Energiaa viisaasti maatilalla - Maa- ja metsätalousministeriö
Energiaa viisaasti maatilalla - Maa- ja metsätalousministeriö
Energiaa viisaasti maatilalla - Maa- ja metsätalousministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Maa</strong>tilojen energiaohjelma<br />
<strong>Energiaa</strong><br />
<strong>viisaasti</strong><br />
<strong>maatilalla</strong>
2 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA<br />
<strong>Maa</strong>tilojen oma energiaohjelma<br />
Koneet <strong>ja</strong> laitteet ovat korvanneet lihastyötä kaikilla<br />
tuotannon <strong>ja</strong> elämän alueilla, <strong>ja</strong> ostetun energian<br />
kulutus on kasvanut. Nyt kysytään, onko energiankulutuksen<br />
kasvua mahdollista hillitä tai jopa kokonaan<br />
pysäyttää. Tarkasteluissa on mukana talous <strong>ja</strong><br />
tarve ilmastonmuutoksen hillintään.<br />
Suomalaisilla maa- <strong>ja</strong> puutarhatiloilla kuluu vuodessa energiaa<br />
eri muodoissaan likimain 12 terawattituntia, joka vastaa<br />
kaksi- <strong>ja</strong> puolikertaisesti vuoden 2008 Helsingin kaupungin<br />
sähkönkulutusta. Siitä noin viidennes on sähkönkulutusta <strong>ja</strong><br />
loppuosa erilaisten polttoaineiden kulutusta. Polttoaineista<br />
noin kolmannes kuluu työkoneissa, neljännes lämmityksessä<br />
<strong>ja</strong> noin viidennes vil<strong>ja</strong>nkuivaamoissa.<br />
Yhteistuumin eteenpäin<br />
Suomi on EU:n jäsenenä mukana päätöksenteossa, jonka<br />
oh<strong>ja</strong>avana voimana ovat energian käytön tehostaminen <strong>ja</strong><br />
ilmastonmuutoksen hillintä. Meillä on solmittu vapaaehtoisia<br />
toimialasopimuksia, jotta eri aloilla ryhdyttäisiin yhdessä<br />
rakentamaan menetelmiä <strong>ja</strong> työtapo<strong>ja</strong> energian säästämiseksi<br />
<strong>ja</strong> energiankäytön tehostamiseksi.<br />
Myös maa- <strong>ja</strong> puutarhataloudessa tapahtuva <strong>ja</strong> tapahtunut<br />
energiankäytön tehostuminen on kyettävä osoittamaan.<br />
Vapaaehtoinen <strong>Maa</strong>tilojen energiaohjelma oh<strong>ja</strong>a tilo<strong>ja</strong> kohti<br />
energiatehokkaampaa tuotantoa. Tavoitteena on saada vähemmällä<br />
energiankulutuksella enemmän maataloustuotteita.<br />
<strong>Energiaa</strong> tarpeeseen<br />
<strong>Maa</strong>tilan rakennuksia <strong>ja</strong> käyttövettä lämmitetään <strong>ja</strong> työ- <strong>ja</strong><br />
asuintilo<strong>ja</strong> sekä kar<strong>ja</strong>suojia valaistaan. Työkoneet, laitteet <strong>ja</strong><br />
monet moottorit kuluttavat energiaa, samoin kuljetukset <strong>ja</strong><br />
muu liikkuminen. Myös taloudellisessa mielessä on tärkeätä<br />
selvittää, miten paljon energiaa kuluu <strong>ja</strong> onko sen käyttöä<br />
mahdollista tehostaa.<br />
Tilalla voidaan tuottaa energiaa uusiutuvasti polttamalla puuta<br />
tai tuottamalla biokaasua. Auringon energiaakin voidaan<br />
hyödyntää aurinkolämpökeräimien tai -sähköpaneelien avulla.<br />
<strong>Maa</strong>lämpöpumppu saattaa olla hyvä ratkaisu lämmön tuottamiseen.<br />
Tuulisilla avoimilla seuduilla tuulta voidaan val<strong>ja</strong>staa<br />
energian tuotantoon.<br />
Mihin energia kuluu?<br />
<strong>Maa</strong>tilan energiasta käytetään työkoneisiin <strong>ja</strong> tuotantotiloihin<br />
keskimäärin yli 60 prosenttia, vil<strong>ja</strong>kuivauksen<br />
osuus on noin 20 prosenttia <strong>ja</strong> asuinrakennuksien noin<br />
19 prosenttia. Eri kulutuskohteiden osuudet vaihtelevat<br />
paljon eri tiloilla <strong>ja</strong> eri tuotantosuunnissa.<br />
Hyviä esimerkkejä<br />
Tähän esitteeseen on koottu eri puolilta Suomea onnistuneita<br />
esimerkkejä energiankäytön tehostamisesta erilaisilla tiloilla<br />
maitotiloista puutarhatiloihin. Tilaesimerkkien ohella esitteessä<br />
on säästövinkkejä sekä tieto- <strong>ja</strong> idearuutu<strong>ja</strong>, jotka kokoavat<br />
hyviä toimenpide-ehdotuksia <strong>ja</strong> antavat tietoa laajemmasta<br />
tuotannon viitekehityksestä.
Kaikki mukaan<br />
Etujärjestöt MTK, SLC, Kauppapuutarhaliitto <strong>ja</strong> Puu-<br />
tarhaliitto solmivat tammikuussa 2010 maa- <strong>ja</strong> <strong>metsätalousministeriö</strong>n<br />
kanssa <strong>Maa</strong>tilojen energiaohjelman,<br />
jonka puitteissa toimialan energiatehokkuutta parannetaan<br />
yhteistuumin aina vuoden 2016 loppuun saakka.<br />
<strong>Maa</strong>tilojen energiaohjelmaan voivat liittyä eri tuotantosuuntien<br />
maa- <strong>ja</strong> puutarhatilat. Kun tila allekirjoittaa<br />
liittymisasiakir<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> toimittaa sen ELY-keskukseen, se<br />
sitoutuu selvittämään energiankulutuksensa. Sen jälkeen<br />
tilalle lähetetään tietoaineisto ohjelmasta <strong>ja</strong> ohjeet<br />
myös omatoimiseen energiankäytön seurantaan: Ohjeet<br />
maatilan energiankäytön omavalvontaan -esite <strong>ja</strong> <strong>Maa</strong>tilan<br />
energian käyttö muistiin -taulukko.<br />
Tuettua toimintaa<br />
<strong>Maa</strong>tilan energiaohjelmaan liittynyt maatilayrittäjä voi<br />
tilata paikan päälle <strong>Maa</strong>seutuviraston (MAVI) hyväksymän<br />
energiasuunnitteli<strong>ja</strong>n, jonka kanssa tehdään maatilalle<br />
energiasuunnitelma. Energiasuunnitelman tekemistä<br />
tuetaan. Tuetun suunnitelman enimmäiskustannus on<br />
1 100 euroa, josta tilan omavastuuosuus on 15 prosenttia<br />
eli enintään 165 euroa. Lisäksi tila maksaa arvonlisäveron<br />
koko suunnitelman hinnasta. Tuen hakee suunnitteli<strong>ja</strong>.<br />
Myöhemmin tila voi teettää myös suunnitelmaa<br />
perusteellisemman energiakatselmuksen.<br />
Sekä energiasuunnitelmassa että -katselmuksessa käydään<br />
läpi tilan energiankäyttö – lämmön, sähkön <strong>ja</strong> polttoaineiden<br />
kulutus – <strong>ja</strong> mahdollisuudet tehostaa sitä.<br />
Tarkasteluissa on mukana myös tilan mahdollisuudet<br />
omaan uusiutuvan energian tuotantoon.<br />
Energiasuunnitteli<strong>ja</strong>t:<br />
http://snadi.mmm.fi/energianeuvonta<br />
Liittymisasiakir<strong>ja</strong>:<br />
http://lomake.mmm.fi<br />
ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 3
4 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA<br />
Energiatehokkuutta tarvitaan<br />
MAATILAN TUOTANTO on intensiivistä <strong>ja</strong> siinä tarvitaan<br />
Suomen oloissa paljon energiaa. Energian hinnannousu synnyttää<br />
lisää kustannuspaineita.<br />
Tuotantorakennusten energiankulutus, tilan peltotöiden, kuljetusten<br />
<strong>ja</strong> liikkumisen hallinta sekä asuminen ovat keskeisiä<br />
asioita, joissa pienilläkin toimenpiteillä voidaan säästää <strong>ja</strong> pienentää<br />
tuotantokustannuksia.<br />
Jos tilan laajentuminen edellyttää peltoalan kasvattamista,<br />
on yleensä suositeltavinta pellon vuokraus läheltä, jotta kuljetuskustannuksilta<br />
vältyttäisiin. Myös tilusjärjestelyillä voidaan<br />
optimoida liikkumisen tarvetta. Tilusjärjestelyjä suorittaa<br />
<strong>Maa</strong>nmittaushallitus.<br />
Jotta työtavat olisivat järkevät <strong>ja</strong> rakennusten lämmitys, ilmanvaihto<br />
<strong>ja</strong> valaistus tarpeenmukaiset <strong>ja</strong> energiatehokkaat sekä<br />
koneet <strong>ja</strong> laitteet oikein mitoitetut, kannattaa asiat käydä järjestelmällisesti<br />
läpi joko itse tai koulutetun energiasuunnitteli<strong>ja</strong>n<br />
kanssa.<br />
Viisas koneenkäyttäjä<br />
<strong>Maa</strong>tilan tuotantoa voidaan harjoittaa monessa paikassa, jois-<br />
ta osa voi si<strong>ja</strong>ita kaukana emotilasta. Työskentely on suunniteltava<br />
huolella <strong>ja</strong> työvaiheita yhdisteltävä, jotta työkoneita<br />
ei tarvitsisi kuljettaa edestakaisin <strong>ja</strong> lisätä näin polttoaineen<br />
kulutusta. Myös urakointi <strong>ja</strong> koneiden yhteiskäyttö voivat vähentää<br />
energiankulutusta <strong>ja</strong> tehostaa a<strong>ja</strong>nkäyttöä.<br />
Kimmo Jokiranta Korialta seuraa aktiivisesti traktorinsa polttoaineen<br />
kulutusta <strong>ja</strong> keskittyy a<strong>ja</strong>maan taloudellisesti. Tilalle<br />
on hankittu vähän polttoainetta kuluttava traktori, jossa on kulutusmittari.<br />
Traktori tarpeen mukaan<br />
Hanki töihisi sopiva traktori. Kun traktoria kuormitetaan<br />
70–80 prosentilla sen maksimitehosta, se toimii taloudellisimmalla<br />
tehoalueella. Alikuormitettaessa korostuu<br />
ylläpitokuorma, <strong>ja</strong> lähellä maksimikuormaa polttoainetta<br />
kuluu paljon.<br />
Uusissa traktoreissa on järjestelmiä, joissa automatiikka<br />
oh<strong>ja</strong>a vaihteistoa <strong>ja</strong> moottoria siten, että polttoaineen<br />
kulutus on mahdollisimman vähäistä.<br />
Käyttö <strong>ja</strong> kunto ratkaisevat<br />
Kuljetta<strong>ja</strong> voi vähentää polttoaineen kulutusta jopa 10–<br />
20 prosenttia valitsemalla moottorin kuormituspisteen<br />
<strong>ja</strong> ajonopeuden niin, että sen hyötysuhde olisi paras<br />
mahdollinen.<br />
Työkoneen hyvä kunto <strong>ja</strong> säädöt, työsyvyys- <strong>ja</strong> korkeus<br />
sekä ajonopeus vaikuttavat polttoaineen kulutukseen.<br />
Kuluneet auran osat <strong>ja</strong> äkeen piikit lisäävät vastusta <strong>ja</strong><br />
tylsät niittolaitteet tehon tarvetta. Kyntöauran väärät<br />
säädöt <strong>ja</strong> liian syvä työsyvyys lisäävät tehon tarvetta <strong>ja</strong><br />
polttoaineen kulutusta.<br />
Lämpöä <strong>ja</strong> valoa – oikein<br />
Tuotannon mukaan suunniteltujen lämpötilojen <strong>ja</strong> valaistuksen<br />
oikea käyttö varmistaa tehokkuuden. Lämpimäksi suunnitellun<br />
tilan muuttaminen kylmäksi tai viileäksi vaatii ehdottomasti<br />
asiantuntevaa suunnittelua, jotta kosteus- <strong>ja</strong> homeongelmilta<br />
sekä rakenteiden vaurioitumiselta vältyttäisiin.<br />
Ilmanvaihdon poistoilman lämmön talteenotto on järkevää. Ilmanvaihtolaitteita<br />
<strong>ja</strong> sisään otettavan ilman lämmityslaitteistoa<br />
valittaessa on varmistettava, että ne puhdistavat pölyn <strong>ja</strong><br />
epäpuhtaudet <strong>ja</strong> ovat energiatehokkaita.<br />
Valaistukseen kuluvan sähkön määrä riippuu paljon valaisinratkaisuista<br />
<strong>ja</strong> valaistuksen suunnittelusta. Riittävä <strong>ja</strong> hyvä valaistus<br />
on tärkeä osa työturvallisuutta <strong>ja</strong> -viihtyvyyttä <strong>ja</strong> usein<br />
myös tuotantoeläinten hyvinvointia <strong>ja</strong> terveyttä.<br />
”Polttoaineen kulutusta on mahdollista seurata lohkoittain <strong>ja</strong> hetkellisesti.<br />
Traktorin ajotapaa voidaan sitten muuttaa <strong>ja</strong> kulutusta vähentää<br />
sään <strong>ja</strong> pellon kunnon mukaan”, Kimmo Jokiranta kertoo.
Tuotantotilojen lämmitys<br />
Käytä tuotannolle optimaalisia lämpötilo<strong>ja</strong>.<br />
Vältä pakkasella ovien <strong>ja</strong> ikkunoiden auki pitämistä.<br />
Eristä käyttöveden <strong>ja</strong> pannuhuoneen putket.<br />
Pidä laitteet kunnossa.<br />
Kiinnitä huomiota laitteiden energiatehokkuuteen <strong>ja</strong><br />
energiatehokkaaseen käyttöön.<br />
Järkevä ilmanvaihto<br />
Puhdista puhaltimet, ritilät <strong>ja</strong> lämmöntalteenottokennot<br />
säännöllisesti.<br />
Sovita lämmitys <strong>ja</strong> ilmanvaihto yhteen, jotta ristikkäiset<br />
asetukset eivät kuluttaisi energiaa turhaan.<br />
Varjosta ikkunat, jotta säteilykuormitus <strong>ja</strong> ilmanvaihdon<br />
tarve vähenisivät.<br />
Kuivaa lattioiden pinnat lastalla.<br />
Viisaasti valaisten<br />
Suosi luonnonvaloa <strong>ja</strong> vaaleita pinto<strong>ja</strong>.<br />
Valitse valaistuksen teho tarpeen mukaan <strong>ja</strong> valaise vain<br />
tarpeeseen.<br />
Käytä himmentimiä <strong>ja</strong> säätimiä <strong>ja</strong> mahdollisuuksien mukaan<br />
kohde-, kulku- <strong>ja</strong> työskentelyvalaistusta.<br />
ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 5<br />
Pidä valaisimen pinnat <strong>ja</strong> vaaleat pinnat puhtaina.<br />
Käytä valaistuksen oh<strong>ja</strong>ukseen hämäräkytkimiä, aikaoh<strong>ja</strong>usta<br />
<strong>ja</strong> liiketunnistimia.<br />
Hehkulampun käyttämästä sähköstä vain alle 10 prosenttia<br />
muuttuu valoksi <strong>ja</strong> reilu 90 prosenttia lämmöksi.<br />
Käytä hehkulamppujen asemasta energiansäästölamppu<strong>ja</strong><br />
tai hanki loisteputkivalaisimet.<br />
Valaistustehoon 60 luxia voidaan 1 000 m2 eläinhallissa<br />
päästä yhteensä kolmen kilowatin loistelampuilla, jos<br />
rakenteet ovat vaaleat <strong>ja</strong> valaisimet lähellä kohdetta.
6 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA<br />
Maitoa <strong>ja</strong> naudanlihaa järkevästi<br />
”ON IHAN JÄRKEVÄÄ hyödyntää muutoin hukkaan menevää<br />
lämpöä, jolla voimme vähentää vedenlämmitykseen kuluvaa<br />
energiaa”, sanoo Kyösti Nousiainen esitellessään laitteistoa,<br />
jolla maidon jäähdytyksestä vapautuvaa lämpöä otetaan talteen.<br />
Kyösti, Antti <strong>ja</strong> Taina Nousiaisen tilalla Ylä-Savon sydämessä<br />
Iisalmessa märehtii 120 lehmää <strong>ja</strong> saman verran nuorta kar<strong>ja</strong>a.<br />
Uusi navetta on ollut käytössä vuoden <strong>ja</strong> kuluttanut sähköä<br />
noin 120 megawattituntia.<br />
Lämpö talteen maidosta<br />
<strong>ja</strong> pesuvedet kiertoon<br />
Iso kar<strong>ja</strong> tuottaa runsaasti maitoa, jonka jäähdytykseen kuluu<br />
paljon sähköä. Vapautuva lämpö otetaan talteen <strong>ja</strong> käytetään<br />
hyväksi navetan vesivaraa<strong>ja</strong>n lämmityksessä. Navetan eri<br />
käyttöpisteiden veden lisälämmitystarve on selvästi vähentynyt.<br />
Lämmöntalteenottolaitteiston hankinta <strong>ja</strong> asennus maksoivat<br />
alle 3 000 euroa.<br />
Tilalla säästetään myös pesuvettä. Maitolaitteiden ensimmäinen<br />
huuhteluvesi oh<strong>ja</strong>taan suoraan lietesäiliöön <strong>ja</strong> seuraavat,<br />
puhtaammat huuhteluvedet otetaan uudelleen käyttöön. Noin<br />
60–70 prosenttia pesuvesistä tulee kierrätysvedestä. Raakaveden<br />
käyttö maitolaitteiden pesuun on vähentynyt kuutiolla<br />
vuorokaudessa. Vastaavasti lietemäärä on vähentynyt 350<br />
kuutiolla vuodessa.<br />
”Emme ole laskeneet kierrätyksen kannattavuutta tarkkaan, mutta<br />
menetelmä on järkevä. Sen avulla vähennämme raakaveden käyttöä.<br />
Samoin lietteen levityskin käy vähän sukkelammin”, Kyösti Nousiainen<br />
tuumaa.<br />
Rehuvil<strong>ja</strong><br />
tuoresäilöön<br />
Tohmajärveläinen Jukka Lintunen on erikoistunut nautojen<br />
loppukasvatukseen. Tilalla kasvaa kerrallaan yli 800 nautaa.<br />
Lintunen on parantanut tilan energiatehokkuutta rehuvil<strong>ja</strong>n<br />
tuoresäilönnällä, joka aloitettiin vuonna 2005.<br />
”Vil<strong>ja</strong>nkuivaamo varastoineen olisi maksanut saman verran tai<br />
jopa enemmänkin <strong>ja</strong> lämminilmakuivaamossa olisivat tulleet<br />
vielä käyttökustannukset. Käytämme myös säilöntäainetta.<br />
Varmistamme näin rehun säilyvyyden <strong>ja</strong> maittavuuden”, Lintunen<br />
sanoo. Yhdysvalloista käytettynä hankittu laitteisto, jossa<br />
on tuoresäilöntäsiilo, mylly <strong>ja</strong> lietso, maksoi 85 000 euroa.<br />
Nyt vil<strong>ja</strong> murskataan <strong>ja</strong> säilötään 20–30 prosentin puintikosteudessa.<br />
Työaikaa <strong>ja</strong> öljyä säästyy rutkasti, kun kuivaus <strong>ja</strong> kuivaamon<br />
vahtiminen ovat jääneet pois.<br />
”Toinen työntekijä pui, toinen hoitaa kuljetuksen <strong>ja</strong> säilönnän.<br />
Kun puinti loppuu, myös kuljetuksia <strong>ja</strong> säilöntää hoitanut<br />
vapautuu muihin tehtäviin”, Lintunen kertoo tyytyväisenä.<br />
Säilöntäsiilo on 30 metriä korkea, tilavuudeltaan 1 200 tonnia.<br />
Sen alaosassa on ketjupurkain. Vil<strong>ja</strong>n aiheuttaman paineen<br />
vuoksi purkuun tarvitaan energiaa normaalia vähemmän.<br />
Käytännössä ketjupurkain on osoittautunut myös varmatoimiseksi.<br />
Ruokinta tehokkaaksi<br />
Tornisiilon, kiskoruokki<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> väkirehukioskin yhdistelmä<br />
on tehokas tapa varastoida <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kaa rehu. Se kuluttaa<br />
noin 160 kilowattituntia vuodessa lehmää kohti. Laakasiilo<br />
yhdistettynä traktoriin, sekoitin<strong>ja</strong>kovaunuun <strong>ja</strong> väkirehukioskiin<br />
kuluttaa vastaavasti 650 kilowattituntia.<br />
Säilörehun paalisäilöntä tehostaa a<strong>ja</strong>nkäyttöä kasvukaudella.<br />
Mutta ruokintakaudella paalien käsittely <strong>ja</strong> kuljetus<br />
voi kuluttaa yllättävän paljon aikaa <strong>ja</strong> energiaa, joten<br />
se on syytä suunnitella hyvin.
”Tuoresäilötty vil<strong>ja</strong> ei pölyä, joten työnteko tuotantotiloissa on mielekkäämpää.<br />
On myös huomattu, että vil<strong>ja</strong> maistuu nyt eläimille paremmin”,<br />
Jukka Lintunen kertoilee tuoresäilönnän hyviä puolia.<br />
Lämpö talteen<br />
Maidon jäähdytyksessä syntynyt lämpö voidaan myös<br />
ottaa talteen, jolloin maitohuoneen ilmanvaihdoksi riittää<br />
kymmenesosa verrattuna siihen, ettei talteenottoa<br />
olisi. Yhden asteen jäähdytys synnyttää lämpöä 1,7 wattia.<br />
Vettäkin voi säästää<br />
Säästävällä veden käytöllä voidaan maatiloilla säästää<br />
raakaveden määrää <strong>ja</strong> energiaa. Vuotavat hanat <strong>ja</strong> liittimet<br />
kannattaa kor<strong>ja</strong>ta. Samalla vähenee myös kosteus<br />
rakenteiden pinnoilla, mikä vähentää ilmastoinnin tarvetta.<br />
ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 7<br />
Tehoa täydennyskylvöstä<br />
Sampo Rauman tilalla Tohmajärvellä kasvatetaan emolehmiä<br />
<strong>ja</strong> sonnivasikoita. Tilan rehun tuotannossa hyödynnetään<br />
täydennyskylvöä. Kehnosti talvehtineet <strong>ja</strong><br />
huonommin kasvavat alueet kylvetään kasvuston päälle,<br />
jolloin pellon tuotos pysyy vuodesta toiseen hyvällä tasolla.<br />
Pelto muokataan 3–5 vuoden välein. Täydennyskylvö<br />
onnistuu parhaiten varhain keväällä tai heti säilörehun<br />
korjuun jälkeen kesällä.<br />
”Emme tyydy huonoon satoon <strong>ja</strong> vastaavasti emme<br />
myöskään ryhdy muokkaamaan raskain menetelmin.<br />
Meille täydennyskylvö on oiva ratkaisu. Voimme viljellä<br />
koko 400 hehtaarin tilan 100 hehtaarin muokkauskalustolla”,<br />
Rauma toteaa tyytyväisenä. Hyöty on moninkertainen<br />
käytettyyn panokseen nähden. Myös työaikaa <strong>ja</strong><br />
polttoainetta kuluu vähemmän.<br />
Tila siirtyi vuonna 2007 luonnonmukaiseen tuotantoon,<br />
jolloin väkilannoitteiden käyttö lopetettiin kokonaan.<br />
Väkilannoitteet on korvattu typensito<strong>ja</strong>kasveilla. Näin<br />
säästetään kustannuksissa <strong>ja</strong> samalla vältetään typpilannoitteiden<br />
valmistuksessa kuluvan fossiilisen energian<br />
käyttöä.<br />
”Meidän tulisi oppia käyttämään pellon omaa tuotantopotentiaalia.”<br />
Luomuun siirtymisen jälkeen lisälannoitteena<br />
on käytetty vain luomutuotannossa hyväksyttyä<br />
lihaluu<strong>ja</strong>uhoa. Typensito<strong>ja</strong>kasvien avulla päästään viljelyssä<br />
myös tasaisempaan tuottoon. Esimerkiksi apila<br />
ottaa kosteuden syvemmältä eikä ole niin arka kuivuudelle.
8 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA<br />
Sikatilan energiatrimmaus<br />
ARTO UUSI-RANNAN lihasikatilalla Ilmajoella jouduttiin a<strong>ja</strong>ttelemaan<br />
koko tuotantoketju perin pohjin, kun ryhdyttiin suunnittelemaan<br />
uutta sikalaa. Silloin mietittiin, miten lietelannan<br />
ammoniakkipäästöjä voitaisiin vähentää. Muutenkin tilalla oli<br />
mietitty uuden rakennuksen energiaomavaraisuutta.<br />
”Viimeaikojen öljynhinnan nousu on pistänyt miettimään<br />
energiantuotannon vaihtoehto<strong>ja</strong>”, Arto Uusi-Ranta sanoo.<br />
Lietteen lämpö korvaa öljylämmityksen<br />
Tilalla on tähän asti kasvatettu vuosittain yli 1 500 lihasikaa.<br />
Syksyllä 2010 tilan sikaluku lähes kaksinkertaistui, kun käyttöön<br />
otettiin uusi 1 000-paikkainen sikala. Siihen on asennettu<br />
lietteen lämmön talteenottolaitteet lämpöpumppuineen<br />
<strong>ja</strong> lämmönkeruuputkineen. Näiden investointien suuruus on<br />
noin 50 000 euroa <strong>ja</strong> takaisinmaksua<strong>ja</strong>n tavoite 10 vuotta.<br />
Sikalaan tuotetaan lämpöä lämpöpumpulla lietekuiluista, joihin<br />
on asennettu yhteensä 800 metriä putkea lämmön keräykseen.<br />
Lämpö oh<strong>ja</strong>taan lattialämmitykseen betonilattialle.<br />
Lisälämpöä saadaan kahdesta 200 metrin porakaivosta.<br />
Rehua suorakylvöllä<br />
Seppo Lautalan isännöimässä Myllykylän kartanossa Hami-<br />
nassa tuotetaan porsaita noin 400 emakon turvin <strong>ja</strong> hoidetaan<br />
40 ratsuhevosta. Viljelyssä on keskitytty rehukasveihin.<br />
Erikoisrehu<strong>ja</strong> lukuun ottamatta sikojen rehut <strong>ja</strong>uhetaan tilalla.<br />
Hevosille tuotetaan heinää esikuivattuna säilörehuna.<br />
Kotieläimet tuottavat kuivalantaa sekä lietettä, molempien<br />
levittäminen onnistuu ilman kilometrien rahtaamista. Se on<br />
energiatehokasta, kuten eräät muutkin tilan toiminnot. Tilan<br />
käyttämä vil<strong>ja</strong> viljellään itse, sikalan lietelanta hyödynnetään<br />
omilla pelloilla <strong>ja</strong> hake lämmön tarpeisiin saadaan omasta<br />
metsästä. Myös hevosten heinät tuotetaan tilalla, jolloin kasvivuorottelu<br />
toteutuu <strong>ja</strong> samalla myös lietelanta voidaan sijoittaa<br />
maahan.<br />
Tilan kylvömenetelmänä on ollut vuodesta 2003 suorakylvö,<br />
joka on kevyt eikä vaadi iso<strong>ja</strong> koneita. Suorakylvön eduiksi Lautala<br />
toteaa maan kapillaarisuuden säilymisen, jolloin kuivina<br />
kesinä satotasot ovat myös hyvät. Pellot ovat myös paremmin<br />
kantavia, mistä on etua märkinä kesinä. Lisäksi ravinnehuuhtoumat<br />
<strong>ja</strong> eroosio pienenevät, kun maata ei muokata.<br />
”Suorakylvö on myös nopea tapa hävittää hukkakauraa. Hukkakaura<br />
ei menesty pintamaassa yhtä hyvin kuin kynnettäessä se<br />
syvempään maaperään”, toteaa Lautala. Tilan hevosasiakkaille<br />
kyntämättömät pellot ovat syksyisin erinomainen maastolisä.<br />
“Laskelmien mukaan sikalan lämmitykseen ei tarvita muuta kuin<br />
porakaivoista <strong>ja</strong> lietteestä talteen otettu lämpö”, sanoo Arto Uusi-<br />
Ranta.<br />
”Hanhet pysähtyvät mielellään sänkipelloille. Sitä on mukava seurailla”,<br />
sanoo Seppo Lautala tyytyväisenä.
Lämmön talteenotto lietteestä<br />
Sikalan lietteen ammoniakkipitoisuutta voi alentaa viilentämällä<br />
sitä. Samalla saadaan lämpöä talteen. Eläinten<br />
hyvinvointi paranee, <strong>ja</strong> toimenpide hyödyttää myös<br />
tilan taloutta.<br />
Lantaa ei kuitenkaan saa jäähdyttää liikaa, jotta se ei sakoonnu<br />
vaan säilyy levityskelpoisena.<br />
Energiankulutus sikatiloilla<br />
Yksi emakkopaikka kuluttaa vuodessa laskennallisesti<br />
keskimäärin noin 613 kilowattituntia energiaa. Lihasikapaikan<br />
energian vuosikulutus taas on keskimäärin noin<br />
63 kilowattituntia.<br />
Emakkosikaloiden energiankulutuksesta yli puolet kuluu<br />
lämmitykseen. Sähköstä iso osa kuluu lämpövalaisimissa.<br />
Ne ovat välttämättömiä porsaiden elämän turvaamiseksi<br />
sekä porsitusaikana että elämän alkuvaiheessa.<br />
Lämpövalaisimien ohella lämpöä voidaan tuottaa seinäpattereilla,<br />
lattialämmöllä tai erillisellä lämpömatolla.<br />
ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 9<br />
Lämpöä tarpeen mukaan<br />
Lämpövalaisinten tehoa emakkosikaloissa voidaan optimoida.<br />
On esimerkiksi lämpövalaisimia, jotka voidaan<br />
kytkeä täydelle teholle tai puoliteholle, jolloin lämpimänä<br />
vuodenaikana voidaan käyttää puolitehoa.<br />
Porsituspesä<br />
Tiivis porsituspesä tehostaa lämmön käyttöä. Se voidaan<br />
rakentaa karsinan nurkkaan vaikkapa muovista. Sen sisällä<br />
lämpö pysyy eikä tunnu vetoa, joten lämmitystarve<br />
on pienempi.<br />
Lattialämmitys <strong>ja</strong> hyvä ilmastointi avuksi<br />
Lämpövalaisimien tarpeeseen pystytään vaikuttamaan<br />
esimerkiksi ilmastoinnin suunnittelulla <strong>ja</strong> lattialämmöllä,<br />
jotka molemmat vähentävät merkittävästi vedon tunnetta.<br />
Lisäämällä lattialämmön määrää sekä pienentämällä<br />
lämpövalaisimien tehoa <strong>ja</strong> käyttöä voidaan yleensä<br />
säästää energiaa.
10 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA<br />
Siipikar<strong>ja</strong>n kanssa skarpaten<br />
PETRI YLI-SOININ TILAN uuden 30 000 broilerin kasvattamon<br />
ilmanvaihtojärjestelmä Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan Nurmossa on<br />
energiatehokkaampi kuin aiemmat ratkaisut. Järjestelmässä<br />
on mukana taajuusmuutta<strong>ja</strong>n oh<strong>ja</strong>amia automaattisesti säätyviä<br />
puhaltimia.<br />
Viidestä puhaltimesta kolme on tavallista katkaisimella varustettua<br />
<strong>ja</strong> kaksi automaattista. Ilmanvaihto säätyy ilman määrän,<br />
kosteuden <strong>ja</strong> lämpötilan mukaan. Koska kaikki puhaltimet<br />
eivät pyöri aina täysillä, sähkönkulutus vähenee samassa suhteessa<br />
kuin puhaltimen kierrosten määrä laskee.<br />
Uuden kasvattamon käyttöönoton jälkeen tilalla on 85 000<br />
broilerin kasvatuspaikkaa. Automaatiolla saadaan broilereille<br />
juuri sopivat olosuhteet. Se on tärkeätä, sillä kasvatukseen<br />
tulevat untuvikot tarvitsevat heti kasvattamoon tullessaan 34<br />
asteen lämpötilan. Eläinten kasvaessa ne tuottavat lämpöä,<br />
kosteutta <strong>ja</strong> kaasu<strong>ja</strong>, mihin olosuhteisiin reagoiva järjestelmä<br />
soveltuu hyvin. Ihmistä tarvitaan kuitenkin seuraamaan eläinten<br />
käyttäytymistä <strong>ja</strong> vertaamaan olosuhteiden oletusarvo<strong>ja</strong>.<br />
Tarvittaessa käyttäjä muuttaa ilmanvaihdon oletusarvo<strong>ja</strong>,<br />
mutta kone huolehtii siitä seuraavaan tarkastukseen saakka.<br />
Tilalla on kiinnitetty huomiota myös hormin rakenteeseen.<br />
Hormi levenee yläpäästään, eikä sen päässä ei ole hattua. Näin<br />
siinä on mahdollisimman alhainen ilmanvastus.<br />
Broilerikasvattamon kosteutta seurataan aktiivisesti. Liikakosteus<br />
on poistettava ilmanvaihdon avulla, mihin kuluu energiaa.<br />
Esimerkiksi viileä lattia tiivistää kosteutta lattian pintaan, jos<br />
kuivike laitetaan ennen kuin lattiarakenteet ovat lämminneet.<br />
Tämän vuoksi lattia lämmitetään aina ennen kuivikkeiden<br />
levitystä. Näin lämmityksen <strong>ja</strong> ilmanvaihdon energian käyttöä<br />
voidaan optimoida.<br />
”Ilmastointitekniikka on luotettavaa. Mutta siihen tarvitaan ihmisen<br />
<strong>ja</strong> tietokoneen yhteistyötä, jotta olosuhteet olisivat tuotannolle <strong>ja</strong> lintujen<br />
hyvinvoinnille optimaaliset”, Petri Yli-Soini toteaa.<br />
Mihin siipikar<strong>ja</strong>tilan energia kuluu?<br />
Broilerinkasvattamossa energiaa kuluu eniten lämmöntuotantoon,<br />
peräti 65–80 prosenttia tilan kokonaisenergiankulutuksesta.<br />
Loppu <strong>ja</strong>kaantuu sähköön <strong>ja</strong> työkoneiden<br />
polttoaineisiin. <strong>Energiaa</strong> kuluu noin 1,5 kilowattituntia<br />
tuotettua broilerin teuraskiloa kohti.<br />
Munituskanalassa energian vuosikulutus on keskimäärin<br />
noin 5,7 kilowattituntia kanapaikkaa kohti.<br />
Broilerikanalan ilmanvaihto<br />
Usein vanhemmissa broilerikasvattamoissa ilmanvaihto<br />
on vain osittain automaattinen. Niissä tuloilma säädetään<br />
käsin siten, että luukku<strong>ja</strong> käännetään ulkoilman<br />
olosuhteiden, alipaineen <strong>ja</strong> broilereiden sijoittumisen<br />
mukaan auki tai kiinni. Poistopuhaltimet säätävät poistoilman<br />
määrää automaattisesti lämmön <strong>ja</strong> kosteuden<br />
mukaan.<br />
Uudehkoissa kasvattamoissa ilmanvaihtoa oh<strong>ja</strong>avat<br />
taajuusmuutta<strong>ja</strong>t automaattisesti. Tuloilmaluukkujen<br />
asento säätyy alipaineen mukaan tai sitten poistoilmapuhaltimien<br />
lisäksi on myös tuloilmapuhaltimet.<br />
Kun puhaltimet ovat pysäytettyinä, estävät perhospellit<br />
ilman sisään virtausta. Niiden merkitys korostuu broilerikasvattamossa.<br />
Untuvikkojen tullessa lämpötila on<br />
noin 34 astetta, <strong>ja</strong> ilmanvaihto on pysäytettynä. Se voi<br />
olla myös täysin kiinni, kun kasvattamoa aletaan lämmittää<br />
jo päiviä ennen untuvikkojen tuloa.<br />
Valaistus<br />
Broilerikasvattamojen valaistus kannattaa suunnitella<br />
huolella <strong>ja</strong> käyttää tasalaatuista valoa tuottavia energiansäästölamppu<strong>ja</strong>.<br />
Niitä on saatavilla kierrekantaisten<br />
lisäksi myös loisteputkina.<br />
Niiden etuna on valon tasalaatuisuus <strong>ja</strong> pitkä vaihtoväli.<br />
Nykyisin on myös himmennettäviä malle<strong>ja</strong> saatavilla.
Askelia energiaomavaraisuuteen<br />
Jussi Oittisen broileritilalla Sastamalassa on pyritty<br />
eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä <strong>ja</strong> investoitu<br />
sen vuoksi tuulivoimaan. Voimala hankittiin käytettynä<br />
Hollannista, <strong>ja</strong> sähkön tuotanto aloitettiin vuonna 2005.<br />
Vuodessa sähköä tuotetaan nyt 250 000 kilowattituntia<br />
sekä omaan käyttöön että valtakunnan verkkoon.<br />
Tilalla on 140 000 broilerin kasvatuspaikkaa. Vuodessa<br />
lämpöä kuluu 1 500 000 kWh <strong>ja</strong> sähköä 250 000 kWh,<br />
työkoneiden polttoainetta 10 000–12 000 litraa.<br />
Tilalla ei tehty tuulivoimalan suunnitteluvaiheessa tuulimittauksia,<br />
koska ne koettiin liian kalliiksi suhteessa<br />
130 000 euron investointiin.<br />
”Uusi Suomen tuuliatlas olisi kyllä ollut hyvää taustaaineistoa<br />
tuulivoimalan suunnitteluun”, kertoo Oittinen.<br />
”Käytettyä laitosta hankittaessa on syytä kiinnittää huomiota<br />
myös siihen, että laitoksen mukana tulevat asianmukaiset<br />
käyttöohjekir<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> huoltomanuaalit”, <strong>ja</strong>tkaa<br />
Oittinen.<br />
Laitoksen perushuollot eli käytännössä laakereiden rasvaukset<br />
tehdään puolivuosittain. Öljynvaihdot suoritetaan<br />
tarpeen mukaan 1,5–5 vuoden välein.<br />
Oittisen tilalla on tehty myös muita uusiutuvan energian<br />
investointe<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> parannettu energiatehokkuutta.<br />
Talouskeskus on lämmennyt pelleteillä vuodesta 2003<br />
<strong>ja</strong> tuotantokiinteistöt hakkeella <strong>ja</strong> palaturpeella vuodesta<br />
2007 lähtien.<br />
Jussi Oittisen vinkit tuulivoimalaa perustettaessa:<br />
Kannattaa harkita käytetyn laitoksen hankkimista investointikustannusten<br />
pienentämiseksi.<br />
Tuulivoimalassa on hyvä olla lapakulman automaattinen<br />
säätö.<br />
Avaimet käteen -toimitus on suositeltava.<br />
Huollon saatavuus on varmistettava.<br />
Hyvät tieyhteydet rakennuspaikalle.<br />
On tärkeää sijoittaa tuulivoimala suurjännitelin<strong>ja</strong>n läheisyyteen.<br />
Tuulivoima on tyypillinen lisäenergian lähde.<br />
On otettava huomioon ympäristöseikat.<br />
Tuulen voimalla<br />
ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 11<br />
”Tuulivoimalan investointia suunniteltaessa kannattaa harkita avaimet<br />
käteen -toimitusta”, sanoo Jussi Oittinen.<br />
Tuulienergian tuotannossa ilman virtauksen liike-energia<br />
muunnetaan tuuliturbiineilla sähkö- <strong>ja</strong> lämpöenergiaksi.<br />
<strong>Maa</strong>tilojen tuulivoimalat ovat muutamasta kymmenestä<br />
kilowatista satoihin kilowatteihin.<br />
Tuulivoimala pitäisi sijoittaa mahdollisimman tuuliseen<br />
paikkaan, kuten rannikolle, merialueelle, aukealle pellolle<br />
tai suurten mäkien rinteelle tai laelle. Sen napakorkeuden<br />
tulisi olla myös mahdollisimman korkea <strong>ja</strong> selvästi<br />
rakennusten <strong>ja</strong> puiden latvojen yläpuolella, sillä tuulisuus<br />
kasvaa ylöspäin mentäessä. Napakorkeudeksi suositellaan<br />
vähintään 80 metriä.<br />
Tuulivoimalan tuotanto alkaa vähintään kolme metriä sekunnissa<br />
tuulennopeudella <strong>ja</strong> saavuttaa nimellistehonsa<br />
noin 13–14 metriä sekunnissa tuulennopeudella. Tuulivoimalasta<br />
riippuen suurin tuulennopeus, jolla voimala<br />
vielä tuottaa on 20–25 m/s. Tuulivoimaa harkittaessa<br />
kannattaa tutustua tuulisuuden mallinnukseen, Suomen<br />
tuuliatlakseen (www.tuuliatlas.fi). Myös riittävän pitkään<br />
<strong>ja</strong>tkuneet paikallisten tuuliolosuhteiden mittaukset<br />
ovat perusteltu<strong>ja</strong> etenkin isompien tuulivoimaloiden rakentamista<br />
suunniteltaessa.
12 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA<br />
Vil<strong>ja</strong>tilan energiakonstit<br />
VILJAA KUIVATAAN usein kuivaamoissa, joiden polttoaine on<br />
öljy. Niin tehtiin aiemmin Tapani Brofeldtinkin vil<strong>ja</strong>tilalla Päijät-<br />
Hämeessä Hämeenkoskella. Sadan hehtaarin viljelyksiltä kor<strong>ja</strong>tun<br />
vil<strong>ja</strong>n kuivaukseen kului enimmillään 20 000 litraa öljyä.<br />
Vil<strong>ja</strong> kuivaksi hakkeella<br />
Brofeldt päätti parantaa tilan energiatehokkuutta <strong>ja</strong> siirtyä hake-<br />
kuivaukseen. Tavoitteena oli paitsi korvata öljyn käyttö myös<br />
parantaa samalla laitteiden käytön kustannustehokkuutta.<br />
Nyt tilan kuivurilla on käytössä kaksi konttia, joista toinen on<br />
siirrettävä. Siirrettävässä kontissa on pyörät, 30 kuution hakesiilo<br />
<strong>ja</strong> hakekuljetin. Kontti, 400 kilowatin palopää <strong>ja</strong> hakkeen<br />
kuljetinta oh<strong>ja</strong>ava automaatio siirretään talvia<strong>ja</strong>ksi naapurin<br />
sikalan yhteyteen, jossa se liitetään tilan kattilaan. Silloin kun<br />
kontti on kuivurilla, sikatila käyttää öljyä korvaavana lämmönlähteenä.<br />
Kontin siirrettävyys on suunniteltu huolella, joten<br />
siirto <strong>ja</strong> vaihto tapahtuvat jouhevasti muutamassa tunnissa.<br />
Kun kuivuriin ei tarvita omaa hakkeen syöttöyksikköä eikä<br />
siihen liittyvää automatiikkaa – sitähän vain lainataan sikalan<br />
lämpökeskuksesta syksyllä – hakelaitoksen investointitaso<br />
puolittuu. Brofeldtin tilalla investointisäästö on ollut 25 000–<br />
30 000 euroa.<br />
”Hakkeen hyödyntäminen vil<strong>ja</strong>nkuivauksessa on saatu näillä<br />
järjestelyillä investointiin nähden järkevälle tasolle”, Brofeldt<br />
arvioi. Hän toimii sikalan lämpöyrittäjänä vil<strong>ja</strong>tilan pidon ohella.<br />
Tapani Brofledt siirtää vil<strong>ja</strong>n kuivauksen jälkeen lämpökeskuksen toisen<br />
kontin naapurin sikatilalle.<br />
Energiatehokkuus on huomioitu tilalla muutenkin. Brofeldt<br />
soveltaa ”kolmen menetelmän nyrkkisääntöä”. Sen mukaan<br />
toimintaa on saatu kannattavammaksi <strong>ja</strong> energiaa säästävämmäksi.<br />
Biopolttoaineen käyttö lämmityksessä <strong>ja</strong> vil<strong>ja</strong>nkuivauksessa<br />
on vain yksi menetelmistä. Kaksi muuta ovat suorakylvö<br />
<strong>ja</strong> naapurin porsastuotantosikalan lietteen ravinteiden käyttö.
Mihin energia kuluu vil<strong>ja</strong>tilalla<br />
Vil<strong>ja</strong>tiloilla energiaa kuluu traktori- <strong>ja</strong> konetyöhön polttoaineena<br />
sekä vil<strong>ja</strong>nkuivauksessa. Sähköä kuluu 20–30<br />
prosenttia vähemmän kuin kar<strong>ja</strong>tiloilla.<br />
Kyntö on viljelyn työvaiheista energiaa kuluttavin, seuraavaksi<br />
kuluttavinta ovat kylvö <strong>ja</strong> puinti riippuen kylvökoneen<br />
tyypistä. Kylvömuokkauksen eli suorakylvön<br />
energiankulutus on suhteellisen vähäistä, hehtaarilla siihen<br />
kuluu polttoainetta 13,5 litraa.<br />
Satokiloihin suhteutettuna vil<strong>ja</strong>sadon kuivaamiseen kuluu<br />
energiaa erityisesti kosteina syksyinä jopa enemmän<br />
kuin kaikissa muissa työvaiheissa yhteensä.<br />
Lämminilmakuivaus<br />
Lämminilmakuivaus vaatii vil<strong>ja</strong>n tuotannossa eniten<br />
energiaa. Keskeinen energiasäästötoimenpide liittyykin<br />
lämminilmakuivaukseen, joka on Suomessa yleisin tapa<br />
käsitellä vil<strong>ja</strong> ennen varastointia. Lämminilmakuivaus<br />
sopii useille tiloille, koska se ei rajoita vil<strong>ja</strong>n myöhempää<br />
käytettävyyttä. Lämminilmakuivauksessa voidaan hyödyntää<br />
myös biopoh<strong>ja</strong>isia polttoaineita, joilla voidaan<br />
korvata fossiilisia polttoaineita.<br />
Ilman suhteellinen kosteus vaikuttaa kuivaamiseen.<br />
Kuivurin sijoittelussa kannattaa ottaa ilmansuunta huomioon,<br />
jotta aurinkoenergia voidaan val<strong>ja</strong>staa vil<strong>ja</strong>nkuivauksen<br />
avuksi. Kun kuivuri on eteläisellä rinteellä<br />
<strong>ja</strong> pinnoitettu tummalla katteella, aurinko esilämmittää<br />
kuivausilman.<br />
Kylmäilmakuivaus <strong>ja</strong> muut rehun säilöntäkeinot<br />
Kylmäilmakuivauksen kuluu 75 prosenttia vähemmän<br />
energiaa kuin lämminilmakuivaukseen. Kylmäilmakuivausta<br />
käytetään yleisimmin heinänsiemenen kuivaukseen.<br />
Kuivausaika on kuitenkin pidempi kuin lämminilmakuivauksessa.<br />
Rehuvil<strong>ja</strong>ntuotannossa kuivaaminen<br />
voidaan korvata tuoresäilönnällä tai happokäsittelyllä,<br />
jotka eivät vaadi lämpöenergiaa.<br />
ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 13<br />
<strong>Maa</strong>tilan biopolttoaineet<br />
Metsähake on maatiloilla yleisin lämmöntuotannon polttoaine.<br />
Metsänhoitotöiden yhteydessä saadaan energiapuuta<br />
joko hakkeen tai klapien eli pilkkeiden tekemiseen.<br />
Kehitteillä <strong>ja</strong> koekäytössä on myös pienen mittakaavan<br />
puunkaasutuslaitteisto<strong>ja</strong>, joilla voidaan tuottaa sekä<br />
sähköä että lämpöä. Näissä sähköntuotantotehot ovat<br />
muutama kymmenen kilowattia.<br />
Vil<strong>ja</strong>nkuivauksessa voidaan stokeri-laitteistolla hyödyntää<br />
laa<strong>ja</strong>a joukkoa biopoh<strong>ja</strong>isia polttoaineita sekä ilmauunijärjestelmissä<br />
että vesikiertojärjestelmissä. Polttoaineeksi<br />
sopivat muun muassa hake, puubriketit, -pelletit,<br />
palaturve, turvepelletti, vil<strong>ja</strong>, rypsi <strong>ja</strong> vil<strong>ja</strong>nkuivauksen<br />
esipuhdista<strong>ja</strong>n jäte. Myös vil<strong>ja</strong>n olkia <strong>ja</strong> öljykasvien varsia<br />
voi polttaa. Markkinoilta on saatavilla maatilan kokoluokkaan<br />
soveltuvia monipolttoainekattiloita, samoin<br />
paalien syöttö- <strong>ja</strong> murskauslin<strong>ja</strong>sto<strong>ja</strong>. Olkien poltossa<br />
syntyy paljon tuhkaa <strong>ja</strong> lisäksi syövyttäviä aineita, jotka<br />
lisäävät kattilakorroosiota.<br />
Myös puupelletit soveltuvat asuintalon <strong>ja</strong> joissain tapauksissa<br />
myös maatilan lämpökeskuksen polttoaineeksi.<br />
Hakekuution lämpöarvoon 800 kilowattituntia verrattuna<br />
puupellettikuution lämpöarvo on noin nelinkertainen<br />
eli 3 000–3 300 kilowattituntia.<br />
Tukea maatilojen lämpökeskushankinnoille<br />
Tukea voidaan myöntää maatilan lämpökeskuksen rakentamiseen,<br />
peruskor<strong>ja</strong>amiseen <strong>ja</strong> laajentamiseen, jos<br />
lämpökeskus palvelee kokonaan tai osaksi maatilan tuotantotoimintaa.<br />
Edellytyksenä tuen myöntämiselle lämpökeskuksen<br />
rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskor<strong>ja</strong>amiseen<br />
on, että lämpökeskuksessa hyödynnetään jätelämpöä,<br />
vesistön, ilman, maaperän tai auringon lämpöä tai muuta<br />
uusiutuvaa energialähdettä biomassa mukaan lukien.<br />
Jos energialähteenä on turve, on lämpökeskuksessa voitava<br />
tuottaa lämpöä myös puun tai muun uusiutuvan<br />
energialähteen avulla.<br />
Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat siitä,<br />
että lämpökeskuksessa on mahdollista käyttää öljyä,<br />
kivihiiltä tai muuta vastaavaa fossiilista polttoainetta.<br />
Lisätietoa tukiehdoista saa ELY-keskuksista.
14 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA<br />
Viisaasti avomaan puutarhatiloilla<br />
AVOMAAN PUUTARHATILALLA energiaa kuluu peltotöiden,<br />
kastelun, sadonkorjuun <strong>ja</strong> hallantorjunnan lisäksi myös puutarhatuotteiden<br />
varastointiin <strong>ja</strong> kauppakunnostukseen.<br />
Kastelussa oleellista on sen tarpeen arviointi. <strong>Maa</strong>nkosteutta<br />
voidaan mitata kosteusmittarilla eli tensiometrillä. Se auttaa<br />
kastelemaan oikein – ei liikaa, mutta riittävästi –, mikä parantaa<br />
tuotteiden laatua <strong>ja</strong> samalla myös puutarhatuotannon<br />
energiatehokkuutta.<br />
Sadon laatu määrää myös varastoinnista. Laadun tarkistus<br />
ennen varastointia on erittäin tärkeää, sillä huonolaatuiset<br />
tuotteet pilaantuvat herkästi <strong>ja</strong> heikentävät varastoitujen tuotteiden<br />
laatua. <strong>Energiaa</strong> on silloin kulunut hukkaan eikä sadosta<br />
saada siten riittävän hyvää taloudellista tulosta.<br />
Kylmävaraston hyvä eristäminen <strong>ja</strong> tiiviit ovet ovat perusta<br />
varastoinnin energiatehokkuuteen. Käyntioven on hyvä olla<br />
pienempi kuin varaston tuotteiden siirtelyyn tarkoitetun oviaukon.<br />
Isoa ovea ei tarvitse aina avata, kun varastossa pistäydytään.<br />
On lisäksi järkevää käyttää oviverho<strong>ja</strong>, jotta lämmin<br />
kostea ilma ei pääse varastoon varsinaisten ovien ollessa auki.<br />
On tärkeätä, että kylmävarastossa säilytetään tuotteita korkeintaan<br />
kylmälaitteiden salliman mitoituksen enimmäismäärä,<br />
jotta laitteiston hyötysuhde ei alene. Ylijäähdyttämistäkin<br />
on syytä välttää, sillä se vaatii ylimääräistä energiaa. Kylmiön<br />
lämpötilaa on hyvä seurata termostaatin lämpötilamittauksen<br />
lisäksi erillisellä lämpötilamittarilla.<br />
Kylmävarasto <strong>ja</strong> kylmälaitteet<br />
Lämpötilaoh<strong>ja</strong>utuvan kompressorin termostaattia asennettaessa<br />
on muistettava, että katonra<strong>ja</strong>ssa lämpötila<br />
on korkeampi kuin alhaalla varastossa.<br />
Myös jäähdytin on sijoitettava oviaukkoon nähden järkevään<br />
paikkaan. Jos esimerkiksi kylmävaraston lämpö<br />
on miinuslukemissa <strong>ja</strong> jäähdytin lähellä oviaukkoa, jäätyy<br />
ilman kosteus jäähdyttimen pinnalle oven ollessa<br />
auki <strong>ja</strong> jäähdyttimen hyötysuhde huononee.<br />
Lauhduttimen järkevä paikka ei ole aurinkoinen tai muutoin<br />
lämmin, jotta sen puhallusteho ei nousisi turhaan.<br />
Oh<strong>ja</strong>usyksikön avulla puhallintehoa voidaan säätää por-<br />
taattomasti lauhdutintilan lämpötilan mukaan, jolloin<br />
esimerkiksi viileillä ilmoilla puhaltimet toimivat pienellä<br />
teholla.<br />
Varastossa säilytetään tuotteita korkeintaan kylmälaitteiden<br />
salliman mitoituksen enimmäismäärä. Ylikuorma<br />
huonontaa laitteiston hyötysuhdetta.<br />
Käytön aikana on tärkeää tehdä huollot riittävän usein.<br />
Esimerkiksi lauhduttimen pinnat tulee pitää roskattomana,<br />
jotta se toimisi mahdollisimman tehokkaasti.<br />
Kastelujärjestelmät<br />
Kastelulaitteiden putkisto <strong>ja</strong> pumppu on pidettävä kunnossa.<br />
Esimerkiksi tiivistevuodot <strong>ja</strong> reiät aiheuttavat<br />
painehävikkiä <strong>ja</strong> vaativat täten traktorilta suuremman<br />
tehon saman kastelusäteen saavuttamiseksi.<br />
Imupuolen poh<strong>ja</strong>venttiilin kuntoa on tarkkailtava. Mikäli<br />
se ei toimi <strong>ja</strong> putkisto tyhjentyy, poh<strong>ja</strong>venttiili joudutaan<br />
täyttämään osin tai kokonaan uudestaan. Pitkillä<br />
putkilinjoilla uudelleentäytön energiankulutus korostuu.<br />
Oikea pumpun <strong>ja</strong> putkiston mitoitus on energiatehokkuuden<br />
a <strong>ja</strong> o.<br />
Oikean kokoinen traktori <strong>ja</strong> pumppu lähellä vettä auttavat<br />
säästämään energiaa traktorikäyttöisissä kastelujärjestelmissä.<br />
Jos traktoria joudutaan käyttämään lähellä<br />
maksimikierroksia, polttoainetta kuluu runsaasti.<br />
Tihkukastelussa käytetään tavallisesti suodatettua vettä<br />
järvestä tai kastelualtaasta. Suodatus on tärkeätä, etteivät<br />
suuttimet tukkeutuisi.<br />
Tukkeumia aiheuttavat sekä hiekka että vedessä oleva<br />
orgaaninen aines. Jos tihkukasteluun liittyy lannoitus,<br />
voi lannoite kiteytyä letkujen sisäpinnalle. Keskeinen<br />
huoltotoimenpide on silloin putkiston huuhtelu, jolla<br />
tukkeumat saadaan poistettua.
Koneilla <strong>ja</strong> kuljetuksissa tehokkaasti<br />
Vehviläisten sipulitilalla on pinta-alaa 300 hehtaaria, josta<br />
sipulilla reilu kolmannes. Sipulia tuotetaan tilalla viisi miljoonaa<br />
kiloa vuodessa.<br />
”Tuotannon kannattavuus on asettanut haasteen, jonka seurauksena<br />
meidän on pitänyt miettiä tarkoin, missä voidaan<br />
parantaa tehokkuutta <strong>ja</strong> kannattavuutta”, kertoo Pekka Vehviläinen.<br />
Peltoalueen kastelua varten vesi siirretään pellolle noin<br />
20 000 litran vesisäiliöllä. Tämä vähentää oleellisesti ruiskuntäyttöliikennettä<br />
tilakeskukseen. Yhdellä vesisäiliöllä voidaan<br />
ruiskuttaa 120–250 hehtaarin pinta-ala. Näin vältetään<br />
aikaisempaan verrattuna jopa kahdeksan noutokertaa<br />
tilakeskuksesta. Myös työaikaa säästyy rutkasti.<br />
”Aiemmin kastelimme vuorokauden aikana 20 hehtaarin<br />
pinta-alan, nykyään 100 hehtaaria. Polttoainettakin säästyy”,<br />
arvioi Vehviläinen.<br />
Vehviläisen tilalle on myös hankittu isot peräkärryt, joiden<br />
avulla on voitu tehostaa sadon kuljetuksia. ”Ennen sipuleita<br />
kuskattiin kahdeksan kuution kärryillä, nyt kärryjen tilavuus<br />
ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 15<br />
on 35 kuutiota. Kuljetusten määrä on laskenut noin neljäseljäsosaan.” Työkoneita tilalla käytetään tehokkaasti. Kylvön yhteydessä<br />
tehdään maanmuokkaus, naatit niitetään <strong>ja</strong> nostetaan<br />
karhoon samaan aikaan. Tilan työkoneet ovat leveitä, joten<br />
samaa pinta-alaa voidaan hoitaa vähemmällä työa<strong>ja</strong>lla <strong>ja</strong><br />
polttoaineella.<br />
”Istutuskoneen leveyttä nostettaessa asiaa lähestyttiin tehokkuuden<br />
<strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nsäästön kautta. Sitten huomattiin, että<br />
istukkaita voitiinkin laittaa noin 20 prosenttia enemmän<br />
hehtaaria kohti, mikä lisäsi hehtaarituottoa.”<br />
”Uuden traktorin automatiikka oh<strong>ja</strong>a moottorin kierrosten<br />
määrää, mikä vähentää polttoaineen kulutusta. Nyt sillä ei<br />
voi a<strong>ja</strong>a väärin”, Vehviläinen sanoo. Vehviläisen tilalla on<br />
kiinnitetty huomiota myös sipulien varastointiin. Sipulilaatikoiden<br />
kokoa on kasvatettu lähes 70 prosenttia, mikä<br />
mahdollistaa suuremman sipulimäärän siirtämisen kerralla<br />
varastoon. Tämä tietysti vähentää työvaiheeseen tarvittavaa<br />
työa<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> polttoaineen määrää.
16 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA<br />
<strong>Energiaa</strong> uusiutuvasti<br />
MAATILA VOI RYHTYÄ myös itse energian tuotta<strong>ja</strong>ksi uusiutuvista<br />
lähteistä, joista voidaan saada lämpöä, sähköä tai liikennepolttoainetta.<br />
Puu- <strong>ja</strong> peltobiomassat ovat tuttu<strong>ja</strong> energialähteitä.<br />
Niistä kerrotaan tämän esitteen sivulla 13. Tuulivoimaa<br />
on ryhdytty käyttämään myös maatiloille, sivu 11.<br />
Lietteet biokaasuksi <strong>ja</strong> lannoitteeksi<br />
Harri Riihimäen tilalla Halsualla on vuodesta 2003 tuotet-<br />
tu porsitussikalan lietteistä biokaasua. Vuodessa biokaasulaitoksesta<br />
saadaan sähköä 250 000 kilowattituntia omaan<br />
käyttöön <strong>ja</strong> valtakunnan verkkoon <strong>ja</strong> lämpöä yli 500 000 kilowattituntia.<br />
Laitoksen raaka-aineita ovat sikalan liete, Halsuan kunnan<br />
yhdyskuntaliete <strong>ja</strong> muut <strong>ja</strong>keet, kuten esikäsitellyt <strong>ja</strong> hygienisoidut<br />
rasvat <strong>ja</strong> perunajäte. Lietelantaa käsitellään noin<br />
2 500 kuutiota <strong>ja</strong> muita <strong>ja</strong>keita enintään noin 1 500 kuutiota<br />
vuodessa. Laitoksen hankintahinnalle 250 000 euroa on laskettu<br />
7–12 vuoden takaisinmaksuaika riippuen syötteiden määrästä<br />
<strong>ja</strong> laadusta.<br />
”Lietelanta toimii kuljetusaineena, jolla prosessiin kuskataan<br />
energiatehokkaampia <strong>ja</strong>keita”, Riihimäki kertoo. Tilan ulkopuolisista<br />
<strong>ja</strong>keista peritään porttimaksu, joka parantaa laitoksen<br />
kannattavuutta huomattavasti. Ulkopuolisia syötteitä olisi<br />
tulossa lisää, mutta prosessin kapasiteetti kuitenkin rajoittaa<br />
vastaanottoa.<br />
<strong>Maa</strong>tilalle tulevasta lietteestä otetaan näytteet säännöllisesti,<br />
<strong>ja</strong> tulokset toimitetaan ELY-keskukseen. Kunnan lietteen raskasmetallipitoisuudet<br />
eivät ole ylittyneet, joten lopputuote soveltuu<br />
vil<strong>ja</strong>peltojen lannoitteeksi. Prosessista <strong>ja</strong> lopputuotteen<br />
hyötykäyttökohteista Riihimäki on neuvotellut Elintarvikevirasto<br />
Eviran kanssa.<br />
”Biokaasutuksessa lietteestä on saatu erinomaista lannoitetta”,<br />
toteaa Riihimäki. Biokaasulaitoksen avulla on pystytty korvaamaan<br />
ostosähköä <strong>ja</strong> noin 77 000 litraa polttoöljyä vuodessa.<br />
Myös väkilannoitteen käyttö on voitu korvata siten, että sitä<br />
hankitaan enää vain poh<strong>ja</strong>vesialueille. Lisäksi hajuhaitat ovat<br />
hallinnassa. Tuotannon aloittaminen <strong>ja</strong> tuotanto itsessään on<br />
sujunut moitteetta. Lupaprosessit etenivät hyvin. Sähköverkkoon<br />
liittyminen toteutui myös helposti hyvässä yhteistyössä<br />
verkonhalti<strong>ja</strong>n kanssa.<br />
”Sähköntuotanto- <strong>ja</strong> kulutusseuranta on helppoa etäluettavan<br />
järjestelmän avulla”, kehuu Riihimäki.<br />
Biokaasua<br />
<strong>Maa</strong>tilalla biokaasulaitoksen hyötysuhdetta voidaan<br />
parantaa käsittelemällä lannan lisäksi myös peltobiomassaa<br />
<strong>ja</strong> tilan ulkopuolisia biopoh<strong>ja</strong>isia <strong>ja</strong>keita, kuten<br />
sako- <strong>ja</strong> yhdyskuntalietteitä <strong>ja</strong> elintarviketeollisuuden<br />
soveltuvia sivuvirto<strong>ja</strong>. Kun käytetään tilan ulkopuolisia<br />
<strong>ja</strong>keita, on käsittelyssä <strong>ja</strong> lopputuotteen hyötykäytössä<br />
huomioitava lainsäädännölliset rajoitteet sen käyttämiseen<br />
pellon tai muun ympäristön lannoitteena.<br />
Biokaasulaitosta suunnittelevien tilojen on Riihimäen mukaan<br />
järkevää minimoida tuotannon käynnistämisen kustannukset.<br />
Olemassa olevat rakenteet kannattaa huomioida <strong>ja</strong> uuden<br />
navetan tai sikalan suunnittelun yhteydessä on hyvä miettiä<br />
biokaasulaitosinvestointi, jolloin laitos voidaan integroida paremmin<br />
tuotantorakennuksiin.<br />
”Omalla työllä, automaation tasolla <strong>ja</strong> mahdollisilla kierrätysosilla<br />
investoinnin hintaa voidaan pienentää. On järkevää suunnitella<br />
biokaasulaitoksen perustamista tilojen yhteishankkeena.<br />
Lisäksi kannattaa vaihtoehtoisesti miettiä lietteen pumppaukset<br />
<strong>ja</strong> kaasun siirrot putkia pitkin siten, että putkilin<strong>ja</strong>t tulisivat<br />
samaan kaivantoon.”<br />
Harri Riihimäen tilalla on tuotettu biokaasua vuodesta 2003 porsitussikalan<br />
lietelannasta <strong>ja</strong> tilan ulkopuolisista <strong>ja</strong>keista.
Dieseliä omasta takaa<br />
Antti Sarvela Iisalmessa on keskittynyt tilallaan nurmen<br />
<strong>ja</strong> vil<strong>ja</strong>n siementuotantoon. Rakennukset <strong>ja</strong> toimitilat<br />
lämmitetään <strong>ja</strong> vil<strong>ja</strong> kuivataan tilan omalla biodieselillä.<br />
Peltotöissä käytetystä polttoaineesta yli puolet on biodieseliä<br />
<strong>ja</strong> sähköstäkin tuotetaan omalla dieselgeneraattorilla<br />
noin puolet.<br />
Biodieseliä valmistetaan usein rypsin <strong>ja</strong> rapsin siemenistä<br />
puristamalla. Kun öljy on puristettu siemenistä,<br />
saadaan puristejäännöksestä hyvää valkuaisrehua. Puristettu<br />
kasviöljy voidaan käyttää suoraan lämmityksen<br />
polttoaineena, mutta öljynpolttimen on oltava siihen soveltuva.<br />
Dieseliä voidaan valmistaa myös esikäsitellyistä<br />
kasvi- <strong>ja</strong> eläinperäisistä rasvoista.<br />
Sarvelan tilalla aloitettiin biodieselin tuotanto vuonna<br />
2006. Biodiesellaitoksen vuotuinen tuotanto on noin<br />
19 000 litraa, kapasiteettia sillä olisi peräti 500 000 litran<br />
vuosituotantoon. Laitoksella käsitellään lähialueella<br />
syntyviä kasviperäisiä jäterasvo<strong>ja</strong> ravintoloista <strong>ja</strong> pikaruokapaikoista.<br />
Diesellaitteisto maksoi 75 000 euroa.<br />
”Mikäli laitos rakennetaan suhteellisen edullisella investointitasolla<br />
<strong>ja</strong> raaka-aineen hankintahinta ei nouse liian<br />
korkeaksi, biodieselin tuotannosta on mahdollista saada<br />
kannattavaa”, Sarvela pohtii.<br />
Biodieselin tuotantoa harkitessa on varauduttava runsaisiinkin<br />
paperitöihin. Kun Sarvela ryhtyi puuhaan, viranomaisilla<br />
ei ole ollut riittävästi tietoa tuotannosta, minkä<br />
seurauksena käynnistäminen vaati esimerkiksi lupien <strong>ja</strong><br />
valvonnan selvittämistä.<br />
ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 17<br />
Auringosta lämpöä <strong>ja</strong> sähköä<br />
Aurinkoenergiaa voidaan käyttää lisänä lämmön- tai<br />
sähköntuotannossa. Auringon säteilyenergia on Etelä-<br />
Suomessa noin 1 000 kWh jokaista neliömetriä kohden.<br />
Aurinkoenergiajärjestelmiä on kahdenlaisia. Aurinkolämpökeräimiä<br />
käytetään lämpimän käyttöveden lämmittämiseen<br />
<strong>ja</strong> rakennusten lämmittämiseen, <strong>ja</strong> aurinkosähköpaneeleilla<br />
voidaan aurinkoenergia muuttaa sähköksi.<br />
Aurinkosähköjärjestelmä yhdistetään joko sähköverkkoon<br />
tai akkuun. Aurinkoenergiaa käytetään hyväksi<br />
muun energiantuotannon ohessa.<br />
Aurinkopaneeleilla voidaan säteilyenergiasta tuottaa<br />
sähköä noin 15 prosentin <strong>ja</strong> lämpöä noin 25–35 prosentin<br />
hyötysuhteella.<br />
<strong>Maa</strong>lämpöä ympäri vuoden<br />
Lämpöpumppu siirtää lämpöä viileämmästä lämpimämpään,<br />
<strong>ja</strong> sitä voidaan käyttää myös sisätilojen viilentämiseen.<br />
Lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä.<br />
1. Ilma-ilmalämpöpumppu ottaa lämpöä ilmasta <strong>ja</strong> lämmittää<br />
huoneilmaa.<br />
2. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan ilmasta otettu lämpöenergia<br />
siirtää vesikiertoiseen lämmön<strong>ja</strong>kojärjestelmään.<br />
Yli 15 asteen pakkasilla ilmalämpöpumppu tarvitsee<br />
tuekseen lisälämmitystä.<br />
3. Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmön talteen rakennuksesta<br />
poistettavasta ilmasta, <strong>ja</strong> lämpö voidaan<br />
siirtää vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Järjestelmä<br />
tarvitsee tuekseen lisälämmönlähteen.<br />
<strong>Maa</strong>lämpöpumpulla maahan varastoitunut lämpöenergia<br />
voidaan kerätä maahan tai veteen asennettavalla<br />
muoviputkistolla asuin- <strong>ja</strong> tuotantorakennusten lämmittämiseen.<br />
Putkisto voidaan asentaa maahan, vesistöön,<br />
porakaivoon sekä navetan tai sikalan lietekuiluun.<br />
<strong>Maa</strong>- <strong>ja</strong> vesilämpö on varma <strong>ja</strong> tasainen ympärivuotinen<br />
lämmönlähde. Porakaivoon sijoitetun lämmönkeruuputkiston<br />
etuna on, että energiasaanto on noin kaksinkertainen<br />
verrattuna maahan asennettuun putkeen.
18 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA<br />
Kotonakin energiatehokkaasti<br />
ASUMISEN JA VAPAA-AJAN ENERGIANKÄYTTÖ voi olla<br />
<strong>maatilalla</strong> yllättävän suurta. Siitä kannattaa ottaa selvää <strong>ja</strong> tutkia<br />
mahdollisuudet energiankäytön tehostamiseen.<br />
Jopa kolmannes kotitalouden lämmitysenergiasta voi kulua<br />
käyttöveden lämmitykseen. Suomessa keskimääräinen vedenkulutus<br />
asukasta kohti on 155 litraa vuorokaudessa, <strong>ja</strong> siitä<br />
noin kolmannes on lämmintä käyttövettä, minkä lämmittämiseen<br />
tarvitaan vuodessa 800–1 200 kilowattituntia energiaa.<br />
Kotitaloussähkön kulutus riippuu pitkälti asunnon koosta <strong>ja</strong> varustelutasosta.<br />
Mitä enemmän laitteita, sitä enemmän sähköä<br />
kuluu. Käyttötottumuksilla <strong>ja</strong> laitevalinnoilla voi kulutukseen<br />
vaikuttaa huomattavasti. Viihde-elektroniikan osuus on arvioitu<br />
12 prosentiksi <strong>ja</strong> kylmäsäilytyslaitteiden 13 prosentiksi.<br />
Suomalaiset saunovat keskimäärin kahdesti viikossa. Sähkösaunan<br />
kulutus perhekäytössä on vuodessa noin tuhat kilowattituntia<br />
eli jopa yli kymmenesosa vuotuisesta sähkönkulutuksesta.<br />
Valaistukseen kuluu noin viidennes kotitaloussähköstä.<br />
Lämmitykseen kuluu tyypillisesti noin puolet energian kokonaiskulutuksesta.<br />
Sähkölämmitteisessä asunnossa tukilämmitysmuodot<br />
vaikuttavat sähkönkulutukseen. Esimerkiksi yhdestä<br />
pinokuutiometristä puuta saadaan lämpöenergiaa noin<br />
tuhat kilowattituntia.<br />
Ikkunoiden <strong>ja</strong> ovien tiiveydellä on suuri merkitys kodin lämpöenergian<br />
kulutukseen. Myös oikein käytetyllä ilmanvaihdolla <strong>ja</strong><br />
oikealla huonelämmöllä voidaan säästää.<br />
Energiatehokkuutta elämään<br />
A<strong>ja</strong> taloudellisesti<br />
Säästävällä ajotavalla voidaan vähentää polttoaineen<br />
kulutusta <strong>ja</strong> päästöjä. Auton käytössä tulee huomioida<br />
myös muu energiankulutus, kuten auton lämmitys.<br />
Käytä moottorin esilämmitystä alle +5 asteen lämpötiloissa.<br />
Lohkolämmittimen käyttöa<strong>ja</strong>ksi riittää kovallakin<br />
pakkasella kaksi tuntia.<br />
Vältä sisälämmittimen käyttöä, se ei lämmitä moottoria.<br />
Älä paina kaasupoljinta poh<strong>ja</strong>an, kun käynnistät moottorin.<br />
Vältä auton tyhjäkäyntiä.<br />
Vaihda isommalle vaihteelle alhaisilla kierrosnopeuksilla<br />
(bensiinihenkilöautoauto alle 2 500 rpm <strong>ja</strong> dieselhenkilöauto<br />
alle 2 000 rpm).<br />
Pidä yllä tasaista nopeutta. Ennakoi liikenteessä tasaisen<br />
ajonopeuden saavuttamiseksi.<br />
Jarruta tasaisesti.<br />
Pyri välttämään autossa turhia lisäpaino<strong>ja</strong>.<br />
Vältä ilmanvastusta lisäävien lisävarusteiden, esimerkiksi<br />
suksiboksit, turhaa käyttöä.<br />
Vältä turhaa ilmastoinnin käyttöä.<br />
Tarkista rengaspaineet, alhaiset rengaspaineet lisäävät<br />
vierimisvastusta <strong>ja</strong> polttoaineen kulutusta.<br />
Auton lisälaitteet, kuten polttoaineen kulutusmittari,<br />
auttavat vähentämään polttoaineen kulutusta.<br />
Lämpötalous<br />
Varaavalla takalla tai leivinuunilla voidaan kattaa 10–30<br />
prosenttia lämmitysenergian tarpeesta.<br />
Ihmiselle terveellinen <strong>ja</strong> miellyttävä huonelämpötila on<br />
20–22 astetta. Makuuhuoneeseen riittää pari astetta<br />
vähemmänkin, varastoon <strong>ja</strong> autotalliin 5–12 asteen lämpötila.<br />
Yhden asteen lasku huonelämpötilassa vähentää lämmityskustannuksia<br />
jopa viisi prosenttia.<br />
Pienennä helteillä rakennuksen sisäisiä lämpökuormia,<br />
sammuta turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet <strong>ja</strong> valaistus<br />
sekä vältä saunan <strong>ja</strong> tulisijojen lämmitystä.<br />
Varmista, että ikkunat <strong>ja</strong> ovet ovat tiiviitä.<br />
Tarkista pattereiden <strong>ja</strong> termostaattien kunto säännöllisesti.<br />
Älä peitä termostaattia huonekaluilla tai verhoilla.<br />
Tuuleta tehokkaasti <strong>ja</strong> nopeasti.<br />
Verhot <strong>ja</strong> kaihtimet suo<strong>ja</strong>avat auringon kuumuudelta.<br />
Ikkunatuuletus kannattaa hoitaa varjon puolelta.
Saunassa<br />
Sähkökiukaan kulutuksesta yli puolet muodostuu saunan<br />
esilämmityksestä <strong>ja</strong> loput löylyjen ylläpidosta. Lämmitä<br />
siis sauna yhdellä kertaa koko perheelle.<br />
Lämmityskertojen lisäksi sähkösaunassa saunomisen<br />
kesto <strong>ja</strong> lämpötila vaikuttavat suoraan sähkölaskuun.<br />
Esimerkiksi 100 asteen löylyn energiankulutus on 20–30<br />
prosenttia suurempi kuin 80-asteisen löylyn kulutus.<br />
Oikein mitoitetun ilmanvaihdon avulla voidaan päästä<br />
tasaiseen lämpötilaan, jolloin kiukaan termostaattia<br />
pystytään säätämään pienemmälle hyvistä löylyistä tinkimättä.<br />
Sähkölaitteet<br />
Kun hankit sähkölaitteita, kiinnitä huomiota energiamerkintään,<br />
se antaa vertailukelpoista tietoa laitteiden energiatehokkuudesta.<br />
Todellinen energiankulutus riippuu<br />
kuitenkin paljon niiden sijoituksesta <strong>ja</strong> käyttötavoista.<br />
Tutustu siis käyttöohjeisiin <strong>ja</strong> -vinkkeihin huolellisesti.<br />
Sammuta laitteiden valmiustilat aina, kun niitä ei käytetä.<br />
Ruoan valmistus <strong>ja</strong> säilytys<br />
Kylmäsäilytys, ruoanvalmistus <strong>ja</strong> astianpesu kuluttavat<br />
paljon energiaa <strong>ja</strong> vettä.<br />
Sijoita kylmälaitteet riittävän väljästi <strong>ja</strong> kauas lämmönlähteistä<br />
kuten liedestä <strong>ja</strong> astianpesukoneesta, säädä<br />
sopiva säilytyslämpötila <strong>ja</strong> vältä laitteen ahtamista täyteen.<br />
Käytä paksupoh<strong>ja</strong>isia keittoastioita <strong>ja</strong> kantta, kuumenna<br />
kerralla vain tarvittava määrä mahdollisimman vähässä<br />
vedessä <strong>ja</strong> hyödynnä esilämmitys- <strong>ja</strong> jälkilämpö.<br />
Astianpesussa kone on usein käsipesua kannattavampi<br />
vaihtoehto.<br />
Pese täysiä koneellisia, valitse pesuohjelma likaisuuden<br />
mukaan <strong>ja</strong> vältä astioiden esihuuhtelua.<br />
Pyykinpesu <strong>ja</strong> -kuivaus<br />
Pese täysiä koneellisia <strong>ja</strong> noudata tekstiilien hoito-ohjeita<br />
<strong>ja</strong> pesuaineen annosteluohjeita.<br />
Pyykin kuivaus ulkona narulla on energiatehokkain<br />
ratkaisu.<br />
Vesitalous<br />
Vältä veden turhaa lotrausta.<br />
Vältä ammekylpyä, se kuluttaa vettä viisinkertaisesti<br />
suihkuun verrattuna.<br />
Sähkön hankinta<br />
ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 19<br />
Kunnosta vuotavat hanat <strong>ja</strong> wc-säiliöt.<br />
Säädä hanojen virtaamat sopiviksi, suihkuhana 12 <strong>ja</strong><br />
käsipesuhana 6 litraa vettä minuutissa.<br />
Pihalla<br />
Sähköisten <strong>ja</strong> automaattisten pihan sulanapitojärjestelmien<br />
turhaa energiankäyttöä voidaan vähentää ulkotermostaateilla,<br />
jotka sallivat lämmittämisen vain kylmän<br />
aikana. Sulanapito voidaan usein toteuttaa hyvällä suunnittelulla<br />
<strong>ja</strong> tarkoituksenmukaisilla ratkaisuilla ilman<br />
lämmittimiä.<br />
Pihan <strong>ja</strong> puutarhan hoitoon kannattaa valita energiatehokkaat<br />
laitteet <strong>ja</strong> usein pienessä pihassa pärjää myös<br />
pelkällä lihasvoimalla.<br />
Kellokytkin on kätevä oh<strong>ja</strong>amaan pihan suihkulähteitä,<br />
vesiautomaattia tai säteilylämmitintä. Se parantaa myös<br />
energiatehokkuutta.<br />
Sähkön hinta koostuu sähköenergiasta, siirtopalvelusta<br />
(siirtomaksu), valmisteverosta, huoltovarmuusmaksusta<br />
sekä arvonlisäverosta. Siirtohinnan määrää paikallinen<br />
verkkoyhtiö, mutta sähköenergia on vapaasti kilpailutettavissa.<br />
Sähkön säästämisen lisäksi tilalla voidaan<br />
säästää sähkönkustannuksissa sähkön kilpailuttamisen<br />
sekä sähkötariffien kautta.<br />
Mikäli oman sähkönmyyjän tarjonta <strong>ja</strong> sähkömittari sen<br />
mahdollistavat, sähköstä voidaan maksaa erilaista hintaa<br />
sen mukaan, mihin aikaan sitä käytetään. Sekä sähköenergian<br />
että sähkön siirron hinta voidaan määrittää<br />
eri tariffeilla eli hinnoittelutavoilla <strong>ja</strong> ne voivat olla eri<br />
tyyppiä. Tariffeissa yleisimmät ovat aika- <strong>ja</strong> kausitariffit.<br />
Aikatariffe<strong>ja</strong> ovat esimerkiksi päivä- <strong>ja</strong> yösähkö, joista<br />
yösähkö on halvempaa. Kausitariffina voi olla sellainen,<br />
jossa on esimerkiksi talviarkipäiväsähkö <strong>ja</strong> muu aika,<br />
jolloin muun a<strong>ja</strong>n sähkö on edukkaampaa. Nimitykset <strong>ja</strong><br />
a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksot määräytyvät sähköyhtiöittäin. Sähkötariffeista<br />
neuvotellaan sähköyhtiön kanssa. Lisää tietoa aiheesta:<br />
www.energiamarkkinavirasto.fi <strong>ja</strong> www.energia.fi.
Lisätieto<strong>ja</strong><br />
<strong>Maa</strong>tilojen energiaohjelma <strong>ja</strong> energiatehokkuustietoutta Motivan sivuilla:<br />
www.motiva.fi/maatilat<br />
<strong>Maa</strong>- <strong>ja</strong> <strong>metsätalousministeriö</strong>:<br />
www.mmm.fi/maatilojenenergiaohjelma<br />
<strong>Maa</strong>seutuvirasto:<br />
www.mavi.fi/maatilojenenergiaohjelma<br />
Työ- <strong>ja</strong> elinkeinoministeriö/Energiaosasto, energia- <strong>ja</strong> ilmastopolitiikka:<br />
www.tem.fi/index.phtml?s=2070<br />
<strong>Maa</strong>- <strong>ja</strong> <strong>metsätalousministeriö</strong> on rahoittanut julkaisun - Julkaisi<strong>ja</strong>: Motiva Oy<br />
Sisältö: Envitecpolis/Toni Taavitsainen <strong>ja</strong> Motiva/Iiris Lappalainen - Ilme: Satu Salmivalli<br />
Valokuvat: Envitecpolis/Jarmo Hiltunen, MTK/Kai<strong>ja</strong> Hiltunen, MMM/Rai<strong>ja</strong> Seppänen<br />
Paino: Libris - Painosmäärä 15 000 kpl 04 2011
Change language