ASIA LUVAN HAKIJA
ASIA LUVAN HAKIJA
ASIA LUVAN HAKIJA
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
172<br />
van nro 33/07/1 tarkistamista koskevan asian (Dnro PSAVI/58/04.08/2011)<br />
ja tämän ylimääräisten vesien käsittelyä ja johtamista koskevan asian käsittelyn<br />
aikana.<br />
Viimeisimmän, 17.5.2013 saapuneen, täydennyksen mukaan kaivosalueelta<br />
olisi tarve juoksuttaa käsiteltyjä jätevesiä loppuvuonna 2013 vielä yhteensä<br />
noin 6,5 Mm 3 16.5.2013 mennessä johdettujen noin 2,3–2,4 Mm 3 :n<br />
lisäksi, jos sadanta loppuvuonna on keskimääräinen. Täydennyksen mukaan<br />
loppuvuoden juoksutuksista arvioidaan aiheutuvan noin 22 000 t sulfaattipäästöt<br />
vesistöihin. Vuonna 2014 vesien johtamistarpeen arvioidaan<br />
olevan sadannasta riippuen 2,4–11 Mm 3 . Keskimääräisellä sadannalla koko<br />
vuoden 2014 johtamistarpeen arvioidaan olevan noin 7 Mm 3 ja sulfaattipäästöjen<br />
noin 15 000 t.<br />
Tätä päätöstä annettaessa aluehallintovirastolla ei ole ollut käytössä kaivoksen<br />
vesienhallintasuunnitelmaa. Päätös annetaan tilanteessa, jossa varastointi-<br />
tai varoallastilavuutta ei ole muualla kuin avolouhoksessa.<br />
Päästöt ja niiden vaikutukset<br />
Talvivaaran kaivokselta johdettujen jätevesien laatu ja kokonaispäästöt sekä<br />
vesistövaikutukset ovat poikenneet selvästi natriumin, sulfaatin (natriumsulfaatti)<br />
ja mangaanin osalta siitä, mitä alkuperäisessä ympäristö- ja<br />
vesitaloushakemuksessa on esitetty ja mille lupa on myönnetty. Sen sijaan<br />
toiminnasta aiheutuneet raskasmetallipäästöt (Ni, Cu ja Zn) ovat olleet kokonaisuutena<br />
tarkastellen alhaisemmat kuin hakemuksessa on esitetty.<br />
Kipsisakka-altaan vuodot, etenkin marraskuussa 2012 tapahtunut vuoto<br />
ovat kuitenkin lisänneet huomattavasti metallipäästöjä. Suomen ympäristökeskuksen<br />
arvioiden mukaan marraskuun 2012 vuodon yhteydessä Vuoksen<br />
vesistössä Kivijärveen on kulkeutunut nikkeliä lähes 1 800 kg, sinkkiä<br />
noin 800 kg, uraania yli 60 kg ja kadmiumia noin 2 kg sekä Oulujoen vesistössä<br />
Kalliojärveen nikkeliä lähes 400 kg, sinkkiä noin 150 kg, uraania noin<br />
10 kg ja kadmiumia noin 0,5 kg.<br />
Oulujoen vesistön suunnassa Salmisen ja Kalliojärven sekä Vuoksen<br />
suunnassa Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven tila on huomattavasti<br />
heikentynyt Talvivaaran kaivosalueelta tulleiden natriumsulfaatti-, mangaani-<br />
ja metallipäästöjen vaikutuksesta. Natriumsulfaattipäästöjen seurauksena<br />
vesi on mainituissa järvissä voimakkaasti kerrostunut suolapitoisuuden<br />
suhteen. Tämä estää normaalin kevät- ja syystäyskierron eikä alusvesi<br />
pääse hapettumaan. Sulfaattipäästöjen välilliset vaikutukset voivat myös<br />
olla merkittävät veden pelkistyessä vähähappisissa olosuhteissa sulfidiksi<br />
ja sulfidin hapettuessa sulfaatiksi hapellisissa olosuhteissa. Lisäksi alusveden<br />
metallipitoisuudet ovat korkeat.<br />
Jätevesien vaikutukset ovat ilmenneet myös Kolmisopessa ja sen alapuolisessa<br />
Tuhkajoessa ja Jormasjärvessä sekä Kivijärven alapuolisessa Laakajärvessä<br />
ja Kiltuanjärvessä etenkin alusveden kohonneina natriumsulfaatti-,<br />
mangaani- ja metallipitoisuuksina. Veden natrium- ja sulfaattipitoisuudet<br />
ja sähkönjohtavuus on ollut selvästi luonnontilaista tasoa korkeammalla<br />
Kiltuanjärven alapuolellakin koko Nurmijoen reitillä.<br />
Kipsisakka-altaan vuodot ovat huonontaneet tilannetta, erityisesti Vuoksen<br />
vesistössä Kivijärvessä ja Oulujoen vesistössä Salmisessa, Kalliojärvessä<br />
ja Kolmisopessa. Marraskuun 2012 vuodon yhteydessä vesistöön päässeet<br />
metallit ovat kertyneet näiden järvien alusveteen. Niiden kulkeutuminen<br />
edelleen alapuolisiin vesistöihin riippuu paljolti jätevesipäästöjen kehit-
Change language