ASIA LUVAN HAKIJA
ASIA LUVAN HAKIJA
ASIA LUVAN HAKIJA
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
133<br />
seen nesteeseen. Tieto tähän löytyy fysikaalisen kemian oppikirjoista, jotka<br />
on kirjoitettu 1900-luvun alun jälkeen.<br />
Täten, jos Talvivaara käyttäisi bioliuotuskasojen kasteluun vettä rikkihapon<br />
sijasta, ainakin bioliuotusbakteereiden energia-aineenvaihdunta toimisi paremmin.<br />
Bakteerit tuottavat itse rikkihappoa, joten ne todennäköisesti säätäisivät<br />
pH:n solujen pinnalle itselleen sopivaksi.<br />
Bioliuotuksen jälkeen nikkeli on nikkelisulfaattina liuoksessa, josta nikkeliioni<br />
otetaan talteen. Kaikkien suolojen liukoisuuteen vaikuttaa ns. liukoisuustulo<br />
Ks, joka on vakio ja ominainen joka suolalle ja riippuvainen mm.<br />
lämpötilasta. Nikkelisulfaatin kohdalla liukoisuustulo kirjoitetaan Antikaisen<br />
1960-luvun kirjojen mukaan:<br />
[Ni 2+ ] • [SO4 2- ] = Ks<br />
(2)<br />
[Ni 2+ ] ja [SO4 2- ] ovat siis nikkeli- ja sulfaatti-ionien määrät kylläisessä<br />
liuoksessa. Jos liuoksessa on ylimäärin sulfaatti-ioneja (esim. rikkihapon<br />
käytön tähden), nikkeli-ionien määrä liuoksessa vastaavasti vähenee, joten<br />
tämä olisi toinen järkevä syy pidättäytyä rikkihapon käytöstä, sillä tavoite<br />
on saada nikkelistä mahdollisemman paljon talteen.<br />
Rikkihapon käytön vähentäminen alentaisi myös natrium-ionikuormaa.<br />
b) Sulfaattia voidaan poistaa jätevedestä<br />
Talvivaaran käyttämä konsultti Lapin Vesitutkimus esittää raportissaan<br />
Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen vesienhallinta sekä vesistöpäästöt<br />
ja niiden ympäristövaikutukset (liitteenä 7_5_6 pdf) sivulla 32, että<br />
”kalsiumsulfaatti eli kipsi on melko niukkaliukoinen suola, sen liukoisuus<br />
veteen 40 0 C:n lämpötilassa on noin 2 g/l. Vastaava SO4 2- ionin pitoisuus on<br />
tällöin 1,4 g/l …” Lapin Vesitutkimus käyttää viitteenään vuodelta 2002 olevaa<br />
Dutrizacin artikkelia. Sama tekijä on myöhemminkin käsitellyt samaa<br />
aihetta. Liukoisuutta on vielä syvällisemmin käsitelty artikkelissa Marshall,<br />
W. L. & Slusher, R. (1966) Theromodynamics of Calcium Sulfate Dihydrate<br />
in Aqueous Sodium Chloride Solutions, 0-110o. The Journal of Physical<br />
Chemistry 70:4015-4027. Lämpötila vaikuttaa kalsiumsulfaatin lämpötilaan,<br />
mutta erot eivät ole valtavan suuria ja samoin natriumkloridin läsnäolo vähentää<br />
kalsiumsulfaatin liukoisuutta, mutta tässäkin liukoisuuden suuruusluokka<br />
pysyy samana.<br />
Täten huolellisella kalkkimaitosaostuksella, jossa kalkkimaitoa käytetään<br />
riittävästi, saavutettaisiin jätevedessä noin 1,2-1,3 g/l sulfaattia, mikäli<br />
kalkkimaitoa ei säästeltäisi kuten hakijan kirjeestä AVI 22.2.2013 ilmenee<br />
(sivulta 3) ”2013-02-15 3 / 15<br />
Huolellinen kalkkimaitosaostus alentaisi vielä myös jäteveden raskasmetallipitoisuuksia,<br />
joten niidenkin päästöt vähenisivät.<br />
Liikaa sulfaattia voitaisiin edelleen poistaa ettringiittinä tai kalvosuodatustekniikalla,<br />
jolloin kalvosuodatuksessa saadulle konsentraatille voidaan<br />
taas tehdä kalkkimaitokäsittely.<br />
Yllä olevan perusteella Talvivaara Sotkamo Oy:n esittämä vesistöön laskettavan<br />
jäteveden sulfaattipitoisuus, 2000–4800 mg/l on pöyristyttävä ja<br />
vastoin mm. ympäristönsuojelulakia. Näin valtava sulfaattimäärä jatkaisi<br />
alapuolisten vesistöjen saastutusta ja johtaisi nopeasti Vuoksen vesistön<br />
puolella Laakajärven täyskierron estymiseen. Se lisäisi myös jatkuvasti<br />
mahdollisuutta, että sulfaatti rupeasi pelkistymään rikkivedyksi, mikä reak-
Change language