ASIA LUVAN HAKIJA

Jossain vaiheessa kesän/syksyn 2012 aika vesien purkusuunta käännettiin
toisin päin. Kaivoksen happamia vesiä (jotka nyt kontaminoituneet myös
kipsisakka-altaan liuoksen kanssa) alettiin johtaa takaisin kipsisakkaaltaaseen.
Oliko tämäkään toiminta ympäristöluvan mukaista? Joka
tapauksessa kipsisakka-altaan pohjassa olleesta sakasta alkoi liueta metalleja
liuokseen. Vielä tänäkään päivänä en voi ymmärtää, että Talvivaarassa
ei olisi tajuttu altaan vesien muuttuneen happamiksi. Tähän asiaan
saataisiin varmaan lisätietoa, jos yhtiö uskaltaisi julkaista VTT:ta tilaamansa
tutkimuksen koskien kipsisakka-altaan vesiä marraskuun 2012 vuodon
aikana.
Kalliojärvi oli pilaantunut jo ennen vuoden 2012 kipsisakkaallasonnettomuutta.
Talvivaarassa käytössä olevien vesien puhdistamismenetelmien
suurin ongelma on purkuvesiin jäävät sulfaattiyhdistelmät ja
natrium. Lisäksi alapuolisiin vesistöihin on kertynyt juoksutusvesien mukana
mm. nikkeliä, sinkkiä ja alumiinia. SYKE raportin 11/2013 mukaan Kalliojärven
alusvesi on suolaantunut (taulukko 5. s 19). Jo vuonna 2011 Kainuun
ELY -keskuksen mukaan järvessä ei tapahtunut vuodenaikoihin kuuluvaa
luontaista vesien kevät- ja syyskiertoa. Eikä vuoden 2012 ”historialliset”
sateet muuttanut tilannetta paremmaksi.
Talvivaaran tekemien virheiden takia marraskuussa 2012 tapahtui tähän
mennessä pahin ympäristökatastrofi yhtiön toiminnan aikana. Kipsisakkaaltaaseen
tuli hallitsematon vuoto. Virheitä oli tehty lukemattomia: altaan
suunnittelussa ja rakenteissa, ELY-keskuksen lupa altaan reunojen korotukseen
ilman, että ymmärrettiin pohjapaineen kasvavan sietämättömäksi,
viranomaisvalvonnassa sekä altaan rakennusvaiheessa että altaan liuoksen
todellinen koostumus. Lista virheistä on loputon.
Pohjoisen suuntaan vuoti yhtiön ilmoituksen mukaan 20 000 m 3 metalliliuosta
suoraan kipsisakka-altaasta ohi jälkikäsittely-yksiköiden. Todennäköisesti
altaasta karannut määrä on moninkertainen. Talvivaaran selvityksessä
PSAVI:lle kipsisakka-allasvuodosta 15.2.2013 on taulukko 1 (s. 5),
jossa * kohdassa mainitaan, että liuosmäärä perustuu silmämääräiseen arvioon
virtaamasta! Tämä silmämääräinen arvio on yhtä luotettava tulos
kuin viikon 14/2013 virtausmittarin tulokset Kalliojoen virtaamasta (6000
m 3 /h). Tälläkin kertaa yhtiön ilmoittama tulos palvelee heidän tarkoitusperiään,
joten antaa mennä vaan, kun kerran viranomaisillakaan ”ei kerran ollut
parempaakaan tulosta”. Mitä suurempi virtaama sitä enemmän purkuvesiä
voidaan johtaa myös etelän suuntaan. Hei haloo, ihanko oikeasti te
yritätte todistaa, ettei Kalliojoen virtaamasta ole mitään tuloksia ennen huhtikuuta
2013.
SYKE 11/2013 raportin mukaan marraskuun lopun tilanteen mukaan
arvioituna Kalliojärveen kulkeutui lähes 400 kg nikkeliä, sinkkiä noin 150
kg, uraania 10 kg ja kadmiumia noin 0,5 kg (s. 27). Näiden lisäksi järveen
tuli alumiinia, rautaa ja mangaania. Samaisen raportin mukaan (s. 39) Kalliojärvessä
haitallisten aineiden pitoisuudet ovat tasaisemmin jakautuneet
koko järveen eivätkä alueen eliöt voi välttää heikentyneitä olosuhteita. Käytännössä
tämä tarkoittaa sitä, että Kalliojärvestä on tullut yksi Talvivaaran
jätevesialtaista, johon ei ainakaan vielä ole minkäänlaista puhdistussuunnitelmaa.
Järvellä ei ole mitään mahdollisuuksia toipua luonnonmukaiseen tilaan
tulevien vuosien aikana.
Talvivaaran PSAVI:lle tekemä hakemuksen täydentäminen 12.3.2013 kuvaa
hyvin, miten kestämättömässä tilanteessa yhtiön toiminta on. Yhtiö
elää pelkillä poikkeusluvilla. Lisäksi yhtiö on toistuvasti käyttänyt hyväkseen
ympäristönsuojelulain pykälää 62, jossa sanotaan: jos tilanne on en-
85