ASIA LUVAN HAKIJA

118
Vuosittaisesta vesipäästökiintiöstä ei voi luopua edes tilapäisesti, ei myöskään
voi sallia 3,8 milj.m 3 ylijäämävesien johtamista vesistöön. Ei pienempääkään,
tj Perän jossain riittäväksi toteamaa 2 milj. m 3 :n päästöä ei saa
laskea kaivosalueelta pois Vuoksen suuntaan. Vastustan näitä esityksiä
jyrkästi siksi, koska tällaisilla valtavilla määrillä yhtiö pilaisi entisestään ympäristöä,
kun ottaa huomioon laskettavaksi suunnitellun veden sisältämät
haitta-ainepitoisuudet. Kivijärvi ja Vuoksi muutoinkin on ottanut kaikki kipsisakka-altaan
vuodot syliinsä. Pitkin lasku-uomia, joita ovat maastoon
tehdyt ojat ja Lumijoki, virtaava vesi myös irrottaisi mukanaan tuhoalueelta
tulevaa haitallista metallimönjää alapuoliseen Kivijärveen. Vuoksen suuntaan
kaivosalueelta ei saa laskea enää yhtään ylimääräisiä vesiä. Saimaallakaan
ei haluta hukkua Talvivaaran jätteisiin.
Ennen marraskuun -12 kipsisakka-allasvuotoa on myös keväällä 2012 ollut
”kipsisakka-allasonnettomuus”. Siitäkin ranta-asukas kuulee vasta aikojen
päästä, vaikka kaikki kipsisakka-altaan vuodot kohdistuvat aina haittoina
Vuoksen puolelle ja metalli- ja sulfaattikertymät putoavat Kivijärven syvänteisiin.
”Kipsisakka-allasonnettomuudet” ovat Talvivaaralle taloudellisesti
edullisin tapa hävittää kaivosalueeltaan saasteitaan, kun valvontaviranomaisen
silmä ei ole ollut näissä asioissa valpas jostain syystä.
AVIn on vaadittava päätöksensä tueksi nähtäväksi Kivijärven osalta sedimenttitutkimukset
järven syvänteistä (pohjoinen, Kiv2 ja itä Kiv10) ja myös
poistoreitin matalikolta. Tutkimusten pitää löytyä ajalta ennen kaivoksen
käynnistämistä ja nyt ennen kipsisakka-altaan vuotoa ja nykyhetkeltä, vuodon
jälkeen. Tällaiset tutkimuksethan pitää olla olemassa, miten muutoin
luvat on aikoinaan annettu. Ei kai Kivijärven osalta ole mitään tarkoituksellista
syytä jättää tutkimukset väliin. Joulukuussa perusteltiin järven heikoilla
jäillä tutkimattomuutta, mutta muissa vesistöissä ilmeisesti oli kantavampi
tilanne. Näytteet otetaan myös niin, että seurannassa ovat vain Lumijoki
(lumij) ja Kivijoki (Kivij), mutta ne eivät ole sama asia kuin Kivijärvi. Viimeisimmässä,
vko 12, Pöyryn tutkimuksessa on taas Kivijärvi 10 (eteläsyvänne).
Sinänsä ihan hyvä, mutta kun sieltä otetaan niin harvoin näyte, tarkka
vertailu on mahdotonta. Joka tapauksessa viikon 12 tutkimuksessa Kivijärven
syvänteessä (8,8) on sähkönjohtavuus 914 mS/m, sulfaatti 5 400 mg/l,
mangaani 39 000 mg/l, natrium 2 000 mg/l, rauta 41 000 mikrogr/l, rikki
1 600 000 mikrogr/l, uraani 1,8 mikrogr/l. Esim. Ylä-Lumijärvessä uraania
28 mikrogr/l, rikkiä 950 000 mikrogr/l, mangaania 190 000 mikrogr/l, sulfaattia
3 500 mikrogr/l. Avin on määrättävä koko Kivijärven tila selvitettäväksi
samanaikaisesti.
Yhtiöllä on jo varsinaisen ympäristölupansa perusteella mahdollisuus johtaa
vuosittain jätevettä 1,3 milj.m 3 yhteisesti etelän ja pohjoisen suuntaan.
Tämän jätevesimäärän lisäksi yhtiö sai nyt helmikuussa Kainuun ELYltä
luvan laskea vesistöön 1,8 milj.m 3 jätettä, joista 900 000 m 3 Vuoksen puolelle
ja toinen mokoma Oulun suuntaan. Sulfaatille ja mangaanille ei asetettu
tässä luvassa mitään rajaa. Yhtiö ei tähän tyydy, vaan haluaisi vielä
saman ”vanhan synnin” nimissä laskea näiden vesimäärien lisäksi yhteensä
3,8 milj.m 3 likavesiään kumpaankin suuntaan. Tätä Talvivaaran yhteydessä
tarkoitetaan siis yhtiön ”lähes suljetulla kierrolla”.
Marraskuista allasvuotoa yhtiö perustelee normaalista poikkeavan sateisella
vuodella. Osavuosikatsauksen tammi-syyskuu 2012 mukaan sademäärä
alueella on ollut 710 mm, mikä ylittää 489 mm:n pitkän aikavälin keskiarvon
45 prosentilla.” Kuitenkin esim. Sotkamon Parkualla vuonna 1983 satoi
999,6 mm (Ilmasto-opas.fi) ja Hyrynsalmen Kytömäellä v. 1998 927 mm ja
v. 2007 900 mm. Maailman ilmasto on kaiken aikaa lämpenemässä, joten
runsaaseen sadantaan pitää olla, ja on kaivoksella pitänyt olla, varautunut.