ASIA LUVAN HAKIJA
ASIA LUVAN HAKIJA
ASIA LUVAN HAKIJA
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
18. Metsähallitus<br />
kaistava sekä toteutettava hyväksytyllä tavalla, ennen kuin ympäristö- ja<br />
vesitalouslupaa voidaan myöntää.<br />
Osakaskunnat ovat viitanneet 7.9.2012 tehtyyn muistutukseensa ja siinä<br />
esitettyihin kulu- ja korvausvaatimuksiin. Tilanne on muuttunut huomattavasti<br />
marraskuun 2012 vuodon jälkeen ja vaikutukset täten vääjäämättä<br />
leviävät.<br />
Hakijan puolesta lupahakemukset on laadittu erityisesti kalataloudellisten<br />
ja vesistöjen ympäristövaikutusten osalta erittäin puutteellisesti. Jo nyt kiistatta<br />
aiheutettujen ja uusien lupaehtojen mukaisten päästöjen vaikutukset<br />
on sivuutettu täysin. Tämän muistutuksen osallistuneet ovat joutuneet turvautumaan<br />
asiamiehen apuun, josta aiheutunut ylimääräisiä kuluja.<br />
Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamia maa- ja vesialueita. Metsähallituksen<br />
hallinnassa on merkittävä määrä valtion maa- ja vesialueita<br />
Talvivaaran kaivoksen vaikutusalueella, ml. noin 2 200 ha maata kaivoksen<br />
suunnitellulla laajennusalueella. Pääosin Metsähallituksen alueet sijaitsevat<br />
nykyisen kaivospiirin länsi- ja eteläpuolella. Mm. kaivosalueen<br />
eteläpuolella kiinteistöillä Kajaanin valtionmaa (205-893-10-1), Sotkamon<br />
valtionmaa (765-893-10-1) ja Sonkajärven valtionmaa (762-893-1-33) sijaitsevat<br />
maa-alueet sekä pääosa Kivijärven, Laakajärven ja Kiltuanjärven<br />
vesialueista ovat Metsähallituksen hallinnassa. Suoran kiinteistöomistuksen<br />
ohella Metsähallitus on osakkaana useissa kaivosalueen lähivesien<br />
osakaskunnissa. Pääosa Metsähallituksen hallinnassa olevista alueista<br />
kaivoksen vaikutusalueella on talouskäytössä, mutta kaivoksen ympäristössä<br />
on myös joitakin pieniä suojelualueita, jotka kuuluvat Natura 2000 -<br />
ohjelmaan.<br />
Talvivaaran kipsisakka-altaalla lohkossa 1 havaittiin 4.11.2012 vuoto, joka<br />
kesti noin 10 vuorokautta. Sama kipsisakka-allas oli vuotanut myös aiemmin,<br />
vuosina 2008 ja 2010. Marraskuun 2012 vuodon seurauksena kaivosalueelta<br />
pääsi luontoon Oulujoen vesistön suuntaan arviolta 20 000 m 3<br />
ja Vuoksen vesistön suuntaan arviolta 216 000 m 3 vesiä, joiden tarkasta<br />
koostumuksesta ei ole tietoa. Myös määrät ovat arvioita. Kaivosalueelta<br />
luontoon virranneita vesiä neutraloitiin lupahakemuksen täydennyksen<br />
(15.2.2013) mukaan kalkkimaidolla, lipeällä, kalkkikivilietteellä, poltetulla<br />
kaikilla ja liidulla. PSAVI:Ile toimitetussa 15.2.2013 päivätyssä dokumentissa<br />
on liitteessä 4 esitetty neutralointiin käytettyjä ainemääriä ja neutralointiaineiden<br />
annostelupaikkoja. Kipsisakka-altaan vuodon vuoksi Metsähallitus<br />
teki yhtiön kanssa sopimuksen valtion maiden käytöstä kalkkisäkkien tilapäiseen<br />
varastointiin ja maastokuljetuksiin (Dnro MH 6366/661/2012,<br />
päiväys 13.11.2012). Sopimuksen mukaan yhtiön tuli välittömästi kalkituksen<br />
loputtua ilmoittaa Metsähallitukselle sen hallinnassa oleviin vesiin laskettujen/johdettujen<br />
aineiden tarkemmat tiedot (nimike, kemiallinen kaava,<br />
ainemäärä, ajankohta) sekä toimenpiteiden tarkoitus ja arvioidut vaikutukset.<br />
Metsähallitus toteaa, että yhtiö ei ole toimittanut sopimuksen mukaisia<br />
tietoja.<br />
Kipsisakka-altaan vuodon suurimmat vaikutukset maa-alueisiin kohdistuivat<br />
yhtiön mukaan Lumijoen yläosalle ja sitä ympäröivään suoalueeseen<br />
Kortelammen padon ja Ylä-Lumijärven välille. Yhtiö on laatinut alueelle<br />
kunnostussuunnitelman, ja Kainuun ELY-keskus on antanut kunnostamisesta<br />
YSL 64 §:n mukaisen päätöksen 21.1.2013. Yhtiö on käynnistänyt<br />
kunnostustyöt tammikuussa 2013. Ylä-Lumijärven ohi on myös kaivettu<br />
uusi uoma kaivosalueelta luontoon johdettaville vesille. Kaivosalueelle<br />
76
Change language