ASIA LUVAN HAKIJA
ASIA LUVAN HAKIJA
ASIA LUVAN HAKIJA
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Esitetyn kaltainen kuormitus johtaisi Yhtiön teettämän vesistömalliennusteen<br />
(Pöyry 7.2.2013) mukaan Yhtiön esittämillä juoksutusmäärillä ja -<br />
virtaamilla Ylä-Lumijärven ja Kivijärven sulfaattipitoisuuden nousuun tasolle<br />
4 000 mg/l, eli vesi olisi lähes pelkästään juoksutusvettä. Ilmeisesti tekstissä<br />
Ylä-Lumijärvellä tarkoitetaan tosiasiassa Lumijärveä (Yhtiö on ilmoittanut<br />
Ylä-Lumijärven kiertämisestä ja rakentanut ohitusojan). Laakajärven<br />
luoteisosassa laskennallinen pitoisuuden nousu olisi hetkellisesti luokkaa 1<br />
500 mg/l. Pitoisuuksien laskeminen juoksutuksia edeltävälle tasolle vesi<br />
ainakin vuoteen 2015, joskin todelliset pitoisuudet tullevat ennusteen mukaan<br />
olemaan hieman suurempia vesistöissä jo olevista ja kipsisakka altaan<br />
vuodon seurauksena maaperään johtuneista vesistä johtuen.<br />
Metsähallitus viittaa tarkastuksessa 8.10.2012 ja Vaasan hallintooikeudelle<br />
jättämässään valituksessa 21.2.2013 lausumaansa ja toteaa,<br />
että luontoon johdettaviksi esitettyjen vesien pitoisuus- ja kuormitusmäärät<br />
ovat varsin korkeita, ja johtavat ainakin Lumijoessa, Lumijärvessä ja Kivijärvessä<br />
vesistöjen ekologisen tilan heikkenemiseen. Myös muutokset<br />
Laakajärven ekologisessa tilassa ovat ainakin järven pohjoisosassa mahdollisia.<br />
Pääasiallinen ongelma on edelleen vesien korkea sulfaattipitoisuus.<br />
Mahdollisesti myös vesistöihin päätynyt, metallipitoinen sakka voi aiheuttaa<br />
haitallisia ympäristövaikutuksia. Metsähallitus viittaa myös Pöyryn<br />
tarkentavaan arvioon vesien johtamisesta aiheutuvien veden laadun muutosten<br />
vaikutuksista 1.3.2013.<br />
Viimeisimmän (7.4.2013) sattuneen kipsisakka-altaan vuodon seurauksena<br />
kaivosalueelle ns. turvapatoihin vuotaneen veden varastointi samoin kuin<br />
aiempien, metallipitoisten lietteiden varastointi tapahtuu ilmeisesti kokonaan<br />
tai osin maapohjaisissa altaissa. Ilmeisesti turvapatojen rajaamalla<br />
alueella ei ole mitään pohjarakenteita, jotka voisivat estää vesien suotautumista<br />
maaperään. Metsähallitus huomauttaa, viitaten hallinto-oikeudelle<br />
esitettyyn valitukseen, että jätevesien ja lietteiden varastointi maapohjaisissa<br />
altaissa voi johtaa maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen YSL<br />
7 - 8 §:ssä kielletyllä tavalla, tai vesistön pilaantumiseen. Tällaista varastointia<br />
ei voida pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena ratkaisuna.<br />
Huomioiden yhtiön kaivosalueelle kertyneiden ylimääräisten vesien määrän<br />
ja sulamisvesien sekä sadannan jatkossa tuoman vesimäärän sekä jo<br />
tapahtuneet allasvuodot, näyttää siltä ettei vesien laajamittainen varastointi<br />
kaivosalueella ole pitempiaikaisesti mahdollista. Toisaalta vesien koostumuksen<br />
vuoksi niiden hallitustakin johtamisesta vesistöön aiheutuisi ympäristön<br />
pilaantumista, mikä etenkin vesien purkureittien yläjuoksulla olevien<br />
pienempien, jo aiemmista päästöistä kärsineiden vesistöjen (etelän suunnassa<br />
ainakin Lumijoki, Lumijärvi, Kivijoki, Kivijärvi) osalta todennäköisesti<br />
on vaikutuksiltaan merkittävää. Pahimmassa tapauksessa pilaantuminen<br />
ulottuu myös suurempiin reittivesiin (etelässä ainakin Laakajärvi).<br />
Metsähallitus katsoo, että kaivosalueelle kertyneiden vesivarastojen purkamisesta<br />
aiheutuu, vesien laatu huomioon ottaen, todennäköisesti merkittävää<br />
ympäristön pilaantumista vastaanottavissa vesissä. Yhtiön toteuttama<br />
vesien käsittely neutralointiaineilla ei ole riittävä puhdistusmenetelmä,<br />
sillä se ei merkittävästi alenna haitallisen korkeita sulfaattipitoisuuksia. Menetelmää<br />
ei myöskään voida pitää YSL 4 §:n mukaisten varovaisuus- ja<br />
huolellisuusperiaatteen sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteen<br />
mukaisena. Sulfaattipitoisten vesien käsittelyyn on saatavilla parempia<br />
menetelmiä, joita yhtiön olisi tullut ottaa käyttöön jo toimintansa alkuvaiheessa.<br />
Edellä esitetyn mukaisesti Metsähallitus katsoo, että vesien<br />
78