07 - EMMA
07 - EMMA
07 - EMMA
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Espoon modernin taiteen museo<br />
1 <strong>07</strong><br />
Raimo Utriainen | Igor ja Svetlana Kopystiansky | Mari Sunna | Puunveisto | Antoni Tàpies | Saastamoisen säätiön taidekokoelma
Näyttelyohjelmisto<br />
8.2. – 29.4. 20<strong>07</strong><br />
Raimo Utriainen | Soiva viiva<br />
Raimo Utriaisen(1927–1994) taidesäätiön kokoelmasta koostettu<br />
näyttely antaa kokonaisvaltaisen kuvan Suomen abstraktin<br />
kuvanveiston uranuurtajan monipuolisesta tuotannosta lähes<br />
40 vuoden ajalta. Lisää sivulla 4.<br />
Mari Sunna | Everynoanysome ONE<br />
Suomen nuoriin taiteilijalupauksiin<br />
kuuluvan Mari Sunnan maalauksia,<br />
ihmisyyttä ja tunnetiloja heijastavia<br />
hahmoja viime vuosilta.<br />
Lisää sivulla 6.<br />
6.6.– 26.8.20<strong>07</strong><br />
Igor ja Svetlana Kopystiansky | Videoita, elokuvia ja valokuvia<br />
Kopystianskyjen retrospektiivinen näyttely esittelee taiteilijaparin valokuvia ja<br />
videoteoksia vuosilta 1979–2006. Aiheena ovat usein arkipäivän esineet, jotka<br />
saavat teoksissa uuden runollisen identiteetin. Lisää sivulla 8.<br />
Puu veistäjän käsissä | Suomalaista puunveistotaidetta<br />
Parinkymmenen suomalaisen kuvanveistäjän<br />
persoonallinen näkemys samasta materiaalista, puusta.<br />
Lisää sivulla 12.<br />
Antoni Tàpies<br />
Espanjalaisen Antoni Tàpiesin<br />
abstrakteja maalauksia, veistoksia<br />
ja grafiikkaa. Lisää sivulla 14.<br />
Saastamoisen säätiön taidekokoelma | pysyvä näyttely<br />
Saastamoisen säätiön taidekokoelman 1700:sta työstä on<br />
jatkuvasti, myös vaihtuvien näyttelyiden rakennusajan näytteillä<br />
lähes 500 teosta. Kokoelma tarjoaa monipuolisen läpileikkauksen<br />
suomalaisesta maalaustaiteesta. Sen 1910-luvun ekspressio-<br />
nismiin rakentuva perusta on täydentynyt laajoilla kotimaisen<br />
sekä kansainvälisen nykytaiteen kokonaisuuksilla.<br />
<strong>EMMA</strong>n tiedotuslehti<br />
ilmestyy kahdesti vuodessa,<br />
vuoden alussa ja syksyllä.<br />
Igor & Svetlana Kopystiansky,<br />
Pink & White. 2006.<br />
© Lisson Gallery,<br />
London.<br />
Antoni Tàpies,<br />
Paper Arrugati i Creu, 1993.<br />
Kuva: Matti Ruotsalainen<br />
Voit tilata lehden veloituksetta<br />
suoraan kotiisi täyttämällä<br />
yhteystietosi internetissä:<br />
www.emma.museum/info<br />
tai lähettämällä yhteys-<br />
tietosi osoitteeseen<br />
Kansi: Raimo Utriainen, Diagonaali 1987,<br />
(yksityiskohta). Kuva: <strong>EMMA</strong> /Ari Karttunen<br />
Mari Sunna,<br />
Naisen pää. 2006<br />
Kuva: <strong>EMMA</strong> /<br />
Ari Karttunen<br />
<strong>EMMA</strong> – Espoon modernin taiteen museo<br />
PL 6661<br />
Kain Tapper,<br />
Terävä kallo I<br />
Kuva: KKA /<br />
Jouko Könönen<br />
02<strong>07</strong>0 Espoon kaupunki<br />
Raimo Utriainen,<br />
Virta III. 1986<br />
Kuva: <strong>EMMA</strong> /<br />
Ari Karttunen<br />
Manolo Valdés,<br />
Sininen teekannu, 1994.<br />
Kuva: Ari Karttunen<br />
tai soittamalla puh. 09- 8165 7512
Espoon modernin<br />
taiteen museon<br />
tiedotuslehti<br />
Seuraava lehti ilmestyy<br />
syyskuussa 20<strong>07</strong><br />
JUlKAISIJA<br />
<strong>EMMA</strong> – Espoon<br />
modernin taiteen museo<br />
PääTOIMITTAJA<br />
Leena Joutsenniemi<br />
TOIMITUSNEUvOSTO<br />
Ari Karttunen, Päivi Karttunen,<br />
Pertti Lähteenmäki, Nana Salin,<br />
Päivi Talasmaa<br />
TAITTO Station MIR Oy<br />
PAINOPAIKKA ArtPrint Oy<br />
OSOITTEENMUUTOKSET<br />
JA PAlAUTE<br />
info@emma.museum<br />
Sohvat<br />
tärkeässä roolissa museossa 1.2.20<strong>07</strong><br />
Oma taiteen kokemuspiirini painottuu erilaisiin maisemiin, joita taidemaalari-isäni maalasi.<br />
Nämä abstraktit maisemat ovat usein olleet lähinnä sielunmaisemia. Pitkään niiden väritys<br />
vaihteli erilaisista harmaista mustaan ja valkoiseen. Niiden kautta on kuitenkin syntynyt minun<br />
tapani katsoa taidetta.<br />
Kokemuksiini vaikutti myös se, miten pienenä sananmukaisesti juoksin isän perässä näyttelyissä.<br />
Isä harppoi pitkin askelin, katsoi puolelle ja toiselle, luetteli kollegoidensa nimiä töitä<br />
tunnistaessaan ja kehuessaan.<br />
Ristiriita näyttelykokemusten ja kotona maalauksen syntymisen kokemisen välillä oli melkoinen.<br />
Isä maalasi kun tulin koulusta ja illalla harrastuksista kotiin. Isä maalasi kun minulla<br />
oli koulusta lomaa. Työ ateljeen stafliassa oli muuttunut päivän aikana, joskus tuskin huomattavasti,<br />
joskus todella paljon.<br />
Hämmennykseni taiteen kokemisesta taisi olla melkoinen, sillä muistan kysyneeni isältä<br />
joskus teini-ikäisenä kaksi kysymystä: Mistä tunnistaa hyvän taideteoksen? Milloin työ on<br />
valmis? Vastaus kumpaankin oli hyvin arkinen: ”Sen vaan näkee”. Ja pallo takaisin kysyjälle:<br />
”Onko se sinusta valmis nyt?”<br />
Useimmille meistä isäni vastaus aiheuttaa enemmän tuskaa kuin antaa vastauksia. Taiteen<br />
arvioiminen on hyvin omakohtaista ja kokemustaan voi kehittää. Edelleen muistan sen<br />
onnen ja ylpeyden tunteen kun aikuistumiseni myötä isä alkoi kysyä mielipidettäni töistään<br />
ja niiden valmiudesta.<br />
Omat parhaat kokemukseni taiteen ymmärtämisestä ovat olleet kiinni hyvistä oppaista,<br />
jotka ovat osanneet avata töiden sisältöjä tavalla, jota en olisi itse huomannut. Siihen tarvitaan<br />
kuitenkin aikaa ja halua tutkia teoksia. Tämä on toki välillä uuvuttavaa, mutta sitä vartenhan<br />
museoissa on sohvat. Sohvien merkitys museoissa avautuikin minulle vasta aikuisena.<br />
Sohvat puhuttavat myös <strong>EMMA</strong>ssa. Ensimmäisten aukiolokuukausiensa aikana <strong>EMMA</strong> keräsi<br />
kävijöiltä lähes poikkeuksetta kiitosta – paitsi sohvista. Niitä oli liian vähän ja osa liian<br />
matalia. Uuden vuoden myötä saamme onneksi näyttelykokemuksen tältäkin osin nautittavammaksi.<br />
Hanna-Leena Hemming<br />
Espoon taidemuseosäätiön puheenjohtaja
Raimo Utriainen<br />
Soiva viiva <strong>EMMA</strong>ssa<br />
8.2. - 29.4.20<strong>07</strong><br />
metallin<br />
kumoutumisesta<br />
Jos ottaa käteensä Raimo Utriaisen<br />
veistosten peruselementin, pitkän metallisäleen,<br />
sen raskas paino yllättää. Säleen<br />
sileät pinnat kuitenkin heijastavat valoa,<br />
vaikka pinta olisi mustaksi anodisoitu. Heijastukset<br />
keventävät materiaalin vaikutelmaa ja<br />
miltei kumoavat metallin ominaislaadun.<br />
Kun säleitä on ladottu päällekkäin, metallin<br />
aineellisuus ja paino näyttävät katoavan kokonaan.<br />
Valon heijastukset, samoin kuin varjot,<br />
kertautuvat miltei äärettömiin silloin, kun<br />
säleiden väliin jää rako tai kun säleiden asema<br />
viereisiin säleisiin muuttuu.<br />
Kuulostaa yksinkertaiselta. Tilanne on kuitenkin<br />
sama kuin vertaisimme aakkosten kirjaimia<br />
ja lassi Nummen runoa toisiinsa. Raimo<br />
Utriaisen veistokset irtautuvat yhtä kauas<br />
rakennusaineksistaan. Ne luovat oman maailmansa,<br />
jossa tila ilmaistaan samanaikaisesti<br />
aineellisena volyymina ja aineettomana valona.<br />
Teokset synnyttävät plastisia muotoja ja<br />
optista liikettä, jotka ovat energisiä ja herkkiä<br />
kuin suomalainen maisema.<br />
Raimo Utriaisen taulumaisimmat veistokset<br />
asettuvat erikoisella tavalla maisemamaalauksen<br />
ja abstraktin veistoksen välimaas-<br />
toon. Taiteilijan muotokieli ei kuvaile vaan<br />
luo synteettisen ikään kuin universaalin maiseman.<br />
Ympäristö kajoaa teokseen muuttamalla<br />
omilla heijastuksillaan veistoksen pintaa.<br />
Toisaalta taas ympäristö näkyy usein läpi<br />
säleiden välistä. Harvat veistokset ovat näin<br />
vahvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän tilan<br />
kanssa. Läpäisevä tila panee teokset leijumaan<br />
autereisena liikkeenä.<br />
Raimo Utriainen kokeili maalarin työtä,<br />
mutta se ei lopulta oikein istunut hänen kokemuksiinsa.<br />
Ehkä maalausten ekspressiivisyys<br />
ja käsiala olivat liian lähellä häntä itseään.<br />
Hän tähtäsi kauemmas, sallittakoon<br />
juhlallinen ilmaisu, ikuisempaan muotoon.<br />
Useat olivat ne kerrat, jolloin taiteilija epäili<br />
työnsä ”järkeä”. Epäily ei laantunut vastakkaisista<br />
vakuutteluista huolimatta. Siinä missä<br />
teosten katsojat kokivat huikaisevaa kauneutta,<br />
näki taiteilija alituisia puutteita. Tiedän,<br />
että katsojat olivat oikeassa.<br />
TEKSTI MARKKU VAlKonEn<br />
KUVAT ARI KARTTUnEn<br />
SEKä JUhAnI PAllASMAAn<br />
SOIVA VIIVA -KIRJAN KUVITUSTA<br />
Pienoismalli alumiinisäle -veistoksesta, joka löytyy Helsingistä Valion pääkonttorin edustalta.
Raimo Utriainen Pitäjänmäen ateljeessaan vuonna 1975.<br />
RAIMO UTRIAINEN OLI IHMISENä<br />
PALJON EKSPRESSIIVISEMPI<br />
KUIN HäNEN ARKKITEHTONISEN<br />
TARKASTI LASKELMOIdUT<br />
VEISTOKSENSA.<br />
Kuvanveistäjän tyttärenä<br />
TEKSTI lEEnA JoUTSEnnIEMI<br />
KUVA ARI KARTTUnEn<br />
Taiteilijat eivät tainneet olla mitään kym-<br />
menen pisteen isiä, Onerva Utriai-<br />
nen naurahtaa kun häneltä kysyy min-<br />
kälainen isä kuvanveistäjä Raimo Utriainen<br />
oli. - älykkäänä, hyvin ulospäin suuntautuneena<br />
ja teräväkielisenä ihmisenä isä otti aina<br />
tilan haltuunsa, mutta osasi myös riitaantua<br />
ihmisten kanssa.<br />
Lapsuudesta Onerva Utriaiselle ovat parhaiten<br />
jääneet mieleen ne kolme talvea,<br />
jotka koko perhe vietti Italiassa Suomen<br />
Taiteilijaseuran Grassinan ateljeetalossa. Elämään<br />
kuului luonnollisesti paljon taidetta ja<br />
taiteilijoita. Pikkutytölle mielenkiintoisinta oli<br />
kuitenkin se, toiko joku vieraista suklaata eikä<br />
se, kuka tämä oli.<br />
- Ida Aalbergin muistomerkin paljastuksen<br />
jatkoilla meillä kotona olin auttanut tarjoilussa<br />
niin tehokkaasti, että Tarmo Manni lähetti<br />
seuraavan päivänä äidille kukkia ja suklaata<br />
”sille pienelle tarjoilijalle, joka piti huolen siitä,<br />
että ainakin minun lasini oli koko ajan täysi.”<br />
Raimo Utriainen kunnosti 1970-luvun alussa itselleen<br />
ateljeen Helsingin Pitäjänmäen Valimotieltä.<br />
Teollisuusrakennuksen toisessa kerroksessa<br />
oli suuren ateljeen lisäksi avara toimistohuone.<br />
Onerva Utriainen ja isänsä Virta-veistos WeeGeen edustalla.<br />
Onerva Utriainen iloitsee isänsä töiden näyttelystä<br />
<strong>EMMA</strong>ssa, mutta hyvästelee samalla<br />
haikeana yhden aikakauden. Kun teokset<br />
siirrettiin <strong>EMMA</strong>an Utriaisen ateljeesta Pitäjänmäeltä,<br />
hävisi viimeinenkin miljöö hänen<br />
nuoruudestaan. Pitkäaikainen ateljee, jossa<br />
taiteilija välillä asuikin, säilytettiin näihin päiviin<br />
saakka sellaisena, kuin se oli taiteilijan<br />
kuollessa 1994.
Mari Sunna, Amy. 2006.<br />
Mari Sunnan hahmot<br />
tulkitsevat tunnetiloja<br />
Mari Sunna istuu työhuoneellaan Helsingin<br />
Vallilassa jalat ristissä erikokoisten maalaus-<br />
pohjien keskellä ja pohtii itseään taiteilijana.<br />
– Mä olen tällainen akateemisesti lahjaton<br />
maalari, en osaa piirtää mallista enkä rakentaa<br />
maalausta analyyttisesti. Maalaukseni syntyvät<br />
itsestäni ja vallitsevasta tunnetilasta,<br />
usein hyvin pikaisesti.<br />
Flash vuodelta 2006 on uusinta Sunnaa.
Mari Sunna työskentelee<br />
nykyään Helsingissä.<br />
TeksTi Leena Joutsenniemi<br />
kuvaT ari Karttunen<br />
Suomen nuorten taiteilijalupauksien listalle<br />
rankattu, Lontoossa kansainvälisen<br />
menestyksen tikapuille kiivennyt<br />
Sunna tuntuu itse hämmentyneeltä saamansa<br />
huomion keskellä.<br />
Lontoossa vietetyn kuuden vuoden jälkeen<br />
Helsinkikin tuntuu turhan levottomalta.<br />
- Kaipaan rauhaa ja hiljaisuutta. Koen, että<br />
olen tekemässä jotain tosi tärkeää kyseenalaistamalla<br />
sen, mitä minulla on nyt, sanoo<br />
maallemuuttoa harkitseva Sunna. Hän<br />
hakee sanoja kuvaamaan tunnetilaa, missä<br />
menestys, maine ja julkisuuden luomat taiteilijamyytit<br />
ovat vastakkain sisäisen tyhjyyden<br />
kanssa.<br />
- Tärkeintä elämässä olisi yrittää olla hyvä<br />
ihminen. Toivon kriisien läpikäymisen tuovan<br />
työhönikin uutta syvyyttä ja erilaisuutta<br />
Mari Sunnan maalauksissa esiintyy useimmiten<br />
naispuolinen ihminen, jota hän itse<br />
kutsuu hahmoksi.<br />
- Voisin varmaan maalata hahmojani lopun<br />
elämääni. Kuvaan niiden kautta eri asioita ja<br />
etsin läsnäoloa. Hahmo on kuin peili, joka<br />
heijastaa ihmisyyden eri olomuotoja.<br />
<strong>EMMA</strong>n näyttelyn hahmot on koottu eri<br />
puolilta maailmaa.<br />
- On tosi kiva taas tavata teoksiaan. Olen<br />
ollut tosi onnekas, että työni ovat alusta asti<br />
menneet hyvin kaupaksi, mutta silloin niistä<br />
joutuu luopumaan kovin pian. Teoksen pitäisi<br />
voida antaa kuolla itsestään pois kaikessa<br />
rauhassa, Sunna pohtii.<br />
Työhuoneelta lähtiessään teokset aloittavat<br />
oman elämänsä; jokainen katsoja muodostaa<br />
teoksen uudestaan oman tulkintansa<br />
kautta.<br />
- Haluankin antaa teokseni yhä uudelleen<br />
tulkittaviksi. Silloin ne eivät ole enää niitä prosesseja,<br />
joita työhuoneellani maalasin vaan<br />
osa suurempaa kokonaisuutta, taidetta.<br />
Mari Sunnan hahmot<br />
<strong>EMMA</strong>ssa 8.2 –29.4.<br />
Töissä<br />
emmassa<br />
Kuka olet?<br />
Päivi Talasmaa, intendentti.<br />
Mitä teet?<br />
Intendentin työhön kuuluvat<br />
sekä kokoelma- että näyttelytoiminta.<br />
Valitsen museonjohtajan<br />
kanssa <strong>EMMA</strong>n näyttelyt,<br />
joista vastuullani ovat erityisesti<br />
nykytaiteen näyttelyt.<br />
Käytännössä tapaan taiteilijoita<br />
Suomessa ja ulkomailla,<br />
suunnittelen ja koordinoin<br />
näyttelyjä; sisältöä, rakentamista,<br />
ripustusta, julkaisuja ja<br />
muita oheismateriaaleja.<br />
Kokoelman puolella työ on<br />
kaupungin kokoelmatoiminnan<br />
koordinointia, kaupungin<br />
virastoihin ja laitoksiin sijoitettavien<br />
uusien teosten hankintaa sekä aika<br />
ajoin asiantuntijatehtäviä kaupungin rakennushankkeisiin<br />
liittyvissä taidehankinnoissa.<br />
Miten sinusta tuli intendentti?<br />
Urani taiteen parissa alkoi taidehistorian<br />
opinnoista Helsingin yliopistossa ja jatkui<br />
mm. tutkijan ja amanuenssin tehtävillä eri<br />
museoissa. Espooseen tulin 1990 kuvataidetoimen<br />
intendentiksi vastaamaan kaupungin<br />
kuvataidepolitiikasta sekä mm. Galleria Otson<br />
näyttelytoiminnasta. <strong>EMMA</strong>n synnyttämisessä<br />
olen ollut mukana alusta asti.<br />
Parasta/huonointa työssäsi?<br />
Parasta on, että saa työskennellä itseään<br />
kiinnostavan aiheen parissa. Tällä alalla sekä<br />
taide itsessään että ihmiset kiehtovat. EM-<br />
MAssa tehdään töitä varsin pienen henkilökunnan<br />
voimin. Huonointa lienee sen mukanaan<br />
tuoma kiire.<br />
Mielenkiintoisinta <strong>EMMA</strong>ssa?<br />
Se, että Espoo on saanut oman taidemuseon,<br />
jolla kaiken lisäksi on paljon annettavaa<br />
myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Igor & Svetlana Kopystiansky <strong>EMMA</strong>ssa 8.2. – 29.4.<br />
Next to Nothing<br />
TEksTi timo VaLJaKKa<br />
Englanninkielessä on mainio ilmaus<br />
next to nothing, ”lähellä ei mitään”,<br />
jota ainakin osi tain voi käy tää kuvaamaan<br />
Igor ja Svetlana Kopystianskyn taide ta.
Igor ja Svetlana Kopystiansky suosivat<br />
yksinkertaisia ja sinällään mitättömiä<br />
kuva-aiheita kuten hylättyjä autoja,<br />
tuulen lennättämiä roskia sekä satunnaisia<br />
kohtauksia suurkaupungin kaduilla. Kuvaaiheet<br />
ovat heille kuitenkin vain välineitä<br />
muiden ja paljon kiinnostavampien asioiden<br />
tavoittamiseen.<br />
Igor ja Svetlana Kopystianskyn ilmaisu on<br />
ulkoisesti niukkaa ja eleetöntä, mutta myös<br />
tarkasti harkittua ja täsmällistä. Itse asiassa<br />
se saa erityisen jännitteensä juuri siitä, että<br />
taiteilijat tietoisesti ovat sijoittaneet taiteensa<br />
”lähelle ei mitään” – ja lisäksi usein, kuin varmuuden<br />
vuoksi, käyttävät hyväkseen myös<br />
toistoa yhtenä sen keskeisenä elementtinä.<br />
Igor ja Svetlana Kopystiansky ovat asuneet<br />
New Yorkissa vuodesta 1988. Vuosina 1990–<br />
1991 he työskentelivät Berliinissä dAAdstipendiaatteina<br />
ja jakavat nykyisin aikansa<br />
New Yorkin, Berliinin ja Lontoon kesken. He<br />
ovat työskennelleet sekä erikseen että yhteistyössä<br />
ja käyttäneet taiteessaan monia<br />
lukuisia eri välineitä, kuten videota, installaatiota,<br />
valokuvausta, maalausta, kuvanveistoa<br />
ja performanssia.<br />
Keinojen ja näkökulmien runsaudesta huolimatta<br />
heidän taidettaan leimaa työskentelyn<br />
pitkäjänteisyys ja sisäinen eheys. Eri aikoina,<br />
eri paikoissa ja eri välineillä toteutetut<br />
teokset asettuvat kaikki samaan tulkinnalliseen<br />
kehykseen, jonka keskeisiä rajapyykkejä<br />
he asettelivat jo ensimmäisissä, venäläistä<br />
ja kansainvälistä avantgardea kommentoivissa<br />
teoksissaan.<br />
Uusimmissa teoksissaan<br />
Igor ja Svetlana Kopystiansky<br />
käsittelevät ajan esittämistä<br />
sellaisenaan. Arizonan erämaassa<br />
kuvattu Sandglass, Establishing Shot<br />
(2005, vas.alh.) on elokuvamainen<br />
otos hitaasti valuvaa odotusta.<br />
© Lisson Gallery, London.<br />
Kellopelin kaltainen videoinstallatio<br />
Pink & White (2006) puolestaan<br />
näyttää, miten aika voi joskus kulkea<br />
samanaikaisesti kahteen suuntaan.<br />
© Lisson Gallery, London.<br />
Lähellä ei mitään<br />
Näyttely <strong>EMMA</strong>ssa keskittyy Igor ja Svetlana<br />
Kopystianskyn yhteistyössä toteuttamiin<br />
valokuva-, video- ja elokuvateoksiin.<br />
Sen aikajänne kattaa kolme vuosikymmentä:<br />
varhaisimmat teoksista ovat valmistuneet<br />
1970-luvun Moskovassa ja uusimmat vuoden<br />
2006 aikana Yhdysvalloissa. Kyseessä<br />
on tähänastisista laajin katsaus heidän ainutlaatuiseen<br />
taiteeseensa.<br />
Svetlanan lähtökohdat ovat usein kirjallisuudessa,<br />
kun taas Igorin taiteessa näkyy<br />
hänen kiinnostuksensa visuaaliseen. Nämä<br />
juonteet lomittuvat heidän yhteisissä teoksissaan,<br />
joille ovat luonteenomaisia myös<br />
epätavallisen rikkaat viittaukset, jotka kohdistuvat<br />
paitsi 1900-luvun kuvataiteen avantgardeen<br />
myös musiikkiin, kirjallisuuteen ja<br />
elokuvaan.<br />
Epätäydellinenkin lista Kopystianskyjen<br />
viittausten kohteista kertoo paljon. Siihen sisältyvät<br />
mm. John Cage, Samuel Beckett,<br />
Dziga vertov ja Daniil Harms. Näyttelyn teosten<br />
taustalta nousevat esiin myös mm.<br />
Man Ray, Kasimir Malevitsin, Jackson<br />
Pollock ja Michelangelo Antonioni.<br />
Kopystianskyt ovat itsekin olleet vaikutteiden<br />
lähteinä. Heidän varhaiset, kirjallisuuden<br />
ja maalaustaiteen avantgardea yhdistäneet<br />
teoksensa ovat avanneet käsitetaiteen ovet<br />
monille heidän perillisilleen. Näyttelyn avaavan<br />
videoteoksen Incidents (1996–2002) on<br />
sanottu innoittaneen Sam Mendesiä tämän<br />
kuvatessa elokuvaansa American Beauty<br />
(1999).<br />
Kirjoittaja on näyttelyn kuraattori.
<strong>EMMA</strong>an<br />
Taidevartiksi ja paljon muuta…<br />
0<br />
<strong>EMMA</strong>n syksystä tuttu opastusohjelma täydentyy<br />
kesän avoimilla työpajoilla sekä elävällä taideteoksella.<br />
Museo-opetuksen ohjelmisto on tarkoitettu<br />
kaikenikäisille, mutta erityisesti<br />
olemme ajatelleet päiväkoti-ikäisiä,<br />
koululaisia ja perheitä. Taidehaltijan<br />
tunti, polku ja kutsut ovat perheen pienimmille<br />
suunnattuja, mutta huumorilla pajakutsut<br />
menuineen höystyvät myös nuorison<br />
tai yritysryhmän makuun. Ilme-työpajassa<br />
voi sunnuntaisin koota taideteospeliä ja sadutustuoliimme<br />
on kerääntynyt jo romaanin<br />
verran tarinoita. Perheitä haluamme kannustaa<br />
tekemään ja kokemaan yhdessä.<br />
Taidevartit jatkavat sunnuntain ohjelmistossa<br />
tutustuttaen näyttelyiden avainteoksiin.<br />
Näyttelyihin voi tutustua myös ilman<br />
opastusta vaikka lainaamalla Saastamoisen<br />
kokoelman vanhaan osaan tarinoiden avulla<br />
perehdyttävän ääniopastuksen.<br />
Matka taiteen maailmaan alkamassa Väriympyrä-tyynyillä.<br />
Lähempää kontaktia taiteeseen saa keväällä,<br />
kun elävä taideteos kiertää näyttelytiloissa<br />
kertomassa, mikä on sen pitkän iän<br />
salaisuus. Teos tutustuttaa taidemuseon tehtävään<br />
säilyttää taideteoksia mahdollisimman<br />
hyvin valistaen samalla, miksi teoksiin<br />
koskeminen on kiellettyä.<br />
Kesällä käynnistyvät kaikille avoimet työpajat,<br />
joissa työstetään puuta moneen muotoon<br />
näyttelyn Puu veistäjän käsissä innoittamana.<br />
Saattaapa joku päästä kaivertamaan<br />
rakkaudentunnustuksensa vanhaan tyyliin.<br />
Tervetuloa <strong>EMMA</strong>an!<br />
Nana Salin, vastaava museolehtori
Taide friskaa<br />
Taide ja tekeminen inspiroivat myös aikuisia.<br />
<strong>EMMA</strong> jalkautuu keväällä 20<strong>07</strong> Taide friskaa<br />
mieltä -projektin myötä Puolarmetsän sairaalaan<br />
ja Aurorakotiin. Projektin tarkoitus on<br />
viedä taide moniaistisesti vanhusten ulottuville<br />
ja elävöittää hoitolaitoksen arkea uusin<br />
sisällöin. Taideteosten toivotaan tarjoavan<br />
virkistystä ja sosiaalisesti antoisia tuokioita<br />
vanhuksille ja hoitohenkilökunnalle sekä herättävän<br />
keskustelua menneisyydestä ja nykyisyydestä.<br />
Taide friskaa -projektin yhteistyökumppaneina<br />
ovat Espoon kaupungin sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon, vanhuspalveluiden<br />
asiantuntijat sekä Musiikkiopisto Juvenalia.<br />
Emma tukee vuonna 20<strong>07</strong> myös vanhustyön<br />
keskusliiton Ystäväpiiritoimintaa<br />
tarjoamalla pääkaupunkiseudun ryhmille ilmaisen<br />
sisäänpääsyn ja näyttelyopastuksen.<br />
Väriympyrä, silkkiä ja tuntoja<br />
<strong>EMMA</strong>n museo-opetukseen kuuluu paljon<br />
oheisvälineitä, joilla tuetaan oppimista ja rikastetaan<br />
kokemuksia. EvTEKin Muotoiluinstituutin<br />
kanssa tehtyjä herkullisen värikkäitä<br />
välineitä käytetään opastuksilla ja<br />
työpajoissa. väriympyrä-istuintyynyt toimivat<br />
pehmusteina samalla avaten ja havainnollistaen<br />
taideteosten värimerkityksiä.<br />
Silkkiset sadutuspeitot kuuluvat sadutusopastuksille<br />
ja työpajoissa tehtäviin draama-<br />
sekä ilmaisuharjoituksiin. Silkit ovat<br />
mielikuvitusta ruokkivaa rekvisiittaa, joiden<br />
ympärille kokoonnutaan tai joiden alle kätkeydytään<br />
suunnittelemaan työpajatehtävää.<br />
Työpaja Paletin istuintyynyt havainnollistavat<br />
parhaimmillaan näyttelyssä esillä olevien<br />
taideteosten pintamateriaalien tarkoitusta<br />
ja niiden vaikutusta sisällön tulkintaan sekä<br />
avautumiseen. Pintamateriaalit ovat tyynyissä<br />
herkän vaihtelevia ja tunnusteltavia.<br />
Opastukset ja muut tapahtumat sivuilla 20-21.<br />
Ainutlaatuinen Taidepakki<br />
<strong>EMMA</strong>n Taidepakki on koottu vastaamaan<br />
erilaisten ryhmien tarpeeseen saada monipuolista<br />
tietoa ja elämyksiä taiteesta. Pakki<br />
koostuu liki 80 aidosta esineestä ja taideteoksesta,<br />
jotka on valittu kokoelmaan pääosin<br />
pedagogisin perustein. Opetuskokoelman<br />
teokset ovat siitä poikkeuksellisia, että niitä<br />
saa oppaan johdolla koskettaa tai jopa pitää<br />
omassa kädessään, toisin kuin muita teoksia<br />
museossa. Kokoelmassa on laaja joukko eri<br />
aikakausiin ja maanosiin liittyviä taideteoksia<br />
sekä esineitä kuten anatolialainen Kusuraidoli<br />
(3000 eKr.), Albrecht Dürerin grafiikanteos<br />
(1509-11) ja Kain Tapperin piirustukset<br />
2000-luvulta. Taidepakin kokoelmaa<br />
kartutetaan mahdollisuuksien mukaan vuosittain.<br />
Viimeisimpiä hankintoja ovat olleet<br />
pronssiveistoksen syntyä kuvaava teossarja<br />
Pirkko Nukarilta ja Grafiikanpaja Himmelblaun<br />
yhteistyössä <strong>EMMA</strong>n kanssa toteuttama,<br />
grafiikan työskentelytapoja havainnollistava<br />
sarja Elina luukasen töistä. Taidepakin<br />
teoksia voi kohdata osana näyttelyopastusta<br />
tai työpajoissa.
Tapani Kokko, Pesä, 2005. Kuva Jussi Tiainen.<br />
Puunveisto<br />
on supisuomalainen juttu!<br />
Puu kuuluu suomalaisuuteen kuin<br />
vihta saunaan. Se on tärkeässä<br />
roolissa myös suomalaisessa<br />
nykykuvanveistossa, jonka<br />
helmiä <strong>EMMA</strong>n kesänäyttely<br />
marssittaa nähtäville.<br />
TEKSTI lEEnA JoUTSEnnIEMI<br />
Suomessa ei ole tietääkseni koskaan<br />
ennen ollut isoa puuveistosnäyttelyä,<br />
vaikka puun käyttö on hyvin leimallista<br />
suomalaiselle kuvanveistolle, toteaa professori<br />
leena Peltola, <strong>EMMA</strong>n Puu veistäjän<br />
käsissä -näyttelyn kuraattori.<br />
<strong>EMMA</strong>n kesänäyttely esittelee kiehtovan<br />
materiaalin monipuolisuudessaan noin kahdenkymmenen<br />
suomalaisen taiteilijan voimin.<br />
Nykytaiteilijoiden teokset henkivät sitä<br />
supisuomalaista historiaa, kun lapsi kuin<br />
lapsi vietti aikaansa puukon ja puukalikan<br />
kanssa.<br />
- Vaan ei ne kaupunkilaislapset taida enää<br />
osatakaan, Leena Peltola pohtii. Hän lisää,<br />
että monet taiteilijat ovat käsityöläisten lapsia,<br />
joille eri materiaalien työstäminen on tuttua<br />
kotoa.<br />
Muuta yhteistä näyttelyn teoksilla ei olekaan<br />
kuin materiaali. Puu on kutkuttanut kunkin<br />
tekijän mielikuvitusta eri tavalla, yksi on<br />
inspiroitunut puun luontaisista muodoista ja<br />
toinen pakottanut sen haluamaansa kuosiin.<br />
Peltola kertoo Kimmo Pyykön ostaneen aikanaan<br />
kokonaisen vanhan puulaivan teostensa<br />
materiaaliksi.<br />
- Puun pinta on aina hyvin elävä ja monet<br />
jättävät sen varsin rosoiseksi, Peltola luonnehtii.<br />
Työt ovat usein myös kookkaita ja sopivatkin<br />
siksi erinomaisesti <strong>EMMA</strong>n avariin tiloihin.<br />
Näyttelyn töitä on lainattu taiteilijoilta itseltään,<br />
sekä eri kokoelmista kuten Kiasmasta<br />
ja Ateneumista. Myös Saastamoisen säätiön<br />
kokoelman töitä nähdään kesänäyttelyssä.<br />
Kimmo Pyykkö | Veikko Hirvimäki | Jussi Heikkilä | Markku Kivinen<br />
Mauno Hartman | Tapani Kokko | Maija Helasvuo | Inka Nieminen
PUU VEISTäJän KäSISSä<br />
<strong>EMMA</strong>ssa 6.6.–26.8.20<strong>07</strong>.<br />
Avoimet puutyöpajat kesällä,<br />
kts sivu 20.<br />
Heikki Virolainen, Marjatta.<br />
Kuva KKA /Jouko Könönen.<br />
Tapani Kokko, yksi kesänäyttelyn taiteilijoista soittaa puurumpuja ateljeessaan. Kuva Tiina Rekola.<br />
Kain Tapper | Martti Aiha | Kari Caven | Radoslaw Gryta | Pasi Karjula<br />
Pauno Pohjolainen | Noora Tapper | Kirsi Tapper | Anneli Sipiläinen | Heikki Virolainen<br />
Kain Tapper,<br />
Hevosen Kallo. 1957.<br />
Kuva KKA /Niina Vatanen.
Antoni Tápies, Paper Arrugati i Creu, 1993. Kuva: Matti Ruotsalainen<br />
Antoni Tàpies<br />
Katalonialaisia ajan jälkiä
TEKSTI MARKKU VAlKonEn<br />
Nykyhetken merkittävin katalonialainen<br />
taidemaalari Antoni<br />
Tàpies (s. 1923) on kuvannut<br />
hetkeä, jolloin hän oivalsi abstraktin<br />
taiteen merkityksen:<br />
”Sitten yhtenä päivänä onnistuin löytämään<br />
välittömän ilmaisun hiljaisuudelle.<br />
- - - Yhtäkkiä minulle avautui ikään<br />
kuin suurennuslasin lävitse kokonaan<br />
uusi maisema paljastaen asioiden syvimmän<br />
olemuksen - - -”<br />
Tàpiesille avautunut maisema oli yhtä<br />
aikaa sekä abstrakti että konkreettinen.<br />
Hänen maalaustensa materiaalit<br />
kuten kangas, paperi ja ennen kaikkea<br />
hiekka synnyttivät mielikuvan satunnaisesta<br />
kuluneesta seinämästä, johon aika<br />
on jättänyt jälkensä. Näiden jälkien ja<br />
merkkien lähtökohta on Espanjan sisällissodan<br />
traumassa ja Katalonian maakunnan<br />
taistelussa itsemääräämisoikeutensa<br />
puolesta.<br />
Tàpies kuuluu sukupolveen, joka reagoi<br />
vallitsevaa, geometrisesti jäsenneltyä<br />
maalausta vastaan. Hän tutustui<br />
arvostamaansa Picassoon, mutta koki,<br />
että tärkeät kokemukset eivät välity<br />
rakenteellisten keinojen avulla. Tàpies<br />
pyrki myös irtautumaan todellisuuden<br />
kuvittamisesta. ”Silmän havaitsema todellisuus<br />
on vain todellisuuden heikko<br />
varjo”, taiteilija huomautti.<br />
Tàpiesin edustamaa suuntausta on<br />
Suomessa totuttu kutsumaan informalismiksi<br />
(art informel). Sen piirteisiin on<br />
vapaan abstraktin muodon lisäksi luettu<br />
materiaalien korostus. ”Korkea massa”<br />
(haute-pate) on yksi Tàpiesin taiteen<br />
tunnusmerkkejä. Siihen painetut jäljet<br />
synnyttävät reliefipintoja, mistä on lyhyt<br />
matka veistotaiteeseen. Myös kuvanveistäjänä<br />
Tàpies on luonut kokonaan<br />
oman tyylinsä.<br />
Antoni Tàpies<br />
<strong>EMMA</strong>ssa alkaen 7.6.20<strong>07</strong><br />
Antoni Tàpies, Bandes Horitzontals, 1991. Kuva: Ari Karttunen<br />
Antoni Tàpies, TORSE,<br />
1987, terre chamottee.<br />
Kuva: Jukka Nieminen
Avajaistunnelmissa<br />
Yli neljän vuoden valmistelujen jälkeen EM-<br />
MAn virallisia avajaisia vietettiin torvifanfaarien<br />
säestyksellä 11.10.2006. Museonjohtaja<br />
Markku valkosta avustivat avajaisnauhan<br />
leikkaamisessa taiteilija Shirin Neshat sekä<br />
Valtion Venäläisen museon varajohtaja<br />
Jevgenia Petrova.<br />
- Museo, muusain kohtauspaikka ei ole<br />
kuolleiden esineiden varasto, vaan se on tila,<br />
jossa keskustellaan taideteosten kanssa.<br />
Monille taide merkitsee seurustelua tositar-<br />
lyhyesti<br />
Emma Salokoski. Kuva Cata Portin.<br />
Emman päivänä <strong>EMMA</strong>an<br />
Emman päivänä 19.5.20<strong>07</strong><br />
ilmainen sisäänpääsy <strong>EMMA</strong>an.<br />
Emma Salokoski Ensemble<br />
esiintyy klo 15.<br />
Kaikille Emma-nimisille<br />
luvassa pieni yllätys.<br />
<strong>EMMA</strong> on avoinna klo 11-18<br />
Tervetuloa!<br />
Shirin Neshat (vas.) ja Jevgenia Petrova avustivat Markku Valkosta <strong>EMMA</strong>n avaamisessa.<br />
koituksella, joillekin se on vain yhden käynnin<br />
huuma.<br />
Taiteen voima on siinä, että se houkuttaa<br />
katsomaan sinne, minne ei muuten tule katsoneeksi.<br />
Taide haastaa stereotypiat, ja estää<br />
sen, että kuva elämästä köyhtyisi, kuivettuisi.<br />
Taidetta voi kutsua leikiksi, mutta leikin<br />
Soiva viiva – myös kirjana<br />
Professori, arkkitehti Juhani Pallasmaan<br />
monografia Raimo Utriainen – Soiva viiva<br />
on ensimmäinen perusteellinen tutkimus<br />
kuvanveistäjä Raimo Utriaisen elämänvaiheista<br />
ja taiteellisesta tuotannosta.<br />
Juhani Pallasmaa (s. 1936) oli Raimo<br />
Utriaisen läheinen ystävä, ja hän kirjoittaa<br />
hyvin elävästi ja monipuolisesti ristiriitaisesta<br />
taiteilijapersoonasta ja hänen taiteen-<br />
asia se ei ole. Usein taide on ainoa väylä tuoda<br />
ilmi olemassaoloa, joka ei vielä ole jäsentynyt,<br />
tullut tiedostetuksi, totesi Markku Valkonen<br />
avajaispuheessaan.<br />
<strong>EMMA</strong>n kiitosta niittäneet avajaisnäyttelyt<br />
näki 64 000 kävijää.<br />
sa merkityksestä. Teknillisen korkeakoulun<br />
arkkitehtuurin professorina 1992-1997<br />
toiminut Juhani Pallasmaa on julkaissut<br />
lukuisia arkkitehtuuria sekä arkkitehtuurin<br />
teoriaa käsitteleviä kirjoituksia ja toiminut<br />
myös näyttelyarkkitehtina.<br />
Kirja on myynnissä mm.<br />
WeeGee- ja <strong>EMMA</strong>-shopeissa.
SARJA ESITTELEE TEOKSIA ESPOON KAUPUNGIN TAIDEKOKOELMASTA<br />
Kauko Räsänen<br />
Liikettä tilassa<br />
1970-luvun jälkipuoliskolla Espoon julkisiin<br />
tiloihin alettiin hankkia useiden taiteilijoiden<br />
taideteoskokonaisuuksia. Espoon valtuustotalo<br />
Espoon keskuksessa valmistui 1979, ja<br />
uuteen edustustilaan hankittiin teoksia joko<br />
tilaustyönä tai ostoina useilta espoolaisilta<br />
taiteilijoilta. Kauko Räsäsen Liikettä tilassa<br />
-teos valtuustotalon lämpiössä oli ajan suurimpia<br />
taidehankkeita: teokseen kuuluvat<br />
lämpiön suuri, kahteen tasoon sijoittuva, betonista<br />
valettu seinäreliefi ja istuntosaliin vievän<br />
oviparin kupari- ja messinkipakotukset.<br />
Kauko Räsänen (s. 1926) on monipuolinen<br />
veistäjä, reliefiveistosten taitaja ja mitalitaiteen<br />
uudistaja. Hän oli Suomen kuvanveiston<br />
edelläkävijöitä jo 1950-luvulla, abstrahoidun,<br />
pelkistetyn ja avoimen muodon etsijä.<br />
Hänen kädenjälkensä veistotaiteen alueen<br />
laajentajana näkyy Espoon valtuustosalin<br />
lämpiön toteutuksessa. Lämpiön valkoinen<br />
seinäreliefi on muotoiltu selkeän geometri-<br />
Ethän koske!<br />
Säilytetään myös muille<br />
Taideteoksen kolmiulotteinen pinta suoras-<br />
taan houkuttelee tunnustelemaan sivelti-<br />
menjälkiä sormenpäillä eikä roteva puu-<br />
veistos näytä siltä, että se pahastuisi<br />
silittämisestä. Mutta se pahastuu. Taideteokset<br />
eivät kestä koskemista.<br />
Taidemuseon tehtävä on säilyttää ja<br />
hoitaa omissa kokoelmissa sekä näyttelyissä<br />
lainassa olevia taideteoksia hyvissä<br />
olosuhteissa ja varmistaa niiden säilyvyys<br />
mahdollisimman pitkään alkuperäiskunnossa.<br />
Taideteokset välittävät myös valitun<br />
materiansa avulla tietoa, ne saattavat<br />
kertoa esteettisistä mieltymyksistä ja<br />
tietystä ajasta jossa ne ovat tehty, mutta<br />
myös ihmisten, tekijöidensä ajatuksista ja<br />
tunteista. Teoksiin syntyneet vauriot samoin<br />
kuin korjaavat toimenpiteet muuttavat aina<br />
teosta ja muokkaavat tarpeettomasti<br />
teosten välittämää viestiä. Tästä syystä<br />
Kauko Räsänen: Liikettä tilassa 1978, seinä- ja ovireliefit. Espoon valtuustotalo, Espoon keskus.<br />
Seinä: betoni, 470 x 2000 x 30 cm, ovi: kupari, messinki, 200 x 210 x 8 cm<br />
sin linjoin. Valon ja varjon liike etenee kohti<br />
keskellä olevaa oviaukkoa - liikettä tilassa kuten<br />
kokonaistaideteoksen nimi kertoo.<br />
Ensimmäisen ovisommittelunsa Räsänen<br />
teki jo taideakatemian koulussa 1940-luvun<br />
lopulla. Tehtäväksi annettu ovi onnistui niin<br />
hyvin, että työ pääsi koulun satavuotisnäyt-<br />
taideteoksiin koskeminen on ehdottomasti<br />
kielletty. Pelkkä sormien<br />
rasva ja hiki aiheuttavat muutoksia,<br />
jotka nopeuttavat teoksen rapistumista<br />
ja ennen pitkää kokonaan sen<br />
tuhoutumista. Monet teokset ovat<br />
myös niin hauraita, etteivät ne kerta<br />
kaikkiaan kestä kosketusta. Modernija<br />
nykytaide on meille ehkä arkista<br />
nyt, mutta jo tuhannen vuoden<br />
päästä se on muinaislöytö sen ajan<br />
ihmisille. Vaikka teoksen aiheena<br />
olisi meille nyt tavalliselta tuntuva<br />
esine, meidän tulee vaalia sen<br />
säilymistä kertomuksena jälkipolville<br />
ajasta, jossa se on tehty ja<br />
asetettu taiteeksi.<br />
TEKSTI nAnA SAlIn JA JAn FöRSTER<br />
KUVA ARI KARTTUnEn<br />
telyyn 1948. Ovet jäivätkin Räsäsen taiteeseen:<br />
Espoon valtuustotalon ovien lisäksi<br />
Räsänen on suunnitellut pronssiovet myös<br />
Hanasaaren ruotsalais-suomalaiseen kulttuurikeskukseen.<br />
TEKSTI hAnnElE SAVElAInEn<br />
Enzo Cucchi, Elämä ja työt, 2001.<br />
Saastamoisen säätiön kokoelma.<br />
Pitkän ikäni salaisuus...<br />
elävä taideteos kiertää<br />
näyttelyssä. Lue lisää s. 21.
Sarvikuono<br />
ja euforbiapuita<br />
Akseli Gallen-Kallelan maalaus Sarvikuono<br />
ja euforbiapuita on yleisön nähtävillä<br />
<strong>EMMA</strong>ssa.<br />
Hagelstamin taidehuutokaupasta viime<br />
syksynä 145 000 euron hintaan ostettu teos<br />
on osa Kyösti Kakkosen maalauskokoelmaa,<br />
josta on tällä hetkellä 10 työtä talletettu<br />
<strong>EMMA</strong>an. Niistä on esillä WeeGee-talossa<br />
myös Antoni Tapiesin Vaakaraidat sekä<br />
Jesús Soton Kadmiumia oikealla.<br />
Akseli Gallen-Kallela(1865-1931) työskenteli<br />
Afrikassa kesäkuusta 1909 marraskuuhun<br />
1910 ja maalasi tuona aikana noin 170 teosta.<br />
Valtaosa näistä on hyvin pienikokoisia,<br />
toisin kuin 74 x 62cm -kokoinen Sarvikuono<br />
ja euforbiapuita. Afrikassa Gallen-Kallela alkoi<br />
maalata vahvoilla siveltimenvedoilla entistä<br />
värikylläisempiä teoksia. Afrikka-aiheiset<br />
maalaukset saivat ensiesittelyssä 1910-luvulla<br />
Suomessa varsin tylyn vastaanoton ja<br />
niiden edelläkävijyys oivallettiin vasta paljon<br />
myöhemmin.<br />
lyhyesti<br />
Espoon<br />
Taidemuseon<br />
ystävät Ry<br />
Liittyminen jäseneksi<br />
maksamalla 17 euroa<br />
tilille 800010-704886<strong>07</strong><br />
viestikenttään<br />
nimi ja osoite.<br />
Lisätietoja:<br />
info@emmanyst.fi<br />
Sarvikuono ja euforbiapuita. Öljy kankaalle, maalattu noin 1910, 74x62cm.<br />
Lahjaksi vuosikortti<br />
Iloksi itselle tai lahjaksi taiteenystäville.<br />
Vuosikortti <strong>EMMA</strong>an 30 euroa. Henkilökohtainen<br />
kortti oikeuttaa sisäänpääsyyn<br />
<strong>EMMA</strong>n kaikkiin näyttelyihin vuoden ajan<br />
sekä 10 prosentin alennukseen <strong>EMMA</strong>n<br />
tuotteista museokaupasta.<br />
Vuosikortteja myyvät WeeGeen info sekä<br />
WeeGee- ja <strong>EMMA</strong>-shopit. Myynnissä myös<br />
yksittäisiä pääsylippuja <strong>EMMA</strong>an. Vuosikorttilaiset<br />
saavat sisäänpääsytarrat myös<br />
<strong>EMMA</strong>-infosta WeeGeen aulassa.<br />
Retkipaketti <strong>EMMA</strong>an<br />
Suunnitteletteko ryhmämatkaa <strong>EMMA</strong>an ja<br />
pääkaupunkiseudulle? Tarvitsetteko kuljetusta,<br />
seminaaritiloja, kiertoajelua, ruokailua<br />
tai muita retkikohteita WeeGeen ohella?<br />
<strong>EMMA</strong>n yhteistyökumppani<br />
Mari nevalaisen Manoris Travel<br />
auttaa ohjelman ja matkan suunnittelussa<br />
sekä toteutuksessa.<br />
Ota yhteyttä!<br />
Puh. 040 539 0656<br />
info@manoris.com<br />
www.manoris.com<br />
Oikaisu<br />
Edellisessä <strong>EMMA</strong> lehdessä 1/2006 oli yllä<br />
olevan kuvan tekstissä virhe.<br />
Kuvassa on Espoon kaupunginvaltuuston<br />
puheenjohtaja Erik olander Läheinen<br />
kontakti -veistoksen paljastustilaisuudessa<br />
Espoon keskuksessa 1980. Teos kuuluu<br />
Espoon kaupungin kokoelmaan.
Mielikuvien<br />
harkittu<br />
ilotulitus<br />
Reijo Hukkanen<br />
TEKSTI PäIVI KARTTUnEn<br />
KUVAT ARI KARTTUnEn,<br />
MATTI RUoTSAlAInEn<br />
Kuvanveistäjä ja taidemaalari Reijo<br />
Hukkasen teosten nimet viittaavat<br />
moniaalle: Kykloopin äiti, Terve metsä,<br />
terve vuori, Janne K ja rouva F, Miljoonasade,<br />
Sänkipoika, Linnunradan liftari, Ruusuritari<br />
ja niin edelleen. Tässäkin valikoimassa<br />
Hukkasen teoksia noin kymmenen vuoden<br />
ajalta liikutaan antiikin tarustossa, Aleksis Kiven<br />
säkeissä, Elmer diktoniuksen romaanihahmossa<br />
Janne Kuutio, douglas Adamsin<br />
liftarikäsikirjassa, pop-yhtyeessä, Richard<br />
Straussin romanttisessa oopperassa. Kirjo<br />
on melkoinen ja nämä merkitykset kukin<br />
vain yksi tulkinta, merkityksiä on usein vähintään<br />
kolme. Nimi ei ole Hukkasella ikinä<br />
yksi yhteen, vaan enne. Hukkasella on ensin<br />
nimi työlleen ja sitten alkaa työstäminen.<br />
Usein taiteilijat keksivät nimen vasta jälkeenpäin<br />
valmiille teokselleen.<br />
Reijo Hukkanen kertoo, että hänellä pitää<br />
olla toki tarpeeksi väljyyttä kun hän alkaa<br />
tehdä ”kaivosvaltausta” eli työstää ideasta<br />
teosta. Maalarina aloittanut taiteilija käyttää<br />
veistoksissaan muun muassa rautaa, muovia,<br />
metallia ja kumia. Hän yhdistelee löydettyjä<br />
esineitä ja niiden osia toisiinsa. Hukkasen<br />
tuotanto sinänsä jo tutkii, kyseenalaistaa<br />
ja romuttaa veistoksen, maalauksen, esinekoosteen,<br />
reliefin ja installaation eroja ja keskinäisiä<br />
suhteita.<br />
Näyttelyitä vuonna 1946 Oulussa syntynyt<br />
Hukkanen on pitänyt 1970-luvulta alkaen.<br />
Kun kysyy, mitä hän ajattelee omista<br />
vanhoista töistään, hän toteaa, että kaikki<br />
on yhtä ja samaa tuotantoa. Ei ole tarpeen<br />
muistaa tarkasti vuosia, milloin joku työ valmistui,<br />
kuitenkin toiset työt tuntuvat tärkeämmiltä<br />
kuin toiset. Maalauksista hän<br />
mainitsee Nuotiopiirin vuodelta 1984, jossa<br />
Reijo Hukkasen teosten materiaalit ovat moninaiset.<br />
Reijo Hukkanen, Terve metsä, terve vuori. 1994<br />
Aulis Blomstedtin kiintoisa sommittelukaavio<br />
loi pohjan väljälle työskentelylle. Pelti ja akryyliteos,<br />
jättimäinen Avosyli (205x440x30)<br />
merkitsi hänelle itselleen erään aikakauden<br />
loppua pitkälle viedyssä pellinkäsittelyssä.<br />
Avosyli onkin merkillinen työ, jonka lentämiseen<br />
liittyvät assosiaatiot sekä visuaalinen<br />
ilottelu ja rikkaus tekevät siitä uskomattoman<br />
keveän huolimatta sen massiivisesta koosta<br />
ja materiaalista.<br />
Hukkanen valmistui kuvaamataidonopettajaksi<br />
vuonna 1971 silloisesta Taideteollisesta<br />
oppilaitoksesta. – Oliko sinulla joku tärkeä<br />
opettaja? – Kaj Franck oli oikealla tavalla vaativa<br />
ja toisaalta otti jokaisen opiskelijan omana<br />
persoonana. Myös Jaakko Sievänen antoi<br />
luottamusta omaan työhön, samoin Pirkko<br />
Nukari, Hukkanen vastaa. Hän itse opetti<br />
1980-luvun Oulun yliopiston Arkkitehtuurin<br />
osastolla plastista sommittelua. – Parhaimmillaan<br />
opettaminen on silloin, kun voi oppia<br />
itse jotain. Mutta ajan henki ja opiskelijat<br />
muuttuivat mielestäni 80-luvun lopulle tultaessa.<br />
Ainoastaan hyöty saneli kaikkea.<br />
– Muistan sinun kertoneen, että Mimmo<br />
Paladinon teokset 1980-luvulla Louisianassa<br />
kolahtivat.<br />
– Paladinon työt oli tehty minulle tuolloin<br />
täysin uudella isolla eleellä, vaikka akvarellit<br />
olivat avoimia, niissä oli tiheä tunnelma.<br />
Hukkanen on todennut raikkaasti: ”taideteokseen<br />
sisältyvää mystiikkaakin saattelevat<br />
tosiasiat, taide on konkreettista”. Viisivuotias<br />
lapsi katsoo Hukkasen teosta <strong>EMMA</strong>ssa<br />
ja kysyy äidiltä työn nimeä. Kuultuaan nimen<br />
”Janne K ja rouva F ” lapsi toteaa, ettei ymmärrä<br />
sitä. Sitten hän sanoo: ”se on, miltä<br />
se näyttää – kuutio!” <strong>EMMA</strong>n pysyvän kokoelman<br />
teos vuodelta 1998 on messinkiä,<br />
kuparia, rautaa, tinaa ja terästä. Taiteilija on<br />
selvästi ylpeä siitä, miten kokonaisuus toimii.<br />
Teoksen jalka on vanha optikonteline,<br />
sitten on Gunnel Nymanin lamppu. Erityisesti<br />
lamppuosan taivutus ja taipuminen oli<br />
vaikea ja haastava työ, mutta se onnistui. Ja<br />
onnestakin saattaa olla kysymys, koska rouva<br />
Fortuna on yksi tasapainon osatekijä tässä<br />
äärimmilleen sommittelun rajoja koettelevassa<br />
teoksessa.<br />
Reijo Hukkasen teoksia Saastamoisen<br />
säätiön kokoelmasta on esillä EMMan pysyvässä<br />
näyttelyssä.
Opi ja löydä kalenteri kevät-kesä 20<strong>07</strong><br />
Opastukset<br />
TAIDETUnTI tutustuttaa asiakkaan va-<br />
litsemaansa näyttelyyn. Ryhmäkoko max<br />
25 hlöä, kesto 45 min., 45€/70€ ryhmä<br />
(ark/la-su). Ennakkovaraus!<br />
<strong>EMMA</strong> WEEGEELLÄ tutustuttaa WeeGeetalon<br />
ideaan ja <strong>EMMA</strong>AN, sen toimintaan,<br />
kokoelmiin ja näyttelyihin. Ryhmäkoko<br />
max 25 hlöä, kesto 45 min., 45€/70€ ryhmä<br />
(ark/la-su). Ennakkovaraus!<br />
Maksuton <strong>EMMA</strong> WEEGEELLÄ -opastus<br />
28.4.20<strong>07</strong> saakka. Lauantaisin klo 14,<br />
ruotsinkielinen klo 15, 10.2., 3.3., 31.3.<br />
TAIDEhAlTIJAn TUnTI on päiväkotiikäisille<br />
suunnattu sadutusopastus.<br />
Ryhmäkoko max 25 hlöä, kesto<br />
45 min., 45€ ark. Ennakkovaraus!<br />
Erityishinnat opastuksille: Espoolaiset<br />
päiväkodit, perusopetusryhmät, lukiot ja<br />
keskiasteen oppilaitokset saavat ilmaiset<br />
opastukset kokoelmanäyttelyssä, pajat<br />
40€ arkisin ja vaihtuvissa näyttelyissä<br />
opastukset 22,50€. Oppituntia suunnittelevat<br />
OPETTAJAT OAJ:n korttia näyttämällä<br />
ilmaiseksi näyttelyihin.<br />
oPASTUSVARAUKSET MA–PE 9–12<br />
Puh. (09) 8163 0493<br />
Työpajat<br />
IlME / PAlETTI kaikenikäisille: Tutustutaan<br />
yhteen museon näyttelyistä ja työskennellään<br />
pajoissa eri menetelmin. Ryhmäkoko<br />
max 15 hlöä, kesto 2,5 h., alle 18 v.<br />
80€ ja aikuiset 100€/120€ ryhmä (ark/la-su).<br />
Ennakkovaraus!<br />
0<br />
TyöPAJATEEMA:<br />
Kevät 20<strong>07</strong> Kokoelma, mielessä – muistoissa.<br />
<strong>EMMA</strong>N työpajoissa jatketaan<br />
tutustumista Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan.<br />
Työpajaopastuksilla tarinoidaan,<br />
muistellaan ja pohditaan yhdessä säilyttämisen<br />
merkitystä. Työpajoissa voidaan<br />
työskennellä valinnaisesti ilmaisun tai<br />
kuvataiteen keinoin.<br />
Kesä 20<strong>07</strong> Avoimet työpajat kesä- ja<br />
elokuussa, maksuton, ei ennakkovarausta!<br />
lauantaina 9.6. klo 12-16<br />
Väännä veistos pajusta.<br />
<strong>EMMA</strong>n avoimessa työpajassa rakennetaan<br />
yhdessä veistospuutarha. Sateen sattuessa<br />
tehdään sisätiloissa puusta mobile.<br />
Kaikenikäisille. Ilmainen.<br />
lauantaina 16.6. klo 12-16<br />
Jätä jälkesi puuhun.<br />
<strong>EMMA</strong>n avoimessa työpajassa pistetään<br />
yhdessä myrskypuu uuteen uskoon. Sateen<br />
sattuessa tehdään sisätiloissa puusta<br />
mobile. Kaikenikäisille. Ilmainen.<br />
lauantaina 18.8. klo 12-16<br />
Puun ääni.<br />
<strong>EMMA</strong>n avoimessa työpajassa valmistetaan<br />
tuulikelloja helisemään elokuun<br />
iltoihin. Kelloista kootaan museon veistospuutarhaan<br />
ääniveistos. Kaikenikäisille.<br />
Ilmainen.<br />
lauantaina 25.8. klo 12-16<br />
Mobiletaivas.<br />
<strong>EMMA</strong>n avoimessa työpajassa rakennetaan<br />
yhteinen tilateos mobileista. Kaikenikäisille.<br />
Ilmainen.<br />
Luennot<br />
järjestetään työpaja Paletissa,<br />
1 krs, maksuton.<br />
<strong>EMMA</strong>n JA MUSEon<br />
ySTäVäT JäRJESTää:<br />
to 8.2. klo 18<br />
Arkkitehti, professori<br />
Juhani Pallasmaa luennoi<br />
kuvanveistäjä Raimo Utriaisesta.<br />
ke 14.2. klo 18<br />
Kuvataiteilija Terhi heino kertoo<br />
omasta työskentelystään<br />
ke 7.3. klo 18<br />
Video- ja valokuvataiteilija<br />
Santeri Tuori,<br />
Valokuva, aika ja identiteetti.<br />
to 8.3. klo 18<br />
nykytaiteen tutkija Pilvi Kalhama, Fl<br />
luennoi Kuvataiteilija Mari Sunnasta.<br />
ke 4.4. klo 18<br />
Taidemaalari ja graafikko<br />
Jorma hautala<br />
Kuvasta ympäristöön.<br />
to 26.4. klo 18<br />
näyttelyn kuraattori Timo Valjakka<br />
luennoi Igor ja Svetlana Kopystianskysta.<br />
ke 2.5. klo 18<br />
Kuvataiteilija nina Roos kertoo<br />
omasta työskentelystään.<br />
to 10.5. klo 18<br />
Kuvanveistäjä Pirkko nukari,<br />
Pronssiveistoksen synty.
Saavutettavuus<br />
<strong>EMMA</strong> sijaitsee Espoon WeeGee-talossa,<br />
lähellä Tapiolan keskustaa, linja-autopysäk-<br />
kien läheisyydessä. Kartan ja ajo-ohjeet<br />
löydät nettisivuiltamme<br />
www.emma.museum<br />
<strong>EMMA</strong> on liikkumisesteetön. Hissi kuljet-<br />
taa toisessa kerroksessa sijaitseviin näytte-<br />
lytiloihimme. Liikkumisesteisten WC-tilat<br />
sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa.<br />
Pyörätuolin ja lastenrattaat saa lainaksi<br />
ala-aulasta. <strong>EMMA</strong> Info WeeGee-talon<br />
Viikonloppu<br />
TAIDEhAlTIJAn PAJAKUTSUT<br />
lauantaisin on suunnattu yli 4-vuotiaille<br />
lapsille ja heidän vanhemmilleen, jotka<br />
haluavat järjestää kutsut taidemuseossa.<br />
Kutsut sisältävät tutustumisen sadutusopastuksen<br />
avulla kokoelmaan, ohjatun<br />
työskentelyn työpajassa materiaaleineen,<br />
juhlan vieton ravintolassa ja valinnan<br />
mukaan kaksi erilaista Taidehaltijan<br />
menuta. Ryhmäkoko max 15 hlöä,<br />
kesto 2,5 h., 80€/ryhmä ja 7€/hlö menu.<br />
Kutsu voidaan toteuttaa myös ilman<br />
ruokailua hintaan 80€.<br />
Pajakutsuja voidaan tarvittaessa<br />
räätälöidä muiden ryhmien tarpeeseen!<br />
(ei 9.6., 16.6., 18.8. ja 25.8.)<br />
<strong>EMMA</strong> WEEGEEllä<br />
lauantaisin klo 14*<br />
IlMAInEn 28.4.20<strong>07</strong> ASTI<br />
TAIDEhAlTIJAn TUnTI<br />
sunnuntaisin klo 11.30 tarjoaa lapselle<br />
mahdollisuuden tutustua näyttelyyn<br />
Taidehaltijan ja oppaan johdolla. Kieli<br />
suomi. Kokoontuminen 1 krs:n aulassa.<br />
Ryhmäkoko max 12 hlö, kesto 45 min., 7€/<br />
hlö, ei ennakkovarausta. Jokainen osallistuja<br />
saa lisäksi maksutta itsenäisesti<br />
suoritettavan Taidehaltijan polun*<br />
(arvo 2€) tunnin päätteeksi.<br />
Tauolla 23.6.-4.8., jatkuu 11.8.<br />
TAIDEVARTTI<br />
sunnuntaisin klo 12 ja 13 on tieto-<br />
iskumainen opastus, joka tutustuttaa<br />
osallistujan yhteen teokseen kerrallaan<br />
ajankohtaisissa näyttelyissä. Taidevartin<br />
opas on ryhmän käytettävissä vartin<br />
jälkeen tehtävinään keskustelu ja neuvonta.<br />
Ryhmäkoko max 25 hlöä, kesto 15<br />
min. Maksuton, ei ennakkovarausta.<br />
Tauolla 18.6.–11.8., jatkuu 12.8.<br />
ala-aulassa antaa lisätietoja. <strong>EMMA</strong> Infosta<br />
voit lainata suurennuslasin tai ääniopastuslaitteen,<br />
joka johdattaa kuulijan itsenäisesti<br />
kahdeksan teoksen äärelle Saastamoisen<br />
säätiön kokoelmissa.<br />
Opas -ja avustajakoirat ovat tervetulleita<br />
museoon.<br />
Työpajamme soveltuvat myös liikkumisesteisille<br />
ja kehitysvammaisille.<br />
Mainitse erityistoiveista opastusvarausta<br />
tehdessäsi.<br />
AVoIMET oVET työpaja IlMEESSä<br />
sunnuntaisin tarjolla piirustusvälineitä, taide-<br />
teospeli ja majanrakennusta. Ei ohjattua<br />
toimintaa, lapset vanhempiensa valvonnassa.<br />
Opi itse<br />
SADUTUSTUolI<br />
Taiteilija Anu Tuomisen Kirjan kannet<br />
koivupuuta -ajatukset Australiasta asti<br />
on taideteos, johon saa koskea ja istua. Teos<br />
kasvaa käyttäjiensä myötä: tuoliin liittyvään<br />
vihkoon saa kirjoittaa oman taideteosten<br />
siivittämän sadun tai kommentteja näyttelystä,<br />
sana on vapaa! Pulpetti sijaitsee<br />
kokoelmanäyttelyssä.<br />
TAIDEhAlTIJAn PolKU* tutustuttaa<br />
hauskan kartan ja Taidehaltijoiden avulla<br />
lapsen oman aikuisen kanssa Saastamoisen<br />
säätiön kokoelman valittuihin teoksiin. 2€,<br />
<strong>EMMA</strong>-shopista.<br />
äänIoPASTUS KoKoElMAAn<br />
Mielessä, muistoissa johdattelee kuulijansa<br />
kokoelmateosten maailmaan. Ääniopastuksella<br />
risteävät taiteeseen liittyvät tarinat, mielikuvat<br />
ja muistot. Puheenvuoroissa taiteen<br />
katsojat kertovat ajatuksistaan teosten äärellä.<br />
Lainattavat Mp-3 soittimet <strong>EMMA</strong>n infosta.<br />
Kieli suomi.<br />
Tapahtumat<br />
Pitkän ikäni salaisuus… Taideteos kiertää<br />
näyttelyssä kertoen ja havainnollistaen miten<br />
myös säilyä jälkipolville.<br />
la-su, 17.2., 3.3., 17.3., 31.3., 14.4.<br />
ja 28.4. klo 14–16.<br />
<strong>EMMA</strong>n päivä 19.5.<br />
Ilmainen sisäänpääsy<br />
Emma Salokoski Ensemble esiintyy klo 15<br />
* Oikeudet muutoksiin pidätetään.<br />
14.1. Saastamoisen kokoelma<br />
klo 12 suomi ja klo 13 ruotsi<br />
21.1. Saastamoisen kokoelma<br />
28.1. Saastamoisen kokoelma<br />
4.2. Saastamoisen kokoelma<br />
11.2.<br />
Raimo Utriainen klo<br />
12 suomi ja klo 13 ruotsi<br />
18.2. Igor ja Svetlana Kopistiansky<br />
25.2. Mari Sunna<br />
4.3. Raimo Utriainen<br />
11.3.<br />
Igor ja Svetlana Kopystiansky<br />
klo 12 suomi ja klo 13 ruotsi<br />
18.3. Mari Sunna<br />
25.3. Raimo Utriainen<br />
1.4. Igor ja Svetlana Kopystiansky<br />
15.4. Saastamoisen kokoelma<br />
22.4. Raimo Utriainen<br />
29.4. Igor ja Svetlana Kopystiansky<br />
6.5.<br />
Saastamoisen kokoelma<br />
klo 12 suomi ja klo 13 ruotsi<br />
13.5. Saastamoisen kokoelma<br />
20.5. Saastamoisen kokoelma<br />
27.5. Saastamoisen kokoelma<br />
3.6. Saastamoisen kokoelma<br />
10.6.<br />
Kevään ja kesän 20<strong>07</strong><br />
pyhien aukioloajat<br />
5.4. Kiirastorstai, avoinna 11–20<br />
6.4. Pitkäperjantai, suljettu<br />
7.4. Pääsiäislauantai, avoinna 11–18<br />
8.4. Pääsiäispäivä, avoinna 11–18<br />
9.4. Toinen pääsiäispäivä, suljettu<br />
30.4. Vappuaatto, suljettu<br />
1.5. Vapun päivä, suljettu<br />
17.5. Helatorstai, avoinna 11–20<br />
27.5. Helluntai, avoinna 11–18<br />
22.6. Juhannusaatto, suljettu<br />
23.6. Juhannuspäivä, suljettu<br />
24.6. sunnuntai, suljettu<br />
TAIDEVARTIT<br />
kevät – kesä 20<strong>07</strong><br />
sunnuntaisin<br />
klo 12 ja 13<br />
Huom. kesätauko<br />
Puu veistäjän käsissä<br />
klo 12 suomi ja klo 13 ruotsi<br />
17.6. Puu veistäjän käsissä<br />
– – KESÄTAUKO<br />
12.8. Puu veistäjän käsissä<br />
19.8. Puu veistäjän käsissä<br />
26.8. Puu veistäjän käsissä
Finn och lär kalender<br />
för våren och sommaren 20<strong>07</strong><br />
Guidning:<br />
KonSTTIMMEn 45€/70€ per grupp<br />
(vard./lö-sö). Förhandsbokning!<br />
<strong>EMMA</strong> I WEEGEE 45€/70€ per grupp<br />
(vard./lö-sö). Förhandsbokning!<br />
KonSTFEnS TIMME 45€ vard.<br />
Förhandsbokning!<br />
verkstäderna<br />
IlME / PAlETTI<br />
under 18 år 80€ och<br />
vuxna 100€/120€ grupp (vard./lö-sö).<br />
Förhandsbokning!<br />
Våren 20<strong>07</strong> Samlingen, i sinnet – i minnet,<br />
med bildkonstens eller dramats metoder.<br />
Sommaren 20<strong>07</strong> Öppna verkstäder i<br />
juli och augusti, avgiftsfritt, på<br />
finska, ingen förhandsbokning!<br />
lördag 9.6 kl. 12–16 Skulptera i vide.<br />
lördag 16.6 kl. 12-16 lämna spår<br />
i trädet.<br />
lördag 18.8 kl. 12-16 Trädets röst.<br />
lördag 25.8 kl. 12-16 Mobilhimmel.<br />
FöREläSnInGAR i verkstaden<br />
Paletti, 1 våningen, på finska,<br />
avgiftsfritt, 8.2., 14.2., 7.3., 8.3., 4.4.,<br />
26.4.,2.5., 10.5., klo 18. Läs mer, s. 20<br />
Under veckosluten:<br />
KonSTFEnS VERKSTADSKAlAS på<br />
lördagar för barn över 4 år. 80€/grupp<br />
och 7€/pers. meny. Verkstadskalaset kan<br />
skräddarsys också för andra gruppers<br />
behov! (inte 9.6, 16.6, 18.8 och 25.8.)<br />
<strong>EMMA</strong> I WEEGEE lördagar kl. 14* på<br />
finska, på svenska kl. 15 10.2, 3.3, 31.3.<br />
Sista gången avgiftsfritt 28.4.20<strong>07</strong>!<br />
KonSTFEnS TIMME på söndagar kl.<br />
11.30, 7€/ pers, på finska. Ingen förhandsbokning.<br />
Varje deltagare får dessutom<br />
självständigt pröva på Konstfens stig<br />
avgiftsfritt * (värde 2€) som avslutning på<br />
timmen. Paus 23.6-4.8, fortsätter 11.8.<br />
KonSTKVARTEn söndagar<br />
kl. 12 och 13. På svenska<br />
kl.13 14.1, 11.2, 11.3, 8.4, 6.5, 10.6.<br />
Avgiftsfritt, ingen förhandsbokning.<br />
14.1.-17.6.20<strong>07</strong><br />
(Kvarterna fortsätter 12.8.)<br />
öPPET hUS i verkstaden<br />
IlME på söndagar: Ingen<br />
handledare, föräldrarna<br />
övervakar.<br />
lär på egen hand<br />
SAGoBERäTTARSTolEn<br />
Kirjan kannet koivupuuta -ajatukset<br />
Australiasta asti (Bokpärmar av björk<br />
– tankar från Australien) är ett konstverk<br />
som man får röra vid och sitta i.<br />
KonSTFEnS STIG 2€, i <strong>EMMA</strong>butiken.<br />
lJUDGUIDnInG I SAMlInGEn Mp3spelare<br />
kan lånas i <strong>EMMA</strong>s info. På finska.<br />
EVEnEMAnG:<br />
hemligheten med min höga ålder …<br />
Ett konstverk går runt på utställningen och<br />
redogör i ord och praktiska exempel för hur<br />
man bär sig åt för att bevaras för eftervärlden.<br />
17.2., 3.3., 17.3., 31.1., 14.4. och 28.4.<br />
kl. 14–16.
Raimo Utriainen<br />
Den ljudande linjen<br />
Utställningen som sammanställts ur<br />
Raimo Utriainens (1927-1994) konststiftel-<br />
ses samling ger en heltäckande bild av<br />
mångsidigheten inom den abstrakta<br />
skulpturkonsten i Finland under<br />
närmare fyrtio års tid.<br />
Igor ja Svetlana<br />
Kopystiansky<br />
Videor, filmer och fotografier<br />
Konstnärsparet Kopystianskys retrospektiva<br />
utställning presenterar fotografier och<br />
videokonstverk från åren 1979-2006.<br />
Motiven är ofta vardagliga föremål, som<br />
i verken får en ny poetisk identitet.<br />
Mari Sunna<br />
Everynoanysome ONE<br />
Raimo Utriainen, Pyörre II, 1979.<br />
Ett av Finlands unga konstnärslöften,<br />
Mari Sunna, ställer ut målningar från<br />
konstnärens tid i London åren 2000-2005,<br />
gestalter som speglar mänsklighet och<br />
känslostämningar.<br />
Mari Sunna, Cuts. 2005.<br />
<strong>EMMA</strong> – Moderna konstmuseet i Esbo<br />
WeeGee-huset, Flitarvägen 5, Hagalund<br />
(09) 8165 7512,<br />
www.emma.museum<br />
Saastamoinenstiftelsens<br />
konstsamling<br />
Saastamoinenstiftelsens<br />
konstsamling upptar 1700<br />
konstverk. Av dessa är närmare<br />
500 verk fortlöpande<br />
utställda, även under hängningen<br />
av växlande utställningar.<br />
Samlingen presenterar<br />
ett mångsidigt genomsnitt av<br />
den finländska målarkonsten.<br />
Basen för samlingen,<br />
som bygger på 1910-talets<br />
expressionism, har utökats<br />
med omfattande<br />
samlingar av inhemsk<br />
och utländsk nutidskonst.<br />
Lena Cronqvist,<br />
Polvillaan, 2004-05.<br />
Foto: Ari Karttunen<br />
Utställningsprogram 8.2 – 29.4.20<strong>07</strong><br />
<strong>EMMA</strong>s guidning kan bokas<br />
må – fr. kl. 9.00-12.00,<br />
tfn. (09) 8163 0493.<br />
<strong>EMMA</strong> är tillgängligt<br />
för besökarna.<br />
Biljetter <strong>EMMA</strong>s utställningar<br />
vuxna 7/5 euro.<br />
WeeGee-biljett 10 euro.<br />
Ger tillträde till alla museer i huset.<br />
Under 18 år gratis<br />
Utställningsprogram 6.6 – 26.8.20<strong>07</strong><br />
Kain Tapper, Makaava.<br />
Samling Konsthemmet Kirpilä.<br />
Foto: Rauno Träskelin<br />
Igor & Svetlana Kopystiansky, Pink & White.<br />
2006. © Lisson Gallery, London.<br />
Antoni Tàpies<br />
7.6. 20<strong>07</strong> –<br />
Målningar, skulpturer och<br />
grafik av den spanska<br />
konstnären Antoni Tàpies.<br />
Öppet<br />
må stängt<br />
ti kl. 11–18<br />
on–to kl. 11–20<br />
fr–sö kl. 11–18<br />
Träet i snidarens hand<br />
Finskt träsnideri. Ungefär<br />
tjugo finländska skulptörers<br />
personliga syn på ett och<br />
samma material, träet.<br />
Antoni Tàpies, TORSE,<br />
1987, terre chamottee.<br />
Foto: Jukka Nieminen
WeeGee-talo, 2. kerros<br />
<strong>EMMA</strong> – Espoon modernin taiteen museo<br />
PL 6661, 02<strong>07</strong>0 ESPOON KAUPUNKI<br />
WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola<br />
Puh. (09) 8165 7512<br />
www.emma.museum<br />
Avoinna Opastusvaraukset<br />
ma suljettu ma–pe klo 9–12<br />
ti klo 11–18 Puh. (09) 8163 0493<br />
ke–to klo 11–20<br />
pe–su klo 11–18<br />
lippuhinnat <strong>EMMA</strong>n näyttelyt aikuiset 7/5e<br />
WeeGee-lippu 10 e – oikeuttaa sisäänpääsyyn kaikkiin<br />
talossa toimiviin museoihin<br />
Lapset alle 18 vuotta ilmaiseksi<br />
Linja-autot Helsingin Kampista: 106 ja 110,<br />
Elielinaukiolta: 194<br />
Autoilijoille WeeGee-opasteet kaikilta pääteiltä.<br />
<strong>EMMA</strong>n pääyhteistyökumppanit<br />
<strong>EMMA</strong>n tukijat<br />
Lipunmyynti<br />
puh. (09) 816 31817<br />
Neuvonta puh.<br />
(09) 816 31818<br />
Hanko<br />
Turku<br />
Pori<br />
Tapiola<br />
Hämeenlinna<br />
KEHÄ I<br />
Helsinki<br />
KEHÄ III<br />
Lahti<br />
Porvoo
Change language