ASIA LUVAN HAKIJA

99 %:n puhdistustuloksiin metallien poistossa avoimilla, epäsäännöllisillä ja
maavaraisilla luonnonaltailla talviolosuhteissa. Hankaluuksia aiheuttavat
mm. oikovirtaukset, lietteen keräys maavaraisilta altailta ja lumien sulamisvedet.
Kevään edetessä sulamis- ja sadevesien laimentava vaikutus edistää
pitoisuuksien alenemista, mutta lisää vesimäärää. Hakemustäydennysten
mukaan kaivosalueelle on hankittu käänteisosmoosikapasiteettia 3x70
m 3 /h eli yhteensä 210 m 3 /h, mikä mahdollisuuksien mukaan tulee käyttää
jätevesien loppukäsittelyyn. Voimakkaasti konsertoituneitten vesien vuoksi
laitteiden kalvot ovat kuitenkin tukkeutumisalttiita ja vaativat paljon huoltoa,
mikä alentaa niiden käyttökapasiteettia. Tämän vuoksi vain osa jätevesistä
voidaan käsitellä kalvosuodatuksella.
Vesistön kuormitus
Laboratoriossa saavutetulla puhdistusteholla esim. nikkelikuormitus kasvaisi
pohjoisen suuntaan keskimäärin noin 3-kertaiseksi 5 kuukauden pituisella
kevätkaudella ja haetulla lupaehtojen mukaisella pitoisuudella Ni
0,5 mg/l lähes 10-kertaiseksi normaaliin tasaiseen toimintaan verrattuna.
Tällöinkin puhdistustehon tulisi olla harvinaisen korkea 99 %.
Tähänastisen toiminnan aikana metallipitoisuudet ovat nousseet vesieliöille
vaaralliselle tasolle esim. Tuhkajoessa, jossa elää arvokas, paikallinen
taimenkanta. On selvää, ettei joki kestä enää edellä mainittua kuormitusshokkia.
Lisäksi normaalin kaivosprosessin tuottama jätevesimäärä aiotaan
kokonaisuudessaan johtaa pohjoiseen. Jo nykyisin toimitaan ylärajoilla
ja ympäristöluvan mukaista kuormitusta tulisi päinvastoin tiukentaa.
Avolouhoksen 1,8 Mm 3 :n jätevesimäärän juoksuttaminen haetulla tavalla
merkitsee, että Kuusijoen MQ kaksinkertaistuu. Kärsälammin kautta johdetaan
normaalin prosessin jätevesimäärää noin 0,5 Mm 3 /5kk ja pohjoisen
varastoidut vedet 0,2 Mm 3 . Nämä kaikki jätevedet yhteensä vastaavat Kalliojoen
MNQ:ta 0,2 m 3 /s ja ovat lähes Tuhkajoen MNQ:n suuruisia. Suurimman
osa kevätkautta jätevesimäärä olisi suurempi kuin 7 % Kalliojoen
kunkin ajankohdan virtaamasta ja niillä rajoilla, tulisiko yläpuolista vesistöä
pitää viemärinä. Mikäli noudatetaan Kalliojoen 7 %:n määräystä koko ajan,
olisi todennäköinen jätevesimäärä vajaa 1 Mm 3 eli alle puolet haetusta
suunnitellun 5 kk:n aikana.
Vesikertymiin vaikuttaneet asiat
Kaivosyhtiö on maininnut vuoden 2012 poikkeukselliset sateet ja kipsisakka-altaan
odottamattoman vuodon aiheuttaneen vesikertymän, josta on
päästävä nopeasti eroon. Sateet kylläkin ovat olleet tavanomaista suuremmat,
mutta eivät ennätyksellisiä ja samanlaisia sadevuosia on ollut ennenkin
mm. vuosi 2004. Kaivosyhtiö ei ole ottanut sateita tarpeeksi vakavasti
tai ei ole osannut varautua mm. lisääntyviin rankkasateisiin. Mitoitussateena
altaiden mitoituksessa on käytetty vain 50 mm/d, mikä on riittämätön.
Monilla paikkakunnilla Suomessa se on reilusti ylitetty mm. Oravainen
v. 2004, yli 150 mm/d. Myös bioliuotusprosessi on ollut vajavaista ja bakteerien
toiminnassa on esiintynyt häiriöitä. Metallien liuotus malmista lienee
tapahtunut pääasiassa rikkihappoliuotuksena alhaisella pH:lla. Kipsisakkaaltaan
vuotoon on varmaan osaltaan vaikuttanut niiden käyttö veden varastointiin,
kun niiden ympäristöluvan mukaan pitäisi olla kipsisakan kaatopaikkoina.
Hydraulinen paine on lisääntynyt pohjaa ja penkereitä vastaan
aiheuttaen murtumia rakenteissa, joita ei ole tarkoitettu vesistöaltaisiin.
Kaivoksen riskiarviointiraportissa on kipsisakka-altaiden pohjan tiivistysrakenteen
laajamittainen vuoto arvioitu epätodennäköiseksi, pistemäisiä vuo-
82