinka tapahtuu polttolaitoksen viikottainen puhdistus ns "nokitus" ? Miten toimitaan laitoksen huollon<br />

( seisokkien ) aikana ?<br />

Polttolaitos on varmaan nykyaikaa, mutta ei näin lähelle asutusta, vaikka Ruotsissa on vastaava laitos<br />

kylän keskellä, niin se ei takaa sitä, että ratkaisu olisi oikea.<br />

Ruotsalaiset ovat ennenkin tehneet paljon virheitä, ei pidä matkia heitä !<br />

Mielipide 9. (jätetty 19.12.2007)<br />

Mielipiteen esittäjä tuntee alueen hyvin . Liikkuu alueella vuosittain virkistäytyen, sekä metsänomistajana<br />

. Asuu läheisyydessä ( Gerby )<br />

Hankkeen vaikutuksista on lomakkeella 0 negatiivista / 12 positiivinen merkintää . Positiivisista<br />

merkinnöistä vastaaja näkee 15 tärkeiksi ja 4 melko tärkeäksi<br />

Myönteisenä vastaaja näkee, jätteiden poltto on paras vaihtoehto.<br />

Negatiivisena vaikutuksena vastaaja näkee ilmaepäpuhtaudet<br />

Mielipide 10. (jätetty 19.12.2007)<br />

Mielipiteen esittäjä tuntee alueen hyvin . Liikkuu alueen ohi viikoittain työmatkoilla, ja alueella kuukausittain<br />

hiihtäen ja kävellen, retkeillen ja tarkkaillen luontoa. ( metsästäen)<br />

Hankkeen vaikutuksista on lomakkeella 12 negatiivista / 6 positiivinen merkintää.<br />

Negatiivisista merkinnöistä 2 on tärkeää ( vaikutukset linnustoon sekä kasvistoon ja eläimistöön) 7<br />

melko tärkeää (haju, pinta- ja pohjavedet, liikenne, retkeily, roskaantuminen, melu, jätehuollon kustannukset<br />

). Ei lankaan tärkeitä ovat negatiivisista vaikutuksista kiinteistöjen arvo. Vaikeita arvioida<br />

ovat negatiivisista vaikutuksista asuminen.<br />

Positiivisista merkinnöistä vastaaja näkee 1 tärkeäksi ( kunnan imago) ja 1 melko tärkeäksi ( työllisyys<br />

) Ei lainkaan tärkeitä ovat positiivisista vaikutuksista vaikutukset maisemaan, maa- alueiden<br />

käyttöön, turvallisuuteen, kiinteistöjen arvoon, kunnallistalouteen. Vaikeita arvioida ovat positiivisista<br />

vaikutuksista elinkeinot.<br />

Myönteisenä vastaaja näkee hajuhaittojen vähenemisen ja kaatopaikkojen tarpeen vähenemisen.<br />

Negatiivisena vaikutuksena vastaaja näkee hankkeen vähentävän vahinkoeläinten määrää alueella; varis,<br />

kettu, supi.<br />

Suunnitelma ei saa muuttaa riistan hoitoa alueella.<br />

Huomioonotettavaa on että rakennuksen tulisi olla maastoon ( ? / epäselvä sana) ym sopiva koska se<br />

tulee olemaan korkea.<br />

4 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO<br />

Selvitysten tekemisessä ja arviointiselostuksen laadinnassa tulisi sen lisäksi mitä arviointi- ohjelmassa on<br />

sanottu, kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin.

Hankkeen kuvaus ja arvioitavat vaihtoehdot<br />

Arviointiohjelmassa on esitetty tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta,<br />

sijainnista sekä vaihtoehdoista.<br />

9/12<br />

Nollavaihtoehto; Hankeen toteuttamatta jättäminen eli ns. 0- vaihtoehto. Ohjelmassa todetaan, että<br />

"tässä vaihtoehdossa poltettavat jätteet sijoitetaan alkuvaiheessa kaatopaikalle, mutta jonkin aikajänteen<br />

sisällä palava jäte kuljetetaan jonkun muun toimijan energian tuotantolaitokseen."<br />

Huomioon ottaen jätteiden energiahyödyntämisestä käytävän vilkkaan keskustelun valtakunnassa lienee<br />

nollavaihtoehdossa tulevaisuudessa mahdollisia erilaiset vaihtoehtoiset kehityskulut, joiden arviointi<br />

tämän YVA: n yhteydessä ei liene mahdollista.<br />

Hankevaihtoehdot: Ohjelmassa tutkitaan kaksi vaihtoehtoa vastaanotettavan jätemäärän suhteen,<br />

suurempi 150 000 tonnia vuodessa ja pienempi 120 000 tonnia vuodessa. Määrät muodostuvat hankkeeseen<br />

osallistuvien jätehuoltoyhtiöiden arvioidun poltettavan jätemäärän ylä- ja alarajoista.<br />

Hankkeeseen poltettavaa jätettä toimittavien jäteyhtiöiden lopullinen määrä ja yhtiöt todetaan selviävän<br />

myöhemmin. Arvioinnin rajaaminen esitetyllä tavalla asetta ylärajan laitoksessa käsiteltävälle<br />

jätemäärälle. Jos laitoksessa myöhemmin haluttaisiin polttaa enemmän kuin nyt esitetty ylärajan<br />

mukainen määrä, tulisi uusi YVA- tehdä yva- lain 4 §:n mukaan "…hankkeen olennaiseen muutokseen,<br />

joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset<br />

huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä<br />

haitallisia ympäristövaikutuksia."<br />

Arviointiohjelmassa on kartalla esitetty kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikka laitokselle. Nämä ovat<br />

kiinni toisissaan olevia alueita. Hankkeen toteutusvaihtoehdot ovat käytännössä siinä määrin lähellä<br />

toisiaan, että niitä ei ole helppoa mieltää todellisiksi vaihtoehdoiksi toisilleen, vaan kysymys on saman<br />

vaihtoehdon eri muunnelmista.<br />

Hankkeen edellyttämistä suunnitelmista, luvista ja niihin rinnastettavista päätöksistä on<br />

esitetty riittävät tiedot. Hankkeen tarve ja tavoitteet on perusteltu ymmärrettävästi.<br />

Hankkeen sijainti ja maankäyttötarve on esitetty asianmukaisesti eikä hankkeen toteuttaminen<br />

ole ristiriidassa alueen kaavoituksen kanssa. Asemakaavan laatimistarve on kuitenkin selvitettävä.<br />

Hankkeen keskeiset tekniset ratkaisut perustuvat valittuun arinapolttomenetelmään, jota valintaa ei<br />

ole tarkemmin selostettu. Selostuksessa on syytä esittää valinnan perustelut, muiden vaihtoehtoisten<br />

polttotekniikoiden hylkäämisperusteet sekä ratkaisun suhde voimassa olevaan lainsäädäntöön.<br />

Kuvaus toiminnasta on esitetty pääosin varsin yleispiirteisesti. Koska kysymyksessä on Suomessa<br />

vähemmän käytetyn jätehuoltoratkaisun vaikutusten pohtiminen, arviointiselostuksessa toiminnan eri<br />

osa- alueita on syytä selostaa seikkaperäisesti ja ymmärrettävästi, jotta merkittävien ympäristövaikutusten<br />

tunnistaminen on mahdollista.<br />

Hankkeen liittyminen Stormossenin alueen nykyiseen jätehuoltotoimintaan on syytä kuvata havainnollisesti<br />

ja riittävän yksityiskohtaisesti.<br />

Laitoksessa poltettavaksi suunnitellun jätteen laadunvarmistuksessa sovellettavista menetelmistä on<br />

tarpeen esittää huolellinen selvitys.<br />

Kaikkien laitoksessa toteutettavien teknisten ratkaisujen ja toimintamallien suhde parhaan käyttökelpoisen<br />

tekniikan ( BAT) käyttämisen vaatimukseen on syytä selvittää ja perustella.<br />

Ympäristön nykytilan yleiskuvaus<br />

Ohjelmassa on hankkeen ympäristöä koskeva nykytilan kuvaus pääosin riittävän kattava ja tarkka.

10/12<br />

Pintavesiä koskevaan kuvaukseen liittyen Pilvilammen merkitys Vaasan kaupungin vedenotolle on<br />

tärkeää huomioida arviointiselostuksen laatimisvaiheessa.<br />

Arvioitavat ympäristövaikutukset<br />

Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat ja arvioinnin eteneminen vuorovaikutteisena prosessina on ohjelmassa<br />

kuvattu hyvin.<br />

Tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston<br />

hankinnassa ja arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä oletuksista on esitetty pääosin<br />

riittävästi. Lähtötietoihin on syytä lisätä Pilvilampea ja sen merkitystä Vaasan vedenhankinnalle<br />

koskevat tiedot.<br />

Hankkeen rakentamisaikaisten vaikutusten arvioinnin voidaan ohjelmassa katsoa olevan kunnossa<br />

Vaikutukset ilmapäästöihin; Leviämislaskelmiin käytettävän kaupunkimallin soveltuvuus rannikon<br />

erityisolosuhteisiin on syytä varmistaa. Tärkeää on myös käyttää parhaita mahdollisia säätietoja.<br />

Vaikutukset meluun ; vaikutusten arvioinnin voidaan ohjelmassa katsoa olevan kunnossa<br />

Vaikutukset liikenteeseen ; vaikutusten arvioinnin voidaan ohjelmassa katsoa olevan kunnossa.<br />

Alueella meneillään oleva Sepänkylän ohitustien suunnittelu vaikuttaa tämänkin hankkeen mahdollisen<br />

toteutuksen aikaisiin kuljetusreitteihin. Näiden arviointi herättää hankkeeseen liittyen suurta kiinnostusta<br />

samoin kuin jätekuljetuksissa tapahtuvat muutokset. Liikenneasioita onkin syytä esittää selkeästi<br />

ja havainnollisesti.<br />

Vaikutukset maaperään ; vaikutusten arvioinnin voidaan ohjelmassa katsoa olevan kunnossa<br />

Vaikutukset pintavesiin; arvioinnissa tulee erityisesti kiinnittää huomiota Vaasan kaupungin raakavesilähteenä<br />

toimivaan Pilvilampeen kohdistuviin vaikutuksiin sekä laitoksen normaalikäynnin, että<br />

häiriötilanteiden aikana. Muutoin pintavesiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin voidaan katsoa olevan<br />

pääosin kunnossa.<br />

Vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluun; vaikutusten arvioinnin voidaan ohjelmassa katsoa olevan<br />

kunnossa<br />

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön voidaan katsoa tulevan asianmukaisesti<br />

ohjelman perusteella arvioiduiksi.<br />

Maisemavaikutusten osalta; vaikutusten arvioinnin voidaan ohjelmassa katsoa olevan kunnossa<br />

Ympäristökeskuksella ei ole lisättävää ohjelman mukaiseen arviointisuunnitelmaan siltä osin, mikä<br />

koskee vaikutuksia elinkeinoelämään.<br />

Jätehuoltoa koskevien vaikutusten osalta erityiseksi huolenaiheeksi on noussut kierrätyksen ja materiaalin<br />

talteenoton kohtalo jätteiden polton yleistymisen rinnalla. Tämän aihepiirin hyvä tarkastelu<br />

on tarpeen osana hankkeen kokonaisvaikutuksia. Arviointiohjelmassa asiaa ei ole lähemmin avattu,<br />

vaikkakin ohjelmasta voi päätellä, että aihepiiriin tullaan paneutumaan.<br />

Ympäristöriskejä koskeva tarkastelu; ohjelmassa esitetty suunnitelma on asiasisällöltään hyvä,<br />

mutta sangen pelkistetysti tässä vaiheessa esitetty. Ympäristökeskus haluaa korostaa häiriötilanteiden<br />

huolellista pohtimista ja luotettavan kuvan saamista siitä, millaisia häiriö- ja onnettomuustilanteisiin<br />

liittyvät riskit voivat olla ja miten niiden haittavaikutuksia voidaan ennalta ehkäistä ja vähentää.

11/12<br />

Vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Arviointiohjelmassa tässä kohdassa<br />

esitetty suunnitelma on huomattavan monipuolinen. Ympäristökeskus korostaa lisäksi yleisötilaisuudessa<br />

saadun palautteen ja mahdollisen myöhemmän yleisöpalautteen tarkkaa analysointia. Kaikkiin<br />

palautteessa ja lausunnoissa esitettyihin huolenaiheisiin on syytä paneutua aidosti. Vaasan kaupungin<br />

vedenottoon liittyvät kysymykset näihin mukaan luettuna.<br />

<strong>Jätteen</strong>poltossa mahdollisien myrkyllisten yhdisteiden kulkeutumista ympäristöön normaalin toiminnan<br />

/ häiriötilanteiden aikana tulisi kyetä luotettavasti arvioimaan. Samoin päästöjen terveysriskejä<br />

tulisi kyetä arvioimaan luotettavasti muualta saatujen kokemusten ja muun aiheeseen liittyvän tietämyksen<br />

kautta.<br />

Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ; vaikutusten arvioinnin voidaan ohjelmassa katsoa<br />

olevan kunnossa<br />

Arviointiin liittyvät epävarmuustekijät ja oletukset; Arvioinnin lopputuloksen luotettavuuden<br />

kannalta ohjelmassa esitetty epävarmuuden ja olettamuksien ilmi tuominen on tärkeää. Suunnitteilla<br />

oleva jätteenpolttoratkaisu on muualla Euroopassa varsin yleinen ja sieltä lienee saatavissa kokemusperäistä<br />

tietoa, joka ainakin osittain on täälläkin käyttökelpoista.<br />

Osallistuminen<br />

Arviointimenettelyn vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu arviointiohjelmassa riittävästi.<br />

Hankkeen käytännön järjestelyjä varten on perustettu ohjausryhmä.<br />

Kansalaisille ja eri intressiryhmille on järjestetty yleisötilaisuus arviointiohjelman valmistumisen jälkeen.<br />

Rajanaapureille on samoin järjestetty hankkeen esittelytilaisuus. Seuraava yleisötilaisuus pidetään<br />

arviointiselostuksen valmistumisvaiheessa. Arviointimenettelyn osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia<br />

voidaan pitää riittävänä.<br />

Raportointi<br />

Arviointiohjelma on raportoitu laadukkaasti ja jäsennelty selkeästi. Arviointiohjelma sisältää<br />

yhteenvedon, jossa esitetään tärkeimmät pääkohdat sekä hankkeesta että ympäristövaikutusten<br />

arviointimenettelystä.<br />

Arviointiohjelma on laadittu sekä suomeksi että ruotsiksi.<br />

Lähdeluetteloon olisi syytä lisätä ainakin: Suomen ympäristö 27/2006; <strong>Jätteen</strong>polton parhaan käytettävissä<br />

olevan tekniikan (BAT) vertailuasiakirjan käyttö suomalaisessa toimintaympäristössä.<br />

<strong>Jätteen</strong>polton BREF 2006 , Petri Vesanto<br />

Arvioinnin aikataulu<br />

Ohjelmassa esitetyn aikataulun mukaan arviointiselostus on tarkoitus julkaista jo maaliskuussa 2008,<br />

mitä on pidettävä hyvin tiukkana aikatauluna. Tämä lienee mahdollista vain jos hankkeesta vastaavalla<br />

sekä konsultilla on jo ennakolta pitkälle hallussaan aiheeseen liittyvä muualta kerätty kokemusperäinen<br />

sekä teoreettinen tieto. Tämän tiedon esittäminen seikkaperäisesti ja ymmärrettävästi ja<br />

sen soveltaminen Ab Stormossen Oy: n hankkeeseen on tämän arviointitehtävän suuri haaste.<br />

5 LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLO<br />

Ympäristökeskus lähettää lausuntonsa tiedoksi lausunnonantajille. Lisäksi lausunto pidetään<br />

yleisön nähtävillä yhden kuukauden ajan seuraavissa paikoissa niiden aukioloaikoina;<br />

Mustasaaren kunta, virallinen ilmoitustaulu, Keskustie 4, 65610 Mustasaari

12/12<br />

Mustasaaren kunnan kirjasto, Koulutie 1, 65610 Mustasaari<br />

Vaasan kaupunki, virallinen ilmoitustaulu, Julkishallinnon palvelupiste, Vaasan pääkirjasto, Kirjastonkatu<br />

13, 65100 VAASA<br />

Vaasan kaupungin ympäristökeskuksessa, Senaatinkatu 1 B, 65 100 Vaasa sekä<br />

Ab Stormossen Oy:n toimistossa, Stormossenintie 56, 66530 Koivulahti<br />

Yhteysviranomainen toimittaa hankkeesta vastaavalle jäljennökset annetuista lausunnoista ja mielipiteistä.<br />

Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa.<br />

Johtaja Pertti Sevola<br />

Yli- insinööri Päiviö Tokola<br />

Suoritemaksu 5450 €<br />

Jakelu<br />

Ab Stormossen Oy<br />

Stormossenintie 56<br />

66530 Koivulahti<br />

LIITE Maksun määräytyminen ja maksua koskeva muutoksenhaku<br />

TIEDOKSI<br />

Lausunnon antajat<br />

Ympäristöministeriö<br />

Suomen ympäristökeskus + 2 kpl arviointiohjelmia<br />

LIITE 1<br />

Maksun määräytyminen ja maksua koskeva muutoksenhaku<br />

Maksu määräytyy Valtion maksuperustelain (150/1992) 8 § ja ympäristöministeriön asetuksen<br />

alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) mukaan. Valtion maksuperustelain<br />

perusteella maksua koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Maksuvelvollinen, joka katsoo,<br />

että maksun määräytymisessä on tapahtunut virhe, voi sen sijaan vaatia siihen kirjallisesti oikaisua<br />

Länsi-Suomen ympäristökeskukselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräytymisestä.

Tietoja hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista on<br />

saatavissa seuraavilta tahoilta:<br />

Hankkeesta vastaava <strong>Westenergy</strong> Oy Ab<br />

PL10<br />

65101 Vaasa<br />

Yhteyshenkilö<br />

Jan Teir<br />

puh. 050 550 2522<br />

sähköposti jan.teir@westenergy.fi<br />

Yhteysviranomainen Länsi-Suomen ympäristökeskus<br />

Koulukatu 19<br />

65101 Vaasa<br />

Yhteyshenkilö<br />

Päiviö Tokola<br />

puh. 020 490 5600<br />

sähköposti paivio.tokola@ymparisto.fi<br />

YVA-konsultti Ramboll Finland Oy<br />

Terveystie 2<br />

15870 Hollola<br />

Yhteyshenkilö<br />

Joonas Hokkanen<br />

puh. 020 755 7216<br />

sähköposti joonas.hokkanen@ramboll.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!