ASIA LUVAN HAKIJA
ASIA LUVAN HAKIJA
ASIA LUVAN HAKIJA
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
LUPAPÄÄTÖS<br />
Nro 52/2013/1<br />
Dnro PSAVI/12/04.08/2013<br />
Annettu julkipanon jälkeen<br />
31.5.2013<br />
<strong>ASIA</strong> Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvan muuttaminen koskien jätevesien<br />
varastointia, puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin,<br />
Kajaani ja Sotkamo<br />
<strong>LUVAN</strong> <strong>HAKIJA</strong><br />
Talvivaara Sotkamo Oy<br />
Talvivaarantie 66<br />
88120 TUHKAKYLÄ<br />
1
SISÄLLYSLUETTELO<br />
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO .................................................................................................... 4<br />
<strong>LUVAN</strong> HAKEMISEN PERUSTE ......................................................................................................... 4<br />
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA .................................................................................................. 4<br />
TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ............................................................................................... 4<br />
Ympäristö- ja vesitalouslupa ................................................................................................................ 4<br />
HAKEMUKSEN TAUSTAA .................................................................................................................. 8<br />
Ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistamista koskeva hakemus............................................................. 8<br />
Ilmoitukset Kainuun ELY-keskukselle 19.12.2012 ja 22.1.2013.......................................................... 11<br />
Avolouhosvesien siirtäminen louhoksen eteläosaan ja veden neutralointi .......................................... 11<br />
Kaivosalueelle varastoitujen vesien käsittely ja johtaminen luontoon ................................................. 12<br />
Käsiteltyjen vesien johtaminen luontoon ................................................................................... 13<br />
Käsiteltävien vesien laatu ......................................................................................................... 13<br />
Käsittelymenetelmät .................................................................................................................. 14<br />
Avolouhoksen vesien käsittely .................................................................................................. 15<br />
Jälkikäsittelyalueiden vesien käsittely ....................................................................................... 16<br />
Puhdistetun veden laatu ........................................................................................................... 16<br />
Vesistöön johdettava sulfaatti- ja metallikuormitus ja sen jakautuminen .................................... 17<br />
Arvio päästöjen vesistövaikutuksista ......................................................................................... 18<br />
Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu .......................................................................................... 20<br />
Ilmoituksia koskevat päätökset........................................................................................................... 21<br />
Kainuun ELY-keskuksen päätös 12.2.2013 ............................................................................... 21<br />
Vaasan hallinto-oikeuden välipäätökset 2.4.2013 ja 19.4.2013 ................................................. 24<br />
HAKEMUS ......................................................................................................................................... 24<br />
Muutokset ympäristö- ja vesitalouslupaan ja niiden perustelut ........................................................... 24<br />
Täytäntöönpanoa koskeva hakemus .................................................................................................. 25<br />
Hakemuksen pääasialliset perustelut ................................................................................................. 25<br />
HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET .................................................................................................... 26<br />
Täydennys 26.2.2013 ........................................................................................................................ 26<br />
Täydennys 4.3.2013 .......................................................................................................................... 37<br />
Sulfaattikuormitus ..................................................................................................................... 38<br />
Veden laatu .............................................................................................................................. 38<br />
Sulfaatin haitallisuus ................................................................................................................. 41<br />
Virtaamat ja metallien kulkeutuminen ........................................................................................ 42<br />
Arvio lisäjuoksutusten vaikutuksesta vesistön ekologisen tilaan ................................................ 44<br />
Kasviplankton ........................................................................................................................... 44<br />
Jokien piilevät ........................................................................................................................... 46<br />
Pohjaeläimet ............................................................................................................................. 47<br />
Kalasto ja kalatalous ................................................................................................................. 50<br />
Arvio lisäjuoksutusten vaikutuksista vesistön käyttöön .............................................................. 51<br />
Täydennys 12.3.2013 (Puhdistettujen prosessivesien johtaminen kipsisakka-altaan ohi)................... 52<br />
Täydennys 17.5.2013 ........................................................................................................................ 55<br />
Täydennys 23.5.2013 ........................................................................................................................ 57<br />
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY .................................................................................................... 57<br />
Lupahakemuksen täydennykset ......................................................................................................... 57<br />
Lupahakemuksesta tiedottaminen ...................................................................................................... 57<br />
Lausunnot .......................................................................................................................................... 58<br />
Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet ............................................................................................. 71<br />
Hakijan kuuleminen ja vastine .......................................................................................................... 147<br />
Lisäkirjelmät ..................................................................................................................................... 154<br />
Neuvottelu........................................................................................................................................ 154<br />
MERKINNÄT .................................................................................................................................... 155<br />
A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U ............................................................... 158<br />
KÄSITTELYRATKAISUT .................................................................................................................. 158<br />
KÄSITTELYRATKAISUJEN PERUSTELUT ..................................................................................... 159<br />
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ......................................................................................................... 160<br />
POIKKEAMINEN YMPÄRISTÖNLAATUNORMISTA SEKOITTUMISVYÖHYKKEELLÄ .................. 160<br />
2
LUPAMÄÄRÄYKSET ....................................................................................................................... 161<br />
Uudet yleiset määräykset ........................................................................................................ 161<br />
Päästöt vesiin (korvaavat lupamääräykset 5–9 ja 12) ............................................................. 163<br />
Uudet määräykset päästöjen, riskien ja pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ...... 166<br />
Tarkkailu- ja raportointimääräykset ......................................................................................... 168<br />
TOIMINNANALOITTAMISLUPA JA SITÄ KOSKEVA VAKUUS ....................................................... 170<br />
RATKAISUN PERUSTELUT ............................................................................................................ 170<br />
Ympäristölupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset ............................................ 170<br />
Poikkeaminen ympäristönlaatunormista sekoittumisvyöhykkeellä .................................................... 176<br />
Lupamääräysten perustelut .............................................................................................................. 178<br />
Toiminnanaloittamisluvan ja siihen liittyvän vakuuden perustelut ..................................................... 186<br />
LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA............................................................................. 188<br />
<strong>LUVAN</strong> VOIMASSAOLO .................................................................................................................. 188<br />
Päätöksen voimassaolo ................................................................................................................... 188<br />
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ................................................................................ 189<br />
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ................................................................................................ 189<br />
Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus .................................................................................. 189<br />
Ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta .............................. 189<br />
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ........................................................................................................ 189<br />
KÄSITTELYMAKSU ......................................................................................................................... 189<br />
Ratkaisu ........................................................................................................................................... 189<br />
Perustelut ........................................................................................................................................ 189<br />
Oikeusohje ....................................................................................................................................... 189<br />
MUUTOKSENHAKU ........................................................................................................................ 190<br />
3
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO<br />
<strong>LUVAN</strong> HAKEMISEN PERUSTE<br />
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA<br />
TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET<br />
Ympäristö- ja vesitalouslupa<br />
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oli 12.2.2013 aluehallintovirastoon<br />
saapuneessa kirjeessä saattanut aluehallintoviraston käsiteltäväksi<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n 22.1.2013 tekemän ilmoituksen siltä osin<br />
kuin se ei ole sallinut kaivosalueella varastoitujen ylimääräisten vesien johtamista<br />
luontoon yhtiön ilmoituksen mukaisesti. Talvivaara Sotkamo Oy on<br />
26.2.2013 aluehallintovirastoon saapuneessa kirjelmässään vahvistanut<br />
hakevansa muutosta Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan<br />
vesien johtamista koskeviin lupamääräyksiin. Lisäksi hakija on pyytänyt<br />
ympäristönsuojelulain 101 §:n nojalla päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta<br />
huolimatta.<br />
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan<br />
päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan<br />
muuttamiseen on oltava lupa.<br />
Ympäristönsuojelulain 32 §:n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan<br />
lupa-asian ratkaisee viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa<br />
uutta toimintaa koskeva hakemus.<br />
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 7) kohdan ja sen alakohtien<br />
a) ja b) mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee kaivostoimintaa ja malmin<br />
rikastamoa koskevan ympäristölupa-asian.<br />
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 29.3.2007 antamallaan päätöksellä<br />
nro 33/07/1 myöntänyt Talvivaara Projekti Oy:lle (nykyisin Talvivaara<br />
Sotkamo Oy) Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan. Vaasan<br />
hallinto-oikeus on 15.2.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0039/1<br />
osittain muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä. Muutokset koskevat<br />
mm. jätevesien johtamista koskevaa lupamääräystä 8 ja lupamääräyksessä<br />
60 tarkoitettua selvitystä. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään<br />
24.11.2008 (taltionumero 2953) hylännyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä<br />
tehdyt valitukset.<br />
Ympäristö- ja vesitalouslupaa on sittemmin täydennetty ja muutettu mm.<br />
polttonesteiden jakeluasemia, ilmakaasutehdasta, kattilalaitoksia, vakuuksia,<br />
Jormasjärven pohjapatoselvitystä ja vesivoiman korvaamista koskevilla<br />
päätöksillä. Ne eivät suoraan liity kyseessä olevaan jätevesien käsittelyä ja<br />
johtamista koskevaan asiaan.<br />
Ympäristö- ja vesitalousluvassa, sellaisena kuin se siihen myöhemmin tehtyine<br />
muutoksineen, on annettu muun muassa seuraavat raakaveden ottoa,<br />
jätevesien vesien johtamista ja tehostamista sekä vahinkojen estämistä<br />
ja haittojen korvaamista koskevat lupamääräykset:<br />
4
Päästöt vesiin<br />
Lupamääräys 5<br />
Luvan saajan on ennen jokaisen kohteen rakentamistoiminnan aloittamista<br />
rakennettava valmiiksi kyseisen rakentamiskohteen alapuolinen<br />
vesien käsittely-yksikkö (mm. Kärsälampi, Kortelampi, Kaivoslampi, Hongikonpuro,<br />
Rahvaansuo).<br />
Kaikissa muissakin paikoissa, joissa muita kuin prosessivesiä johdetaan<br />
maastoon, on johtaminen toteutettava mahdollisuuksien mukaan pintavalutuskentän<br />
tai vähintään valuma-alueen koon mukaan mitoitetun selkeytysaltaan<br />
kautta. Suunnitelmat näiden vesien johtamisjärjestelyistä on toimitettava<br />
kolme kuukautta ennen niiden rakentamista Kainuun ympäristökeskukseen.<br />
Rakentamisvaiheessa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueiden<br />
valumavedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan veden<br />
kiintoainepitoisuus on alle 30 mg/l. Mikäli nämä vedet eivät tarkkailun<br />
perusteella käsittelyn jälkeen täytä laatuvaatimuksia, on käsittelyä tehostettava<br />
asetetulle tasolle tai johdettava vedet prosessivesiksi tai rakennusaikana<br />
varastoitava kipsisakka-altaalle.<br />
Lupamääräys 6<br />
Louhitun malmin, rikkipitoisen sivukiven tai läjitetyn jätteen kanssa kosketuksiin<br />
joutuvat sade- ja valumavedet, avolouhosten kuivatusvedet sekä<br />
avolouhoksen pintamaan poistoalueilta muodostuvat kuivatusvedet on palautettava<br />
kaivoksen liuosvesikiertoon tai varastoitava rakennusaikana kipsisakka-altaalle.<br />
Lupamääräys 7<br />
Metallitehtaan prosessivedet on palautettava liuoskiertoon tai johdettava<br />
loppusaostuksen mukana kipsisakka-altaalle. Altaasta poistettava vesi on<br />
johdettava Kortelammen ja Kärsälammen jätevesien jälkikäsittelyyksiköihin<br />
siten, että yhdelle käsittely-yksikölle johdettavan veden määrän<br />
on oltava vähintään 40 % johdettavasta kokonaisjätevesi-määrästä. Jälkikäsittely-yksiköt<br />
on tehtävä hakemuksen liitteen 5 kuvien 14 ja 15 osoittamalla<br />
tavalla.<br />
Pintavalutuskentillä ja kosteikoilla olevat ojat on tukittava ennen vesiensuojelurakenteiden<br />
käyttöönottoa Kainuun ympäristökeskuksen kanssa sovitulla<br />
tavalla. Tarkkailussa havaitut mahdolliset oikovirtaukset on estettävä<br />
padotuksin tai muilla toimenpiteillä ja penkereiden vuodot on tukittava.<br />
Lupamääräys 8<br />
(hallinto-oikeuden päätöksellä nro 08/0039/1, 15.2.2008 muutettuna)<br />
Kipsisakka-altaan ylivuotovedet on käsiteltävä siten, että jälkikäsittelyyksiköihin<br />
johdettavan jäteveden pH-arvo on 6 - 9,5 ja nikkelipitoisuus alle<br />
0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l ja sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l ja kiintoainepitoisuus<br />
alle 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena<br />
liukuvana keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on tavoitteellinen<br />
jälkikäsittely-yksiköihin johdettavalle jätevedelle. Jälkikäsittelyyksiköistä<br />
vesistöön johdettavan kiintoaineen hehkutusjäännöksen pitoisuuden<br />
on oltava alle 10 mg/l johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona<br />
laskettuna.<br />
5
Yksittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä<br />
sinkkipitoisuus yli 2,0 mg/l.<br />
Lupamääräys 9<br />
Kuhunkin purkusuuntaan johdettavan jäteveden virtaama saa olla enintään<br />
7 % Kalliojoen alaosan sen hetkisestä virtaamasta. Vuodessa kipsisakkaaltaalta<br />
vesistöön johdettavan veden kokonaismäärä saa olla enintään<br />
1,3 Mm 3 .<br />
Virtaaman luotettavan seuraamisen mahdollistamiseksi luvan saajan on<br />
määritettävä Kalliojoen purkautumiskäyrä ja rakennettava jokeen, Korentojoen<br />
yhtymäkohdasta alavirtaan, virtaaman määrittämiseksi tarpeellinen<br />
vedenkorkeuden mittauspiste tarpeellisine laiteasennuksineen.<br />
Lupamääräys 12<br />
Muodostuvat talousjätevedet on käsiteltävä laitosmaisesti siten, että puhdistamolla<br />
saavutettava poistoreduktio tulokuormituksesta on vuosikeskiarvona<br />
BHK7:n osalta 90 % ja kokonaisfosforin osalta 85 %.<br />
Käsitelty vesi on johdettava edelleen prosessin kiertovedeksi, kipsisakkaaltaalle<br />
tai suoraan jätevesien jälkikäsittely-yksikköön.<br />
Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista,<br />
sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja<br />
Lupamääräys 60<br />
(hallinto-oikeuden päätöksellä nro 08/0039/1, 15.2.2008 muutettuna)<br />
Luvan saajan on laadittava teknis-taloudellinen selvitys mahdollisuuksista<br />
tehostaa jätevesien käsittelyä etenkin kiintoaineen, metallien, sulfaatin ja<br />
typpiyhdisteiden osalta laitosmaisella käsittely-yksiköllä siten, että suurin<br />
osa jätevedestä voitaisiin palauttaa takaisin prosessivedeksi tai että jätevedestä<br />
aiheutuva kuormitus alapuoliseen vesistöön olisi mahdollisimman<br />
pieni. Lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen luvan saajan<br />
on tehtävä esitys jätevesien kokonaiskuormituksen päästörajoiksi (kiloina<br />
aikayksikössä).<br />
Lisäksi luvan saajan on laadittava vesitaselaskelma alueen vesistä. Vesitaselaskelmassa<br />
tulee selvittää niin tarkasti kuin mahdollista alueelle tulevat<br />
vedet (sadanta, vedenotto ja kemikaalien sisältämä vesimäärä ym.) ja<br />
alueelta lähtevät vedet (haihdunta, poistuva luonnonvesi ja muut alueelta<br />
lähtevät valumavedet, poistettava jätevesi sekä tuotteissa poistuva vesi<br />
ym.).<br />
Luvan saajan on vesitaselaskelman, vesistöön johdettavan kuormituksen,<br />
purkuvesien vastaanottokyvyn sekä tarkkailuohjelmasta saatavan tiedon<br />
pohjalta tehtävä tarkistettu esitys lupamääräykseen 7 liittyen jätevesien<br />
johtamisen jakautumisesta jatkossa eri vesistöjen suuntaan. Selvitykset<br />
esityksineen on liitettävä lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen.<br />
6
Veden johtaminen ja pohjaveden pumppaaminen<br />
Lupamääräys 88<br />
Luvan saaja saa johtaa Kolmisopesta ja Nuasjärvestä kaivokselle toiminnassa<br />
tarvittavaa käyttövettä yhteensä enintään 4 000 m 3 tunnissa<br />
(n. 1,1 m 3 /s). Otettavan veden määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä<br />
prosessiveden tehokkaalla kierrätyksellä. Vedenottolaitteet tulee rakentaa<br />
siten, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle<br />
ja sen käytölle. Imuputki on varustettava kalojen kulun estävällä välppärakenteella<br />
tai vastaavalla.<br />
Vedenottoputken paikan on oltava merkitty rannalle asetettavalla taululla,<br />
jossa on merkintä putken pään etäisyydestä taulusta. Talvisin putken pään<br />
kohta on merkittävä heikon jään aiheuttaman vaaran välttämiseksi.<br />
Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet ja kalatalousmaksu<br />
Lupamääräys 97<br />
Luvan saajan on maksettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle<br />
rakentamistöiden aloittamisvuodesta lähtien 5 000 euron suuruinen vuotuinen<br />
kalatalousmaksu. Kalatalousmaksu on käytettävä kalastolle ja kalastukselle<br />
sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi hankkeen<br />
vaikutusalueella. Vuotuisesta maksusta on käytettävä Oulujoen vesistöalueella<br />
3 400 € ja Vuoksen vesistöalueella 1 600 €. Maksu on suoritettava<br />
kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä ja sen käytöstä on<br />
kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia ja Metsähallitusta.<br />
Rakentamistöiden aloittamisvuonna maksu on suoritettava kuukauden<br />
kuluessa töiden aloittamisesta.<br />
Lupamääräys 98<br />
Luvan saajan on ennen Tuhkajoen virtaamiin tai vedenlaatuun vaikuttavien<br />
töiden aloittamista selvitettävä Tuhkajoen taimenkannan alkuperä Kainuun<br />
työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Jos kanta ei ole istutuksista<br />
peräisin, on sen säilyminen turvattava työvoima- ja elinkeinokeskuksen<br />
hyväksymällä tavalla emokala- ja poikaskasvatuksella. Emokalaparvi<br />
on tarvittaessa uusittava.<br />
Korvattavat vahingot, lunastuskorvaukset ja käyttöoikeuskorvaukset<br />
Lupamääräys 100<br />
Luvan saajan on maksettava päätöksen liitteenä 3 olevan korvausluettelon<br />
mukaiset kertakaikkiset korvaukset myönnetyistä oikeuksista sekä<br />
rakentamisesta, säännöstelystä ja päästöistä sekä muista vesistöön<br />
kohdistuvista toimista aiheutuvista vahingoista, haitoista ja edunmenetyksistä.<br />
Mikäli puuston määrä on metsänhakkuun tai muun syyn vuoksi vähentynyt<br />
korvauslaskelman perusteena olevasta määrästä, korvausta saadaan vähentää<br />
puuston määrän vähennystä vastaavasti.<br />
Jos kiinteistö, jonka omistajille lunastushinta tai korvaus on määrätty maksettavaksi,<br />
on saamisen tai toistuvan raha- tai tavaratulon kantamisoikeuden<br />
panttina, on lunastushinta tai korvaus viipymättä tämän päätöksen tultua<br />
lainvoimaiseksi talletettava Oulun lääninhallitukselle ja jaettava niin<br />
kuin ulosmitatun omaisuuden myyntihinnasta on säädetty. Tallettamista ei<br />
7
HAKEMUKSEN TAUSTAA<br />
kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos panttioikeuden haltija antaa suostumuksensa<br />
korvauksen tallettamatta jättämiseen taikka korvaus on kolmeatuhatta<br />
euroa pienempi<br />
Ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistamista koskeva hakemu s<br />
Aluehallintovirastossa on vireillä Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan<br />
lupamääräysten tarkistamista sekä uraanin talteenottolaitoksen<br />
ympäristölupaa koskeva hakemus (Dnro PSAVI/58/04.08/2011). Hakija<br />
on sanotussa hakemusasiassa esittänyt jätevesien käsittelyn ja johtamisen<br />
osalta muun ohella seuraavaa:<br />
Toiminnasta aiheutuvat päästöt vesiin ovat raskasmetallien (Ni, Co, Cu ja<br />
Zn) osalta säännöllisesti alittaneet ympäristöluvassa annetut raja-arvot.<br />
Sen sijaan mangaanin, natriumin ja sulfaatin osalta päästöt vesiin ovat olleet<br />
suuremmat kuin alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa on esitetty.<br />
Vuonna 2011 tehtyjen prosessimuutosten myötä jäteveden sulfaattipitoisuus<br />
on laskenut tasolle 5 000 mg/l ja natriumpitoisuus tasolle<br />
3 000 mg/l. Mangaanipäästöjen osalta on päästy lähelle ympäristölupahakemuksessa<br />
arvioitua tasoa. Prosessijätevesien käsittelyä tehostetaan<br />
käänteisosmoosiin perustuvalla kalvosuodatuslaitoksella, joka otetaan<br />
käyttöön loppuvuodesta 2012.<br />
Hakija on esittänyt vesistöihin johdettavien jätevesien yhteismääräksi edelleen<br />
1,3 Mm 3 vuodessa sekä seuraavia raja-arvoja vesistöihin johdettavien<br />
vesien pitoisuuksille:<br />
Alkup.arvio* tai luvan<br />
raja-arvo<br />
2012–2014 2015-<br />
Ni mg/l 0,5 0,5 0,5<br />
Cu mg/l 0,5 0,5 0,5<br />
Zn mg/l 1,5 1,5 1,5<br />
SO4 mg/l 170* 5 000 1 000<br />
Na mg/l 130* 3 000 500<br />
Mn mg/l 0,7* 4 2<br />
kiintoaine mg/l 10 30 10<br />
pH 6–9,5 6–10,5 (puhdistamolta) 6–10, 5 (puhdistamolta)<br />
6–9,5 (vesistöön) 6–9,5 (vesistöön)<br />
Jätevesien johtamisesta aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta ja kalatalousmaksusta<br />
yhtiö on esittänyt seuraavaa:<br />
Kaivospiirin järvien ja lampien sekä Tuhkajoen kalasto on korvattu alueen<br />
osakaskunnalle täysimääräisenä. Vuoksen vesistön suunnalla on korvattu<br />
alueen osakaskunnalle Ylä-Lumijärven ja Lumijoen kalaston tuotto 20 vuoden<br />
ajanjaksolta. Lisäksi yhtiö maksaa vuosittain 5 000 euroa kalatalousmaksua<br />
kalastolle, kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen<br />
ehkäisemiseksi.<br />
Kalatalousmaksuun ei esitetä muutosta. Hakemuksen mukaan kaivostoiminnan<br />
päästöistä ei ole aiheutunut sellaisia kalataloudellisia vaikutuksia<br />
tai haittaa muulle vesistösidonnaiselle virkistyskäytölle, että ne voisivat olla<br />
lisäkorvausten perustana.<br />
8
Esitys asetuksen 1022/2006 mukaisesta sekoittumisvyöhykkeestä<br />
Asetuksella 868/2010 muutetaan vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista<br />
aineista annetun asetuksen (1022/2006) tiettyjä pykäliä ja momentteja.<br />
Asetuksen 868/2010 6 b pykälässä todetaan, että ympäristöluvassa voidaan<br />
toiminnanharjoittajan hakemuksesta määrätä sekoittumisvyöhyke, jolla<br />
yhden tai useamman liitteen 1C ja 1D kohdassa tarkoitetun aineen pitoisuus<br />
voi ylittää mainitussa kohdassa esitetyn ympäristönlaatunormin, jos<br />
muu osa pintavesimuodostumasta on kyseisten normien mukainen. Sekoittumisvyöhykkeen<br />
laajuus on rajattava päästölähteen läheisyyteen ja sen<br />
on oltava oikeassa suhteessa pilaavien aineiden pitoisuuteen. Lisäksi tulee<br />
noudattaa ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 §:n yleisiä periaatteita eli: ennaltaehkäisyn<br />
ja haittojen minimoinnin periaatetta, varovaisuus- ja huolellisuusperiaatetta,<br />
parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatetta, ympäristön<br />
kannalta parhaan käytännön periaatetta ja aiheuttamisperiaatetta.<br />
Liitteissä 1C ja 1D mainituista aineista Talvivaaran kaivoksen vesipäästössä<br />
on nikkeliä. Nikkelin ympäristölaatunormin raja on 20 μg/l ja luontainen<br />
taustapitoisuus Suomen sisävesissä on 1 μg/l. Suomessa on kuitenkin<br />
kohteita, joissa metallien luontaiset pitoisuudet ovat geologisista syistä<br />
suuria. Tällaisissa kohteissa voidaan käyttää kohdekohtaista taustapitoisuusarvoa.<br />
Talvivaaran kaivosalue sijaitsee osittain mustaliuskealueella,<br />
joka voi aiheuttaa paikallisesti kohonneita luontaisia metallipitoisuuksia pintavesiin.<br />
Loukola-Ruskeeniemi ym. (1998) tutkimuksen mukaan Sotkamon<br />
Talvivaaran alueella purovesinäytteissä nikkelin mediaanipitoisuudet olivat<br />
korkeammat mustaliuskekallioperän kohdalla kuin viereisellä gneissialueella<br />
tai koko Suomessa: Ni: 13/0,8/0,52 μg/l (mustaliuske/gneissi/Suomi).<br />
Perustilaselvityksen (LVT Oy 2005) perusteella Oulujoen vesistöalueella<br />
Salmisen ja Kalliojärven nikkelipitoisuudet olivat melko alhaiset, mutta Kalliojoessa<br />
ja Jormasjärvessä pitoisuudet olivat hieman koholla. Kalliojokeen<br />
laskee Kuusijoki, joka tuo metallipitoista vettä mustaliuskealueelta. Vuoksen<br />
vesistöalueen vesistöissä (Lumijoki, Kivijärvi, Hakonen) nikkelipitoisuudet<br />
olivat luonnostaan koholla perustilaselvityksen perusteella (LVT Oy<br />
2005), joten näiden vesistöjen nikkelin taustapitoisuus on huomattavasti<br />
korkeampi kuin Suomen sisävesissä yleensä. Erityisesti Lumijoen luonnollinen<br />
nikkelipitoisuus oli korkea.<br />
Seuraavassa taulukossa on esitetty Talvivaaran kaivosalueen purkuvesistöjen<br />
nikkelipitoisuuksia perustilaselvityksen aikaan vuonna 2005 ja vuosina<br />
2008–2011. Kivijärvestä ei ole nikkelin mittaustietoja vuodelta 2005,<br />
mutta taulukossa on esitetty vertailutietona Kivijärvestä laskevan Kivijoen<br />
pitoisuus. Kuvassa esitetään Talvivaaran kaivoksen vesien purkureitit. Kaivoksen<br />
toiminnan alettua vuosina 2008–2011 Kalliojoen ja Kolmisopen<br />
vuosikeskiarvot ylittivät liitteen 1C nikkelin ympäristölaatunormin (21 μg/l),<br />
kun taas purkureitin alkuosassa Salmisessa ja Kalliojärvessä normi ei ylity.<br />
Jormasjärvessä normi ylittyi lievästi vuonna 2011. Talvivaaran alueen kohdekohtaisen<br />
taustapitoisuuden (33 μg/l) perusteella normi ylittyi Kalliojoessa<br />
ja Kolmisopessa. Kalliojoen metallipitoisuuksiin on vaikuttanut Kuusijoen<br />
kautta mustaliuskealueelta tulevat kaivoksen rakentamistöiden aikaiset<br />
vedet ja mm. Kuusijärven kuivatusvedet, mutta nämä pitoisuudet ovat<br />
olleet laskussa. Kalliojoessa ja Kolmisopessa vuoden 2011 nikkelipitoisuudet<br />
olivat edellisiä vuosia alemmat, mutta Jormasjärvessä pitoisuus kohosi<br />
tasaisesti vuosien 2008–2011 aikana. Vuoksen vesistöalueella liitteen 1C<br />
nikkelin ympäristölaatunormi ja kohdekohtainen normi ylittyivät kaivoksen<br />
toiminta-aikana Lumijoessa ja Kivijärvessä. Näiden vesistöjen osalta on<br />
kuitenkin huomioitava, että taustapitoisuus saattaa olla esitettyä (13 μg/l)<br />
9
selvästi korkeampi, joten kaivoksen mahdollisesti aiheuttama pitoisuuslisäys<br />
oli näitä pitoisuuksia alempi.<br />
Taulukko. Keskimääräiset nikkelipitoisuudet Talvivaaran kaivosalueen purkuvesistöissä<br />
perustilaselvityksen aikaan vuonna 2005 ja kaivoksen toiminta-aikaan<br />
vuosina 2008–2011.<br />
Vesistö 2005 2008 2009 2010 2011<br />
µg/l µg/l (suod.) µg/l (suod.) µg/l (suod.) µg/l (suod.)<br />
Salminen 6 2 3 5 3<br />
Kalliojärvi 2 2 3 3 3<br />
Kalliojoki 9 114 166 96 39<br />
Kolmisoppi 6 57 57 67 49<br />
Jormasjärvi 11 16 18 20 24<br />
Lumijoki 70 384 30 89 104<br />
Kivijärvi 28 58 28 39 37<br />
Hakonen 10 7 13 18 14<br />
Ympäristölaatunormi on asetettu suodatetulle näytteelle, joten vuoden<br />
2005 tulokset ovat suodattamattomina yliarvioita ympäristölaatunormin<br />
taustapitoisuuden määrittämiseen Talvivaaran alueella. Alueen taustapitoisuutena<br />
voidaankin käyttää Loukola-Ruskeeniemi ym. (1998) tutkimuksen<br />
tulosta mustaliuskealueen vesistöjen nikkelipitoisuudelle eli 13 μg/l. Näin<br />
ollen Talvivaaran alueen nikkelin ympäristölaatunormi olisi 33 μg/l. Kalliojoen<br />
ja Kolmisopen sekä Lumijoen ja Kivijärven nikkelipitoisuudet ylittävät<br />
ympäristölaatunormin. Sekoittumisvyöhykkeen laajuudeksi esitetään nikkelipitoisuuksien<br />
perusteella Oulujoen vesistöalueella Salminen, Kalliojärvi,<br />
Kalliojoki ja Kolmisoppi päättyen Kolmisopen luusuaan sekä Vuoksen vesistöalueella<br />
Ylä-Lumijärvi, Lumijoki ja Kivijärvi päättyen Kivijärven luusuaan.<br />
Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla 4.7.–<br />
24.8.2012.<br />
Hakija on todennut aluehallintovirastoon 25.9.2012 toimittamassaan vastineessa<br />
lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin, että kiinteästä purkuvesikiintiöstä<br />
voitaisiin tulevassa lupapäätöksessä luopua. Tämä mahdollistaisi<br />
sateisina vuosina nykyistä suuremman vesimäärän johtamisen, kilo/tonnimääräisten<br />
raja-arvojen varmistaessa, ettei kuormitus kohoa ympäristön<br />
kannalta haitallisen suureksi. Samalla hakija on esittänyt, että jälkikäsittely-yksiköille<br />
johdettavan veden luparajat annetaan vuositasolla siten,<br />
että kilo/tonnimäärät on johdettu suoraan hakemuksessa esitetyistä pitoisuusrajoista<br />
sekä alkuperäisen ympäristöluvan koko vuoden purkuvesikiintiöstä<br />
(1,3 Mm 3 ). Hakijan esittämät vuosikuormitusrajat ilman kiinteää purkuvesikiintiötä<br />
olisivat tällöin seuraavat:<br />
2012–2014 2015–<br />
Ni t/v 0,7 0,7<br />
Cu t/v 0,7 0,7<br />
Zn t/v 2,0 2,0<br />
SO4 t/v 6 500 1 300<br />
Na t/v 3 900 650<br />
Mn t/v 5,2 2,6<br />
kiintoaine t/v 39 13<br />
10
Hakijan esitys vesistöön johdettavien jätevesien pitoisuuksia koskeviksi luparajoiksi<br />
on sama kuin edellisessä taulukossa.<br />
Syyskuun lopussa 2012 aluehallintoviraston tietoon tuli, että kaivosalueella<br />
on kesän ja syksyn runsaiden sateiden vuoksi varastoitu vettä erityisesti<br />
kipsisakka-altaaseen ja avolouhokseen. Aluehallintovirasto pyysi<br />
1.10.2012 hakijalta selvitystä veden määrästä ja laadusta sekä varastoitujen<br />
vesien vaikutuksesta kaivoksen toimintaan, vesitaseeseen, veden käsittelyyn<br />
ja jätevesipäästöihin. Samalla pyydettiin täydennystä eräisiin muihin,<br />
mm. haisevien rikkiyhdisteiden katalyyttistä polttoa koskeviin asioihin.<br />
Hakija on toimittanut täydennykset 19.10.2012 ja 22.2.2013. Vesitilanne oli<br />
esillä myös 8.10.2012 ja 11.10.2012 pidetyissä tarkastuskokouksissa.<br />
Marraskuun alussa tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen aluehallintovirasto<br />
pyysi 30.11.2012 hakijalta selvitystä ja täydennystä vuodosta<br />
sekä sen syistä ja vaikutuksista ja muuttuneesta vesitilanteesta. Hakija on<br />
toimittanut täydennyksen 15.2.2013. Sen mukaan kaivosalueella on varastoituneena<br />
hapanta sekä paljon metalleja ja sulfaattia sisältävää vettä jälkikäsittely-yksiköihin<br />
noin 2 Mm 3 , kipsisakka-altaaseen noin 3,15 Mm 3 ja<br />
avolouhokseen noin 1,8 Mm 3 eli yhteensä noin 7 Mm 3 . Malmin ja sivukiven<br />
louhinta kaivoksella on keskeytetty.<br />
Aluehallintovirasto on antanut toiminnan ja vesitilanteen muuttumisen johdosta<br />
tehdyt hakemuksen täydennykset (19.10.2012, 15.2.2013 ja<br />
22.2.2013) tiedoksi kuuluttamalla 11.3.–10.4.2013 samanaikaisesti nyt käsiteltävänä<br />
olevan hakemusasian (Dnro PSAVI/12/04.08/2013) kanssa.<br />
Ilmoitukset Kainuun ELY-keskukselle 19.12.2012 ja 22.1.2013<br />
Avolouhosvesien siirtäminen louhoksen eteläosaan ja veden neutr alointi<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n Kainuun ELY-keskukselle 19.12.2012 tekemän<br />
ilmoituksen mukaan Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaiden ylitevesi<br />
johdetaan normaalitilanteessa bioliuotuskiertoon. Vuoden 2012 poikkeuksellisen<br />
sadannan sekä 4.11.2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon<br />
johdosta kipsisakka-altaiden ylitevesiä on varastoitu avolouhokseen kesän<br />
ja syksyn 2012 aikana. Avolouhoksessa on ilmoituksen jättöhetkellä vettä<br />
noin 1,5 Mm 3 , josta valtaosa on sade- ja kalliopohjavesiä.<br />
Yhtiö on saanut Kainuun ELY-keskukselta 26.11.2012 hyväksynnän (Dnro<br />
KAIELY/5/07.2010) kipsisakka-altaan lohkojen 4-6 ylitevesien tilapäiseen<br />
varastointiin avolouhoksessa tasolla + 195 mmp 1.4.2013 saakka. Louhoksen<br />
(18.12.2012) vedenpinta on tasolla + 194.6 mmp, eli vedenpinta on<br />
hyvin lähellä määriteltyä avolouhoksen varastoinnin ylärajaa. Mikäli vesi<br />
nousee yli tason + 195 mmp, vesi leviää selvästi nykyistä laajemmalle<br />
alueelle louhoksessa.<br />
Avolouhokseen varastoidut vedet estävät malmintuotannon, joten vedet on<br />
tavoitteena käsitellä ja johtaa puhdistettuna luontoon kesään 2013 mennessä.<br />
Vesien käsittelystä ja johtamisesta on käynnissä suunnittelu, asiasta<br />
jätetään erillinen YSL 62 §:n mukainen ilmoitus tammikuun alkupuolella.<br />
Avolouhoksen vesiä tullaan käsittelemään avolouhosalueella louhoksen<br />
eteläpäässä sijaitsevassa altaassa (maanpoistoalue, jonka vedet käsiteltiin<br />
ja siirrettiin puhdistettuina Kuusilampeen) sekä uudessa avolouhosalueella<br />
rakenteilla olevassa altaassa. Tammikuun alkupuolella jätettävässä YSL<br />
62 §:n mukaisessa ilmoituksessa esitetään sekä avolouhosvesien että ete-<br />
11
läisellä jälkikäsittelyalueella olevien vesien käsittely, vesien johtaminen ja<br />
siitä aiheutuva vesistökuormitus.<br />
Avolouhosvesien johtaminen on tavoitteena aloittaa tammikuun 2013 aikana.<br />
Tämän vuoksi avolouhoksen vettä täytyy alkaa siirtämään käsittelyalueelle<br />
ja vettä täytyy alkaa neutraloimaan kalkilla. Vesien johtaminen luontoon<br />
aloitetaan vasta, kun lopullinen suunnitelma vesien käsittelystä on<br />
valmistunut ja asiasta on jätetty YSL 62 §:n mukainen ilmoitus. Veden siirtäminen<br />
avolouhoksesta käsittelyalueelle mahdollistaa myös kipsialtaiden<br />
4-6 pinnantason alentamisen jatkamisen. Mikäli vettä ei aleta siirtämään<br />
käsittelyalueelle saavutetaan + 195 mmp taso ennen vuoden vaihdetta.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy pyytää, että Kainuun ELY-keskus tekee yhtiön YSL<br />
62 §:n nojalla tekemän ilmoituksen nojalla YSL 64 §:n mukaisen päätöksen,<br />
jossa Kainuun ELY-keskus antaa yhtiölle luvan siirtää 300 000 m 3<br />
avolouhoksen vettä louhoksen eteläosan käsittelyalueelle tasolle<br />
+ 222 mmp ja aloittaa vesien neutraloinnin kalkkikivellä ja sammutetulla<br />
kalkilla.<br />
Kaivosalueelle varastoitujen vesien käsittely ja johtaminen luontoon<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n Kainuun ELY-keskukselle 22.1.2013 tekemän ilmoituksen<br />
mukaan Talvivaaran kaivoksella tapahtui 4.11.2012 kipsisakkaallasonnettomuus,<br />
jonka seurauksena eteläisellä jälkikäsittelyalueella on<br />
varastoituneena noin 1,8 Mm 3 ja pohjoisella jälkikäsittelyalueella noin<br />
0,2 Mm 3 kipsialtaan vuotovesillä kontaminoitunutta vettä. Osa kertyneestä<br />
vedestä on alueille luontaisesti kertynyttä sade- ja valumavettä, osa kipsisakka-altaasta<br />
peräisin olevaa liuosta. Näiden lisäksi avolouhoksessa on<br />
vettä noin 1,8 Mm 3 , vesi koostuu louhokseen kertyneestä sade- ja kalliopohjavedestä<br />
sekä kipsialtaalta pumpatusta ylitevedestä.<br />
Yhtiön näkemyksen mukaan kaivosalueelle varastoidut vedet tulee käsitellä<br />
ja johtaa käsiteltyinä luontoon ennen kevättulvia, jotta vältytään kevään<br />
valumavesien aiheuttamalta lisäriskiltä ja mahdollistetaan kaivoksen normaali<br />
toiminta kesästä 2013 alkaen.<br />
Perusteluina vesien luontoon johtamiselle yhtiö esittää seuraavaa:<br />
Eteläiselle jälkikäsittelyalueelle on varastoituneena noin 1,8 Mm 3 vettä, josta<br />
merkittävä osa on kipsialtaan vuotovettä, osa alueelle kertynyttä sade- ja<br />
valumavettä. Eteläisellä jälkikäsittelyalueella on jatkettu vesien neutralointia<br />
kalkilla kipsiallasonnettomuuden jälkeen. Alueelta ei ole johdettu vesiä<br />
luontoon. Eteläisen jälkikäsittelyalueen altaissa on tyhjää varastokapasiteettia<br />
tällä hetkellä noin 1 Mm 3 . Alueelle kertyy luonnonvesiä talvella noin<br />
100–200 m 3 /h. Kevättulvan aikana altaiden valuma-alueella muodostuu sulamisvesiä<br />
enimmillään noin 1–1,5 Mm 3 . Altailla ei voida varastoida kaikkia<br />
sulamisvesiä, joten vettä on puhdistettava ja juoksutettava luontoon talven<br />
aikana, jotta sulamisvesille saadaan järjestettyä riittävä allaskapasiteetti.<br />
Jälkikäsittelyaltaat toimivat myös kipsialtaiden varoaltaina, joten altaita ei<br />
voida ottaa täyteen myöskään tulvatilanteessa. Tällä perusteella yhtiön näkemys<br />
on, että altaisiin varastoituneet vedet tulee käsitellä ja johtaa talven<br />
aikana luontoon siten, että juoksutettavan veden laatu täyttää voimassa<br />
olevassa ympäristöluvassa määritellyt lupamääräykset. Eteläiselle jälkikäsittelyalueelle<br />
varastoidut vedet johdetaan puhdistettuina eteläiselle purkuvesireitille<br />
eli Vuoksen vesistöön.<br />
Pohjoisella jälkikäsittelyalueella on varastoituneena vuotovesillä kontaminoitunutta<br />
vettä noin 0,2 Mm 3 . Pohjoinen jälkikäsittelyalue on kaksiosai-<br />
12
nen, vuotovesiä on varastoitu ensimmäiseen altaaseen eli Haukilampeen.<br />
Haukilammen vettä on neutraloitu kalkilla kipsiallasonnettomuuden jälkeen<br />
ja loppuneutraloinnin ylite, eli puhdistettu prosessivesi on ohjattu luontoon<br />
jälkimmäisen altaan eli Kärsälammen kautta. Pohjoisen jälkikäsittelyalueen<br />
normaali toiminta edellyttää molempien altaiden käyttöä, joten Haukilammen<br />
kontaminoituneet vedet tulee käsitellä ja johtaa käsiteltyinä luontoon.<br />
Vedet johdetaan pohjoiselle vesienjohtamisreitille eli Oulunjoen vesistöön.<br />
Louhoksessa on vettä tällä hetkellä noin 1,8 Mm 3 . Louhoksessa olevalle<br />
vedelle ei ole kipsiallasonnettomuuden jälkeen kaivosalueella muuta varastointipaikkaa.<br />
Louhoksessa olevat vedet estävät malmintuotannon niin<br />
kauan kuin louhoksessa on vettä. Malmintuotannon käynnistäminen viimeistään<br />
kesällä 2013 on kaivoksen toiminnan kannalta erittäin tärkeätä<br />
sekä taloudellisen toiminnan turvaamiseksi että myös vesien hallinnan<br />
vuoksi. Tuoreeseen malmiin sitoutuu runsaasti vettä ja tuore bioliuotuskasa<br />
myös haihduttaa vettä tehokkaasti, mikä on eduksi vesitaseen hallinnan<br />
kannalta. Avolouhoksen puhdistetut vedet ohjataan Kuusilammen kautta<br />
pohjoiselle purkuvesien johtamisreitille, eli Oulunjoen vesistöön.<br />
Yhtiö pyytää, että Kainuun ELY-keskus tekee yhtiön YSL 62 §:n nojalla tekemän<br />
ilmoituksen nojalla YSL 64 §:n mukaisen päätöksen, jossa Kainuun<br />
ELY-keskus antaa yhtiölle luvan käsitellä ja johtaa luontoon 30.6.2013<br />
mennessä kaivosalueelle varastoituja vesiä noin 3,8 Mm 3 .<br />
Käsiteltyjen vesien johtaminen luontoon<br />
Tavoitteena on käsitellä ja johtaa käsiteltyä vettä luontoon 3,8 miljoonaa<br />
kuutiota ajanjaksolla 1.2.2012 - 30.6.2013.<br />
Eteläisillä jälkikäsittelyalueilta käsitellään ja poistetaan noin 1,8 miljoonaa<br />
kuutiota vettä (Lumelan, Kortelammen ja Urkin padot). Käsitellyt vedet johdetaan<br />
etelään eli Vuoksen vesistöön.<br />
Pohjoisten jälkikäsittelyalueiden 0,2 miljoonaa kuutiota vettä käsitellään ja<br />
johdetaan pohjoiseen eli Oulujoen vesistöön Kärsälammen kautta. Pohjoisen<br />
suuntaan johdetaan lisäksi avolouhoksen käsitelty vesi Kuusilammen<br />
ja Härkäpuron kautta. Avolouhoksen käsiteltävä vesimäärä on 1,8 miljoonaa<br />
kuutiota.<br />
Avolouhokseen varastoidun ja jälkikäsittelyalueille vuotaneen veden käsittely<br />
aloitetaan heti kun siihen tarvittavat rakenteet valmistuvat. Vesien johtaminen<br />
luontoon aloitetaan heti kun puhdistetun veden laatu täyttää sille<br />
asetetut laatuvaatimukset.<br />
Edellä mainittujen ylimääräisten vesien johtamisen lisäksi loppuneutraloinnin<br />
ylitettä eli puhdistettua prosessivettä johdetaan normaalisti ympäristöluvan<br />
määrittelemissä rajoissa. Ylimääräisten vesien johtamisen aikana<br />
puhdistettu prosessivesi johdetaan pohjoiselle purkureitille, jolla tasataan<br />
vesien aiheuttamaa kuormitusvaikutusta pohjoisen ja etelän välillä.<br />
Käsiteltävien vesien laatu<br />
Vesien koostumus vaihtelee kohteittain. Avolouhoksessa ja pohjoisella jälkikäsittelyalueella<br />
on varastoituna pääasiassa laimeita hulevesiä, joihin on<br />
sekoittunut kipsialtaan vettä. Eteläisellä jälkikäsittelyalueella sekä pohjoisen<br />
jälkikäsittelyalueen ensimmäisellä altaalla (Haukilampi) on varastoituna<br />
pääosin kipsialtaasta vuotanutta vettä.<br />
13
Käsittelymenetelmät<br />
Seuraavassa taulukossa on esitetty käsiteltävien vesien keskimääräinen<br />
koostumus. Esitetyt analyysitulokset perustuvat yhtiön omassa ja ulkopuolisessa<br />
laboratoriossa tehtyihin analyyseihin sekä osittain laskennallisiin pitoisuuksiin.<br />
Taulukko. Käsiteltävänä olevien vesien tyypillinen koostumus.<br />
Kohde Avolouhos Jälkikäsittely<br />
E<br />
Jälkikäsittely<br />
P<br />
Määrä (m 3 )<br />
1 800 000 1 800000 200 000<br />
SO 4- (mg/l) 12 400 25 800 4 300<br />
pH 4 4 4<br />
Al (mg/l) 190 700 195<br />
As (mg/l) 0,2 1 0,4<br />
Ca (mg/l) 400 400 100<br />
Cd (mg/l) 0.2 0.1 0.05<br />
Co (mg/l) 1 0.5 0.1<br />
Cu (mg/l) 0.03 0.01 0.1<br />
Fe (mg/l) 1 100 2 000 300<br />
Mg (mg/l) 1 400 3 000 480<br />
Mn (mg/l) 1 000 2 000 300<br />
Na (mg/l) 685 1 600 196<br />
Ni (mg/l) 50 30 4<br />
Si (mg/l) 15 30 8<br />
U (mg/l) 0.7 8 0.1<br />
Zn (mg/l) 160 3 1<br />
Kyseisten vesien käsittely perustuu valtaosin kalkkikemikaaleilla neutralointiin<br />
ja lietteen laskeutukseen altailla. Kalkkipohjaisia kemikaaleja ovat<br />
kalkkikivi CaCO3, poltettu kalkki CaO ja sammutettu kalkki Ca(OH)2 kuivana<br />
kiintoaineena tai kalkkimaitona. Kalkkikivellä voidaan saostaa alumiini ja<br />
hapetettu rauta hydroksideinaan. Muiden metallien saostus vaatii poltetun/sammutetun<br />
kalkin käyttöä. Kalkkisaostuksessa liuokseen jää natrium<br />
ja kalsiumin liukoinen osuus sekä vastaava määrä sulfaattia. Metallihydroksidien<br />
ohella saostuu kipsiä eli kidevedellistä kalsiumsulfaattia.<br />
Kalkkineutralointia on jatkettu koko kipsisakka-altaan vuodon jälkeisen<br />
ajan kalkkikivellä ja sammutetulla kalkilla, joita on annosteltu suoraan jälkikäsittelyalueille.<br />
Paras kemikaalihyötysuhde saavutetaan reaktoreissa tai<br />
muissa sekoitetuissa astioissa. Uusien reaktorien rakentaminen tai muussa<br />
käytössä olevien laitteiden modifiointi on työn alla.<br />
Laitehankinnat on keskitetty kalkkikemikaalien varastointi-, valmistus- ja<br />
syöttölaitteiden sekä sekoituksen ja selkeytyksen järjestämiseen.<br />
Kuivasammutetun kalkin saatavuus rajoittaa neutralointinopeutta, minkä<br />
vuoksi on hankittu/hankitaan lisäkapasiteettia poltetun kalkin sammutukseen.<br />
14
Muiden teknologioiden käyttöönotto on hidasta ja käyttö talvella epävarmaa,<br />
joten realistisesti arvioiden niitä on mahdollista saada käyttöön aikaisintaan<br />
vasta keväällä tai kesällä 2013.<br />
Saostuksessa muodostuvat lietteet (sakat) tullaan välivarastoimaan käsittelyaikana<br />
maapohjaisiin altaisiin. Lietteiden loppusijoitus päätetään myöhemmässä<br />
vaiheessa. Vaihtoehtoina ovat lietteen loppusijoittaminen kipsisakka-altaalle<br />
tai varastoiminen erilliselle loppusijoitusalueelle. Geotuubien<br />
käyttöä lietteen tiivistämisessä testataan talven aikana.<br />
Avolouhoksen vesien käsittely<br />
Avolouhoksen vedet käsitellään kalkkikivellä ja kalsiumhydroksidilla avolouhoksen<br />
eteläpäässä sekä louhoksen viereen rakennettavassa altaassa.<br />
Kalkkimateriaalin kulutus on yhteensä noin 11 000 tn (poltettuna kalkkina<br />
laskettuna). Lisäksi saostumista tehostetaan polymeerillä, mikäli sillä todetaan<br />
olevan merkittävä vaikutus saostumiseen. Polymeerinä käytetään<br />
vastaavaa tuotetta, kuin prosessivesien puhdistuksessa normaalitilanteessa.<br />
Käsittely tehdään aluksi panostoimisesti ja toisessa vaiheessa lisäksi jatkuvatoimisesti,<br />
molemmissa tapauksissa puhdistettu vesi johdetaan Kuusilampeen,<br />
josta se johdetaan pohjoiseen vesistöön Härkälammen kautta.<br />
Ensimmäisessä vaiheessa avolouhoksesta pumpataan louhoksen eteläpäähän<br />
(ns. maauimala) n. 270 000 m 3 vesimäärä (taso + 222,0), joka<br />
neutraloidaan panosluonteisesti aloittaen pH:n nosto jo pumppausvaiheessa.<br />
Kun tavoiteliuosmäärä on saavutettu, liuosta kierrätetään altaassa<br />
pumppausten avulla ja samalla jatketaan neutralointia, kunnes liuoksesta<br />
on saatu metallit saostettua vaadittavalle tasolle. Kiintoaineen laskeutuksen<br />
jälkeen neste pumpataan Kuusilampeen, josta se ohjataan pohjoiseen<br />
vesistöön. Tässä vaiheessa tavoitteena on johtaa vettä noin 300 m 3 /h virtaamalla.<br />
Toisessa vaiheessa liuos neutraloidaan avolouhoksen vieressä olevassa<br />
Tammalampeen rakennettavassa neutralointialtaassa (tilavuus 70 000 m 3 ).<br />
Liuos pumpataan ensin neutralointialtaassa sijaitsevaan 50 m 3 betoniseen<br />
sekoitettuun reaktoriin. Neutralointiaine syötetään liuoksen joukkoon ennen<br />
reaktoria. Metallit saostuvat reaktorissa hydroksideina. Prosessia ohjataan<br />
pH:n säädön avulla nostaen liuoksen pH reaktorissa vähintään 9,5:een.<br />
Reaktorista liete johdetaan ylivuotona sakeutusaltaaseen, johon neutraloinnissa<br />
syntyvä metallihydroksidi/kipsisakka laskeutuu. Kirkas liuos pumpataan<br />
altaan pohjoispäästä Kuusilampeen. Tässä vaiheessa vesienkäsittelyn<br />
virtaama nostetaan tasolle 500 m 3 /h–800 m 3 /h riippuen siitä, käytetäänkö<br />
neutralointiin pelkästään Tammalammen neutralointialtaita vai lisäksi<br />
louhoksen eteläosan vedenkäsittelyaluetta.<br />
Sakeutusaltaassa liuosta kierrätetään 10–20% kokonaisvirtaamasta mahdollisimman<br />
tasaisen prosessin varmistamiseksi. Sakkaa poistetaan neutralointialtaasta<br />
lietepumpulla neutralointialtaan viereen rakennettavaan lietealtaaseen<br />
(tilavuus 10 000 m 3 ). Lietealtaaseen kertyvä kirkas liuos palautetaan<br />
neutralointialtaaseen. Lietealtaasta sakkaa poistetaan välivarastointiin<br />
louhoksen eteläpään altaaseen. Sakka loppusijoitetaan myöhemmässä<br />
vaiheessa joko kipsisakka-altaalle tai erilliselle loppusijoitusalueelle.<br />
15
Jälkikäsittelyalueiden vesien käsittely<br />
Eteläisen jälkikäsittelyalueen vesi neutraloidaan kalkkikivilietteen, kuivasammutetun<br />
kalkin ja kalkkimaidon avulla aluksi patoaltaissa ja käsitellään<br />
lopuksi Kortelammen patoaltaan viereen rakennettavissa neutralointialtaissa<br />
(2 x 50 000 m 3 ) ja selkeytysaltaissa / kirkasvesialtaissa (2 x<br />
10 000 m 3 ). Kalkkimateriaalin kulutus on yhteensä noin 26 000 tn (poltettuna<br />
kalkkina laskettuna). Lisäksi saostumista tehostetaan polymeerillä, mikäli<br />
sillä todetaan olevan merkittävä vaikutus saostumiseen. Polymeerinä<br />
käytetään vastaavaa tuotetta, kuin prosessivesien puhdistuksessa normaalitilanteessa.<br />
Eteläiseltä käsittelyalueelta johdettavan puhdistetun veden<br />
virtaamatavoite on helmikuun 2013 alusta alkaen noin 750 m 3 ja maaliskuun<br />
2013 alusta alkaen noin 1500 m 3 .<br />
Loppukäsittelyssä Kortelammen patoaltaan vettä pumpataan ensin kummassakin<br />
neutralointialtaassa sijaitsevaan 50 m 3 :n betoniseen sekoitettuun<br />
reaktoriin. Neutralointiaine syötetään liuoksen joukkoon ennen reaktoria.<br />
Metallit saostuvat reaktorissa hydroksideina. Prosessia ohjataan pH:n säädön<br />
avulla nostaen liuoksen pH reaktorissa tasolle 9,5. Reaktorista liete<br />
johdetaan ylivuotona neutralointialtaaseen, johon neutraloinnissa syntyvä<br />
metallihydroksidi/kipsisakka laskeutuu. Neutralointialtaasta lähes kirkas<br />
liuos johdetaan ylivuotona selkeytysaltaaseen.<br />
Selkeytysaltaassa / kirkasvesialtaassa loput kiintoaineesta laskeutuu altaan<br />
pohjalle ja kirkas liuos pumpataan Kortelammen padon yli puhdasvesiojaan.<br />
Sakeutusaltaassa liuosta kierrätetään 10–20 % kokonaisvirtaamasta<br />
mahdollisimman tasaisen prosessin varmistamiseksi. Sakkaa poistetaan<br />
neutralointialtaasta lietepumpulla neutralointialtaan viereen rakennettavaan<br />
lietealtaaseen (V = 10 000 m 3 ). Lietealtaaseen kertyvä kirkas<br />
liuos palautetaan neutralointialtaaseen Lietealtaasta sakkaa poistetaan välivarastoitavaksi<br />
Urkin ja Lumelan patoaltaisiin. Lietteet loppusijoitetaan<br />
myöhemmässä vaiheessa joko kipsisakka-altaalle tai erikseen rakennettavalle<br />
loppusijoitusalueelle.<br />
Pohjoisen jälkikäsittelyalueen (Haukilammen) vedet neutraloidaan paikalla<br />
panostoimisesti annostelemalla kalkkimaitoa altaaseen ja kierrättämällä<br />
liuosta patoaltaassa. Neutralointi tehdään lammessa olemassa olevilla rakenteilla.<br />
Puhdistettu ja laskeutettu vesi johdetaan pohjoiselle purkureitille.<br />
Puhdistetun veden laatu<br />
Raskasmetallien (nikkeli, sinkki, kupari) pitoisuuksien raja-arvoiksi esitetään<br />
nykyisen ympäristöluvan raja-arvoja, pH:lle raja-arvoksi esitetään pH<br />
6–11. Sulfaatille ei esitetä raja-arvoa. Sulfaattipitoisuus pois johdettavissa<br />
vesissä on saostuskokeiden ja vesien ominaisuuksien perusteella arvioiden<br />
2000–5000 mg/l. Käytännössä poistovedessä voi esiintyä ajoittain<br />
myös korkeampia sulfaattipitoisuuksia, koska puhdistettavan veden laatu<br />
vaihtelee ja myös saostuksen tehokkuudessa voi esiintyä vaihtelua.<br />
Seuraavassa taulukossa on esitetty koostumusarvio kalkkineutraloinnilla<br />
saavutettavista liuoskoostumuksista altaittain. Arvio perustuu saostuskokeiden<br />
tuloksiin sekä osittain laskennallisiin loppupitoisuuksiin.<br />
Taulukko. Kalkkikemikaaleilla neutraloidun veden koostumusarvio vesien<br />
nykyisen koostumuksen ja saostuskokeiden perusteella<br />
16
Kohde Avolouhos Jälkikäsittely<br />
E<br />
Jälkikäsittely<br />
P<br />
Määrä (m 3<br />
) 1 800 000 1 800000 200 000<br />
SO4- (mg/l) 3 000 4 800 2 000<br />
pH 9 9 9<br />
Al (mg/l) 0.2 0.2 0.2<br />
As (mg/l) 0.01 0.01 0.01<br />
Ca (mg/l) 600 600 600<br />
Cd<br />
0.01 0.01 0.01<br />
(mg/l) Co (mg/l) 0.01 0.01 0.01<br />
Cu (mg/l) 0.01 0.01 0.01<br />
Fe (mg/l) 0.1 0.1 0.1<br />
Mg (mg/l) 4 4 4<br />
Mn (mg/l) 4 4 4<br />
Na (mg/l) 685 1 600 196<br />
Ni (mg/l) 0.1 0.1 0.1<br />
Si (mg/l) 0.01 0.01 0.01<br />
U (mg/l) 0.01 0.01 0.01<br />
Zn (mg/l) 0.1 0.1 0.1<br />
Taulukossa esitetty arvio vesien käsittelystä perustuu pienessä mittakaavassa<br />
tehtyihin laboratoriokokeisiin. Seuraavassa on listattu mahdollisia<br />
riskejä vesien käsittelyn onnistumiselle arvioidun mukaisesti<br />
Vesistöön johdettava sulfaatti- ja metallikuormitus ja sen jakautuminen<br />
Vedet johdetaan pohjoisen ja etelän suuntaan siten, että metalli- ja sulfaattikuormitus<br />
on kutakuinkin samansuuruinen molempiin vesistöihin, kun<br />
näiden kohteiden lisäksi huomioidaan kuormituksessa metallien talteenoton<br />
loppuneutraloinnin ylitevesi, joka johdetaan ylimääräisten vesien purkuaikana<br />
pelkästään pohjoisen vesistöön.<br />
Seuraavassa taulukossa on esitetty kalkkineutraloinnilla saavutettavia<br />
liuospitoisuuksia vastaavat kuormitusmäärät. Esitetty kuormitus perustuu<br />
neutralointikokeisiin ja niiden perusteella tehtyyn arvioon.<br />
Taulukko. Arvioi vesistöihin johdettavasta sulfaatti ja metallikuormituksesta.<br />
Kohde Avolouhos Jälkikäsittely E Jälkikäsittely P<br />
Määrä (m 3 ) 1 800 000 1 800 000 200 000<br />
Kuormitus/ Kuormitus/ kg Kuormitus/ kg<br />
SO4- 5 400 kg 000 8 640 000 400 000<br />
pH 9 9 9<br />
Al 360 360 40<br />
As 18 18 2<br />
Ca 1 080 000 1 080 000 120 000<br />
17
Cd 18 18 2<br />
Co 18 18 2<br />
Cu 18 18 2<br />
Fe 180 180 20<br />
Mg 7 200 7 200 800<br />
Mn 7 200 7 200 800<br />
Na 1 233 000 2 880 000 39 200<br />
Ni 180 180 20<br />
Si 18 18 2<br />
U 18 18 2<br />
Zn 180 180 20<br />
Arvio päästöjen vesistövaikutuksista<br />
Ilmoituksen liitteenä on esitetty konsultin laatima karkea laskelma vesistöön<br />
johdettavien käsiteltyjen vesien aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä (sulfaatti,<br />
mangaani, nikkeli) alapuolisissa vesistöissä. Laimennusaskelmat perustuvat<br />
yhtiöltä saatuihin tietoihin vesimääristä ja kuormituksista. Laskennat<br />
on toteutettu arvioidussa keskivirtaama (MQ) ja keskialivirtaama (MNQ)<br />
tilanteessa. Juoksutukset on tarkoitus toteuttaa kevättalvella 2013 helmi-<br />
huhtikuussa, jolloin vesistöjen virtaamatilanne on yleensä lähellä MNQ<br />
-tilannetta. Virtaamia ei ole mitattu, vaan esimerkiksi MNQ-tilanne on arvioitu<br />
vesistömallin havaintojen perusteella kertomalla MQ-virtaama 0,3:lla.<br />
Järvien kohdalla laimennuslaskelma suoritettiin vertailun vuoksi myös siten,<br />
että koko ainemäärä ja juoksutettava vesimäärä lisättiin järven keskitilavuuteen<br />
huomioimatta ulos juoksutusta.<br />
Laimennuslaskelmien lähtökohta on, että ko. ainemäärä lisätään suoraan<br />
tarkastelupisteeseen ja sen oletetaan sekoittuvan täydellisesti virtaamaan.<br />
Laskelma ei siis huomioi jo olemassa olevia ainemääriä, kerrostumista tai<br />
viipymiä. Tulokset on esitetty taulukoissa.<br />
Ilmoituksen käsittelyn aikana Kainuun ELY-keskuksessa yhtiö on toimittanut<br />
(7.2.2013) vesistömalliennusteen ylimääräisten vesien juoksutusten<br />
vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin. Seuraavassa on esitetty<br />
malliselvityksen tiivistelmä:<br />
Talvivaara Oy on jättänyt Kainuun ELY-keskukselle suunnitelman<br />
kaivosalueen ylimääräisten vesien käsittelystä ja johtamisesta vesistöön.<br />
Suunnitelman mukaan jälkikäsittelyalueiden vesiä juoksutetaan<br />
Vuoksen suuntaan 1,8 milj. m 3 ja Oulujoen suuntaan<br />
0,2 milj. m 3 . Pohjoisen suuntaan johdetaan myös avolouhoksen käsitelty<br />
vesi, 1,8 milj. m 3 . Yhteensä vesiä on suunniteltu johdettavaksi<br />
noin 3,8 milj. m 3 suunnilleen kolmen kuukauden aikana. Näiden<br />
ylimääräisten vesien johtamisen lisäksi loppuneutraloinnin (LONE)<br />
ylite johdetaan kokonaisuudessaan pohjoiselle purkureitille. Juoksutusten<br />
mukana poistuu sulfaattia Vuoksen suuntaan yhteensä<br />
9 000 tonnia ja Oulujoen suuntaan yhteensä 5 800 tonnia. LONEylitteen<br />
sulfaattikuormitus on 36 t/d eli noin 100 vuorokautta kestävän<br />
ylimääräisten juoksutusten aikana luokkaa 3 600 t.<br />
Virtauksia sekä ylimäärävesien ja LONE-ylitteen sisältämän sulfaatinkulkeutumista<br />
alapuolisissa vesistöissä arvioitiin 3D-vesistömallin<br />
EFDC (Environmental Fluid Dynamincs Code) avulla. Reuna-<br />
18
ehtoina käytettiin merkittävimpien sivujokien vuorokausivirtaamia<br />
vuosilta 2010 ja 2011, jotka poimittiin vesistömallinnusjärjestelmästä<br />
(Vemala). Tuulitiedoiksi valittiin Kajaanin lentoaseman havainnot<br />
vuosilta 2010–2011. Vesistömalli on pelkistetty matemaattinen kuvaus<br />
vesien liikkeistä ja aineiden kulkeutumisesta ja se antaa hyvän<br />
pohjan arvioida sulfaattipitoisuuksien muutoksia. On kuitenkin<br />
muistettava, että vesiluonnossa tapahtumat ovat paljon monimutkaisempia,<br />
ilmiöt ovat kiinni tulevista hydrologisista ja meteorologisista<br />
oloista, joten mallinnukseen sisältyy useita epävarmuustekijöitä.<br />
Vaikka käytetty malli on ns. 3D-malli, jossa huomioidaan lämpötilasta<br />
johtuva kerrostuminen, on osa vesistöstä niin poikkeuksellisen<br />
vahvasti tiheyserojen vuoksi kerrostunut, että mallia ei kyetty<br />
käytettävissä olevan ajan puitteissa tältä osin riittävästi kalibroimaan.<br />
Mallinnustulokset on esitetty vesipatsaan syvyysintegroituina<br />
keskiarvoina.<br />
Ylijäämävesien juoksutusten aikana Salmiseen tulevien vesien sulfaattipitoisuudet<br />
ovat suuruusluokkaa 3 000–4 000 mg/l. Vesien ollessa<br />
myös alusvettä kylmempiä on todennäköistä, että ne jääpeiteaikana,<br />
suurista pitoisuuksista huolimatta, kevyempinä edelleen<br />
virtaavat Salmisen pintakerroksissa eli alusveden päällä, jolloin<br />
juoksutusten aikana Salmisen päällysveden pitoisuudet nousevat<br />
arviolta tasolle 2 000 mg/l. Ilmiö kuitenkin heikentää keväistä kerrostuneisuutta,<br />
joten on mahdollista, että keväällä sulamisvesien<br />
aikaan jääkannen sulettua kerrostuneisuus purkautuu, jolloin pitoisuudet<br />
voivat nousta tasolle 5 000–6 000 mg/l. Kalliojärvessä juoksutusten<br />
aikana ylijäämävesien ja LONE-ylitteen yhteisvaikutus<br />
nostaa Kalliojärven pitoisuutta hetkellisesti yli 4 000 mg/l. Kalliojärven<br />
tiheysgradientti ja sitä myötä vesikerrosten stabiilisuus on vähäisempi<br />
kuin Salmisessa, joten on mahdollista, että virtaamien<br />
kasvaessa ja sulfaattipitoisuuksien noustessa päällysvedessä järvi<br />
sekoittuu tasalaatuisemmaksi. Mikäli Salmisen kerrostuneisuus<br />
purkautuu, tulovedet voivat olla tasoa 5 000–6 000 mg/l, jollaisia pitoisuuksia<br />
myös Kalliojärvessä päällysvedessä voidaan tällöin mitata.<br />
On todennäköistä, että sekoittumisen jälkeen järvet kerrostuvat<br />
uudelleen sulfaattipitoisten vesien konsentroituessa pohjalle ja puhtaampien<br />
sivuvesien virratessa alusveden päällä. Kolmisoppijärvi ei<br />
ole kerrostunut vastaavalla tavalla kaivostoiminnan aikana, vaikka<br />
alkuvaiheessa sulfaattipitoisuudet poistovesissä olivat erittäin korkeita.<br />
On ilmeistä, että kerrostuminen ei muodostu järvessä kovin<br />
voimakkaaksi, vaan kesällä vesi sekoittunee kohtuullisen hyvin.<br />
Kolmisopen laskennalliset pitoisuudet voivat nousta juoksutusten<br />
aikana hetkellisesti lähellä Kalliojärven purkautumiskohtaa yli 1 000<br />
mg/l:n, kesäisten pitoisuuksien asettuessa tasolle 300–500 mg/l eli<br />
selvästi korkeammiksi kuin mitä järvessä on tähänastisen kuormitushistorian<br />
aikana mitattu. Pois ei kuitenkaan voida sulkea sitä<br />
mahdollisuutta, että sulfaattikuormituksen kasvaessa voimakkaasti<br />
Kolmisoppikin ainakin osittain suolakerrostuu, jolloin alusvedessä<br />
mitataan selvästi nykyisiä korkeampia pitoisuuksia. Jormasjärven<br />
nykyiset sulfaattitasot ovat suuruusluokkaa 40–60 mg/l. Pitoisuuden<br />
laskennallinen nousu kesäaikana 20–50 mg/l tarkoittaa pitoisuustasoa<br />
60–100 mg/l, sillä ylimääräinen pulssi sekoittuu osittain vanhan<br />
kuormituksen päälle. Jormasjärven syvänteissä mitataan korkeampiakin<br />
pitoisuuksia. Keväällä Tuhkajoen suualueella pitoisuudet<br />
ovat selvästi suurempia, yli 250 mg/l. Jormasjärvestä purkautuvan<br />
veden pitoisuus liikkunee laskelmien mukaan tasolla 50–70<br />
mg/l. Tuhkajoen pitoisuudet noudattelevat Kolmisopen pitoisuutta ja<br />
19
sen vaihtelua, joskin maksimipitoisuus Tuhkajoessa jäisi selvästi<br />
pienemmäksi, arviolta suuruusluokkaa 500–600 mg/l.<br />
Ylä-Lumijärven sulfaattipitoisuudet ovat vaihdelleet suuresti kuormitustilanteesta<br />
riippuen. Viimeisten mittausten mukaan pitoisuus oli<br />
suuruusluokkaa 4 000 mg/l. Patomurtuman aikana alusvedessä mitattiin<br />
pitoisuuksia 10 000–18 000 mg/l, mutta pitoisuudet ovat jo<br />
tästä laskeneet. Nopeasta vesien vaihtuvuudesta johtuen pitoisuudet<br />
noudattelevat laskennallisia pitoisuuksia eli pysynevät juoksutusten<br />
aikana noin 4 000 mg/l:n tasolla. Kivijärvessä tilanne on<br />
mutkikkaampi. Havaintopaikalla Kivijärvi 7 syvänteen kohdalla päällysveden<br />
pitoisuudet ovat olleet suhteellisen pieniä ja alusvedessä<br />
erittäin korkeita. Tämä johtunee sulfaattipitoisten vesien virtaamisesta<br />
pohjanläheisesti ja sivuvesien virratessa tämän kerroksen<br />
ylitse. Tulovesien pitoisuudet eivät merkittävästi muutu, joskin niiden<br />
määrä kasvaa, mikä voi murtaa osaltaan kerrostuneisuutta<br />
päällys- ja alusvesien välillä. Osa vesistä kiertää Kivijärven pohjukkaan,<br />
missä kerrostuneisuus jatkunee ja päällysveden pitoisuudet<br />
kasvanevat selvästi, arviolta tasolle 2 000–3 000 mg/l. Myös syvänteen<br />
kohdalla päällysveden pitoisuudet voivat nousta tasolle<br />
3 000–4 000 mg/l; alusvedessä mitataan todennäköisesti suurempia<br />
pitoisuuksia. Kivijärvestä purkautunee Laakajärveen juoksutusten<br />
aikana vesiä, joiden sulfaattipitoisuus voi olla useita tuhansia<br />
mg/l. Laakajärven nykyinen sulfaattitaso päällysvedessä on ollut<br />
mittausten mukaan suuruusluokkaa 50–80 mg/l. Kevättalven juoksutusten<br />
aikana pitoisuudet voivat hetkellisesti nousta järven pohjoisosassa<br />
jääpeiteaikana tasolle 1 000–1 500 mg/l. Näin suuret pitoisuudet<br />
kasvattavat veden tiheyttä, joten ainakin jääpeiteaikana<br />
vedet hakeutuvat suuremman tiheytensä vuoksi Laakajärven alusveteen.<br />
Päällysvedessä mitattaneen selvästi pienempiä pitoisuuksia.<br />
Vesien sekoittuessa jääkannen hävittyä pitoisuudet noudattelevat<br />
mallin laskemia pitoisuustasoja eli kesällä pitoisuudet liikkunevat<br />
tasolla 50–80 mg/l. Osittain sulfaattia varastoituu alusveteen, joten<br />
puhdistuminen on alusveden osalta voi olla hitaampaa kuin mitä<br />
mallilaskelmissa on arvioitu. Suolaisten vesien määrän lisääntyminen<br />
jatkaa ja voi osittain voimistaa kerrostumisilmiöitä.<br />
Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu<br />
Ylimääräisten vesien käsittelyä ja johdettavan veden laatua seurataan<br />
säännöllisesti. Purkuvesien vaikutusta vesistöissä seurataan tehostetun<br />
tarkkailuohjelman mukaisesti.<br />
Käyttötarkkailu<br />
Puhdistusprosessin toimivuutta tarkkaillaan säännöllisellä näytteenotolla.<br />
Selkeytysaltaista otetaan vesinäytteitä 3 krt/vrk, joista analysoidaan pH sekä<br />
metallit Talvivaaran kaivoksen omassa laboratoriossa. Selkeytysaltaista<br />
siirretään vettä puhtaan veden tasausaltaisiin (Avolouhoksessa Kuusilampi,<br />
eteläisellä jälkikäsittelyalueella erilliset altaat) mikäli vedenlaatu täyttää<br />
sille asetetut laatuvaatimukset. Mikäli veden laatu ei täytä vaadittuja ehtoja,<br />
voidaan veden johtaminen tarvittaessa pysäyttää ja jatkaa veden neutraloimista<br />
panostoimisesti neutralointialtaassa.<br />
20
Päästötarkkailu<br />
Vesistöön johdettavan veden laatua seurataan Talvivaaran kaivoksen<br />
oman laboratorion näytteenotolla kerran vuorokaudessa (Kortelammelta<br />
juoksutettavan veden laatua seurataan 3 krt vuorokaudessa ensimmäisen<br />
viikon aikana). Näytteistä analysoidaan pH ja metallit. Lisäksi luontoon johdettavasta<br />
vedestä otetaan kerran viikossa ulkopuolisen laboratorion näytteet<br />
ja vedestä tehdään vastaavat analyysit kuin normaalissa velvoitetarkkailussa<br />
jälkikäsittely-yksiköltä lähtevän veden tarkkailussa. Analyysivalikoima<br />
sisältää kaikki potentiaaliset haitta-aineet uraani mukaan lukien.<br />
Laboratorioanalyysien lisäksi Kuusilammesta ja Kortelammesta lähtevän<br />
veden tarkkailua varten rakennetaan jatkuvatoiminen pH:n ja sähkönjohtavuuden<br />
mittaus sekä automaattinen virtaamamittaus. Automaattiset<br />
mittaukset valmistuvat arviolta helmi–maaliskuussa.<br />
Vaikutustarkkailu<br />
Ilmoituksia koskevat päätökset<br />
Vesistöjä tarkkaillaan tällä hetkellä sekä Oulujoen että Vuoksen vesistössä<br />
tehostetusti. Tehostettu tarkkailu liittyy marraskuussa 2012 tapahtuneeseen<br />
kipsisakka-allasonnettomuuteen. Lisäksi Vuoksen suunnassa Ylä-<br />
Lumijärven ja Lumijoen tarkkailua on tehostettu siten, että Talvivaaran kaivoksen<br />
omien päivittäisten analyysien lisäksi tehdään ulkopuolisen laboratorion<br />
analyysit kerran viikossa. Tehostettua tarkkailua jatketaan ylimääräisten<br />
vesien johtamisen ajan.<br />
Tarkkailutulosten raportointi<br />
Talvivaaran kaivoksen oman laboratorion tarkkailutulokset toimitetaan Kainuun<br />
ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille sekä alueen kunnille ja terveysviranomaisille<br />
viikoittain. Konsultti toimittaa ulkopuolisen laboratorion tarkkailutulokset<br />
vastaaville tahoille niiden valmistuttua.<br />
Kainuun ELY-keskuksen päätös 12.2.2013<br />
Kainuun ELY-keskus on päätöksellään 12.2.2013 (KAIELY/5/07.00/2010)<br />
ratkaissut Talvivaara Sotkamo Oy:n 19.12.2012 ja 22.1.2013 tekemät ilmoitukset<br />
seuraavasti:<br />
Asia 1 (Ilmoitus 19.12.2012)<br />
Kainuun ELY-keskus hyväksyy avolouhosveden tilapäisen siirtämisen louhoksen<br />
eteläosaan ja veden neutraloinnin seuraavin ehdoin:<br />
1. Louhoksen eteläisellä käsittelyalueella vedenpinta tulee pitää kaikissa<br />
tilanteissa tason + 223 mmp alapuolella.<br />
2. Louhoksen eteläisen käsittelyalueen sakkojen ja vesien kemiallista tilaa<br />
tulee tarkkailla ja pH taso ylläpitää niin ylhäällä, että saostetut metallit<br />
eivät haponmuodostuksen seurauksena pääse liukenemaan uudelleen.<br />
Em. tarkkailua koskeva yksityiskohtainen suunnitelma tulee toimittaa<br />
Kainuun ELY -keskuksen hyväksyttäväksi viimeistään 28.2.2013<br />
mennessä.<br />
21
3. Eteläiselle käsittelyalueelle kerrostuvat sakat tulee käsitellä Pohjois-<br />
Suomen aluehallintoviraston hyväksymällä tavalla. Sakkojen käsittelyssä<br />
tulee noudattaa Säteilyturvakeskuksen määräyksiä.<br />
4. Toiminnanharjoittajan tulee viipymättä hakea ilmoituksen mukaiseen<br />
toimintaan tarvittavat muut viranomaisluvat.<br />
5. Päätöksen voimassaolo lakkaa 30.6.2013 tai sitä aikaisemmin kun<br />
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee asian täytäntöönpanokelpoisella<br />
päätöksellä.<br />
6. Päätös määrätään täytäntöönpantavaksi muutoksenhausta huolimatta.<br />
Asia 2 (Ilmoitus 22.1.2013)<br />
Kainuun ELY-keskus hyväksyy kaivosalueelle varastoitujen vesien tilapäisen<br />
käsittelyn ja johtamisen luontoon seuraavin ehdoin:<br />
1. Ympäristöön johdettavat jätevedet on käsiteltävä hakemuksessa esitetyllä<br />
tavalla niin, että ympäristöön johdettavan veden nikkelipitoisuus on<br />
alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l, sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l<br />
ja pH 6-10 johtamisajan virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona.<br />
Toiminta tulee järjestää niin, että pH ei ympäristöön johdettavassa vedessä<br />
ylitä arvoa 11. Yksittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei<br />
saa olla yli 1.0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli 2.0 mg/l.<br />
2. Tämä päätös sallii jätevesien johtamisen hakemuksessa esitetyllä tavalla<br />
Vuoksen ja Oulujoen vesistöalueiden suuntaan siten, että varastoista<br />
johdettavien käsiteltyjen jätevesien määrä on kummankin enintään<br />
vesistöalueen suuntaan 900 000 m 3 . Tätä määrää valvontaviranomainen<br />
voi toteutuneen jäteveden koostumuksen ja mallintamisen perusteella<br />
tarkastella tarvittaessa uudelleen ja antaa poikkeamisen edellytysten<br />
täyttyessä uuden päätöksen asiaan toiminnanharjoittajan hakemuksesta,<br />
mikäli Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ei ole luparajan<br />
lähestymiseen mennessä antanut täytäntöönpanokelpoista päätöstä<br />
hakemuksessa esitettyjen jätevesien johtamista koskevassa asiassa.<br />
3. Toiminnanharjoittajan tulee laatia ja muuttuvan tilanteen myötä tarpeellisilta<br />
osin päivittää suunnitelma vesien johtamisesta pohjoiselta jälkikäsittely-yksiköltä<br />
ja vesien varastointiin käytettävästä Kuusilammesta<br />
niin, että kuormitusmaksimia Kolmisopesta lähtevässä vedessä sulfaatin<br />
osalta voidaan tarvittaessa vähentää. Suunnitelman pohjana tulee<br />
käyttää käytännössä toteutuvia johdettavien jätevesien sulfaattipitoisuuksia.<br />
Yksityiskohtainen suunnitelma tulee toimittaa Kainuun ELYkeskukselle<br />
ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle 15.3.2013 mennessä.<br />
Kainuun ELY-keskus ja/tai Pohjois-Suomen aluehallintovirasto<br />
voivat esitetyn suunnitelman perusteella antaa lisämääräyksiä vesien<br />
johtamisen ja varastoinnin osalta mikäli ne esitettävän suunnitelman<br />
perusteella ovat tarpeellisia.<br />
22
4. Jätevesien johtaminen Vuoksen vesistöalueen suuntaan tulee mahdollisuuksien<br />
mukaan järjestää niin, että vedet johdetaan Ylä-Lumijärven<br />
ohi niin, että järven pohjaan kerrostuneet metalliyhdisteet eivät vesien<br />
johtamisen vaikutuksesta kulkeudu alapuolisiin vesistöihin.<br />
5. Toiminnanharjoittajan tulee kaikin mahdollisin tavoin pyrkiä minimoimaan<br />
johdettavan jäteveden määrä järjestämällä sulamis- ja valumavesien<br />
käsittely erillisenä mahdollisimman laajalla osalla varastoaltaiden<br />
valuma-alueesta niin, että kaivospiirin ulkopuolelle päätyvä kuormitus<br />
pystytään minimoimaan. Selvitys toteutetuista ja toteutettavista toimenpiteistä<br />
tulee toimittaa Kainuun ELY-keskukselle viimeistään<br />
28.2.2013 mennessä. Järjestelyistä ja niiden toteuttamisesta tulee tarpeellisilta<br />
osin tehdä YSL 62 §:n mukainen ilmoitus.<br />
6. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää myös muiden kuin hakemukseen<br />
sisältyvien varastoitujen, johdettaviksi aiottuja vesiä korvaavien vesien<br />
käsittelymahdollisuudet niin, että kaivospiirin alueelta ulos johdettavan<br />
veden laatu erityisesti sulfaatin osalta saadaan mahdollisimman alhaiseksi.<br />
Selvitys tulee toimittaa Kainuun ELY-keskukselle viimeistään<br />
15.3.2013 mennessä.<br />
7. Toiminnan tarkkailu tulee järjestää hakemuksessa esitetyllä tavalla.<br />
Tarkkailua tulee tarvittaessa täydentää Kainuun ELY-keskuksen määräämällä<br />
tavalla. Tarkkailutulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua<br />
Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille, Sotkamon kunnalle,<br />
Kajaanin kaupungille, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän<br />
ympäristöterveydenhuollolle, Ylä-Savon SOTE:lle sekä Säteilyturvakeskukselle.<br />
8. Mikäli tarkkailussa tai muulla perusteella ilmenee, että vesistöön johdettavan<br />
veden laatu ei täytä tämän päätöksen ehdon 1 (asia 2) rajaarvoja,<br />
on vesistöön johtaminen lopetettava välittömästi ja asiasta on<br />
ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle.<br />
9. Toiminnanharjoittajan tulee viipymättä hakea Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta<br />
lupa jätevesien puhdistamisesta syntyvien sakkojen käsittelylle<br />
ja sijoittamiselle.<br />
10. Toiminnanharjoittajan tulee viipymättä hakea ilmoituksen mukaiseen<br />
toimintaan tarvittavat muut viranomaisluvat.<br />
11. Päätöksen voimassaolo lakkaa 30.6.2013 tai sitä aikaisemmin kun<br />
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee asian täytäntöönpanokelpoisella<br />
päätöksellä.<br />
12. Päätös määrätään täytäntöönpantavaksi muutoksenhausta huolimatta.<br />
ELY-keskus siirsi aluehallintoviraston ratkaistavaksi ylimääräisten vesien<br />
johtamista ja käsittelyä koskevan asian (asia 2) siltä osin kuin se ei katsonut<br />
olevansa toimivaltainen päättämään asiasta YSL 62 §:n mukaisessa<br />
ilmoitusmenettelyssä. Tämän perusteella nyt käsiteltävänä oleva asia tuli<br />
vireille aluehallintovirastossa edellä kohdassa ”Hakemus ja sen vireilletulo”<br />
ilmenevästi.<br />
Päätöksestä on valitettu.<br />
23
HAKEMUS<br />
Vaasan hallinto-oikeuden välipäätökset 2.4.2013 ja 19.4.2013<br />
Hallinto-oikeus on välipäätöksellään 2.4.2013 kieltänyt ja keskeyttänyt Kainuun<br />
ELY-keskuksen 12.2.2013 antaman päätöksen täytäntöönpanon valitusten<br />
hallinto-oikeuskäsittelyn ajaksi asian 2 osalta siten, että ilmoituksen<br />
mukaisten jätevesien johtaminen Vuoksen vesistön suuntaan on toteutettava<br />
siten, että kyseisten jätevesien määrä voi olla enintään 7 % Kalliojoen<br />
sen hetkisestä virtaamasta. Jätevesien juoksutus on toteutettava siten, että<br />
vedet johdetaan Ylä-Lumijärven ohi. Mahdollisesti jo aloitettu edellä mainitun<br />
virtaamamäärän ylittävä jätevesien johtaminen Vuoksen vesistöalueelle<br />
tai kyseisten jätevesien johtaminen Ylä-Lumijärveen ilman järven ohittamista<br />
on heti keskeytettävä. Hallinto-oikeus ei muilta osin ole kieltänyt eikä<br />
keskeyttänyt ELY-keskuksen antaman päätöksen täytäntöönpanoa asiassa<br />
1 ja 2. Määräys on voimassa siihen saakka, kunnes pääasiaa koskevat<br />
valitukset on ratkaistu tai kunnes asiasta toisin määrätään.<br />
Hallinto-oikeus on 19.4.2013 antamallaan välipäätöksellä nro 13/0101/1<br />
hylännyt Talvivaara Sotkamo Oy:n vaatimukset välipäätöksensä 2.4.2013<br />
nro 13/0081/1 muuttamisesta ja yhtiön pyynnön katselmuksen järjestämisestä.<br />
Hallinto-oikeus on pysyttänyt voimassa välipäätöksen 2.4.2013.<br />
Muutokset ympäristö- ja vesitalouslupaan ja niiden perustelut<br />
Hakemuskirjelmässään 26.2.2013 Talvivaara Sotkamo Oy on tarkentanut<br />
hakemustaan seuraavasti:<br />
Yhtiöllä on jo nykyisellään ympäristöluvan lupaehtojen täydennystä koskeva<br />
hakemus AVI:n käsiteltävänä (vireillä aluehallintovirastossa diaarinumerolla<br />
PSAVI/58/04.08/2011). Koska ylimääräisten vesien käsittelyssä ja<br />
poisjohtamisessa ELY‐keskuksen tekemästä ratkaisusta huolimatta edelleen<br />
kyse poikkeuksellisesta tilanteesta, joka vaatii kiireellisen ratkaisun,<br />
hakija hakee YSL 28 § 3 momentin mukaista rajattua muutosta ympäristö‐<br />
ja vesitalouslupansa vesien johtamista koskeviin lupaehtoihin. Muilta osin<br />
ympäristö- ja vesitalouslupaa ei tässä yhteydessä esitetä muutettavaksi,<br />
vaan näiltä osin kokonaisvaltainen tarkistaminen tulee tapahtumaan aluehallintovirastossa<br />
jo vireillä olevan lupaehtojen tarkistamishakemuksen yhteydessä.<br />
Voimassa olevaan ympäristö‐ ja vesitalouslupaan haetaan muutosta seuraavilta<br />
osin:<br />
Ensisijaisesti voimassa olevan ympäristöluvan vuosittainen vesipäästökiintiö<br />
(enintään 1,3 Mm 3 ) tulee vähintäänkin väliaikaisesti poistaa. Hakija hakee<br />
ensisijaisesti lupamääräyksen muutosta voimassa olevan ympäristöluvan<br />
lupamääräykseen 9, jossa käsiteltyjen vesien vuosittaiseksi vesikiintiöksi<br />
on määritelty 1,3 Mm 3 ja sallittu purkuveden virtaama on suhteutettu<br />
Kalliojoen virtaamaan (purkuveden määrä enintään 7 % Kalliojoen virtaamasta).<br />
Yhtiö hakee muutosta siten, että kyseisiä lupamääräyksiä ei<br />
sovelleta, kunnes uusi lupapäätös on annettu.<br />
Perusteluina 1,3 Mm 3 vesikiintiön poistamiselle hakija esittää, että kipsiallasonnettomuudesta<br />
johtuen kaivokselle on muodostunut poikkeustilanne,<br />
joka edellyttää ylimääräisten vesivarastojen purkamista riskitason pienentämiseksi.<br />
Lisäksi purkuvesien johtamisen osalta toiminta on muuttunut<br />
oleellisesti verrattuna alkuperäisessä lupapäätöksessä määriteltyyn tilan-<br />
24
Täytäntöönpanoa koskeva hakemus<br />
Hakemuksen pääasialliset perustelut<br />
teeseen. Alkuperäisessä luvassa Vaasan hallinto-oikeus määritteli purkuvesien<br />
määrän ja laadun seurantapisteeksi loppuneutraloinnin (LONE)<br />
purkuputken tehdasalueella. Eli purkuvesikiintiö 1,3 Mm 3 on mitattu LONEputkesta,<br />
ei jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevästä vedestä. Kipsiallasonnettomuuden<br />
jälkeen tilanne on muuttunut siten, että Vuoksen vesistöön johdettavan<br />
veden osalta virtaaman seuranta on siirtynyt eteläiseltä jälkikäsittelyalueelta<br />
lähtevän veden purkupisteelle, eli Kortelammen padolle. Kortelammen<br />
padolla vedet käsitellään vastaamaan LONE-ylitteen laatua, jolloin<br />
sekä veden laadun että määrän seuraaminen siirtyy luonnollisesti sellaiseen<br />
kohtaan, jonka jälkeen käsittelyä ei enää tapahdu ja vedet johdetaan<br />
luontoon. Tämä tarkoittaa sitä, että kiintiöön laskettava vesimäärä on lisääntynyt<br />
saman verran, kuin Kortelammen padon valuma-alueelle muodostuu<br />
vuoden aikana sade- ja valumavesiä. Kyseiseltä alueelta kerätyt<br />
sade- ja valumavedet joudutaan käsittelemään, mikä tarkoittaa arviolta<br />
noin 0,8 Mm 3 vesiylimäärää pelkästään kevään aikana voimassa olevan<br />
luvan mukaiseen tilanteeseen verrattuna. Vuositasolla Kortelammen padolle<br />
kertyy valumavesiä noin 1,4 Mm 3 .<br />
Toissijaisesti päästökiintiötä koskevaa määräystä tulee muuttaa siten, että<br />
mahdollistetaan kaivosalueelle varastoidun ylimääräisen käsittelytarpeessa<br />
olevan veden (3,8 Mm 3 ) johtaminen kaivosalueelta vuosittaisen kiintiön lisäksi<br />
(huomioiden sen määrän, mitä luvanantamishetkeen mennessä on<br />
YSL 62 §:n nojalla johdettu pois Kainuun ELY‐keskuksen (KAIELY)<br />
12.2.2013 antaman päätöksen mukaisesti).<br />
Mikäli vuosittaista LONE-kiintiötä ei vähintäänkin väliaikaisesti poisteta, yhtiö<br />
hakee oikeutta käyttää kiintiötä puhdistettujen avolouhos- ja valumavesien<br />
johtamiseen. (ks. myös jäljempänä kohta 8). LONEa käytetään jatkossa<br />
ensisijaisesti suljetun vesikierron aikaansaamiseksi rakennetun<br />
käänteisosmoosilaitoksen syöttövetenä. Tämän jälkeen osa kiintiön mukaisesta<br />
vesimäärästä (1,3 Mm 3 /a) johdetaan luontoon avolouhosveden käsittelyprosessin<br />
tai jälkikäsittelyalueilla olevien puhdistusprosessien kautta.<br />
Yhtiön näkemyksen mukaan ylimääräisiä vesiä ei voida turvallisesti varastoida<br />
kaivosalueella, vaan ne tulee mahdollisimman nopeasti johtaa puhdistettuna<br />
ja hallitusti ympäristöön. Tälle toimenpiteelle on nyt haettu ympäristönsuojelulain<br />
28 §:n 3 momentin mukaan ympäristölupaa. Muilta osin<br />
yhtiön lupaa ei tässä yhteydessä esitetä muutettavaksi<br />
Yhtiö hakee asiassa ympäristönsuojelulain 101 §:n nojalla päätöksen täytäntöönpanoa<br />
muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina yhtiö käyttää sitä,<br />
että haettu ylimääräisten vesien johtamislupa perustuu pakottavaan<br />
tarpeeseen ja on välttämätöntä riskien hallinnan kannalta. Yhtiö esittää vakuudeksi<br />
50 000 euroa, ja hyväksyttäväksi vakuusmuodoksi pankkitakausta,<br />
takausvakuutusta tai käteistalletusta. Yhtiön näkemys vakuuden suuruudesta<br />
perustuu siihen, että ylimääräisten vesien laatu vastaa hakijan<br />
toiminnan normaalin poisjohdettavan prosessiveden laatua. Johdettavan<br />
veden laatua seurataan säännöllisesti, ja johtaminen voidaan keskeyttää,<br />
mikäli veden laatu poikkeaa asetetuista lupamääräyksistä.<br />
Jotta Talvivaaran kaivoksen vesitase saadaan hallintaan myös pidemmällä<br />
aikajänteellä, on ensiarvoisen tärkeää, että ylimääräiset vedet saadaan<br />
johdettua pois kaivosalueelta ja kaivoksen toiminta normalisoitua. Ylimääräisille<br />
vesille riittävän varastointikapasiteetin rakentamisella ei pystytä riit-<br />
25
HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET<br />
Täydennys 26.2.2013<br />
tävän nopeasti alentamaan ylimääräisen veden aiheuttamaa kohonnutta<br />
riskitasoa eikä varastotilavuuden merkittävä lisääminen ole myöskään oikea<br />
ratkaisu pitkällä tähtäimellä. Toiminnan palauttaminen normaalitilanteeseen<br />
edellyttää myös louhoksen tyhjentämistä, koska prosessiin tarvitaan<br />
tuoretta malmia myös vesienhallinnan varmistamiseksi.<br />
Yhtiö esittää, että nyt vireillä oleva asia ratkaistaisiin ympäristönsuojelulain<br />
28 §:n 3 momentin mukaisena asiana siten, että lupaharkinta suoritettaisiin<br />
vain veden johtamista koskevien määräysten osalta. Korkeimman hallintooikeuden<br />
oikeuskäytännön perusteella ympäristönsuojelulain 28 §:n 3<br />
momentin perusteella haettava lupa voidaan käsitellä siten, että voidaan<br />
antaa tarpeelliset määräykset vain haettua muutosta koskien eli antamatta<br />
uudelleen kaikkia toimintaa koskevia lupamääräyksiä (KHO 26.8.2005 t.<br />
2140 ja KHO 17.1.2012 t. 213). Yhtiö esittää, että veden juoksutusta koskeva<br />
asia toiminnan riskitason hallitsemiseksi käsiteltäisiin kiireellisenä siten,<br />
että annetaan vain veden juoksuttamista koskevat määräykset. Voimassa<br />
oleva ympäristölupa kokonaisuudessaan tulee tarkistettavaksi<br />
yhtiön aikaisemmin jättämän tarkistamishakemuksen mukaisesti myöhemmin<br />
vuonna 2013.<br />
Asiassa on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, että muilla kaivoksilla<br />
Suomessa ei tyypillisesti ole määräystä suurimmasta sallitusta vuosittaisesta<br />
vesipäästöstä. Kaivosten ympäristöluvissa on yleensä määrätty suurimmasta<br />
sallitusta virtaamasta, suurimmista haitta-ainepitoisuuksista sekä<br />
mahdollisesti suurimmasta sallitusta vuosittaisesta haitta-ainekuormasta.<br />
Tällaiset määräykset ovat luonteeltaan riittävän joustavia ottaen huomioon<br />
toiminnan luonteen ja sen, ettei toiminnanharjoittajalla ole mahdollisuutta<br />
kaikilta osin vaikuttaa alueelle kertyvän veden määrään. Määräykset ovat<br />
kuitenkin olleet riittäviä turvaamaan ympäristönsuojelun tavoitteet. Näin ollen<br />
myös Talvivaaran lupaa tulisi muuttaa siten, että siinä ei määrätä suurimmasta<br />
sallitusta vuosittaisesta vesipäästömäärästä vaan annetaan<br />
määräykset suurimmasta sallitusta haitta-ainekuormituksesta.<br />
Ympäristölupaprosessi on oikeusharkintainen menettely, joka pohjautuu<br />
käsillä olevaan hakemukseen. Koska nyt on haettu lupaa johtaa ylimääräiset<br />
vedet pois kaivosalueelta, hakemuksen käsittelyssä olisi hakijan näkemyksen<br />
mukaan lähdettävä siitä, että siihen sisällytetään mahdollisesti tarpeellisena<br />
pidettävät lupamääräykset tämän mahdollistamiseksi.<br />
Hakija on 20.2.2013 aluehallintoviraston pyynnöstä täydentänyt hakemustaan.<br />
Seuraavassa esitetään selvyyden vuoksi sekä aluehallintoviraston<br />
pyytämät tiedot että yhtiön vastaukset:<br />
Pyydetyt tiedot 1<br />
Ilmoituksen ja siitä annetun KAIELY:n päätöksen mukaan kaivosalueella<br />
on eri kohteisiin varastoituna vettä noin 7 Mm 3 (kipsisakka-altaissa noin<br />
3,15 Mm 3 , avolouhoksessa noin 1,8 Mm 3 , eteläisellä jk-yksiköllä 1,8 Mm 3<br />
ja pohjoisella jk-yksiköllä Haukilammessa 0,2 Mm 3 ). Selkeä ja yksiselitteinen<br />
kooste kaivosalueella eri kohteissa olevien vesien määrästä ja laadusta<br />
(eriteltynä myös mistä eri jakeista ja niiden osuuksista varastoitu vesi<br />
muodostuu) sekä tällä hetkellä olevasta todellisesta varoallastilavuuden<br />
tarpeesta.<br />
26
Kipsialtaan<br />
lohkot<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Kaivosalueella on tällä hetkellä noin 3,8 Mm 3 ylimääräisiä vesiä, jotka<br />
yhtiön näkemyksen mukaan tulee käsitellä ja johtaa käsiteltyinä luontoon,<br />
jotta vältytään vesien aiheuttamilta lisäriskeiltä ja mahdollistetaan kaivoksen<br />
normaali toiminta. Vedestä noin 1 Mm 3 on kipsialtaan vuotovesiä ja loput<br />
kipsialtaan vesillä kontaminoitunutta vettä. Kipsisakka-altaille edelleen<br />
varastoituneena olevat vedet (noin 3,15 Mm 3 ) eivät sisälly 3,8 Mm 3 vesimäärään,<br />
jolle on haettu Kainuun ELY-keskukselta YSL 62 §:n mukaisella<br />
ilmoituksella käsittely- ja johtamislupaa. Kipsisakka-altailla olevan vesivaraston<br />
purkaminen on tarkoitus toteuttaa pidemmällä aikavälillä<br />
(ks. kohta 3). Kaivosalueella olevien vesien tilavuus- ja laatutiedot on esitetty<br />
liitteessä.<br />
Eteläinen jälkikäsittelyalue toimii kipsialtaiden varoaltaina. Eteläisellä jälkikäsittelyalueella<br />
tulee olla kaikissa tilanteissa varotilavuutta vähintään sama<br />
määrä, kuin kullakin kipsialtaan lohkolla on potentiaalista vuototilavuutta<br />
eli varastoitua liuosta. Lohkoilla 1–4 tarvittava varotilavuus vastaa kunkin<br />
altaan liuostilavuutta. Lohkot 5–6 ovat yhdistettyjä altaita, ja lohkot on erotettu<br />
toisistaan reunoja matalammalla välipenkereellä. Lohkojen 5-6 potentiaalinen<br />
vuototilavuus muodostuu seuraavasti: esim. lohkon 5 potentiaalinen<br />
vuototilavuus on koko 5–6 lohkon välipenkereen yläpuolinen liuostilavuus<br />
+ lohkolla 5 olevan liuosmäärän tilavuus välipenkereen alapuolella.<br />
Tällä hetkellä eteläisellä jälkikäsittelyalueella on noin 1,2 Mm 3 varotilavuutta,<br />
jos Kortelammen padossa vedenpinta nostetaan padon ylivuotokynnyksen<br />
tasolle. Kunkin kipsiallaslohkon potentiaalinen vuototilavuus helmikuussa<br />
2013 on esitetty alla olevassa taulukossa:<br />
Potentiaalinen vuototilavuus<br />
m 3<br />
Varotilavuus m 3 (Kortelammen<br />
pato ylivuotokyn-<br />
nyksen tasolla)<br />
Lohko 1 Ei liuosta 1 200 000 1 900 000<br />
Lohko 2 647 401 1 200 000 1 900 000<br />
Lohko 3 586 258 1 200 000 1 900 000<br />
Lohko 4 78 470 1 200 000 1 900 000<br />
Lohko 5 1 300 267 1 200 000 1 900 000<br />
Lohko 6 1 457 467 1 200 000 1 900 000<br />
Varotilavuus m 3 (Kortelammen<br />
pato hätä-HWtasolla)<br />
Taulukosta on havaittavissa, että mikäli kipsialtaiden lohkoilla 2–4 tapahtuisi<br />
vuoto, eteläisen jälkikäsittelyalueen varotilavuus olisi tällä hetkellä riittävä.<br />
Mikäli vuoto tapahtuisi lohkolla 5 tai 6, varotilavuutta olisi liian vähän,<br />
kun Kortelammen varotilavuus lasketaan padon ylivuotokynnyksen korkeuden<br />
mukaan. Vuototilanteessa Kortelammen padon vedenpinta voitaisiin<br />
nostaa tilapäisesti hätä-HW -tasolle, jolloin varotilavuutta olisi käytettävissä<br />
noin 1,9 M m 3 . Kortelammen vedenpinnan nostaminen hätä-HW -<br />
tasolle sisältää riskejä padon tiiveyden ja rakenteen kannalta, joten yhtiön<br />
näkemyksen mukaan vettä ei tule nostaa hätä-HW -tasolle kuin äärimmäisessä<br />
hätätilanteessa.<br />
Edellä esitetyssä laskelmassa ei ole huomioitu kevään sulamisvesiä, joita<br />
arvioidaan tulevan Kortelammen padolle noin 0,5–1 M m 3 . Suurin riski aiheutuisi,<br />
mikäli kevättuvat jouduttaisiin säilömään jälkikäsittelyaltaisiin ja<br />
keväällä tapahtuisi vuoto kipsialtaan lohkoilla 5 tai 6. Tällöin olisi erittäin<br />
suuri riski, että vettä päätyisi puhdistamattomana luontoon. Hakijan näkemyksen<br />
mukaan ainoa keino pienentää riskiä on Kortelammen vesien käsittely<br />
sekä hallittu vesien johtaminen Kortelammen padolta etelään.<br />
27
Bioliuotuksessa varotilavuuksilla tarkoitetaan sellaista allastilavuutta, johon<br />
esimerkiksi sähkökatkon sattuessa voidaan varastoida liuotuskasoilta painovoimaisesti<br />
vapautuva PLS-liuos. Kasteluliuosta vapautuu pumppaamojen<br />
pysähtymisen jälkeenkin vielä useita päiviä, joten niin kutsutuilla alaaltailla<br />
ja ala-altaiden varoaltailla tulee olla tälle liuokselle varotilavuutta.<br />
Mitoitusperusteena primääriliuotuksessa on ollut kasteluliuosvirtaama<br />
5 dm 3 /m 2 /h, mikä vastaa koko primäärin alueella noin 8000 m 3 /h PLSvirtaamaa.<br />
PLS-virtaama kerätään PLS-altaille, joita on kullakin neljästä<br />
lohkosta oma, noin 42 000 m 3 allas. Normaalitilanteessa PLS-altaiden täyttöaste<br />
on noin 50 %, jolloin sähkökatkon sattuessa varotilavuutta olisi noin<br />
12 h sähkökatkon ajalle. Lisäksi PLS-altaille on rakennettu varoallas, niin<br />
kutsuttu EM-allas, jonka tilavuus 200 000 m 3 vastaa 24 h sähkökatkon ajalle<br />
varautumista. Tällä hetkellä PLS-altaat ovat käytännössä täynnä ja EMaltaan<br />
varotilavuutta on jäljellä noin 29 000 m 3 .<br />
Mitoitusperusteena sekundääriliuotuksessa on ollut kasteluliuosvirtaama<br />
2 dm 3 /m 2 /h. Tyypillinen toteutunut kasteluliuosvirtaama sekundäärin<br />
1-lohkolla on ollut noin 2500 m 3 /h ja sekundäärin 2-lohkolla noin<br />
2 200 m 3 /h. Sähkökatkon sattuessa 1-lohkon ala-altaita ovat DP1, SLS1 ja<br />
SEM1 ja 2-lohkon ala-altaita ovat SLS2 ja SEM3. 12 h sähkökatko vaatisi<br />
noin 30 000 m 3 vapaata tilavuutta ala-altailla kummallakin lohkolla. Tällä<br />
hetkellä varotilavuutta on molemmille lohkoille yhteensä 29 000 m 3 .<br />
Avolouhos ei kuulu varsinaisesti kaivoksen varotilavuuteen. Kuitenkin äärimmäisissä<br />
poikkeustilanteissa louhokseen voidaan johtaa raffinaatin (tehtaan<br />
paluuliuoksen) kautta liuoksia, mikäli bioliuotuskierrossa on ylimäärin<br />
liuosta eikä varoaltaissa ole riittävästi tilavuutta. Avolouhosta ei kuitenkaan<br />
voida käyttää jatkuvasti varastona liuoksille tai ylimääräisille vesille, mutta<br />
poikkeustilanteessa lyhytaikainen varastointimahdollisuus on mahdollista.<br />
Sekä vanhan kaivoslain (503/1965) 47 §:ssä että uuden kaivoslain<br />
(621/2011) 18 §:ssä asetetaan toiminnanharjoittajalle velvollisuus huolehtia<br />
siitä, ettei kaivoksen ja esiintymän tulevaa käyttöä ja louhimistyötä vaaranneta.<br />
Myös velvoitteet veden pitkäaikaiselle varastoimiselle avolouhokseen<br />
louhintaa ja kaivostoimintaa haittaavalla tavalla on louhimistyön vaarantamiskiellon<br />
vastaista, eikä varastointia kaivoslain mukaisten keskeisten<br />
oikeusperiaatteiden ja nimenomaisten sääntöjen vastaisesti näin ollen voida<br />
edellyttää ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä.<br />
Pyydetyt tiedot 2<br />
PSAVI:lle 19.10.2012 toimitetun täydennyksen mukaan kaivosalueelle oli<br />
syyskuun loppuun mennessä kertynyt poikkeuksellisista sateista 1,7 Mm 3 :n<br />
vesiylimäärä. Kipsisakka-altaille oli kertynyt vuoden 2012 aikana vettä noin<br />
0,8 Mm 3 . Avolouhokseen oli varastoituneena noin 1,4 Mm 3 vettä, joka on<br />
sinne normaalisti kertyvää kalliopohjavettä ja sadevettä sekä kipsisakkaaltaalta<br />
pumpattua altaan ylitevettä. Lisäksi louhoksen eteläosasta oli<br />
pumpattu kuivatusvesiä Kuusilampeen, jossa oli varastoituneena vettä<br />
noin 0,35 Mm 3 . Vettä oli tuolloin myös jälkikäsittely-yksiköissä, joissa olevien<br />
vesien määrää ei täydennyksessä mainittu.<br />
Edellä mainittuun ja kohtaan 1 viitaten yksityiskohtainen selvitys vesitaseen<br />
muutoksista sekä toimintaa haittaavan ja päästöjä aiheuttavan ylimääräisen<br />
veden määrän kasvusta ottaen huomioon PSAVI:lle 19.10.2012<br />
toimitetussa täydennyksessä esitetyt tiedot lokakuun alun vesitilanteesta<br />
sekä kipsisakka-altaan vuodon yhteydessä (arviolta 0,22 Mm 3 ) sekä<br />
28
Kuusilammen tyhjennyksen yhteydessä noin 0,35 Mm 3 poistuneen veden<br />
määrä.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Talvivaaran 19.10.2012 toimittamassa lupahakemuksen täydennyksessä<br />
on kerrottu vuoden 2012 poikkeuksellisesta sadannasta ja ilmoitettu poikkeuksellisesta<br />
sadannasta johtuva, vuoden 2012 tammikuun ja lokakuun<br />
välisenä aikana kaivosalueelle kertyneiden ylimääräisten vesien määrä<br />
(noin 2,5 Mm 3 ). Tuossa vaiheessa ylimääräistä vettä oli kertynyt vuoden<br />
2012 aikana 0,8 Mm 3 kipsialtaille, 1,4 Mm 3 louhokseen ja 0,35 Mm 3 Kuusilampeen.<br />
Ilmoitetussa 2,5 Mm 3 vesimäärässä ei ole mukana kipsialtaille<br />
aikaisempina vuosina varastoituneen veden määrää eikä myöskään jälkikäsittelyalueilla<br />
olevia vesiä, koska siellä tilanne oli lokakuussa normaali,<br />
eli vettä juoksutettiin niiden läpi eikä veden varastoinnille ollut tarvetta.<br />
Vuoden 2012 lokakuusta tilanne kehittyi vuoden 2013 alkupuolelle tultaessa<br />
siten, että kaivosalueelle oli kertyneenä noin 3,8 Mm 3 ylimääräisiä ja<br />
kontaminoituneita vesiä (0,2 M m 3 pohjoisella jälkikäsittelyalueella,<br />
1,8 Mm 3 eteläisellä jälkikäsittelyalueella ja 1,8 Mm 3 avolouhosalueella).<br />
Merkittävin ero ylimääräisten vesien lisääntymisessä lokakuusta 2012 helmikuuhun<br />
2013 on, että jälkikäsittelyalueilla on lokakuun tilanteeseen verrattuna<br />
varastoituneena huomattava määrä kipsiallasvesillä kontaminoituneita<br />
vesiä. Eteläisellä jälkikäsittelyalueella 1,8 Mm 3 vesitilavuudesta noin<br />
1 Mm 3 on varsinaista kipsialtaan vuotovettä ja 0,8 Mm 3 valumavesiä, jotka<br />
on jouduttu varastoimaan kipsiallasonnettomuuden jälkeen. Patojen valuma-alueella<br />
olevien lähteiden ja alueen valumaolosuhteiden johdosta veden<br />
määrä padoissa kasvaa päivittäin 5000–7000 m 3 . Avolouhoksessa varastoidun<br />
veden määrä on kasvanut lokakuusta 2012 helmikuuhun 2013<br />
noin 0,4 Mm 3 . Ylimääräisistä vesivarastoista on poistunut liuosta lokakuun<br />
2012 jälkeen seuraavasti: Kuusilammesta on tyhjennetty noin 0,35 Mm 3<br />
vettä sekä kipsiallasvuodon aikana luontoon on päässyt 0,236 Mm 3 vuotovesiä<br />
(etelän suuntaan 0,216 M m 3 ja pohjoisen suuntaan 0,02 Mm 3 ).<br />
Avolouhoksen vedestä merkittävä osa on louhokseen kertynyttä sade- ja<br />
valumavettä, jota ei ole voitu ottaa normaaliin tapaan prosessiin kevään<br />
2012 jälkeen. Avolouhoksessa olevan veden tilavuudesta arvioidaan olevan<br />
noin puolet kipsialtaalta pumpattua ylitettä. Liitteessä on esitetty kaivosalueella<br />
olevien vesien tilavuus- ja laatutiedot helmikuussa 2013.<br />
Pyydetyt tiedot 3<br />
Kipsisakka-altaita ja niiden patoja ei ole tarkoitettu veden varastointiin.<br />
Kipsisakka-altaissa on hakemuksen mukaan vielä noin 3,15 Mm 3 vettä,<br />
jonka pH on alhainen sekä metalli- ja sulfaattipitoisuudet ovat korkeat. Kipsisakka-altaan<br />
vuoto lohkolta 1 purkautui Vuoksen vesistön suuntaan osittain<br />
uuden osa lohkojen 4, 5 ja 6 alta. Kipsisakka-altaiden alla ainakin lohkojen<br />
1, 4, 5 ja 6 alla on ilmeisesti tässä tilanteessa riskin muodostava hyvin<br />
vettä johtava kerros. Esitys toimenpideaikatauluineen kipsisakkaaltaiden<br />
palauttamisesta pysyvästi lainvoimaisen luvan mukaiseen käyttötilanteeseen<br />
(ei vesivarastoallas) samalla vuotoriskiä merkittävästi pienentäen<br />
kohtuullisen nopeasti johtamalla vedet pois riskialttiista altaista vaihtoehtoiseen<br />
varastointipaikkaan. Vaihtoehtoinen tarkastelu mahdollisuuksista<br />
muuttaa kipsisakka-allas tai osia siitä rakenteellisesti vesivarastoallaskäyttöön<br />
soveltuvaksi tekemällä allasalueen ympärille sellaiset uudet<br />
rakenteet, jotka täyttävät vesistöpadon vaatimukset erityisesti vettä pidättävän<br />
rakenteen osalta (korjaaminen teräsponteilla, injektoinneilla ym. tai<br />
uusilla patorakenteilla esim. nykyisten patojen ulkopuolelle).<br />
29
Talvivaaran vastaus:<br />
Vuototilanteessa vettä virtasi myös kipsialtaan 2 alitse kohti etelää. Tämän<br />
vuoksi Kainuun ELY-keskus on antanut 21.11.2012 metallitehtaan käynnistämistä<br />
koskevassa lausunnossaan määräyksen, että veden varastointia<br />
altailla tulee vähentää. Määräykseen ei ole sisältynyt turvallisen vedenpinnan<br />
tason määrittelyä. Kipsialtaan lohkojen 5–6 vedenpintaa on alennettu<br />
vuototilanteen jälkeen. Vedenpinnan tasoa tullaan laskemaan edelleen,<br />
vesivaraston purkamisnopeus on riippuvainen siitä, kuinka paljon vesiä<br />
voidaan hyödyntää prosessissa ja kuinka paljon vettä voidaan juoksuttaa<br />
luontoon vuosien 2013 ja 2014 aikana. Koska loppuneutraloinnin ja raudansaostuksen<br />
alitteet ovat vesipitoisia sakkoja, altailla tulee olemaan jatkossakin<br />
vettä. Tavoitteena kuitenkin on, että vesimäärä on mahdollisimman<br />
vähäinen. Kipsialtailla varastoitavaa vesimäärää rajoitetaan jatkossa<br />
vähintään sille tasolle, ettei kipsialtaan lohkoilla ole suurempaa vesimäärää,<br />
kuin etelän jälkikäsittelyaltailla/turvapadoilla on varotilavuutta. Altaiden<br />
vedenlaatua seurataan jatkossa säännöllisesti otettavilla näytteillä. Altaiden<br />
pH pyritään pitämään turvallisella tasolla siten, ettei kipsialtaalle johdeta<br />
muita vesiä kuin raudansaostuksen ja loppuneutraloinnin alitteita.<br />
Yhtiö on aiemmin muuttanut oma-aloitteisesti ilman asiaa koskevaa lupa-<br />
tai viranomaismääräystä kipsisakka-allaslohkojen 2-6 altaiden rakennetta<br />
siten, että lohko 2:n luiskiin sekä lohkojen 3-6 luiskiin ja pohjalle on lisätty<br />
HDPE-kalvon alle bentoniittimatto ylimääräiseksi tiivistekerrokseksi. Lohkot<br />
2-6 ovatkin toimineet moitteettomasti, ja tapahtuneet vuodot ovat kaikki olleet<br />
lohkolla 1. Yhtiön näkemyksen mukaan lohkojen 2-6 rakenteiden johdosta<br />
vesien lyhytaikainen varastointi altaissa on perusteltua edellyttäen,<br />
että kipsialtaiden liuosmääriä vähennetään jatkuvasti ja kipsisakka/liuossuhdetta<br />
parannetaan ja että eteläiselle jälkikäsittelyalueelle järjestetään<br />
viivytyksettä kipsialtaiden liuosmääriä vastaava varastointikapasiteetti. Hakijan<br />
näkemyksen mukaan olemassa olevilla kipsisakka-altailla ei voida<br />
järkevästi toteuttaa sellaisia rakenteellisia lisämuutoksia, joilla niitä muutettaisiin<br />
paremmin ja riskittömämmin vedenvarastointiin soveltuvaksi. Lisäksi<br />
on huomattava, että puheena olevia rakenteellisia lisämuutoksia ei missään<br />
olosuhteissa ehdittäisi tehdä vuoden 2013 aikana, vaan ne saataisiin<br />
päätökseen aikaisintaan vuoden 2014 kesällä, johon mennessä yhtiön<br />
akuutti vesitilanne on jo täytynyt ratkaista. Yhtiön näkemys on näin ollen,<br />
että veden varastointikapasiteetin lisäys nykyisiä kipsialtaita muuttamalla ei<br />
ole kestävä ja järkevä tapa hoitaa nykyiseen vesitaseeseen liittyvät haasteet.<br />
Kipsialtaita voidaan käyttää jatkossa turvallisesti ainoastaan altailla<br />
olevan veden määrää rajoittamalla.<br />
Yhtiö toteaa myös, että voimassaolevan luvan mukaan kipsisakka-altaissa<br />
varastoidaan lupaehdon 45 mukaisesti vesipitoisia sakkoja, minkä lisäksi<br />
lupaehdon 6 nojalla altaita käytetään kaivoksen rakentamisvaiheessa<br />
myös vesien varastoimiseen.<br />
Pyydetyt tiedot 4<br />
Perusteltu selvitys vesien varastotilavuuden/turva-allastilavuuden rakentamismahdollisuuksista<br />
siten, että tarkastellaan vähintään seuraavia vaihtoehtoisia<br />
mahdollisuuksia:<br />
a) Kaikki alueella vielä varastoitu vesi varastoidaan kaivosalueella<br />
turvallisesti ja hyödynnetään liuotuksen prosessivetenä.<br />
30
) Alueelle varastoitujen vesien johtaminen vesistöön toteutetaan<br />
olennaisesti pidempänä kuin esitettynä, kesäkuun 2013<br />
lopussa 2013 päättyvänä, ajanjaksona.<br />
c) Kipsisakka-altaan vedet siirretään muuhun vähempiriskiseen<br />
varastoaltaaseen esimerkiksi johtamalla avolouhokseen.<br />
d) Louhos toimii edelleen vesivarastoaltaana ja samalla mahdollistaa<br />
mm. lisäaltaiden tekemisen kesäaikana ja vesien johtamisen<br />
pidemmän jaksottamisen. Tässä yhteydessä karttaesitys<br />
avolouhoksen nykyisestä tilanteesta ja mahdollisista<br />
uusista louhinta-alueista avolouhoksen sisällä.<br />
Selvityksessä tulee tarkastella veden varastotilavuuden lisäämismahdollisuuksia<br />
kaivospiirin sisällä tai sen lähialueella patorakenteiden avulla ja/tai<br />
hyödyntämällä alueella olevia jo voimakkaasti muuntuneita vesistöjä. Selvityksessä<br />
tulee esittää myös aikataulu, missä varastotilavuuden lisäys on<br />
mahdollista<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Hakijan käsitys on, että vesien varastoinnin lisääminen ei ole pitkäjänteinen<br />
ja turvallinen ratkaisu. Se johtaa kierteeseen, jossa varastoinnin aikana<br />
sadevesien ja luonnon valumavesien takia kontaminoitunut vesimäärä<br />
entisestään kasvaa. Nyt haettu lupa ylimääräisten vesien johtamisesta vastaa<br />
vesimäärää, joka normaalivuonna vastaa alueen sadantaa ja tulee siten<br />
johtaa pois kaivosalueelta vesitaseen saattamiseksi kestävälle pohjalle.<br />
Hakijan YSL 62 §:n mukaisessa ilmoituksessa määriteltyjä vesiä ei voida<br />
varastoida ja hyödyntää kaivosalueella. Vesien hyödyntäminen prosessissa<br />
on tällä hetkellä mahdotonta, koska sekä primääri- että sekundäärikierrot<br />
ovat täynnä, joten sinne ei vesiä voida johtaa ennen kaivostoiminnan<br />
aloittamista. Saataessa uutta malmia prosessiin se sitoo itseensä vettä ja<br />
nostaa kiertojen lämpötiloja, joka nostaa edelleen erityisesti kesäaikana<br />
haihduntamäärää prosessista. Kaivosalueen vesien käsittely ja poisjohtaminen<br />
mahdollisimman nopeasti on erityisen tärkeää tästä syystä, sillä jatkettaessa<br />
vesien varastointia tekemättä varsinaista muutosta alueella säilöttäviin<br />
vesimääriin ja saamatta kaivosaluetta sen alkuperäiseen käyttöön,<br />
kasvatetaan sekä yleistä riskitasoa että seuraavien vuosien päästömääriä.<br />
Mikäli avolouhos voidaan tyhjentää tämän kevään aikana ja palauttaa sen<br />
toiminta ennalleen, voidaan avolouhokseen tulevat laimeat sulamisvedet<br />
käsitellä erikseen ja näin pienentää laitoksen kokonaispäästöjä seuraavina<br />
vuosina. Tämän vastauksen päivämääränä avolouhoksen vedenpinnan taso<br />
on jo Kainuun ELY-keskuksen poikkeusluvassaan määräämällä ylärajalla<br />
(+195 mmp).<br />
Kaivosalueella ei ole tällä hetkellä olemassa olevaa ylimääräistä varastotilavuutta.<br />
Myöskään uusia altaita ei voida rakentaa riittävän nopeasti. Mikäli<br />
kaivosalueen ylimääräisille vesille rakennettaisiin uusi allas kaivamalla, riittävän<br />
suuren altaan käyttöönotto siirtyisi vuodelle 2014, jolloin yhtiön<br />
akuutti vesitilanne on jo täytynyt ratkaista. Kaivosalueella ei ole käytettävissä<br />
enää maaston muotoja, joihin voitaisiin rakentaa patoamalla riittävän<br />
suuria altaita. Kaivoksen pohjoispuolelle on rakenteilla Latosuon pato, mutta<br />
se on tarkoitettu turvapadoksi mahdollisia sekundäärialueen liuosvuotoja<br />
silmällä pitäen. Mikäli Latosuon patoallas otettaisiin neutraloitujen vesien<br />
varastokäyttöön, jäisi sekundäärialueen suunniteltu varotilavuus saavuttamatta.<br />
Latosuon padon valuma-alue on edelleen hyvin suuri, joten siihen<br />
31
kertyy merkittävä määrä kevään sulamisvesiä. Näin ollen se ei sovellu veden<br />
pitempiaikaiseen varastointiin.<br />
Kaivosalueella ei ole myöskään luonnonvesialtaita tai -lampia, joita voitaisiin<br />
hyödyntää varastoimiseen. Kortelammen eteläpuolella sijaitsevassa<br />
Ylä-Lumijärvessä ei ole mahdollista saavuttaa riittävää varastotilavuutta<br />
maaston muotojen vuoksi. Myöskään louhoksen pohjoispuolella Härkäpuron<br />
reitillä ei ole soveltuvia luonnonvesiä, joita voitaisiin hyödyntää varastoimiseen.<br />
Sen sijaan louhoksen länsipuolella olevan Kuusilammen varastotilavuutta<br />
yhtiö aikoo käyttää vesien väliaikaiseen varastoimiseen siinä<br />
vaiheessa, kun vesienjohtamiskiintiö Oulujoen vesistön suuntaan on käytetty.<br />
Ainoa periaatteessa mahdollinen luonnonvesistöstä muodostuva vesivarasto<br />
kaivospiirin sisällä olisi Kolmisoppi, jossa olisi periaatteessa mahdollista<br />
pidättää pohjoiseen juoksutettavaa puhdistettua vettä. Tällöin voisi<br />
ongelmaksi muodostua kevättulvien hallinta sekä myöhemmin kesällä riittävän<br />
virtaaman säilyttäminen Tuhkajoessa.<br />
Veden siirtämisessä uusille alueille tulee myös huomioida, että veden siirtäminen<br />
uuteen varastopaikkaan edellyttää altaiden tai patojen lisäksi<br />
myös putkilinjojen rakentamista. Myös veden pumppaaminen uudelle<br />
alueelle kestää kuukausia. Yhtiö pitää ympäristöllisesti huonona vaihtoehtona<br />
neutraloimattomien vesien varastoimista uusilla alueilla, koska alueet<br />
joudutaan tällöin puhdistamaan vesien varastoinnin jälkeen. Lisäksi on<br />
huomattava, että varastoinnin aikana vesien määrä lisääntyy valuma- ja<br />
sadevesien johdosta.<br />
Yhtiö ei näe mahdollisena pidentää oleellisesti vesien juoksutusaikaa. YSL<br />
62 §:n mukaiseen ilmoitukseen sisältynyt 3,8 Mm 3 vesimäärä tulee yhtiön<br />
näkemyksen mukaan puhdistaa ja johtaa puhdistettuna luontoon mahdollisimman<br />
nopeasti. Eteläisellä jälkikäsittelyalueella olevien vesien osalta yhtiö<br />
esittää perusteluiksi, että eteläisen jälkikäsittelyalueen altaat toimivat<br />
varoaltaina kipsisakka-altaille sekä hätätilanteessa myös primääriliuoskierron<br />
altaille. Kipsialtailla ja primääriliuoskierron varoaltaissa on edelleen<br />
runsaasti vettä ja hakijan näkemyksen mukaan eteläisellä jälkikäsittelyalueella<br />
tulee säilyttää myös tulvatilanteessa riittävä varotilavuus.<br />
Louhoksen tyhjentämisen osalta on otettava huomioon louhinnan aloittamisen<br />
positiivinen vaikutus vesitaseeseen. Riskienhallinnan kannalta kriittisin<br />
tilanne on tällä hetkellä bioliuotuskierrossa. Kasojen haihduntavaikutus<br />
ei ole vielä palautunut normaaliksi sateisen vuoden 2012 jälkeen, eli bioliuotuskierrossa<br />
on liikaa vettä. Tilannetta helpottaa oleellisesti louhinnan<br />
käynnistäminen, koska haihdunta on tehokkainta uusissa kasoissa ja samalla<br />
myös tuoreeseen malmiin sitoutuu runsaasti vettä. Tuoreeseen malmiin<br />
arvioidaan sitoutuvan vettä noin 10 % kasatun malmin määrästä. Louhinnan<br />
aloittaminen viimeistään kesällä 2013 on siten ensiarvoisen tärkeää<br />
vesitaseen hallinnan kannalta.<br />
Louhoksen pohjalla oleva vesi sijaitsee yhtiön tuotantosuunnitelman mukaisesti<br />
välittömästi hyödynnettävällä malmialueella Kuusilammen avolouhoksessa.<br />
Louhintaa ei ole mahdollista tehdä riittävän suuressa mittakaavassa<br />
muualla kuin nykyisellä louhinta-alueella. Louhintaa voitaisiin<br />
tehdä lyhytaikaisesti louhoksen pohjois- tai eteläpäässä, mutta näidenkin<br />
alueiden hyödyntäminen edellyttää louhoksen vedenpinnan laskua nykyiseltä<br />
tasolta useilla metreillä. Yhtiö harkitsee kyseisten alueiden hyödyntämistä,<br />
mikäli vesienjohtamisessa ilmenee ennalta odottamattomia haasteita.<br />
Siinä vaiheessa kun louhinta ja murskaus käynnistetään, toiminnan<br />
32
tulee olla jatkuvaa, eikä mainituilla pienemmillä malmialueilla pystytä turvaamaan<br />
malmintuotannon jatkuvuutta ja muun muassa bioliuotuksen toimintaa<br />
tulevaa talvea silmällä pitäen.<br />
Talvivaaralla on Kuusilammen esiintymän lisäksi myös toinen esiintymä<br />
Kolmisopessa. Alueella on tehty koelouhintaa, mutta louhinnan aloittamisen<br />
vaatimaa infrastruktuuria ei alueelle ole rakennettu. Kolmisopen hyödyntämisestä<br />
ei myöskään ole vielä tehty yksityiskohtaista tuotantosuunnitelmaa,<br />
eikä yhtiön nykyisessä ympäristöluvassa ole lainkaan yksityiskohtaisia<br />
määräyksiä Kolmisopen louhintaa koskien. Louhinnan aloittaminen<br />
edellyttäisi lisäksi muun muassa pintamaiden läjitysalueiden, teiden ja pintavesien<br />
keruu- ja käsittelyjärjestelmien rakentamista sekä suunnitelmia ja<br />
toimenpiteitä mahdollisten uusien melu- ja pölyvaikutusten minimoimiseksi,<br />
joten yhtiö pitää ainoana lyhyen ja keskipitkän aikavälin vaihtoehtona louhinnan<br />
jatkamista Kuusilammen avolouhoksessa.<br />
Yhtiö haluaa tuoda perusteluissaan esille myös yrityksen taloudellisten<br />
toimintaedellytysten merkityksen yhtiön ympäristönsuojelusuunnitelmien ja<br />
-toimenpiteiden mahdollistajana. Talvivaaran toiminnan perusta on kannattava<br />
metallintuotanto, joka erityisesti metallien hintasyklien pohjalla edellyttää<br />
riittävän kustannustehokasta ja suurta malmintuotantoa. Kun lisäksi<br />
otetaan huomioon se, että malmintuotanto on ollut ympäristönsuojelutoimien<br />
vuoksi keskeytyksissä jo syyskuusta 2012 lähtien ja että kaivoksen<br />
vesienhallinnan kehittäminen ja saattaminen kestävälle ja riskittömälle tasolle<br />
edellyttää vuosina 2013–2014 vielä merkittäviä lisäinvestointeja ja<br />
ylimääräisiä käyttökuluja, Kuusilammen avolouhoksen tyhjentämistä ja ottamista<br />
takaisin suuren mittakaavan malmintuotantoon ei tälläkään perusteella<br />
tulisi enää lykätä.<br />
Pyydetyt tiedot 5<br />
Hakijan arvio nykyisellä ja tulevaisuuden vesitaseella siitä, kuinka suuri vesivarastoallas<br />
tai kuinka paljon altaita kaivosalueella on oltava käytössä<br />
prosessin ja vesitaseen hallinnan kannalta ja esitys, minne ja millä aikataululla<br />
allastilavuutta voidaan rakentaa. Arvioinnissa on pidettävä lähtökohtana,<br />
että kipsisakka‐altaat ovat edelleen kaatopaikkatoiminnassa eivätkä voi<br />
toimia vesivarastoaltaina.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Kaivoksen pitkän ajan vesienhallintasuunnittelu on käynnissä ja suunnitelmien<br />
arvioidaan valmistuvan toukokuun 2013 aikana. Pitkän tähtäimen vesienhallintasuunnitelman<br />
lähtökohta on, että metallien talteenottolaitos ja<br />
bioliuotuskierto toimivat suljetussa kierrossa, josta ei johdeta normaalitilanteessa<br />
puhdistettua vettä luontoon. Tämä tarkoittaa myös järvestä otettavan<br />
prosessiveden käytön lopettamista tai olennaista rajoittamista, minkä<br />
jälkeen metallitehtaan tarvitsema käyttövesi valmistetaan nykyisen loppuneutraloinnin<br />
sekä käänteisosmoosin avulla. Koko kaivoksen toimintoja<br />
ei ole mahdollista saada suljetun vesikierron piiriin, vaan vettä joudutaan<br />
johtamaan puhdistettuna myös luontoon. Kunakin vuonna juoksutettavan<br />
veden määrä riippuu vuosittaisesta sadannasta.<br />
Luontoon johdettavat vedet koostuvat avolouhoksen kuivatusvesistä sekä<br />
muista keräilyvesistä, jotka joudutaan keräämään kaivostoiminnan piiriin<br />
kuuluvilta alueilta. Kyseisten vesien metalli‐ ja sulfaattipitoisuudet ovat suhteellisen<br />
alhaisia, joten puhdistustekniikkana voidaan käyttää saostusmenetelmiä<br />
yhdistettynä esim. nanokalvotekniikkaan tai vastaaviin menetelmiin.<br />
Merkittävä osa vesienhallinnan kehittämistä on puhtaiden vesien pi-<br />
33
täminen erillään kaivostoimintaan kuuluvista alueista, jolla voidaan vähentää<br />
puhdistettavien vesien määrää.<br />
Keväällä 2013 valmistuvassa pitkän ajan vesienhallintasuunnitelmassa arvioidaan<br />
myös vesivarastokapasiteetin tarve, mutta yhtiö korostaa jo tässä<br />
vaiheessa, että vesivarastokapasiteetin yksioikoinen kasvattaminen ei ole<br />
pitkällä tähtäimellä järkevä tai ympäristönsuojelun kannalta kestävä vaihtoehto.<br />
Pitkän tähtäimen suunnitelma toimitetaan AVI:lle toukokuun 2013<br />
loppuun mennessä.<br />
Kipsisakka‐altaan vesivarastoinnin osalta hakija viittaa edellä kohdassa 3<br />
lausuttuun.<br />
Pyydetyt tiedot 6<br />
Selvitys liuotuksen ongelmista sekä toimenpiteistä, joilla uusien liuotuskasojen<br />
ja ylipäätään liuotuksen toimivuus ja hyvä haihduntakapasiteetti<br />
varmistetaan kaikissa tilanteissa (mm. sadannan suhteen erilaisina vuosina)<br />
eikä vastaavia ongelmia pääse muodostumaan, vaikka alueella sattuisi<br />
peräkkäin kaksi vesitaseen hallinnan kannalta sääolosuhteiltaan mahdollisimman<br />
epäedullista vuotta.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Vuoden 2012 aikana kaivoksen vesitase kehittyi vahvasti positiiviseksi (taseeseen<br />
tuli vettä merkittävästi enemmän kuin poistui) voimakkaiden sateiden<br />
ja osittain sateista johtuvan huonon kasahaihdunnan vuoksi. Kasojen<br />
haihdunnan heikkenemiseen vaikutti paitsi suorat sääolosuhteet<br />
(kostealla säällä haihdunta vähäistä), myös kasojen toiminnan heikkeneminen.<br />
Voimakkaista sateista johtuen kasojen lämpötila laski vuoden 2012<br />
aikana tavanomaista alhaisemmalle tasolle, mikä vähensi haihduntaa. Toinen<br />
vesitaseeseen merkittävästi vaikuttanut tekijä oli, että malmintuotanto<br />
jouduttiin keskeyttämään syyskuussa 2012 louhokseen kertyneen veden<br />
vuoksi. Kasausvaiheessa malmiin sitoutuu vettä noin 10 %, millä perusteella<br />
voidaan arvioida, että malmiin olisi sitoutunut syyskuun ja joulukuun<br />
2012 välillä noin 0,6–0,7 Mm 3 vettä, mikäli malmintuotantoa olisi jatkettu<br />
alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.<br />
Keskeisin osa käynnissä olevassa pitkäntähtäimen suunnitelmassa on bioliuotuskierrossa<br />
ja metallien talteenottolaitoksella kiertävien liuosten/vesien<br />
erottaminen muista vesistä. Käytännössä tämä tarkoittaa metallitehtaan<br />
suljettua vesikiertoa ja avolouhosvesien sekä muiden keruuvesien erilliskäsittelyä<br />
siten, että käsittelymäärä on riippuvainen sadannasta. Ehdottomana<br />
tavoitteena on, ettei sateisena vuotena esim. kipsisakka‐altaille kerry<br />
vesiä, vaan vesien erilliskäsittelyn avulla pystytään johtamaan tarvittava<br />
määrä sade‐ ja valumavesiä pois alueelta. Pitkän tähtäimen suunnitelmassa<br />
kasojen haihduttava vaikutus arvioidaan taselaskelmassa huonoimman<br />
mahdollisen tilanteen mukaisesti. Eli ns. normaaliksi tilanteeksi oletetaan<br />
vuoden 2012 kaltainen tilanne, jolloin kasojen haihdutusvaikutus oli tavallista<br />
heikompi. Tällä varmistetaan, että vesitase kestää myös peräkkäisiä<br />
sateisia vuosia.<br />
Oleellinen osa vesitaseen toimintaa on nykyisessä ympäristöluvassa oleva<br />
1,3 Mm 3 vesikiintiön poistaminen. Yhtiö on esittänyt lupamääräysten tarkistamishakemuksen<br />
lausuntoihin jättämässään vastineessa, että vuosittainen<br />
purkuvesikiintiö tulisi poistaa ja luparajat asetettaisiin pelkästään purkuveden<br />
pitoisuuksille ja kilo/tonnimääräiselle vuosikuormitukselle. Kiintiön<br />
poistaminen on ehdoton edellytys sille, että vesitase saadaan toimimaan<br />
34
ilman ympäristöriskejä lisäävää vesien varastointia myös sateisina vuosina.<br />
Pyydetyt tiedot 7<br />
Selvitys sekundaariliotuskasojen toimivuudesta, haihduntakapasiteetista ja<br />
merkityksestä vesitaseen ja vesien hallinnan kannalta.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Sekundääriliuotuksessa liuotusaika on 2,5 vuotta ja siten prosessista on<br />
saatavilla vasta alustavia tuloksia. Alustavien tuotantolukujen perusteella<br />
liuotus toimii odotetusti. Sekundääriliuotuksen osuus nikkelin liuotusmäärästä<br />
on tällä hetkellä 50 %:n luokkaa, mikä osoittaa toisen vaiheen liuotuksen<br />
toimivuuden. Sekundääriliuotuksen PLS‐liuoksen lämpötila on pysytellyt<br />
lähellä tavoitetasoa myös loppuvuonna 2012 ja alkuvuonna 2013, toisin<br />
kuin primääriliuotuksessa, missä lämpötila on ollut matalampi kuin<br />
aiempina vastaavina tuotantojaksoina. Sekundäärin 1‐lohkon lämpötila on<br />
noin 10 astetta korkeampi kuin primäärin lohkoilla 1‐3 ja on odotettavaa,<br />
että myös sekundääri 2‐lohkon lämpötilat lähtevät liuotuksen edetessä<br />
nousuun. Korkeampi liuotuslämpötila johtaa suurempaan haihduntaan, joten<br />
sekundääriliuotuksella on tätä kautta merkittävä vaikutus liuotuksen<br />
vesitaseelle.<br />
Pyydetyt tiedot 8<br />
Selvitys uuden käänteisosmoosilaitoksen käytöstä vesistöön johdettavien<br />
vesien käsittelyssä.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Käänteisosmoosilaitoksen kaksi linjaa (puhtaan veden kapasiteetti 2 x<br />
70 m 3 /h) valmistuivat loppuvuodesta 2012. Kolmas linja (myös 70 m 3 /h)<br />
valmistuu kevään 2013 aikana. Käänteisosmoosilaitos on ollut testikäytössä<br />
vuoden 2013 alkupuolella. Yhtiön tavoitteena on saada käänteisosmoosilaitos<br />
tuotantokäyttöön maaliskuussa 2013. Tämä tarkoittaa, että osa<br />
LONE ‐ylitteestä kierrätetään suoraan metallitehtaan käyttövedeksi ja loput<br />
LONE‐vedestä puhdistetaan käänteisosmoosilaitoksella tehtaan käyttövedeksi<br />
vaativimpiin käyttökohteisiin. Tämä järjestely tarkoittaa myös, että<br />
puhdistettua prosessivettä eli LONE‐ylitettä ei johdeta luontoon, vaan kaikki<br />
menee kierrätykseen. Samoin se tarkoittaa myös raakaveden oton lopettamista<br />
tai olennaista vähentämistä Kolmisoppijärvestä. Tällöin LONEn ylitteen<br />
sijaan luontoon johdetaan vesiä Kuusilammen avolouhoksesta kohti<br />
Oulunjoen vesistöä sekä Kortelammen padolta kohti Vuoksen vesistöä.<br />
Yhtiö on esittänyt KAIELYlle jättämässään YSL 62 §:n mukaisessa ilmoituksessa,<br />
että se tulee johtamaan LONE‐ylitettä 300 m 3 /h pohjoiseen ylimääräisten<br />
vesien johtamisen aikana. Koska yhtiö aikoo päästä metallitehtaan<br />
ja LONE‐ylitteen osalta suljettuun kiertoon, yhtiö hakee Pohjois-<br />
Suomen aluehallintovirastolta oikeutta korvata YSL 62 §:n mukaisessa ilmoituksessa<br />
määritelty LONE‐virtaama vastaavalla määrällä metallipitoisuuksien<br />
osalta vastaavan laatuista avolouhoksen tai jälkikäsittelyalueiden<br />
vettä. Ensisijaisesti yhtiö kuitenkin hakee muutosta voimassa olevaan lupaa<br />
siten, että 1,3 Mm 3 vuosittaista purkuvesikiintiötä ei sovelleta niin<br />
kauan kuin nykyinen ympäristölupa on voimassa.<br />
35
Pyydetyt tiedot 9<br />
Selvitys ja siihen liittyvä karttaesitys, kuinka paljon puhtaita tai lähes puhtaita<br />
(alhaiset metalli‐ ja sulfaattipitoisuudet) sulamisvesiä voidaan johtaa<br />
suoraan vesistöön varasto‐ ja käsittelyaltaiden ohi ja kuinka paljon sulamisvesiä<br />
kertyy varmuudella varastoaltaaseen ja avolouhokseen. Lisäksi<br />
selvitys toimenpiteistä sulamisvesien juoksuttamiseksi ohi käytössä olevien<br />
varastoaltaiden.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Puhtaiden vesien ohjaamiseksi on käynnistetty useita erillisiä toimenpiteitä.<br />
Erityisesti eteläisen jälkikäsittelyalueen ja Kortelammen padon valuma‐alueen<br />
pienentämiseksi on tehty useita järjestelyjä, joilla on saatu pienennettyä<br />
valuma‐aluetta talven aikana 8,3:sta noin 3,8 neliökilometriin.<br />
Valuma-alueen pienentämisestä huolimatta Kortelammen padolle arvioidaan<br />
tulevan keväällä noin 0,5–1 Mm 3 valumavesiä.<br />
Avolouhoksen ympärillä on puhtaiden vesien erotteluojat, joten sen osalta<br />
valuma‐aluetta ei voida enää supistaa. Avolouhosalueelle kertyy vesiä noin<br />
200 ha laajuiselta alueelta, joka tarkoittaa keväällä noin 0,5 Mm 3 sulamisvesiä.<br />
Puhtaiden vesien erottamiseksi suunnitellut/tehdyt rakenteet sekä Kortelammen<br />
padon valuma‐alueen pienentäminen on esitetty kartoilla liitteessä<br />
2.<br />
Pyydetyt tiedot 10<br />
Missä laajuudessa louhintaa voidaan jatkaa ilman avolouhoksen tyhjentämistä<br />
ylimääräisistä vesistä<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Kysymykseen on vastattu edellä kohdassa 4.<br />
Pyydetyt tiedot 11<br />
Esitys miltä osin ja miten voimassa olevaa ympäristö‐ ja vesitalouslupaa<br />
haetaan muutettavaksi ko. ylimääräisten vesien käsittelemiseksi ja vesistöön<br />
johtamiseksi<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Ympäristö‐ ja vesitalousluvan muutostarpeet on yksilöity edellä kohdassa<br />
”Haetetut muutokset voimassa olevaan ympäristö- ja vesitalouslupaan ja<br />
niiden perustelut”<br />
Pyydetyt tiedot 12<br />
Esitys vesistöön johdettavaksi esitettyjen vesien määrän, laadun ja vaikutusten<br />
tarkkailemiseksi.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Yhtiön esitys purkuveden ja vesistöjen tarkkailemiseksi on esitetty KAI-<br />
ELYlle jätetyn YSL 62 §:n mukaisen ilmoituksen liitteessä. KAIELY on YSL<br />
64 §:n mukaisessa päätöksessään hyväksynyt hakijan esityksen purku-<br />
36
Täydennys 4.3.2013<br />
vesien tarkkailemiseksi sekä asettanut luparajat puhdistetun veden laadulle.<br />
Hakijalla ei ole huomautettavaa ELY:n asettamiin luparajoihin<br />
Pyydetyt tiedot 13<br />
Esitettyyn malliselvitykseen pohjautuva tarkentava arvio vesien johtamisesta<br />
aiheutuvien veden laadun muutosten vaikutuksista kohdevesistöjen ekologiaan,<br />
kalatalouteen ja vesistön muuhun käyttöön.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Arvio purkuvesien vaikutuksista kohdevesistöjen ekologiaan, kalastalouteen<br />
ja virkistyskäyttöön on toimitettu aluehallintovirastoon erillisenä<br />
4.3.2013. Ks. jäljempänä kohta ”Täydennys 4.3.2013”.<br />
Pyydetyt tiedot 14<br />
Esitys miten yhtiön on tarkoitus edetä ylimääräisten vesien johtamisesta<br />
aiheutuvien vesistö- ja kalataloushaittojen lieventämiseksi ja kompensoimiseksi<br />
(kohdevesistöjen kunnostukset, korvaukset, kalatalousmaksut).<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Purkureitillä olevissa vesistöissä tullaan tekemään plankton‐, pohjaeläin‐ ja<br />
kalastotutkimuksia kesällä 2013. Yhtiön näkemyksen mukaan biologisia<br />
vaikutuksia voidaan arvioida luotettavasti vasta syksyllä 2013. Myös vesistöjen<br />
mahdollista kunnostustarvetta voidaan arvioida aikaisintaan kesällä<br />
2013.<br />
Yhtiön näkemys on, että ylimääräisten vesien johtamiseen liittyvät korvausasiat<br />
käsitellään samassa yhteydessä kuin päälupaan liittyvät korvausasiat.<br />
Pyydetyt tiedot 15<br />
Selvitys vesien käsittelyssä muodostuvan lietteen määrästä, laadusta ja<br />
käsittelystä.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Ylimääräisten vesien käsittelyssä syntyvien sakkojen käsittely ja välivarastointi<br />
on kuvattu KAIELYlle jätetyn YSL 62 §:n mukaisen ilmoituksen liitteenä<br />
toimitetussa vesienkäsittelysuunnitelmassa. Sakkojen käsittelyä tullaan<br />
todennäköisesti tehostamaan geotuubeilla.<br />
Jälkikäsittelyalueilla ja louhoksen eteläpäässä olevien sakkojen määrää ja<br />
laatua tutkitaan talven 2013 aikana ja kesäkuun 2013 loppuun mennessä<br />
laaditaan erillinen suunnitelma niiden käsittelystä ja loppusijoittamisesta.<br />
Sakkojen loppusijoittaminen luvitetaan erikseen.<br />
Hakija on toimittanut 4.3.2013 aluehallintovirastoon hakemuksen täydennyksenä<br />
selvityksen ”Esitettyyn malliselvitykseen pohjautuva tarkentava<br />
arvio vesien johtamisesta aiheutuvien veden laadun muutosten vaikutuksista<br />
kohdevesistöjen ekologiaan, kalatalouteen ja vesistön muuhun käyttöön”.<br />
Seuraavassa esitetään selvityksen keskeisimmät osat:<br />
37
Sulfaattikuormitus<br />
Kaivoksen jätevesien johtaminen jälkikäsittely-yksiköille alkoi vuoden 2009<br />
lopussa ja tuolloin kuormitus jäi vähäiseksi. Suurimmillaan jälkikäsittelyyksiköille<br />
johdettu kuormitus on ollut vuonna 2010, noin 20 000 tonnia.<br />
Kuormitus on jakautunut likimain tasan Oulujoen ja Vuoksen suuntiin.<br />
Kipsisakka-altaan vuoto aiheutti Talvivaaran arvion mukaan Oulujoen suuntaan noin 500<br />
tonnin ja Vuoksen suuntaan noin 2 700 tonnin sulfaattikuormituksen (<br />
Veden laatu<br />
Taulukko), kun vesiä jouduttiin johtamaan Oulujoen suuntaan noin 20 000<br />
m 3 ja Vuoksen suuntaan noin 216 000 m 3 (Talvivaara, lupahakemuksen<br />
täydennys 15.2.2013). Kipsialtaan ulkopuolelle vuotanut allasvesi oli<br />
hapanta (pH noin 3) ja veden sulfaatti- ja metallipitoisuudet olivat<br />
normaaleihin purkuvesien pitoisuuksiin nähden korkeita.<br />
Esitetty arvio ylijäämävesien (3,8 milj.m 3 ) juoksutuksen aiheuttamasta sulfaattikuormituksesta<br />
perustuu kaivokselta mallinnusta varten saatuihin lähtötietoihin.<br />
Vuoksen suunnalle lisäjuoksutusten aikana (n. 65 d) päätyvä<br />
sulfaattikuormitus on noin 9 000 tonnia, mikä on hieman pienempi kuin kyseiseen<br />
suuntaan arviolta koko vuoden 2010 aikana päätynyt sulfaattikuormitus.<br />
Oulujoen suuntaan päätyvä sulfaattikuormitus on noin 9 400 kg<br />
100 päivän aikana, eli samaa tasoa kuin Oulujoen suuntaan vuonna 2010<br />
päätynyt kuormitus.<br />
Taulukko. Talvivaaran kaivoksen sulfaattikuormitus.<br />
Sulfaattikuormitus t/a<br />
t/jakso t/d<br />
2010 20 385 56<br />
2011 17 034 47<br />
2012 5 584 15<br />
Arvio, kipsisakka-altaan vuoto<br />
Kipsiallasvuoto, Oulujoen suunta 4.11.-12.11.-12 500 56<br />
Kipsiallasvuoto, Vuoksen suunta 4.11.-12.11.-12 2 700 300<br />
Arvio, maalis-kesäkuu 2013<br />
Oulujoen suunta<br />
Lone* maalis-kesäkuu -13 (n. 100 d) 3 600 36<br />
Ylijäämävedet, Salminen-Kalliojärvi (28 d) 400 14<br />
Ylijäämävedet, avolouhos, Kolmisoppi (94 d) 5 400 57<br />
Yhteensä Oulujoen suunta (n. 100 d) 9 400 94<br />
Vuoksen suunta (65 d) 9 000 138<br />
* Lone = loppuneutraloinnen ylitevesi<br />
Talvivaaran päästöjen vaikutuksesta lähijärvet, Salminen ja Kalliojärvi<br />
Oulujoen suunnalla ja Kivijärvi Vuoksen suunnalla, ovat voimakkaasti<br />
kerrostuneet suolaisuuden suhteen, mikä on nähtävissä korkeina<br />
alusveden sulfaattipitoisuuksina ja sähkönjohtavuuksina sekä<br />
hapettomuutena. Järvissä ei ole tapahtunut normaalia kevät- ja<br />
syystäyskiertoja kaivostoiminnan aloittamisen jälkeen. Ylä-Lumijärvi on<br />
matala järvi heti eteläisen jälkikäsittely-yksikön alapuolella, joten<br />
vedenlaadun vaihtelu järvessä on ollut voimakasta. Järvien<br />
pintakerroksessa pitoisuudet lähtivät laskuun vuonna 2011. Alempana<br />
Oulujoen suunnalla Kolmisopessa ja Jormasjärvessä ja Vuoksen suunnalla<br />
Laakajärvessä kerrostumisilmiötä ei ole havaittu, mutta kohenneita<br />
sulfaattipitoisuuksia vesissä on todettu.<br />
38
Ylijäämävedet käsitellään kalkilla (Ca(OH2) ennen vesistöön johtamista.<br />
Käsittelyn tarkoituksena on mahdollistaa vedessä olevien metallien saostuminen,<br />
joten merkittävää suoraa metallikuormitusta kaivosalueen alapuolisiin<br />
vesiin ei arvioida aiheutuvan. Ylijäämäveden mangaanipitoisuus voi<br />
tosin olla koholla, mikäli pH-taso ei kalkituksessa nouse tarpeeksi emäksiselle<br />
tasolle. Optimaalinen pH mangaanin saostamiselle hydroksidina on<br />
≥ 10. Purettaessa vesistöön vedet ovat näin selvästi emäksisiä. Lupaehtojen<br />
mukaisesti purkuvesien pH ei saa kuitenkaan nousta yli 11. Ylijäämävesien<br />
emäksisyydestä johtuen vesien juoksuttamisen ei myöskään arvioida<br />
aiheuttavan metallien liukenemisriskiä kipsisakka-altaan vuodon yhteydessä<br />
kaivosalueen alapuolisiin vesiin laskeutuneesta sakasta. Vuodon<br />
jälkeen alapuolisten vesien suvantoihin, syvänteisiin, yms. laskeutunut kipsi-/metallihydroksidisakka<br />
voi tosin lähteä liikkeelle tulvavesien ja myös ylijäämävesien<br />
juoksuttamisen aiheuttaman hydraulisen kuorman kasvun<br />
seurauksena. Kalkitsemisen johdosta ylijäämävesi on kokonaiskovuudeltaan<br />
myös erittäin kovaa.<br />
Oulujoen suunta<br />
Salmisen sulfaattipitoisuus on ollut vuosina 2010–12 päällysvedessä keskimäärin<br />
500–2 260 mg/l (maks 5 800 mg/l) ja alusvedessä 4 700–9 170<br />
mg/l (maks 11 000 mg/l) ja Kalliojärven päällysvedessä 900 – 1 230 mg/l<br />
(maks 2 200 mg/l) ja alusvedessä 1 430–4 200 mg/l (maks 4 900 mg/).<br />
Kalliojoessa sulfaattia on ollut enimmillään 500 mg/l. Kolmisopessa kerrostuminen<br />
on selvästi vähäisempää ja sulfaattipitoisuus on ollut koko vesimassassa<br />
keskimäärin tasoa 40–200 mg/l, enimmillään pohjan lähellä 270<br />
mg/l ja Tuhkajoessa 66–152 mg/l (maks 180 mg/l), korkeimmillaan vuonna<br />
2011. Jormasjärven Talvilahdella (Jor5) sulfaattia on ollut vuosina 2010–<br />
2012 pintakerroksessa keskimäärin 13–49 mg/l ja alusvedessä<br />
13–73 mg/l (maks 120 mg/l v. 2012). Jormasjärven keskiosalla sulfaattipitoisuudet<br />
ovat olleet samaa tasoa kuin Talvilahdella, paitsi pohjan lähellä<br />
noin 10–15 mg/l pienempiä.<br />
Ylijäämävesien juoksutusten aikana Salmiseen tulevien vesien sulfaattipitoisuudet<br />
ovat suuruusluokkaa 3 000–4 000 mg/l (laaditun vesistömalliennusteen<br />
mukaan). Mallitarkastelun perusteella juoksutusten aikana Salmisen<br />
päällysveden pitoisuudet nousevat arviolta tasolle 2 000 mg/l eli vuosien<br />
2010–11 keskimääräiselle tasolle. Mikäli kerrostuneisuus purkautuisi<br />
jääkannen sulettua ja alusvesi sekoittuisi koko vesimassaan, tarkoittaisi<br />
tämä noin 5 000–6 000 mg/l laskennallista pitoisuutta.<br />
Kalliojärvessä juoksutusten aikana ylijäämävesien ja Lone-ylitteen yhteisvaikutus<br />
nostaa Kalliojärven sulfaattipitoisuuden hetkellisesti yli 4 000 mg/l<br />
eli lähes nelinkertaiseksi päällysvedessä ja alusvedessä viime vuosien tasolle.<br />
Mahdollista on myös, että erot sulfaattipitoisuuksissa pinnan ja pohjan<br />
välillä tasaantuvat. Mikäli Salmisen kerrostuneisuus purkautuu, tulovedet<br />
voivat olla tasoa 5 000–6 000 mg/l, jollaisia pitoisuuksia myös Kalliojärvessä<br />
päällysvedessä voidaan mitata. On todennäköistä, että sekoittumisen<br />
jälkeen järvet kerrostuvat uudelleen sulfaattipitoisten vesien konsentroituessa<br />
pohjalle ja puhtaampien sivuvesien virratessa alusveden päällä.<br />
Kolmisoppijärvi ei ole kerrostunut vastaavalla tavalla kaivostoiminnan aikana,<br />
vaikka alkuvaiheessa sulfaattipitoisuudet poistovesissä olivat erittäin<br />
korkeita. On ilmeistä, että kerrostuminen ei muodostu järvessä kovin voimakkaaksi,<br />
vaan kesällä vesi sekoittunee kohtuullisen hyvin. Kolmisopen<br />
laskennalliset pitoisuudet voivat näin nousta juoksutusten aikana hetkellisesti<br />
lähelle Kalliojärven purkautumiskohdan pitoisuuksia yli 1000 mg/l:n,<br />
kesäisten pitoisuuksien asettuessa tasolle 300–500 mg/l eli korkeammiksi<br />
kuin mitä järvessä on tähänastisen kuormitushistorian aikana mitattu (maks<br />
200–270 mg/l). Sulfaattikuorman kasvaessa merkittävästi myös Kolmisopen<br />
suolakerrostuminen on mahdollista ainakin hetkellisesti.<br />
39
Tuhkajoen sulfaattipitoisuudet noudattelevat Kolmisopen pitoisuutta ja sen<br />
vaihtelua, joskin maksimipitoisuus Tuhkajoessa jäänee selvästi pienemmäksi,<br />
arviolta tasolle 500–600 mg/l, kun taso on ollut viime vuosina noin<br />
70–180 mg/l.<br />
Jormasjärvessä sulfaattipitoisuuden arvioidaan nousevan ylijäämävesien<br />
juoksutuksen seurauksena kesällä tasolle 60–100 mg/l. Jormasjärven syvänteissä<br />
sulfaattipitoisuus nousee korkeammaksi, arviolta tasolle 120–<br />
170 mg/l. Keväällä Tuhkajoen suualueella pitoisuudet ovat arviolta korkeampia,<br />
yli 250 mg/l. Jormasjärvestä purkautuvan veden sulfaattipitoisuus<br />
liikkunee laskelmien mukaan tasolla 50–70 mg/l. Jormasjärveen ei arvioida<br />
syntyvän pysyvää kerrostuneisuutta eikä siten esimerkiksi voimakasta<br />
happitilanteen heikkenemistä nykyisestä tai metallien vapautumista sedimentistä.<br />
Jormasjärvestä lähtevässä vedessä ylimääräisten vesien aiheuttama<br />
laskennallinen sulfaattipitoisuuden nousu tulee olemaan kesästä<br />
2013 kevääseen 2014 tasoa 15–20 mg/l.<br />
Vuoksen suunta<br />
Ylä-Lumijärven veden laadun vaihtelu on ollut suurta johtuen sen sijainnista<br />
lähellä kuormituslähdettä sekä järven mataluudesta ja pienestä vesitilavuudesta.<br />
Ylä-Lumijärven sulfaattipitoisuus on ollut vuosina 2010–12 keskimäärin<br />
tasoa 1 100 – 3 900 mg/l ja suurimmillaan noin 5 400–12 000<br />
mg/l ja pohjan lähellä suurimmillaan patoturman jälkeen 18 000 mg/l. Lumijoessa<br />
sulfaattia on ollut keskimäärin 870 – 3 200 mg/l ja enimmillään<br />
3 700–8 500 mg/l. Kivijärven pitoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua näytteenottopaikasta<br />
ja sen syvyydestä riippuen. Suurimmat sulfaattipitoisuudet<br />
on todettu usein järven pohjoisosan syvänteessä, vaikka piste ei sijaitse<br />
Lumijoesta tulevien vesien välittömällä purkureitillä. Kivijärven päällysvedessä<br />
sulfaattipitoisuudet ovat olleet vuosina 2010–12 tasoa 270–<br />
970 mg/l, suurimmillaan 1 200 mg/1 ja pohjoisosan alusvedessä tasoa<br />
600–3000 mg/l ja Kivijärven keskiosan alusvedessä allasvuodon jälkeen<br />
vuonna 2012 yli 6 000 mg/l.<br />
Laakajärveen tultaessa pitoisuudet laskevat selvästi ja pohjoisosalla sulfaattipitoisuudet<br />
ovat olleet vuosina 2010–12 pintakerroksessa keskimäärin<br />
tasoa 50–130 mg/l (maks 150 mg/l) ja alusvedessä tasoa 130–190 mg/l<br />
(maks 530 mg/l). Laakajärven keskiosalla sulfaattipitoisuus on ollut keskimäärin<br />
35–70 mg/l ja alusvedessä < 100 mg/l (maks 210 mg/l).<br />
Ylä-Lumijärven nopeasta vesien vaihtumisesta johtuen pitoisuudet noudattelevat<br />
laskennallisia pitoisuuksia eli pysynevät juoksutusten aikana noin<br />
4 000 mg/l:n tasolla (laaditun vesistömalliennusteen mukaan). Ylijäämävedet<br />
tullaan ohjaamaan Ylä-Lumijärven ohi, joten Lumijoessa sulfaattipitoisuuksien<br />
arvioidaan olevan tasoa 4 000–5 000 mg/l. Kivijärvessä tilanne<br />
on mutkikkaampi. Kivijärven luusuan läheisyydessä havaintopaikalla Kiv7<br />
päällysveden pitoisuudet ovat olleet suhteellisen pieniä ja alusvedessä erittäin<br />
korkeita. Tämä johtunee sulfaattipitoisten vesien virtaamisesta pohjanläheisesti<br />
ja sivuvesien virratessa tämän kerroksen ylitse. Tulovesien pitoisuudet<br />
eivät merkittävästi muutu, joskin niiden määrä kasvaa, mikä voi<br />
murtaa osaltaan kerrostuneisuutta päällys- ja alusvesien välillä. Osa vesistä<br />
kiertää Kivijärven pohjukkaan, missä kerrostuneisuus jatkunee ja päällysveden<br />
pitoisuudet kasvanevat selvästi, arviolta tasolle 2 000–3 000<br />
mg/l. Myös syvänteen kohdalla päällysveden pitoisuudet voivat nousta tasolle<br />
3 000–4 000 mg/l ja alusvedessä tätäkin korkeammalle tasolle.<br />
Kivijärvestä purkautunee Laakajärveen juoksutusten aikana vesiä, joiden<br />
sulfaattipitoisuus voi olla useita tuhansia mg/l. Kivijoessa sulfaattia on todettu<br />
kipsiallasvuodon jälkeen enimmillään marraskuussa 240 mg/l. Kivijärven<br />
palautuminen lisävesien juoksutuksesta kestää läpivirtausluonteesta<br />
40
johtuen seuraavan vuoden puolelle. Kesäiset pitoisuuden nousut ovat Kivijärvessä<br />
luokkaa 20 mg/l.<br />
Laakajärvessä kevättalven juoksutusten aikana pitoisuudet voivat hetkellisesti<br />
nousta järven pohjoisosassa jääpeiteaikana tasolle 1 000–1 500 mg/l.<br />
Näin suuret pitoisuudet kasvattavat veden tiheyttä, joten ainakin jääpeiteaikana<br />
vedet hakeutuvat suuremman tiheytensä vuoksi Laakajärven alusveteen.<br />
Päällysvedessä mitattaneen selvästi pienempiä pitoisuuksia. Hetkellisen<br />
kerrostuneisuuden arvioidaan kuitenkin purkautuvan kevättäyskierron<br />
yhteydessä jääkannen hävittyä, jonka jälkeen pitoisuudet noudattelevat<br />
mallin laskemia pitoisuustasoja eli kesällä pitoisuudet liikkunevat tasolla<br />
50–80 mg/l. Pitkästä viipymästä johtuen suolapulssin aiheuttama nousu on<br />
vuonna 2014 tasoa 5–10 mg/l ja vuonna 2015 muutamia mg/l. Osittain sulfaattia<br />
varastoituu alusveteen, joten vesien laimeneminen alusveden osalta<br />
voi olla hitaampaa kuin mitä mallilaskelmissa on arvioitu. Suolaisten vesien<br />
määrän lisääntyminen jatkaa ja voi osittain voimistaa kerrostumisilmiöitä.<br />
Laakajärvestä lähtevässä vedessä ylimääräisten vesien aiheuttama laskennallinen<br />
sulfaattipitoisuuden nousu tulee olemaan kesästä 2013 kevääseen<br />
2014 tasoa 20–45 mg/l ja vielä keväällä 2015 tasoa 5 mg/l.<br />
Sulfaatin haitallisuus<br />
Sulfaatin suorista vesistöhaitoista merkittävin on vesien suolaantuminen ja<br />
sen aiheuttama vesien mahdollinen kerrostuminen. Sulfaatti ei ole sellaisenaan<br />
toksinen yhdiste, vaikkakin eräät vesikasvit ja eliöt ovat sille herkkiä.<br />
Suurissa pitoisuuksissa (useita tuhansia mg/l) sulfaatista on todettu<br />
olevan haittaa myös kaloille (Singleton 2000). Raja-arvoja tulkittaessa on<br />
kuitenkin hyvä muistaa, että ne ovat sulfaatin suhteen laskennallisia ja<br />
voimakkaasti riippuvaisia altistuskokeissa käytetyn suolan (Na2SO4, Cu-<br />
SO4, yms.) kationiosasta ja esimerkiksi kupari on itsessään myrkyllinen<br />
suurissa pitoisuuksissa ja sitä on käytetty veden varastoaltaissa levien torjuntaan.<br />
Suorien fysikaalisten vaikutusten (veden kerrostuminen) ohella sulfaatin<br />
epäsuorat vesistövaikutukset tulevat esiin sen pelkistyessä hapettomissa<br />
oloissa mikrobiologisesti sulfideiksi. Sulfaatti toimii mikro-organismien anaerobisessa<br />
hengityksessä elektroniakseptorina eli elektronin vastaanottajana,<br />
pelkistyen sulfidiksi (H2S ja HS-). Sulfaatin pelkistyminen kytkeytyy<br />
myös hiilen kiertoon, sillä se on mahdollista vain, jos ympäristössä on sulfaatin<br />
pelkistykseen kykeneviä mikrobeja, hapettomat pelkistävät olosuhteet<br />
ja riittävä määrä käytettävissä olevaa hiiltä. Sulfaatin pelkistyessä sulfidiksi<br />
orgaanisesta aineksesta (elektronin luovuttaja) muodostuu vettä ja<br />
hiilidioksidia. Reaktiossa muodostuva rikkivety (H2S) on eliöille myrkyllinen<br />
jo erittäin pieninä pitoisuuksina ja sitä kerääntyy pohjanläheisiin vesikerroksiin.<br />
Edellä kuvattu sulfaatin dissimilatorinen pelkistyminen on kuitenkin<br />
riippuvainen alusveden lämpötilasta, eli pelkistyminen on hitaampaa alhaisissa<br />
lämpötiloissa. Ennen sulfaatin pelkistymistä suuri osa ferriraudasta<br />
(Fe 3+ ) pelkistyy ferroraudaksi (Fe 2+ ), joka reagoi liuenneiden sulfidien<br />
kanssa hapettomissa olosuhteissa ferrosulfidiksi (FeS, FeS2).<br />
Sulfaatin pelkistyminen voi näin aiheuttaa myös pohjasedimentin raudan<br />
kierron tyrehtymisen, mikä kytkee sulfaattikuormituksen vesien fosforipitoisuuteen<br />
ja rehevöitymiseen. Normaalissa raudan kierrossa pohjasedimenttiin<br />
kertynyt ferrirauta pelkistyy hapettomissa pelkistävissä olosuhteissa ferroraudaksi,<br />
joka liukenee alusveteen. Pelkistymisen yhteydessä sedimentistä<br />
vapautuu myös ferrirautaan sitoutunutta fosfaattifosforia. Normaaliolosuhteissa<br />
liuennut ferrorauta hapettuu takaisin kolmenarvoiseksi ferriraudaksi<br />
päätyessään ylempiin hapellisiin vesikerroksiin sitoen samalla<br />
liuenneen fosfaatin takaisin liukenemattomaan muotoon. Sulfaatin pelkistyessä<br />
tämä kierto kuitenkin häiriintyy ferroraudan sitoutuessa sulfidin<br />
41
kanssa hapettomissa olosuhteissa veteen liukenemattomaksi ferrosulfidiksi.<br />
Tällöin vedessä ei ole enää tarpeeksi rautaa, joka voi sitoa liuenneen<br />
fosfaattifosforin takaisin liukenemattomaan muotoon ja fosforin sisäinen<br />
kuormitus kasvaa.<br />
On kuitenkin otettava huomioon, että korkea alusveden sulfaattipitoisuus ei<br />
suoraan johda sisäisen fosforikuormituksen kasvuun. Sisäisen kuormituksen<br />
kasvu on riippuvainen myös sedimentin muista metalleista. Mikäli sedimentin<br />
fosfori on pääosin sitoutunut alumiinin oksideihin, ei ferrosulfidin<br />
muodostuminen aiheuta merkittävää rehevöitymisriskin kasvua.<br />
Kerrostuneiden lähijärvien alusveden happitilanteen paraneminen ja hapetus-pelkistys-olosuhteiden<br />
muuttuminen hapettaviin olosuhteisiin voi<br />
aiheuttaa sedimenttiin sitoutuneen ferrosulfidin hapettumisen. Tällöin sulfidi<br />
hapettuu rikin oksidien kautta lopulta rikkihapoksi, aiheuttaen alusveden<br />
pH:n alenemisen. Vastaavasti ferrorauta hapettuu ferriraudaksi, joka hydrolysoituessaan<br />
eli reagoidessaan veden kanssa happamoittaa myös alusvettä.<br />
Hapan vesi liuottaa myös metalleja sedimentistä, lisäten niiden pitoisuuksia<br />
alusvedessä.<br />
Sulfaatin epäsuorista vaikutuksissa on kuitenkin muistettava, että ne tulevat<br />
näkyviin kaivosalueen alapuolisissa vesissä aina viiveellä. Lisäksi on<br />
huomioitava, että lisävesien johtamisella ei niinkään ole vaikutusta jo kerrostuneissa<br />
lähijärvissä tapahtuviin sulfaatin pelkistysreaktioihin, vaan johtamisen<br />
vaikutuksesta mahdollisesti kerrostuvissa vesissä tapahtuviin<br />
reaktioihin, kuten Kolmisopessa pohjoisessa ja Laakajärven pohjoisosassa<br />
etelässä. Pysyvästi kerrostuneissa lähijärvissä edellä kuvatut reaktiot ovat<br />
mahdollisia ilman lisävesien johtamistakin.<br />
Virtaamat ja metallien kulkeutuminen<br />
Kaivosalueelle on varastoitu vesiä hakijan ilmoitukseen mukaan noin<br />
3,8 milj. m 3 . Kainuun ELY-keskus on antanut luvan juoksuttaa ylimääräisiä<br />
vesiä molempiin purkusuuntiin 900 000 m 3 kesäkuun loppuun mennessä.<br />
”Varastoon” jää tällöin vielä 2 milj. m 3 vesiä, jonka juoksuttamiselle Talvivaara<br />
on hakenut lupaa AVI:lta. Hakemuksen mukaan juoksutus jakautuu<br />
suurin piirtein tasan purkusuuntien kesken, joten molempiin purkusuuntiin<br />
juoksutetaan vesiä noin 1 milj. m 3 . Mikäli Talvivaaralle myönnetään lupa lisävesien<br />
juoksuttamiseen, tarkoittaa se mallilaskelman pohjana olevan vesimäärän<br />
juoksuttamista, mutta juoksutusten ajoittumisen siirtymistä<br />
eteenpäin. Juoksutusteho riippuu osittain myös vesien käsittelyn tehokkuudesta<br />
ja käsittelykapasiteettista.<br />
Talvivaaran mukaan kipsisakka-altaan vuodon yhteydessä pohjoiseen<br />
suuntaan kulkeutuneen vuodon virtaama oli alkuvaiheessa noin<br />
1 000 m 3 /h, ja vuotovirtausta saatiin hillittyä takaisinpumppauksella. Pohjoisen<br />
suuntaan virrannut vuoto kulkeutui noin vuorokauden ajan kipsisakka-altaan<br />
vieressä kulkevan rautatien länsipuolta pitkin Viitapuroon, josta<br />
edelleen Salmisen pohjoispäähän ja siitä edelleen Oulujoen vesistöreittiä<br />
eteenpäin. Vuotovesimäärä pohjoiseen oli arviolta noin yhteensä noin<br />
20 000 m 3 . Etelän suuntaan kulkeutuneen vuodon virtaama vaihteli alkuvaiheessa<br />
välillä 5 000–10 000 m 3 /h. Myöhemmässä vaiheessa, kun vuodon<br />
tukkiminen alkoi vaikuttaa, virtaama vaihteli huomattavasti siten, että<br />
välillä virtaama lähes tyrehtyi, kunnes alkoi jälleen uudelleen virtaamalla<br />
3 000 m 3 /h–10 000 m 3 /h. Etelän suunnassa valtaosa vuodosta saatiin varastoitua<br />
jälkikäsittelyalueelle, mutta noin 216 500 m 3 jouduttiin juoksuttamaan<br />
vesistöön 4.11.–12.11.2012. välisenä aikana ennen Kortelammen<br />
padon valmistumista.<br />
42
Vuodon aikana kaivosalueen turva-altaisiin ja kaivosalueen alapuolisiin vesiin<br />
kulkeutui näin ollen suuri määrä happamia metallipitoisia valumavesiä.<br />
Vesien happamuuden neutraloimiseksi ja metallien saostamiseksi jälkikäsittely-yksiköihin<br />
ja alapuolisiin vesiin syötettiin kalkkia. Kaivosalueen<br />
vesien neutraloinnissa käytettiin myös lipeää. Lipeän tai kalkkipohjaisten<br />
tuotteiden käyttö valumavesien neutraloinnissa mahdollistaa metallien saostumisen<br />
hydroksidina.<br />
Eri metallit saostuvat eri pH-alueella. Esimerkiksi alumiini saostuu hydroksidina<br />
osin jo lievästi happamissa olosuhteissa ja vastaavasti mangaani<br />
vasta voimakkaan emäksisissä olosuhteissa (pH ≥ 10). Korkean sulfaattipitoisuuden<br />
vesiä kalkittaessa saostuu myös kipsiä (CaSO4 ∙ 2H2O). Kipsin<br />
saostuminen on riippuvainen kipsin vesiliukoisuudesta kyseisissä olosuhteissa.<br />
Lipeän käytön seurauksesta nousseen natriumpitoisuuden on havaittu<br />
myös heikentävän kipsin muodostusta. Kaivosalueen alapuolisissa<br />
vesissä vuotovesien metallit ovat kuitenkin saostuneet todennäköisimmin<br />
hydroksidina neutraloinnissa muodostuneen kipsisakan mukana.<br />
Kyseisen sakan ominaispaino on alhainen, mikä mahdollistaa saostuman<br />
mahdollisen resuspendoitumisen hydraulisen kuorman kasvaessa alhaisissakin<br />
virtausnopeuksissa. Vuodon aikana sakkaa onkin kulkeutunut kaivosalueen<br />
alapuoliseen vesistöön, missä se talven pienten virtaamien aikaan<br />
on todennäköisimmin laskeutunut suvantojen, lampien ja järvien pohjaan.<br />
Humuspitoisissa joki- ja järvivesissä osa metalleista, kuten alumiini ja<br />
ferrirauta (Fe 3+ ) ovat voineet saostua myös liukoisen ja partikkelimaisen<br />
orgaanisen aineen mukana. Helmikuussa 2012 purkuvesistä otetuissa<br />
pohjasedimenttinäytteissä Salmisen ja Kalliojärven syvänteissä ei havaittu<br />
merkittäviä viitteitä kipsisakkakerrostumista. Alustavien tietojen mukaan<br />
sedimentin pinnassa todettiin noin 2 cm kerros vaaleanruskeaa vetistä sedimenttiä<br />
ja sen alapuolella tummaa, ruskeaa sedimenttiä. Ylä-<br />
Lumijärvessä harmaanvihertävää löyhää sedimenttiä esiintyi enimmillään<br />
noin 20 cm järven yläosalla Mourunpuron edustalla. Lumijoen alaosan suvantopaikalla<br />
vesisyvyys oli 3 metriä ja pohjalla oli pääasiassa puiden lehtiä<br />
ja vähäisessä määrin sedimenttiä eli ei merkittäviä viitteitä kipsisakasta.<br />
Kivijärven eteläosalla sedimentin pinnassa oli hyvin ohut kerros (n. 1 mm)<br />
vaaleampaa löyhää sedimenttiä ja sen alla tummanruskeaa sedimenttiä.<br />
Lisäjuoksutukset on tarkoitus toteuttaa etelän suuntaan niin, että Kortelammelta<br />
juoksutettavat vedet johdetaan joko Ylä-Lumijärven eteläpäähän,<br />
jonne uoma on kaivettu tai sen ohi Lumijokeen siten että ohitusuoma liittyy<br />
Lumijokeen ensimmäisessä virtapaikassa. Joka tapauksessa vedet saadaan<br />
vietyä lähelle Lumijoen lähtöuomaa. Ylä-Lumijärven eteläpäähän,<br />
Lumijoen lähtöuomaan rakennetaan maaliskuun aikana myös pohjapato tai<br />
ponttiseinä, jolla varmistetaan, että järvestä lähtevä vesi poistuu pintavirtauksena.<br />
Myös lumen ja jään sulamisvedet ja muut luontaiset valumavedet<br />
pyritään jatkossa ohjaamaan Ylä-Lumijärven ohi siten, ettei Ylä-Lumijärveen<br />
pääse syntymään merkittävää läpivirtausta.<br />
Kevättalvella ennen tulvia vesistön luontaiset virtaamat ovat hyvin pieniä,<br />
luokaa 30–40 l/s. Kevättulvan aikaiset huippuvirtaamat olivat laskennassa<br />
luokkaa 3,5 m 3 /s. Samaan aikaan luonnonvirtaamien kanssa vesiä purkautuu<br />
ELY:n myöntämän luvan nojalla maksimissaan teholla 1 500 m 3 /h eli<br />
noin 0,42 m 3 /s. Tämä merkitsee sitä, että kevättalven alivirtaamatilanteessa<br />
virtaamat kasvavat tasolta 30–40 l/s tasolle 450 l/s eli ne yli kymmenkertaistuvat.<br />
Ylijäämävesien juoksutusten vuoksi tulvatilanteessa virtaamat<br />
kasvat tasolta 3,5 m 3 /s tasolle 3,9 m 3 /s. Vastaava virtaaman kasvu tapahtuu<br />
alempana vesistössä, mutta sen suhteellinen osuus pienenee virtaamien<br />
kasvaessa.<br />
43
Ylä-Lumijärven ohittaminen estää järven pohjaan sedimentoituneen metalleja<br />
sisältävän sakan kulkeutumisen alapuoliseen vesistöön. Saostumia on<br />
voinut kertyä myös Lumijoen suvantokohtiin, mutta määrät ovat arvion mukaan<br />
alhaisia Ylä-Lumijärveen verrattuna eikä niitä juurikaan todettu Lumijoen<br />
alaosalta helmikuussa otetussa sedimenttinäytteessä. Myös Kivijärven<br />
näytteissä sedimentti vaikutti normaalilta tummanruskealta sedimentiltä.<br />
On ilmeistä, että kevättulvien aikana pohjalle laskeutunut sakka kulkeutuu<br />
osittain alavirtaan, mutta määrät jäänevät vähäisiksi Ylä-Lumijärven ohittamisesta<br />
johtuen. Kun alavirtaan siirryttäessä pH laskee normaalitasolle,<br />
on ilmeistä että ainakin osa sakan sisältämistä metalleista liukenee myös<br />
uudelleen vesifaasiin. Mahdollisen Talvivaaran hakeman ”lisäjuoksutusluvan”<br />
mukaisilla juoksutuksilla ei kuitenkaan arvioida olevan olennaista vaikutusta<br />
metallien leviämiseen, koska virtausnopeuksien maksimit eivät<br />
muutu jo luvan saaneeseen juoksutustilanteeseen nähden, vaan luonnonvirtaamien<br />
päälle tulee vastaava vesimäärä, enintään 1500 m 3 /h.<br />
Arvio lisäjuoksutusten vaikutuksesta vesistön ekolog isen tilaan<br />
Kasviplankton<br />
Kasviplanktonyhteisön nykytila<br />
Talvivaaran alapuolisten järvien kasviplanktonyhteisöjä on tutkittu vuosina<br />
2008, 2010 ja 2012 (Pöyry Environment Oy 2009, Pöyry Finland Oy 2011<br />
ja 2012). Vuosien 2010 ja 2012 kasviplanktontutkimusten aikaan Kalliojärven,<br />
Kolmisopen ja Kivijärven kasviplanktonlajisto oli huomattavan erilainen<br />
verrattuna vuoteen 2008, jolloin kaivosvesien vaikutus oli vielä melko<br />
vähäinen. Kesällä 2012 Kivijärven biomassamäärät olivat huomattavasti<br />
pienempiä kuin vuosina 2008 ja 2010 eli kasviplanktonin kasvu oli vähentynyt<br />
selvästi. Kalliojärvessä ja Kolmisopessa biomassan määrä oli jo<br />
vuonna 2010 selkeästi pienempi kuin vuonna 2008, ja kesällä 2012 tilanne<br />
jatkui vuoden 2010 kaltaisena. Jormasjärven kasviplanktonlajistossa ei ollut<br />
tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien 2008, 2010 ja 2012 välillä.<br />
Kasviplanktontutkimusten tulosten perusteella Talvivaaran kaivoksen<br />
kuormituksella oli vuosien 2010 ja 2012 aikana merkittävä huonontava vaikutus<br />
Kalliojärven, Kolmisopen ja Kivijärven tilaan. Kalliojärven tila ei ollut<br />
kesällä 2012 oleellisesti parantunut vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna.<br />
Kolmisopen tila oli vuosina 2010 ja 2012 selkeästi vuoden 2008 luonnontilasta<br />
poikkeava. Kivijärvi oli kesällä 2012 mahdollisesti paremmassa tilassa<br />
kuin vuonna 2010. Kesällä 2012 kaivosvesillä ei ollut merkittävää vaikutusta<br />
Jormasjärven ja Laakajärven kasviplanktonyhteisöjen tilaan.<br />
Arvio tilan kehityksestä<br />
Seuraavassa esitetty arvio kasviplanktonyhteisöjen tilan kehityksestä perustuu<br />
vuosina 2008, 2010 ja 2012 tehdyissä tutkimuksissa saatuihin tietoihin<br />
Talvivaaran alapuolisissa järvissä tapahtuneesta kehityksestä. Lisäksi<br />
arviossa on käytetty hyväksi edellä esitettyjä vedenlaatu- ja kuormitustietoja<br />
ja arviota ylimääräisten vesien kulkeutumisen vaikutuksista veden<br />
fysikaalis-kemialliseen laatuun. Arviota koostettaessa on lisäksi käytetty<br />
hyväksi tutkimusartikkeleista ja kokoomaraporteista (Silva & Davies<br />
1999, Silva ym. 2000, Singleton 2000, Bernhard & Palmer 2011, Cañedo-<br />
Argüelles ym. 2013) saatuja tietoja sulfaattikuormituksen vaikutuksesta<br />
eliöyhteisöihin.<br />
44
Vuonna 2008 Kalliojärvi, Kolmisoppi, Jormasjärvi ja Kivijärvi olivat kasviplanktontutkimuksen<br />
perusteella tyypillisiä humusjärviä, joissa esiintyi<br />
tummavetisille, lievästi happamille ja vähäsuolaisille suomalaisille vesille<br />
tyypillinen kasviplanktonyhteisö. Talvivaaran kaivoksen kuormitus vesistöihin<br />
alkoi vesistötarkkailutietojen mukaan näkyä kohonneina sulfaatti- ja<br />
mangaanipitoisuuksina vuoden 2010 alussa. Lisäksi järvien pH-taso oli<br />
aiempaa alhaisempi ja vesistöihin kohdistui metallikuormitusta. Kaivoksen<br />
kuormituksen vaikutus kasviplanktonyhteisöjen tilaan oli nopea, sillä jo kesällä<br />
2010 otetuissa näytteissä Kalliojärven, Kolmisopen ja Kivijärven yhteisöjen<br />
biomassamäärä oli vähentynyt selvästi ja lajisto oli yksipuolistunut.<br />
Vuonna 2012 tilanne edellä mainituissa kolmessa järvessä oli lähes sama<br />
kuin vuonna 2010. Jormasjärvessä kuormituksen vaikutuksia ei vuosina<br />
2010 ja 2012 ollut havaittavissa. Laakajärven kasviplanktonia tutkittiin ensimmäisen<br />
kerran kesällä 2012, eikä merkittäviä kuormitusvaikutuksia ollut<br />
havaittavissa yhden vuoden tutkimusaineistossa.<br />
Tutkimustiedon perusteella sulfaattikuormitus aiheuttaa leville samankaltaisia<br />
vaikutuksia kuin metallikuormitus. Suolapitoisuuden äkillinen ja huomattavan<br />
suuri muutos vaurioittaa leväsolun sisäisen suolatasapainon ja<br />
ioninvaihdon säätelyä ja voi aiheuttaa solun vaurioitumisen tai kuoleman.<br />
Yhteisötasolla sulfaattikuormitus vähentää lajiston diversiteettiä, kun suolapitoisuuden<br />
muutoksia huonosti sietävät lajit karsiutuvat yhteisöstä. Tällöin<br />
muutosta paremmin sietävät lajit saavat usein kilpailuedun, ja näiden<br />
lajien suhteellinen osuus lisääntyy. Diversiteetin vähentyminen voi periaatteessa<br />
altistaa yhteisön myös vieraslajien lisääntymiselle, mikäli niitä kulkeutuu<br />
kyseiseen vesistöön. Diversiteetin vähentyminen heikentää eliöyhteisöjen<br />
ekologista joustokykyä, ja kasviplanktonyhteisön muutos altistaa<br />
myös ravintoverkon seuraavat tasot (eläinplankton, pohjaeläimet, kalat)<br />
muutokselle, jos esimerkiksi ravintona käytetyt kasviplanktonlajit vähentyvät<br />
nopeasti. Yhteisöjen tasolla kuormituksen vaikutukset ovat kuitenkin<br />
hyvin monimutkaisia ja vaikeasti ennustettavia. Muutosten toteaminen<br />
edellyttää usean vuoden seurantaa.<br />
Sulfaattikuormituksen akuutista toksisuudesta leville ei ole kovin paljon tietoa<br />
saatavilla. Lisäksi toksisuuteen vaikuttavat monet vesistön fysikaaliset<br />
ja kemialliset ominaisuudet, ja jokaisella levälajilla toksisuuden sietokyky<br />
vaihtelee. Vaikutus riippuu osaltaan myös siitä, esiintyvätkö sulfaattipitoisuudet<br />
levien kasvukaudella touko-lokakuussa vai sen ulkopuolella. On<br />
esitetty, että 1 000–2 000 mg/l suolapitoisuus on monille leville sietokyvyn<br />
raja (Brock 1985). Laboratoriotutkimuksissa esimerkiksi Selenastrum capricornatum<br />
-viherlevän sulfaattikuormituksen LOEC-pitoisuus (pienin havaittavan<br />
vaikutuksen aiheuttava pitoisuus) on vaihdellut 1 111 milligrammasta<br />
litrassa 3 650 milligrammaan litrassa (jälkimmäisen arvon osalta sulfaatti<br />
lisätty natriumsulfaattina Na2SO4). Sulfaattikuormituksen IC50pitoisuudet<br />
(pitoisuus, joka estää 50 prosenttisesti annetun parametrin)<br />
kasvun osalta olivat samoissa tutkimuksissa 1 868 milligrammasta litrassa<br />
3 359 milligrammaan litrassa.<br />
Keväällä 2013 laskettavien ylimääräisten vesien vaikutus tulee todennäköisesti<br />
esiin jo seuraavan kesänä lähimmissä järvissä. Juoksutettavat vedet<br />
sisältävät arvion mukaan runsaasti sulfaattia, mutta metallipitoisuuksien<br />
ei pitäisi nousta merkittävästi. On todennäköistä, että juoksutusten<br />
vaikutukset Talvivaaran alapuolisissa järvissä tulevat olemaan samankaltaisia<br />
kuin vaikutukset, joita havaittiin vuosina 2010 ja 2012 Kalliojärvessä,<br />
Kolmisopessa ja Kivijärvessä. Aiempien tarkkailutulosten perusteella on<br />
odotettavissa ainakin kasviplanktonin biomassamäärien pienentymistä, lajiston<br />
diversiteetin vähentymistä ja vaurioituneiden leväsolujen esiintymistä.<br />
Koska myös Laakajärven pohjoisosaan ja Jormasjärven eteläosaan tulee<br />
arvion mukaan kohdistumaan enemmän sulfaattikuormitusta kuin aikai-<br />
45
Jokien piilevät<br />
semmin, on todennäköistä, että myös näissä järvissä tullaan havaitsemaan<br />
edellä kuvattuja vaikutuksia.<br />
Kipsisakka-altaan vuodon takia kaivoksen alapuolisissa vesissä on kipsi- ja<br />
hydroksidisakkaa. Koska sakka on löyhää ja sen ominaispaino on lähellä<br />
veden ominaispainoa, se todennäköisesti kulkeutuu ainakin osittain kevättulvan<br />
aikana alapuolisiin vesistöihin. Ylä-Lumijärven ohittaminen pienentää<br />
kuitenkin merkittävästi riskiä metallipitoisen sakan huuhtoutumiselle.<br />
Kun pH-taso alavirtaan siirryttäessä laskee normaalitasolle, ainakin osa<br />
sakan metalleista vapautuu uudelleen vesifaasiin. Tästä johtuen Talvivaaran<br />
alapuolisten vesien kasviplanktonyhteisöt voivat kesällä 2013 tai myöhemmin<br />
kärsiä myös metallikuormituksesta, jonka esiintyminen ei riipu ylimääräisten<br />
vesien johtamisesta vesistöihin vaan ensisijaisesti aikaisemmasta<br />
kuormituksesta. Metallien vaikutukset saattavat aiheuttaa samankaltaisia<br />
muutoksia yhteisöissä kuin vuosina 2010 ja 2012 on jo havaittu.<br />
Piileväyhteisöjen nykytila<br />
Talvivaaran alapuolisten Kalliojoen, Tuhkajoen ja Lumijoen piileväyhteisöjen<br />
tilaa on tutkittu vuosina 2008 ja 2010 (Pöyry Environment Oy 2009 ja<br />
Pöyry Finland 2011). Vuosina 2008 ja 2010 Kalliojoen piileväyhteisöissä ei<br />
ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia. Tuhkajoen rehevyys oli vuonna<br />
2010 hieman korkeampi kuin vuonna 2008, mutta muita merkittäviä muutoksia<br />
ei ollut havaittavissa. Lumijoessa piileväyhteisön lajisto oli vuonna<br />
2010 hyvin erilainen kuin vuonna 2008. Vuonna 2010 yhteisössä esiintyi<br />
runsaasti korkeita sulfaattipitoisuuksia suosivaa Diatoma moniliformis -<br />
levää, jonka esiintyminen viittaa suolapitoisuuksien ja siten sähkönjohtavuusarvojen<br />
nousuun. Lumijoessa vuonna 2008 runsaina esiintyneiden,<br />
happamille humusvesille tyypillisten Eunotia-suvun levien esiintyminen oli<br />
huomattavasti vähäisempää vuonna 2010 kuin edellisen tutkimuksen aikaan.<br />
Arvio tilan kehityksestä<br />
Seuraavassa esitetty arvio piileväyhteisöjen tilan kehityksestä perustuu<br />
vuosina 2008 ja 2010 tehdyissä tutkimuksissa saatuihin tietoihin Talvivaaran<br />
alapuolisissa joissa tapahtuneesta kehityksestä. Lisäksi arviossa on<br />
käytetty kappaleissa 2–4 esitettyjä vedenlaatu- ja kuormitustietoja sekä arviota<br />
ylimääräisten vesien kulkeutumisen vaikutuksista veden fysikaaliskemialliseen<br />
laatuun. Arviota koostettaessa on lisäksi käytetty hyväksi tutkimusartikkeleista<br />
ja kokoomaraporteista (Silva & Davies 1999, Silva ym.<br />
2000, Singleton 2000, Bernhard & Palmer 2011, Cañedo-Argüelles ym.<br />
2013) saatuja tietoja sulfaattikuormituksen vaikutuksesta eliöyhteisöihin.<br />
Pohjoisessa Oulujoen vesistöalueella Kalliojoen ja Tuhkajoen tila oli vuonna<br />
2010 pitkälti samankaltainen kuin vuonna 2008. Etelässä Lumijoen tila<br />
oli sen sijaan muuttunut merkittävästi vuonna 2010 vuoden 2008 tilaan<br />
nähden. Lumijoen tilasta voidaan saada epäsuorasti tietoa Kivijärven vuoden<br />
2012 kasviplanktontutkimuksen kautta. Kivijärvessä esiintyi yhdellä<br />
näytteenottokerralla melko runsaasti Diatoma moniliformis -levää, jota oli<br />
tavattu jo vuonna 2010 Lumijoessa. Koska kaivoksen vedet kulkevat Lumijoen<br />
kautta Kivijärveen, on todennäköistä, että D. moniliformis -levää esiintyi<br />
joessa myös kesällä 2012.<br />
Marraskuussa 2012 sattuneen kipsisakka-altaan vuodon vaikutukset Kalliojoen,<br />
Tuhkajoen ja Lumijoen tilaan eivät ole vielä tiedossa. Suomen ympäristökeskuksen<br />
19.11.2012 julkaiseman tiedotteen ja siihen liittyvän kartan<br />
mukaan Lumijoki oli vuodon aikana runsaasti kuormittunutta aluetta,<br />
46
Pohjaeläimet<br />
jossa haitat olivat suuria. Kalliojoki oli kuormittunut alue, jossa haitat olivat<br />
mahdollisia. Tuhkajoki ei ollut kuormittunut, eikä siihen kohdistunut haittoja<br />
tiedotteen julkaisemisen aikaan. Suomen ympäristökeskus oli lisäksi jo<br />
13.11.2012 tiedottanut, että Lumijoessa metallipitoisuudet olivat eliöille haitallisella<br />
tasolla. Lumijoen ja mahdollisesti myös Kalliojoen piileväyhteisöt<br />
ovat siten todennäköisesti kärsineet vaurioita kipsisakka-altaan vuodon yhteydessä.<br />
Haitan laajuutta tai kestoa ei tässä vaiheessa ole mahdollista<br />
vielä arvioida.<br />
Talvivaaran kaivokselta keväällä 2013 juoksutettavat ylimääräiset vedet sisältävät<br />
arvion mukaan runsaasti sulfaattia, mutta metallipitoisuuksien ei<br />
pitäisi nousta merkittävästi. Sulfaattikuormituksen aiheuttamia vaikutuksia<br />
leväyhteisöille on käyty läpi kasviplanktonyhteisöjä käsittelevässä luvussa<br />
ja samantyyppiset vaikutukset koskevat myös piileviä. Epiliittisillä levillä on<br />
todettu myös fotosynteesin häiriintyvän sulfaattikuormituksen seurauksena,<br />
mikä vaikuttaa levien biomassan määrään. On myös havaintoja siitä, että<br />
lievä suolapitoisuuden lisääntyminen vaikuttaa suotuisasti levien kasvuun<br />
(Silva & Davies 1999). Suuret suolamäärät kuitenkin vähentävät kasvua ja<br />
yhteisön diversiteettiä, ja luonnostaankin suolapitoisissa virtavesissä<br />
eliöyhteisöt ovat yleensä köyhiä.<br />
Ylimääräisten vesien juoksutukset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan<br />
ainakin Lumijoen, Kalliojoen ja Tuhkajoen piileväyhteisöihin. Vaikutukset<br />
ovat todennäköisesti samankaltaisia kuin ne muutokset, joita on Lumijoessa<br />
jo havaittu. Korkeita sulfaatti- ja suolapitoisuuksia suosivat levät (esim.<br />
Diatoma-suku) saattavat lisääntyä huomattavasti, ja lajisto muuttuu yksipuolisemmaksi.<br />
Lisäksi on mahdollista, että vastaavia vaikutuksia tulee<br />
esiintymään myös esimerkiksi Kivijoessa. Kivijoki ei ole kuulunut tarkkailun<br />
piiriin vuosina 2008 ja 2010.<br />
Järvet<br />
Talvivaaran kaivoksen vaikutusalueen järvien syvänteiden pohjaeläinyhteisöjä<br />
on tutkittu vuosina 2008 (Pöyry Environment Oy 2009), 2010 (Pöyry<br />
Finland Oy 2011) sekä 2012 (Pöyry Finland Oy 2012). Selvityksissä järvien<br />
ekologisessa tilaluokittelussa käytettiin syvänteiden surviaissääskitoukkien<br />
esiintymiseen perustuvan pohjanlaatuindeksin (BQI, Benthic Quality Index;<br />
Wiederholm 1980) ekologisia laatusuhdearvoja (ELS, Vuori ym. 2010).<br />
Ennen kaivotoiminnan varsinaista aloittamista ja jätevesien johtamista vesistöön<br />
vuonna 2008 Kalliojärvi oli BQI ELS -arvon perusteella erinomaisessa<br />
ekologisessa tilassa, kun vuosina 2010 ja 2012 Kalliojärvi luokittui<br />
BQI ELS -arvojen perusteella huonoon ekologiseen tilaluokkaan. Kalliojärven<br />
syvänteiden pohjaeläinyhteisö on kärsinyt kuormituksesta, sillä järven<br />
vesikemiassa ja pohjaeläinlajistossa on tapahtunut viime vuosina muutoksia.<br />
Esimerkiksi vuonna 2010 mangaanipitoisuudet ylittivät Kalliojärvessä<br />
vesieliöstölle haitallisena pidettävän tason. Vuoden 2012 kesällä Kalliojärven<br />
vedessä oli runsaasti happea kuluttavaa ainesta. Pohjanläheinen vesikerros<br />
oli hapeton ja vedessä oli runsaasti kiintoainesta ja ravinteita. Lisäksi<br />
pohjanläheisessä vesikerroksessa oli runsaasti sulfaattia. Kalliojärven<br />
rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat korkeita, ja myös natriumia esiintyi<br />
runsaasti. Vuonna 2012 havaitut rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittivät selvästi<br />
vesieliöstölle haitallisena pidettävät tasot. Kalliojärven syvänteiden<br />
pohjaeläintiheys on laskenut selvästi vuodesta 2008. Vuonna 2012 Kalliojärven<br />
syvännenäytteenottoalueelta havaittiin enää yhden pohjaeläinlajin<br />
yksilöitä.<br />
BQI ELS -arvolla mitattuna Kolmisopen ekologinen tila on huonontunut<br />
hieman vuosien 2008 ja 2010 erinomaisesta tilaluokasta hyvään tilaluok-<br />
47
kaan vuonna 2012. Kolmisopen vuoden 2012 BQI ELS -arvo oli kuitenkin<br />
hyvin lähellä erinomaisen tilaluokan rajaa. BQ -indeksiin perustuvien ekologisten<br />
laatusuhteiden perusteella Jormasjärven kahden vakiotutkimusalueen<br />
ekologinen tila oli parantunut. Myös Jormasjärven vuoden 2012 uusi<br />
tutkimusalue luokittuu BQI ELS -arvon perusteella vuonna 2012 erinomaiseen<br />
ekologiseen tilaluokkaan. Sekä Kolmisopen että Jormasjärven<br />
vakiotutkimusalueilta havaitut keskimääräiset pohjaeläinyhteisöjen yksilötiheydet<br />
olivat kuitenkin vuonna 2012 selvästi pienempiä kuin esimerkiksi<br />
vuonna 2008, jolloin kaivoksen toiminta ei ollut vielä täysin käynnistynyt.<br />
Kivijärven vakiotutkimusalueen ekologinen tilaluokka oli ennen kaivotoiminnan<br />
jätevesien johtamista vesistöön vuonna 2008 BQI ELS -arvon perusteella<br />
erinomainen, kun vuonna 2010 alue luokittui samalla mittarilla<br />
huonoon ekologiseen tilaluokkaan. Vuoden 2012 Kivijärven tutkimusalueen<br />
matalan näytteenottosyvyyden takia regressiomalli antaa BQI:n vertailuarvoksi<br />
negatiivisen arvon. Kivijärvi kuuluu matalat humuspitoiset järvet -<br />
tyyppiin (Mhr) keskisyvyyden ollessa noin 2,2 metriä. Keskisyvyydeltään alle<br />
kolmen metrin järviä ei tulisi enää luokitella syvänteiden pohjaeläimistön<br />
perusteella. Vaikka BQI -tuloksia ei välttämättä ole mielekästä käyttää Kivijärven<br />
mataluuden takia ekologisessa tila-arvioinnissa, järven syvänteiden<br />
pohjaeläinyhteisö on kärsinyt kuormituksesta, sillä Kivijärven vesikemiassa<br />
ja pohjaeläinkoostumuksessa ja -lajistossa on tapahtunut viime vuosina<br />
muutoksia. Kivijärven pohjanläheinen vesikerros oli kesällä 2012 hapeton.<br />
Kivijärven vakiosyvännetutkimusalueelta havaittiinkin vuonna 2012 runsaasti<br />
niukkoihin happiolosuhteisiin sopeutunutta Chironomus anthracinus<br />
-surviaissääskilajia. Vuonna 2012 Kivijärven hapettomassa vesikerroksessa<br />
ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat normaaliarvoja korkeampia. Pohjanläheinen<br />
vesikerros sisälsi myös runsaasti sulfaattia. Kivijärven rauta-,<br />
mangaani- ja natriumpitoisuudet olivat korkeita ja myös nikkeli- ja sinkkipitoisuudet<br />
olivat normaaliarvoja korkeampia. Vuonna 2012 Kivijärven pohjanläheisen<br />
vesikerroksen rauta-, nikkeli- ja mangaanipitoisuudet ylittivät<br />
selvästi vesieliöstölle haitallisena pidettävän tason. Vuosina 2010 ja 2012<br />
Kivijärven vakiotutkimusalueelta havaittiinkin vähemmän pohjaeläinlajeja<br />
kuin vuonna 2008, jolloin kaivoksen toiminta ei ollut vielä täysin käynnistynyt.<br />
Vuoden 2012 pohjaeläimistöselvityksessä syvänteiden pohjaeläinnäytteitä<br />
otettiin Laakajärven kolmelta uudelta tutkimusalueelta. Kahdelta Laakajärven<br />
tutkimusalueelta ei havaittu yhtään indikaattorilajia, joten indikaattorilajien<br />
puuttuminen johtaa BQ -indeksin arvoon nolla ilmentäen pahoin heikentynyttä<br />
syvänteen tilaa. Indeksilajien puuttuminen voi kuitenkin johtua<br />
myös sattumasta. Tämän vuoksi indeksilajittomien syvänteiden tilaa ei ole<br />
syytä arvioida BQI:n perusteella (ks. Aroviita ym. 2012). Kolmas Laakajärven<br />
tutkimusalue oli vuonna 2012 havaitun BQI ELS -arvon perusteella<br />
välttävässä ekologisessa tilaluokassa. Laakajärveltä ei ole saatavissa aiempia<br />
syvänteiden pohjaeläinaineistoja (esim. POHJE -rekisteri 2012), joten<br />
Laakajärven pohjaeläinyhteisöjen mahdollisia muutoksia tai itse järven<br />
ekologisen tilan kehityskulkua ei ole tässä yhteydessä mahdollista arvioida.<br />
Laakajärven ekologista tilaa ei ole määritetty ympäristöhallinnon toimesta,<br />
mutta vedenlaatuaineistoon perustuvan ympäristöhallinnon asiantuntijaarvion<br />
mukaan Laakajärvi on hyvässä ekologisessa tilassa (OIVA -<br />
tietojärjestelmä 2012). Siten vuoden 2012 pohjaeläinanalyysien tulokset<br />
ovat ristiriidassa Laakajärven nykyisen ekologisen tilaluokitteluarvion kanssa.<br />
Virtavedet<br />
Talvivaaran kaivoksen lähivaikutusalueen virtavesien pohjaeläinyhteisöjä<br />
on tutkittu Lumi-, Kallio- ja Tuhkajoen vakioseuranta-alueilla vuosina 2008<br />
ja 2010. Samoilta tutkimusalueilta on olemassa myös vielä käsittelemätön-<br />
48
tä pohjaeläinaineistoa vuodelta 2012 (SYKE, julkaisematon aineisto). Vuoden<br />
2012 virtavesien pohjaeläinaineisto on kerätty ennen vuoden 2012<br />
kipsisakka-allasvuotoa. Virtavesien tutkimuskohteiden vuosien 2008 ja<br />
2010 ekologista tilaa arvioitiin kolmella (TT, T-EPT & PMA) eri pohjaeläinmittarin<br />
ekologisella laatusuhdearvolla (ELS).<br />
Lumijoen ekologinen tilaluokka oli vuosina 2008 ja 2010 tyyppilajeihin (TT)<br />
ja tyyppikohtaisiin EPT-heimomääriin (T-EPT) perustuvien ELS-arvojen perusteella<br />
hyvä. Lumijoelta vuonna 2008 havaittu EPT-heimomääriin perustutuva<br />
ELS-arvo oli kuitenkin lähellä hyvän ja tyydyttävän luokan rajaa.<br />
Sen sijaan PMA:n ELS-arvojen perusteella Lumijoen pohjaeläinyhteisöjen<br />
koostumuksessa on tapahtunut muutoksia. PMA:n ELS-arvojen perusteella<br />
Lumijoen ekologinen tilaluokka on laskenut erinomaisesta välttäväksi. Kalliojoen<br />
ekologinen tilaluokka on muuttunut huonommaksi kaikkien pohjaeläinmittarien<br />
ELS-arvojen perusteella. Vuonna 2008 tyyppilajeihin ja tyyppikohtaisiin<br />
EPT-heimomääriin perustuvien mittarien perusteella Kalliojoen<br />
ekologinen tilaluokka oli hyvä, kun vuonna 2010 samoilla muuttujilla mitattuna<br />
ekologinen tila oli joko tyydyttävä tai välttävä. Myös PMA:n ELSarvojen<br />
perusteella Kalliojoen pohjaeläinyhteisökoostumuksessa on tapahtunut<br />
muutoksia. PMA:n ELS -arvojen perusteella Kalliojoen ekologinen tilaluokka<br />
on laskenut tyydyttävästä välttäväksi. Kaikkien pohjaeläinmittarien<br />
ELS-arvojen perusteella Tuhkajoen ekologinen tilaluokka oli pysynyt samana<br />
vuosina 2008 ja 2010. Tyyppilajeihin ja PMA:n perustuvien ELSarvojen<br />
perusteella Tuhkajoen ekologinen tilaluokka on erinomainen, kun<br />
tyyppikohtaisen EPT-heimomäärän perusteella Tuhkajoki on hyvässä ekologisessa<br />
tilaluokassa.<br />
Lumi- ja Tuhkajoen pohjaeläinten kokonaislaji- ja EPT-lajimäärät ovat pysyneet<br />
vuosina 2008 ja 2010 joko samana tai lähes samana. Suurin muutos<br />
pohjaeläinten kokonaislaji- ja EPT-lajimäärissä havaittiin Kalliojoella,<br />
jossa pohjaeläinten laji- ja EPT-lajimäärät ovat laskeneet selvästi. EPTlajeja<br />
pidetään yleisesti herkkinä erilaisille ympäristön muutoksille (mm.<br />
Rosenberg & Resh 1993 ja Wallace ym. 1996).<br />
Ylijäämävesien juoksutusten arvioidut vaikutukset<br />
Suunnitellut lisäjuoksutukset lisäävät vesistöjen kuormitusta entisestään,<br />
mikä vaikuttaisi kaivoksen jo aiemmista päästöistä kärsineisiin pohjaeläinyhteisöihin<br />
negatiivisesti. Vuoden 2012 kipsisakka-allasvuoto kuormitti<br />
lähialueen vesiä huomattavasti entisestään. Kipsisakka-allasvuodon vaikutuksia<br />
pohjaeläimistöön ei voida arvioida, sillä alueilta ei ole otettu pohjaeläinnäytteitä<br />
allasvuodon jälkeen. Vuoksen ja Oulujoen suunnalle lisäjuoksutusten<br />
(3,8 milj.m 3 ) aikana päätyvä sulfaattikuormituksen on arvioitu<br />
vastaavan suunnilleen molempien vesistöalueiden vastaanottamia koko<br />
vuoden 2010 aikaisia sulfaattikuormitusmääriä.<br />
Paikoin lähivesistöjen suolapitoisuus ylittää jo tällä hetkellä pohjaeläimistölle<br />
akuuttina pidetyt toksisuuden rajat (ks. Bendow & Merrit 2005, Allan &<br />
Castillo 2007). Pöyry Finland Oy:n (2013) laatiman sulfaattimallinnuksen<br />
perusteella myös suunnitellut ylimääräiset juoksutusvedet ylittäisivät joissain<br />
tapauksissa pohjaeläimistön kannalta toksisen sulfaattipitoisuuden rajat.<br />
Korkean veden suola- ja sulfaattipitoisuuden on todettu vaikuttavan<br />
pohjaeläinyhteisöihin negatiivisesti (Silva & Davies 199, Kefford ym. 2011).<br />
Talvivaaran päästöjen vaikutuksesta lähijärvien syvänteet ovat voimakkaasti<br />
kerrostuneita suolaisuuden suhteen. Tästä johtuen järvissä ei ole<br />
tapahtunut normaalia kevät- ja syystäyskiertoja kaivostoiminnan aloittamisen<br />
jälkeen, mikä näkyy järvien alusvesien hapettomuutena ja pohjaeläimistön<br />
köyhtymisenä. Järvien suolakerrostumisen ohella sulfaatin epäsuorat<br />
vesistövaikutukset tulevat esiin sulfaatin pelkistyessä hapettomissa<br />
49
oloissa. Reaktiossa muodostuva rikkivety on eliöille myrkyllinen jo erittäin<br />
pieninä pitoisuuksina.<br />
Osassa Talvivaaran lähialueen vesistöistä mm. rauta-, nikkeli- ja mangaanipitoisuudet<br />
ovat aiemmin ylittäneet selvästi vesieliöstölle haitallisena<br />
pidettävät tasot. Lisäksi lähivesistöjen pohjaeläinyhteisöt ovat kärsineet<br />
ennestään nopeista pH:n vaihteluista. Lisäjuoksutusvedet tulisivat olemaan<br />
selvästi emäksisiä. Suunnitellut lisäjuoksutukset lisäisivät entisestään jo<br />
erilaisille ympäristökuormituksille altistuneita pohjaeläinyhteisöjen stressitekijöitä.<br />
Oulujoen suunnalla Kolmisopessa ja Jormasjärvessä sekä Vuoksen suunnalla<br />
Laakajärvessä suolaisuudesta johtuvaa varsinaista veden kerrostumisilmiötä<br />
ei ole vielä havaittu, mutta alueilla on havaittu kohenneita sulfaattipitoisuuksia.<br />
Pöyry Finland Oy:n laatiman sulfaattimallinnuksen perusteella<br />
lisäjuoksutusten takia kuormitus voi levitä uusille ja laajemmille alueille,<br />
mikä vaikuttaisi myös näiden alueiden pohjaeläinyhteisöihin haitallisesti.<br />
Kalasto ja kalatalous<br />
Kalliojärven ja Kolmisopen kalasto on lajistollisesti ja myös määrältään hyvin<br />
niukka koostuen lähinnä hauesta, ahvenesta ja särjestä. Kolmisopessa<br />
on jonkin verran myös madetta. Jormasjärven kalasto koostuu pääasiassa<br />
ahvenesta, kuhasta ja hauesta. Näiden lisäksi kalastoon kuuluvat mm. siika,<br />
muikku, made, lahna ja särki. Kivi- ja Laakajärven kalasto on pääasiassa<br />
ahventa, haukea ja särkeä. Laakajärvessä on merkittävästi myös kuhaa,<br />
ja molemmissa järvissä esiintyy vähän myös muikkua ja ainakin Laakajärvessä<br />
myös siikaa. Tuhkajoen koskialueiden kalasto on pääasiassa<br />
taimenta, joka lisääntyy joessa luontaisesti. Napapiirin eteläpuoliset taimenkannat<br />
on luokiteltu uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa erittäin<br />
uhanalaisiksi (EN). Kallio- ja Lumijoen koskikalasto on niukka koostuen<br />
pienin tiheyksin lähinnä ahvenesta ja särjestä.<br />
Vuosien 2008–2012 tarkkailutulosten perusteella kaivoksen jätevesillä ei<br />
ole ollut havaittavaa vaikutusta Tuhkajoen, Jormasjärven tai Kivijärven kalastoon.<br />
Kalliojärvellä on ilmeisesti tapahtunut kalojen karkottumista jätevesien<br />
vuoksi, ja kalastus Kolmisopella on lähes loppunut ranta-asutuksen<br />
häviämisen vuoksi. Kaivostoiminnan vaikutusta ei ole ollut havaittavissa<br />
lähijärvien kalojen metallipitoisuuksissa. Jätevesien vaikutuksesta Salmisen,<br />
Kalliojärven ja Kivijärven vedet ovat kerrostuneet ja alusvedet ovat olleet<br />
hapettomia, mikä on heikentänyt kalojen elinolosuhteista näissä järvissä.<br />
Marraskuussa 2012 sattuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen Talvivaaran<br />
lähivesistä pyydetyissä kaloissa havaittiin Eviran lausunnon<br />
(30.1.2013) mukaan vain vähäisiä kudosmuutoksia kiduksissa. Akuutin kudostuhon<br />
merkkejä, jotka kertovat mm. happaman veden tai raskasmetallien<br />
aiheuttamista vaurioista, ei tällöin todettu. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen<br />
tekemissä kalastoselvityksissä löydettiin allasvuodon vaikutusalueelta<br />
yhteensä noin 100 kuollutta kalaa, jotka olivat ilmeisesti kuolleet<br />
nopeaan pH:n nousuun jätevesien kalkituksen.<br />
Ylijäämävedet käsitellään sammutetulla kalkilla (Ca(OH)2), eikä niistä<br />
arvioida aiheutuvan kalastolle haitallista tasoa olevaa metallikuormitusta.<br />
Juoksutusten aikana Kallio- ja Kivijärven pintaveden sulfaattipitoisuus voi<br />
nousta tasolle 3 000–4 000 mg/l ja alusvedessä pitoisuudet ovat todennäköisesti<br />
tätä korkeampia. Jos järvien kerrostuneisuus purkautuu, pitoisuudet<br />
pintavedessäkin voisivat olla vielä suurempia eli tasoa 5 000–6 000<br />
mg/l. Nämä laskennalliset pitoisuustasot ovat korkeita ja niitä esiintynee<br />
useiden kuukausien ajan, joten niillä voi olla kalaston kannalta toksisia<br />
50
vaikutuksia. Kirjolohella tehtyjen altistuskokeiden mukaan neljän vuorokauden<br />
LC50-arvo (pitoisuus, jossa puolet koeyksilöistä menehtyy) sulfaatille<br />
oli veden kovuudesta riippuen 5 000–9 900 mg/l (Singleton 2000).<br />
Alempi arvo todettiin pehmeässä vedessä (25 mg CaCO3) ja korkein arvo<br />
kovassa vedessä (250 mg/l CaCO3). Ylijäämävedet ovat kalkituksen jälkeen<br />
kovia, mutta kovuus laskee johdettujen vesien sekoittuessa vastaanottavan<br />
vesistön vesimassaan. Singletonin (2000) mukaan hopealohien<br />
mätimunien kuolleisuus kasvoi vesissä, joissa sulfaattipitoisuus oli 280–1<br />
100 mg/l.<br />
Kolmisopessa ja Laakajärven pohjoisosassa sulfaattipitoisuudet voivat<br />
hetkellisesti nousta jääpeiteaikana ainakin alusvedessä tasolle 1 000–<br />
1 500 mg/l. Kesäaikana pitoisuudet ovat Kolmisopessa tasoa 300–500<br />
mg/l ja Laakajärvessä tasoa 50–80 mg/l. Kyseisten järvien kalasto sietää<br />
kohtuullisen hyvin veden suolapitoisuuden kasvamista, ja samat kalalajit<br />
ovat sopeutuneet elämään myös murtovesien suolapitoisuustasoissa.<br />
Kolmisopella ja Laakajärvellä sulfaattipitoisuuksilla ei arvioida olevan merkittäviä<br />
haitallisia vaikutuksia olemassa olevaan kalastoon. Korkeimmat<br />
sulfaattipitoisuudet esiintyvät keväällä jääpeitteisenä aikana pohjanläheisissä<br />
vesikerroksissa, joten on mahdollista, että ainakin tietyillä alueilla mateen<br />
sekä muikun ja siian mädin kehittyminen häiriintyy. Tällöin näiden kalalajien<br />
vuoden 2013 vuosiluokasta voi tulla tavallista heikompi.<br />
Tuhkajoessa sulfaattipitoisuudet noudattelevat Kolmisopen pitoisuuksia ja<br />
sen vaihtelua maksimipitoisuuden ollessa tasolla 500–600 mg/l. Maksimipitoisuudet<br />
esiintyvät Tuhkajoessa noin kolmen kuukauden viiveellä juoksutusten<br />
aloittamisesta eli arviolta toukokuun lopulla. Tuolloin taimenen poikaset<br />
ovat jo kuoriutuneet, mutta ovat kuitenkin vielä hyvin pieniä ollen<br />
isompia kaloja herkempiä vedenlaadun muutoksille. On mahdollista, että<br />
taimenen vuoden 2013 vuosiluokasta tulee keskimääräistä heikompi tai että<br />
pahimmassa tapauksessa se menetetään. Yli 1-vuotiaiden taimenyksilöiden<br />
kantaa ylijäämävesien sulfaattikuormituksen ei arvioida heikentävän<br />
merkittävästi. Jormasjärvessä ylijäämävedet laimenevat isoon vesimassaan<br />
eikä niillä arvioida olevan siellä merkittävää haitallista vaikutusta kalastoon.<br />
Ylijäämävesistä huolimatta Kalliojärvi ja Kivijärvi pysyvät pääosin kerrostuneina,<br />
mikä aiheuttaa alusveden hapettomuutta ja siten heikentää kalojen<br />
elinolosuhteita. Ylijäämävedet voivat aiheuttaa alusveden happitilanteen<br />
heikkenemistä Kolmisopessa ja paikoin Laakajärvessä.<br />
Tietoisuus ylijäämävesien johtamisesta vesistöön voi vähentää kalastushalukkuutta<br />
lähialueen järvissä ja vaikeuttaa esimerkiksi Jormasjärvestä ja<br />
Laakajärvestä pyydetyn kalan menekkiä, vaikka kalojen käyttökelpoisuus<br />
ei sinällään olisi heikentynytkään.<br />
Arvio lisäjuoksutusten vaikutuksista vesistön käy ttöön<br />
Kaivospiirin alueella olevista kiinteistöistä valtaosa on kaivosyhtiön hallinnassa.<br />
Salmisen rannalla ei ole asutusta ja Kalliojärven rannalla on kaksi<br />
kesämökkiä. Kolmisopen ranta-asutus on hävinnyt kaivostoiminnan seurauksena.<br />
Kolmisoppea säännöstellään lisäksi kaivoksen tarpeisiin. Jormasjärvellä<br />
on ranta- ja mökkiasutusta. Ylä-Lumijärven rannalla ei ole asutusta.<br />
Kivijärven rannalla on pari kesämökkiä. Laakajärvellä asutus painottuu<br />
järven keski- ja eteläosalle.<br />
Vesistöjä käytetään kalastukseen, veneilyyn, uimiseen ja saunomiseen.<br />
Käyttö painottuu Oulujoen suunnalla Jormasjärveen ja Vuoksen suunnalla<br />
Kivijärveen ja Laakajärveen.<br />
51
Kainuun maakunta -kuntayhtymän (1.1.2013 alkaen Kainuun liitto) ympäristöterveydenhuolto<br />
on antanut suosituksia Kivi- ja Kalliojärven vedenkäyttöön<br />
liittyen 12.5.2011 ja 14.8.2012. Tutkimustulosten mukaan järvivettä ei<br />
tule käyttää juomavetenä eikä ruoan valmistukseen. Pintaveden käyttö sellaisenaan<br />
näihin tarkoituksiin ei yleensäkään ole suotavaa. Järvivettä voi<br />
käyttää uimavetenä. Veden käyttöä pesu- tai löylyvetenä ei suositella erityisesti<br />
sen korkeiden mangaanipitoisuuksien vuoksi.<br />
Kainuun maakunta -kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto ja Kainuun<br />
ELY-keskus ovat antaneet käyttösuosituksia Talvivaaran kaivoksen läheisille<br />
vesialueille kipsialtaan vuodon jälkeen (Kainuun ELY:n tiedote<br />
12.11.2012, tarkennettu 29.11.2012).<br />
Oulujoen vesistön suunnassa Salmisenpuron, Salmisen, Kalliojärven ja<br />
Kolmisopen (etäisyys Talvivaarasta linnuntietä noin 4 km) sekä Vuoksen<br />
vesistön suunnassa Lumijoen, Ylä-Lumijärven ja Kivijärven (etäisyys Talvivaarasta<br />
linnuntietä noin 7 km) alueiden asukkaita, kotitalouksia ja tuotantoyksiköitä<br />
suositellaan pidättäytymään vesistöjen talousvesi- ja virkistyskäytöstä<br />
(mm. uinti ja veden käyttö löylyvetenä). Riista- ja kalatalouden<br />
tutkimuslaitos RKTL on ottanut päästön vaikutusalueen vesistöistä kalanäytteitä,<br />
joiden tutkimukset ovat kesken. Varovaisuussyistä em. vesistöistä<br />
pyydettyä kalaa ei tule syödä.<br />
Tämän Kainuun maakunta -kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon ja<br />
Kainuun ELY-keskuksen antaman suosituksen tarkoituksena on varotoimena<br />
ehkäistä mahdollisten terveyshaittojen syntymistä. Vesien laadun<br />
tarkempien analyysitulosten ja arvioitujen muutosten pohjalta ympäristö- ja<br />
terveydensuojeluviranomaiset tulevat myöhemmin antamaan mahdollisia<br />
käyttösuosituksia siinä laajuudessa kuin niihin katsotaan olevan tarvetta.<br />
Lisävesien juoksutuksella ei arvioida olevan sellaisia vaikutuksia, että edellä<br />
mainittua suositusta olisi tarpeen muuttaa.<br />
Täydennys 12.3.2013 (Puhdistettujen prosessivesien johtaminen kipsisakka -<br />
altaan ohi)<br />
Hakija on jättänyt 21.5.2012 aluehallintovirastolle kirjeen, jossa on pyydetty<br />
käsittelemään kipsialtaan ohitus pääluvan lupamääräysten tarkistamisen<br />
yhteydessä (asia PSAVI/58/04.08/2011). Koska tilanne on hakijan näkemyksen<br />
mukaan muuttunut oleellisesti kevään 2012 jälkeen, hakija esittää,<br />
että Pohjois-Suomen aluehallintovirasto käsittelee kipsisakka-altaan ohittamisen<br />
mahdollisimman nopeasti, eli ylimääräisten vesien käsittelystä antamansa<br />
päätöksen yhteydessä (asia PSVI/12/04.08/ 2013). Perusteluina<br />
hakija on esittänyt seuraavaa:<br />
Talvivaaran alkuperäisessä ympäristöluvassa on määritelty purkuvesien<br />
johtaminen siten, että puhdistetut prosessivedet johdetaan luontoon kipsisakka-altaan<br />
kautta. Kaivoksen toiminnan käynnistyttyä on todettu, että<br />
purkuvedet saadaan johdettua jälkikäsittely-yksiköille ja luontoon puhtaampana,<br />
kun niitä ei kierrätetä kipsisakka-altaan kautta. Talvivaara on<br />
jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen puhdistettujen<br />
prosessivesien johtamisesta kipsisakka-altaan ohi, johon aluehallintovirasto<br />
myönsi luvan 31.3.2011 antamallaan päätöksellä Nro 19/11/1. Päätöksestä<br />
valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kumosi<br />
30.3.2012 antamallaan päätöksellä (Nro 12/0097/1) aluehallintoviraston<br />
päätöksen. Vaasan hallinto-oikeuden päätös ei perustunut ympäristönäkökohtiin,<br />
vaan prosessuaalisiin muotoseikkoihin.<br />
AVI:n päätöksen kumoamisen jälkeen Talvivaara jätti 3.5.2012 Kainuun<br />
ELY-keskukselle ympäristönsuojelulain (”YSL”) 62 §:n mukaisen ilmoituk-<br />
52
sen poikkeuksellisesta tilanteesta, jonka vuoksi se ei ollut voinut tilapäisesti<br />
noudattaa sen ympäristöluvan lupamääräyksiä. Talvivaara pyysi ilmoituksessaan,<br />
että Kainuun ELY-keskus antaisi Talvivaaralle luvan johtaa puhdistetut<br />
prosessivedet kipsisakka-altaan ohi siihen saakka, kunnes AVI on<br />
antanut päätöksen Talvivaaran lupamääräysten tarkistamiseen liittyvästä<br />
lupahakemuksesta, joka on tällä hetkellä vireillä AVI:ssa ja on keskeisiltä<br />
osin samansisältöinen kuin 9.7.2010 tehty hakemus. Lisäksi Talvivaara<br />
haki lupaa varastoida kipsisakka-altaan ylitevesiä tilapäisesti Kuusilammen<br />
avolouhoksessa, koska kevään 2012 sulamisvesien ja sateiden seurauksena<br />
liuoskierrossa oli runsaasti vettä, eikä kipsisakka-altaan ylitevesien<br />
ottaminen liuoskiertoon ollut mahdollista. Kainuun ELY-keskus hyväksyi<br />
Talvivaaran ilmoituksen 14.6.2012 tekemällään päätöksellä.<br />
Kainuu ELY-keskuksen päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen<br />
heinäkuussa 2012. Valituksessa vaadittiin muun muassa, että Kainuun<br />
ELY-keskuksen päätös sallia puhdistettujen prosessivesien johtaminen<br />
kipsisakka-altaan ohi kumotaan ja päätöksen täytäntöönpano kielletään tai<br />
keskeytetään välittömästi. Vaatimusta perusteltiin muun muassa sillä, että<br />
asiassa ei ole kyse YSL 62 §:n mukaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta.<br />
Lisäksi valittajan mukaan asiassa oli kyse Talvivaaran omasta toiminnasta<br />
johtuvasta pitkäaikaisesta ympäristöluvan vastaisesta toiminnasta, joka<br />
vaatisi ympäristöluvan muuttamisen (jota Talvivaara oli päätöksenanto- ja<br />
valitushetkellä jo hakenut), ei lyhytaikaista luvasta poikkeamista.<br />
Vaasan hallinto-oikeus antoi 4.3.2013 päätöksen, jossa se kumosi Kainuun<br />
ELY-keskuksen päätöksen tehdyn valituksen perusteella siltä osin kuin se<br />
koski puhdistettujen prosessivesien johtamista kipsisakka-altaan ohi. Perusteluna<br />
Vaasan hallinto-oikeus totesi, että koska jätevesien johtaminen<br />
ilmoituksessa esitetyllä tavalla oli jatkunut jo pitkään ennen ilmoituksen tekemistä<br />
ja koska Talvivaara oli hakenut AVI:lta lupaa muuttaa vesienjohtamisjärjestelyä<br />
pysyväksi, tilannetta ei voitu pitää ympäristönsuojelulain<br />
edellyttämällä tavalla tilapäisenä. Siltä osin kuin valituksenalainen Kainuun<br />
ELY-keskuksen päätös koski kipsisakka-altaan ylitevesien tilapäistä varastointia<br />
Kuusilammen avolouhoksessa, Vaasan hallinto-oikeus ei muuttanut<br />
Kainuun ELY-keskuksen päätöstä. Vaasan hallinto-oikeus totesi, että koska<br />
tilanne oli ainakin joiltain osin seurausta poikkeuksellisen suurista sademääristä<br />
alueella ja koska poikkeus oli tarkoitettu tilapäiseksi menettelyksi,<br />
eikä siitä voida ennalta arvioiden katsoa aiheutuvan merkittävää ympäristön<br />
pilaantumista tai sen vaaraa, ELY-keskus on voinut hyväksyä Talvivaaran<br />
tekemän YSL 62 §:n mukaisen ilmoituksen koskien kipsisakkaaltaan<br />
ylitevesien tilapäistä varastointia Kuusilammen avolouhoksessa.<br />
Nykyinen tilanne<br />
Koska kipsisakka-altaan vuodon, poikkeuksellisen sateisen vuoden 2012<br />
sekä haasteellisen ja akuutin vesitasetilanteen johdosta olosuhteet ovat<br />
muuttuneet olennaisesti toukokuussa jätettyyn YSL 62 §:n mukaiseen ilmoitukseen<br />
nähden, myös edellytykset YSL 62 §:n mukaiselle väliaikaiselle<br />
poikkeamiselle ovat Talvivaaran näkemyksen mukaan nyt olemassa.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy on jättänyt 7.3.2013 Kainuun ELY-keskukselle YSL<br />
62 §:n mukaisen ilmoituksen, jossa yhtiö on pyytänyt Kainuun ELYkeskusta<br />
tekemän ilmoituksen nojalla YSL 64 §:n mukaisen päätöksen,<br />
jossa Kainuun ELY-keskus antaa yhtiölle luvan johtaa puhdistetut prosessivedet<br />
tilapäisesti kipsisakka-altaan ohi ja sisällyttää päätökseensä tarvittavat<br />
määräykset. Yhtiö on esittänyt, että luvan tulisi olla voimassa siihen<br />
saakka, kunnes Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen<br />
Talvivaaran lupamääräysten tarkistamiseen liittyvästä lupahakemuksesta<br />
53
tai asia muulla soveltuvalla ja täytäntöönpanokelpoisella ympäristölupapäätöksellä<br />
on lopullisesti ratkaistu.<br />
Talvivaara on esittänyt Kainuun ELY-keskukselle 7.3.2013 jättämässään<br />
YSL 62 §:n mukaisessa ilmoituksessa seuraavat perusteet kipsisakkaaltaan<br />
ohittamiselle:<br />
Kaivoksen vesitase ja vesienhallinta on oleellisesti muuttunut 3.5.2012 jälkeen,<br />
jolloin Talvivaara jätti Kainuun ELY-keskukselle YSL 62 §:n ilmoituksen<br />
prosessivesien johtamisesta kipsisakka-altaan ohi. Oleellinen muutos<br />
johtuu vuoden 2012 poikkeuksellisesta sadannasta sekä 4.11.2012 tapahtuneesta<br />
kipsiallasonnettomuudesta. Nämä ovat muuttaneet ja lisänneet<br />
ohittamistarvetta entisestään, mikä osaltaan myös luo uuden toiminnasta<br />
riippumattoman ja ennalta arvaamattoman sekä odottamattoman tilanteen,<br />
jonka johdosta lupamääräystä ei voida tilapäisesti noudattaa. Puhdistettujen<br />
prosessivesien ohjaaminen kipsisakka-altaille tarkoittaisi, että kipsialtaille<br />
johdettaisiin noin 100–300 m 3 /h enemmän vettä kuin tällä hetkellä.<br />
Nykyisessä tilanteessa puhdistettu prosessivesi johdetaan suoraan jälkikäsittelyalueille,<br />
koska veden laatu täyttää ympäristöluvan vaatimukset. Vaikka<br />
puhdistettu prosessivesi ohjattaisiin kipsialtaille, sieltä ei voitaisi kuitenkaan<br />
johtaa vettä edelleen jälkikäsittelyyn, koska kipsialtaan vedenlaatu ei<br />
täytä ympäristöluvan poisjohdettavalle vedelle annettuja lupamääräyksiä.<br />
Yhtiön näkemyksen mukaan uuden puhdistusjärjestelmän rakentaminen<br />
kipsisakka-altailta jälkikäsittelyyn johdettavalle vedelle ei ole tarpeellista eikä<br />
järkevää, koska tehdasalueella on jo puhdistuslaitos vesien käsittelyyn.<br />
Mikäli yhtiö kaikesta huolimatta velvoitettaisiin järjestämään vesien johtaminen<br />
kipsialtaan kautta, tarkoittaisi se ao. puhdistusjärjestelmän rakentamista.<br />
Rakentaminen ja käyttöönotto vaatisi useiden kuukausien työpanoksen.<br />
Mikäli prosessivedet jouduttaisiin ohjaamaan järjestelmän käyttöönottoaikana<br />
kipsialtaan kautta, tarkoittaisi se käytännössä, että kipsisakka-altaille<br />
kertyisi useiden kuukausien ajan vettä virtaamalla<br />
100–300 m 3 /h, mikä kohottaisi altaiden aiheuttamaa riskitasoa.<br />
Kipsialtaan mahdollisessa vuototilanteessa vuotovettä virtasi myös kipsialtaan<br />
2 alitse kohti etelää. Tämän vuoksi Kainuun ELY-keskus on antanut<br />
21.11.2012 metallitehtaan käynnistämistä koskevassa lausunnossaan<br />
määräyksen, että veden varastointia altailla tulee vähentää. Kipsialtaan<br />
lohkojen 5–6 vedenpintaa on alennettu vuototilanteen jälkeen. Vedenpinnan<br />
tasoa tullaan laskemaan edelleen, vesivaraston purkamisnopeus on<br />
riippuvainen siitä, kuinka paljon vesiä voidaan hyödyntää prosessissa ja<br />
kuinka paljon vettä voidaan juoksuttaa luontoon lähitulevaisuudessa. Joka<br />
tapauksessa tavoitteena on, että kipsialtailla varastoitava vesimäärä on<br />
jatkossa mahdollisimman vähäinen. Vesivarastojen pienentämisellä tähdätään<br />
siihen, että vuotoriski kipsialtailla pienenee nykyisestä.<br />
Mikäli ympäristöluvan lupamääräykset täyttävä puhdistettu prosessivesi<br />
jouduttaisiin ohjaamaan kipsialtaille, olisi järjestely ristiriidassa kipsialtaiden<br />
vesivarastotilavuuden pienentämisen ja riskitason alentamisen kanssa.<br />
Tällä perusteella Talvivaaran näkemys on, ettei puhdistettuja prosessivesiä<br />
tule ohjata kipsialtaan kautta. Toisena perusteenaan Talvivaara esittää<br />
ympäristönsuojelulliset seikat, joita on kuvattu jo aikaisemmin 3.5.2012<br />
Kainuun ELY-keskukselle jätetyssä YSL 62 §:n mukaisessa ilmoituksessa.<br />
54
Täydennys 17.5.2013<br />
Johdanto<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n on 26.2.2013 toimittamassaan hakemuksessa/vahvistuskirjeessään<br />
hakenut ensisijaisesti 1,3 Mm 3 vuosittaisen vesikiintiön<br />
kumoamista ja toissijaisesti 2 Mm 3 ylimääräisten vesien purkuoikeutta<br />
kesäkuun 2013 loppuun mennessä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto<br />
on 24.4.2013 (oikeastaan 25.4.2013) pidetyssä kokouksessa pyytänyt<br />
hakijaa esittämään koko loppuvuoden 2013 purkuvesitarvearvion sekä<br />
siitä aiheutuvan sulfaattikuormituksen kuukausittain esitettynä. Pyyntö<br />
koski kaikkia mahdollisia kaivosalueelta johdettavia vesiä. Lisäksi Pohjois-<br />
Suomen aluehallintovirasto pyysi aiempaa tarkempaa arviota veden varastointimahdollisuuksista<br />
kaivosalueella.<br />
Vuosien 2013 ja 2014 vesienjohtamistarve sekä siitä aiheutuva sulfaattikuormitus<br />
Yhtiö on juoksuttanut alkuvuoden aikana puhdistettuja vesiä Oulujoen vesistöön<br />
yhteensä noin 1,5 Mm 3 (0,9 Mm 3 avolouhoksesta ja 0,4 Mm 3 loppuneutraloinnin<br />
ylitteenä). Vuoksen vesistöön on juoksutettu puhdistettuja<br />
vesiä 0,9 Mm 3 Kortelammen padon kautta. Juoksutuksista on aiheutunut<br />
yhteensä noin 10 000 t sulfaattikuorma, josta Oulujoen vesistön osuus on<br />
6 600 t ja Vuoksen vesistöön 3 400 t.<br />
Yhtiö arvioi, että kaivokselta joudutaan juoksuttamaan loppuvuonna 2013<br />
yhteensä noin 6,5 Mm 3 vesiä. Juoksutustarve johtuu pitkälti kaivosalueelle<br />
tulevasta sadannasta, vuonna 2013 juoksutustarvetta kasvattaa myös velvoite<br />
alentaa kipsisakka-altailla olevan veden määrää. Laskelmassa on<br />
oletettu, että sadanta on keskimääräinen, kasojen haihdunta vuoden 2013<br />
aikana kohtuullisen pieni (tuoreen malmin vaikutus jää vielä vuonna 2013<br />
suhteellisen vähäiseksi, mutta vuodesta 2014 alkaen sen merkitys on suuri)<br />
ja järvestä otettavan raakaveden käyttö on saatu minimiin kesään 2013<br />
mennessä. Kasahaihdutuksen osuudeksi taseessa arvioidaan vuonna<br />
2013 0,4 Mm 3 .<br />
Taulukko. Arvio purkuvesimääristä vuodelle 2013.<br />
Ulosjohdettavien vesien määrä m3<br />
touko kesä heinä elo syys loka marras joulu<br />
Lone-ylite pohjoiseen 67200 67200 33600 33600 33600 33600 33600 33600 336000<br />
Haukilampi 30000 30000<br />
Kuusilampi pohjoiseen 120000 720000 504000 336000 720000 720000 504000 0 3624000<br />
Kortelampi etelään 200 000 210000 315000 262500 236250 131250 210000 288000 1853000<br />
SEM2 9100 36400 54600 45500 40950 22750 36400 0 245700<br />
Torvelansuo 13930 55720 83580 69650 62685 34825 55720 0 376110<br />
440230 1089320 990780 747250 1093485 942425 839720 321600 6464810<br />
Loppuvuoden 2013 juoksutuksista arvioidaan aiheutuvan noin 22 000 t sulfaattikuormitus.<br />
Laskelmassa on oletettu, että puhdistettuja vesiä on varastoitu<br />
vuoden lopussa Kuusilampeen ym. mahdollisiin varastopaikkoihin<br />
noin 1,5 Mm 3 . Lisäksi vesiä on varastoituneena kipsisakka-altaille noin<br />
1 Mm 3 , Kortelampeen 1–1,5 Mm 3 ja avolouhokseen sekä Kuusilampeen<br />
yhteensä 1 Mm 3 .<br />
55
Taulukko. Arvio purkuveden aiheuttamasta sulfaattikuormasta vuodelle 2013.<br />
Ulosjohdettavasta vedestä aiheutuva sulfaattikuorma<br />
touko kesä heinä elo syys loka marras joulu<br />
Lone-ylite pohjoiseen 403 403 202 202 202 202 202 202 2016<br />
Haukilampi 180 180<br />
Kuusilampi pohjoiseen 540 3240 2268 1512 3240 1440 1008 0 13248<br />
Kortelampi etelään 800 840 1 260 1 050 591 328 525 720 6114<br />
SEM2 pohjoiseen 9 36 55 46 41 23 36 0 246<br />
Torvelansuo etelään 21 84 125 104 94 52 84 0 564<br />
1953 4603 3910 2914 4168 2045 1855 922 22368<br />
Vuonna 2014 arvioidaan vesien purkutarpeen olevan sadannasta riippuen<br />
2,4–11 Mm 3 , keskimääräisellä sadannalla koko vuoden purkutarpeen arvioidaan<br />
olevan noin 7 Mm 3 . Louhinnan aloittaminen toukokuussa 2013 tarkoittaa,<br />
että jo vuoden 2014 alusta alkaen haihdunnalla on vesitaseessa<br />
keskeinen rooli. Koska vesiä kerätään edelleen suurelta alueelta käsiteltäväksi,<br />
on vesien johtamistarve kasojen haihdutusvaikutuksesta huolimatta<br />
edelleen suuri. Kasahaihdutuksen osuudeksi arvioidaan vuonna 2014<br />
1,6 Mm 3 ja lisäksi malmiin sitoutuva veden osuus on noin 1,2 Mm 3 .<br />
Taulukko. Arvio purkuvesimääristä ja sulfaattikuormasta vuodelle 2014.<br />
Vuosi 2014 Purkuvesimäärä m3<br />
Pitoisuus, g/l Päästöt, tn/a<br />
Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta,<br />
min med max min med max min med max<br />
Kortelampi 2231439 2660439 3260439 2,5 2,1 1,7 5579 5587 5543<br />
Kuusilampi 1918464 3336108 3976500 2,5 2,3 2 4796 7673 7953<br />
SEM2 269100 455000 715000 1,5 1,5 1,5 404 683 1073<br />
Torvelansuo 244260 696500 1094500 1,5 1,5 1,5 366 1045 1642<br />
11145 14987 16210<br />
Vesien varastointimahdollisuus kaivospiirin alueella<br />
Kaivospiirin alueelle on periaatteessa mahdollista rakentaa vesivarastoja<br />
neutraloiduille vesille Kuusilampea korottamalla sekä tekemällä patoaltaat<br />
Rasvalammen ja / tai Kuljunlammen alueelle.<br />
• Louhoksen vieressä olevan Kuusilammen korotusta tutkitaan ja valmistellaan<br />
parhaillaan. Vesivarastojen lisääminen Kuusilampea korottamalla olisi<br />
hyvä vaihtoehto, koska lampi on jo nykyisellään vesivarastokäytössä ja<br />
sijaitsee nykyisellä vesien johtamisreitillä. Huonona puolena on se, että<br />
Kuusilammen on todettu vuotavan louhoksen suuntaan, silloin kun lammen<br />
vedenpinta on nykyisessä maksimitasossa, joten korotuksen onnistuminen<br />
on vielä epävarmaa. Mikäli korotus voidaan tehdä, se on toteutettavissa<br />
noin kuukauden rakennustyöllä ja sillä saavutetaan noin 0,5 Mm 3 lisätilavuus.<br />
• Tehdasalueen pohjoispuolella olevien Rasvalampien alueelle on tutkittu<br />
altaan rakentamismahdollisuutta. Alueella on jyrkät maastonmuodot, joten<br />
allas olisi tehtävissä rakentamalla pato Rasvalampien pohjoispuolelle.<br />
Alueen etuna on tehdasalueen läheisyys sekä se, että altaan luontainen<br />
valuma-alue olisi pieni, joten sadevesien määräkin olisi vähäinen. Lisäksi<br />
etuna on se, että altaasta saadaan johdettua vedet Salmisen kautta nykyiselle<br />
vesien purkureitille. Rasvalampien altaassa on haasteena se, että<br />
lampien pohjoispuolella vesi nousisi Lahnasjärven tiepengertä vasten.<br />
56
Täydennys 23.5.2013<br />
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY<br />
Lupahakemuksen täydennykset<br />
Lupahakemuksesta tiedottaminen<br />
Korkea tiepenger on tehty louheesta, joten vesi suotautuisi todennäköisesti<br />
tiepenkereen läpi myös tien eteläpuolelle. Lahnasjärven tien vuoksi Rasvalampien<br />
alueen käyttö vedenvarastointiin tulisi olla myös tieviranomaisen<br />
lupa. Mikäli Rasvalampien alueelle voidaan rakentaa allas, sen rakentamisaika<br />
olisi noin 3 kk aloittamisesta ja siinä voitaisiin varastoida noin<br />
1,2 Mm 3 vesiä. Rasvalampien altaasta on esitetty alustava suunnitelma liitteenä<br />
1.<br />
•Kuusilammen avolouhoksen eteläpuolella sijaitsevan Kuljunlammen<br />
alueelle olisi rakennettavissa veden varastointiallas patoamalla. Alueen<br />
etuna on louhoksen läheisyys sekä edulliset maastonmuodot. Kuljunlammin<br />
alueen haasteena on se, että alueen luontainen vesien virtaussuunta<br />
on kohti kaakkoa, eli vedet eivät mene luontaisesti kaivoksen nykyiselle<br />
vesien johtamisreiteille. Tämä tarkoittaa, että altaasta joudutaan poistamaan<br />
vettä pumppaamalla ja mahdollisissa altaan vuototilanteissa voidaan<br />
joutua ottamaan vesiä talteen pumppauksin. Mikäli Kuljunlammen allas toteutetaan,<br />
sen rakentaminen kestää noin 2 kk aloittamisesta ja siinä on varastoitavissa<br />
noin 1 Mm 3 vesiä. Kuljunlammen altaasta on esitetty alustava<br />
suunnitelma liitteenä 2.<br />
Yhtiön näkemyksen mukaan kaivosalueella ei ole muita potentiaalisia ja<br />
nopeasti käyttöön otettavissa olevia varastointipaikkoja puhdistetuille vesille.<br />
Esim. Salminen sijaitsee maastonmuodoiltaan suhteellisen korkealla, joten<br />
siihen ei ole toteutettavissa merkittävää vesivarastoa patoamalla. Kalliojärvi<br />
sijaitsee kaivospiirin ulkopuolella ja sekä sen vesi- että ranta-alueet<br />
ovat yksityisomistuksessa. Kalliojärven hyödyntäminen vesivarastona edellyttäisi<br />
myös massiivisia maanrakennustöitä, jotka olisivat kestoltaan useita<br />
kuukausia. Kolmisopen säännöstelytilavuutta voisi periaatteessa käyttää<br />
pohjoisen suunnassa juoksutetun veden viivästyttämiseen. Yhtiön arvion<br />
mukaan tällä ei kuitenkaan saavuteta merkittävää etua, koska Tuhkajokeen<br />
on taattava riittävä virtaama kesäkaudella ja Kolmisoppea ei voida<br />
nostaa säännöstelyn ylärajalle kesän aikana, jotta syksyn valumalle taataan<br />
riittävä säännöstelytilavuus.<br />
Hakija on toimittanut lisäselvityksenä tietoja kaivokselle johdetuista ja otetut<br />
vesistä sekä aiheutuneesta kuormituksesta 15.5.2013 saakka.<br />
Hakemusta on täydennetty 26.2.2013 ja 4.3.2013 sekä hakemuksen tiedoksi<br />
antamisen jälkeen 12.3.2013, 17.5.2013 ja 23.5.2013. Täydennykset<br />
on tarpeellisilta osin esitetty edellä päätöksen kertoelmaosassa.<br />
Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä aluehallintovirastossa<br />
sekä Sotkamon ja Sonkajärven kunnissa ja Kajaanin kaupungissa 11.3.–<br />
10.4.2013. Kuulutus lupahakemuksesta on julkaistu 11.3.2013 Kainuun<br />
Sanomissa ja Iisalmen Sanomissa, 12.3.2013 Sotkamo-lehdessä sekä<br />
13.3.2013 Miilu-lehdessä.<br />
57
Lausunnot<br />
Aluehallintovirasto on varannut niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa<br />
koskea, tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteen<br />
ilmaisemiseen lupahakemuksen johdosta.<br />
Lausuntoa on pyydetty Kainuun ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja<br />
ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueilta ja kalataloudelta,<br />
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen patoturvallisuusviranomaiselta,<br />
Sotkamon ja Sonkajärven kunnilta ja Kajaanin kaupungilta<br />
sekä niiden ympäristönsuojelu-, kaavoitus- ja terveydensuojeluviranomaisilta.<br />
Lisäksi lausuntoa on pyydetty Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta<br />
(Tukes).<br />
Tässä asiassa hakemusasiakirjat täydennyksineen on julkaistu aluehallintoviraston<br />
internet-sivuilla<br />
1a. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -<br />
vastuualue<br />
Jätevesien johtaminen tulee jaksottaa riittävän pitkälle aikavälille niin, että<br />
vesistön merkittävää pilaantumista ei pääse tapahtumaan. Erityisesti sulfaattikuormituksen<br />
huippua voi olla tarve tasata pitemmälle aikajaksolle.<br />
Vesien puhdistuskapasiteetti tulee käyttää niin, että eri puolilla olevien vesivarastojen<br />
riskitasoa kyetään koko ajan metalleja saostamalla laskemaan.<br />
Vesien johtaminen tulisi tässä yhteydessä ratkaista pitemmälle<br />
ajanjaksolle, jotta vesistövaikutukset kyetään paremmin huomioimaan päätöksessä.<br />
Kainuun ELY-keskus on hyväksynyt kipsisakka-altaan vuodon 4.-<br />
11.11.2012 johdosta ympäristönsuojelulain 64 §:n mukaisia välttämättömiä<br />
ja lyhytaikaisia poikkeamisia ympäristönsuojelulakiin perustuen:<br />
- 26.11.2012 päätös kipsisakka-altaisiin varastoitujen vesien siirtämisestä<br />
ja tilapäisestä varastoinnista Kuusilammen avolouhokseen sekä Kuusilampeen<br />
varastoitujen valumavesien johtamisesta Härkäpuron reittiä Oulujoen<br />
vesistöön<br />
- 21.1.2013 päätös Kortelammen padon ja Ylä-Lumijärven välisen alueen<br />
puhdistamisesta sekä poistettavien maamassojen välivarastoinnista hakemuksen<br />
liitteenä olevan kunnostussuunnitelman mukaisesti<br />
- 12.2.2013 päätös avolouhosveden tilapäisestä siirtämisestä louhoksen<br />
eteläosaan ja veden neutraloinnista sekä kaivosalueelle varastoitujen vesien<br />
tilapäisestä käsittelystä ja luontoon johtamisesta. Päätös salli käsiteltyjen<br />
jätevesien johtamisen hakemuksessa esitetyllä tavalla Vuoksen ja<br />
Oulujoen vesistöalueiden suuntaan siten, että varastoista johdettavien käsiteltyjen<br />
jätevesien määrä on kummankin vesistöalueen suuntaan enintään<br />
900 000 m 3 .<br />
Mainitut poikkeamispäätökset eivät ole lainvoimaisia.<br />
Kipsisakka-altaan vuodon 7.4.–9.4.2013 johdosta Kainuun ELY-keskus on<br />
tehnyt ympäristönsuojelulain 64 §:n mukaisia päätöksiä:<br />
- 26.4.2013 annettu päätös käsitellyn jäteveden tilapäisestä johtamisesta<br />
Vuoksen valuma-alueelle 12.2.2013 annetun kiintiön puitteissa sekä käsitellyn<br />
jäteveden tilapäisestä johtamisesta Haukilampeen käsiteltäväksi. Lupaa<br />
lisäjuoksutuksille Oulujoen ja Vuoksen valuma-alueille ei myönnetty.<br />
58
Vireillä on ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaiset ilmoitukset:<br />
- 8.3.2013 ilmoitus puhdistettujen prosessivesien johtamisesta kipsisakkaaltaan<br />
ohi<br />
- 11.4.2013 ilmoitus hulevesien erilliskäsittelystä, luontoon johtamisesta<br />
sekä puhtaiden vesien erottelusta ja ohjaamisesta.<br />
1 b. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalouden ryhmä<br />
Vaikutusarvioiden perusteella eri kuormitteiden pitoisuusmuutokset vastaanottavissa<br />
vesistöissä ovat huomattavia. Erityisesti sulfaattikuormitus<br />
voi aiheuttaa pitkäaikaista haittaa estämällä järvialtaiden vesipatsaan normaalin<br />
kierron. Myös kasviplankton-, piilevä- ja pohjaeläinyhteisöille sekä<br />
kalastolle ja kalastukselle arvioidaan aiheutuvan haittaa. Jo nykyisin häiriintyneellä<br />
alueella haitat vahvistuvat, mutta täysimittaisesti toteutettavat<br />
lisäjuoksutukset näyttäisivät myös laajentavan haitta-aluetta.<br />
Kaivosvesien purkureitillä aiheutunut ja aiheutuva kalataloudellinen haitta<br />
Oulujoen vesistössä Kolmisoppeen ja Vuoksen vesistössä Kivijärveen<br />
saakka on joko lupaviranomaisen päätöksellä tai sopimukseen perustuen<br />
korvattu, tai parhaillaan meneillään olevassa lupaehtojen tarkistamisprosessissa<br />
vaadittu korvattavaksi. Yleisen kalatalousedun näkökulmasta on<br />
tärkeintä estää haittojen lisääntyminen Jormasjärvessä ja Laakajärvessä.<br />
Laaditun vesistömalliennusteen perusteella ainakin Laakajärvessä voi<br />
suunnitellulla juoksutuksella syntyä sulfaattipitoisuuden nousun aiheuttama<br />
pitkäaikainen kerrostuminen, mitä voitaneen pitää ympäristönsuojelulain<br />
42 §:ssä tarkoitettuna merkittävänä ympäristön pilaantumisena, ja joka aiheuttaisi<br />
myös samassa pykälässä tarkoitettua yleiseltä kannalta tärkeän<br />
käyttömahdollisuuden vaarantumista kalastuksen osalta.<br />
Kainuun ELY-keskus katsoo yleisen kalatalousedun valvontaviranomaisena,<br />
että ylimääräisen juoksutuksen järjestämisessä tulee huolehtia siitä, että<br />
Jormasjärvessä tai Laakajärvessä ei aiheudu merkittäviä vedenlaadun<br />
muutoksia ja sitä kautta haittaa kalastolle tai kalastukselle. Tarvittaessa<br />
juoksutettavaa vesimäärää on vähennettävä.<br />
Lausunto on saapunut aluehallintovirastoon 26.4.2013.<br />
2. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -<br />
vastuualue<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus arvioi lausunnossa vain eteläiselle jälkikäsittelyalueelle<br />
varastoitujen ylimääräisten vesien käsittelyn ja vesistöön johtamisen<br />
vaikutuksia Vuoksen vesistöreitillä. Hakijan esittämää ympäristö- ja<br />
vesitalousluvan muutosta vesipäästökiintiöön arvioidaan erillisessä lausunnossa<br />
(lausuntopyyntö PSAVI/58/04.08/2011).<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n 7.3.2013 Pohjois-Savon aluehallintovirastolle<br />
toimittamat tiedot olennaisista päästöistä ovat samat kuin 22.1.2013 Kainuun<br />
ELY-keskukselle jätetyssä poikkeusilmoituksessa. Lisäaineistoina aikaisemmin<br />
annettuun lausuntoon verrattuna on hakijan teettämä vesistömalliennuste<br />
ylimääräisten vesien juoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen<br />
sulfaattipitoisuuksiin (Pöyry, 7.2.2013) ja malliin pohjautuva tarkentava<br />
arvio veden laadun muutosten vaikutuksista kohdevesistöjen ekologiaan,<br />
kalatalouteen ja muuhun käyttöön (Pöyry, 1.3.2013).<br />
59
Asian käsittelyn aikaisemmat vaiheet<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus on antanut lausunnon puheena olevasta asiasta<br />
Kainuun ELY-keskukselle 8.2.2013 (POSELY/206/07.00/2012). Tällöin<br />
hakijan tarkoituksena oli ilmoitusmenettelyn kautta (YLSL 62 §) johtaa yhteensä<br />
1,8 Mm 3 kalkkineutraloinnilla käsiteltyä jätevettä Vuoksen vesistöön.<br />
Tavoitteena oli käsitellä ja johtaa vedet luontoon ajanjaksolla 1.2.–<br />
30.6.2013. Asiasta annetun lausunnon yhteenvedossa Pohjois-Savon<br />
ELY-keskus toteaa seuraavasti.<br />
”Edellä esitetyn perusteella Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo, ettei jätevesien<br />
käsittelyä ja niiden johtamista Vuoksen vesistöreitille voi suunnitelman<br />
mukaisesti toteuttaa ilman että siitä aiheutuu merkittävä vesistön pilaantumisen<br />
riski. Suunnitelmaan liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä ja tunnistamattomia<br />
ympäristöriskejä. Eteläisen jälkikäsittelyalueen puutteellisen<br />
varoallaskapasiteetin vuoksi kevään sulamisvedet muodostavat kuitenkin<br />
lisäriskin, johon tulee varautua ja laatia yksityiskohtainen suunnitelma tilanteen<br />
hallitsemiseksi. Suunnitelmassa tulisi esittää arvio sulamisvesien laadusta<br />
ja kaikki niiden ohijuoksutusmahdollisuudet sekä reaaliaikaisiin vesistöennusteisiin<br />
perustuva arvio varoaltaiden kapasiteetin riittävyydestä.<br />
Tarkentuneiden tietojen pohjalta olisi mahdollista tehdä päätös ympäristöriskien<br />
minimoimisen kannalta tarvittavista vähimmäistoimenpiteitä.”<br />
Kainuun ELY-keskuksen 12.2.2013 tekemässä päätöksessä annettiin lupa<br />
johtaa käsiteltyä jätevettä Vuoksen vesistöön puolet hakijan esittämästä<br />
kokonaismäärästä, 0,9 M m 3 . Edellä mainitun päätöksen perusteella juoksutukset<br />
aloitettiin 26.3.2013. Vaasan hallinto-oikeuden 2.4.2013 antamalla<br />
välipäätöksellä kiellettiin ja keskeytettiin Kainuun ELY-keskuksen päätöksen<br />
täytäntöönpano asiasta tehtyjen valitusten käsittelyn ajaksi siten,<br />
että jätevesien johtamisnopeus Vuoksen vesistöön tulee sitoa Kalliojoen<br />
sen hetkiseen virtaamaan ja maksimijuoksutus voi olla enintään 7 % Kalliojoen<br />
virtaamasta.<br />
7.4.2013 havaitun kipsisakka-altaan vuodon seurauksena Kortelammen<br />
jälkikäsittelyalueelle/ varoaltaille on tullut lisää happamia metalli- ja sulfaattipitoisia<br />
vesiä arviolta 400 000 m 3 . Näiden vesien sekoituttua Kortelammen<br />
varoaltaassa keskipitoisuudet todennäköisesti nousevat sulfaatin ja<br />
metallien osalta. Tässä lausunnossa esitetyt arviot perustuvat hakemuksen<br />
liitteenä olleessa vesienkäsittelysuunnitelmassa esitettyihin tietoihin.<br />
Kortelammen käsitellyn jäteveden johtaminen Vuoksen vesistöön<br />
Jälkikäsittelyaltailla olevan veden laatua on kuvattu Talvivaaran laatimassa<br />
vesienkäsittelysuunnitelmassa ja konsultin laatimissa laimennuslaskelmissa.<br />
Laskelmissa käytetyt keskimääräiset pitoisuudet perustuvat Talvivaaran<br />
omassa ja ulkopuolisessa laboratoriossa tehtyihin analyyseihin sekä<br />
osittain laskennallisiin pitoisuuksiin. Keskimääräiset pitoisuudet eivät välttämättä<br />
anna riittävän kattavaa kuvaan todennäköisesti kerrostuneen veden<br />
laadusta. Tarkempi tieto veden laadusta olisi tarpeellinen kokonaiskuormituksen<br />
ja sopivimman juoksutussyvyyden arvioimiseksi. Myös viimeisimmän<br />
allasvuodon vaikutukset Kortelammen vedenlaatuun tulee selvittää<br />
näytteenotolla.<br />
Laimennuslaskelmissa käytettyjen ainepitoisuuksien lähtötiedot eivät käy<br />
vesienkäsittelysuunnitelmista selkeästi ilmi, mikä vaikeuttaa luotettavan arvion<br />
tekemistä. Jos kuormitusarvoja verrataan sellaisiin kuormituslukuihin,<br />
joiden perustana on käytetty Nablabsin määrittämiä ainepitoisuuksia Kortelammen<br />
vedestä sekä suodoksesta saostuskokeen (kalkkineutralointi)<br />
60
jälkeen, niin erot ovat joidenkin muuttujien osalta suuret. Erityisesti alumiini-,<br />
koboltti-, kalsium- ja rautakuormitusta on aliarvioitu paljon. Arseeni-,<br />
kadmium-, natrium-, nikkeli- ja uraanikuormitusta on mahdollisesti yliarvioitu,<br />
mikäli saostuksen ajatellaan onnistuvan samalla tavalla kuin laboratoriomittakaavassa.<br />
Luonnonolosuhteet isossa mittakaavassa eivät yleensä<br />
kuitenkaan vastaa laboratorio-olosuhteita. Juoksutukset Vuoksen vesistöön<br />
aloitettiin 26.3.2013, joten tietoja kalkkineutraloinnin onnistumisesta<br />
on saatavilla noin kahden viikon ajalta. Käsittelyprosessin toimivuus tulee<br />
arvioida näiden tulosten perusteella.<br />
Alapuolisessa vesistössä seurantaa on tehty Talvivaara Oy:n toimesta Lumijoen<br />
sillalla päivittäin ja näiden tietojen (saatu 4.4.2013) mukaan muutokset<br />
Lumijoessa ovat olleet odotetun kaltaisia: sulfaattipitoisuudet ovat<br />
kohonneet suuriksi ollen yli 5 000 mg/l tasolla, samoin natriumpitoisuudet<br />
ovat nousseet tasolle 800 mg/l. Ennen juoksutuksen aloittamista maaliskuussa<br />
2013 Lumijoen sulfaattipitoisuus oli 470 mg/l ja natriumpitoisuus<br />
150 mg/l, juoksutuksen aiheuttamat pitoisuusmuutokset olivat siis huomattavat.<br />
Viime kesään verrattuna ennen juoksutuksen aloittamista mitatut<br />
Lumijoen sulfaatti- ja natriumpitoisuudet olivat kolminkertaiset. Metallien<br />
osalta pitoisuuksien ei ole havaittu nousseen aiemmin havaituista, mutta<br />
useiden haitta-aineiden kohdalla analyysien määritystarkkuus ei ole riittävä.<br />
Mikäli metallit saostuvat käsittelyaltaissa samalla tavalla kuin pienen mittakaavan<br />
laboratoriokokeessa, eivät metallipitoisuuksien muutokset vesistöissä<br />
lisävesien juoksutuksen seurauksena ole keskeisin ongelma. Kivijärvessä<br />
ja Kivijoesta Laakajärveen tulevassa vedessä metallipitoisuudet<br />
olisivat kuitenkin suurempia kuin Kivijärvessä päällys- ja välivedessä tällä<br />
hetkellä on ja arvioiden mukaan esimerkiksi kadmiumin laatunormi ylittyisi<br />
Kivijärvessä, mutta ei enää Laakajärvessä. Toisaalta arviointia vaikeuttaa<br />
alapuolisten vesistöjen jo valmiiksi heikentynyt tila ja aiemmat häiriötilanteet.<br />
Esimerkiksi Laakajärven Iso Aittolahden syvänteessä havaittiin viimeisimmässä<br />
velvoitetarkkailussa maaliskuussa 2013 alus- ja välivedessä<br />
laatunormin tasolla (21 μg/l) oleva liukoinen nikkelipitoisuus, joka liittynee<br />
aikaisempiin häiriötilanteisiin.<br />
Lisäjuoksutuksia suunniteltaessa erityisen tärkeää on huomioida jo kuormittuneisiin<br />
vesistöihin laskeutuneen kipsi-hydroksidisakan liikkeelle lähteminen<br />
hydraulisen kuorman noustessa. Etenkin Ylä-Lumijärvi, Lumijoen<br />
yläosa ja Lumijärvi tulee eristää tehokkaasti lisäjuoksutuksilta. Viimeaikaisten<br />
seurantatietojen perusteella Kivijärven välivedessä on kuitenkin tapahtunut<br />
selvää happamoitumista ja useiden haitta-aineiden suurimmat pitoisuudet<br />
on havaittu välivedessä. Näillä tiedoin arvioituna Kivijärvessä voi<br />
tapahtua odottamattomia kemiallisia reaktioita ja vedenlaatumuutoksia, joiden<br />
kokonaisvaikutuksia on vaikea arvioida. Kivijärven tilassa tapahtuvat<br />
muutokset tulevat heijastumaan selvästi alapuolisen Laakajärven tilaan.<br />
Tähän mennessä suurin Talvivaarasta aiheutunut kuormitus Vuoksen vesistöalueella<br />
oli vuonna 2010, jolloin sulfaattikuormitus oli 10 200 t/v. Nyt<br />
esitetyssä vesienkäsittelysuunnitelmassa vesistöön johdettavien vesien<br />
sulfaattikuorman kevään 2013 aikana arvioidaan olevan noin 9 000 t. Keskimääräinen<br />
kuukausikuormitus, olisi tällöin noin kolminkertainen vuoden<br />
2010 keskimääräiseen kuukausikuormitukseen verrattuna. Viimeisimmän<br />
kipsisakka-allasvuodon seurauksena Kortelammen sulfaattimäärä on lisääntynyt<br />
ja edellä esitetyt kokonaismäärät ovat todennäköisesti nykytilanteessa<br />
aliarvioita.<br />
61
Kohonneet sulfaattipitoisuudet voivat vaikuttaa vesiekosysteemiin epäsuorasti<br />
veden kerrostumisen ja pohjasedimentin muuttuneiden ainekiertojen<br />
kautta. Korkeina pitoisuuksina sulfaatilla voi olla myös suoria toksisia pitoisuuksia,<br />
eräänlaiseksi raja-arvoksi vesieliöiden osalta on esitetty pitoisuutta<br />
100 mg/l. Kivijoen piilevästössä havaittiin huomattavia eroja alueen tyypilliseen<br />
lajistoon verrattuna (normaalisti murtovedessä menestyvät lajit<br />
vallitsivat) jo lokakuussa 2012 joen sulfaattipitoisuuden ollessa luokkaa<br />
170–250 mg/l.<br />
Myös Talvivaaran vuoden 2012 ympäristöseurantojen vuosiraportin ja sulfaattimalliin<br />
täydennyksen mukaan on todettavissa Vuoksen vesistöjen tilan<br />
heikentyminen Kivijärveen saakka. Edellä mainittujen selvitysten perusteella<br />
muun muassa Kivijärven kasviplanktonin biomassa ja diversiteetti on<br />
vähentynyt. Samoin syvännepohjaeläinten tila Kivijärven on selvästi heikentynyt,<br />
oletettavasti alusveden hapettomuuden ja useiden aineiden toksisten<br />
pitoisuuksien vuoksi. Myös kalaston elinolosuhteet Kivijärvellä ovat<br />
heikentyneet ja lisäjuoksutusvesillä voi olla vähäisen laimenemisen vuoksi<br />
myös suoria kalastovaikutuksia.<br />
Laakajärven osalta biologista vertailuaineistoa aikaisemmilta vuosilta ei<br />
ole, mutta täysimääräisillä lisäjuoksutuksilla voi olla vaikutusta ainakin<br />
Laakajärven pohjoisosan vesieliöihin, mikä todetaan myös Talvivaara Oy:n<br />
tilaamassa konsulttiselvityksessä. Sulfaattimallin perusteella Laakajärven<br />
sulfaattipitoisuudet nousevat laajalti yli 100 mg/l ja syvänteiden alusvesiin<br />
sulfaatti kerrostuu satojen, jopa 1000–1500 mg/l pitoisuuksiksi. Näillä pitoisuuksille<br />
voi olla välitöntä vaikutusta herkimpiin vesieliöihin ja tilanteen pitkittyessä<br />
mahdollisia epäsuoria vaikutuksia.<br />
Yhteenveto<br />
Pohjois-Savon ELY-keskuksen arvion mukaan koko haetun jätevesimäärän<br />
johtaminen Vuoksen vesistöreitille lyhyellä aikajaksolla heikentäisi alapuolisten<br />
vesien tilaa vähintään Laakajärveen saakka ja tilapäisiä vaikutuksia<br />
havaittaisiin koko Nurmijoen reitillä. Merkittävin ongelma olisi veden<br />
sulfaattipitoisuuden nousu, syvänteiden alusveden kerrostuminen ja tästä<br />
mahdollisesti aiheutuvat välilliset haittavaikutukset. Metallien osalta pitoisuusmuutokset<br />
ovat vähäisempiä, mikäli puhdistusprosessi toimii suunnitellusti,<br />
eivätkä alapuolisiin vesistöihin sakkautuneet aineet lähde uudelleen<br />
kiertoon hydraulisen kuorman noustessa. Edellä esitetyn perusteella<br />
koko haettua jätevesimäärää ei ole mahdollista johtaa Vuoksen vesistöön<br />
lyhyellä aikajaksolla ilman, että siitä aiheutuu merkittävä vesistön pilaantumisen<br />
riski.<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus muistuttaa, että Oulujoen vesistöalueella Nuasjärvestä<br />
alkaen on huomattavasti paremmat laimenemisolosuhteet kuin<br />
Nurmijoen vesistöreitillä. Tämä asia tulee huomioida purkuvesien luontoon<br />
johtamisessa viimeistään Talvivaara Oy:n ympäristö- ja vesitalousluvan<br />
kokonaistarkistuksen yhteydessä.<br />
Kortelammen varoaltaasta aiheutuvien hallitsemattomien ympäristöriskien<br />
minimoimiseksi mahdollisesti tarvittavat välittömät juoksutukset tulee perustaa<br />
reaaliaikaisiin tietoihin varoallaskapasiteetista ja kevään vesistöennusteisiin.<br />
Tämän jälkeen juoksutuspäätökset olisi mahdollista tehdä ympäristö-<br />
ja vesitalousluvan väliaikaisena muutoksena. Lisäjuoksutusten ehdottomana<br />
edellytyksenä on jatkuvatoiminen pitoisuuden sekä virtaaman<br />
seuranta ja alapuolisten vesien tarkkailun lisääminen.<br />
62
Pohjois-Savon ELY-keskus kuitenkin korostaa, että Talvivaaran vesienhallintaa<br />
liittyvät laajamittaiset ongelmat tulisi ratkaista kokonaisuuden kattavalla<br />
vesienhallintasuunnitelmalla, jonka tulisi valmistua ennen ympäristö-<br />
ja vesitalousluvan tarkistusta. Lisäksi poikkeus- ja häiriötilanteisiin liittyvät<br />
riskienhallintasuunnitelmat tulisi päivittää vastaamaan nykytilannetta. Myös<br />
eteläisen jälkikäsittelyalueen ja pilaantuneiden vesistöjen kunnostaminen<br />
tulisi suunnitella erillisenä asiana mahdollisimman pian.<br />
Hakijan esittämää ympäristö- ja vesitalousluvan muutosta vesipäästökiintiöön<br />
on arvioitu asiassa PSAVI/58/04.08/2011 annetussa lausunnossa<br />
seuraavasti:<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus pitää alapuolisten vesien sietokyvyn kannalta<br />
mahdollisena johtaa purkuvettä suurempina määrinä ja samalla laimeampina<br />
pitoisuuksina mikäli kokonaiskuormitus ei lisäänny. Kuormitusmäärien<br />
osalta Pohjois-Savon ELY-keskus pitäytyy asiassa aiemmin antamaansa<br />
lausuntoon ja sen perusteluihin, jolloin vuosikuormitusrajat olisivat seuraavat:<br />
2012–2014 2015-<br />
Ni t/v 0,26 0,26<br />
Cu t/v 0,65 0,65<br />
Zn t/v 0,65 0,65<br />
SO4 t/v 3 900 650<br />
Na t/v 2 600 650<br />
Mn t/v 3,9 2,6<br />
kiintoaine t/v 39 13<br />
Pohjois-Savon ELY-keskuksen aiemmassa lausunnossa oli esitys eri jätevesiparametrien<br />
luparajoiksi pitoisuuksina. Jätevesipitoisuuksien tulee alittaa<br />
asetettavat luparajat neljännesvuosittain laskettavana keskiarvona. Yksittäisten<br />
näytteiden osalta tulee asettaa myös maksimipitoisuudet, joiden<br />
Pohjois-Savon ELYkeskus esittää olevan kaksinkertaiset luparajaan verrattuna.<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus tähdentää, että vedenjohtamistavan muutos<br />
edellyttää seuraavien ehtojen toteutumista:<br />
- Vedenkäytön minimointi sekä erillisen keruujärjestelmän ja käsittelyn rakentaminen<br />
alhaisten metalli- ja sulfaattipoisuuksien vesille on välttämätöntä.<br />
Havaitusta vesiylimäärästä huolimatta myös järvivettä otetaan prosessiin<br />
150 - 300 m 3 /h eli jopa puolet siitä määrästä, mikä normaalina<br />
vuonna kertyy sadannasta. Metallien talteenottolaitoksen ja bioliuotuksen<br />
tulisi toimia suljetussa kierrossa.<br />
- Johdettavan vesimäärän tulee noudattaa Kivijoen valuma-alueen ajankohdan<br />
normaalia hydrologista vaihtelua ollen korkeintaan 7 % Kivijoen<br />
senhetkisestä virtaamasta. Virtaamapiikkejä on vältettävä jotta vesistöjen<br />
pohjalle kertyneet sakat eivät lähde liikkeelle.<br />
- Vesistöön johdettavia vesimääriä on mitattava jatkuvatoimisesti, samoin<br />
veden pH-, sähkönjohtavuus- ja sameusarvoja. Asia on perusteltu jo edellisessä<br />
lausunnossa. Tapahtuneet poikkeustilanteet ovat jo itsessään lisäperuste<br />
mittauksen välttämättömyydelle. Lisäksi on mahdollista, että kipsisakka-allasvuotojen<br />
seurauksena jälkikäsittelyaltaassa on aiempaa suurempia<br />
vertikaalisia ja horisontaalisia eroja, joiden vuoksi lähtevän veden<br />
laatu vaihtelee aiempaa enemmän.<br />
63
- Vesistöön johdettavan veden laatumittaukset tehdään kaivoksen oman<br />
tarkkailun lisäksi myös tarkemmilla analyysimenetelmillä, säännöllisin väliajoin<br />
ja aina kun automaattisen mittauksen tulokset antavat aihetta. Nykyisin<br />
esimerkiksi jätevesien arseeni- ja sinkkimittausten määritysraja on yli<br />
100-kertainen suositukseen verrattuna, kromi- ja kuparipitoisuuden määritysraja<br />
vastaavasti noin 20-kertainen suositukseen verrattuna.<br />
Lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskus korostaa, että tapahtuneiden kipsiallasvuotojen<br />
seurauksena Talvivaaran kuormitustilanne ja jätevesien käsittely<br />
on olennaisesti huonontunut. Luvan myöntamisen edellyksiä arvioitaessa<br />
olisi otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat:<br />
- Ympäristön kannalta ei ole kestävä ratkaisu, että Kortelammen pato rajaa<br />
jälkikäsittelyaltaan ja samalla toimii turvapatona. Alueelle kertyy myös suuret<br />
määrät metallisakkaa, jolle tulee järjestää asianmukainen varastointi/käsittely.<br />
- Kipsisakka-altaan vuotojen vaikutus tulee ottaa kokonaiskuormituksen<br />
laskennassa ja vaikutusalueen vesistöjen sietokyvyn arvioinnissa huomioon.<br />
Kipsisakka-altaan vuotojen seurauksena alapuolisten vesistöjen tilaan<br />
kohdistuvat riskit ovat olennaisesti kasvaneet. Sunnuntaina 7.4.13 alkaneen<br />
vuodon seurauksena eteläisellä jälkikäsittely-yksiköllä tulee olemaan<br />
yhteensä noin 1,3 Mm 3 kipsisakka-altaan vuotovesiä ja 0,9 Mm 3 muita<br />
vesiä. Jo pelkästään kipsisakka-allasvuotovedessä on nikkeliä noin 45<br />
tonnia (eli 130-kertaisesti luvan sallima vuosikuormitus Vuoksen suuntaan)<br />
ja sulfaattia 65 000 tonnia (eli noin 100-kertaisesti Talvivaaran esittämä<br />
vuosikuormitus vuodesta 2015 alkaen Vuoksen suuntaan). Lisäksi uraania<br />
voidaan arvioida olevan noin 8 tonnia. Metalleja pystytään optimiolosuhteissa<br />
saostamaan vedestä lupaehtojen mukaisesti, mutta Talvivaaran nykyisillä<br />
allasjärjestelyillä käsittelemättömästä vedestä aiheutuva alapuolisten<br />
vesistöjen pilaantumisriski on suuri. Myös vesistöjen sulfaattipitoisuuksien<br />
kohoamisesta on havaittu merkittäviä vesiekologisia vaikutuksia jo<br />
ennen kipsisakka-allasvuotoja (Pöyryn Pohjois-Suomen AVIlle antama selvitys<br />
1.3.2013). Näiden vedestä mitattuihin pitoisuuksiin pohjautuvien arvioiden<br />
lisäksi on otettava huomioon eteläisen jälkikäsittely-yksikön ja lähimpien<br />
vesistöjen pohjalle kertynyt kipsi- ja hydroksidisakka, jota kulkeutuu<br />
varsinkin suurten virtaamien aikaan helposti alapuolisiin vesistöihin. Lumijoessa<br />
oli jo maaliskuun 2013 tuloksissa havaittavissa selvää kiintoainepitoisuuden<br />
nousua: pitoisuus oli vuodentakaiseen verrattuna lähes kymmenkertainen.<br />
Vesistöjen pohjalle laskeutunut kiintoaines on metallipitoista<br />
ja on mahdollista että osa sakan metalleista vapautuu uudelleen veteen.<br />
Tämä voi mahdollistua, koska alueen vedet ovat tyypillisesti happamia ja<br />
lisäksi sulfaattikuormitteisissa vesissä täyskiertojen yhteydessä voi esiintyä<br />
happamuuspiikkejä, mikäli kerrostuneisuuden aikaan alusvesi on ollut hapetonta<br />
ja rikkiyhdisteitä on pelkistynyt.<br />
- Tapahtuneiden kipsiallasonnettomuuksien aiheuttama huomattava lisäkuormitus<br />
on välttämätöntä ottaa huomioon erityisesti Vuoksen purkusuunnassa,<br />
jossa laimentumisolosuhteet ovat merkittävästi heikommat<br />
kuin pohjoisella purkusuunnalla ja kuormituksen vaikutusalue on näin ollen<br />
olennaisesti laajempi. Myös tarkkailuvelvoitteiden tulee laajentua sekä alueellisesti<br />
että sisällöllisesti vesistökuormituksen ja sen riskin kasvaessa.<br />
3. Sotkamon kunnan ympäristö- ja tekninen lautakunta<br />
Yhtiölle ei tule nyt erillisenä päätöksenä myöntää haettua muutosta sen<br />
ympäristö- ja vesitalouslupaan. Lupaa ei tule myöntää ensisijaisena haetun<br />
vuosittaisen vesikiintiöpäästön väliaikaiselle poistolle. Lupaa ei tule myös-<br />
64
kään myöntää toissijaisesti haetulle vuosittaisen päästökiintiön ylittävälle<br />
3,8 Mm 3 :lle vettä.<br />
Lautakunta esittää, että aluehallintovirastossa vireillä oleva Talvivaara Sotkamo<br />
Oy:n ympäristö- ja vesitalousluvan päivitys tulee käsitellä mitä pikimmin.<br />
Kuten aiemmissa ympäristönsuojeluviranomaisen antamissa lausunnoissakin<br />
on esitetty, nyt haetut asiat tulee ratkaista vesi- ja ympäristötalousluvan<br />
päivityksen yhteydessä, jolloin asia tulee tarkasteltua ja käsiteltyä<br />
laajemmin kokonaisuus huomioiden. Yhtiö itsekin toteaa hakemuksessaan,<br />
että toiminta on muuttunut oleellisesti verrattuna alkuperäisessä lupapäätöksessä<br />
määriteltyyn tilanteeseen. Lupahakemuksen päivitys on ollut<br />
kohtuuttoman kauan käsittelyssä, jo noin kaksi vuotta. Ympäristönsuojelullisten<br />
näkökohtien, valvovien viranomaisten, luvittavan viranomaisen sekä<br />
yhtiönkin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että päivitelty nykytilannetta<br />
ja nykyistä toimintaa vastaava ympäristö- ja vesitalouslupapäätös saada<br />
pikaisesti velvoittavaksi.<br />
4. Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta Sotkamon kunnan ja<br />
Kajaanin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena<br />
Lupaa ylimääräisten jätevesien johtamiselle vesistöön ei tule myöntää, mikäli<br />
toiminnanharjoittaja ei pysty osoittamaan, että vastaanottavien vesistöjen<br />
tila ei huonone entisestään.<br />
Mikäli aluehallintovirasto kuitenkin päättää hyväksyä vesien johtamisen ja<br />
muuttaa vesien johtamista koskevaa lupamääräystä, tulee päätöksessä<br />
huomioida seuraavaa:<br />
1. Jätevesien käsittelyssä tulee ensisijaisesti käyttää jätevedenpuhdistuslaitosta.<br />
Yhtiöllä on ilmoituksen mukaan mahdollisuus lisätä kalvosuodatuskapasiteettia<br />
vuokralaitteella. Tämä vähentää osaltaan luontoon johdettavien<br />
vesien haitallisia vaikutuksia, vaikka puhdistuskapasiteetti ei riittäisikään<br />
koko vesimäärän puhdistamiseen.<br />
2. Lupamääräyksissä tulee antaa päästöraja-arvot jätevesien haitallisten<br />
aineiden pitoisuuksille, mukaan lukien sulfaatti, rauta, alumiini, mangaani<br />
ja rikki.<br />
3. Vesistövaikutuksia on tarkkailtava tehostetusti ja riittävän laajalti mukaan<br />
lukien sedimentin seuranta. Tarkkailussa on huomioitava myös kalojen<br />
haitta-ainepitoisuudet. Tarkkailu on tarpeen ympäristö- ja terveysvaikutusten<br />
arvioimiseksi. Toiminnanharjoittajalle tulee asettaa velvoite toimenpiteisiin,<br />
mikäli haitallisia vesistövaikutuksia on havaittavissa.<br />
4. Tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi muiden viranomaisten lisäksi<br />
myös terveydensuojeluviranomaiselle.<br />
5. Vesien käsittelyssä syntyvät sakat on varastoitava ja käsiteltävä siten,<br />
ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle ja terveydelle. Mikäli varastoinnista<br />
aiheutuu maaperän pilaantumista, tulee toiminnanharjoittajalle asettaa velvoite<br />
maaperän puhdistamisesta. Varastoinnille tulee lisäksi asettaa määräaika.<br />
6. Ylimääräisten jätevesien johtamiselle tulee asettaa määräaika.<br />
7. Hakijan tulee selventää, mitä vesiä tarkoitetaan kipsisakka-altaan ohi<br />
johdettavilla puhdistetuilla prosessivesillä, koska tämä jää hakemuksen perusteella<br />
epäselväksi, sillä hakijan täydennyksessä 26.2.2013 loppuneutraloinnin<br />
ylite ilmoitetaan johdettavaksi suljettuun kiertoon.<br />
65
8. Mikäli lupa myönnetään, purkuveden virtaama ei saa ylittää voimassa<br />
olevan ympäristöluvan maksimivirtauksia.<br />
5. Sotkamon kunnan ympäristö- ja tekninen palvelualue, kaavoitus- ja mittauspalvelut<br />
6. Sotkamon kunta<br />
Jormasjarven rannalle on kaavoitettu yhteensä noin 320 rakennuspaikkaa<br />
ja Nuasjärven rannalle noin 550 rakennuspaikkaa. Molempien vesien rannoilla<br />
on myös toimivia matkailuyrityksiä. Vesistöjen merkitys sekä loma- ja<br />
pysyvän asumisen että matkailun kannalta on Sotkamolle erittäin tärkeä.<br />
Sotkamon puoleisella Laakajärvellä loma- ja pysyvä asutus on edellä mainittuja<br />
vesistöjä huomattavasti vähäisempää, mutta vesistön luontoon ja<br />
erämaaympäristöön vahvasti liittyvät arvot kärsivät erityisesti, mikäli järvi<br />
saastuu vesistöpäästöjen seurauksena. Lisäksi vaikutusalueella on useita<br />
pienempiä vesistöjä.<br />
Vesien johtamisessa tulee huomioida alapuolisten vesistöjen vaikutuspiirissä<br />
oleva vakituinen ja loma-asutus sekä vesistöjen merkitys luonnon,<br />
matkailun ja virkistyskäytön kannalta. Vesistöpäästöt tulee pitää pitoisuuksiltaan<br />
ja määriltään sellaisena, että alapuolisten vesistöjen ja niiden rantojen<br />
maankäyttöön ei kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia.<br />
Yhtiölle ei tule nyt erillisenä päätöksenä myöntää haettua muutosta sen<br />
ympäristö- ja vesitalouslupaan. Lupaa ei tule myöntää ensisijaisena haetun<br />
vuosittaisen vesikiintiöpäästön väliaikaiselle poistolle. Lupaa ei tule myöskään<br />
myöntää toissijaisesti haetulle vuosittaisen päästökiintiön ylittävälle<br />
3,8 Mm 3 :lle vettä.<br />
Aluehallintovirastossa vireillä oleva Talvivaara Sotkamo Oy:n ympäristö- ja<br />
vesitalousluvan päivitys tulee käsitellä mitä pikimmin. Kuten aiemmissa<br />
ympäristönsuojeluviranomaisen antamissa lausunnoissakin on esitetty, nyt<br />
haetut asiat tulee ratkaista vesi- ja ympäristötalousluvan päivityksen yhteydessä,<br />
jolloin asia tulee tarkasteltua ja käsiteltyä laajemmin kokonaisuus<br />
huomioiden. Yhtiö itsekin toteaa hakemuksessaan, että toiminta on muuttunut<br />
oleellisesti verrattuna alkuperäisessä lupapäätöksessä määriteltyyn<br />
tilanteeseen.<br />
Lupahakemuksen päivitys on ollut kohtuuttoman kauan käsittelyssä, jo<br />
noin kaksi vuotta. Ympäristönsuojelullisten näkökohtien, valvovien viranomaisten,<br />
luvittavan viranomaisen sekä yhtiönkin kannalta on ensiarvoisen<br />
tärkeää, että päivitetty nykytilannetta ja nykyistä toimintaa vastaava ympäristö-<br />
ja vesitalouslupapäätös saada pikaisesti velvoittavaksi.<br />
Kunnanhallitus edellyttää, että Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kiinnittää<br />
kaivostoimintaan liittyviä luvituspäätöksiä tehdessään huomiota siihen,<br />
että toiminnanharjoittaja on noudattanut sitä ja toimintaansa koskevia,<br />
voimassa olevia päätöksiä ja määräyksiä.<br />
7. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto<br />
Vesien johtamisasia tulee käsitellä osana kokonaisvaltaista vesienhallintasuunnitelmaa.<br />
Lupajaosto pitää tärkeänä, ettei merkittäviä pinta- ja pohjavesiin,<br />
maaperään ja ilmaan kohdistuvien päästöjä käsitellä erillisinä, ympäristönsuojelulain<br />
62 §:n mukaisina ilmoitusmenettelyinä eikä yksittäisinä<br />
ympäristöluvan lupamääräysten muuttamisina, vaan asiat ratkaistaan vireillä<br />
olevassa ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamismenettelyssä,<br />
jossa ympäristövaikutukset tarkastellaan kokonaisuutena.<br />
66
8. Kajaanin kaupunki<br />
Kaupunginhallitus yhtyy Kajaanin ympäristöteknisen lupajaoston esitykseen.<br />
9. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena<br />
Ylimääräisten vesien johtamista Vuoksen vesistöön ei sallita. Talvivaara<br />
Sotkamo Oy perustelee hakemusta sillä, että jätevesien johtaminen mahdollistaa<br />
yrityksen toiminnan. Jätevesien johtamisesta aiheutuisi jo ennestään<br />
pilaantuneiden vesistöjen tilan heikkeneminen ja pilaantuneen alueen<br />
laajentuminen kaivospiirin ulkopuolella. Taloudellisen edun tavoittelu ympäristöä<br />
pilaamalla ei ole hyväksyttävää. Jätevesien käsittely kalkilla ja selkeytysaltailla<br />
ei puhdista riittävästi jätevesiä. Erityisesti sulfaatin poistaminen<br />
jätevedestä on puutteellista. Talvivaaran vesienhallinta on kriisissä ja<br />
tämä tulee ratkaista ennen ns. ylimääräisten vesien johtamista luontoon.<br />
Ylimääräisiä vesiä voidaan johtaa luontoon pitkällä aikavälillä, mikäli vedet<br />
puhdistetaan luonnontilaisten vesien laatuvaatimusten mukaisiksi. Metallien<br />
lisäksi jätevesistä on poistettava mm. sulfaatti.<br />
Ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistamiseen liittyvien biologisten tutkimusten<br />
mukaan Laakajärven kasviplanktonin perusteella on havaittavissa järven<br />
rehevöitymisen alkaminen. Sulfaatin rehevöittävä vaikutus ja mekanismit<br />
ovat tiedossa. Sulfaatin rehevöittävää vaikutusta on käsitelty esim.<br />
Vesitalous -lehdessä nro 2/2013. Siilinjärven Kolmisoppi -järven on todettu<br />
rehevöityneen sulfaattitasojen ollessa noin 20–50 mg/l. Talvivaaran vesistöön<br />
purkamassa vedessä sulfaatin määrä on 5 000–8 000 mg/l. Erittäin<br />
huolestuttavaa on, että Talvivaara purkaa Kivijärvestä Laakajärveen vettä,<br />
jonka sulfaattipitoisuus on mallinnuksen mukaan useita tuhansia milligrammoja<br />
litrassa. Vesieliöille turvallisena pidetty raja on n. 100 mg/l. Tällainen<br />
vesistöjen pilaaminen ei ole hyväksyttävää eikä sitä voida sallia<br />
edes korvausmenettelyjen kautta. Muutamassa vuodessa Talvivaara on<br />
saanut aikaan useiden järvien pilaantumisen ja kaivostoimintaa on tarkoitus<br />
jatkaa kymmeniä vuosia. Vesistöjen pilaaminen on välittömästi lopetettava.<br />
Jätevesien johtaminen Vuoksen suuntaan on lopetettava ja pilaantuneet<br />
alueet on ennallistettava.<br />
Talvivaara hakee lupaa johtaa Oulujoen ja Vuoksen vesistöön yhtä suuri<br />
metalli- ja sulfaattikuormitus. Ympäristölautakunta toteaa, että kipsisakkaaltaan<br />
vuodossa marraskuussa 2012 Vuoksen suuntaan purkautui jätevettä<br />
200 000 kuutiometriä ja Oulujoen suuntaan 20 000 kuutiometriä. Tämä<br />
tulee ottaa huomioon eikä Vuoksen suuntaan tule johtaa lisäkuormitusta.<br />
Virtaamaerot ja kuormitusta vastaan ottavien vesistöjen kyky sietää kuormitusta<br />
valuma-alueiden välillä on myös huomioitava.<br />
Lisäkuormituksen johtaminen pilaantuneisiin vesistöihin on ympäristönsuojelulain,<br />
vesienhoitolain ja vesilain vastaista eikä lupaa siten voida myöntää.<br />
Talvivaaran tulee ratkaista vesienhallintaan liittyvät ongelmat niin, että<br />
toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista ja nykyisten pilaantuneiden,<br />
ennallistamista vaativien alueiden laajentumista. Hakemuksesta ei<br />
käy ilmi, mitä muita kuin taloudellisia riskejä vesien varastointiin kaivosalueella<br />
liittyy. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta vaatii,<br />
että vesiä ei saa johtaa luontoon, ennen kuin niiden laatu vastaa luonnonvesien<br />
laatuvaatimuksia – tämän jälkeen johtaminen voidaan tehdä Oulujoen<br />
valuma-alueelle pitkällä aikavälillä. Talvivaara perustelee hakemustaan<br />
myös sillä, että uusia varastoaltaita ei ehdittäisi tekemään riittävän<br />
nopeasti. Kiire ja taloudellisen hyödyn tavoittelu ei saa johtaa ympäristön<br />
67
pilaamiseen. Tarvittaessa vesien varastointi tilapäisesti avolouhoksessa on<br />
turvallisempi ratkaisu kuin vesien johtaminen luontoon. Ylimääräiset vedet<br />
on siten mahdollista varastoida kaivosalueella, kunnes ne on käytetty prosessissa<br />
tai riittävä puhdistus järjestelmä on rakennettu.<br />
Talvivaaran suhtautumista ympäristönsuojelutoimiin kuvaa vastaus<br />
PSAVI:n kysymykseen vesien varastotilavuuden/turva-allastilavuuden rakentamismahdollisuuksista<br />
eri vaihtoehtojen pohjalta. Talvivaaran mukaan<br />
kaivoksen vesienhallinnan kehittäminen ja saattaminen kestävälle ja riskittömälle<br />
tasolle edellyttää lisäinvestointeja ja ylimääräisiä käyttökuluja. Vastauksesta<br />
käy ilmi, että Talvivaara pyrkii minimoimaan ympäristöinvestoinnit,<br />
joita se pitää ylimääräisinä kuluina. Tällainen ajattelumalli on väistämättä<br />
johtanut toteutuneisiin ympäristötuhoihin. Ympäristönsuojeluinvestoinnit<br />
ovat osa toimintakokonaisuutta ja ne on mitoitettava riittävästi.<br />
Lupaviranomaisten ja valvontaviranomaisten tehtävänä ei ole ratkaista<br />
toiminnanharjoittajan teknisiä ongelmia. Mikäli toiminnan harjoittaja ei pysty<br />
toimimaan ympäristön kannalta kestävästi ja vastuullisesti, vaan vähättelee<br />
ympäristöhaittoja Talvivaara kiistää vesistöjen pilaantumisen. Toimitusjohtaja<br />
Pekka Perän lausunto Sonkajärvellä 19.3.2013 Talvivaaran järjestämässä<br />
lähistötilaisuudessa: Pekka Perän mukaan Talvivaaran tiedossa ei<br />
ole, että vesistöjen pilaantumista olisi tapahtunut) sekä toimii omavaltaisesti<br />
ja lupamääräyksistä piittaamatta (mm. raffinaatin johtaminen kipsisakkaaltaaseen),<br />
toiminnalle ei voida myöntää ympäristölupaa.<br />
Talvivaaran hakemuksen hyväksyminen merkitsisi nyt kaivospiirin sisällä<br />
olevien likaisten vesien ja haitta-aineiden siirtämistä alapuolisiin vesistöihin<br />
kaivospiirin ulkopuolelle. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta<br />
ei hyväksy esitettyä jätevesien johtamista, mikä lisäksi aiheuttaisi pilaantuneiden<br />
vesistöjen haitta-aineiden huuhtelun laajemmalle alueelle<br />
(esim. Kivijärvestä Laakajärveen ja edelleen Nurmijoen reitille). Pöyry Finland<br />
Oy:n raportti vedenlaadun seurannasta viikolta 11 vuonna 2013 osoittaa,<br />
että esim. Ylä-Lumijärvi on erittäin huonossa kunnossa ja ympäristölaatunormit<br />
ylittyvät, vaikka niihin on lisätty alueesta johtuva korotus. Raportin<br />
mukaan Ylä-Lumijärven veteen on liuennut kipsisakka-altaan vuodosta<br />
peräisin olevia metalleja sakkasedimentistä. Vesien todettiin<br />
27.3.2013 levinneen myös juoksutusreitin ohi, jolloin vaarana on sakkojen<br />
huuhtoutuminen alapuolisiin vesistöihin. Talvivaara Sotkamo Oy:n tulee<br />
ratkaista ongelma kaivospiirin sisällä ja ennallistaa jo pilaamansa vesialueet<br />
myös kaivospiirin ulkopuolella. Ympäristölautakunnan näkemyksen<br />
mukaan PSAVI ei voi tehdä päätöstä, joka laajentaisi pilaantunutta aluetta<br />
kaivospiirin ulkopuolella ja johtaisi myös lisääntyviin korvausvaatimuksiin.<br />
Talvivaaran hakemuksen mukaisen jätevesien laskemisen tuhoisat vaikutukset<br />
vesiekosysteemiin käyvät ilmi myös hakemuksen täydennyksenä<br />
olevasta tarkentavasta arviosta vesien johtamisesta aiheutuvien veden<br />
laadun muutosten vaikutuksista kohdevesistöjen ekologiaan, kalatalouteen<br />
ja vesistön muuhun käyttöön. On selvää, että johdettaessa lyhyellä ajanjaksolla<br />
9 miljoonaa kilogrammaa sulfaattia Vuoksen mataliin latvavesistöihin<br />
entisten kuormitusten lisäksi, vaikutukset ovat merkittäviä ja peruuttamattomia.<br />
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta vaatii, että mikäli<br />
PSAVI myöntää luvan hakemuksen mukaisessa asiassa, päätöksen täytäntöönpanoa<br />
ei muutoksenhausta huolimatta hyväksytä. Päätöksen täytäntöönpano<br />
tässä asiassa tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi, koska<br />
luontoon laskettuja vesiä ei voida palauttaa altaaseen. Päätös olisi siten<br />
ympäristönsuojelulain vastainen muutoksen hakua koskien.<br />
68
10. Sonkajärven kunta<br />
Kunnanhallitus yhtyy kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen esitykseen.<br />
Lisäksi kunnanhallitus on saanut 8.4.2013 tiedon, että Talvivaaran kipsisakka-allas<br />
vuotaa jälleen. Kunnanhallitus vaatii, että laitos pidetään suljettuna<br />
niin kauan kuin vesienkäsittelyasia on saatu ratkaistua siten, että<br />
ympäristön pilaantuminen voidaan estää ja tapahtuneet ympäristövahingot<br />
on korjattu.<br />
11. Lapinlahden kunnan ympäristölautakunta<br />
12. Kuopion kaupunki<br />
Lapinlahden ympäristölautakunta viittaa 15.8.2012 § 48 antamaansa aikaisempaan<br />
lausuntoon ja pyytää, että se huomioidaan päätöstä tehdessä.<br />
Lisäksi lautakunta pyytää, että aluehallintovirasto ottaa huomioon seuraavaa:<br />
Talvivaaran kaivoksen jätevedet purkautuvat Vuoksen vesistöalueen puolella<br />
Lapinlahden kunnan alueella olevien Sälevä-, Korpinen- ja Syväri -<br />
järvien kautta. Vesistöalue on Lapinlahdella tärkeässä merkityksessä. Tähän<br />
saakka vesistöjen veden laatu on ollut hyvä tai erinomainen. Siksi ne<br />
ovat olleet suosittuja vapaa-ajankalastajien harrastuspaikkoja. Kunta on<br />
myös laatinut alueen vesistöille rantaosayleiskaavat, kaavojen yhtenä tavoitteena<br />
on ollut alueen rantarakentamisen vauhdittaminen.<br />
Korpisen ja Syvärin välissä sijaitsevassa Karsanjärvessä on Siikapaja Oy:n<br />
kalanviljelylaitos, jossa kasvatetaan siian poikasia. Kaivosvedet voivat pahimmassa<br />
tapauksessa aiheuttaa häiriöitä esimerkiksi kalan kasvussa.<br />
Talvivaaran kaivoksen jätevedet ovat jo muutamassa vuodessa aiheuttaneet<br />
muutoksia alapuolisissa vesistöissä. Lapinlahden kunnan alueen vesistöihin<br />
on kaivosalueelta matkaa yli 60 km, mutta mm. sulfaattipitoisuudet<br />
ovat selvästi kohonneet luonnontilaisesta. Viime syksynä tapahtuneen kipsisakka-altaan<br />
vuodon vaikutuksia ei vielä tiedetäkään, ne tulevat näkymään<br />
Lapinlahden vesistöalueilla vasta nyt tänä keväänä, kun järvet sulavat.<br />
Ja tapahtunut uusi kipsisakka-altaan vuoto voi vielä aiheuttaa lisää<br />
kuormitusta Vuoksen vesistön suunnalle.<br />
Luvan myöntäjän tulee huomioida toiminnan aiheuttamat vaikutukset vesistöissä<br />
ja sen ekosysteemissä pitkällä aikavälillä. Sulfaattipitoisuuksien<br />
kasvun vaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta vesistön luonne varmasti muuttuu.<br />
Lupaviranomaisen tulee huomioida, että kyseessä on latvavesistö. Virtaamat<br />
Oulujärven vesistöalueella olisivat suuremmat, joten Talvivaaran<br />
kaivoksen jätevedet tulee johtaa sinne. Viimeaikaisten vuotovahinkojen<br />
johdosta luvan myöntäjän tulee myös harkita, täyttyvätkö toiminnan ympäristöluvan<br />
myöntämisen edellytykset ollenkaan.<br />
Hakijan esittämää purkuvesikiintiön poistamista luvasta ei tule hyväksyä.<br />
Juoksutettavien haitta-ainepitoisuuksien tarkastaminen on vaikeaa, joten<br />
vuosittaisen kokonaiskuormituksen toteaminen luotettavasti ei onnistu.<br />
Käytäntö johtaisi myös siihen, että jätevesiä voitaisiin käsitellä laimentamalla,<br />
eikä luvan saaja tarvitsisi todellisuudessa kehittää tuotantoaan ympäristöystävällisempään,<br />
vähemmän jätevettä tuottavaan suuntaan.<br />
Kuopion kaupunginhallitus viittaa aikaisempaan Nilsiän kaupunginhallituksen<br />
antamaan lausuntoon (liite khall 20.8.2012 § 247) ja esittää lausuntonaan<br />
seuraavaa:<br />
69
Puhtaat vesistöt ja niiden luomat monipuoliset virkistys- ja matkailumahdollisuudet<br />
ovat koko maakunnan kannalta tärkeä vetovoimatekijä. Talvivaaran<br />
kaivoksen vesistöpäästöjen vaikutukset ulottuvat jo selvästi Nilsiän<br />
(kuntaliitos Kuopion kanssa 1.1.2013) alueelle ja jopa Kuopion Jännevirralle<br />
saakka.<br />
Erityisesti Nilsiän ja Tahkon matkailualueen merkittävä vetovoimatekijä on<br />
sijainti ainutlaatuisella paikalla Syvärin saariston tuntumassa. Matkailun<br />
kannalta kohderyhmistä kasvavat voimakkaasti ulkomaiset asiakkaat, jotka<br />
toivovat nimenomaan kalastukseen liittyvien palvelujen kehittämistä. Talvivaaran<br />
päästöjen vaikutusalueella on myös Kuopion Jänneniemen vedenottamo,<br />
jonka toiminta on turvattava.<br />
Kuopion kaupunki katsoo, että Talvivaaran kaivoksen toiminta on saatava<br />
ympäristön kannalta kestävälle tasolle ja luvan myöntämisen edellytykset<br />
on harkittava uudelleen. Jätevesiä ei tule johtaa Vuoksen vesistöön lainkaan,<br />
ja kaivoksen on toimittava sisäisellä vesikierrolla, kuten alkuperäisessä<br />
suunnitelmassa oli tarkoitus. Jätevesien purkupaikka Vuoksen vesistöön<br />
on aivan vesistön latvaosassa, jossa virtaama on pieni verrattuna Oulujoen<br />
vesistöön johdettavien jätevesien purkukohtaan, jossa virtaama on<br />
noin kymmenkertainen verrattuna Vuoksen puolen purkukohtaan. Jätevedet<br />
eivät laimene Vuoksen vesistön latvoilla. Pohjois-Savon vesienhoitosuunnitelmissa<br />
ja toimenpideohjelmissa Nilsiän reitillä on pidetty lähtökohtana<br />
sitä, ettei reitillä ole erityisen kuormittavia kohteita. Talvivaaran toiminta<br />
on vienyt pohjan vesiensuojelutoimenpiteiltä tällä alueella.<br />
Jos jätevesiä johdetaan Vuoksen suuntaan on otettava huomioon seuraavat<br />
asiat:<br />
Sulfaattipitoisuus prosessivesissä on saatava niin alas, ettei vaikutuksia<br />
enää ole havaittavissa Nilsiän Syvärillä ja sen alapuolisella vesialueella<br />
mm. Kuopion kaupungin Jänneniemen vedenottoalueella. Lupaehdoissa<br />
tulee asettaa pitoisuusrajat prosessista lähtevälle jätevedelle. Lisäksi vesistöön<br />
johdettavan jäteveden määrä on mitattava. Velvoitetarkkailu on<br />
laajennettava Nilsiän Syvärille, Vuotjärvelle ja Kuopion kaupungin vedenottamon<br />
alueelle Jännevirralle. Kaivoksen toiminnan tarkkailua on tehostettava<br />
ja epäkohtiin on puututtava välittömästi. Tarkkailutulokset on toimitettava<br />
myös alapuolisen vesistön varrella oleville kunnille ja Kuopion kaupungin<br />
ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedottaminen on tehtävä<br />
nopeasti, ymmärrettävästi ja avoimesti.<br />
Lupaehdoissa ei tule luopua vesipäästökiintiöstä, koska vesistöön johdettavan<br />
jäteveden laatua ei pystytä tarkastamaan. Kuormitus muuttuu hallitsemattomaksi,<br />
kun vesistöön johdettavien haitta-aineiden määrää ei pystytä<br />
mittaamaan.<br />
Toiminnalle ei tule myöntää töidenaloituslupaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta.<br />
13. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)<br />
Tukes valvoo kaivosturvallisuutta ja vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja<br />
varastointia kaivosalueella. Tukesin mukaan:<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n tulee arvioida vaaralliseksi kemikaaliksi luokiteltujen<br />
prosessiliuosten ja niillä kontaminoituneiden vesien pysyvään varastointiin<br />
ja käsittelyyn tarkoitettujen altaiden ja muiden rakenteiden soveltuvuus<br />
kyseiseen käyttöön.<br />
70
Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet<br />
Tukes on aiemmin 31.1.2013 lausunnossaan 1139/36/2013 Kainuun<br />
ELY:lle todennut, että aina, kun Talvivaara Sotkamo Oy aikoo käsitellä vesiä<br />
vaarallisilla kemikaaleilla prosessimaisesti, tulee kaivosyhtiön laatia Tukesille<br />
ilmoitus kaikista kyseisen tyyppisistä käsittelyistä. Tukes valvoo toimintaa,<br />
mikäli vesienkäsittelyssä käytettävät kemikaalit luokitellaan vaarallisiksi<br />
valtioneuvoston asetuksen 855/2012 liitteen 1 mukaisesti, tai mikäli<br />
käsiteltävien vesien kemikaalipitoisuudet ovat sellaiset, että kyseiset vedet<br />
luokitellaan vaarallisiksi.<br />
Tukesille tulevista ilmoituksista tulee käydä ilmi vaarallisten kemikaalien/seosten<br />
(kaasut, nesteet, kiintoaineet) luokitus vaarallisiksi<br />
R-lausekkeilla ja mahdollisesti myös GHS-luokituksena.<br />
Tukesille toimitettavan ilmoituksen pitää sisältää mm. seuraavat tiedot:<br />
- miten avolouhoksen vedet käsitellään (kalkkikivellä, kalsiumhydroksidilla<br />
ja polymeerillä käsittely, vesienkäsittelysuunnitelma ja PI-kaavioliitteet)<br />
- miten käsittelyssä huomioidaan kemikaalilainsäädäntö ja kaivoslainsäädäntö<br />
ja vaikutukset kemikaali-/kaivosturvallisuuteen tai<br />
- lopputuotteena kaivosalueelle jäävän sakan/seoksen luokitus ja ominaisuudet.<br />
Tukes on antanut Talvivaara Sotkamo Oy:lle päätöksen raffinaatin purkamisesta<br />
kaivokseen (2548/36/2013).<br />
OSAKASKUNNAT JA METSÄHALLITUS<br />
14. Jormaskylän-Korholanmäen osakaskunta<br />
Hieman epäselvän kuulutuskirjeen (asia ja hakemuksen sisältö eivät kaikilta<br />
osin vastaa toisiaan) mukaan hakemus koskee ympäristö- ja vesitalousluvan<br />
(Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto nro 33/07/1) vesien johtamista<br />
koskevaan lupamääräykseen 9 mukaisen vesipäästökiintiön poistamista<br />
ja toisaalta kaivosalueelle varastoitujen ylimääräisten vesien (3,8 Mm 3 ) käsittelyä<br />
ja johtamista kaivosalueelta vuosittaisen kiintiön lisäksi.<br />
Hakemuksen mukaisten laskennallisten tietojen perusteella ylijäämävesien<br />
ja niiden käsittelyn aiheuttama vesistökuormitus on nk. tavanomaiseen<br />
vuosikuormitukseen (Kts. vireillä olevan toisen hakemuksen tiedoksiantokuulutus<br />
Dnro PSAVI/58/04.08/2011) verrattuna esim. sulfaatin ja natriumin<br />
osalta merkittävä. Raskasmetallien osalta kuormitustason ero ei ole<br />
samaa suuruusluokkaa joskin tilanteen arvioinnissa on otettava huomioon<br />
mahdolliset raskasmetallien yhteisvaikutukset. Hakemuksessa on jostain<br />
syystä jäänyt vähemmälle huomiolle se, että ylijäämävesistä aiheutuva<br />
kuormitus on lisäkuormaa nk. peruskuormitukselle, kipsisakka-altaaseen<br />
liittyvät toimenpiteet ja vaatimukset kuten myös jätevesien tilapäiseen varastointiin<br />
ja käsittelyyn liittyvien alueiden tilanne ja odotettavissa olevat<br />
jälkivaikutukset ja niihin varautuminen.<br />
Hakemuksella pyritään ilmeisestikin ratkaisemaan tällä hetkellä vallitseva<br />
vesienhallintaongelma, johon ei ole alun perin osattu varautua. Myöskään<br />
kipsisakka-altaan tuottamiin ongelmiin ei ole osattu varautua. Osa ongelmasta<br />
eli ylijäämävesien johtamisesta on ratkaistu tai pyritty ratkaisemaan<br />
Kainuun ELY-keskuksen päätöksellä, mutta ainakin noin puolet ylijäämävesistä<br />
odottaa ratkaisua. Hakemuksesta ei voida selkeästi päätellä, hae-<br />
71
taanko lupaa yksinomaan vireillä olevalle tilanteelle kuormituslisä huomioon<br />
ottaen vai myös mahdolliselle tulevaisuuden muutostilanteelle, jossa<br />
otetaan huomioon sekä ylijäämäveden määrä että kuormituslisä.<br />
Osakaskunnan arvion mukaan ratkaisun tulee perustua lisäkuormituksen<br />
(kilomääräinen kuormituslisä ja pitoisuusvaikutukset) aiheuttamiin ympäristövaikutukseen,<br />
jotka aiheutuvat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.<br />
Arvioinnin tulisi perustua toisaalta luotettaviin kuormituslaskelmiin ja toisaalta<br />
kattavaan vaikutusten arviointiin. Ongelmaksi saattaa muodostua<br />
se, että teoreettiset laskelmat antavat liian uskottavan kuvan tilanteen hallinnasta<br />
ja unohdetaan epävarmuudet jotka liittyvät osittain luonnontilaisiin<br />
altaisiin, neutraloinnin siirtämiseen kenttäolosuhteisiin, säämuutoksiin jne.<br />
Tilanteen ongelmallisuutta kuvaa mm. seuraava, hakemusasiakirjoihin perustuva<br />
asiantuntijan arvio:<br />
”Osassa Talvivaaran lähialueen vesistöistä mm. rauta-, nikkeli- ja mangaanipitoisuudet<br />
ovat aiemmin ylittäneet selvästi vesieliöstölle haitallisena<br />
pidettävät tasot (Pöyry Finland Oy 2012). Lisäksi lähivesistöjen pohjaeläinyhteisöt<br />
ovat kärsineet ennestään nopeista pH:n vaihteluista. Lisäjuoksutusvedet<br />
tulisivat olemaan selvästi emäksisiä. Suunnitellut lisäjuoksutukset<br />
lisäisivät entisestään jo erilaisille ympäristökuormituksille altistuneita<br />
pohjaeläinyhteisöjen stressitekijöitä.<br />
Oulujoen suunnalla Kolmisopessa ja Jormasjärvessä sekä Vuoksen suunnalla<br />
Laakajärvessä suolaisuudesta johtuvaa varsinaista veden kerrostumisilmiötä<br />
ei ole vielä havaittu, mutta alueilla on havaittu kohenneita sulfaattipitoisuuksia.<br />
Pöyry Finland Oy:n laatiman sulfaattimallinnuksen perusteella<br />
(Pöyry Finland Oy 2013) lisäjuoksutusten takia kuormitus voi levitä<br />
uusille ja laajemmille alueille, mikä vaikuttaisi myös näiden alueidenpohjaeläinyhteisöihin<br />
haitallisesti”<br />
Osakaskunta katsoo, että ennen jäljellä olevien ylijäämävesien mahdollista<br />
johtamista vesistöön tulee olemassa olevaa tarkkailua (päästötarkkailu,<br />
vaikutustarkkailu sekä niiden kohdentaminen ja laajentaminen) tehostaa ja<br />
arvioida tilanne riittävien ja luotettavien tietojen pohjalta. Erityisesti on tarpeen<br />
korostaa pohjasedimenttiin ja pohjavesieliöstöön kohdistuvia vaikutuksia.<br />
Lisäksi on muistettava, että muut vaihtoehdot kuin ylijäämävesien<br />
johtaminen vesistöön ovat vesiympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja.<br />
Osakaskunta katsoo myös, että lupahakemus koskee lähinnä nykyistä<br />
poikkeustilannetta eikä anna valtuuksia hyödyntää hakemuksen kuormituslisää<br />
vastaisuudessa varsinkin kun kuormituslisän aiheuttajana on toiminnan<br />
harjoittajan puutteellinen toiminta.<br />
Haasteet eivät kuitenkaan lopu tähän, sillä sattuneet vahingot ja vahinkotilanteet<br />
ovat paljastaneet Talvivaarayhtiön toiminnassa edelleenkin huomattavia<br />
aukkoja. Edellä olevaan viitaten yhtiön ensisijaisen tavoitteen tulee<br />
olla se että ympäristöolosuhteet hoidetaan ensin kuntoon ja sen jälkeen<br />
arvioidaan toiminnalliset mahdollisuudet tulevaisuudessa. Jätevesikuormituksen<br />
ja sen vaikutusten lisäksi haasteita riitä saastuneiden alueiden<br />
kunnostamisessa, vesienhallinnan huomattavassa parantamisessa,<br />
ympäristökuormituksen vähentämisessä, varojärjestelmien rakentamisessa<br />
sekä ympäristöriskien uudelleen arvioinnissa kaikki laitostoiminnot huomioon<br />
ottaen. Riskien arvioinnissa on jopa varauduttava siihen, että laitostoiminnot<br />
joudutaan onnettomuuden tai muun poikkeustilanteen takia ajamaan<br />
kokonaan alas.<br />
Edelliseen kappaleeseen viitaten Talvivaarayhtiön esittämää 50 000 euron<br />
vakuutta ei voida pitää riittävänä ottaen huomioon ylijäämävesien<br />
72
käsittelyyn, vaikutuksiin, tarkkailuun ja jälkihoitoon liittyvät seikat eikä toiminnan<br />
käynnistämiselle muutoksenhausta huolimatta ole näin ollen ympäristönsuojelullisia<br />
edellytyksiä.<br />
15. Jyrkän osakaskunta ja 16. Huttulan osakaskunta<br />
Osakaskunnat ovat vaatineet seuraavaa:<br />
- lupia ei tule myöntää ennen kuin alapuoliset vesistöt on ennallistettu,<br />
- lupa voidaan myöntää vasta kun jätevesien koostumus ei aiheuta ympäristön<br />
ja vesien pilaantumista,<br />
- sulfaattipäästöt eivät saa ylittää 170 mg/I,<br />
- vedenotto Kolmisoppijärvestä tulee kieltää, koska se on vastoin vesitaseen<br />
hallintaa ja aiheuttaa lisää päästöjä myös Vuoksen vesistöreitille,<br />
- käyttövesien laatua ei saa heikentää,<br />
- osakaskunnat yhtyvät Ylä-Savon SOTE:n ympäristölautakunnan vaatimuksiin<br />
ja perusteluihin,<br />
- osakaskunnat viittaavat Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin vaatimuksiin<br />
ja perusteluihin kalaston osalta,<br />
- päätöstä ei saa määrätä täytäntöön pantavaksi muutoksenhausta huolimatta.<br />
- vakuuden tulee olla miljoonaluokkaa.<br />
Perusteluina osakaskunnat ovat esittäneet, että laki kieltää ympäristön pilaamisen.<br />
Vesilaki kieltää erikseen vesien pilaamisen. Ympäristöä pilaava<br />
toiminta voidaan ja pitää kieltää. Siitä poikkeuksena - mutta vain tietyin ehdoin<br />
ja raja-arvoin - on ympäristölupa. Suomeksi ympäristölupa on “lupa pilata<br />
ympäristöä”. Luvassa kuvataan suunniteltu toiminta ja annetaan kyseiseen<br />
toimintaan sovellettavat rajat. Toimintaa ei saa muuttaa suunnitellusta<br />
toiminnasta ilman lupaa. Nykyinen ympäristölupa on katsottava liian löysäksi.<br />
Talvivaaralle on myönnetty lupa toimintaan, joka ei pilaa ympäristöä. Toimintaa<br />
on kuvattu mm. sulfaattipäästöjen osalta olevan 170 mg/l. Jos toimintaa<br />
muutetaan siitä, niin muutokselle pitää olla lupa. Talvivaaralla ei ole<br />
tällaista lupaa. Ilman lupaa ei saa toimia.<br />
Talvivaaran hakemukset eivät ole kyenneet estämään vesistöhaittoja ja<br />
sen takia ne ovat puutteellisia. Osakaskunta on hyvin huolissaan sulfaattipäästöistä.<br />
Yhtiö ei ole esittänyt nytkään riittävää varmuutta haittojen estämisestä,<br />
vesitaseesta, vesivarastokapasiteetista, käytetyistä kemikaaleista<br />
ja puhdistustehosta eli laitoskapasiteetista sekä uraania sisältävän sakan<br />
varastoinnista.<br />
Yhtiön keskeiset väitteet ja perustelut eivät pidä paikkaansa. Vesien<br />
virtausten ja päästöjen laimenemisen eroja pohjoiseen ja etelään ei ole<br />
huomioitu, eikä sitä, että vesien tila heikkenee yhä viiveellä, joten lisähaittoja<br />
ei voida estää tiukoillakaan lupamääräyksillä.<br />
Hakemukset poikkeavat niistä velvoitteista, jotka Vaasan hallinto-oikeus ja<br />
korkein hallinto-oikeus asettivat ensimmäisessä luparatkaisussa ja niistä<br />
73
tavoitteista, jotka ympäristönsuojelulaki sekä asetus antavat, mm. BAT:ille.<br />
Tämän takia hakemus tulee hylätä vesienkäsittelyn osalta.<br />
Talvivaaran jätevesipäästöt ovat saastuttaneet Vuoksen Iatvavesistön.<br />
Ympäristövastuulain mukaisia haittojen tutkintaa ei ole aloitettu ELYkeskuksissa.<br />
Monilla vesistöillä ei ole enää rantakaavoituksen mukaista<br />
virkistysarvoa. Tätä ei ole vielä määritelty, eikä asiaa voi ratkaista 10.4.13<br />
kuulutuksissa mainittujen päätösten jälkeen.<br />
Muistutukseen on liitetty selvitys ”Sulfaattien vaikutus eliöstölle ja vaatimus<br />
sulfaatin tiukalle raja-arvolle”<br />
17. Sälevä- ja Pohjoismäki osakaskunta, Kaarakkala- ja (Hernejärvi) osakaskunta ja Paloisten<br />
osakaskunta<br />
Osakaskunnat ovat vaatineet seuraavaa:<br />
- lupia ei tule myöntää ennen kuin alapuoliset vesistöt on ennallistettu<br />
ja hakemus ylimääräisten vesien johtamisesta on kokonaan hylättävä,<br />
- lupa voidaan myöntää vasta kun jätevesien koostumus ei aiheuta<br />
ympäristön ja vesien pilaantumista,<br />
- hakemus tulee hylätä vesienkäsittelyn osalta,<br />
- vedenotto Kolmisoppijärvestä tulee kieltää, koska se on vastoin vesitaseen<br />
hallintaa ja aiheuttaa lisää päästöjä myös Vuoksen vesistöreitille,<br />
- osakaskunta yhtyvät Ylä-Savon SOTE:n ympäristölautakunnan<br />
vaatimuksiin ja perusteluihin,<br />
- osakaskunnat viittaavat Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin vaatimuksiin<br />
ja perusteluihin kalaston osalta,<br />
- päätöstä ei saa määrätä täytäntöön pantavaksi muutoksenhausta<br />
huolimatta,<br />
- vakuuden tulee olla miljoonaluokkaa,<br />
- Talvivaara on velvoitettava välittömästi aloittamaan haittojen tutkinta<br />
sekä vesistöt ja maastot saatettava luonnon tilaan,<br />
- kalastotutkimukset on Talvivaaran lukuun aloitettava välittömästi<br />
myös Sälevällä,<br />
- hakija on velvoitettava korvaamaan muistutuksen asianhoitajan tehtävistä<br />
(24 t a´ 30 euroa) ja aiheutuneista kuluista 220,60 euroa yhteensä<br />
940,60 euroa laillisine viivästyskorkoineen. Korvaukset tulee<br />
suorittaa asiamiehelle.<br />
Osakaskuntien perustelut ovat samansisältöiset kuin Jyrkän osakaskunnalla<br />
edellä. Lisäksi osakaskunnat ovat huomauttaneet muun ohella, että kaivos<br />
pelottelee julkisesti Kortelammen padon turvallisuuden vaarantuvan<br />
kevättulvien aikana. Mikäli vaaratilanne olisi ollut jo nähtävissä tai on näkyvissä,<br />
vesi on siirrettävä muuhun sopivaan varastotilaan kaivoksella. Tarvittaessa<br />
tällainen on louhos. On selvitettävä kaivoksen väite, että veden<br />
varastoiminen tekisi louhoksen käyttökelvottomaksi.<br />
74
Veden uudelleen varastoiminen louhokselle Kortelammen patovuodon estämiseksi<br />
on joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin vesien laskeminen<br />
vesistöön. Talvivaaran taloudellinen tappio ei voi mennä luontoarvojen<br />
edelle. Talvivaara on vastuussa, mikäli se ei järjestä vesille asianmukaista<br />
varastotilaa.<br />
Talvivaara väittää, että altaita ei ehdi rakentaa ennen kevättulvaa. Kevättulva<br />
ei ole todellinen ongelma. Louhoksella on runsaasti tilaa ja kun louhos<br />
ei ole auki huhti-kesäkuussa, kapasiteettia voidaan käyttää altaitten<br />
kaivamiseen tai pengertämiseen kaivosalueella.<br />
Lumijoessa ja Kivijärvessä on edelleen, laillisista velvoitteista piittaamatta,<br />
erittäin saastuneita alueita. Vaasan hallinto-oikeus kielsi ylimääräiset juoksutukset<br />
samassa suhteessa pohjoinen-etelä. (7 % Kalliojoen virtaamasta).<br />
Pitää ottaa myös huomioon, että pohjoisen- ja etelän virtaamat poikkeavat<br />
merkittävästi toisistaan. Pohjoisen virtaama on 10 kertaa suurempi. Tämä<br />
tarkoittaa aivan eriasteista laimenemista eli haitat ulottuvat pitkälti etelään<br />
Nurmijoen reittiä pitkin.<br />
Osakaskunnat ovat viitanneet biokemisti FT Jari Natusen kirjoitukseen,<br />
jonka mukaan: ”Alueen keltaisesta pintasedimentistä on mitattu 1,8 mg/litra<br />
uraani- ja 1,2 g/litra alumiinipitoisuuksia sekä mm. useita mg/litra nikkeliä ja<br />
sinkkiä. Päästö saastutti Lumijokea ja Kivijärveä tavalla, jonka takia juoksutukset<br />
tulee välittömästi keskeyttää. Juoksutusten emäsmäärä ei riitä neutraloimaan<br />
syvänteiden happamoitumista, joten emäksisen veden pulssi tulee<br />
seuraamaan uudelleen voimakas happamoituminen. Koska vuodon<br />
raudan ja alumiinin määrät olivat erittäin suuret, vaikutusten leviäminen<br />
alajuoksulle Laakajärvelle ja Sälevään on mahdollista. Pyhäjärven Junttiselän<br />
2004 kalakuolemia aiheutti sulfaatti, rauta, alumiini ja mahdollisesti<br />
mangaani, josta happamoituminen lähellä pH 4. Samoja aineita on erittäin<br />
paljon vesistöreiteillä. Juoksutusvesien raskaus, johtuen korkeasta sulfaattipitoisuudesta,<br />
saa sen huuhtomaan ja hapettamaan alusvesiä. Tällöin<br />
happamoitumisprosessi voi kiihtyä. Sekä etelän että pohjoisen saastuneimmissa<br />
järvissä mitattu hapettomissa alusvesissä pH alle 4. Syke arvioinut<br />
tätä erittäin luonnottomana.<br />
Pelkästään järvien syvänteisiin kertyvä sulfaatti, rauta ja alumiini aiheuttavat<br />
hapettomuus- ja happamoitumisprosesseja.<br />
Talvivaaran juoksutukset on kiellettävä erittäin suurten happamoitumisriskin<br />
takia. Hakija ei ole lisäksi esittänyt pakottavaa syytä lisä-/hätä- tai muuhun<br />
ylimäärävesien juoksutukseen. Hakemus tulee hylätä kaivospiirin ulkopuolisen<br />
juoksutuksen osalta. Puhdistus ei täytä Vaasan ja korkeimman<br />
hallinto-oikeuden ensimmäisen luparatkaisun linjaa.”<br />
Osakaskunnat ovat todenneet, että kyseisen Natusen arvion jälkeen<br />
8.4.2013 tuli jälleen uusi vuoto.<br />
Osakaskunnat ovat todenneet, että hakemuksessa esitetty vedenlaatumallinnus<br />
ei ole pätevä Savon vesien osalta. Asianosaisten olisi pitänyt päästä<br />
lausumaan mallinnuksesta.<br />
Kyseessä on ympäristön laadun menetys ja kiinteistöjen yms. arvon menetys.<br />
mitkä tulee korvata, vahinkona kalastajille, osakaskunnille, rantaasukkaille,<br />
elinkeinonharjoittajille ja kiinteistöitten omistajille. Ympäristölupapäätöksillä<br />
ei saa heikentää entisestäänkin pilaantunutta luontoamme.<br />
Pilaantuneet maa- ja vesialueet kunnostettava, vesitaseeseen ja vesien<br />
puhdistamiseen - mukaan lukien sulfaatin poisto - liittyvät ongelmat on rat-<br />
75
18. Metsähallitus<br />
kaistava sekä toteutettava hyväksytyllä tavalla, ennen kuin ympäristö- ja<br />
vesitalouslupaa voidaan myöntää.<br />
Osakaskunnat ovat viitanneet 7.9.2012 tehtyyn muistutukseensa ja siinä<br />
esitettyihin kulu- ja korvausvaatimuksiin. Tilanne on muuttunut huomattavasti<br />
marraskuun 2012 vuodon jälkeen ja vaikutukset täten vääjäämättä<br />
leviävät.<br />
Hakijan puolesta lupahakemukset on laadittu erityisesti kalataloudellisten<br />
ja vesistöjen ympäristövaikutusten osalta erittäin puutteellisesti. Jo nyt kiistatta<br />
aiheutettujen ja uusien lupaehtojen mukaisten päästöjen vaikutukset<br />
on sivuutettu täysin. Tämän muistutuksen osallistuneet ovat joutuneet turvautumaan<br />
asiamiehen apuun, josta aiheutunut ylimääräisiä kuluja.<br />
Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamia maa- ja vesialueita. Metsähallituksen<br />
hallinnassa on merkittävä määrä valtion maa- ja vesialueita<br />
Talvivaaran kaivoksen vaikutusalueella, ml. noin 2 200 ha maata kaivoksen<br />
suunnitellulla laajennusalueella. Pääosin Metsähallituksen alueet sijaitsevat<br />
nykyisen kaivospiirin länsi- ja eteläpuolella. Mm. kaivosalueen<br />
eteläpuolella kiinteistöillä Kajaanin valtionmaa (205-893-10-1), Sotkamon<br />
valtionmaa (765-893-10-1) ja Sonkajärven valtionmaa (762-893-1-33) sijaitsevat<br />
maa-alueet sekä pääosa Kivijärven, Laakajärven ja Kiltuanjärven<br />
vesialueista ovat Metsähallituksen hallinnassa. Suoran kiinteistöomistuksen<br />
ohella Metsähallitus on osakkaana useissa kaivosalueen lähivesien<br />
osakaskunnissa. Pääosa Metsähallituksen hallinnassa olevista alueista<br />
kaivoksen vaikutusalueella on talouskäytössä, mutta kaivoksen ympäristössä<br />
on myös joitakin pieniä suojelualueita, jotka kuuluvat Natura 2000 -<br />
ohjelmaan.<br />
Talvivaaran kipsisakka-altaalla lohkossa 1 havaittiin 4.11.2012 vuoto, joka<br />
kesti noin 10 vuorokautta. Sama kipsisakka-allas oli vuotanut myös aiemmin,<br />
vuosina 2008 ja 2010. Marraskuun 2012 vuodon seurauksena kaivosalueelta<br />
pääsi luontoon Oulujoen vesistön suuntaan arviolta 20 000 m 3<br />
ja Vuoksen vesistön suuntaan arviolta 216 000 m 3 vesiä, joiden tarkasta<br />
koostumuksesta ei ole tietoa. Myös määrät ovat arvioita. Kaivosalueelta<br />
luontoon virranneita vesiä neutraloitiin lupahakemuksen täydennyksen<br />
(15.2.2013) mukaan kalkkimaidolla, lipeällä, kalkkikivilietteellä, poltetulla<br />
kaikilla ja liidulla. PSAVI:Ile toimitetussa 15.2.2013 päivätyssä dokumentissa<br />
on liitteessä 4 esitetty neutralointiin käytettyjä ainemääriä ja neutralointiaineiden<br />
annostelupaikkoja. Kipsisakka-altaan vuodon vuoksi Metsähallitus<br />
teki yhtiön kanssa sopimuksen valtion maiden käytöstä kalkkisäkkien tilapäiseen<br />
varastointiin ja maastokuljetuksiin (Dnro MH 6366/661/2012,<br />
päiväys 13.11.2012). Sopimuksen mukaan yhtiön tuli välittömästi kalkituksen<br />
loputtua ilmoittaa Metsähallitukselle sen hallinnassa oleviin vesiin laskettujen/johdettujen<br />
aineiden tarkemmat tiedot (nimike, kemiallinen kaava,<br />
ainemäärä, ajankohta) sekä toimenpiteiden tarkoitus ja arvioidut vaikutukset.<br />
Metsähallitus toteaa, että yhtiö ei ole toimittanut sopimuksen mukaisia<br />
tietoja.<br />
Kipsisakka-altaan vuodon suurimmat vaikutukset maa-alueisiin kohdistuivat<br />
yhtiön mukaan Lumijoen yläosalle ja sitä ympäröivään suoalueeseen<br />
Kortelammen padon ja Ylä-Lumijärven välille. Yhtiö on laatinut alueelle<br />
kunnostussuunnitelman, ja Kainuun ELY-keskus on antanut kunnostamisesta<br />
YSL 64 §:n mukaisen päätöksen 21.1.2013. Yhtiö on käynnistänyt<br />
kunnostustyöt tammikuussa 2013. Ylä-Lumijärven ohi on myös kaivettu<br />
uusi uoma kaivosalueelta luontoon johdettaville vesille. Kaivosalueelle<br />
76
kertyneiden ylimääräisten vesien käsittelemiseksi ja luontoon johtamiseksi<br />
Yhtiö on tehnyt Kainuun ELY-keskukselle kaksi YSL 62 §:n mukaista ilmoitusta<br />
(19.12.2012 ja 22.1.2013). Kainuun ELY-keskus on antanut ilmoitusten<br />
johdosta 12.2.2013 YSL 64 §:n mukaisen päätöksen, jolla ELY-keskus<br />
on sallinut korkeintaan 0,9 Mm 3 :n vesimäärän käsittelemisen johtamisen<br />
sekä Vuoksen että Oulujoen vesistön suuntaan, eli yhteensä 1,8 Mm 3 :n<br />
johtamisen. Yhtiö oli hakenut lupaa 3,8 Mm 3 johtamiselle, ja ELYkeskuksen<br />
päätöksen ylittävältä osalta asia siirtyi käsiteltäväksi aluehallintovirastoon<br />
hakemusasiana. Metsähallitus on valittanut Kainuun ELYkeskuksen<br />
päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Metsähallituksen valitus<br />
on muistutuksen liitteenä.<br />
Vaasan hallinto-oikeus on antanut 2.4.2013 välipäätöksen (Nro 13/0081/1),<br />
jolla se on kieltänyt Kainuun ELY-keskuksen päätöksen täytäntöönpanon<br />
valitusten hallinto oikeuskäsittelyn ajaksi asian 2 osalta osittain. Hallintooikeuden<br />
välipäätöksen mukaan jätevesien johtaminen Vuoksen vesistön<br />
suuntaan on toteutettava siten, että kyseisten jätevesien määrä voi olla<br />
enintään 7 % Kalliojoen sen hetkisestä virtaamasta, ja jätevesien juoksutus<br />
on toteutettava johtamalla vedet Ylä-Lumijärven ohi.<br />
Kipsisakka-altaan lohkossa 2 havaittiin uusi vuoto 7.4.2013. Yhtiön mukaan<br />
maanantaina 8.4.2013 altaasta oli vuotanut 250 000 m 3 vettä, ja altaassa<br />
oli jäljellä vielä 360 000 m 3 . Yhtiön mukaan vuoto mahtuu kaivosalueen<br />
turvapatojen sisään. Niissä oli yhtiön mukaan tilaa 1 000 000 m 3<br />
ennen vuotoa. Vuotanut vesi on yhtiön mukaan tarkoitus neutraloida ja johtaa<br />
vesistöön eteläisen jälkikäsittely-yksikön kautta, eli ilmeisesti Vuoksen<br />
vesistöalueen suuntaan. Allasvuodon johdosta yhtiö on ilmoittanut poikkeavansa<br />
YS1 64 §:n nojalla Vaasan hallinto-oikeuden välipäätöksestä ja<br />
lisäävänsä eteläiseen purkuvesistöön johdettavan veden määrää.<br />
Metsähallitus viittaa kaivoksen vesien käsittelyä koskien aiemmin lausumaansa,<br />
seuraavin täydennyksin:<br />
Metsähallitus katsoo, että vesipäästöjen kohdalla ratkaisevaa ei niinkään<br />
ole luontoon johdettavien vesien määrä sinänsä, vaan niiden sisältämät ainemäärät<br />
(pitoisuus) ja kuormitus, sekä johdettavien vesien määrä suhteessa<br />
vastaanottavien vesistöjen luontaisiin virtaamiin. Merkitystä on<br />
etenkin vesien sisältämällä sulfaatilla, jonka pitoisuus on korkea, sekä<br />
eräillä muilla suoloilla ja metalleilla, ja vesien pH-tasolla. Metsähallitus viittaa<br />
myös Vaasan hallinto-oikeuden välipäätöksessään 2.4.2013 esittämiin<br />
perusteluihin, että Vuoksen vesistöalueella ainakin Kivijärven tila on merkittävästi<br />
heikentynyt jätevesien johtamisesta ja oletettavasti edelleen marraskuun<br />
2012 kipsisakka-altaan vuodon vuoksi, pilaantuminen on pääosin<br />
aiheutunut sulfaattikuormituksesta, ja jätevesien johtaminen saattaa entisestään<br />
heikentää alapuolisten vesistöjen tilaa.<br />
Yhtiön mukaan arvioitu, ELY-keskuksen päätöksen (12.2.2013) ja nyt<br />
PSAVI:n käsittelyssä olevan hakemuksen tarkoittama vesimäärä 1,8 Mm 3<br />
eteläisen jälkikäsittely-yksikön suuntaan ja Vuoksen vesistöön sisältäisi<br />
sulfaattia ainakin 8 640 000 kg (laimennuslaskelmassa 9 000 000 kg), sulfaattipitoisuuden<br />
ollessa arviolta 4 800 mg/l. Liitteenä olevien laimennuslaskelmien<br />
(Pöyry 17.1.2013) mukaan lähtökohta on, että ko. ainemäärä lisätään<br />
suoraan tarkastelupisteeseen ja sen oletetaan sekoittuvan täydellisesti<br />
virtaamaan, laskelma ei siis huomioi jo olemassa olevia ainemääriä,<br />
kerrostumista tai viipymiä. Metsähallitus toteaa, että laskelmissa Laakajärven<br />
tilavuutena ilmoitetaan käytetyn 220 Mm 3 , joka poikkeaa järvirekisteriin<br />
merkitystä 133 Mm 3 , joten pitoisuustason nousut Laakajärvessä lienevät<br />
korkeampia kuin mallinnuksessa on esitetty.<br />
77
Esitetyn kaltainen kuormitus johtaisi Yhtiön teettämän vesistömalliennusteen<br />
(Pöyry 7.2.2013) mukaan Yhtiön esittämillä juoksutusmäärillä ja -<br />
virtaamilla Ylä-Lumijärven ja Kivijärven sulfaattipitoisuuden nousuun tasolle<br />
4 000 mg/l, eli vesi olisi lähes pelkästään juoksutusvettä. Ilmeisesti tekstissä<br />
Ylä-Lumijärvellä tarkoitetaan tosiasiassa Lumijärveä (Yhtiö on ilmoittanut<br />
Ylä-Lumijärven kiertämisestä ja rakentanut ohitusojan). Laakajärven<br />
luoteisosassa laskennallinen pitoisuuden nousu olisi hetkellisesti luokkaa 1<br />
500 mg/l. Pitoisuuksien laskeminen juoksutuksia edeltävälle tasolle vesi<br />
ainakin vuoteen 2015, joskin todelliset pitoisuudet tullevat ennusteen mukaan<br />
olemaan hieman suurempia vesistöissä jo olevista ja kipsisakka altaan<br />
vuodon seurauksena maaperään johtuneista vesistä johtuen.<br />
Metsähallitus viittaa tarkastuksessa 8.10.2012 ja Vaasan hallintooikeudelle<br />
jättämässään valituksessa 21.2.2013 lausumaansa ja toteaa,<br />
että luontoon johdettaviksi esitettyjen vesien pitoisuus- ja kuormitusmäärät<br />
ovat varsin korkeita, ja johtavat ainakin Lumijoessa, Lumijärvessä ja Kivijärvessä<br />
vesistöjen ekologisen tilan heikkenemiseen. Myös muutokset<br />
Laakajärven ekologisessa tilassa ovat ainakin järven pohjoisosassa mahdollisia.<br />
Pääasiallinen ongelma on edelleen vesien korkea sulfaattipitoisuus.<br />
Mahdollisesti myös vesistöihin päätynyt, metallipitoinen sakka voi aiheuttaa<br />
haitallisia ympäristövaikutuksia. Metsähallitus viittaa myös Pöyryn<br />
tarkentavaan arvioon vesien johtamisesta aiheutuvien veden laadun muutosten<br />
vaikutuksista 1.3.2013.<br />
Viimeisimmän (7.4.2013) sattuneen kipsisakka-altaan vuodon seurauksena<br />
kaivosalueelle ns. turvapatoihin vuotaneen veden varastointi samoin kuin<br />
aiempien, metallipitoisten lietteiden varastointi tapahtuu ilmeisesti kokonaan<br />
tai osin maapohjaisissa altaissa. Ilmeisesti turvapatojen rajaamalla<br />
alueella ei ole mitään pohjarakenteita, jotka voisivat estää vesien suotautumista<br />
maaperään. Metsähallitus huomauttaa, viitaten hallinto-oikeudelle<br />
esitettyyn valitukseen, että jätevesien ja lietteiden varastointi maapohjaisissa<br />
altaissa voi johtaa maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen YSL<br />
7 - 8 §:ssä kielletyllä tavalla, tai vesistön pilaantumiseen. Tällaista varastointia<br />
ei voida pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena ratkaisuna.<br />
Huomioiden yhtiön kaivosalueelle kertyneiden ylimääräisten vesien määrän<br />
ja sulamisvesien sekä sadannan jatkossa tuoman vesimäärän sekä jo<br />
tapahtuneet allasvuodot, näyttää siltä ettei vesien laajamittainen varastointi<br />
kaivosalueella ole pitempiaikaisesti mahdollista. Toisaalta vesien koostumuksen<br />
vuoksi niiden hallitustakin johtamisesta vesistöön aiheutuisi ympäristön<br />
pilaantumista, mikä etenkin vesien purkureittien yläjuoksulla olevien<br />
pienempien, jo aiemmista päästöistä kärsineiden vesistöjen (etelän suunnassa<br />
ainakin Lumijoki, Lumijärvi, Kivijoki, Kivijärvi) osalta todennäköisesti<br />
on vaikutuksiltaan merkittävää. Pahimmassa tapauksessa pilaantuminen<br />
ulottuu myös suurempiin reittivesiin (etelässä ainakin Laakajärvi).<br />
Metsähallitus katsoo, että kaivosalueelle kertyneiden vesivarastojen purkamisesta<br />
aiheutuu, vesien laatu huomioon ottaen, todennäköisesti merkittävää<br />
ympäristön pilaantumista vastaanottavissa vesissä. Yhtiön toteuttama<br />
vesien käsittely neutralointiaineilla ei ole riittävä puhdistusmenetelmä,<br />
sillä se ei merkittävästi alenna haitallisen korkeita sulfaattipitoisuuksia. Menetelmää<br />
ei myöskään voida pitää YSL 4 §:n mukaisten varovaisuus- ja<br />
huolellisuusperiaatteen sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteen<br />
mukaisena. Sulfaattipitoisten vesien käsittelyyn on saatavilla parempia<br />
menetelmiä, joita yhtiön olisi tullut ottaa käyttöön jo toimintansa alkuvaiheessa.<br />
Edellä esitetyn mukaisesti Metsähallitus katsoo, että vesien<br />
78
johtamisesta tulisi pidättäytyä, kunnes käytettävissä on riittävä puhdistuskapasiteetti.<br />
Mikäli lupaviranomainen kuitenkin myöntää ympäristöluvan vesien johtamiselle,<br />
Metsähallitus katsoo, että johtaminen tulee toteuttaa mahdollisimman<br />
hallitusti ja siten, että vesistökuormitus minimoidaan. Päätöksessä tulee<br />
huomioida myös vesien hallintaan liittyvä riskinarviointi ja tarvittavien varoaltaiden<br />
kapasiteetti. Varoallaskapasiteettia on arvioitava suhteessa kaivosalueella<br />
oleviin ja sinne kertyviin vesimääriin kokonaisuutena, siltä osin<br />
kuin vedet ovat laadultaan sellaisia, että niiden johtaminen vesistöihin ilman<br />
käsittelyä ei ole mahdollista. Edelleen Metsähallitus katsoo, että myöhemmässä<br />
vaiheessa vesipäästökiintiö voidaan poistaa kokonaisuudessaan,<br />
mikäli luontoon johdettaville vesille samalla asetetaan sellaiset pitoisuus-<br />
ja kuormitusrajat, ettei vesipäästöistä jatkossa aiheudu merkittävää<br />
ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Pitoisuus- ja kuormitusrajojen<br />
asettamisessa tulee huomioida esitettyjen vesienkäsittelyratkaisujen toimivuus,<br />
riskinhallinta sekä päästöjä vastaanottavien vesien tila, johon jo tähänastisen<br />
toiminnan päästöt ja altaiden vuodot ovat vaikuttaneet. Metsähallitus<br />
esittää, että kysymys vesipäästökiintiöstä ratkaistaan ympäristöluvan<br />
tarkistamista koskevan asian kokonaisratkaisun yhteydessä. Metsähallitus<br />
viittaa myös tarkastuksessa 8.10.2012 lausumaansa, että myös eteläiseen<br />
purkusuuntaan johdettavien vesien määrää tulee säännellä suhteessa<br />
ko. purkureitin luontaisiin virtaamiin, nykyisessä ympäristöluvassa<br />
käytetyn Kalliojoen virtaamaan tehdyn vertailun asemasta.<br />
Aiempiin vaatimuksiinsa viitaten Metsähallitus vaatii, että yhtiö korvaa ympäristönsuojelulain<br />
11 luvun mukaisesti ne vesistöjen pilaantumisesta aiheutuvat<br />
vahingot, jotka Metsähallitukselle luvan mukaisesta toiminnasta ja<br />
ennen lupa-asian ratkaisua suoritetusta vesien johtamisesta aiheutuvat.<br />
Metsähallitus on lisäksi toimittanut aluehallintovirastoon erillisen korvausvaatimuksen.<br />
KAIVOKSEN LÄHIN YMPÄRISTÖ<br />
19. XX, Suopursu 205-405-60-11<br />
Kiellän kaiken jätevesien laskun vesistöihin täysimääräisesti, väliaikaisesti<br />
ja varastoituna, Ainut minkä hyväksyn on, että Talvivaara rakentaa oman<br />
jätevesipuhdistuslaitoksen ja puhdistaa vedet ja maapohjan lain mukaisesti<br />
ja korjaa jo nyt aiheuttamansa vahingot täysi määräisesti, ennen kuin jatkaa<br />
toimintaansa.<br />
Vesien neutralointi kalkkikemikaaleilla ja lietteen laskutukseen selkeytysaltaissa<br />
ei riitä täydelliseen vesien puhdistukseen. Lietealtaat eivät voi olla<br />
maapohjaisia, koska alueen pohjavedet vaarantuvat. Nämä ylimääräiset<br />
juoksutukset ja kipsisakka-altaassa olevat varastoidut jätevedet lisäävät jo<br />
ennestään pilaantuneiden vesistöjen kuormaa. Toiminta näyttää tälläkin<br />
hetkellä lainvastaiselta 1,8 milj. kuutiometriä lisäjuoksutuksin, eikä niihin<br />
ole määritelty raja-arvoja sulfaateille ja raskasmetallipäästöt ovat korkeita.<br />
Jos Talvivaara ei pysty korjaamaan tämänhetkisiä ympäristövaurioita toiminta<br />
pitää keskeyttää kunnes ongelmat kaivoksen ympäristösuojelulaissa<br />
on saatu todistettavasti korjattua. Kaivoksen laajentuessa jätevesi ja maajäte<br />
määrä tulee lisääntymään moninkertaisesti aiheuttaen uusia suurempia<br />
jokavuotisia ongelmia. Lisäksi saastuneet maa-ainekset on hävitettävä<br />
asiaan kuuluvalla tavalla.<br />
79
3,8 Mm 3 Kaivokseen varastoidut ylimääräiset jätevedet on puhdistettava<br />
Talvivaaran sen omalla rakennetulla jätevedenpuhdistuslaitoksella, niin että<br />
vedestä tulee juomakelpoista, ennen kuin sen voi laskea vesistöön. Eikä<br />
tätä vesien määrää voi sallia laskettavaksi vuosittain, jos kaivos ei pysty<br />
hallitsemaan nykyisiäkään jäte vesimääriä.<br />
Pykälän 101 § mukaista 50000 euron vakuutta ei voi Talvivaaralle sallia.<br />
Ennenaikaisen toiminnan aloittaminen ilman lupaa, aiheuttaa liian suuren<br />
riskin luonnolle ja kenelläkään ei ole käsitystä niiden seurauksista.<br />
20. XX ja XX, Keskitalo 765-402-42-16<br />
Talvivaaran kaivokselle ei pidä antaa lupaa juoksuttaa liika vesiään ympäristöön.<br />
Vaikka vedet käsiteltäisiin kaivoksella, niihin jää käsittelemisen jälkeenkin<br />
vielä kemikaalia. Vesistöt ovat aiempien juoksutusten ja kipsisakka-allasvuodon<br />
jäljiltä pahasti saastuneita.<br />
Lisäksi juoksutukset keräisivät kipsisakka-allas vuodon jäljiltä kaikki ympäristöön<br />
kertyneet kemikaalit. Niistä vähäisin ei liene uraani jota on mitattu<br />
korkeita pitoisuuksia Salmisen pohjavedestä. Ylä-Lumijärvessä, Lumijoen<br />
rannoilla ja Lumijärvessä on varmaan paljon tutkimattomia raskasmetallipitoisuuksia.<br />
Olisi edesvastuutonta antaa lupa juoksutuksilla huuhtoa nämä<br />
kaikki myrkylliset aineet alapuolisiin vesistöihin. Lupaviranomaisten, valtion<br />
sijoituksista vastaavien ja muiden sijoittajien tulisi vaatia Talvivaaran kaivosyhtiötä<br />
rakentamaan ajanmukaisen vesien käsittelylaitoksen. Jätevesien<br />
laskeminen kaikilla neutraloituna vesistöön ei ole enää nykyaikaista<br />
kaivosteknologiaa. Täysin suljettu kierto jätevesille olisi kaivoksen tulevaisuutta<br />
ajatellen ehdottomasti järkevin ratkaisu.<br />
Jos vesiongelmat hoidetaan jatkossakin nykyisen käytännön mukaan; antamalla<br />
kaivosyhtiölle lupa purkaa ylimääräiset vedet jokien kautta suurempiin<br />
järviin tuhoutuu Jormasjärvi (jossa vaikutukset jo nähtävissä) samoin<br />
Nuasjärvi Oulujärveä myöten. Savon suunnalla tilanne on vielä huonompi<br />
koska Kivijärvi on jo tuhottu ja Laakajärvenkin kohtalo vaakalaudalla.<br />
Nyt käynnissä olevat juoksutukset ovat osoittaneet sen miten epävarmalla<br />
pohjalla Talvivaaran vesien hallinta on. Valvovien viranomaisten vastuu<br />
juoksutuksista on ylimalkaista ja perustuu usein Talvivaaran itsensä<br />
antamiin tietoihin.<br />
Lupaviranomaisten tulee vakavasti harkita sitä ollaanko valmiita uhraamaan<br />
näin laaja alue vesistöistämme Talvivaaran kaivoksen takia vai asetetaanko<br />
kaivoksen toiminnalle selvät rajat (suljettu kierto) joiden mukaan<br />
sen tulee harjoittaa toimintaansa.<br />
21. XX, Uusi Rannikko 765-402-26-14<br />
Kaivosalueelle varastoidut ylijäämävedet<br />
Lupahakemuksen lukuisista, hajanaisista täydennyksistä voidaan poimia<br />
kaivosalueella varastoitujen vesien määrä helmikuun tilanteessa. Kaivosyhtiö<br />
on ennen kipsisakka-altaan vuotoa ilmoittanut, että altaille on kertynyt<br />
vuoden 2012 aikana noin 0,8 Mm 3 ylimääräistä, sateista johtuvaa vettä.<br />
Avolouhokseen on varastoituneena noin 1,4 Mm 3 , josta kipsisakka-altaasta<br />
pumpattua vettä noin 0,5 Mm 3 . Näitten lisäksi louhoksen eteläpäästä on<br />
pumpattu kuivatusvesiä Kuusilampeen avolouhoksen vieressä noin<br />
350 000 m 3 . Yhteensä vesiä on varastoituneena 2,55 Mm 3 . Vedet ovat metalli-<br />
ja sulfaattipitoisia ja erityisesti avolouhoksen vedet erittäin happamia,<br />
pH 2,9. Aikaisempina vuosina 2010 ja 2011 on kaivoksella ollut vaikeuksia<br />
80
pysyä jätevesikiintiön 1,3 Mm 3 puitteissa ja sen vuoksi on jouduttu loppuvuodesta<br />
vesiä varastoimaan jälkikäsittely-yksiköille, josta ne on johdettu<br />
vesistöön seuraavana vuonna. Näistä jätevesimääristä ei ole annettu tietoa.<br />
Talvivaara on tuolloin syksyllä arvioinut, että vuoden 2012 vesivarasto<br />
purkamiseen menee noin 2 vuotta nykyisen ympäristöluvan puitteissa ja<br />
tavanomaisissa sadeolosuhteissa.<br />
Kipsisakka-altaille johdettiin syys-lokakuussa myös 1 Mm 3 raffinaattia, joka<br />
olisi pitänyt johtaa bioliuotukseen. Vuodon jälkeen lohko 1 on ollut tyhjänä<br />
ja helmikuussa 2013 muissa lohkoissa liuosta sekä sakkaa noin 4,7 Mm 3 ,<br />
josta liuosta 3,1 Mm 3 . Lohkoissa 4–6 vapaata tilavuutta on vielä 0,2 Mm 3 .<br />
Pohjoisen jälkikäsittelyalueen Haukilammen ja Kärsälammen patoalueella<br />
on liuosta varastoituna noin 130 000 m 3 ja vapaata tilaa noin 67 000 m 3 ,<br />
kun taas lupahakemus koskee 0,2 Mm 3 juoksuttamista. Louhoksen eteläinen<br />
käsittelyalue on täynnä liuosmäärän ollessa noin 0,3 Mm 3 .<br />
Avolouhos on sallitulla ylärajalla 195 mmp liuostilavuuden ollessa noin<br />
1,6 Mm 3 . Haettu juoksutus on 1,8 Mm 3 . Kuusilammessa vapaata tilavuutta<br />
on noin 0,63 Mm 3 ja liuosta vain noin 30 000 m 3 . Eteläisellä jälkikäsittelyalueella,<br />
Lumelan, Urkin ja Kortelammen patoaltailla, on liuosta helmikuussa<br />
2013 noin 2,0 Mm 3 ja vapaata tilavuutta noin 0,85 Mm 3 lähinnä Kortelammen<br />
altaalla. Kipsisakka-altaan vuodosta näille altaille ohjattiin<br />
0,9 Mm 3 . Ylimääräisistä varastoitujen vesien johtamisesta 1,8 Mm 3 koskee<br />
näitä eteläisellä alueella olevia vesiä.<br />
Kaiken kaikkiaan kaivosalueella on vara-allastilavuutta 4,8 Mm 3 , josta helmikuussa<br />
oli vapaata tilaa 2,2 Mm 3 . Lisäksi on rakenteilla sekundääriliuotusta<br />
varten Latosuon turva-allas 0,6 Mm 3 . Ilman pumppausta kipsisakkaaltaan<br />
vuodot kulkeutuvat eteläiselle jälkikäsittelyalueelle. Helmikuun vesitilanteessa<br />
vain osa sakka-altaiden liuoksesta mahtuisi etelän altaille eivätkä<br />
ne aivan riitä tyhjänä ollessaankaan. Lohkojen samanaikainen vuoto<br />
vaatii pumppauksia muille vapaille altaille. Varoaltaiden riittävyydestä ja<br />
käytöstä tulisi laatia selkeä suunnitelma, jossa huomioidaan myös sade- ja<br />
kuivatusvedet.<br />
Veden laadultaan pohjoinen jälkikäsittelyalue ja Kuusilampi lähes täyttävät<br />
ympäristöluvassa mainitut vaatimukset sen sijaan eteläisen alueen vesi on<br />
hapanta ja voimakkaasti metalli- ja sulfaattipitoista. Kaikista huonoin veden<br />
laatu on avolouhoksessa. Sadeveden laimentavalla vaikutuksella on ilmeisesti<br />
ollut huomattava vaikutus pohjoiselle alueelle joutuneen vuotoveden<br />
laatuun. Pelkän kalkin syötön puhdistustehoa ei ole kaivoksen raporteissa<br />
määritelty.<br />
Vesien käsittely<br />
Kaivosyhtiö on tarkastellut varastoitujen jätevesien puhdistusta eri menetelmillä<br />
kirjallisuuden perusteella ja tehnyt kalkkisaostuskokeita pienimittakaavaisesti<br />
laboratoriossa. Puhdistustulokset ovat epäuskottavan hyviä.<br />
Reduktiot ovat olleet lähes 100 % useampien metallien suhteen ja jäännöspitoisuudet<br />
alittaneet reilusti nykyisen ympäristöluvan vaatimukset. Laboratoriokokeiden<br />
perusteella ei kuitenkaan ole annettu mitään puhdistamon<br />
mitoitusparametreja kuten kemikaalien annostusmäärää, altaiden mitoitusta,<br />
viipymää ja pintakuormaa, syntyvän lietteen määrää ja laatua jne.<br />
Suunnittelua tulee edelleen jatkaa ja tarkentaa yhdessä kokeneiden puhdistamoasiantuntijoiden<br />
kanssa yleissuunnitelman tasolle, jolloin puhdistusprosessi<br />
mitoitetaan ja maastoutetaan kaivosalueen olosuhteisiin. On<br />
kuitenkin kyseenalaista, että kalkkisaostuksella yleensä päästään yli<br />
81
99 %:n puhdistustuloksiin metallien poistossa avoimilla, epäsäännöllisillä ja<br />
maavaraisilla luonnonaltailla talviolosuhteissa. Hankaluuksia aiheuttavat<br />
mm. oikovirtaukset, lietteen keräys maavaraisilta altailta ja lumien sulamisvedet.<br />
Kevään edetessä sulamis- ja sadevesien laimentava vaikutus edistää<br />
pitoisuuksien alenemista, mutta lisää vesimäärää. Hakemustäydennysten<br />
mukaan kaivosalueelle on hankittu käänteisosmoosikapasiteettia 3x70<br />
m 3 /h eli yhteensä 210 m 3 /h, mikä mahdollisuuksien mukaan tulee käyttää<br />
jätevesien loppukäsittelyyn. Voimakkaasti konsertoituneitten vesien vuoksi<br />
laitteiden kalvot ovat kuitenkin tukkeutumisalttiita ja vaativat paljon huoltoa,<br />
mikä alentaa niiden käyttökapasiteettia. Tämän vuoksi vain osa jätevesistä<br />
voidaan käsitellä kalvosuodatuksella.<br />
Vesistön kuormitus<br />
Laboratoriossa saavutetulla puhdistusteholla esim. nikkelikuormitus kasvaisi<br />
pohjoisen suuntaan keskimäärin noin 3-kertaiseksi 5 kuukauden pituisella<br />
kevätkaudella ja haetulla lupaehtojen mukaisella pitoisuudella Ni<br />
0,5 mg/l lähes 10-kertaiseksi normaaliin tasaiseen toimintaan verrattuna.<br />
Tällöinkin puhdistustehon tulisi olla harvinaisen korkea 99 %.<br />
Tähänastisen toiminnan aikana metallipitoisuudet ovat nousseet vesieliöille<br />
vaaralliselle tasolle esim. Tuhkajoessa, jossa elää arvokas, paikallinen<br />
taimenkanta. On selvää, ettei joki kestä enää edellä mainittua kuormitusshokkia.<br />
Lisäksi normaalin kaivosprosessin tuottama jätevesimäärä aiotaan<br />
kokonaisuudessaan johtaa pohjoiseen. Jo nykyisin toimitaan ylärajoilla<br />
ja ympäristöluvan mukaista kuormitusta tulisi päinvastoin tiukentaa.<br />
Avolouhoksen 1,8 Mm 3 :n jätevesimäärän juoksuttaminen haetulla tavalla<br />
merkitsee, että Kuusijoen MQ kaksinkertaistuu. Kärsälammin kautta johdetaan<br />
normaalin prosessin jätevesimäärää noin 0,5 Mm 3 /5kk ja pohjoisen<br />
varastoidut vedet 0,2 Mm 3 . Nämä kaikki jätevedet yhteensä vastaavat Kalliojoen<br />
MNQ:ta 0,2 m 3 /s ja ovat lähes Tuhkajoen MNQ:n suuruisia. Suurimman<br />
osa kevätkautta jätevesimäärä olisi suurempi kuin 7 % Kalliojoen<br />
kunkin ajankohdan virtaamasta ja niillä rajoilla, tulisiko yläpuolista vesistöä<br />
pitää viemärinä. Mikäli noudatetaan Kalliojoen 7 %:n määräystä koko ajan,<br />
olisi todennäköinen jätevesimäärä vajaa 1 Mm 3 eli alle puolet haetusta<br />
suunnitellun 5 kk:n aikana.<br />
Vesikertymiin vaikuttaneet asiat<br />
Kaivosyhtiö on maininnut vuoden 2012 poikkeukselliset sateet ja kipsisakka-altaan<br />
odottamattoman vuodon aiheuttaneen vesikertymän, josta on<br />
päästävä nopeasti eroon. Sateet kylläkin ovat olleet tavanomaista suuremmat,<br />
mutta eivät ennätyksellisiä ja samanlaisia sadevuosia on ollut ennenkin<br />
mm. vuosi 2004. Kaivosyhtiö ei ole ottanut sateita tarpeeksi vakavasti<br />
tai ei ole osannut varautua mm. lisääntyviin rankkasateisiin. Mitoitussateena<br />
altaiden mitoituksessa on käytetty vain 50 mm/d, mikä on riittämätön.<br />
Monilla paikkakunnilla Suomessa se on reilusti ylitetty mm. Oravainen<br />
v. 2004, yli 150 mm/d. Myös bioliuotusprosessi on ollut vajavaista ja bakteerien<br />
toiminnassa on esiintynyt häiriöitä. Metallien liuotus malmista lienee<br />
tapahtunut pääasiassa rikkihappoliuotuksena alhaisella pH:lla. Kipsisakkaaltaan<br />
vuotoon on varmaan osaltaan vaikuttanut niiden käyttö veden varastointiin,<br />
kun niiden ympäristöluvan mukaan pitäisi olla kipsisakan kaatopaikkoina.<br />
Hydraulinen paine on lisääntynyt pohjaa ja penkereitä vastaan<br />
aiheuttaen murtumia rakenteissa, joita ei ole tarkoitettu vesistöaltaisiin.<br />
Kaivoksen riskiarviointiraportissa on kipsisakka-altaiden pohjan tiivistysrakenteen<br />
laajamittainen vuoto arvioitu epätodennäköiseksi, pistemäisiä vuo-<br />
82
22. XX, Kultaranta 49:29<br />
toja voidaan mahdollisesti kuvitella tapahtuvan jossain olosuhteissa. Altailla<br />
todetaan kuitenkin olevan varajärjestelmä, joten vahingon todennäköisyys<br />
on erittäin pieni. Tapahtuneen jälkeen riskiarviointi kaipaa perusteellisen<br />
päivittämisen käyttäen apuna mm. allasrakentamisen asiantuntijoita.<br />
Jätevesivarastojen purku<br />
On selvää, että alapuoliset vesistöt eivät kestä ilman tuntuvia vahinkoja<br />
haetunlaista vesien juoksutusta ja siitä aiheutuvaa kuormituksen lisäystä<br />
viiden kuukauden ajaksi, jolloin on myös talvikauden alivirtaamakausi vesistöissä.<br />
Jätevesien purkamisessa tulisi noudattaa mahdollisimman pitkälle<br />
voimassa olevaa ympäristölupaa ja varautua ylimääräisten vesien pitkäaikaisempaan<br />
varastointiin. Ehdottoman tärkeää on, että jätevesimäärät<br />
eivät ylitä Kalliojoen 7 %:n säännöstä. Suunnitellun jätevesien käsittelyn<br />
toimivuus on myös hyvin epävarmaa ja ajateltuihin jäännöspitoisuuksiin<br />
pääseminen on jopa epätodennäköistä. Vesivarastojen purku tulee toteuttaa<br />
paljon pidemmällä ajalla kuin 5 kk.<br />
Jälleen kerran on todettava, että puhdistettujen jätevesien johtaminen purkuputkella<br />
suurempaan vesistöön esim. Nuasjärveen tai Oulujärveen antaisi<br />
ratkaisun syntyneeseen ongelmaan. Jos purkuputki olisi ollut käytettävissä,<br />
olisi ehkä koko ongelmalta vältytty. Viimeistään tämä tapahtuma<br />
osoitti, että purkuputkesta on tehtävä tarvittavat päätökset tässä yhteydessä<br />
tulevien häiriö- ja poikkeustilanteiden estämiseksi. Purkupaikan siirto on<br />
lopullinen, kokonaisvaltainen ja kestävä ratkaisu vesienhallinnan kehittämisessä.<br />
Vastaavanlaiseen menettelyyn on päädytty myös Raahen Laivakankaan<br />
kultakaivoksella.<br />
Vaadin, että<br />
- Mitään uusia uraanin talteenottoon eikä vesien johtamista kaivosalueen<br />
ulkopuolelle liittyviä ympäristölupia ei myönnetä ennen kuin Talvivaara on<br />
ilmoittanut miten ja mihin kipsisakka-altaiden sakka loppusijoitetaan ja ne<br />
muut uraanista liukenevat vaaralliset aineet, joita ei hyödynnetä metallinjalostukseen.<br />
- Talvivaara rakentaa kaikki altaat uudelleen joko betonista tai bentoniittia<br />
käyttäen, niin että ne eivät vuoda ja että ne voi tyhjentää sakasta aika<br />
ajoin.<br />
- Tämän hetkisten käsiteltyjen jätevesien johtamisesta etelän ja pohjoisen<br />
suuntiin on määrättävä Talvivaaran maksettavaksi jätevesimaksu esim.<br />
2 €/johdettu vesikuutio. Näin peritty maksu pitää palauttaa kaivoksen välittömässä<br />
läheisyydessä olevien kiinteistöjen arvon alentumisen korvaamiseen.<br />
- Kaivosyhtiö rakentaa kustannuksellaan kaivoksen välittömään läheisyyteen<br />
vesi- ja viemäriverkoston, koska lähijärvien vettä ei voida käyttää<br />
saunavetenä. Kainuun ELY-keskuksen virkamies on todennut Kainuun<br />
Sanomien uutisoinnin mukaan tämän asian.<br />
23. XX ja XX, Niemelä 765-402-51-25 ja Leppärinne 765-402-51-24<br />
- Vastustamme hakemusta kaivosalueella olevien ylimääräisten vesien varastoimisesta<br />
ja johtamisesta Oulunjoen ja Vuoksen vesistöihin. Vedet on<br />
puhdistettava ennen minkäänlaista varastoimista ja johtamista.<br />
83
24. XX ja XX, 1:17<br />
- Päätöstä ei saa täytäntöönpanna muutoksenhausta huolimatta. 50 000<br />
euron vakuus ei ole riittävän iso. Se ei kata edes tähän mennessä aiheutuneita<br />
vahinkoja.<br />
- Kaivosyhtiö on tähän mennessä toiminut lupaehtojen vastaisesti ja luvattomasti.<br />
Siitä tulisi olla myös seuraamuksia.<br />
- Olemme vaatineet toisessa muistutuksessamme koskien asiaa dnro<br />
PSAVI/58/04.08/2011 kaivosyhtiötä lunastamaan kiinteistömme 350 000<br />
eurolla.<br />
- Kaivospiirin alueen itärajan tuntumassa sijaitsevat kiinteistömme ovat<br />
menettäneet arvonsa. Vahinkojen laatua ja laajuutta on mahdoton tässä<br />
vaiheessa tietää, koska uusia jätevuotoja ilmaantuu jatkuvasti. Vaadimme<br />
kaivosyhtiötä lunastamaan kiinteistömme täydestä arvosta, joka on<br />
350 000 euroa.<br />
- Kaivos on lupaehtoja rikkoen tahallisesti pilannut lähivesistömme. Jätevesien<br />
kautta kulkeutuvat myrkylliset aineet pilaavat kiinteistöjemme luonnon.<br />
Alueella on terveysvaaran uhka toistuvasti.<br />
- Kaivosyhtiö on velvoitettava tutkimaan ja selvittämään Hakonen -järven<br />
veden laadun muutokset ja tarkkailemaan säännöllisesti myrkky- sekä metallipitoisuuksia<br />
järvessä. Pohjavesi kiinteistöjemme osalta on myös säännöllisesti<br />
testattava. Meille kiinteistön omistajina on välittömästi ilmoitettava<br />
vesiemme vaarallisista ja terveysriskiä aiheuttavista pitoisuuksista henkilökohtaisesti.<br />
Talvivaaran Oyj väitti vielä talvella 2013, että tammi - lokakuun poikkeukselliset<br />
sateet vuonna 2012 on saanut aikaiseksi kaivosalueelle kertyneet<br />
vesimassat. Tämä väite on ollut täyttä huijausta. Kuka tahansa voi internetistä<br />
avata sivuston www.ilmasto-opas.fi ja verrata vuotuisia sademääriä.<br />
2012 satoi paljon vettä, mutta samanlaisia vuosia on ollut useita viimeisen<br />
30 vuoden aikana.<br />
Sotkamon Luonto ry:n järjestämässä kansalaistilaisuudessa 3.4.2013 vihdoinkin<br />
Talvivaaran edustajat myönsivät, että kaivoksen olomassaolon aikana<br />
ja kaivostoiminnasta johtuvia ylijäämävesiä on kertynyt joka vuosi ja<br />
nyt niitä on miljoonia kuutioita varastoituna ympäri kaivosaluetta. Syyt tähän<br />
ovat moninaiset: jo ainakin vuonna 2011 vuosittaiset juoksutukset jouduttiin<br />
lopettamaan viikkoja ennen vuoden vaihdetta, koska vuosiraja oli<br />
täynnä. Alkuperäisessä ympäristöluvassa määritetty vuosiraja perustuu yhtiön<br />
omien työntekijöiden ja/tai konsulttien (?) tekemään selvitykseen käytettävästä<br />
vesimäärästä prosessissa sekä bioliuotuskasoissa haihtuvasta<br />
määrästä. Yrityksessä on tiedetty jo aika päiviä sitten, että tämä arvio meni<br />
päin seiniä. Muutamia syinä epäonnistuneeseen arvioon lienee esimerkiksi:<br />
metallien talteenottolaitos ei toimi, kuten alun perin suunniteltiin tai bioliuotuskasat<br />
eivät toimi (vettä ei haihdu), kuten oletettiin.<br />
Vuosien saatossa kertyneitä vesiä on varastoitu kaivosalueelle. Viimeistään<br />
vuonna 2012 tilanne lähti lapasesta. Vesiä alettiin johtaa sinne ja tänne.<br />
Kuka tietää, ettei tätä tehty jo vuoden 2011 lopussa. Todennäköisesti<br />
jonnekin ne loppuvuoden vedet piti säilöä. Vuoden 2012 aikana vesiä (vain<br />
yritys tietää minkälaisia) alettiin johtaa kaivokseen. Jo toukokuussa putki<br />
toi vettä kipsisakka-altaasta kaivokseen! Miksi? Oliko jo silloin havaittu altaassa<br />
jotain outoa ja mihin ympäristölupaan tämä johtaminen perustui?<br />
84
Jossain vaiheessa kesän/syksyn 2012 aika vesien purkusuunta käännettiin<br />
toisin päin. Kaivoksen happamia vesiä (jotka nyt kontaminoituneet myös<br />
kipsisakka-altaan liuoksen kanssa) alettiin johtaa takaisin kipsisakkaaltaaseen.<br />
Oliko tämäkään toiminta ympäristöluvan mukaista? Joka<br />
tapauksessa kipsisakka-altaan pohjassa olleesta sakasta alkoi liueta metalleja<br />
liuokseen. Vielä tänäkään päivänä en voi ymmärtää, että Talvivaarassa<br />
ei olisi tajuttu altaan vesien muuttuneen happamiksi. Tähän asiaan<br />
saataisiin varmaan lisätietoa, jos yhtiö uskaltaisi julkaista VTT:ta tilaamansa<br />
tutkimuksen koskien kipsisakka-altaan vesiä marraskuun 2012 vuodon<br />
aikana.<br />
Kalliojärvi oli pilaantunut jo ennen vuoden 2012 kipsisakkaallasonnettomuutta.<br />
Talvivaarassa käytössä olevien vesien puhdistamismenetelmien<br />
suurin ongelma on purkuvesiin jäävät sulfaattiyhdistelmät ja<br />
natrium. Lisäksi alapuolisiin vesistöihin on kertynyt juoksutusvesien mukana<br />
mm. nikkeliä, sinkkiä ja alumiinia. SYKE raportin 11/2013 mukaan Kalliojärven<br />
alusvesi on suolaantunut (taulukko 5. s 19). Jo vuonna 2011 Kainuun<br />
ELY -keskuksen mukaan järvessä ei tapahtunut vuodenaikoihin kuuluvaa<br />
luontaista vesien kevät- ja syyskiertoa. Eikä vuoden 2012 ”historialliset”<br />
sateet muuttanut tilannetta paremmaksi.<br />
Talvivaaran tekemien virheiden takia marraskuussa 2012 tapahtui tähän<br />
mennessä pahin ympäristökatastrofi yhtiön toiminnan aikana. Kipsisakkaaltaaseen<br />
tuli hallitsematon vuoto. Virheitä oli tehty lukemattomia: altaan<br />
suunnittelussa ja rakenteissa, ELY-keskuksen lupa altaan reunojen korotukseen<br />
ilman, että ymmärrettiin pohjapaineen kasvavan sietämättömäksi,<br />
viranomaisvalvonnassa sekä altaan rakennusvaiheessa että altaan liuoksen<br />
todellinen koostumus. Lista virheistä on loputon.<br />
Pohjoisen suuntaan vuoti yhtiön ilmoituksen mukaan 20 000 m 3 metalliliuosta<br />
suoraan kipsisakka-altaasta ohi jälkikäsittely-yksiköiden. Todennäköisesti<br />
altaasta karannut määrä on moninkertainen. Talvivaaran selvityksessä<br />
PSAVI:lle kipsisakka-allasvuodosta 15.2.2013 on taulukko 1 (s. 5),<br />
jossa * kohdassa mainitaan, että liuosmäärä perustuu silmämääräiseen arvioon<br />
virtaamasta! Tämä silmämääräinen arvio on yhtä luotettava tulos<br />
kuin viikon 14/2013 virtausmittarin tulokset Kalliojoen virtaamasta (6000<br />
m 3 /h). Tälläkin kertaa yhtiön ilmoittama tulos palvelee heidän tarkoitusperiään,<br />
joten antaa mennä vaan, kun kerran viranomaisillakaan ”ei kerran ollut<br />
parempaakaan tulosta”. Mitä suurempi virtaama sitä enemmän purkuvesiä<br />
voidaan johtaa myös etelän suuntaan. Hei haloo, ihanko oikeasti te<br />
yritätte todistaa, ettei Kalliojoen virtaamasta ole mitään tuloksia ennen huhtikuuta<br />
2013.<br />
SYKE 11/2013 raportin mukaan marraskuun lopun tilanteen mukaan<br />
arvioituna Kalliojärveen kulkeutui lähes 400 kg nikkeliä, sinkkiä noin 150<br />
kg, uraania 10 kg ja kadmiumia noin 0,5 kg (s. 27). Näiden lisäksi järveen<br />
tuli alumiinia, rautaa ja mangaania. Samaisen raportin mukaan (s. 39) Kalliojärvessä<br />
haitallisten aineiden pitoisuudet ovat tasaisemmin jakautuneet<br />
koko järveen eivätkä alueen eliöt voi välttää heikentyneitä olosuhteita. Käytännössä<br />
tämä tarkoittaa sitä, että Kalliojärvestä on tullut yksi Talvivaaran<br />
jätevesialtaista, johon ei ainakaan vielä ole minkäänlaista puhdistussuunnitelmaa.<br />
Järvellä ei ole mitään mahdollisuuksia toipua luonnonmukaiseen tilaan<br />
tulevien vuosien aikana.<br />
Talvivaaran PSAVI:lle tekemä hakemuksen täydentäminen 12.3.2013 kuvaa<br />
hyvin, miten kestämättömässä tilanteessa yhtiön toiminta on. Yhtiö<br />
elää pelkillä poikkeusluvilla. Lisäksi yhtiö on toistuvasti käyttänyt hyväkseen<br />
ympäristönsuojelulain pykälää 62, jossa sanotaan: jos tilanne on en-<br />
85
nalta arvaamaton ja toiminnasta riippumaton, eikä muita vaihtoehtoja ole.<br />
Miten vesien varastoiminen vuosikausien ajan voi olla ennalta arvaamatonta?<br />
Miten kipsisakka-altaan ratkeaminen voi olla ennalta arvaamatonta,<br />
kun se on täytetty virheellisten lujuuslaskelmien mukaan ja sisältää täysin<br />
vääränlaisella liuoksella (hapan)? Tehdyt ratkaisut ovat täysin Talvivaaran<br />
omia ja kuvastavat heidän ammattitaidottomuuttaan arvioida tekemiensä<br />
päätösten seurauksia.<br />
Talvivaara ei ole myöskään kyennyt antamaan riittäviä, oikeaan asiantuntijuuteen<br />
perustuvia selvityksiä uusiakseen ympäristölupansa. Miten yhtiö<br />
voi toimia, jos sillä ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa. Ja mukavasti<br />
vanhassa luvassa ei määritetty raja-arvoja sulfaatille, mangaanille ja<br />
natriumille. Miksi? Koska Talvivaaran alkuperäisen ympäristönluvan perusteissa<br />
ilmoitettiin, ettei tällaisia päästöjä synny. Tämä on vain yksi esimerkki,<br />
miksi toiminta ei todellakaan ole vastuullista. Tärkeintä on, että keinoilla,<br />
joita ei ainakaan vielä ole voitu laittomiksi todistaa, saadaan jatkettua yhtiön<br />
olemassa olon oikeutusta.<br />
Kainuun ELY-keskuksen rooli koko tässä sopassa on hämärtynyt sitä<br />
enemmän, mitä useammin se myöntää Talvivaaralle poikkeuslupia. Toisaalta<br />
keskuksen on valvomallaan alueella tuettava elinkeinotoimintaa,<br />
mutta myös valvottava mm. alueen yritysten lupien mukaista toimintaa. Miten<br />
nämä kaksi asiaa voidaan yhdistää kestävällä tavalla? Lainsäädännön<br />
ja valvonnan ainoa rooli tuntuu olevan kaiken muun kustannuksella edistää<br />
yhtiön liiketoimintaa. Talvivaara syöttää tällä hetkellä erilaisia numeroita,<br />
selvityksiä, tietoja ja analyysejä, joilla pyritään vain väliaikaisiin ratkaisuihin.<br />
Ei ole olemassa mitään pitkän tähtäimen suunnitelmaa vesitaseen pitkäjännitteiseen<br />
parantamiseen. Yrityksen oli aivan turha perustaa jotain<br />
saukko-ryhmää, jos sen kuningasajatus oli keksiä, että johdetaan ylimääräiset<br />
vedet kaivosalueelta ulos!<br />
Sen lisäksi Kainuun ELY-keskus ei tee minkään tason auditointia yrityksen<br />
tuottamiin tuloksiin eikä välillä tunnu edes tietävän, mistä oikein hakemuksessa<br />
on kyse (oliko se ennakoitu vai ennakoimaton tapahtuma). Olemme<br />
todella pettyneitä viranomaisvalvontaan. Ei liene ihme, että kaivosalue kuhisee<br />
yksityisiä ihmisiä, jotka yrittävät pysyä Talvivaaran juonittelujen perässä,<br />
ottamalla omia vesinäytteitään. Yksi esimerkki järkyttävimmistä viranomaisvalvonnan<br />
laiminlyönneistä oli kipsisakka-altaan ensimmäisenä<br />
vuotopäivänä, kun Kainuun ELY:sta ilmoitettiin, ettei se voi mennä ottamaan<br />
näytettä vuotovesistä kaivosalueelle. Aivan käsittämätöntä. Onneksi<br />
jälleen kerran oli yksi rohkea kansalainen, joka sen näytteen pohjoisen<br />
puolen vuotovesistä silloin otti. Tulokset ovat järkyttävää luettavaa!<br />
Vielä lainaus eräästä Sotkamo -lehden artikkelin perässä olleesta kommentista,<br />
joka mielestämme kuvastaa täydellisesti Talvivaaran vastuutonta<br />
toimintaa: ”sateinen kesä, mittarivirhe, toimimaton prosessi, uraanin unohtaminen<br />
YVA:sta, betonoitunut primäärikasa, liian ohuet muovit, sijainti vedenjakaja-alueella,<br />
korotetut altaat, osaamaton patorakentaminen, parin<br />
euron työntekijät, talousongelmat, ristiriitainen tiedonvälitys, riskit työntekijöiden<br />
terveydelle, kala- ja lintukuolemat, ympäristötuhojen laajeneminen,<br />
rahanpuute, kuollut työntekijä, puuttuva omavalvonta, urakoitsijat oman<br />
onnensa nojassa, kun toiminnanharjoittajan edustajia ei näy missään<br />
(esim. pääsiäisen vesien nostatus Lumijärveen useita kertoja).” Kauhulla<br />
odotamme, mitä vielä?<br />
86
Edellä olevaan perustuen vaadimme:<br />
1. Talvivaaran kaivosyhtiön tulee viipymättä käynnistää sellaisen vesienpuhdistuslaitoksen<br />
suunnittelu- ja rakennustyöt, jonka prosessit mahdollistavat<br />
Talvivaaran kaivoksen ja metallitehtaan päästövesien sulfaatti- ja natriumpitoisuuksien<br />
asettuvan Talvivaaran kaivosyhtiön oman arvion tasolle<br />
(ympäristö- ja vesitalouslupa vuodelta 2007) ja päästövesien sisältämien<br />
metallipitoisuuksien, etenkin nikkelin ja sinkin kokonaismäärien, asettuvan<br />
ympäristölle kestävälle tasolle. Suurin perustelu tähän on Talvivaaran alapuolisten<br />
vesistöjen voimakas kuormittuminen kaivostoiminnan aiemmista<br />
päästöistä. Kalliojärvi on jo muuttunut jätealtaaksi.<br />
Ennen puhdistamon valmistumista ja käyttöönottoa kaikki kaivosalueella<br />
olevat ylimääräiset prosessi- ym. vedet on säilöttävä. Metallitehtaan käynnissä<br />
pitämiseksi nykyinen Oulujoen suuntaan johdettava päästövesikiintiö<br />
600 000 - 700 000 kuutiota vuodessa, purkunopeudeltaan korkeintaan 7 %<br />
Kalliojoen (luonnonmukaisesta) virtaamasta, voidaan pitää voimassa.<br />
2. Toiminnanharjoittaja on itse ilmoittanut mahdollisesti yltävänsä lähes<br />
suljettuun vesien kiertoon kaivoksella käänteisosmoosiin perustuvan vesien<br />
puhdistamisen avulla (mm. Maija Vidqvist Sotkamon kansalaisillassa<br />
3.4.2013 sanoi tämän olevan mahdollista). Talvivaaran ympäristöluvan<br />
vuotuisesta 1,3 Mm 3 jätevesikiintiöstä on pidettävä kiinni. Niin nämä vedet<br />
kuin ylijäämävedetkin on puhdistettava myös suoloista ennen luontoon<br />
laskemista. Puhdistuslaitoksen valmistuttua voidaan arvioida uudelleen<br />
luontoon laskettavan jäteveden määrää. Jos jatketaan Talvivaaran esittämällä<br />
tavalla, Kalliojärvi ei ole ainut järvi, joka tuhoutuu lopullisesti.<br />
3. Ympäristösuojelulain velvoitteiden mukaisesti Talvivaaran kaivosyhtiö on<br />
velvoitettava laatimaan suunnitelma pilaantuneiden vesialueiden kunnostamisesta<br />
(Haukilampi, Salminen, Salmisenpuro, Kalliojärvi) ja metallisakkojen<br />
turvallisesta poistamisesta ja mahdollisesti saastuneiden maaalueiden<br />
riittävästä puhdistamisesta. Suunnitelman toteuttamiselle on viranomaisten<br />
määriteltävä realistinen aikataulu.<br />
Ennen suunnitelman toteuttamista on yhtiön huolehdittava raskaasti saastuneiden<br />
vesialueiden turvallisesta säilömisestä. Viittaamme mm. säteilyturvakeskuksen<br />
lausumaan Salmisen vesistä. STUK:n mukaan vedessä on<br />
niin paljon uraania, että sitä ei saa joutua järvestä pois. Myös Kalliojärvessä<br />
on runsaasti uraania.<br />
4. Olemme jättäneet 15.4.2012 PSAVI:lle korvausvaatimuksen Kalliojärven<br />
tuhoista vuodelta 2011. Uudistamme nämä vaatimukset näiltä osin. Samoin<br />
lausumamme koskien uraanilaitosta. 18.3.2013 Pekka Perä myönsi<br />
A-studion haastattelussa, että kaivoksen toiminnasta on kärsinyt kolmen<br />
mökin omistajat kaivosalueen vieressä. Me olemme yksi näistä. Vaadimme<br />
PSAVI:n määräämään toiminnanharjoittajaa maksamaan raskaimman mukaiset<br />
korvaukset Kalliojärven saastumisesta menettämästämme mökkipaikasta.<br />
Yhtiön toiminnan vuoksi mökkipaikkaa on tällä hetkellä mahdotonta<br />
hyödyntää.<br />
Emme puolla sellaisten Talvivaaran esittämien vesienhallintaan liittyvien<br />
toimien käynnistämistä ja toteuttamista, jotka ovat nykyisen kaivokselle<br />
myönnetyn ympäristöluvan vastaisia mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.<br />
87
SOTKAMO, JORMASKYLÄ<br />
25. XX, Kerttusaari 765-402-49-20<br />
Allekirjoittaneena vaadin, että vuonna 2013 kun jo juoksutetaan kaivosalueelta<br />
vettä 3,8 m 3 , niin tämän vuoden vesikiintiö on käytetty, eikä yhtään<br />
litraa tänä vuonna jätevettä vesistöihin! Lupamääräyksessä on 1,3 m 3 se<br />
on jo ylitetty. Eikä tuleville vuosille kiintiötä lisätä. Kainuun vesistöt ja Savon<br />
vedet eivät kestä kalkilla tunaroitua jätevettä ylisuurien tulvien vuoksi.<br />
Omistamani Kerttusaari 49:20 hukkuu veteen. Jormasjärvellä, Tuhkakylällä.<br />
Arvoisa virkamies, Miltä teistä tuntuisi, jos tällainen katastrofi tilanne<br />
olisi 7 vuotta ollut kimpussa. Kesäpaikka on arvottomana menetetty.<br />
Ylisuuret tulvat, tuhot vievät sen. Olen yksin ajamassa oikeuksiani Talvivaaraa<br />
vastaan. Konkurssin partaalla oleva kaivosyhtiö lyö rumpua. Kainuun<br />
ELY-keskus ja AVI ovat Talvivaaran narussa, eikö ole valtaa ottaa<br />
ohjat omiin käsiin? Kaivostoiminta on ajettava alas ja toiminta taloudellisesti<br />
kannattamattomana lopetettava. Liika vesi ei olekaan poikkeuksellisen<br />
sadekesän syytä, vaan johtuu siitä, ettei lämpöä tuottava biokasaliuotus<br />
olekaan hallinnassa odotetulla tavalla. Eihän ”laavapenger” ime vettä. Kainuussa<br />
on aina satanut vettä ja sataa. Se on lupamääräyksessä kuulemma<br />
hallittu.<br />
26. XX, Sotkamo 765-402-2-9<br />
Ylijäämä vesiä ei saa päästää ympäröivään vesistöön käsittelemättä. Veden<br />
laatu Jormasjärvessä ei saa vaarantua nykyisestä.<br />
27. XX, Sotkamo Apaja 765-402-18-11<br />
Haluan tietää Kolmisoppijärven, Tuhkajoen ja Jormasjärven nykytilan, erikoisesti<br />
saasteiden määrän. Mitä ylimääräiset juoksutukset aiheuttavat<br />
Jormasjärvelle? Tulevatko vedet Tuhkajoen ja Talvijoen suunnista ja vieläkö<br />
Mustinjoenkin suunnasta? Mitä kaikkea (esim. maametallit, uraanin johdannaiset<br />
jne.) saamme tulevaisuudessa mökkijärveemme?<br />
Jormasjärven ranta-asukkaana haluan tietää, miten kaivostoimintojen monipuolistuminen<br />
ja siitä johtuva esim. SO4:n, natriumin (Na) sekä mangaanin<br />
(Mn) pitoisuuksien nousu aiheuttaa Jormasjärven vedessä.<br />
Ennen kaivostoimintaa otimme saunaveden järvestä. Nyt meillä on porakaivo<br />
ja siihen erilaiset puhdistussysteemit voidaksemme nauttia turvallisesti<br />
saunomisesta ja muusta mökkimme virkistyskäytöstä. Tulevana keväänä<br />
ja kesänä on mielenkiintoista nähdä, onko porakaivovesikin saanut<br />
mausteensa teidän likavesistä. Jos näin on, haluan, että näytteet otetaan<br />
teidän laskuunne ja toimesta ja vesi saatetaan siihen tilaan, että se on<br />
käyttökelpoista.<br />
Vaikka väitetään, että Jormasjärven vesi ei ole muuttunut, on siinä kaivoksen<br />
aloittamisen jälkeen tapahtunut silmin havaittavana muutoksena pienelläkin<br />
tuulella vaahdon lisääntyminen rannassa. Tämä havaittu ilmiö on<br />
selvästi yhteydessä kaivoksen vesistöön laskemiin jätevesiin. Vaikka Kolmisopen<br />
järvessä oleva pato pitäisi estää likavesien pääsyn Tuhkajokeen<br />
ja sitä myöten Jormasjärveen, pato on kuitenkin murtunut viime kevään<br />
tulvissa ja osa pahanhajuisista jätevesistä tuli Tuhkajokeen ja edelleen järveemme.<br />
Miten nyt, kun kaikki se törky tulee valtoimenaan?<br />
Kun uusien arvioiden mukaan rikin, natriumin ja mangaanin arvot tulevat<br />
huomattavasti nousemaan vuodesta 2015 lähtien pysyvästi, olemme hyvin<br />
huolissamme mökkimme tulevasta käytöstä. Onko kaikki siihen uhrattu ra-<br />
88
ha ja reilun 20 vuoden aikana tehty työ menemässä hukkaan kaivoksen<br />
aiheuttamien lisääntyvien päästöjen vuoksi.<br />
Tähän mennessä emme ole saaneet minkäänlaista korvausta niistä haitoista,<br />
joita kaivoksesta johtuen olemme joutuneet kärsimään. Yleisesti on<br />
tiedossa, että Jormasjärven rannan mökkien arvo on laskenut juuri kaivoksen<br />
saasteiden vaikutuksesta. Hajuhaitta oli alkuvuosina sietämätön useina<br />
päivinä ja öinä, onneksi se on tänä vuonna tuntunut harvemmin.<br />
Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi vaadimme jo aiheutuneiden haittojen<br />
täysimääräistä korvaamista. Samoin jos suuremmille päästömäärille<br />
myönnetään lupa, myös niiden aiheuttamien mökkimme virkistyskäytön<br />
sekä rahallisen jälleenmyyntiarvon alenemisen aiheuttaman vahingon täysimääräistä<br />
korvausta tulevaisuudessa. Toivomme, että lupaviranomaisella<br />
on tietoa ja ymmärrystä enemmän kuin meillä tavallisilla mökkiläisillä<br />
myöntäessään lupia Talvivaara Sotkamo Oy:lle.<br />
28. XX ja XX, Pihlajaniemi 765-402-49-27<br />
Mitään lupamuutoksia ei tule tehdä. Entiset luvat on peruttava. Hakijan esitys<br />
vakuudesta on riittämätön, eikä saamamme kuulutuksen mukaan perustu<br />
mihinkään todellisiin laskelmiin. Vakuuden on katettava kaikki se vahinko<br />
mitä luvassa olevasta toiminnasta voi aiheutua, joten sen määrä on<br />
oltava suhteessa siihen. Koska meillä ei tavallisina kansalaisina ole käytettävissämme<br />
sellaista koneistoa kuin maksamallamme virkakoneistolla olisi,<br />
jos se sitä käyttäisi, on meidän perustettava em. määrä arvioon, joka on<br />
50 000.000 euroa.<br />
Perustelut<br />
Luvan hakija on jo olemassa olevalla toiminnallaan osoittanut, ettei sillä ole<br />
riittäviä resursseja; ei yhteiskuntavastuunalueelta, ei talouden alueelta, eikä<br />
kaivostoiminnan alueelta hoitaa kaivoksen toimintaa ei sille voida myöntää<br />
lisälupia.<br />
Julkisuudessa syksyn 2012 jälkeen Talvivaara yhtiö kertoi, että he tulevat<br />
järjestämään suljetun vesikierron. Tämä on nyt sitten haudattu ajatus, koska<br />
toiminta jatkuu yhä ympäristöä tuhoavana ja entistä suurempana; nyt<br />
hakemisen perusteella ilman mitään rajoja. Tosin näistä rajoista ei ole ollut<br />
hyötyä valvontaviranomaisen laiminlyötyä törkeästi velvollisuutensa.<br />
Perustelut vakuuden määrästä<br />
Olemme eri viranomaisilta tiedustelleet voiko mökkijärveä ja sen vettä käyttää<br />
normaalissa toiminnoissa, mutta viranomaiset eivät ole antaneet yksiselitteistä<br />
vastausta, joten olemme joutuneet pidättäytymään 4.11.2012<br />
lähtien mökkimme normaalista käytöstä. Tästä aiheutuu meille jatkuva haitta.<br />
Kiinteistömme myyntiarvo on laskenut nollaan. Mökkiä ei saa myytyä.<br />
Tämä olisi tarpeen silloin kun kiinteistön varsinainen käyttötarkoitus on<br />
määräämättömäksi ajaksi mennyt.<br />
Kiinteistöllämme ei enää ole vakuusarvoa. Tämän kaiken on aiheuttanut<br />
Talvivaaran kaivos, joka niillä toimilla joita se on suorittanut, on pilannut<br />
Jormasjärveä, ja varsinkin sen yläpuolisia vesistöjä. Koska yläpuoliset vesistöt<br />
ovat jo aivan pilalla, on fysiikan lakien mukaista, että tuo saastuminen<br />
tapahtuu viiveellä alapuolisille vesille.<br />
Koska kyseessä on vesistön pilaamisesta johtuva vahinko, on aluehallintoviranomainen<br />
toimivaltainen tekemään korvauspäätöksen. Talvivaaran<br />
89
toiminnan on täytynyt tapahtua lupaehtojen mukaan, sillä jos se olisi ollut<br />
lupaehtojen vastaista, olisi viranomaisen tullut keskeyttää toiminta.<br />
Näin ollen katsomme, että mikäli viranomainen antaa edelleen toiminnan<br />
jatkua on vakuuden turvattava kaikki vahingot, ja koska jo yksittäisen kesäasunnon<br />
omistajan vahinko on ainakin 100.000 euroa syntyy vaikutusalueelta<br />
vähintään mainitsemamme määrä vahinkoa.<br />
29. XX, Kaisla 765-402-28-20<br />
Huolenamme on vesistön likaantuminen ja kiinteistön arvon aleneminen.<br />
Uusi mökkimme on rakennettu vuonna 2006. Kantamme on jyrkkä ei vesistöjen<br />
likaantumiselle.<br />
30. XX ja XX, Kallioranta 765-402-49-107<br />
Emme hyväksy lupia juoksuttaa ylimääräisiä myrkkyvesiä Jormasjärveen,<br />
joita olisi 3,8 milj. m 3 . Syy on se, ettemme näe mitään lakia noudatetun aikaisemmissakaan<br />
poikkeuspäästöissä joita on ollut jo useita (4 kpl). Ja jatkumo<br />
on valmis jatkuvalle järvien tuhoamiselle ns. lupa-automaatti.<br />
Jormasjärvi on nyt kuudes järvi lisääntyvässä järvien listassa, jotka lainvalvojat<br />
ovat antaneet luvalla tuhota jatkuvilla myrkkypäästöillä.<br />
Itsellämme on kokemus historiasta. Vuosi 2008 ilmeni ensimmäiset sulfaatti<br />
vaahtoamiset ja siitä lähtien on joka kesä vain pahentunut.<br />
Jormasjärvi on siinä kunnossa, ettei vettä voi käyttää enää löylyvetenä:<br />
silmäoireet, yskiminen, iho-oireet, kihelmöinti ja kutina.<br />
Lisäksi ei ole mitään laillista lupaa antaa enää juoksutuslupia, vaan velvoittaa<br />
yhtiö varastoimaan vedet uusiin altaisiin, joita tarvittaessa on tehtävä lisää.<br />
Ja puhdistettava kaikesta metalleista ja sulfaateista, jotka vääjäämättä<br />
tuhoavat iki-ihanat Kainuun erämaajärvet.<br />
Jormasjärvessä on 196 kesämökkiä, joista 3 on kiinteää asuntoa. Joten<br />
vaadimme AVIa lukemaan ympäristölakia ja tehdä päätökset sen mukaan<br />
eikä lähteä Kainuun ELY-keskuksen mukaan vähättelemään, peittelemään,<br />
selittelemään ja valehtelemaan.<br />
Vaadimme suljettua vesikiertoa ja riittävän suurta vesien puhdistamoa, jotka<br />
olisi pitäneet olla jo heti alussa käytössä. Luonto olisi puhdas ja ihminen<br />
voisi hyvin.<br />
Mökkimme on valmistunut vuonna 2007 ja sen arvo n. 250 000. Pieni<br />
mökki 40 m 2 ja päämökki 175 m 2 ovat talviasuttavia molemmat. Järvivedet<br />
ovat käyttökelvottomia.<br />
Tulemme vaatimaan kiinteistön arvon korvaamista kokonaisuudessaan.<br />
Arvolla joka olisi ilman Talvivaaran aiheuttamaa arvon nollautumista.<br />
31. XX, Takataavetti 765-402-2-5<br />
Talvivaara Oy on toiminnallaan aiheuttanut Jormasjärven rannalla omistamani<br />
loma-asunnon jälleenmyyntiarvon voimakkaan laskun. Syynä tähän<br />
kehitykseen ovat kaivokselta ympäristöön lasketut vedet ja kipsisakkaaltaan<br />
vuotovedet, jotka ovat päätyneet osittain Jormasjärveen. Lupahakemuksessa<br />
esitetty kaivosalueella olevien ylimääräisten kipsisakka-altaan<br />
vesistä pilaantuneiden vesien puhdistaminen ja johtaminen Jormasjärveen<br />
90
32. XX, 765-402-49-1<br />
tulee edelleen heikentämään Takataavetti kiinteistöni jälleenmyyntiarvoa.<br />
Tämän syynä on se, ettei kaivosalueella oleville kipsisakka-altaan vuotovesille<br />
ole esitetty riittävän tehokasta puhdistusmenetelmää, jolla estettäisiin<br />
alapuolisten vesistöjen lisäkuormitus. Kiinteistön arvo on laskenut<br />
arviolta 115 000 euroa. Vaadin, että Talvivaara Oy velvoitetaan korvaamaan<br />
minulle tämä vahingon suuruus 115 000 euroa ennen kuin yritykselle<br />
myönnetään uutta lupaa tai muutetaan aikaisempia lupaehtoja koskien vesistöön<br />
johdettavia kaivosalueella olevia ylimääräisiä prosessi-, kuivatus ja<br />
valumavesiä.<br />
Korvausvaatimus: Talvivaara Oy:n aiheuttamat ympäristöhaitat, vesien pilaantuminen<br />
ja kiinteistöjen arvon aleneminen.<br />
33. XX, Peltola 765-402-27-15<br />
Talvivaara Oy on toiminnallaan aiheuttanut myönnetyn ympäristöluvan<br />
mukaisia päästörajoja suuremman kuormituksen alapuolisiin vesistöihin.<br />
Syynä tähän ovat kaivokselta ympäristöön lasketut kipsisakka-altaan vuotovedet.<br />
Lupahakemuksessa esitetty kaivosalueella olevien ylimääräisten kipsisakka-altaan<br />
vesistä pilaantuneiden vesien puhdistaminen ja johtaminen ympäristöön<br />
ei ole myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti sallittua. Syynä on<br />
se, ettei kaivosalueella oleville kipsisakka-altaan vuotovesille ole esitetty<br />
riittävän tehokasta puhdistusmenetelmää, jolla estettäisiin alapuolisten vesistöjen<br />
lisäkuormitus.<br />
Vaadin, että kaivospiirin alueella olevia ylimääräisiä prosessi-, kuivatus- ja<br />
valumavesien saa johtaa ympäristöön vain siinä tapauksessa, että vedet<br />
on puhdistettu laadultaan sellaiseksi, ettei aikaisemmin myönnetyn ympäristöluvan<br />
mukaista kokonaiskuormitusta tai pitoisuusrajoja ylitetä.<br />
34. XX ja XX, Juurikkalahti 765-402-14-92<br />
Talvivaaran toiminta ja vesitilanne on muuttunut alkuperäisen lupahakemuksen<br />
jälkeen. Talvivaara anoo vuosittaisen jätevesipäästörajan poistamista,<br />
mikä tarkoittaa rajoittamatonta oikeutta jätevesien poistoon.<br />
Talvivaara on jo kahtena peräkkäisenä vuotena laskenut ylimääräisiä jätevesiä<br />
(vuosipäästöjen lisäksi), minkä se on tehnyt ELY:n laittomiksi todetuilla<br />
luvilla.<br />
Talvivaaran syksyinen (2012) kipsisakka- altaan vuodon vesistövaikutukset<br />
ovat vielä todentamatta. Jätevedet ohjataan Kolmisopen ja Tuhkajoen<br />
kautta Jormasjärveen.<br />
Kevään tulvavedet eivät ole Talvivaaran väittämän mukaan riski, koska he<br />
ovat rakentaneet uusia kanavia / altaita, joihin ohjaavat kevään tulvavedet.<br />
Talvivaara anoo vuosittaisen kiintiön (1,8 milj. kuutiota) lisäksi 3,8 milj. kuution<br />
laskemista. Olemme saamassa > 5 milj. kuutiota jätevettä. Emme tiedä<br />
miten ne jakautuvat Vuoksen ja Oulujoen vesistöjen kesken.<br />
Nyt voimassa olevan ympäristöluvan mukaan Talvivaara saisi laskea sulfaattipitoisuudeltaan<br />
170 mg/l jätevettä. Silti nyt juoksutettaviin jätevesi<br />
päästöihin ELY ei asettanut raja-arvoa sulfaattipitoisuudelle lainkaan. Talvivaaran<br />
olisi pitänyt pyytää AVI:lta päivitys ympäristölupaan.<br />
91
Edellä mainittujen tosiseikkojen pohjalta vaadimme Talvivaaraa rakentamaan<br />
nykyaikaisen jätevesien puhdistamon. Puhdistamon avulla kaivostoiminta<br />
voisi jatkaa toimintaansa jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Puhdistamon<br />
ainoa järkevä toimintaperiaate olisi membraanisuodatus (suljettu<br />
kierto). Jätevesien puhdistamo on perusteltu jo siksi. että nykyisellä toimintamallillaan<br />
vedet puhdistetaan VAIN neutraloimalla kalkkikemikaaleilla ja<br />
lietteen laskeutuksella selkeytysaltaissa. Jätevesien kuormitusmäärät ja pitoisuudet<br />
ovat täten liian korkeita.<br />
Esitämme korvausvaatimuksen Talvivaara- yhtiön aiheuttamille vesistötuhoille<br />
omistamamme maa- alueen ja kiinteistön vaikutusalueella. Samoin<br />
esitämme korvausvaatimuksen Talvivaara- yhtiön aiheuttamille metsätuhoille.<br />
Myöskin esitämme korvausvaatimuksen kiinteistöjen ja maa- alueen arvon<br />
alenemisesta Talvivaara-yhtiön kaivostoiminnasta johtuen.<br />
35. XX, Hoikkalanranta 765-402-22-37<br />
Mielestäni Talvivaaran kaivoksen on jatkossa siirryttävä prosessissaan suljettuun<br />
kiertoon, mikäli se yleensä ollenkaan voi jatkaa toimintaansa. Hakemuksissa<br />
esitetyt päästörajat ovat kestämättömän suuret ja tulevat pilaamaan<br />
pysyvästi ainakin lähivesistöt. Lupia ei pidä myöntää haetun mukaisina.<br />
Jätevesien laskemista koskevassa hakemuksessa esitetty takuusumma,<br />
50 000 €, on täysin riittämätön edes pieneen vahinkoon. 50<br />
milj. € olisi ehkä lähempänä oikeaa, jos sekään riittävä.<br />
Lisäksi ihmetyttää viranomaisvalvonnan täydellinen epäonnistuminen. Miksi<br />
Talvivaara Oy:n annetaan kerta toisensa jälkeen panna viranomaiset<br />
selkä seinää vasten: ”ellette salli tätä lupaehtojen rikkomista seuraa vielä<br />
pahempi katastrofi”. Yhtiön toiminta on koko sen olemassaolon ajan ollut<br />
piittaamatonta. Ei ole edes yritetty tehdä asioita kunnolla. Esimerkiksi viimesyksyinen<br />
maapadon vuotaminen johtui törkeästä välinpitämättömyydestä<br />
rakennusaikana. Olen työskennellyt aiemmin voimayhtiössä ja tiedän,<br />
että maapato on aivan helppo tehdä kunnolla ja osaamista olisi tarjolla<br />
vaikka kuinka paljon. Kustannusten säästämiseksi sitä ei tehty asianmukaisesti<br />
ja viranomaisvalvontakin näköjään petti.<br />
Mitä tulee ns. vesitaseongelmiin, ovat nekin puheet ihmeellisiä. Taivaalta<br />
satava ja lumesta sulava vesi on kyllä ihan puhdasta eikä aiheuta ongelmia.<br />
Sillä vedellä on Talvivaaran toimesta laimennettu kaivoksen myrkkyvesiä<br />
ja nyt pakotetaan viranomaiset hyväksymään tuloksena syntyneiden<br />
saasteiden laskeminen luontoon.<br />
Hoikkalanranta-tilan osalta arvon alenemisesta johtuva korvausvaatimukseni<br />
on 8 000 €, joka vastaa 75 % osuudestani (1/2) tilan hankkimisesta,<br />
tien rakentamisesta ja tilalla olevista rakenteista. Lisäksi vaadin 5 000 €<br />
menetetystä virkistyskäytöstä, yhteensä 15.000 €. Hoikkalanranta on kaavan<br />
mukainen rantatontti, jolle saisi rakentaa tilavan vapaa-ajan asunnon.<br />
Nyt rakentaminen tai vaikka joskus myyminen rakentamistarkoitukseen ei<br />
ole mahdollista.<br />
36. XX, Hoikkala 765-402-62-4, Hoikkalanranta 765-402-22-37 ja Nurkkala 765-402-11-<br />
4<br />
Mielestäni Talvivaaran kaivoksen on jatkossa siirryttävä prosessissaan suljettuun<br />
kiertoon. Hakemuksissa esitetyt päästörajat ovat kestämättömän<br />
suuret ja tulevat pilaamaan pysyvästi ainakin lähivesistöt. Lupia ei pidä<br />
92
myöntää haetun mukaisina. Jätevesien laskemista koskevassa hakemuksessa<br />
esitetty takuusumma, 50.000 €, on täysin riittämätön edes pieneen<br />
vahinkoon. 50 milj. € olisi ehkä lähempänä oikeaa, jos sekään riittävä.<br />
Yleisesti Talvivaaran on sallittu toimia täysin piittaamattomasti. Ei uskoisi,<br />
että tuollainen toiminta on mahdollista Suomessa.<br />
Hoikkalan tilan osalta vaadin arvon alenemisesta korvausta 110.000 €, joka<br />
vastaa arviolta puolta vapaa-ajan asunnon arvosta. Tilaa ei Talvivaaran<br />
aiheuttaman vesien ja ilman saastumisen takia voi missään tapauksessa<br />
esim. myydä sen aikaisempaa, oikeaa arvoa vastaavasta hinnasta.<br />
Hoikkalanranta-tilan osalta korvausvaatimukseni on 8000 €, joka vastaa<br />
75 % osuudestani (1/2) tilan hankkimisesta, tien rakentamisesta ja tilalla<br />
olevista rakenteista aiheutuneista kustannuksista. Lisäksi vaadin 5000 €<br />
korvausta menetetystä virkistyskäytöstä. Yhteensä siis 15.000 €. Hoikkalanranta<br />
on rakentamaton vapaa-ajan asunnoksi kaavoitettu tontti, jonka<br />
arvon katson laskeneen vähintään em. 75 %. Tälle tontille ei kannata näissä<br />
oloissa rakentaa eikä sitä voi tarvittaessa myydä rakentamistarkoitukseen.<br />
37. XX, XX, XX omasta puolestaan ja XX:n kuolinpesän osakkaina, XX ja XX, 765-402-<br />
49-88, 765-402-49-56, 765-402-49-57, 765-402-49-64, 765-402-49-55, 765-402-49-54,<br />
765-402-49-63, 765-402-49-81, 765-402-49-82, 765-402-49-102, 765-402-49-53, 765-<br />
402-49-99, 765-402-49-66, 765-402-49-65 ja 765-402-49-52<br />
Vastustamme kaikkea Talvivaaran kaivoksen toiminnan lisäämistä ja laajentamista.<br />
Vastustamme ylimääräisten ns. kipsisakka-altaan vesien juoksuttamista<br />
Jormasjärveen. Perusteluiden osalta viittaamme mm. osakaskunnan<br />
ja Jormasjärven ranta-asukkaiden esittämiin perusteluihin ja esitämme<br />
lisäperusteluja myöhemmin.<br />
Vaadimme korvausta kaivoksen aikaisemmin myönnettyjen lupien ja nyt vireillä<br />
olevien hakemusten takia meille aiheutuneista edunmenetyksistä.<br />
Rantatonttien arvo Jormasjärvellä on laskenut ja kysyntä vähentynyt jo kaivoksen<br />
lupa-asian tultua vireille. Nyt kun kaivoksen toiminta ja vaikutukset<br />
ovat tulleet julki, eivät tontit mene enää lainkaan kaupaksi. Omistamallamme<br />
alueella on vahvistettu Kosinniemen-Mustinniemen rantakaava jo<br />
1980-luvulla. Tonttien (yhteensä noin 25 kpl ja vapaa-alueet) kysyntä oli<br />
runsasta ennen kaivoksen aloittamista. Parhaat rantatontit, suuruudeltaan<br />
n. 3 000-4 000 m 2 , jätettiin myytäväksi viimeisenä. Nyt kun niitä ei enää<br />
kukaan osta, on rahallinen vahinko huomattava. Niistä vaadimme korvausta.<br />
38. XX, Suviranta 765-402-8-21<br />
Teen muistutuksen ja vaadin korvauksia niistä vahingoista, jotka aiheutuvat<br />
muutoksesta ympäristö- ja vesitalousluvan (Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto<br />
nro 33/07/1) vesien johtamista koskeviin lupamääräyksiin.<br />
Muistutus ja vaatimus korvauksesta aiheutuu Pieni Jormanen -järven rannalla<br />
sijaitsevan kiinteistöni talous- ja kasvinkasteluveden käytettävyydelle<br />
(veden laatu), rantakasvillisuudelle, eliöstön muutoksille, kalastolle, järven<br />
ja sen rantojen virkistyskäytölle sekä rantaympäristön (rannan ja sen lähiympäristön)<br />
käytettävyydelle ja virkistyskäytölle aiheutuneesta tai aiheutuvasta<br />
haitasta.<br />
Lisäksi vaadin 10 000,00 € kertakorvauksen edellä mainituista syistä johtuneista<br />
tai johtuvasta kiinteistön arvon alenemisesta.<br />
93
39. XX, XX, XX, XX (Metsäyhtymä XX) Välitalo 765-402-13-19, Lintula 765-402-14-28 ja<br />
Hakala 765-402-53-4<br />
40. XX, 765-402-4-12<br />
Vastustamme hakijan pyynnön hyväksymistä asiassa. Nykyisiä kiintiöitä ei<br />
tule muuttaa hakijan esittämässä muodossa. Vedet on mahdollista ja pitää<br />
varastoida kaivosalueelle, nykytekniikalla yhtiöllä on mahdollisuus rakentaa<br />
toimiva jäteveden puhdistuslaitos ja johtaa kaivokselta vain puhdistettuja<br />
vesiä. Kaivoksen on mahdollisimman pian päästävä suljettuun vesikiertoon<br />
viitaten alkuperäiseen ympäristölupaan. Jos hakijan hakemus hyväksytään,<br />
se vain hidastaa asioiden kuntoon saattamista.<br />
Varaamme oikeuden vahingonkorvauksiin jo syntyneistä ja mahdollisesti<br />
syntyvistä vahingoista ja tilalla tapahtuvasta arvonmenetyksestä.<br />
Kaivoksen ympäristövaikutusten arvioinnissa oltiin huolissaan veden saamisesta<br />
kaivokseen – ja tällä hetkellä kaivoksessa on paikat täynnä vettä.<br />
Yhtiö ei ole muutenkaan pystynyt hallitsemaan toimintaansa. Tässä tilanteessa<br />
ei saa antaa lupia yksittäisten ongelmien ratkaisemiseksi väliaikaisilla<br />
luvilla, vaan koko toiminta on saatava luotettavasti hallintaan. Yhtiön<br />
talous on oltava riittävän vahvalla pohjalla ja toivomme, että valtion Solidiumin<br />
lisääntyvä osuus johtaa myös parempaan toimintaan.<br />
Sekä ensisijainen että toissijainen esitys on hylättävä kokonaisuudessaan.<br />
Talvivaara on velvoitettava hankkimaan omalla kustannuksellaan ja ottamaan<br />
käyttöön sellainen jätevesienkäsittelyprosessi, joka periaatteessa<br />
mahdollistaisi sen että kaivosalueelta ei lasketa alapuolisiin vesistöihin litraakaan<br />
vettä. (Suljettu kierto, membraanisuodatus)<br />
Ensisijaisesti ylimääräinen vesi tulee hävittää kaivosalueelta vesihöyrynä<br />
koneellisesti, biokasaliuotuksen tuloksena ja/tai aurinkovoimalla luonnollisesti.<br />
Toissijaisesti ylimääräisen veden voi hävittää kaivosalueelta juoksuttamalla<br />
alapuolisiin vesistöihin siten, että verrataan kuukausittain juoksutusveden<br />
metalli- ja raskasmetallipitoisuuksia johonkin Talvivaaran kaivosalueen<br />
yläpuolisen vesistön pintaveden metalli- ja raskasmetallipitoisuuksiin kuukausittain.<br />
Juoksutusvesien metalli- ja raskasmetallipitoisuudet eivät saa<br />
ylittää vertailukohteen analyysin metalli- ja raskasmetallipitoisuuksia. Vertailun<br />
suorittamisen päävastuu ohjataan jollekin aktivistijärjestölle, kuten<br />
Greenpeacelle tai vastaavalle, joka kutsuu vertailukatselmukseen vähintään<br />
Talvivaaran, Sotkamon ympäristölautakunnan ja Kainuun ELYkeskuksen<br />
edustajat vähintään viikkoa ennen näytteiden ottamista. Talvivaara<br />
vastaa katselmuksien kustannuksista, matkakuluista ja mahdollisista<br />
laitehankinnoista. Tämä toimenpidemalli ei korvaa aiemmin määrättyjä<br />
toimenpidemääräyksiä, vain kiristää ja täydentää niitä. Vaadittu mittaustarkkuus<br />
jokaiselle alkuaineelle on yksi mikrogramma.<br />
Juoksutusvesien metalli- ja raskasmetallipitoisuuksien ylittäessä vertauskohteen<br />
metalli- ja raskasmetallipitoisuudet vähäisimmässäkään määrin tulee<br />
Talvivaaralle määrätä 8 miljoonan euron tai siihen verrattavissa olevan<br />
rahasumman sakko. Sakko on tilitettävä kuukauden kuluessa Suomen valtiolle,<br />
tarvittaessa kuukausittain.<br />
Nähdäkseni sekä ensisijaisen että toissijaisen esityksen hyväksyminen<br />
edes osittain aiheuttaa kohtuutonta ympäristökuormaa ja -tuhoa. Tämä siitä<br />
syystä että Talvivaaran jätevesien metalli- ja raskasmetallipitoisuudet<br />
94
ovat historian aikana ylittäneet raja-arvonsa useasti, hallintopakkoa ei ole<br />
käytetty vaikka sen edellytykset ovat nähdäkseni olleet hyvin olemassa ja<br />
ilman vaatimieni toimenpiteiden käytäntöön ottamista en voi luottaa siihen<br />
että Talvivaarasta tulee raja-arvoissa pysyvää jätevettä tulevaisuudessakaan.<br />
Tässä yhteydessä esitän korvausvaatimuksen ensisijaisesti Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:lle (1852002-0) ja toissijaisesti Talvivaaran Kaivososakeyhtiö<br />
Oyj:lle (1847894-2). Katson Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n olevan yhteisvastuussa<br />
ympäristöhaitoista Talvivaara Sotkamo Oy:n kanssa konsernirakenteen<br />
johdosta.<br />
Talvivaaran kaivosalue on tähän mennessä aiheuttanut seuraavia haittoja,<br />
tuhoja, minun vapaa-ajanviettomahdollisuuksiani rajoittavia ja omistuksieni<br />
ja omaisuuteni arvoa alentavia asioita:<br />
- Vesistön virkistyskäytön rajoitus<br />
- Vesistön kalastuskäytön rajoitus<br />
- Talousmetsän odotetun tuoton aleneminen<br />
- Kiinteistön ja maa-alueen jälleenmyyntiarvon aleneminen<br />
- Vuokratulojen menetykset kesämökin vuokraamistoiminnassa<br />
Lisäksi totean, että mikäli Jormasjärveä ei tulevaisuudessa voi turvallisesti<br />
käyttää pesu-, löyly- ja uimavetenä vaadin korvausta maa-alueelleni rakennettavasta<br />
käyttövesiporakaivosta ja 5m x 8m x 2m betonirakenteisesta<br />
uima-altaasta. Korvaussummat tarkennan myöhemmin.<br />
41. XX ja XX, Mantilanranta 765-402-54-10<br />
Vuonna 2006 tekemässämme muistutuksessa Talvivaaran kaivoshankkeen<br />
ympäristölupahakemukseen vaadimme suljetun jätevesiprosessin rakentamista.<br />
Tuolloin myönnetyssä ympäristöluvassa ei lupaviranomainen<br />
tuota edellyttänyt. Talvivaara Sotkamo Oy:ltä ei myöskään myönnetyssä<br />
ympäristöluvassa edellytetty jätevesien puhdistuslaitoksen rakentamista.<br />
Mitä on viidessä vuodessa tapahtunut ympäristön kannalta? Kaikki asiaa<br />
seuranneet ymmärtävät, että noiden kahden asian vuoksi on luonnonympäristölle<br />
aiheutettu korvaamatonta vahinkoa.<br />
Kaivoksen alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa vuodelta 2006 yhtiö<br />
ilmoitti tarvitsevan rakentaa putkilinjan Nuasjärvestä kaivosalueelle,<br />
koska prosessin ilmoitettiin kuluttavan huomattavan paljon raakavettä.<br />
Tuota putkilinjaa ei ole tarvittu rakentaa, koska prosessi ei tarvitsekaan niin<br />
paljoa vettä kuin hakemuksessa ilmoitettiin. Tilanne onkin kääntynyt asiassa<br />
päinvastaiseksi, pitäisi rakentaa ”poistoputki”. Miten näin on voinut<br />
käydä? Missä on se asiantuntijuus, jota alkuvaiheessa kehuttiin?<br />
Tuntuu, että kaivoksen suunnitelleet ja luvat tarkastaneet osapuolet eivät<br />
ole osanneet arvioida kaivoksen vesitasetta. Nyt ollaan hätää kärsimässä<br />
ja itse kukin yrittää korjata omia vahinkojaan välittämättä luonnon tasapainosta.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n toiminnasta on tällä hetkellä huomattavia ja haitallisia<br />
vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveydelle, päästöt vaikeuttavat<br />
alueen muuta elinkeinoa, asumista ja vapaa-ajan viettoa. Lupahakemuksessa<br />
mainitut olennaiset päästöt ja jätteet lisäävät jo entisestään<br />
ylittyneitä lupa-arvoja ja luonnon kantokykyä. Päästöt häiritsevät jo tällä<br />
hetkelläkin kiinteistömme vapaa-ajan käyttöä, pelko on suuri ja perhe kiel-<br />
95
täytyy syömästä Jormasjärvestä pyydettyä ”sulfaatti siikaa ja mangaani<br />
muikkua”.<br />
Uhkakuvia on monenlaisia ja nykyisin jo tunnustettu ilmastomuutos lisää<br />
riskejä huomattavasti lisääntyneiden vesi- ja lumisademäärien myötä. Bioliuotuskasojen<br />
osalta sadevedet ja lumi tulisi saada kerättyä talteen ennen<br />
kuin ne ovat osana prosessia. Miten tämä onnistuu? Esim. rakentamalla<br />
katto kasojen päälle, josta vedet voidaan kerätä talteen ja ohjata muualle<br />
kuin prosessiin.<br />
Olemme myös vuonna 2006 tekemässämme muistutuksessa halunneet<br />
kiinnittää huomiota ammattitaitoiseen ja vastuulliseen ympäristösuunnitteluun<br />
ja -teknologian käyttöön. Jälkiviisaana voi todeta, että Talvivaaran<br />
osalta ei suomalainen ympäristöala voi itseään kehua. Hakemuksessa kirjoitetaan<br />
käytettävän parasta mahdollista tekniikkaa (BAT), samoin sitä kehuttiin<br />
käytettävän ympäristölupahakemuksessa vuonna 2006. Ongelmat<br />
jatkuvat edelleen kaivoksella ja siellä kohotellaan vain hartioita ja pyydellään<br />
anteeksi, todellista toimintaa asioiden ratkaisemiseksi ei ole nähtävillä.<br />
Onko ihmisten terveys toissijainen seikka?<br />
Kokonaiskuva kaivoksen tilanteesta on tällä hetkellä se, että toiminta on<br />
liian suurta näin pieneen ja herkkään luontoympäristöön. Oulujoen vesistön<br />
latvavesien ja muun alemman osan luonnonympäristö ei kestä nykyistä<br />
toimintaa eikä näin ollen myöskään lisäkuormitusta vesistöön johdettujen<br />
ympäristöpäästöjen osalta. Kaivoksen koko toiminta ja prosessit on saatava<br />
toimintaan luotettavalla tavalla välittömästi.<br />
Vaatimuksenamme on edelleen suljetun vesiprosessin rakentaminen varustettuna<br />
teollisuusmittakaavaisella jätevedenpuhdistamolla, sekä täydellinen<br />
nollatoleranssi kaikille ympäristöpäästöille.<br />
Muistutuksen tekijät pidättävät itsellään oikeuden myöhemmin esittää taloudellisia<br />
korvausvaatimuksia yhtiölle, mikäli sen kaivostoiminnasta aiheutuu<br />
niille vahinkoa.<br />
42. XX ja XX, 765-402-18-10<br />
Talvivaaran kaikki päästöt ovat moninkertaiset alkuperäisiin lupiin verrattuna.<br />
Asianmukainen vedenpuhdistamo heti. Järvivesi ei kelpaa enää käyttövedeksi.<br />
Yhtiön on kustannettava kunnallinen vesijohto asukkaille ja<br />
mökkiläisille. Haitasta kärsineellä oltava mahdollisuus hakea korvauksia<br />
haitoista ja aiheutuneesta mielipahasta. Talvivaarassa pato vuotaa taas<br />
8.3.2013!<br />
43. XX ja XX 765-402-49-121<br />
Näkemyksemme mukaan Talvivaara Oy:n muutosanomuksen hyväksyminen<br />
vesien johtamista koskeviin lupamääräyksiin antaisi yhtiölle käytännössä<br />
rajoittamattoman oikeuden jätevesien päästöön hakemuksessa<br />
mainittuihin vesistöihin. Yhtiön itsensä esittämät sulfaatti- ja natriummäärät<br />
(t/v) ovat erittäin korkeat ja päästöjen seurauksena niiden vaikutukset<br />
tulisivat näkymään Oulujoen vesistön suunnassa ensimmäisenä olevassa<br />
Jormasjärvessä. Vaikutukset tulevat entisestään korostamaan, kun yhtiö<br />
on laskenut kahtena edellisenä vuonna lupamääräysten sallimien vuosipäästöjen<br />
lisäksi ylimääräisiä jätevesiä Kainuun ELY:n laittomiksi todetuilla<br />
luvilla. Syksyn 2012 ja tämänhetkisen kipsisakka-altaan vuotojen vaikutuksia<br />
ei lisäksi vielä ole edes todennettu. Päästöjen ja siinä olevien metalliyhdisteiden<br />
yhteisvaikutusta vesistöihin ei kyetä asiantuntijoiden toimesta<br />
96
arvioimaan. Päästöjen seurauksena olevan Jormasjärven veden pilaantuminen<br />
vaarantaa sen käytön normaaliin vapaa-ajan viettoon ja järven rannalla<br />
olevan vapaa-ajan asunnon käytön hankittuun tarkoitukseen.<br />
Vaadimme hakijan Talvivaara Sotkamo Oy:n ympäristöluvan muutoshakemuksen<br />
epäämistä päästöjen minimoimiseksi ja, että yhtiö käynnistää<br />
toimet nykyaikaisen jätevesipuhdistamon hankkimiseksi ja suljetun vesikierron<br />
järjestämiseksi.<br />
Mikäli ympäristölupaan hyväksytään hakijan esittämä muutos, vaadimme<br />
sen mukaisesta toiminnasta aiheutuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvat<br />
vahingot korvattavaksi. Vahingon suuruus on vapaa-ajan asunnon<br />
käyttöarvon menetys koostuen sen hankinta-arvosta (2005) 82 000 euroa<br />
sekä lisäksi sen jälkeen hankituista lisämaasta ja lisärakennuksesta yhteisarvoltaan<br />
50 000 euroa.<br />
44. XX, XX ja XX, 765-402-46-14<br />
Vapaa-ajan asunnon käyttö on vähentynyt osaltamme merkittävästi, syynä<br />
ovat Talvivaaran kaivoksen aiheuttamat hajuhaitat ja epävarmuus siitä, miten<br />
Talvivaaran päästöt ovat vaikuttaneet Jormasjärven veden laatuun.<br />
Vesistöhaitta on huomattava, ilman saaastuneisuus on vielä arvioimatta.<br />
Kyseessä on ympäristökatastrofi, jonka vaikutuksista pitkällä aikavälillä ei<br />
ole tietoa.<br />
Kiinteistö on virkistyskäytössä kelvoton: olemme lopettaneet harrastuskalastuksen,<br />
emme ole käyttäneet järvivettä rantasaunassa pesuvetenä,<br />
emme ole uineet vedessä sen jälkeen kun varoittavia uutisia Talvivaaran<br />
päästöistä tuli julkisuuteen ja olemme vähentäneet kiinteistön käyttöä näiden<br />
syiden vuoksi, koska emme ole valmiita altistamaan itseämme myrkyille.<br />
Näkemyksemme mukaan tällä hetkellä vapaa-ajan asunnon ja tontin arvo<br />
on kärsinyt merkityksellisesti siitä, että se sijaitsee Talvivaaran läheisyydessä.<br />
Negatiivinen julkisuus ja merkittävät ympäristöhaitat ja myös tulevaisuuden<br />
osalta vielä avoinna olevat, mahdolliset ympäristöhaitat ovat<br />
tehneet tontista ja sillä sijaitsevat vapaa-ajan asunnon ja rantasaunan arvottomiksi.<br />
Vaadimme, että siinä vaiheessa kun korvaushakemuksia käsittelette, otatte<br />
huomioon tämän viestin ja meidän menetetyn omaisuuden arvon alentuman.<br />
Kiinteistöasiantuntijan tulee tehdä katselmus paikan päällä jotta<br />
arviot korvauksista ovat oikeat.<br />
Muiden asioiden osalta viittaamme tämän vaatimuksen lisäksi teille toimitettuihin<br />
Jormaskylän Korholanmäen osakaskunnan jättämiin muistutuksiin<br />
vuodelta 2012 ja 2013.<br />
45. XX, Kuusirinne 765-402-37-7-4<br />
Talvivaaran kaivoksen toiminta on pysäytettävä, kunnes on täysin varma<br />
puhdistuslaitos rakennettu, ettei sieltä lirahtele luontoon sinne kuulumattomia<br />
myrkkyjä. Luonto on liian arvokas tuhottavaksi. Kiinteistön arvon alenemisesta<br />
on saatava täysimääräinen korvaus.<br />
46. XX, Alapiha 765-402-81-42 ym.<br />
Talvivaaran kaivokselle ei pidä antaa mitään väliaikaista vesipäästökiintiön<br />
poistamista missään nimessä. Toissijaisesti hakijan esittämään lupamäärien<br />
muutoksiin ei pidä suostua. Korostan, että ei pidä mennä mitään<br />
lupailemaan, vaan pakotettava kaivostoiminta toteuttamaan kokonaan sul-<br />
97
jetussa kierrossa. Täyttyköön vaikka kaikki rakennukset siellä vedellä kun<br />
sitä niin paljon rakastavat!<br />
Vaadin rahallista korvausta tästä asiasta aiheutuneista ja aiheutuvista haitoista<br />
ja vaivannäöstä. Jormasjärven Koivurannan rantavesien maat on<br />
kaivosyhtiön vaihdettava!<br />
47. XX ja XX kuolinpesän osakkaat, Väinölä 765-402-91-2 ja Leppärinne 765-402-9-93<br />
ym<br />
Teemme muistutuksen ja vaadimme korvauksia niistä vahingoista, jotka<br />
aiheutuvat muutoksesta ympäristö- ja vesitalousluvan (Pohjois-Suomen<br />
ympäristölupavirasto nro 33/07/1) vesien johtamista koskeviin lupamääräyksiin.<br />
Muistutus ja vaatimus korvauksesta aiheutuu<br />
- Jormasjoen molemmat rannat Väinölä 765-402-91-2<br />
- Jormasjoen eteläranta Leppärinne 765-402-9-93<br />
- Pieni Jormanen -järven Pannilanlahden Väinölä 765-402-91-2<br />
- Nuasjärven Ristirannalla Väinölä 765-402-91-2<br />
sijaitsevien kiinteistöjen talous- ja kasvinkasteluveden käytettävyydelle<br />
(veden laatu), rantakasvillisuudelle, puustolle, eliöstön muutoksille, kalastolle,<br />
järven ja sen rantojen virkistyskäytölle sekä rantaympäristön (rannan<br />
ja sen lähiympäristön) käytettävyydelle ja virkistyskäytölle aiheutuneesta<br />
tai aiheutuvasta haitasta.<br />
Vaadimme 50 000,00 € korvauksen edellä mainituista syistä johtuneista tai<br />
johtuvista haitoista.<br />
48. XX ja XX, Penttilä 765-402-32-10<br />
Hakijalle, Talvivaara Sotkamo Oy:lle, ei tule myöntää muutosta ympäristö-<br />
ja vesitalousluvan vesien johtamiseen koskeviin lupamääräyksiin. Hakijalle<br />
ei saa myöntää oikeutta vesipäästökiintiön poistamiseen kokonaisuudessaan<br />
tai edes väliaikaisesti. Hakijalle ei myöskään saa myöntää mahdollisuutta<br />
kaivosalueelle varastoidun ylimääräisen käsittelytarpeessa olevan<br />
veden johtamista kaivosalueelta vuosittaisen kiintiön lisäksi.<br />
Lisäksi Talvivaara Sotkamo Oy:n on huolehdittava, että voimassa olevan<br />
vesipäästökiintiön mukaiset vedet puhdistetaan täysin kaivosalueella ennen<br />
johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:lle ei saa antaa oikeutta poiketa ympäristö- ja vesitalousluvista<br />
vetoamalla kaivoksen normaalin toiminnan mahdollistamiseen.<br />
Tietyillä lupaehdoilla hyväksytyn kaivostoiminnan olisi pitänyt lähtökohtaisesti<br />
huomioida toiminnassaan vesimäärien muutokset runsassateisina<br />
tai -lumisina vuosina. Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemuksessa todetaan<br />
kaivosalueella olevan noin 3,8 miljoonaa kuutiometriä ylimääräisiä vesiä,<br />
jotka hakijan näkemyksen mukaan tulee käsitellä ja johtaa käsiteltyinä<br />
luontoon. Talvivaara Sotkamo Oy:n tekemät virhearviot ja -laskelmat vesimäärien<br />
kertymisestä eivät poista niitä vaatimuksia, jotka Talvivaara Sotkamo<br />
Oy:lle on asetettu lupaehdoissa. Myöskään aikaisempien lupaehtojen<br />
mukaisesti rakennetut, mutta toimimattomaksi havaitut allasrakenteet<br />
eivät voi olla peruste ympäristö- ja vesitalousluvan vesien johtamista koskevien<br />
lupamääräyksien muuttamiseen hakijan esityksen mukaisiksi.<br />
98
49. XX ja XX, Maarianranta 3:24<br />
Vesiä on jo juoksutettu Jormasjärveen pitkän aikaa. Ei meiltä ole lupaa kysytty,<br />
joten turhaa tässä on tehdä muistutuksia.<br />
Olemme tehneet teille korvausanomuksen 23.11.2012 kiinteistömme arvonalennuksen,<br />
järven vedenlaadun pilaantumisesta, melu- ja hajuhaitasta.<br />
Vesi ei ole puhdasta jota lasketaan nyt Oulujoen vesistöön Jormasjärven<br />
kautta, vaan se on jätevettä.<br />
Olemme vaatineet koko kaivoksen oloajan, että rakentakaa vedenpuhdistamo,<br />
mutta sitä ei ole vieläkään tehty, aina vaan vastataan, että suunnitellaan.<br />
Tässä aluehallintovirasto voisi hoitaa asian pikaisesti kuntoon.<br />
Talvivaarassa kun oli vuoto, siitäkin ilmoitettiin etukäteen, mutta ei uskottu.<br />
Tällaista on Talvivaaran touhu ollut koko ajan.<br />
50. XX ja XX, Ahola 765-402-46-14<br />
Edellytämme, että Pohjois-Suomen aluehallintovirasto määrää Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:n korvaamaan meille täysimääräisesti vesilain mukaiset<br />
edunmenetykset. Edunmenetyksiä syntyy mm. Jormasjärven veden ja vesialueen<br />
virkistyskäytön ja hyötykäytön (esim. saunavesi) alenemisesta ja<br />
niiden aiheuttamasta kiinteistömme arvon alenemasta. Lisäksi vaadimme,<br />
että Talvivaara Sotkamo Oy:n tulee korvata kiinteistöllemme aiheutuvat<br />
muut vauriot ja haitat, jotka syntyvät yhtiön hoitaman vesienhallinnan seurauksena.<br />
Muilta osin viittaamme ja yhdymme aikaisemmin allekirjoittamaamme<br />
muistutukseen 15.1.2012 sekä Jormaskylän - Korholanmäen osakaskunnan<br />
muistutuksiin, jotka on päivätty 23.8.2012 ja 8.4.2013.<br />
51. XX, Kesäranta 765-402-361<br />
Uusia lupia tai lupien muutoksia ei missään tapauksessa pidä myöntää,<br />
koska nykyiset toimijat eivät osaa tai halua toimia ympäristön kannalta kestävällä<br />
pohjalla. Hakija ei piittaa mistään määräyksistä ja valvova viranomainen<br />
ei uskalla tai halua toimenpitein vaatia määräysten noudattamista.<br />
Toiminta on täyttä teatteria. Kyseinen tuotantomuoto ei tule koskaan<br />
onnistumaan hyväksyttävällä tavalla.<br />
Kyseisten kiinteistöjen arvot ja virkistyskäyttö on tuhottu, enkä näe jatkossakaan<br />
muuta kuin tuskaa niitten omistamisessa. Tänä päivänä niitten<br />
myynti on täysin mahdotonta, johtuen Talvivaaran toiminnasta, joten kiinteistöt<br />
tulee lunastaa kaivoksen "territorioon" yhteishintaan 140 000 euroa.<br />
52. XX ja XX, Kuikkaniemi 765-402-49-51<br />
Olemme seuranneet kauhulla Talvivaaran aiheuttamien ympäristötuhojen<br />
laajenemista. Jos yksityinen ihminen päästää vesistöön jätevesiä, seuraa<br />
siitä välittömästi sakot ja vaatimus puhdistaa aiheutetut haitat. Nyt iso kaivosyhtiö<br />
saa jatkaa jätevesien päästöjä luonnonvesiin puhdistamattomina<br />
ilman mittavia sakkoja tai seuraamuksia ympäristölupiensa vastaisesti.<br />
Emme voi ymmärtää miten Kainuun ELY-keskus antaa tilanteen jatkua ennallaan<br />
vaatimatta Talvivaaraa tekemään jätevesiongelmalleen jotain<br />
konkreettisia ja toimivia ratkaisuja. Nyt Talvivaaran edustajat perustelevat<br />
vesistöjen tilaa sillä, että esim. sulfaatti ja natrium eivät imeydy kaloihin ja<br />
siten estä niiden käyttöä elintarvikkeena. Mutta korkeat sulfaatti- ja<br />
natriumpitoisuudet tuhoavat kalojen elinympäristön. Emme hyväksy yli-<br />
99
100<br />
määräisien vesien johtamista vesistöön vain sakkauttamalla ja neutraloimalla.<br />
Metalli- ja sulfaattipitoisuudet ovat liian korkeita edelliseen ja vielä<br />
voimassa olevaan ympäristölupaan verrattuna. Talvivaara vetoaa väärin<br />
perustein kevättulvien ja sateiden uhkaan.<br />
Perustelut: Talvivaara perustelee hakemusta sillä, että jätevesien johtaminen<br />
mahdollistaa yrityksen toiminnan. Jätevesien johtamisesta aiheutuisi jo<br />
ennestään pilaantuneiden vesistöjen tilan heikkeneminen ja pilaantuneen<br />
alueen laajentuminen kaivospiirin ulkopuolella. Taloudellisen edun tavoittelu<br />
ympäristöä pilaamalla ei ole hyväksyttävää.<br />
Jätevesien käsittely kalkilla ja selkeytysaltailla ei puhdista riittävästi jätevesiä.<br />
Erityisesti sulfaatin poistaminen jätevedestä on puutteellista. Talvivaaran<br />
vesienhallinta on kriisissä ja tämä tulee ratkaista ennen ns. ylimääräisten<br />
vesien johtamista luontoon. Ylimääräisiä vesi voidaan johtaa luontoon<br />
pitkällä aikavälillä, mikäli vedet puhdistetaan luonnontilaisten vesien laatuvaatimusten<br />
mukaisiksi. Metallien lisäksi jätevesistä on poistettava mm.<br />
sulfaatti. Talvivaaran vesistöön purkamassa vedessä sulfaatin määrä on<br />
5000–8000 mg/l. Teidän antamassanne ympäristöluvassa 170 mg/l. Ero<br />
on huomattava! Vesieliöille turvallisena pidetty raja on n. 100 mg/l. Tällainen<br />
vesistöjen pilaaminen ei ole hyväksyttävää eikä sitä voida sallia edes<br />
korvausmenettelyjen kautta. Muutamassa vuodessa Talvivaara on saanut<br />
aikaan useiden järvien pilaantumisen ja kaivostoimintaa on tarkoitus jatkaa<br />
kymmeniä vuosia. Vesistöjen pilaaminen on välittömästi lopetettava.<br />
Marraskuun 2012 kipsisakka-allasvuodon seurauksena 20 000 m 3 joutui<br />
Pohjoisen vesistöön, jossa pilaantuneena on Salminen ja Kalliojärvi. Nyt<br />
ELYn luvalla lasketaan ja lisäkuormitetaan Kalliojokea, Kolmisoppea, Tuhkajokea<br />
ja Jormasjärveä yhä suorempaan ja enemmän. Talvivaaran tulee<br />
ratkaista vesienhallintaan liittyvät ongelmat niin, että toiminnasta ei aiheudu<br />
ympäristön pilaantumista ja nykyisten pilaantuneiden, ennallistamista<br />
vaativien alueiden laajentumista. Hakemuksesta ei käy ilmi, mitä muita<br />
kuin taloudellisia riskejä vesien varastointiin kaivosalueella liittyy. Vesiä ei<br />
saa johtaa luontoon, ennen kuin niiden laatu vastaa luonnonvesien laatuvaatimuksia.<br />
Talvivaara perustelee hakemustaan myös sillä, että uusia varastoaltaita<br />
ei ehdittäisi tekemään riittävän nopeasti. Tämä perustelu on<br />
virheellinen, koska Talvivaara on tehnyt Kortelammen padot ja puhtaan<br />
veden padot ja ojitukset muutamassa kuukaudessa. Tosin niin kiireellä, että<br />
luottamus Kortelammen patojen pitävyyteen on kyseenalainen. Turvapatoa<br />
Pohjoiseen ei edelleenkään ole olemassa. Muutamat kuukaudet/puolikin<br />
vuotta suhteessa 50 vuoden suunniteltuun toiminta-aikaan<br />
suhteutettuna on aivan mitätön aika, vaikka Talvivaara seisoisi sen ajan.<br />
Kiire ja taloudellisen hyödyn tavoittelu ei saa johtaa ympäristön pilaamiseen.<br />
Ylimääräiset vedet on siten mahdollista varastoida kaivosalueella,<br />
kunnes ne on käytetty prosessissa tai riittävä puhdistus järjestelmä on rakennettu.<br />
Membraanisuodatus menetelmä olisi ilmeisesti toimiva myös<br />
Talvivaarassa. Mutta ennen kuin se on valmis ja puhdistuskapasiteettia riittävästi<br />
sekä prosessiin päin että prosessista poistuvalle jätevesien käsittelylle<br />
on ylimääräiset vedet pidettävä kaivosalueella. Muualla kaivoksissa<br />
myös kierrätetään jo puhdistettuja vesiä, miksi näin ei tehdä Talvivaarassa?<br />
Talvivaaran mukaan kaivoksen vesienhallinnan kehittäminen ja saattaminen<br />
kestävälle ja riskittömälle tasolle edellyttää lisäinvestointeja ja ylimääräisiä<br />
käyttökuluja. Talvivaara pyrkii minimoimaan ympäristöinvestoinnit,<br />
joita se pitää ylimääräisinä kuluina. Tällainen ajattelumalli on väistämättä<br />
johtanut toteutuneisiin ympäristötuhoihin. Ympäristönsuojeluinvestoinnit<br />
ovat osa toimintakokonaisuutta ja ne on mitoitettava riittävästi. Lupaviran-
101<br />
omaisten ja valvontaviranomaisten tehtävänä ei ole ratkaista toiminnanharjoittajan<br />
teknisiä ongelmia. (Kainuun ELY-keskus ja Aluehallintovirasto) Mikäli<br />
toiminnan harjoittaja ei pysty toimimaan ympäristön kannalta kestävästi<br />
ja vastuullisesti, vaan vähättelee ympäristöhaittoja ja kiistää vesistöjen pilaantumisen<br />
sekä toimii omavaltaisesti ja lupamääräyksistä piittaamatta<br />
(mm. raffinaatin johtaminen kipsisakka-altaaseen), toiminnalle ei voida<br />
myöntää ympäristölupaa. Talvivaaran hakemuksen hyväksyminen merkitsisi<br />
nyt kaivospiirin sisällä olevien likaisten vesien ja haitta-aineiden siirtämistä<br />
alapuolisiin vesistöihin kaivospiirin ulkopuolelle.<br />
8.4. kipsisakka-altaan vuodon aikana Talvivaara on jälleen pumpannut lehtitietojen<br />
perusteella kipsisakka-altaan vesiä avolouhokseen. Avolouhoksen<br />
vesi on jälleen voimakkaampaa, eikä sitä saa nyt valuttaa Pohjoiseen<br />
Oulujoen vesistöön ilman riittävää puhdistusta! Talvivaaran hakemuksen<br />
mukaiset jätevesien laskemiset tuhoavat vesiekosysteemiin ja aiheuttavat<br />
veden laadun muutosten vaikutuksia kaivoksen alapuolisten vesien ekologiaan,<br />
kalatalouteen ja vesistöjen virkistyskäyttöön sekä ranta-asukkaiden<br />
sauna- ja talousvetenä käyttämisen mahdottomuuteen. Sitä kautta esim.<br />
Jormasjärven lähes 200 ranta-asukasta tulevat vaatimaan mittavia korvauksia.<br />
Jo nyt on Talvivaaran aiheuttamista kipsisakka-altaan vuodoista ja<br />
vuosittaisten jätevesipäästöjen lisäksi ylimääräisistä ja Vaasan hallintooikeuden<br />
mukaan laittomista jäteveden laskemisista Tuhkajoen kautta<br />
Jormasjärveen on tullut vahinkoa ranta-asukkaille ja rantapalstojen omistajille<br />
ei vain vedenarvojen huonontumisen takia, vaan myös rantapalstojen<br />
arvon laskun ja niiden kaupallisen arvon menetyksenä. Jormasjärven rannoilta<br />
ei tällä hetkellä kukaan uskalla hankkia kesämökkiä tai palstaa, eikä<br />
mökit mene kaupaksi.<br />
53. XX ja XX, Kaukola 765-402-81-19<br />
Omistamme Sotkamossa Jormaskylällä kiinteistöt Kaukola 81:19/2 ja Leppärinne<br />
81:28. Kiinteistöt sijaitsevat maanteitse n. 25 km päästä Talvivaarasta.<br />
Kiinteistöt ovat loma- ja kalastusmatkailukäytössä. Liikevaihdostamme<br />
50 % tulee kesäsesongista. Pääasialliset majoittujamme tulevat<br />
Etelä-Suomen alueelta ja Pohjanmaan alueelta sekä ulkomailta.<br />
Pelkonamme on ympäristön pilaantuminen Talvivaaran päästöjen johdosta.<br />
Asiakkaamme ovat huolestuneita runsaan uutisoinnin ja median antamista<br />
tiedoista Talvivaarasta. Kiinteistöjen vuokrausvalttina on ollut puhdas<br />
luonto ja kalaisa vesistö.<br />
Tämä näkyy loma-asuntojen majoitusmyynnin alenemisella. Toimintamme<br />
on meidän tulonlähteemme ja olemme harjoittaneet tätä toimintaa v. 2000<br />
alkaen. Arvion mukaan kiinteistöjemme reaaliarvot ovat laskeneet n.<br />
150 000,00 euroa/mökki.<br />
Vaatimuksemme on elinkeinotulojen vähenemisen sekä kiinteistöjen arvojen<br />
hinnan alenemisen korvaaminen. Pidätämme oikeuden ilmoittaa euromääräiset<br />
vaatimuksemme myöhemmin.<br />
54. XX, XX ja XX (Yhtymä XX ja XX kp), Eevala 765-402-8-22<br />
Teemme muistutuksen ja vaadimme korvauksia niistä vahingoista, jotka<br />
aiheutuvat muutoksesta ympäristö- ja vesitalousluvan vesien johtamista<br />
koskeviin lupamääräyksiin. Muistutus ja vaatimus korvauksesta aiheutuu<br />
Pieni Jormanen -järven rannalla sijaitsevan kiinteistömme (Eevala 765-<br />
402-8-22) kesäasunnon ja saunan (Pannilanniemi), rantasaunan (Niittykorpi),<br />
rantapalstan (Sammakkolahti) sekä Niittykorven peltoviljelysmaalle
102<br />
talous- ja kasvinkasteluveden käytettävyydelle (veden laatu), rantakasvillisuudelle,<br />
rantapuustolle, eliöstön muutoksille, kalastolle, järven ja sen rantojen<br />
virkistyskäytölle sekä rantaympäristön (rannan ja sen lähiympäristön)<br />
käytettävyydelle ja virkistyskäytölle aiheutuneesta tai aiheutuvasta haitasta.<br />
Vaadimme 50 000,00 € korvauksen edellä mainituista haitoista.<br />
55. XX, Hamina 765-402-13-22<br />
Pelkonamme on ympäristön pilaantuminen Talvivaaran päästöjen johdosta.<br />
Arvion mukaan kiinteistöni reaaliarvo on laskenut n. 150 000,00 euroa/mökki.<br />
Vaatimuksemme on elinkeinotulojen vähenemisen sekä kiinteistöjen<br />
arvojen hinnan alenemisen korvaaminen. Pidätämme oikeuden ilmoittaa<br />
euromääräiset vaatimuksemme myöhemmin.<br />
56. XX, Pienisopanen 765-402-81-20<br />
Pelkonamme on ympäristön pilaantuminen Talvivaaran päästöjen johdosta.<br />
Arvion mukaan kiinteistöni reaaliarvo on laskenut n. 100 000,00 euroa/mökki.<br />
Vaatimuksemme on kiinteistöjen arvojen hinnan alenemisen<br />
korvaaminen. Pidätämme oikeuden ilmoittaa euromääräiset vaatimuksemme<br />
myöhemmin.<br />
57. XX ja XX, Retuperä 765-402-49-61<br />
Mielestämme Talvivaara Sotkamo Oy:n ei tule saada lupaa kaivosalueella<br />
olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien johtamiseen<br />
Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin puhdistettunakaan.<br />
Vaatimukset: Vaadimme Talvivaara Sotkamo Oy:tä maksamaan yllämainitun<br />
kiinteistön omistajille yhteensä 40 000 € kertakorvauksena kiinteistön<br />
arvon mitätöitymisestä. Lisäksi vaadimme, että kaivosalueelle varastoidun<br />
käsittelytarpeessa olevan veden käsittelyä varten Talvivaara Sotkamo Oy:n<br />
on rakennettava tarkoitukseen soveltuva erillinen vedenpuhdistuslaitos<br />
jossa ko. vedet voidaan turvallisesti käsitellä siihen laatutasoon että ne<br />
vastaavat häiriintymättömän luonnonveden laatua.<br />
Perusteet: Pohjois-Suomen aluehallintoviraston mukaan kiinteistömme<br />
kuuluu sijaintinsa puolesta vaikutusalueeseen. Kiinteistömme Retuperän<br />
käypä arvo on tällä hetkellä 0 € Talvivaara Sotkamo Oy:n toiminnan ja läsnäolon<br />
johdosta. Jormasjärven vesistön käyttö virkistykseen ja käyttövetenä<br />
on erittäin kyseenalaista näissä olosuhteissa. Kiinteistönvälittäjältä<br />
saamamme tiedon mukaan kiinteistöt ovat tehneet ko. alueella hyvin<br />
kauppansa ennen Talvivaara Sotkamo Oy:n toiminnan alkamista ja jätevesien<br />
juoksutusta. Ilman Talvivaara Sotkamo Oy:n jatkuvaa negatiivisessa<br />
julkisuudessa oloa, yhtiön jätevesien hallitsematonta karkailua ympäröivään<br />
luontoon ja mahdollista massiivista myös ympäristön lopullisesti tuhoavaa<br />
juoksutusta kiinteistömme arvo olisi 40 000 €.<br />
Yhtiön jätevesien käsittelyyn tarvitaan erillinen puhdistuslaitos koska jätevesien<br />
käsittely ei ole tällä hetkellä sillä tasolla että voisimme luottaa siihen<br />
että jätevesien johtamisesta Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin ei aiheutuisi<br />
vakavaa ympäristöuhkaa.<br />
58. XX ja XX, 765-402-49-95<br />
Talvivaaran toiminnassa on ollut lukuisia takaiskuja ja yhtiön antama informaatio<br />
on usein osoittautunut perättömäksi. Näin myös vesien käsittelyn<br />
osalta.
59. XX, 765-402-18-14<br />
103<br />
Bioliuotuksen ja metallituotannon prosessien osoittauduttua odotettua<br />
huonommin käyttäytyviksi mm. vesille haetaan nyt ylimääräisiä purkulupia<br />
mahdolliseen tulevaan ongelmatilanteeseen vedoten ja siksi, että kaivos<br />
voisi toimia normaalisti.<br />
Vaadimme vesien puhdistamista siedettävälle tasolle ennen niiden luontoon<br />
päästämistä. Veden puhdistukseen on käsittääksemme saatavissa<br />
tekniikkaa, mutta sitä ei ilmeisesti kustannussyistä ja yhtiön ansainnan<br />
keskeytymisen vuoksi haluta tai voida ottaa käyttöön. Päästömäärissä on<br />
otettava huomioon kaivoksen suunniteltu pitkä käyttöikä ja lopetettava ympäristön<br />
rasittaminen suurilla kuormituspiikeillä.<br />
Mikäli jostain syystä päädyttäisiin luvan myöntämiseen, on vakuussummaa<br />
(50 000€) korotettava tuntuvasti. Moisella rahamäärällä ei paljon ympäristövahinkoja<br />
korvata – silloinkaan kun ne ovat korvattavissa.<br />
En hyväksy ylimääräisien vesien johtamista vesistöön vain sakkauttamalla<br />
ja neutraloimalla. Metalli- ja sulfaattipitoisuudet ovat liian korkeita edelliseen<br />
ja vielä voimassa olevaan ympäristölupaan verrattuna. Talvivaara vetoaa<br />
väärin perustein kevättulvien ja sateiden uhkaan. Maija Vidqvist YLEn<br />
haastattelussa mainitsi jo maaliskuun alussa, että patoaltaita on rakennettu<br />
lisää ja myös ns. harmaalle vedelle on omat patonsa ja ojitukset tehty ja<br />
tehdään yhä parhaillaan. Vidgren myös totesi, ettei tuleva kevät ja sulamisvedet<br />
ole enää uhka, koska saavat eroteltua saastuneet ja ns. puhtaat<br />
vedet toisistaan.<br />
Perustelut: Talvivaara perustelee hakemusta sillä, että jätevesien johtaminen<br />
mahdollistaa yrityksen toiminnan. Jätevesien johtamisesta aiheutuisi jo<br />
ennestään pilaantuneiden vesistöjen tilan heikkeneminen ja pilaantuneen<br />
alueen laajentuminen kaivospiirin ulkopuolella. Taloudellisen edun tavoittelu<br />
ympäristöä pilaamalla ei ole hyväksyttävää.<br />
Jätevesien käsittely kalkilla ja selkeytysaltailla ei puhdista riittävästi jätevesiä.<br />
Erityisesti sulfaatin poistaminen jätevedestä on puutteellista. Talvivaaran<br />
vesienhallinta on kriisissä ja tämä tulee ratkaista ennen ns. ylimääräisten<br />
vesien johtamista luontoon. Ylimääräisiä vesiä voidaan johtaa luontoon<br />
pitkällä aikavälillä, mikäli vedet puhdistetaan luonnontilaisten vesien laatuvaatimusten<br />
mukaisiksi. Metallien lisäksi jätevesistä on poistettava mm.<br />
sulfaatti. Talvivaaran vesistöön purkamassa vedessä sulfaatin määrä on<br />
5000–8000 mg/l.<br />
Vesieliöille turvallisena pidetty raja on n. 100 mg/l. Tällainen vesistöjen pilaaminen<br />
ei ole hyväksyttävää eikä sitä voida sallia edes korvausmenettelyjen<br />
kautta. Muutamassa vuodessa Talvivaara on saanut aikaan useiden<br />
järvien pilaantumisen ja kaivostoimintaa on tarkoitus jatkaa kymmeniä vuosia.<br />
Vesistöjen pilaaminen on välittömästi lopetettava.<br />
Marraskuun 2012 kipsisakka-allasvuodon seurauksena 20 000 m 3 joutui<br />
Pohjoisen vesistöön, jossa pilaantuneena on Salminen ja Kalliojärvi. Nyt<br />
ELYn luvalla lasketaan ja lisäkuormitetaan Kalliojokea, Kolmisoppea, Tuhkajokea<br />
ja Jormasjärveä yhä suorempaan ja enemmän. Talvivaaran tulee<br />
ratkaista vesienhallintaan liittyvät ongelmat niin, että toiminnasta ei aiheudu<br />
ympäristön pilaantumista ja nykyisten pilaantuneiden, ennallistamista<br />
vaativien alueiden laajentumista. Hakemuksesta ei käy ilmi, mitä muita<br />
kuin taloudellisia riskejä vesien varastointiin kaivosalueella liittyy. Talvivaara<br />
vetoaa liika vesiin ja samalla pumppaa vettä lisää kaivosalueelle Kol-
104<br />
misopesta. Lisäveden pumppaaminen on lopetettava välittömästi. Ja heidän<br />
on puhdistettava kaivosalueen vedet, jotta voivat käyttää niitä prosessivedeksi.<br />
Vesiä ei saa johtaa luontoon, ennen kuin niiden laatu vastaa luonnonvesien<br />
laatuvaatimuksia. Talvivaara perustelee hakemustaan myös sillä, että<br />
uusia varastoaltaita ei ehdittäisi tekemään riittävän nopeasti. Tämä perustelu<br />
on virheellinen, koska Talvivaara on tehnyt Kortelammen padot ja puhtaan<br />
veden padot ja ojitukset muutamassa kuukaudessa. Tosin niin kiireellä,<br />
että luottamus Kortelammen patojen pitävyyteen on kyseenalainen.<br />
Turvapatoa Pohjoiseen ei edelleenkään ole olemassa. Muutamat kuukaudet/puolikin<br />
vuotta suhteessa 50 vuoden suunniteltuun toiminta-aikaan<br />
suhteutettuna on aivan mitätön aika, vaikka Talvivaara seisoisi sen ajan.<br />
Kiire ja taloudellisen hyödyn tavoittelu ei saa johtaa ympäristön pilaamiseen.<br />
Ylimääräiset vedet on siten mahdollista varastoida kaivosalueella, kunnes<br />
ne on käytetty prosessissa tai riittävä puhdistus järjestelmä on rakennettu.<br />
Membraanisuodatus menetelmä olisi ilmeisesti toimiva myös Talvivaarassa.<br />
(Lehtileike liitteenä) Mutta ennen kuin se on valmis ja puhdistuskapasiteettia<br />
riittävästi sekä prosessiin päin että prosessista poistuvalle jätevesien<br />
käsittelylle on ylimääräiset vedet pidettävä kaivosalueella. Maija Vidqvist<br />
lupasi Sotkamon kaivosfoorumissa, että vuoden päästä päästään<br />
osin suljettuun kiertoon. Kaivokselle on asetettava määräaika. 10.4.2014<br />
suljettu kierto on oltava toiminnassa. Mikäli ei ole, kaivos on suljettava siihen<br />
saakka, kun se toteutuu.<br />
Talvivaaran mukaan kaivoksen vesienhallinnan kehittäminen ja saattaminen<br />
kestävälle ja riskittömälle tasolle edellyttää lisäinvestointeja ja ylimääräisiä<br />
käyttökuluja. Talvivaara pyrkii minimoimaan ympäristöinvestoinnit,<br />
joita se pitää ylimääräisinä kuluina. Tällainen ajattelumalli on väistämättä<br />
johtanut toteutuneisiin ympäristötuhoihin. Ympäristönsuojeluinvestoinnit<br />
ovat osa toimintakokonaisuutta ja ne on mitoitettava riittävästi.<br />
Lupaviranomaisten ja valvontaviranomaisten tehtävänä ei ole ratkaista<br />
toiminnanharjoittajan teknisiä ongelmia. (Kainuun ELY-keskus ja Aluehallintovirasto)<br />
Mikäli toiminnan harjoittaja ei pysty toimimaan ympäristön<br />
kannalta kestävästi ja vastuullisesti, vaan vähättelee ympäristöhaittoja ja<br />
kiistää vesistöjen pilaantumisen sekä toimii omavaltaisesti ja lupamääräyksistä<br />
piittaamatta (mm. raffinaatin johtaminen kipsisakka-altaaseen), toiminnalle<br />
ei voida myöntää ympäristölupaa. Talvivaaran hakemuksen hyväksyminen<br />
merkitsisi nyt kaivospiirin sisällä olevien likaisten vesien ja<br />
haitta-aineiden siirtämistä alapuolisiin vesistöihin kaivospiirin ulkopuolelle.<br />
Talvivaaran hakemuksen mukaiset jätevesien laskemiset tuhoavat vesiekosysteemiin<br />
ja aiheuttavat veden laadun muutosten vaikutuksia kaivoksen<br />
alapuolisten vesien ekologiaan, kalatalouteen ja vesistöjen virkistyskäyttöön<br />
sekä ranta-asukkaiden sauna- ja talousvetenä käyttämisen<br />
mahdottomuuteen. Sitä kautta esim. Jormasjärven lähes 200 rantaasukasta<br />
tulevat vaatimaan mittavia korvauksia. Jo nyt on Talvivaaran aiheuttamista<br />
kipsisakka-altaan vuodoista ja vuosittaisten jätevesipäästöjen<br />
lisäksi ylimääräisistä ja Vaasan hallinto-oikeuden mukaan laittomista jäteveden<br />
laskemisista Tuhkajoen kautta Jormasjärveen on tullut vahinkoa<br />
ranta-asukkaille ja rantapalstojen omistajille ei vain vedenarvojen huonontumisen<br />
takia, vaan myös rantapalstojen arvon laskun ja niiden kaupallisen<br />
arvon menetyksenä. Jormasjärven rannoilta ei tällä hetkellä kukaan uskalla<br />
hankkia kesämökkiä tai palstaa, eikä mökit mene kaupaksi.
105<br />
8.4. kipsisakka-altaan vuodon aikana Talvivaara on jälleen pumpannut lehtitietojen<br />
perusteella kipsisakka-altaan vesiä avolouhokseen. Avolouhoksen<br />
vesi on jälleen voimakkaampaa, eikä sitä saa nyt valuttaa Pohjoiseen<br />
Oulujoen vesistöön ilman riittävää puhdistusta!<br />
Nyt ei ole sellainen hätätila, että Talvivaara voi saada laskea jätevesiään<br />
huonosti puhdistettuna ulos kaivosalueelta. Aluehallintoviraston täytyy<br />
ojentaa Kainuun ELY-keskusta käyttämään hallintopakkoa ja keskeyttämään<br />
juoksutukset välittömästi.<br />
60. XX ja XX, Pihlajalehto 765-402-27-27<br />
Mielestämme vuosittaista vesipäästökiintiötä ei missään nimessä saa poistaa<br />
edes väliaikaisesti, vaan päinvastoin näitä nykyisiäkin päästökiintiöitä<br />
pitäisi pienentää.<br />
Lupaviranomaisten kannattaisi selvittää seuraavat asiat: Paljonko Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:n luontoon päästettyjen neutraloitujen vesien päästörajat<br />
ovat tähän mennessä ylittyneet? Miten paljon ns. puhdistettu jätevesi<br />
kuormittaa jo ennestään kuormitettua ekosysteemiä? Miten voi olla mahdollista,<br />
että ns. odotetuista vuodoista tulee aina odottamattomia vuotoja?<br />
Mielestämme Talvivaara Sotkamo Oy ajaa toiminnan aina siihen pisteeseen,<br />
että joudutaan anomaan poikkeuslupia ja turvautumaan hätätilajuoksutuksiin,<br />
joista viimeisin huhtikuussa 2013. Vesistöissä on saastumisen<br />
merkkejä jo laajalla alueella Vuoksen että Oulujoen vesistön suunnalla.<br />
Mielestämme Talvivaara Sotkamo Oy:n nykyinen toiminta on vakava uhka<br />
ekosysteemille, pohjavesille sekä ihmisten elinympäristölle. Kannattaa<br />
miettiä, pystyykö ekosysteemi palautumaan näistä jatkuvista myrkkypäästöistä<br />
ja tuleeko tulevaisuudessa ekosysteemi tuhoutumaan laajalta alueelta<br />
päästöjen aiheuttaman jatkuvan kuormituksen vuoksi.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemuksen mukaan vesien käsittelyssä muodostuvat<br />
jätteet tullaan välivarastoimaan käsittelyaikana maapohjaisiin altaisiin<br />
ja lietteiden loppusijoitus päätetään myöhemmässä vaiheessa. Mielestämme<br />
niille pitäisi olla jo tässä vaiheessa asianmukaisesti suunniteltu<br />
loppusijoituspaikka. Miten voidaan varmistaa, että lietteet eivät liukene<br />
pohjavesiin välivarastoitaessa ne maapohjaisiin altaisiin?<br />
Lupaa myönnettäessä viranomaisten olisi syytä miettiä myös sitä, miten<br />
Talvivaara Sotkamo Oy on noudattanut ympäristönsuojelulain tarkoitusta ja<br />
onko se käytännössä pystynyt toteuttamaan sille vuonna 2007 asetettuja<br />
lupamääräyksiä.<br />
61. XX ja XX, Jussilanniemi 765-402-9-79<br />
Vastustamme Talvivaaran kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-,<br />
kuivatus- ja valumavesien tilapäistä johtamista Oulujoen vesistöön.<br />
Perustelut: Lupamääräyksen vuosittaista vesipäästökiintiötä (1,3 Mm 3 ) ei<br />
pidä poistaa väliaikaisesti. Talvivaaran esittämä ylimääräisen vesimäärän<br />
johtamisen kaivosalueelta kuulostaa käsittämättömän isolta, 3,8 Mm 3 , nykyisen<br />
kiintiön päälle. Se tarkoittaisi nykyisen päälle kolminkertaista kuormitusta,<br />
mikä ei voisi olla jättämättä jälkiä luontoon ja ympäristöön. On<br />
myös oletettavaa, että Talvivaara ei noudattaisi lupaa: alueella on kaksinkertainen<br />
määrä varastoituja vesiä kuin kaivos hakee nyt juoksutettavaksi<br />
määräksi. Kaivosalueen altaissa ja avolouhoksessa on jopa seitsemän miljoonaa<br />
kuutiota vettä (HS 3.3.2013, Maija Vidqvistin haastattelu).
106<br />
Hakijan esittämä perustelu ylimääräisten vesien johtamisesta luontoon ei<br />
ole hyväksyttävä: Talvivaara haluaa mahdollistaa kaivoksen normaalin<br />
toiminnan ja vesien aiheuttaman lisäriskin. Talvivaaran tulisi ymmärtää, että<br />
kipsisakka-altaan marraskuisen ja huhtikuisen vuodon sekä niitä aiempien<br />
olleiden ympäristötuhojen korjaaminen ja jälkien korjaaminen tulisi olla<br />
ensisijainen korjauskohde ja toiminnan kohde, ennen kuin kaivos voisi<br />
aloittaa normaalinen toiminnan. Toisekseen Talvivaaran tulisi hoitaa toimintansa<br />
niin, ettei vesistä aiheutuisi lisäriskiä.<br />
Talvivaara esittää, että se neutraloisi luontoon johdettavat vedet kalkkikemikaaleilla<br />
ja laskeuttaisi lietteen selkeytysaltaissa. Ottaen huomioon Talvivaaran<br />
aiemmat aikomukset ja toimenpiteet esimerkiksi nikkelin erottamiseksi,<br />
suunnitelma ei kuulosta uskottavalta. Talvivaaran tulee esittää vedenpitävät,<br />
tutkijoiden hyväksymät ja tarkkailijoiden tarkastamat suunnitelmat<br />
veden neutralisoimiseksi, lietteen laskeuttamiseksi, ympäristönsuojelemiseksi<br />
ja veden harkituksi ja rauhalliseksi juoksutukseksi niin, ettei luonto<br />
siitä kärsi, ennen kuin lupaa tulee antaa. Talvivaara on toistuvasti rikkonut<br />
annettuja ympäristölupia, joten uusien lupien antamisen suhteen on oltava<br />
erittäin tiukka.<br />
Talvivaaran esittämät kalkkineutraloinnin saavuttamat kemikaalien ja raskasmetallien<br />
kuormitusmäärät ja keskimääräiset pitoisuudet eivät tunnu<br />
uskottavilta. Uskottavuutta syö esimerkiksi se, että esimerkiksi maaliskuussa<br />
Salmisen järvestä löytyi suuria pitoisuuksia uraania. Kolmenseitsemän<br />
metrin syvyydessä oli uraania 500–600 mikrogrammaa litrassa.<br />
Suositeltava uraanipitoisuus ei saisi nousta yli 100 mikrogrammaa litrassa.<br />
Vaikka kalkkineutralointi onnistuisi, luonnon vesistöön päätyy kuitenkin<br />
kemikaaleja ja raskasmetalleja. Esimerkiksi alumiini liukenee veteen ja voi<br />
aiheuttaa kalakuolemia (biokemisti, filosofian tohtori Jari Natunen, HS<br />
3.3.2013). Purkua odottavissa vesissä sulfaattipitoisuus ylittää kaivosta perustettaessa<br />
arvioidun tason. Kemikaalit ja raskasmetallit aiheuttavat kalakuolemia<br />
viiveellä (Suomen Luontolehden toimittaja Juha Kauppinen, Yle<br />
Aamu-tv 10.4.2013)<br />
Jotakin Talvivaaran hakemasta ylimääräisistä juoksutuksista kertoo sekin,<br />
että Vaasan hallinto-oikeus rajoitti niitä Vuoksen suuntaan 2.4.2013. Talvivaaraa<br />
ei voi pitää luotettavana. Se on rikkonut useaan otteeseen ympäristösuojelulakia<br />
ja ympäristölupaansa. Talvivaara on aiheuttanut luonnolle<br />
suurta haittaa. Kaivoksella on ollut useita vuotoja, pahimpina marraskuun<br />
2012 kipsisakka-altaan vuoto. Siitä huolimatta Talvivaaran kaivoksella oli<br />
huhtikuussakin vuoto. Talvivaaran piittaamattomasta toiminnasta ovat<br />
huomauttaneet useat ministerit, mm. ympäristöministeri Ville Niinistö, kehitysministeri<br />
Heidi Hautala ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Talvivaaran<br />
toimista on menossa myös poliisitutkinta. Viimeksi 8.4.2013 Talvivaaran<br />
suurimman omistajan Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen patisti Talvivaaraa<br />
toimimaan ympäristöluvan mukaisesti (Yle 8.4.2013). Talvivaaran<br />
piittaamattomasta toiminnasta kertoo sekin, että huhtikuisen 2013 vuodon<br />
uutisissa (8.4.2013) Talvivaaran johtaja Pekka Perä sanoi vuodon olleen<br />
odotettavissa. Tällaiset lausunnot kertovat siitä, että Talvivaaran johtaminen<br />
ja toiminta eivät voi olla kunnossa. Eikö kaivoksen tulisi toimia niin,<br />
ettei odotettaisi uusia vuotoja?<br />
Ennen kuin Talvivaaralle annetaan minkäänlaisia uusia lupia ylimääräisiin<br />
juoksutuksiin, vaadimme, että se siirtää kipsisakka-altaaseen ja muihin varastoidut<br />
vedet uusiin rakennettuihin väliaikaisiin altaisiin, korjaa kipsisakka-altaan<br />
pohjan tai rakentaa kokonaan uuden kipsisakka-altaan ja tutkii<br />
toimintansa kunnolla, ettei uusia vuotoja pääse syntymään.
Yksilöidyt vaatimukset<br />
107<br />
Jormasjoelta Nuasjärven lahdelle johdettujen kaivoksen vesien kiintoaine<br />
sedimentoituu jokisuulle ja liettää pohjaa sekä rantoja. Virtaus tuo mukana<br />
humuspitoista ainesta, kantoja ja puunrunkoja. Virtaus aiheuttaa eroosiota.<br />
Maan kanahka, töhkä ja kemikaalipäästöt haittaavat vesialueen virkistyskäyttöä.<br />
Pohjassa oleva liete haittaa muun muassa uimista. Töhnä likaa<br />
kalastusvälineitä. Uhkana on myös rehevöityminen, joka kaventaa kalakantoja<br />
yksipuolisemmiksi, lisää myrkyllisiä leviä ja vaikeuttaa virkistyskäyttöä.<br />
Seurauksena on, että kalasaaliit pitää hakea kauempaa. Talvivaaran<br />
aiheuttamat ympäristötuhot ja -haitat laskevat kiinteistömme arvoa huomattavasti<br />
ja vaikeuttavat mahdollista myyntiä. Mahdolliset raskaskemikaalit<br />
voivat estää kalojen syömisen ja veden käyttämisen mm. sauna- ja pesuvetenä.<br />
Vaadimme, että aluetta on säännöllisesti ruopattava, kunnostettava ja<br />
puhdistettava. Pohjan liettymistä ja raskasmetallien kertymistä on seurattava.<br />
Alueelle on saatava tarkkailupiste.<br />
Vaadimme korvausta kalastusmatkojen pidentymisestä 500 euroa vuodessa<br />
ja ympäristön pilaantumisesta aiheutuvat virkistyskäytön haitasta 500<br />
euroa vuodessa. Vaadimme, että nämä korvausasiat käsitellään tässä lupayhteydessä.<br />
Varaamme oikeuden hakea korvauksia marraskuussa 2012 Talvivaaran<br />
kaivokselta Oulujoen vesistöön vuotaneiden jätevesien mahdollisista haitoista.<br />
Marraskuussa Oulujoen vesistöön vuoti kaivokselta pahimmillaan<br />
1000 kuutiota vettä tunnissa. Varaamme myös oikeuden hakea korvauksia<br />
nyt jo menossa olevista ylimääräisistä juoksutuksista, jos ne aiheuttavat<br />
haittaa mökkimme ympäristölle. Lisäksi varaamme oikeuden hakea<br />
korvauksia siitä, jos Talvivaara saisi luvan suurien määrien juoksutukseen<br />
ja jos(/kun) ne aiheuttavat haittaa. Talvivaara hakee nyt vuosittaiseksi<br />
juoksutukseksi ainakin väliaikaisesti sellaista määrää, että se vastaa vähintään<br />
pienen järven verran vettä. Sellainen määrä ei voi olla jättämättä jälkiä<br />
luontoon. Jopa asiantuntijat sanovat, että sellaisen toiminnan vaikutuksia<br />
on vaikea arvioida vuosien päähän (Luontolehden toimittaja Juha<br />
Kauppinen, Yle Aamu-tv, 10.4.2013). Siksi varaamme oikeuden hakea<br />
korvauksia myöhemmin mahdollisista haitoista.<br />
Osaako pieni ihminen vaatia ennakkoon eriteltyjä korvauksia siitä, mitä<br />
haittoja kaivos tuo tullessansa ja mitä päästöjä päästää veteen? Pieni ihminen<br />
kuvittelee, että kaivos toimii moitteettomasti, ja luottaa siihen, että<br />
viranomaiset hoitavat tarkkailun ja eivätkä hyväksyisi sitä, kun kaivos ei<br />
toimi moitteettomasti.<br />
Pelkäämme, että Talvivaaralle annetaan juoksutukseen lupa poliittisista ja<br />
taloudellisista syistä. Kaivosyhtiö yrittää välttää konkurssin ylimääräisellä<br />
osakeannilla. Antia takaavien viiden pankin ehtona on, että yhtiön Kainuun<br />
ELY-keskukselta saama poikkeuslupa ylimääräisten vesien juoksuttamiseen<br />
on lainvoimainen. Paine Talvivaaran konkurssista ei saa missään tapauksessa<br />
vaikuttaa Talvivaaran hakukäsittelyyn. Lisäksi huomautamme,<br />
että Talvivaaran aiheuttamien aiempien ympäristöongelmien suhteen hakijan<br />
esittämä 50 000 euron vakuus on kohtuuttoman pieni.<br />
Huomautamme, että yksi kuukausi on lyhyt aika tavallisella ihmisellä perehtyä<br />
Talvivaaran hakemukseen ja tehdä siitä vastine. Toisekseen Talvivaaran<br />
hakemus on monimutkainen: kemikaalit ilmoitetaan lyhenteillä ja<br />
taulukot ja jatkuvat eri sivuilla. Koska Talvivaaraa on jo aiemmin epäilty
108<br />
pimittävän tietoa ja hakeneen lupia puutteellisilla tiedoilla, vaadimme, että<br />
Talvivaaran tulee jatkossa esittää hakemuksensa niin, että kemikaalit on<br />
esitetty selkeästi, taulukot ovat luettavia ja luotettavia.<br />
62. XX ja XX, Jaakkola 765-402-81-25<br />
Mielestämme 1,3 Mm 3 vuosittaisen vesipäästökiintiön muuttamiseen tai väliaikaiseen<br />
poistamiseen ei pidä suostua tässä vaiheessa.<br />
Nykyinen vesitaseen epätasapaino johtuu täysin Talvivaara-yhtiön omista<br />
toimista. Vaasan hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus velvoittivat aiemmin<br />
vuosina 2007 ja 2008 (lupa 60 §) asian hoitamiseen luvan päivitykseen<br />
mennessä.<br />
Asiat pitää hoitaa riittävän tehokkaalla puhdistusteholtaan ja kapasiteetiltaan<br />
olevalla vedenpuhdistamolla ja suljetulla kierrolla. Nykyään jo ylikuormitetut<br />
vesistöt eivät kestä lisäsaastekuormaa normaalien kuormien ja<br />
vuotojen(kipsisakka) lisäksi.<br />
Ensin on saatava vesitase tasapainoon. On lopetettava puhtaiden lisävesien<br />
pumppaus vesistöistä. Nyt olevat vedet on säilytettävä kaivosalueella<br />
turvallisesti esim. louhoksessa siihen saakka, kunnes saadaan valmiiksi<br />
oikea puhdistamo, joka täyttää nykyajan normit ja vaatimukset (Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston on vaadittava). Tämän jälkeen päästövesien<br />
kuutiorajoja voidaan muuttaa.<br />
Puhdistamo- ja muille puhdistuslietteille pitää määrätä nykyajan normiston<br />
täyttävä loppusijoituspaikka ja tapa nyt eikä myöhemmin.<br />
Tällä hetkellä oleva jako(50 %/50 %) vesistöjen kuormituksen suhteen on<br />
säilytettävä.<br />
Varaamme mahdollisuuden puhtaaseen luontoon perustuvalle matkailu- ja<br />
muille elinkeinoille tulevien haittojen ja kiinteistöjen arvojen alenemiselle<br />
kohdistuvien korvausten käsittelylle myöhemmin, sitten kun tiedämme, millaiset<br />
lupaehdot tulevat olemaan.<br />
63. XX:n ja XX:n kuolinpesän osakkaat / XX, XX, XX ja XX ja XX, Neuvola 765-402-22-<br />
33, Virtala 765-402-28-3<br />
Kaivostoimintaa Sotkamon Talvivaarassa harjoittava yhtiö velvoitettiin toiminnan<br />
ympäristöluvassa vuodelta 2007 laatimaan teknistaloudellinen<br />
suunnitelma laitosmaisesta vesien puhdistamosta kolmen vuoden kuluessa<br />
kaivostoiminnan alkamisesta laskien. Määräaika kului umpeen kaksi vuotta<br />
sitten vuonna 2011. Käsittääksemme kalkkisaostus ja käänteisosmoosin<br />
avulla toteutettava kaivosvesien sisäinen kierrätys ei vastaa ympäristö- ja<br />
vesitalousluvan mukaista vaatimusta.<br />
Käytössä olevien luontoon laskettavien vesien puhdistamisessa Talvivaarassa<br />
käytössä olevilla menetelmillä suurin ongelma on sulfaattiyhdisteiden<br />
ja natriumin suuri määrä purkuvesissä sekä nikkelin, sinkin, alumiinin ja<br />
eräiden muiden metallien kertyminen päästövesien mukana alapuolisiin<br />
vesistöihin.<br />
Hakemukseen liittyvässä vesistömallinnuksessa kaivosyhtiö jätti huomiotta<br />
kaksi olennaista asiaa. Talvivaaran alapuoliset vesistöt, Oulujoen suunnassa<br />
Salminen ja Kalliojärvi ovat voimakkaan kerrostuneet kaivosyhtiön<br />
aikaisempien päästöjen tähden, eikä järvissä tapahdu luontaista kevät- ja<br />
syyskiertoa. Kolmisoppi on voimakkaasti saastumassa ja Talvivaaran kai-
109<br />
vostoiminnan vaikutukset näkyvät lisääntyvästi Jormasjärvessä ja Jormasjärven<br />
alapuolisella jokireitillä.<br />
Jormaskylä-Korholanmäki osakaskunnan teettämissä vesistötutkimuksissa<br />
25.3.2013 käy ilmi, että Talvivaaran vaikutus lisääntyvinä päästöinä näkyy<br />
jo Jormasjoen laajentumassa Pikkujormasessa lähes samanlaisina pitoisuuksina<br />
verraten Jormasjärven syvännealueisiin. Tulokset liitteenä.<br />
Talvivaaran uudet päästöt, kaivoksen normaalijuoksutus 1.3 miljoonaa<br />
kuutiota ja haetut poikkeusjuoksutukset, 3,8 miljoonaa kuutiota kalkilla<br />
neutraloitua sulfaatti- ja natriumpitoista, raskasmetalleja sisältävää jätevettä,<br />
tuo alapuolisiin vesistöihin kuormaa kuorman päälle. Jo nyt Jormasjärven<br />
ja Pikkujormasen syvännealueet ovat kyllästyneet luonnontilaan nähden<br />
10-kertaisella sulfaattikuormalla ja mittauksissa todetut nikkeliarvot lähestyvät,<br />
osin ylittävätkin, hyvän veden laatuluokitusrajan 21 µg/litra.<br />
Näin kuormittuneisiin vesistöihin ei voida laskea yli kahta miljoonaa kuutiota<br />
vesistöjä lisää kuormittavaa jätevettä. Näin toimien jo tulevana kesänä<br />
Jormasjärven ja Pikkujormasen veden laatuluokitusta jouduttaisiin laskemaan.<br />
Saasteet valuvat myös alaspäin Nuasjärveen, jonka länsipäässä sijaitsee<br />
Kajaanin kaupunki.<br />
Talvivaaran käyttämässä vesistömallinnuksessa ei ole otettu huomioon<br />
järvissä jo olevaa saastekuormaa ja mallinnus perustuu virheelliseen päätelmään,<br />
että edellä lueteltujen päästöjen jälkeen ei tulisi enää uusia päästöjä<br />
mallinnuksen kohteena olevin vesistöihin.<br />
Alkuperäisen ympäristölupahakemuksessa esitetyt tiedot ovat virheellisiä<br />
ja mm. uraanin esiintyminen malmissa on vastoin yhtiöllä jo tuolloin ollutta<br />
tietoa salattu. Uraanin ja sen puoliintumistuotteiden jäämille ei alkuperäisessä<br />
ympäristöluvassa siten asetettu mitään päästörajoja. Kun lupaehtoja<br />
nyt tarkistetaan, ei uraanin talteenottolaitoksen päästöjä ole lainkaan käsitelty<br />
eikä lupaehtojen tarkistusta niiltä osin tehty. Näin ollen uraanin talteenottolaitos<br />
saisi nyt täysin rajoittamattoman ympäristö – ja vesitalousluvan,<br />
jossa radioaktiivisille päästöille ei aseteta lainkaan päästöarvoja.<br />
Olemme vaatineet YSL 35 § nojalla kiinteästi toisiinsa liittyvien luvanvaraista<br />
toimintaa koskevien ja toisiinsa vaikuttavien asioiden käsittelyä samassa<br />
hakemuksessa ja uuden YVA:n teettämistä, josta hankkeiden yhteisvaikutus<br />
sekä uraanin talteenottolaitoksen päästöt uraani ja sen puoliintumistuotteet<br />
mukaan lukien käsiteltäisiin. Lupaviranomainen onkin lykännyt<br />
uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupakäsittelyä ja edellyttänyt hakemusten<br />
yhdistämistä. Toiminnan ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan<br />
kattavaa selvitystä ei kuitenkaan ole vielä tehty eikä sitä ole tämänkään<br />
hakemuksen liitteenä. Tästä huolimatta valtioneuvosto on maaliskuussa<br />
2012 päättänyt antaa Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemuksesta sille luvan<br />
ydinenergialain 21 §:ssä tarkoitettuun kaivos- ja rikastustoimintaan. Olemme<br />
valittaneet VN:n tekemästä ydinenergialain ja asetuksen vastaiseksi<br />
katsomastamme päätöksestä KH:een. Asian käsittely on kesken, liitteenä<br />
Suomen Luonnonsuojeluliiton valitus, johon olemme yhtyneet.<br />
Juuri nyt 7.4.2013 paljastunut jo neljäs kipsisakka-altaan vuoto viimeistäänkin<br />
osoittaa, kuinka täysin kykenemätön yhtiö on hallitsemaan kaivoksessa<br />
sovellettavaa ns. bioliotusprosessiaan. Yhtiön välinpitämätön suhtautuminen<br />
ilmenneiden virheiden korjaamisen kiireellisyyteen ja syntyneiden<br />
haittojen torjuntaan osoittaa, kuinka ylimielisesti se suhtautuu ympäristön<br />
ja vesien suojeluun. Koska sitä ei voida pitää vastuullisena toimijana, ei<br />
sen toimintaa pidä enää sallia, saati laajentaa.
110<br />
Nykyinen vesitaseen epätasapaino johtuu täysin Talvivaara-yhtiön omista<br />
toimista ja toistuvista ympäristön ja vesiensuojelun laiminlyönneistä. Nykytila<br />
on seurausta mm.<br />
- ylimalkaisesta ja täysin alimitoitetusta arviosta koskien alkuperäisen nikkelikaivoksen<br />
YVA-selonteossa esitettyä laskelmaa puhtaan veden tarpeesta<br />
ja kyllääntyneen prosessiveden poistumasta nykyisellä, saati tavoitteellisella<br />
kapasiteetilla harjoitettavassa kaivostoiminnassa,<br />
- siitä, että yhtiö ei ole pyrkinytkään huolehtimaan vesitaseestaan järjestämällä<br />
kaivosalueelle alusta pitäen suljettua vesikiertoa, eikä rakentanut riittävän<br />
suurta ja asianmukaista vedenpuhdistamoa,<br />
- täysin riittämättömästä varautumisesta jättämällä rakentamatta tarpeellisen<br />
määrän asianmukaisia ja kapasiteetiltaan riittävän suuria varoaltaita<br />
toiminnan nykyiseen ja ennakoitavissa olevaan riskitasoon ja poikkeaviin<br />
vesiolosuhteisiin nähden sekä<br />
- ns. jälkikäsittely-yksiköiden, jotka ovat pelkästään maavaraisia, alkujaan<br />
luonnontilaisia soita, toimimattomuudesta, mikä johtuu niiden kapasiteetin<br />
pienuudesta ja siten pakostakin, haitallisen sakan laskeutumista ajatellen,<br />
aivan liian nopeasta jäteveden läpijuoksutuksesta.<br />
Edellä luetun perusteella vaadimme että:<br />
1. Talvivaaran kaivosyhtiön toiminta tulee välittömästi keskeyttää ja sille<br />
sen antamiin virheellisiin, puutteellisiin sekä osin valheellisiin tietoihin perustuva<br />
kaivostoimilupa ja ympäristö- ja vesitalouslupa peruuttaa.<br />
2. Mikäli alueella edelleen halutaan harjoittaa kaivostoimintaa, tulee kaivoslupaprosessi<br />
aloittaa alusta ja käsitellä sitä uutena hakemuksena.<br />
3. Uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupahakemus tulee hylätä, koska<br />
Valtioneuvoston 1.3.2012 tekemä päätös ei ole lainvoimainen ja mielestämme<br />
toimijan edesottamukset huomioon ottaen lainvastainen. Hakijaa ei<br />
voida pitää ydinenergialain 21 §:n edellyttämänä vastuullisena, asiantuntevana<br />
ja taloudellisesti kannattavana ja vakavaraisena toimijana. Asian tullessa<br />
vireille, sitä pitää tarkastella uraanikaivoslupahakemuksena ja käsitellä<br />
sitä aivan uutena hankkeena ja ratkaista nykyisin voimassaolevan uuden<br />
kaivoslain mukaisesti.<br />
4. Ennen kuin kaivostoiminta voidaan uudelleen käynnistää, tulee yhtiön<br />
puhdistaa kaikki tähän mennessä pilaamansa vesistöt ja maa-alueet myös<br />
kaivosalueen ulkopuolella.<br />
Mikäli kaivosyhtiön toimintaa ei välittömästi keskeytetä, vaadimme, että<br />
5. Talvivaaran kaivosyhtiön tulee viipymättä käynnistää sellaisen vesienpuhdistuslaitoksen<br />
suunnittelu- ja rakennustyöt, jonka prosessit mahdollistavat<br />
Talvivaaran kaivoksen ja metallitehtaan päästövesien sulfaatti- ja natriumpitoisuuksien<br />
asettuvan Talvivaaran kaivosyhtiön oman arvion tasolle<br />
(ympäristö- ja vesitalouslupa vuodelta 2007) ja päästövesien sisältämien<br />
metallipitoisuuksien, etenkin nikkelin ja sinkin kokonaismäärien, asettuvan<br />
ympäristölle kestävälle tasolle. Suurin perustelu tähän on Talvivaaran alapuolisten<br />
vesistöjen voimakas kuormittuminen kaivostoiminnan aiemmista<br />
päästöistä. Jormasjärven ja Jormasjoen veden laadun heikentyminen koskettaa<br />
suurta joukkoa ihmisiä, vaikeuttaa vedenottoa maanviljelystä varten<br />
ja rajoittaa vesien virkistyskäyttöä.
111<br />
6. Ennen puhdistamon valmistumista ja käyttöönottoa kaikki kaivosalueella<br />
olevat ylimääräiset prosessi- ym. vedet on säilöttävä. Metallitehtaan käynnissä<br />
pitämiseksi nykyinen Oulujoen suuntaan johdettava päästövesikiintiö<br />
600 000–700 000 kuutiota vuodessa, purkunopeudeltaan korkeintaan 7 %<br />
Kalliojoen (luonnonmukaisesta) virtaamasta, voidaan pitää voimassa.<br />
7. Talvivaaran kaivosyhtiö on ilmoittanut mahdollisesti yltävänsä lähes suljettuun<br />
vesien kiertoon kaivoksella käänteisosmoosiin perustuvan vesien<br />
puhdistamisen avulla. Juuri tässä historiallisessa tilanteessa on pidettävä<br />
voimassa Talvivaaralle ympäristöluvassa määrätty 1,3 miljoonan kuution<br />
jätevesikiintiö vuodessa. Ylimääräiset vedet on puhdistettava myös suoloista.<br />
Sama vaatimus koskee myös vuotuista luontoon laskettavaa vesimäärää.<br />
Puhdistuslaitoksen valmistuttua voidaan arvioida uudelleen luontoon<br />
laskettavan jäteveden määrää. Toiminnanharjoittajan ehdottamalla<br />
tavalla toimien pidämme todennäköisenä, että Jormasjärven veden laatuluokitusta<br />
joudutaan laskemaan jo tulevana kesänä.<br />
8. Ympäristösuojelulain velvoitteiden mukaisesti Talvivaaran kaivosyhtiö on<br />
velvoitettava laatimaan suunnitelma pilaantuneiden vesialueiden kunnostamisesta<br />
(Haukilampi, Salminen, Salmisenpuro, Kalliojärvi, Kalliojoki,<br />
Kolmisoppi, Tammalammen käsittely-yksikkö, eteläinen Kuusilampi ja Härkäpuron<br />
reitti) ja metallisakkojen turvallisesta poistamisesta ja mahdollisesti<br />
saastuneiden maa-alueiden riittävästä puhdistamisesta. Suunnitelman<br />
toteuttamiselle on viranomaisten määriteltävä realistinen aikataulu.<br />
9. Yhtiö on määrättävä asettamaan sellaiset vakuudet, joilla sekä kaivosalue<br />
että kaivoksen vaikutuspiiri tarvittaessa voidaan saattaa luonnontilaan<br />
kaikista yhtiön välittömästi tai välillisesti aiheuttamista ympäristöhaitoista.<br />
Ennen suunnitelman toteuttamista on yhtiön huolehdittava raskaasti saastuneiden<br />
vesialueiden turvallisesta säilömisestä. Viittaamme mm. säteilyturvakeskuksen<br />
lausumaan Salmisen vesistä. STUK:n mukaan vedessä on<br />
niin paljon uraania, että sitä ei saa joutua järvestä pois.<br />
Edellä ole vasta käy ilmi, että hakija ei ole esittänyt mitään hyväksyttävää<br />
syytä, jonka perusteella kaivokselle myönnetyn ympäristöluvan ehtoja tarkistettaessa<br />
1,3 Mm 3 vuosittaisen vesipäästökiintiön muuttamiseen tai väliaikaiseen<br />
poistamiseen olisi perusteita.<br />
Koska kaivosyhtiö ei piittaa sopimuksista muiden elinkeinonharjoittajien ja<br />
asukkaiden kanssa, ympäristönormeista eikä Suomen ympäristönsuojelulainsäädännöstä,<br />
ei sitä voida pitää siinä määrin vastuullisena, että kaivostoimintaa<br />
voitaisiin jatkaa. Ympäristön suojelu- ja riskien hallintamielessä<br />
Talvivaaran kaivosyhtiön on osoittautunut täysin vastuuttomaksi ja epäluotettavaksi<br />
toimijatahoksi, ettei sen missään tapauksessa voida antaa<br />
laajentaa toimintaansa radioaktiivisten aineiden louhintaan, varastointiin ja<br />
hallussa pitämiseen.<br />
10. Näin ollen Talvivaaran kaivosyhtiön hakemus ympäristölupaehtojen<br />
tarkistuksesta tasolle, jolla kaivosyhtiö nykyisen ympäristölupansa vastaisesti,<br />
mutta ELY–keskuksen antaman poikkeusluvan nojalla kuormittaa<br />
alapuolista vesistöä ja ympäristöä, on hylättävä.<br />
11. Samoin on uraanin talteenottolaitoksena esitettävän, mutta tosiasiassa<br />
uraanikaivokseksi katsottavan laitoksen ympäristölupa ja lupa toiminnan<br />
käynnistämiseen ja toteuttamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta<br />
hylättävä.
112<br />
Vaasan hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus velvoittivat aiemmin vuosina<br />
2007 ja 2008 (lupa 60 §) asian hoitamiseen luvan päivitykseen, vuoteen<br />
2011 mennessä. Koska vieläkään yhtiö ei kykene esittämään, miten<br />
se aikoo ensitilassa järjestää suljetun vesikierron, tulee kaivoksen toiminta<br />
keskeyttää ja keskittyä pahenevien ympäristötuhojen torjuntaan ja jo syntyneiden<br />
vaurioiden korjaamiseen.<br />
64. XX, Hautakangas 765-402-22-34 sekä XX ja XX, XX, XX ja XX, XX ja XX, XX ja XX,<br />
XX ja XX, XX, XX, XX, XX, XX Ja XX, XX ja XX, XX, XX ja XX, XX, XX ja XX, XX ja XX,<br />
XX sekä XX kirjelmästä tarkemmin ilmenevien kiinteistöjen omistajina<br />
Kaivostoimintaa Sotkamon Talvivaarassa harjoittava yhtiö velvoitettiin toiminnan<br />
ympäristöluvassa vuodelta 2007 laatimaan teknistaloudellinen<br />
suunnitelma laitosmaisesta vesien puhdistamosta kolmen vuoden kuluessa<br />
kaivostoiminnan alkamisesta laskien. Määräaika kului umpeen kaksi vuotta<br />
sitten vuonna 2011. Käsityksemme mukaan kalkkisaostus ja käänteisosmoosin<br />
avulla toteutettava kaivosvesien sisäinen kierrätys ei vastaa ympäristö-<br />
ja vesitalousluvan mukaista vaatimusta.<br />
Käytössä olevien luontoon laskettavien vesien puhdistamisessa Talvivaarassa<br />
käytössä olevilla menetelmillä suurin ongelma on sulfaattiyhdisteiden<br />
ja natriumin suuri määrä purkuvesissä sekä nikkelin, sinkin, alumiinin ja<br />
eräiden muiden metallien kertyminen päästövesien mukana alapuolisiin<br />
vesistöihin.<br />
Hakemukseen liittyvässä vesistömallinnuksessa kaivosyhtiö jätti huomiotta<br />
kaksi olennaista asiaa. Talvivaaran alapuoliset vesistöt, Oulujoen suunnassa<br />
Salminen ja Kalliojärvi ovat voimakkaan kerrostuneet kaivosyhtiön<br />
aikaisempien päästöjen tähden, eikä järvissä tapahdu luontaista kevät- ja<br />
syyskiertoa. Kolmisoppi on voimakkaasti saastumassa ja Talvivaaran kaivostoiminnan<br />
vaikutukset näkyvät lisääntyvästi Jormasjärvessä ja Jormasjärven<br />
alapuolisella jokireitillä.<br />
Jormaskylä-Korholanmäki osakaskunnan teettämissä vesistötutkimuksissa<br />
25.3.2013 käy ilmi, että Talvivaaran vaikutus lisääntyvinä päästöinä näkyy<br />
jo Jormasjoen laajentumassa Pikkujormasessa lähes samanlaisina pitoisuuksina<br />
verraten Jormasjärven syvännealueisiin. Tulokset liitteenä.<br />
Talvivaaran uudet päästöt, kaivoksen normaalijuoksutus 1,3 miljoonaa<br />
kuutiota ja haetut poikkeusjuoksutukset, 3,8 miljoonaa kuutiota kalkilla<br />
neutraloitua sulfaatti- ja natriumpitoista, raskasmetalleja sisältävää jätevettä,<br />
tuo alapuolisiin vesistöihin kuormaa kuorman päälle. Jo nyt Jormasjärven<br />
ja Pikkujormasen syvännealueet ovat kyllästyneet luonnontilaan nähden<br />
10-kertaisella sulfaattikuormalla ja mittauksissa todetut nikkeliarvot lähestyvät,<br />
osin ylittävätkin, hyvän veden laatuluokitusrajan 21 µg/litra.<br />
Näin kuormittuneisiin vesistöihin ei voida laskea yli kahta miljoonaa kuutiota<br />
vesistöjä lisää kuormittavaa jätevettä. Näin toimien jo tulevana kesänä<br />
Jormasjärven ja Pikkujormasen veden laatuluokitusta jouduttaisiin laskemaan.<br />
Saasteet valuvat myös alaspäin Nuasjärveen.<br />
Talvivaaran käyttämässä vesistömallinnuksessa ei ole otettu huomioon<br />
järvissä jo olevaa saastekuormaa ja mallinnus perustuu virheelliseen päätelmään,<br />
että edellä lueteltujen päästöjen jälkeen ei tulisi enää uusia päästöjä<br />
mallinnuksen kohteena olevin vesistöihin.<br />
Edellä luetun perusteella vaadimme:
113<br />
1. Talvivaaran kaivosyhtiön tulee viipymättä käynnistää sellaisen vesienpuhdistuslaitoksen<br />
suunnittelu- ja rakennustyöt, jonka prosessit mahdollistavat<br />
Talvivaaran kaivoksen ja metallitehtaan päästövesien sulfaatti- ja natriumpitoisuuksien<br />
asettuvan Talvivaaran kaivosyhtiön oman arvion tasolle<br />
(ympäristö- ja vesitalouslupa vuodelta 2007) ja päästövesien sisältämien<br />
metallipitoisuuksien, etenkin nikkelin ja sinkin kokonaismäärien, asettuvan<br />
ympäristölle kestävälle tasolle. Suurin perustelu tähän on Talvivaaran alapuolisten<br />
vesistöjen voimakas kuormittuminen kaivostoiminnan aiemmista<br />
päästöistä. Jormasjärven ja Jormasjoen veden laadun heikentyminen koskettaa<br />
suurta joukkoa ihmisiä, vaikeuttaa vedenottoa maanviljelystä varten<br />
ja rajoittaa vesien virkistyskäyttöä.<br />
Ennen puhdistamon valmistumista ja käyttöönottoa kaikki kaivosalueella<br />
olevat ylimääräiset prosessi- ym. vedet on säilöttävä. Metallitehtaan käynnissä<br />
pitämiseksi nykyinen Oulujoen suuntaan johdettava päästövesikiintiö<br />
600 000–700 000 kuutiota vuodessa, purkunopeudeltaan korkeintaan 7 %<br />
Kalliojoen (luonnonmukaisesta) virtaamasta, voidaan pitää voimassa.<br />
2. Talvivaaran kaivosyhtiö on ilmoittanut mahdollisesti yltävänsä lähes suljettuun<br />
vesien kiertoon kaivoksella käänteisosmoosiin perustuvan vesien<br />
puhdistamisen avulla. Juuri tässä historiallisessa tilanteessa on pidettävä<br />
voimassa Talvivaaralle ympäristöluvassa määrätty 1,3 miljoonan kuution<br />
jätevesikiintiö vuodessa. Ylimääräiset vedet on puhdistettava myös suoloista.<br />
Sama vaatimus koskee myös vuotuista luontoon laskettavaa vesimäärää.<br />
Puhdistuslaitoksen valmistuttua voidaan arvioida uudelleen luontoon<br />
laskettavan jäteveden määrää. Toiminnanharjoittajan ehdottamalla<br />
tavalla toimien pidämme todennäköisenä, että Jormasjärven veden laatuluokitusta<br />
joudutaan laskemaan jo tulevana kesänä.<br />
3. Ympäristösuojelulain velvoitteiden mukaisesti Talvivaaran kaivosyhtiö on<br />
velvoitettava laatimaan suunnitelma pilaantuneiden vesialueiden kunnostamisesta<br />
(Haukilampi, Salminen, Salmisenpuro, Kalliojärvi, Kalliojoki,<br />
Kolmisoppi, Tammalammen käsittely-yksikkö, eteläinen Kuusilampi ja Härkäpuron<br />
reitti) ja metallisakkojen turvallisesta poistamisesta ja mahdollisesti<br />
saastuneiden maa-alueiden riittävästä puhdistamisesta. Suunnitelman<br />
toteuttamiselle on viranomaisten määriteltävä realistinen aikataulu.<br />
Ennen suunnitelman toteuttamista on yhtiön huolehdittava raskaasti saastuneiden<br />
vesialueiden turvallisesta säilömisestä. Viittaamme mm. säteilyturvakeskuksen<br />
lausumaan Salmisen vesistä. STUK:n mukaan vedessä on<br />
niin paljon uraania, että sitä ei saa joutua järvestä pois.<br />
4. Maa- ja metsätalouskäytössä olevan maan osalta on seurattava pölyn,<br />
sadeveden ja ilmavirtojen mukana kulkeutuvien hiukkasten metalli-<br />
/uraanipitoisuuksia. Esimerkiksi kotieläinten rehuun voi pellolta joutua sadon<br />
mukana ainesosia, jotka siirtyvät maitoon tai lihaan. Sama voi toteutua<br />
eläinten laidunnuksen tai juomaveden kautta. Puutarhatiloilla ongelma syntyy<br />
kasteluveden saamisessa.<br />
Yhtiölle on määriteltävä korvausperusteet tilanteisiin, jossa sen toiminnan<br />
seurauksena maankäyttöön tulee rajoitteita esimerkiksi edellä mainitun rehusaastunnan<br />
vuoksi. Tällöin eläimiä ei voida laiduntaa (rantalaitumet, perinnebiotooppialueet<br />
tai metsälaitumet), niille ei voi korjata alueelta rehua<br />
eikä kyseistä aluetta voi hyödyntää millään tavalla. Toisaalta tiloilla on<br />
eläimille ”ulkoiluttamispakko”, joten välttääkseen tukimenetyksiä, tilan on<br />
pakko laiduntaa eläimiä jossakin. Tästä kokonaisuudesta seuraa selkeä<br />
maan arvon aleneminen, josta on myös määriteltävä korvausperusteet.
65. XX, 765-402-62-1<br />
114<br />
Yhtiön korvattavaksi kuuluu mielestämme myös alueen kotieläin-, puutarha-,<br />
kasvinviljely- ja metsätiloilta otettavien näytteiden analysointi. Nyt siitä<br />
vastaavat suoraan tai välillisesti yrittäjät jalostusyritysten kanssa.<br />
Emme puolla sellaisten Talvivaaran esittämien vesienhallintaan liittyvien<br />
toimien käynnistämistä ja toteuttamista, jotka ovat nykyisen kaivokselle<br />
myönnetyn ympäristöluvan vastaisia mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.<br />
Vaatimukseen yhtyvät Sotkamon Luonto ry ja Maataloustuottajain Pohjois-<br />
Suomen liitto MTK-Pohjois-Suomi ry.<br />
Kirjelmän liitteenä on vesitutkimuksen ja velvoitetarkkailun tuloksia.<br />
Esitän ettei hakijalle myönnetä ympäristönsuojelulain (YSL) 101 §:n nojalla<br />
päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta, koska asiasta<br />
on valitus Vaasan hallinto-oikeuteen. Että lupamääräyksen (9) vuosittainen<br />
vesipäästökiintiö (enintään 1,3 Mm 3 ) puolitetaan. Vesipäästökiintiöistä ei<br />
tule luopua ennen kuin tavallista parempi kaivos- ja jätevesipuhdistamo on<br />
toiminnassa.<br />
Vaadin, että ellei tavallista parempaa kaivos- ja jätevedenpuhdistamoa rakenneta,<br />
kaivos suljetaan välittömästi. Kaivos on avattu ilman erittäin huolellista<br />
suunnittelua ja rakentamisen aikaista valvontaa. Valvonta myöhemmin<br />
täysin riittämätön.<br />
30.11.2012 lehtitiedon mukaan sikäli, kuin siihen on luottamista Talvivaaran<br />
lähistön vesiä, kaloja ei saisi käyttää. Kuka on aidannut kaivoksen lähellä<br />
kalat, vedet, että siellä pysyvät? Radioaktiiviset kalat, vedet ovat laajalla<br />
alueella. Eivät ainoastaan radioaktiivisia, turha on asiasta luetella<br />
enempää, laboratoriotuloksia voidaan väärentää.<br />
Kaivoksesta louhittava malmi sisältää niin vähän tarpeellisia aineita hukkakiveen<br />
verrattuna. Vaikka tarpeellisia aineita löytyisikin kaivoksesta, niin sivukiven<br />
osuus on niin suuri ja laajalla alueella, että malmin osuus on pieni.<br />
Sitähän joudutaan ajamaan niin laajalta alueelta, että kaivos tuskin tulee<br />
taloudellisesti kannattamaan. Noh’ tässä tuli syötettyä tiikeriä takapuolen<br />
kautta vaan eihän tuo ainakaan vielä purrut. Pitäneekö vielä lisää tarjota<br />
heiniä? Aiemmin ilmoittamaani korjaus: kaivoksessa käytetty ns. bioliuotusmenetelmä<br />
ei ole ensimmäinen maailmassa, mutta totisesti saattaa viimeiseksi<br />
jäädä?<br />
66. XX, Pernumäki 765-402-18-6<br />
En hyväksy kaivosalueelta minkäänlaisia vedenjuoksutuksia edes ”hätätilanteessa”,<br />
siellähän pukkaa olemaan hätä aina. En hyväksy juoksutuksia<br />
pohjoisen enkä etelän vesistöihin.<br />
Kaivosalueella pitää olla suljettu vedenkierto ja niinä vuosina, jolloin siellä<br />
uhkaa vesipula, on syytä tutkia myös ne haihtuvat vedet, mitä se sisältää,<br />
myös nanohiukkaset! Minne tämä haihtuva cocktail sataa maahan.<br />
Maailmassa ei ole enää mitään muuta niin arvokasta kuin puhdas vesi ja<br />
puhdas maaperä, ei edes Perän nikkeli ja uraani pysty kilpailemaan tulevaisuudessa<br />
niistä!
KORHOLANMÄKI<br />
67. XX, Soikonlahti 765-403-5-67<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan osakaskunnalla.<br />
68. XX:n kuolinpesän osakkaat / XX, Vanhatalo 762-403-1-87<br />
LAANKYLÄ<br />
69. XX, 765-404-9-19<br />
115<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.<br />
Lisäksi on ilmoitettu, että osa kesäasunnon käyttövedestä on otettu järvivedestä.<br />
Mikäli Talvivaaran jätevesipäästöjen vuoksi asetetaan vedenkäyttörajoituksia<br />
tai Talvivaaran kemikaalien käyttö aiheuttaa käyttöveden terveyshaittaa,<br />
tulee Talvivaara Oy velvoittaa korvaavan käyttöveden saantiin<br />
kesäasunnollemme.<br />
Talvivaaran jätevesipäästöt on saastuttaneet Vuoksen vesistön latvavesistön,<br />
vesistöllä ei ole enää rantakaavoituksen mukaista virkistysarvoa. Talvivaara<br />
kaivosyhtiö tulee velvoittaa korvaamaan rantakiinteistöille virkistyskalastuksen<br />
menetyksen sekä mm. veden laatuluokan heikkenemisen estäessä<br />
järvivedessä uimisen.<br />
Tontilla on myös peltoa. Sen arvon alenema on kompensoitava, koska ympäristön<br />
tila on laskenut normaalista virkistyskäyttö arvosta.<br />
Jätevesien johtaminen Laakajärveen on johtanut siihen, että mökin ja tontin<br />
arvo ovat laskeneet mm. vesien hallintaan liittyvistä vaikeuksista. Viimeisimpänä<br />
ovat ylimääräiset veden juoksutukset Vuoksen vesistään.<br />
Tuntuu ihmeelliseltä, että vesisateet (runsaatkin) tulee yllätyksenä Suomessa.<br />
Nythän puhutaan todella suurista vesimääristä, jotka on johdettava<br />
pikaisesti pois tehdasalueelta. Käsittääkseni tällaiset asiat tulee huomioida<br />
jo riskien hallinnassa ja eivät voi tulla suurenakaan yllätyksenä.<br />
Mökillä oleminen on käynyt mahdottomaksi, koska ei ole tietoa järviveden<br />
laadusta. Mökille on tuotu tähän asti talousvesi mukana ja nyt pitäisi kuljettaa<br />
myös saunavesi mökille tulessaan. Ajatuksenahan on ollut, että järvivesi<br />
täyttää kylpyvedelle asetetut vaatimukset, näin varmasti monen mökkiläisen<br />
osalta ko. järvenkin rannalla. Tämähän vaikeuttaa mökkeilyä ja<br />
mökillä oloa, itse asiassa tekee mökkeilyn mahdottomaksi, jos se nyt muutenkaan<br />
enää tällä hetkellä vastaa alkuperäistä ajatusta mökkeilystä puhtaan<br />
järviveden rannalla.<br />
Ajatuksena oli v. 1987–1988 ko. mökkiä rakennettaessa, että rakennetaan<br />
rakennus veden rannalle, jossa normaali mökkeily on mahdollista, kalastus<br />
mukaan lukien. Yksityisen ihmisen investoinnilla on myös oma taloudellinen<br />
arvonsa, joka pitää myös huomioida, jos tulee taloudellisia menetyksiä.<br />
Korvausvaatimus ko. alueen ja mökin arvon alenemisesta jo olemassa olevan<br />
haitan ja tiedon perusteella esitetään myöhemmin kun vahinkojen laajuus<br />
voidaan todeta tarkemmin. Nyt tarkka euromääräistä vaatimusta on<br />
vaikea esittää.
116<br />
Mökkiähän on turha enää kaupitella kenellekään, kuulee vain hyviä vitsejä<br />
kalojen ja veden laadusta. Kalastus omaltakin kohdalta on jo vastemielistä,<br />
koska järviveden tilasta ja sen vaikutuksesta kalakantaan on vaikea saada<br />
oikeaa tietoa.<br />
70. XX ja XX, Junttila 765-404-9-32<br />
Kaivokselle ei tule myöntää haettua ympäristöluvan muutosta. Vesi- ja<br />
muissa päästöissä on jätevedet puhdistettava vastaamaan luonnon järvivesien<br />
normaalipitoisuuksia. Hakijan on puhdistettava saastuneet vedet<br />
kaivosalueella luonnon vesiä vastaaviksi. Puhdistetut luonnon vesiä vastaavat<br />
vedet on suunnattava Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin ottamalla<br />
huomioon erisuuruiset valuma-alueet ja virtaamat.<br />
Päätöksessä on otettava huomioon viime marraskuussa sattuneessa kipsisakka-altaan<br />
vuodossa Vuoksen latvavesistöihin päätyneet valtavat jätevesipäästöt.<br />
Lisäksi toteamme, että Talvivaaran kaivoksella sekä haetulla ympäristöluvan<br />
muutoksella on meihin yksiselitteisesti kielteinen vaikutus. Lomaasuntomme<br />
henkisesti virkistävä vaikutus ja käyttö on muuttunut jo vuosia<br />
jatkuneeksi piinaksi kaivoksen pilaaman vesistön myötä. Mökille tulo ja<br />
siellä olo ei enää suo nautinnollista erämaajärvitunnelmaa. Järviveden<br />
käyttö löyly- ja pesuvetenä on jo nyt asetettu kyseenalaiseksi.<br />
Herää myös vahva epäily, voiko järven kaloja ylipäätään enää marraskuun<br />
vuodon jälkeen syödä ollenkaan. Myös vieraat muistavat kysyä samaa asiaa,<br />
jos heille on kalaa tarjolla. Kaikki tämä lisää lomapaikkamme negatiivista<br />
imagoa!<br />
Pilaantuuko pohjavesi Talvivaaran kaivoksen vaikutuksesta?<br />
Laakajärven rantakiinteistöjen arvo alentuu edelleen kaivoksen päästöjen<br />
vuoksi.<br />
71. XX ja XX, Laitala 765-404-27-0<br />
Laakajärven rannan maakiinteistön omistajana ja virkistyskäyttäjänä esitämme<br />
samat perustelut ja vaatimukset Pohjois-Suomen aluehallintoviraston<br />
päätökseen huomioitavaksi kuin Ylä-Savon SOTE:n ympäristölautakunta<br />
on esittänyt.<br />
Talvivaaran jätevesipäästöt ovat saastuttaneet Vuoksen latvavesistön, erityisesti<br />
Kivijärven ja Laakajärven. Kiinteistöjen arvot ovat romahtaneet, eikä<br />
näillä vesistöillä ole enää rantakaavoituksen mukaista virkistysarvoa.<br />
Vaadimme että Talvivaaran kaivosyhtiö tulee velvoittaa korvaamaan kiinteistöjen<br />
arvot ja virkistyskalastuksen menetyksen sekä veden laatuluokan<br />
heikkenemisen.<br />
Jätevesien vaikutuksia alapuolisessa vesistössä on selvitetty Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:n laatimassa vedenlaatumallinnuksessa. Mallinnus on toimitettu<br />
Kainuun ELY-keskukselle, mutta asianosaiset eivät ole päässeet lausumaan<br />
mallinnukseen.<br />
Omistamamme kiinteistön korvauksen osalta viittaamme aiemmin lähettämäämme<br />
täydennykseen korvausvaatimuksesta PSAVI/58/04.08/2011.<br />
Koska Talvivaara ei ole osoittautunut luotettavaksi toimijaksi, viimeisimpänä<br />
neljäs kipsisakka-allasvuoto, ja kun alapuolinen vesistö ei kestä lisä-
KAJAANI<br />
72. XX, 205-405-59-1<br />
117<br />
kuormitusta vastustamme luvan myöntämistä. Luvan myöntämisellä on<br />
meille yksiselitteisesti kielteinen vaikutus.<br />
Vastustan kaikkia Talvivaara Sotkamo Oy:n (Talvivaara) esittämiä sellaisia<br />
muutoksia, joilla Vuoksen puolelle sallittaisiin kaivosalueelta tai sen ympäristöstä<br />
(marraskuussa 2012 ympäristöön levinneet vuodot) laskettavan<br />
enää yhtään jätevesiä, nimitetäänpä niitä kaivoskielessä puhdistetuiksi, hule-<br />
, sade- tms. vesiksi.<br />
Mikäli Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) kuitenkin suostuu yhtiön<br />
vaatimuksiin, pyydän, että Vuoksen suuntaan johdettavien jätevesien määrä<br />
rajoitetaan mahdollisimman pieneksi, max 50 m 3 /h ja että virtaama sekä<br />
juoksutusaika pidennetään useiksi vuosiksi. Jätevesille on asetettava myös<br />
riittävän alhaiset raja-arvot sulfaatit, uraani ja raskasmetallit sekä kaikki aikaisemmasta<br />
luvasta pois jätetyt muutkin alapuolisille vesistöille haitalliset<br />
aineet mukaan lukien.<br />
Perustelut: Talvivaara vastaa tyypilliseen tapaansa AVI:lle, ettei kaivosalueelle<br />
varastoiduille vesille ole muuta tehtävissä kuin käsitellä ne ja johtaa<br />
mahdollisimman nopeasti luontoon. Näin vältyttäisiin yhtiön mukaan<br />
kesän valumavesien aiheuttamalta lisäriskiltä ja samalla kaivoksen normaali<br />
toiminta mahdollistettaisiin kesästä 2013 alkaen. Esitys sisältää mielestäni<br />
pelottelua lisäriskistä, ellei tehdä niin kuin yhtiölle on parasta ja halvinta.<br />
Yhtiölle tärkeintä on kaivostoiminnan aloittaminen, tulkoon ympäristö,<br />
ympäristössä asuvat ihmiset ja vesiä virkistykseensä tai hyödykseen käyttävät,<br />
toimeen kaivoksen päästöjen kanssa miten kykenevät. Toimitaanhan<br />
”Kainuun korvessa”, vaikka tosiasiassa sekä Kajaaniin että Sotkamoon on<br />
kaivokselta noin puolen tunnin matka ja pikitietä pitkin.<br />
Kaivospiirissä on laajat maa-alueet. Yhtiön on jätettävä ruikutus ja ryhdyttävä<br />
tekemään itselleen riittävästi altaita, joissa ylimääräisiä vesiä voidaan<br />
säilyttää eikä perustella ja pitkittää hommiin ryhtymistä sillä, että yli<br />
60 km 2 :n alueella ei muka enää olisi maaston muodolta sopivia kohtia patoaltaiksi.<br />
Siispä on kaivettava maastoon ja hätätilassa räjäytettävä kalliota<br />
altaiksi. Kun kaivurit laitetaan töihin, niin samalla hoituu yhtiön jatkuvasti<br />
esille nostama ansio, Kainuun työllistäminen. On ylen taitamatonta toimintaa,<br />
jos yhtiö ei ole varustautunut riittävillä varasto- ja varoaltailla jo ennen<br />
vuotta 2013, sillä vesien kertyminen alueelle ei voi olla yllätys yhtiölle itselleenkään.<br />
Joka tapauksessa toiminnanharjoittajalla on YSL:ssa säädetty<br />
selvilläolovelvoite tekemisistään.<br />
Yhtiö on normaaleilla päästöillään ja toistuvilla kipsisakka-altaan vuodoilla<br />
jo ennen marraskuussa 2012 tapahtunutta kipsisakka-altaan katastrofaalista<br />
ratkeamista, pilannut Kivijärven ja koko Vuoksen reitin alkupään jätevesillään,<br />
jotka ovat sisältäneet mm. mittavat määrät sulfaattia, mangaania,<br />
uraania ja muita raskasmetalleja. Ennen kaivoksen tuloa suosittu kalastus-<br />
ja virkistyskäytössä ollut Kivijärvi ei pysty enää vastaanottamaan kaivoksen<br />
päästöjä. Ei myöskään muu osa Vuoksen vesistöä.<br />
Yhtiöllä ei ole alueellaan pois laskettavana puhdasta vettä, vaikka vesiä<br />
mainostetaan ns. puhdistettuna. Ei edes sadevesi pilattuun maahan sataneena<br />
ole suoraan vesistöön laskettavaa, vaan se on eritoten nyt kalkituksen<br />
ja metallimönjän pilaamilta mailta keräiltävä ja puhdistettava ennen<br />
mihinkään vesistöön laskua.
118<br />
Vuosittaisesta vesipäästökiintiöstä ei voi luopua edes tilapäisesti, ei myöskään<br />
voi sallia 3,8 milj.m 3 ylijäämävesien johtamista vesistöön. Ei pienempääkään,<br />
tj Perän jossain riittäväksi toteamaa 2 milj. m 3 :n päästöä ei saa<br />
laskea kaivosalueelta pois Vuoksen suuntaan. Vastustan näitä esityksiä<br />
jyrkästi siksi, koska tällaisilla valtavilla määrillä yhtiö pilaisi entisestään ympäristöä,<br />
kun ottaa huomioon laskettavaksi suunnitellun veden sisältämät<br />
haitta-ainepitoisuudet. Kivijärvi ja Vuoksi muutoinkin on ottanut kaikki kipsisakka-altaan<br />
vuodot syliinsä. Pitkin lasku-uomia, joita ovat maastoon<br />
tehdyt ojat ja Lumijoki, virtaava vesi myös irrottaisi mukanaan tuhoalueelta<br />
tulevaa haitallista metallimönjää alapuoliseen Kivijärveen. Vuoksen suuntaan<br />
kaivosalueelta ei saa laskea enää yhtään ylimääräisiä vesiä. Saimaallakaan<br />
ei haluta hukkua Talvivaaran jätteisiin.<br />
Ennen marraskuun -12 kipsisakka-allasvuotoa on myös keväällä 2012 ollut<br />
”kipsisakka-allasonnettomuus”. Siitäkin ranta-asukas kuulee vasta aikojen<br />
päästä, vaikka kaikki kipsisakka-altaan vuodot kohdistuvat aina haittoina<br />
Vuoksen puolelle ja metalli- ja sulfaattikertymät putoavat Kivijärven syvänteisiin.<br />
”Kipsisakka-allasonnettomuudet” ovat Talvivaaralle taloudellisesti<br />
edullisin tapa hävittää kaivosalueeltaan saasteitaan, kun valvontaviranomaisen<br />
silmä ei ole ollut näissä asioissa valpas jostain syystä.<br />
AVIn on vaadittava päätöksensä tueksi nähtäväksi Kivijärven osalta sedimenttitutkimukset<br />
järven syvänteistä (pohjoinen, Kiv2 ja itä Kiv10) ja myös<br />
poistoreitin matalikolta. Tutkimusten pitää löytyä ajalta ennen kaivoksen<br />
käynnistämistä ja nyt ennen kipsisakka-altaan vuotoa ja nykyhetkeltä, vuodon<br />
jälkeen. Tällaiset tutkimuksethan pitää olla olemassa, miten muutoin<br />
luvat on aikoinaan annettu. Ei kai Kivijärven osalta ole mitään tarkoituksellista<br />
syytä jättää tutkimukset väliin. Joulukuussa perusteltiin järven heikoilla<br />
jäillä tutkimattomuutta, mutta muissa vesistöissä ilmeisesti oli kantavampi<br />
tilanne. Näytteet otetaan myös niin, että seurannassa ovat vain Lumijoki<br />
(lumij) ja Kivijoki (Kivij), mutta ne eivät ole sama asia kuin Kivijärvi. Viimeisimmässä,<br />
vko 12, Pöyryn tutkimuksessa on taas Kivijärvi 10 (eteläsyvänne).<br />
Sinänsä ihan hyvä, mutta kun sieltä otetaan niin harvoin näyte, tarkka<br />
vertailu on mahdotonta. Joka tapauksessa viikon 12 tutkimuksessa Kivijärven<br />
syvänteessä (8,8) on sähkönjohtavuus 914 mS/m, sulfaatti 5 400 mg/l,<br />
mangaani 39 000 mg/l, natrium 2 000 mg/l, rauta 41 000 mikrogr/l, rikki<br />
1 600 000 mikrogr/l, uraani 1,8 mikrogr/l. Esim. Ylä-Lumijärvessä uraania<br />
28 mikrogr/l, rikkiä 950 000 mikrogr/l, mangaania 190 000 mikrogr/l, sulfaattia<br />
3 500 mikrogr/l. Avin on määrättävä koko Kivijärven tila selvitettäväksi<br />
samanaikaisesti.<br />
Yhtiöllä on jo varsinaisen ympäristölupansa perusteella mahdollisuus johtaa<br />
vuosittain jätevettä 1,3 milj.m 3 yhteisesti etelän ja pohjoisen suuntaan.<br />
Tämän jätevesimäärän lisäksi yhtiö sai nyt helmikuussa Kainuun ELYltä<br />
luvan laskea vesistöön 1,8 milj.m 3 jätettä, joista 900 000 m 3 Vuoksen puolelle<br />
ja toinen mokoma Oulun suuntaan. Sulfaatille ja mangaanille ei asetettu<br />
tässä luvassa mitään rajaa. Yhtiö ei tähän tyydy, vaan haluaisi vielä<br />
saman ”vanhan synnin” nimissä laskea näiden vesimäärien lisäksi yhteensä<br />
3,8 milj.m 3 likavesiään kumpaankin suuntaan. Tätä Talvivaaran yhteydessä<br />
tarkoitetaan siis yhtiön ”lähes suljetulla kierrolla”.<br />
Marraskuista allasvuotoa yhtiö perustelee normaalista poikkeavan sateisella<br />
vuodella. Osavuosikatsauksen tammi-syyskuu 2012 mukaan sademäärä<br />
alueella on ollut 710 mm, mikä ylittää 489 mm:n pitkän aikavälin keskiarvon<br />
45 prosentilla.” Kuitenkin esim. Sotkamon Parkualla vuonna 1983 satoi<br />
999,6 mm (Ilmasto-opas.fi) ja Hyrynsalmen Kytömäellä v. 1998 927 mm ja<br />
v. 2007 900 mm. Maailman ilmasto on kaiken aikaa lämpenemässä, joten<br />
runsaaseen sadantaan pitää olla, ja on kaivoksella pitänyt olla, varautunut.
119<br />
Tosin Talvivaara projekti Oy:n YVA:ssa (Talvivaaran kaivoshankkeen ympäristövaikutusten<br />
arviointiselostus) sivulla 49 todetaan: ”Bioliuotuksen<br />
suunnittelussa on varauduttu suuriin allastilavuuksiin varsinkin kasojen<br />
kasteluvesikierrossa. Kaikkiaan vesiallastilavuutta on vaihtoehdon mukaisessa<br />
toteutustavassa lähes 1 milj.m 3 , joka vastaa kaivoksen rakennettavien<br />
alueiden vuosisadantaa. Vesien hallinnassa keskeisellä sijalla on ollut<br />
poikkeuksellisten sateiden huomioiminen. Kuitenkin on muistettava, että<br />
keskimääräinen vuosisadanta liuotuskasoihin on vain noin 0,5 – 1,4 % kastelun<br />
kokonaismäärästä.” Sadeselitys tuntuu nyt hätäsyyltä, vaikka onhan<br />
sade tietenkin vettä kaivosalueella lisännyt, kun vesiasioita ei ole suunniteltu<br />
kunnolla.<br />
Kainuun ELY antoi päätöksensä helmikuun 22. pnä yhtiön YSL 62 §:n nojalla<br />
tehtyyn ilmoitukseen YSL 64 §:ään vedoten. Kysymys siitä, onko<br />
ELY:llä ollut taas kerran oikeus käyttää ”tilapäistä” poikkeuspykäläänsä<br />
salliessaan Talvivaaralle edellä kerrottujen määrien mukaiset juoksutukset<br />
alapuolisiin vesistöihin, asettamatta minkäänlaisia rajoja esim. sulfaatin,<br />
mangaanin ja uraanin määrille, on valitusten vuoksi Vaasan hallintooikeudessa<br />
käsiteltävänä. ELY:n sallimat poistot voitiin laskea kohtuuttoman<br />
suurilla virtaamilla ja tasan kummankin puolen kanssa. Vaasan<br />
HAO:n 2.4.2013 antaman välipäätöksen mukaan yhtiön juoksutuksia on<br />
Vuoksen puolelle rajoitettava niin, että ne voivat olla enintään 7 % Kalliojoen<br />
kulloisestakin virtaamasta. Vaikka päätös tuli tiedoksi ja voimaan heti,<br />
yhtiö ja ELY ovat yhteistyöllä vetkuttaneet juoksutusten rajoitusten toimeenpanoa<br />
useita päiviä eri perustein. Yks´kaks Kalliojoen virtaama<br />
pomppasi 6 000 m 3 :een ja silloin ELY:ssä päätettiin, että Vuoksen puolelle<br />
olisi mukamas voitu sallia juoksutus laskien Kalliojoen tuon hetkisestä virtaamasta.<br />
Seuraavaksi myös mittari osoittautui rikkinäiseksi ja näytti liian<br />
korkeita lukemia. Ympäristön ihmiset ja mökkiläiset eivät niele enää näitä<br />
yhtiön selityksiä, joitten tarkoitus on vain päästä vesistä eroon keinoja kaihtamatta<br />
ja kustannuksitta. Yhtiön toiminta ei vastaa käsitystä vastuullisesta<br />
toimijasta ainakaan ympäristöasioissa.<br />
Eteläisellä jälkikäsittely-yksiköllä on kolmessa altaassa kipsisakka-altaalta<br />
tullutta vettä sisältäen myös altaassa ollutta liuosta. Kipsisakka-altaan vuoto<br />
aiheutti jo Vuoksen suuntaan 2 700 tonnin sulfaattikuormituksen, kun<br />
vesiä laskettiin etelän suuntaan yhtiön mukaan noin 216 000 m 3 . Mistä tämä<br />
on todennettu? Kipsisakka-altaan ulkopuolelle vuotanut allasvesi oli<br />
hapanta ja veden sulfaatti- ja metallipitoisuudet korkeita. Ylimääräisten vesien<br />
purku etelään kasvattaisi sulfaattikuormituksen 9 000 tonniin. Näin<br />
huomattavaa lisäkuormitusta ei voida sallia. Vuodon vaikutuksia on korjailtu<br />
kalkilla ja lipeällä. On selvää, että ylijäämävesien mukana Kivijärveen<br />
päätyy lisää metallisakkaa siitäkin huolimatta, että Ylä-Lumijärven ympärille<br />
on tehty uomat järven ohittamiseksi.<br />
Vuoksen suuntaan kipsisakka-allasvuodon jälkeen on kulkeutunut kipsisakka-altaan<br />
vesiä valtavat määrät ympäristöluvan määräyksistä välittämättä.<br />
Ensin tuli viikon kestävän vuodon seurauksena kipsisakkaallasliuosta<br />
”raakana” n. 200 000 m 3 . Miten luotettava tämä arvio edes lienee.<br />
Lumijoen ympäristö, Ylä-Lumijärvi ja Lumijärvi ovat saaneet osansa<br />
monen tonnin kalkituksesta, jonka seurauksena Vuoksen suunnalla on valtavat<br />
alueet täynnä metallihydroksidisakkaa. Mourunpuron vaiheilla yhtiö<br />
on joutunut poistamaan pilaantuneita maita ja tuomaan puhtaita maamassoja<br />
tilalle. Kivijärvessä (puhumattakaan sitä ylemmistä vesistä) on sulfaatin,<br />
uraanin ja muiden myrkyllisten ja haitallisten aineiden lisäksi niin paljon<br />
esim. mangaania (ks. edellä vkon 12 tulokset), että kaikenlainen lisäpäästö<br />
järveen pitäisi jo pelkän mangaanin takia estää.
120<br />
On kohtuutonta, että yhtiö aikoo vapautua nopeasti ja halvalla kaivosalueelle<br />
kertyneistä liikavesistä laskemalla ne vesistöihin. Erityisesti Vuoksen<br />
vesistö on saanut kärsiä jatkuvasti Talvivaaran huonosta suunnittelusta<br />
ja rakentamisesta. Ympäristöluvan määräykset ovat olleet yhtiölle muodollisuus<br />
ja se on jatkanut ympäristöstä ja naapurustosta piittaamatonta<br />
toimintaansa valvojan suostumuksella. Näillä toimilla on lakkautettu vesistöjen<br />
virkistyskäyttö ja myös itsepyydetyn kalan käyttö ruokana. On masentavaa<br />
katsoa entisen kalaisan mökkijärvensä hapantuvan teoistaan piittaamattoman<br />
kaivosyrittäjän toilailuista.<br />
Neutralointi ei ole missään tapauksessa riittävä toimenpide ylimääräisten<br />
vesien puhdistamiseksi, koska se ei tehoa mangaaniin ja sulfaattiin, jotka<br />
ovat olleet ongelma jo ilman ylimääräistä mittavaa jäteveden laskemista<br />
luontoon. Myöskään lupamääräyksen 9 muuttaminen yhtiön esittämillä tavoilla<br />
ei täytä BAT-vaatimustasoa. Toimivia puhdistustekniikoita on runsaasti<br />
olemassa, mutta yhtiö ei ole halunnut investoida hyvään puhdistustasoon,<br />
vaan se on valinnut kustannusten minimoinnin ympäristöarvojen<br />
kustannuksella. Tosin valvoja ei ole liiemmin hoputtanut yhtiötä. Käänteisosmoosilaitoksia<br />
yhtiö ei ole edes laittamassa jäteveden puhdistamiseen,<br />
vaikka niin viime vuoden puolella kerrottiin. Laitteistoja pitäisi lisäksi<br />
olla kymmenittäin, että niistä olisi Talvivaaran tapauksessa apua.<br />
Yhtiö on tehnyt Ylä-Lumijärven kiertävät ojat ilmeisesti omistamalleen<br />
maalle. Kun otetaan huomioon ojien sijainti alueella, jonne yhtiö on helikopterista<br />
levittänyt kalkkia ja jonne sitä ennen johtui noita kipsisakkaaltaan<br />
vesiä, on selvää, että ojat vaativat vesilain 5 luvun säännösten perusteella<br />
luvan, jossa voidaan antaa riittävät määräykset ojan rakenteesta,<br />
mittasuhteista, lietealtaista yms. vesistön pilaantumista vähentävistä seikoista.<br />
Niin kauan kuin yhtiöllä ei ole uusille ojille asianmukaista lupaa, se<br />
ei voi edes käyttää niitä jäteveden johtamiseen.<br />
AVI:n on vaadittava yhtiöltä tarkat suunnitelmat aikatauluineen, miten kaikki<br />
Vuoksen puolen pilatut vesistöt ennallistetaan. Yhtiön esittämät konsultin<br />
laatimat mallinnukset mukamas luonnon hoitamasta parantamisesta eivät<br />
anna tulevasta oikeaa kuvaa ainakaan Vuoksen puolella, koska Vuoksen<br />
puolelle kertyneitten myrkkyjen ja haitta-aineiden todellista määrää ei osata<br />
edes laskea useiden vuotojen tapahduttua. Montako lirutusta ja valahdusta<br />
on jäänyt kirjaamatta vuositarkkailuihin ja mitenkä tässä mallinnuksen lähtötilanteessa<br />
on otettu huomioon oikeasti kaikki kaivokselta vuotaneet sulfaatit<br />
ja muut aineet. En ihmettele, että konsulttiyhtiö ilmoittaa etusivullaan<br />
selvästi vetäytyvänsä kaikesta vastuusta, kun lähtötietoja ei ole tarkistettu.<br />
Voi siis nimittää 0-tutkimukseksi. Vuoksen vesistöt on edellytettävä puhdistettavaksi<br />
kunnolla eikä hoitaa jollain kvasitutkimuksilla.<br />
Vaikutukset kiinteistön käyttöön ja korvaukset<br />
Kuluneena talvenakaan ei Ryttymän kiinteistöä ole voinut käyttää virkistystarkoituksiin.<br />
Järvellä on kalkittu, vettä jäällä runsaasti ja ELYn mukaan<br />
kaivon vesi on puhdistettava ennen käyttöä. Järvellä on päiväseltään<br />
15.3.13 tehty koepilkintä perinteisellä ahvenpaikalla. Tulos 0. Todellisten<br />
tuhojen paljastuttua kevään ja kesän myötä (osa tullenee viiveellä), haitoista<br />
tullaan hakemaan korvauksia.<br />
Vakuus<br />
Yhtiö hakee YSL 101 §:ssä tarkoitettua päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta<br />
huolimatta. Perusteluna on yhtiön pakottava tarve johtaa<br />
ylimääräiset vedet pois ja tämä on välttämätöntä riskienhallinnan kannalta.
121<br />
(Yhtiöstä on siis tullut vuodon jälkeen riskit tiedostava). Ja koska poisjohdettavaksi<br />
ehdotetun veden laatu vastaa yhtiön mielestä normaalin poisjohdettavan<br />
prosessiveden laatua, niin yhtiö tarjoaa vakuudeksi tästä rohkeasta<br />
esityksestään 50 000 €. Lisäksi yhtiö toteaa, että johdettavan veden<br />
laatua seurataan säännöllisesti, joten johtaminen voidaan keskeyttää, mikäli<br />
veden laatu poikkeaa asetetuista lupamääräyksistä.<br />
Yhtiön seurantaan ei kannata paljoa luottaa. Kriittisenä aikana, kuten pääsiäisenä<br />
2013, jolloin Vuoksen suunnan vesien laskussa oli runsaita ongelmia<br />
(ojat tukossa, vesi nousi maille, virtasi ylävirtaan Ylä-Lumijärveen<br />
jne.) maastossa partioivat yksityiset kansalaiset, luonnonsuojelijat, Stoptalvivaaralaiset,<br />
ei Talvivaaran eikä valvojan väki. Mikäli päätös ilman lainvoimaisuutta<br />
sallitaan pantavaksi täytäntöön, tarjottua vakuutta ei sen mitättömyyden<br />
takia pidä missään tapauksessa hyväksyä. Koska kyseessä<br />
on todennäköisesti taas mittava vahinkoriski, on vakuussumma määrättävä<br />
5 milj. €:ksi.<br />
73. XX ja XX, Telkkä 205-405-60-4<br />
Tähänastisen toiminnan seurauksena alkuperäiset luvan raja-arvot on ylitetty<br />
sulfaatin osalta kolmenkymmen (30) kertaisesti, natriumin osalta kaksikymmentäkolme<br />
(23) kertaisesti ja mangaanin osalta kuusin (6) kertaisesti.<br />
Arvot ovat käyneet jossain vaiheessa näitäkin korkeammalla. Tällaiset<br />
päästöjen ylitykset tuntuvat käsittämättömältä eivätkä herätä luottamusta<br />
yhtiön toiminnan hallintaan.<br />
Mitä seuraa siitä, jos toimintaa vielä laajennetaan ja käytettävien kemikaalien<br />
määrä kasvaa edelleen?<br />
Mikäli uraanin talteenoton vaikutukset on arvioitu samalla ”hatustaveto”periaatteella,<br />
kuin aiemmat raja-arvot, seuraako siitä uusia ”Lievestuoreen<br />
lipeälampia”, joiden vaikutuksista kärsitään vielä tänään, vaikka saasteet<br />
on tuotu luontoon jo kymmeniä vuosia sitten.<br />
Olemme tulleet rakentamaan Laakajärven rannalle mökkimme Laatumaan<br />
mainostamien puhtaiden kalavesien rannalle ja puhtaaseen luontoon 2-3<br />
vuotta sitten. Kahdestakymmenestä (20) tontista on puolet myyty tai vuokrattu.<br />
Sen jälkeen, kun Talvivaaran päästörikkomukset tulivat julkisuuteen,<br />
ei yhtään uutta rakentajaa ole ilmaantunut. Tänä päivänä tuskin yksikään<br />
meistä olisi hankkeeseen ryhtynyt Laakajärven rannalla.<br />
Kaivoksen toiminta ja siitä aiheutuvat jätevesipäästöt ovat jo nyt vaikuttaneet<br />
Laakajärvenkin alueella kalastukseen ja järven virkistyskäyttöön heikentävästi.<br />
Laakajärvi on ollut mm. vetouistelussa merkittävä kohde Suomessa.<br />
Tieto saastumisesta on oleellisesti jo nyt vaikuttanut tonttien, vakituisten<br />
asuinkiinteistöjen ja kesäasuntojen arvoon ja kysyntään järven ympäristössä.<br />
Kiinteistöjen ja tonttien arvot ovat laskeneet huomattavasti.<br />
Tästä on omistajille tullut jo nyt huomattavat taloudelliset menetykset.<br />
Me allekirjoittaneet Laakajärven Mustalinnuntien ja sen sivuhaarojen vapaa-ajan<br />
asunnon omistajat vaadimme seuraavaa:<br />
• Talvivaara Sotkamo Oy:n uraanin talteenottolaitokselle ei myönnetä ympäristölupaa<br />
ennen kuin nykyisen toiminnan ympäristöpäästöt on saatu<br />
luonnon kannalta kestävälle tasolle sekä viranomaisten asettamat rajaarvot<br />
on saavutettu.<br />
• Talvivaaran kaivoksen on saatettava prosessinsa sellaiseksi, että jäteveden<br />
käsittely on hallinnassa ja sekä hajupäästöt että pölypäästöt saadaan
122<br />
poistettua kaivoksen ulkopuolisilta alueilta. Vasta tämän jälkeen voidaan<br />
uraanin talteenotto aloittaa. Uraanin talteen ottaminen tulee joka tapauksessa<br />
lisäämään eri kemikaalien käyttöä kaivoksella ja on todennäköistä,<br />
että päästöt luontoon nykyisestään kasvavat.<br />
• Kaivokselle ei saa tuoda muualta uraanipitoista ainetta jalostettavaksi.<br />
• Uraanin talteenottoa ei saa aloittaa ennen kuin viranomaisten vaatimat<br />
lupa-asiat ovat kunnossa.<br />
• Asianmukaista ja oikea-aikaista tiedottamista kaikille asianosaisille tarkkailutuloksista<br />
koskien ympäristön kuormituksen laajuutta ja kehittymissuuntaa.<br />
• Muistutuksen tekijät pidättävät itsellään oikeuden myöhemmin esittää taloudellisia<br />
korvausvaatimuksia yhtiölle kaivostoiminnan aiheuttamista haitoista<br />
ja menetyksistä.<br />
74. XX ja XX, Suvanto 205-405-18-9<br />
Allekirjoittaneet vastustamme Talvivaara kaivosyhtiön pyytämää hakemusta<br />
vesien johtamista koskeviin, lupamääräyksen 9 peruuttamista tai muuttamista<br />
niin, että kaivoksen ylimääräinen vesi johdetaan kaivokselta vuosittaisen<br />
kiintiön lisäksi.<br />
Perustelemme asiaa omalta kannalta kesämökkiläisinä seuraavasti: Laakajärven<br />
vesi on tällä hetkellä jo suola- ja metallipitoista eikä se kestä lisäkuormitusta.<br />
Onko luonnonmukaista suolata järvet? Onko tutkittu suolan ja<br />
humuksen yhteisvaikutusta? Voiko viranomaisten ympäristön valvontaan<br />
enää luottaa, koska jatkuvasti tulee lisävahinkoa ja vasta vuosi sitten ihminen<br />
menetti henkensä kaivoksella. Miten lähellä asuvien terveydentila taataan?<br />
Pitäisikö ELY-työntekijöiden huolehtia omasta jääviydestä valvoessaan<br />
Talvivaaran asioita? Talvivaaraa oli varoiteltu kipsisakka-altaan vuotomahdollisuuksista.<br />
Epäilyä pohjan kestämisestä toivat monet tahot esille<br />
ja Talvivaara vähätteli asiaa ja vähättelee edelleen, koska esim. toimitusjohtaja<br />
puhuu vain mahdollisesta luonnon muuttumisesta. Nyt annettavilla<br />
luvilla määritellään järvien vesien laatu. Tämä tulee olemaan ennakkotapaus.<br />
Viranomaisilla on vastuu huolehtia vesien pitoisuuksien rajoista. Uutta<br />
tehdasta rakennetaan, riittävä vedenpuhdistamo olisi pitänyt rakentaa<br />
ensin. Kesämökkirantamme on menetetty vuosiksi. Vaadimme, että Talvivaaran<br />
kaivos lunastaa kiinteistömme ennen lupien myöntämistä.<br />
75. XX ja XX, Mustalintu 205-405-60-3<br />
76. XX, Metsätähti 205-405-60-3<br />
Talvivaaran kaivoksen vesipäästöt luonnon vesistöihin pitäisi lopettaa kokonaan<br />
ja kaivoksen pitäisi pyrkiä sisäiseen vesien kiertoon. Jo syntyneiden<br />
haittojen leviäminen tulisi estää, esim. Kivijärven pohjalla olevien raskasmetallien<br />
kulkeutuminen eteenpäin. Jo syntyneet pilaantumiset tulisi<br />
korjata.<br />
Emme kannata vesipäästökiintiöiden poistamista. Talvivaaran kaivoksen<br />
tulisi pystyä hallitsemaan vesitaseensa omalla alueellaan. Kaivoksen toimintaa<br />
ei tulisi jatkaa ennen kuin se on ennalta hallittua ja suunniteltu loppuun<br />
saakka.<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.
77. XX ja XX, 205-405-18-11<br />
78. XX, 205-405-18-15<br />
123<br />
Laakajärven rannan maakiinteistön omistajana ja virkistyskäyttäjänä esitämme<br />
samat perustelut ja vaatimukset Pohjois-Suomen aluehallintoviraston<br />
päätökseen huomioitavaksi kuin Ylä-Savon SOTE:n ympäristölautakunta<br />
on esittänyt.<br />
Kesäasuntomme käyttövesi on otettu Laakajärven järvivedestä. Mikäli Talvivaaran<br />
jätevesipäästöjen vuoksi asetetaan vedenkäyttörajoituksia tai<br />
Talvivaaran jätevesipäästöt aiheuttaa käyttöveden terveyshaittaa, tulee<br />
Talvivaara Oy velvoittaa korvaavan käyttöveden saantiin kesäasunnollemme.<br />
Talvivaaran jätevesipäästöt ovat saastuttaneet Vuoksen vesistön latvavesistön.<br />
Vesistöllä ei ole enää rantakaavoituksen mukaista virkistysarvoa.<br />
Talvivaara kaivosyhtiö tulee velvoittaa korvaamaan kiinteistömme arvonmenetys,<br />
virkistyskalastuksen menetys sekä veden laatuluokan heikkenemisen<br />
estäessä mm. järvivedessä uimisen.<br />
Jätevesien vaikutuksia alapuolisessa vesistössä on selvitetty Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:n laatimassa vedenlaatumallinnuksessa. Mallinnus on toimitettu<br />
Kainuun ELY-keskukselle, mutta asianosaiset eivät ole päässeet lausumaan<br />
mallinnukseen. Talvivaara kaivosyhtiön ympäristöpäällikkö Veli-<br />
Matti Hilla kertoi Sonkajärven läheistöillassa 19.3.2013 Vuoksen vesistössä<br />
mallinnus on rajattu kiireellisten selvitysten vuoksi Laakajärven luusuaan.<br />
Laakajärven alapuolisen Kiltuanjärven veden Hilla sanoi olevan<br />
samassa kuormittuneessa tilassa kuin Laakajärven lähivuosien ajan. Kiltuanjärven<br />
alapuolisen vesistöön. Kaivoksen päästövesillä on haittavaikutuksia<br />
Nilsiän Syvärille saakka.<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.<br />
79. XX ja XX (viisi tonttia Laakajärvellä)<br />
Asianosaiset vastustavat hakijan hakemuksia ja katsovat, että ne tulee hylätä<br />
perusteettomina.<br />
Asianosaiset vaativat, että hakijan tulee korvata luvan mukaisesta vesien<br />
pilaantumisesta aiheutuneet vahingot ja pyytää että korvauksesta päätetään<br />
viran puolesta. Samalla asianosaiset vaativat, että hakijan tulee korvata<br />
myös ennakoimattomien sekä luvasta poiketen aiheuttamansa vahingot.<br />
Jos lupa myönnetään, lupaehtoja tulee kiristää merkittävästi haetusta.<br />
Edelleen asianosaiset katsovat, että hakijan tulee rakentaa altaansa sellaiseen<br />
kuntoon, ettei vuotoja tapahdu, esim. betonista, sekä rakentaa parasta<br />
mahdollista tekniikkaa käyttävä vedenpuhdistamo.<br />
Lisäksi hakijan tulee julkistaa VTT:ltä tilaamansa tutkimukset ennen lupaasian<br />
ratkaisemista.<br />
Perustelut: Asianosaiset omistavat Laakajärven rannalta 5 rantatonttia.<br />
Hakija on pilannut po. järven veden ja vesi on käyttökelvotonta. Hakijan<br />
toiminnan johdosta asianosaisten omistamat maa-alueet ovat menettäneet<br />
täysin jälleenmyynti- sekä virkistyskäyttöarvonsa.
124<br />
Hakijan toiminnan jatkuessa vesien pilaaminen ja vahinkojen syntyminen<br />
tulee jatkumaan.<br />
Asianosaiset varaavat mahdollisuuden korvausvaatimusten tarkentamiseen<br />
vahinkojen kokonaismäärän selvittyä.<br />
Muilta osin asianosaiset viittaavat perusteluidensa osalta muiden hakemusta<br />
vastustaneiden tahojen esittämiin perusteluihin, sekä asiassa esitettyihin<br />
selvityksiin ja tutkimuksiin.<br />
80. Kajaanin seurakunta, 205-405-24-1<br />
Kajaanin seurakunta omistaa Kivijärven rannalla pinta-alaltaan 45,15 hehtaarin<br />
Aatami -nimisen tilan, jonka kiinteistötunnus on 205–405–24–1. Lisäksi<br />
seurakunta omistaa vesialuetta 16,558 hehtaaria. Tila ja sen rakennukset<br />
ovat olleet erityisnuorisotyön käytössä. Seurakunta on kehittänyt ja<br />
uudistanut aluetta. Ongelmaksi on muodostunut järviveden tilanne. ELYkeskuksesta<br />
on ilmoitettu, ettei järvivettä voi käyttää saunavetenä korkean<br />
mangaanipitoisuutensa vuoksi. Järvivesi on aiheuttanut kutinaa herkkäihoisille<br />
uimareille. Tästä on tullut valituksia aikaisempaa useammalta.<br />
Alueella on kaivo, mutta juomavesi on tuotu kaupungista. Kesästä 2011 alkaen<br />
nuorisotyö on joutunut siirtämään leirinsä Kivijärveltä toisaalle.<br />
Kajaanin seurakunta ei hyväksy tässä vaiheessa Talvivaara Sotkamo Oy:n<br />
esittämää 1,3 Mm 3 :n purkuvesikiintiön poistamista. Yhtiön tulee esittää tarkennettu<br />
pitkänaikavälin vesienhallintasuunnitelma. Suunnitelmassa yhtiön<br />
tulee osoittaa, että vesien hallinta, mukaan luettuna pohjavedet, voidaan<br />
hoitaa luotettavalla tavalla myös runsassateisina vuosina ja häiriötilanteissa<br />
sekä muissa poikkeusoloissa.<br />
Yhtiön hakemuksessaan esittämät enimmäismäärät vesistöihin kulkeutuville<br />
ainemäärille ovat sitä suuruusluokkaa, jolla on jo tähän mennessä aiheutunut<br />
alapuolisten vesistöjen pilaantumista ja veden laadun huononemista.<br />
Sulfaattipitoisuus Kivijärvessä on jo tällä hetkellä liian korkea, ettei<br />
sitä tulisi enää rasittaa lisäpäästöillä<br />
Lupaehdoissa tulee antaa määräykset pilaantuneiden vesistöjen kunnostuksesta<br />
ja aikataulusta. Ehdoissa tulee huomioida kaikkien päästöjen yhteisvaikutus<br />
ja jälkikäsittelykenttien toimivuus sekä mahdollisesti kentiltä<br />
vapautuvat päästöt vesistöihin pitkällä aikavälillä. Lupamääräyksissä tulee<br />
vaatia yhtiötä selvittämään ja puhdistamaan erityisesti kipsisakkaallasvuodosta<br />
pilaantuneet alueet, jotka voivat jatkossa aiheuttaa maaperän<br />
ja pinta- tai pohjavesien pilaantumista. Selvittämisvelvollisuus tulee<br />
koskea myös alapuolisten vesistöjen sedimenttejä.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:tä tulee velvoittaa hankkimaan prosessivesien käsittelyyn<br />
riittävän tehokas vedenpuhdistuslaitos niin, ettei alueelle jouduta<br />
varastoimaan metalli- ym. haitta-aineita sisältäviä vesiä, kuten tähän mennessä<br />
tehty. Vesien sisäisen kierron toteuttamiselle lupaehdoissa tulee<br />
asettaa määräaika.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n tulee tehdä häiriötilanteiden varalle riittävät varorakenteet<br />
niin, ettei kaivosalueen ulkopuolelle pääse haitallisia aineita missään<br />
muodossa yli luvassa sallittua määrää. Yhtiön tulee miettiä, ovatko<br />
kipsisakka-altaat paras mahdollinen menetelmä metalli- ja muita haittaaineita<br />
sisältävien sakkojen varastointipaikkana. Lupaviranomaisen tulee<br />
tarkentaa altaiden rakennevaatimuksia sekä varmistaa ne lupamääräyksillä.
SONKAJÄRVI<br />
125<br />
Kajaanin seurakunta on uudistanut 31.1.2012 annetun muistutuksen Talvivaaran<br />
kaivoksen uraanin talteenottolaitoksesta. Muistuksessa on muun<br />
ohella todettu seuraavaa::<br />
”Talvivaara Sotkamo Oy:n jätevesien käsittelyssä on ollut ongelmia, jotka<br />
on havaittu vuoden 2010 vesistötarkkailussa ja jätevesien laadun seurannassa.<br />
Huolimatta korjaavista toimenpiteistä Talvivaara Sotkamo Oy:n on<br />
saatettava prosessivesiensä natrium-, sulfaatti- ja mangaanipitoisuudet lupaehtojen<br />
tasalle. Kaivoksen vesipäästöt näkyvät ennen kaikkea natrium-,<br />
sulfaatti- ja mangaanipitoisuuksien kohoamisena. Talvivaara Sotkamo<br />
Oy:n tulee panostaa ympäristönseurantaan.<br />
Koska kokemusta uraanijätteen pitkäkestoisesta loppusijoittamisesta on<br />
toistaiseksi vähän, ympäristön valvonnan merkitys korostuu erityisesti. Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:n tulee sitoutua jatkuvaan ympäristön parantamiseen<br />
ja ympäristön tilan arvioimiseen. Ympäristön valvontaa tulee tehostaa<br />
myös viranomaisten taholta.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n on hoidettava jätevesien käsittely niin, että kaavoitetun<br />
alueen vesistöjen käyttökelpoisuus loma-asutukseen ja retkeilyyn<br />
on turvattu eikä jätevesistä aiheudu vesistöjen veden laadun huonontumista.<br />
Uraanin talteenottolaitoksen sisäinen vedenkierto varajärjestelmineen<br />
tulee järjestää niin, ettei uraaniyhdisteitä eikä talteenotossa käytettyjä kemikaaleja<br />
pääse kulkeutumaan ympäristöön poikkeustilanteissakaan. Prosessivesien<br />
kierrätys on hoidettava siten, etteivät prosessivedet saa päätyä<br />
missään olosuhteissa suoraan lähivesistöihin. Talvivaara Sotkamo<br />
Oy:n tulee panostaa puhdistustekniikkansa kehittämiseen ja jälkikäsittelyn<br />
onnistumiseen. Talvivaara Sotkamo Oy:n on kaikin keinoin vältettävä sitä,<br />
ettei latvavesien ekosysteemi vaurioidu.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n tulee edetä vesistöjen kunnostuksen kanssa.<br />
Seurakunta edellyttää, että näin tulee tehdä myös Kivijärven kanssa, jotta<br />
seurakunta voi jatkaa toimintaansa alueella. Yhtiö on juuri aloittanut uuden<br />
ympäristöohjelman, asettanut pidemmän aikavälin ympäristötavoitteet ja<br />
yrittää parantaa ympäristötiedottamistaan etenkin paikallisesti. Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:n tulee toimia entistä aktiivisemmin tähän suuntaan.<br />
Talvivaaran alueen vesien pitoisuusluvut ovat massiivisia ja yhtiö anomilla<br />
raja-arvoilla jättimäisiä.”<br />
Kajaanin seurakunta pidättää oikeuden esittää vahingonkorvausvaatimukset<br />
aikaisemmista tapahtuneista ja mahdollisesti tulevista vahingoista, kun<br />
todelliset vahingot ja niiden suuruus ovat selvillä.<br />
HAAJAISSYDÄNMAA (401) ja HAAPAJÄRVEN SYDÄNMAA (402)<br />
81. XX, Mustikkaranta 762-401-5-3<br />
En hyväksy uraanin talteenoton aloittamista Talvivaaran kaivoksessa. En<br />
myöskään hyväksy vesipäästökiintiöiden tilapäistä saatika pysyvää kasvattamista<br />
nykyisestä (1,3 Mm 3 ). Pöyristyttävin on ehdotus, että kiinteästä<br />
purkuvesikiintiöstä voitaisiin tulevassa lupapäätöksessä luopua. Tätä ei tule<br />
missään nimessä sallia. Mitään ympäristömääräysten raja-arvojen ylityksiä<br />
ei tule sallia edes tilapäisesti vaan toiminta tulee keskeyttää. Talvivaara<br />
ei ole osoittanut olevansa vastuullinen yhtiö.
126<br />
Vaadin korvausta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta ja / tai Talvivaaran<br />
kaivokselta siitä, että vapaa-ajan kiinteistömme arvo on Laakajärven vesistön<br />
ja maineen pilaannuttua, romahtanut käytännössä nollaan.<br />
82. XX, XX ja XX, Mäntyrinne 762-402-22-48<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.<br />
83. XX ja XX, 762-402-3-57-5<br />
84. XX, 762-402-1-93-5<br />
85. XX, 762-402-3-60<br />
86. XX ja XX, 762-402-1-114<br />
87. XX ja XX, 762-402-<br />
88. XX ja XX, 762-402-22-29<br />
89. XX, 762-402-22-29<br />
Vuoksen vesistön rantakiinteistön omistajana/haltijana omistajana ja virkistyskäyttäjänä<br />
esitämme samat perustelut ja vaatimukset Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston päätökseen huomioitavaksi kuin Ylä-Savon SOTE:n<br />
ympäristölautakunta on esittänyt. Lisäksi kirjelmissä on pääosin samansisältöiset<br />
vaatimukset kuin edellä kohdassa 77.<br />
90. XX, 762-402-1-15-14<br />
91. XX, 762-402-1-94<br />
92. XX ja XX, 762-402-1-91-3<br />
93. XX, Honkala 762-402-2-1<br />
Vuoksen vesistön rantakiinteistön omistajana/haltijana omistajana ja virkistyskäyttäjänä<br />
esitämme samat perustelut ja vaatimukset Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston päätökseen huomioitavaksi kuin Ylä-Savon SOTE:n<br />
ympäristölautakunta on esittänyt.<br />
Asuinrakennuksemme käyttövesi on otettu Jyrkän vesihuolto-osuuskunnan<br />
vedenottamosta, joka on suuri luonnonlähde. Mikäli Talvivaaran jätevesipäästöjen<br />
vuoksi asetetaan vedenkäyttörajoituksia tai Talvivaaran jätevesipäästöt<br />
aiheuttaa käyttöveden terveyshaittaa tulee Talvivaara oy velvoittaa<br />
korvaavan käyttöveden saanti asuinrakennuksellemme. Muilta osin kirjelmä<br />
on samansisältöinen kuin edellä kohdassa 77.<br />
HERNEJÄRVI (403), LAAKAA (408), MUURAISJÄRVI (409), PÄSMÄRI (412), SÄLEVÄ<br />
(415), UURA (418) ja SUKEVA (425)<br />
94. XX ja XX, Palometsä 762-403-4-69<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin edellä kohdassa 77.<br />
95. XX ja XX, 762-408-3-12<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan, Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla sekä edellä<br />
kohdassa 77.<br />
96. XX, Pahkalampi 762-409-2-12<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.
127<br />
Tilalla on etenkin lehtipuiden (koivujen) osalta latvuksissa ilmennyt lehtikato.<br />
Metsän kasvu on hidastanut ja sen kasvun alenema on kompensoitavaa<br />
koska ilmanlaatu on Talvivaaran pöly/saaste haitoista johtuen huonontunut<br />
normaalista tilasta.<br />
97. XX ja XX, Villitys 762-412-2-42<br />
Emme hyväksy mitään Talvivaaran Sotkamo Oy luontoa saastuttavaa toimintaan.<br />
viittaamme 8.8.12,20.8.12 ja 17.10.12 lähettämiimme muistutuksiin.<br />
Vaadimme Talvivaaraa järjestämään puhtaan juoma-käyttöveden.<br />
Korvaamaan kiinteistön ja tontin siitä täydestä arvostaan joka sillä oli ennen<br />
kaivostoiminnan aloittamista.<br />
98. XX ja XX, Hirsimaja 762-415-5-52<br />
Vuoksen vesistön rantakiinteistön omistajana/haltijana omistajana ja virkistyskäyttäjänä<br />
esitämme samat perustelut ja vaatimukset Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston päätökseen huomioitavaksi kuin Ylä-Savon SOTE:n<br />
ympäristölautakunta on esittänyt. Lisäksi kyseenalaistan Pohjois-Suomen<br />
AVI:n oikeuden antaa Talvivaaralle lupa päästöjen laskuun hallinnollisesti<br />
toisen maakunnan alueelle, vieläpä ilman asiamukaisista Ympäristövaikutusten<br />
arviointia. Laiton purkuputki Vuoksen vesistöön on suljettava.<br />
Kesäasuntomme puutarhan ja kukkaistutusten kasteluvesi ja saunavesi on<br />
otettu Sälevän järvestä, lisäksi harrastamme uintia ja vesikävelyä.<br />
Mikäli Talvivaaran jätevesipäästöjen vuoksi asetetaan vedenkäyttörajoituksia<br />
tai Talvivaaran jätevesipäästöt aiheuttaa käyttöveden terveyshaittaa tulee<br />
Talvivaara oy velvoittaa korvaamaan menetyksemme rahassa.<br />
Talvivaaran jätevesipäästöt ovat saastuttaneet Vuoksen vesistön latvavesistön,<br />
vesistöllä ei ole enää rantakaavoituksen mukaista virkistysarvoa.<br />
Talvivaara kaivosyhtiö tulee velvoittaa korvaamaan kiinteistömme arvonmenetys.<br />
99. XX ja XX, Sakkela 762-415-5-96<br />
100. XX, 762-415-1-55<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla ja edellä<br />
kohdassa 77. Talvivaara kaivosyhtiö tulee velvoittaa korvaamaan rantakiinteistöille<br />
virkistyskalastuksen menetyksen. Mikäli saasteet leviävät pahoin<br />
Säleväjärveen, pidätämme oikeuden korvauksiin.<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla ja edellä<br />
kohdassa 77. Talvivaara kaivosyhtiö tulee velvoittaa korvaamaan rantakiinteistöille<br />
virkistyskalastuksen menetyksen. Mikäli saasteet leviävät pahoin<br />
Säleväjärveen, pidätämme oikeuden korvauksiin.<br />
Tontilla on myös peltoa. Sen arvon alenema on kompensoitava, koska ympäristön<br />
tila on laskenut normaalista virkistyskäyttö arvosta.<br />
101. XX, Sonkajärvi Jyrkkä 762-418-2-20<br />
Vastustan jyrkästi Talvivaara Sotkamo Oy:tä laskemaan jätevesiään Oulun<br />
ja Vuoksen vesistöihin tai muuttamaan edes tilapäisesti kiintiöitään. Jos<br />
kaivos ei pysty hallitsemaan jätevesiään eikä tietämään paljonko alueella
128<br />
on jätteitä, miten se voi tietää mitä jätevedet sisältää. On saastuttanut jo<br />
alueiden vesistöt. Kuinka paljon ihmiset sairastuu lähitulevaisuudessa.<br />
Kiinteistöjen hinnat romahtaneet, korvauksista Talvivaara Sotkamo Oy ei<br />
puhu mitään.<br />
102. XX, Sonkajärvi Jyrkkä 762-418-2-20<br />
Vastustan Talvivaara Sotkamo Oy:ta laskemaa jätevesiään Oulun ja Vuoksen<br />
vesistöihin tai muuttamaan edes tilapäisesti kiintiöitään. Jos kaivos ei<br />
pysty hallitsemaan jätevesiään, eikä tiedä miten paljon erilaisia myrkkyjä,<br />
kemikaaleja, raskasmetalleja ym. ym. on jo vesistössä, ei ole oikein että<br />
aina vain tulee lisää päästöjä. Syöpä sairaudet lisääntyvät. Tämmöinen<br />
saastuttaminen ei kuulu Suomeen! eikä muuallepäinkään maailmaa.!<br />
103. XX ja XX, Korppi 762-418-31-0<br />
Vuoksen vesistön rantakiinteistön omistajana/haltijana omistajana ja virkistyskäyttäjänä<br />
esitämme samat perustelut ja vaatimukset Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston päätökseen huomioitavaksi kuin Ylä-Savon SOTE:n<br />
ympäristölautakunta on esittänyt.<br />
Asuinrakennuksemme käyttövesi on otettu Jyrkän vesi huoltoosuuskunnan<br />
vedenottamosta, joka on suuri luonnonlähde. Mikäli Talvivaaran<br />
jätevesipäästöjen vuoksi asetetaan vedenkäyttörajoituksia tai Talvivaaran<br />
jätevesipäästöt aiheuttaa käyttöveden terveyshaittaa tulee Talvivaara<br />
oy velvoittaa korvaavan käyttöveden saanti asuinrakennuksellemme.<br />
Muilta osin kirjelmä on samansisältöinen kuin edellä kohdassa 77.<br />
104. XX ja XX, Siika 762-418-32-7<br />
105. XX ja XX, 762-418-33-7<br />
106. XX, Ramisto 762-418-31-1<br />
107. XX, Päivämiete 762-418-32-4<br />
108. XX ja XX, Korpikangas 762-418-32-12<br />
109. XX, Aamunkoitto 762-418-33-4<br />
Vuoksen vesistön rantakiinteistön omistajana/haltijana omistajana ja virkistyskäyttäjänä<br />
esitämme samat perustelut ja vaatimukset Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston päätökseen huomioitavaksi kuin Ylä-Savon SOTE:n<br />
ympäristölautakunta on esittänyt. Muilta osin kirjelmät ovat pääosin samansisältöisiä<br />
kuin edellä kohdassa 77.<br />
110. XX ja XX, Suomenkangas 762-425-8-40<br />
YHDISTYKSET<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla ja edellä<br />
kohdassa 77. Tontilla on myös peltoa. Sen arvon alenema on kompensoitava,<br />
koska ympäristön tila on laskenut normaalista virkistyskäyttö arvosta.<br />
111. Suomen luonnonsuojeluliitto ry<br />
Talvivaaran jätevesien hallinta ei ole ympäristöluvan mukaisella tavalla järjestetty.<br />
Näköpiirissäkään ei ole, että toiminnanharjoittaja saisi menetelmiään<br />
kestävälle tasolle. Näissä olosuhteissa ehdotusta ei mitenkään voi<br />
hyväksyä, eikä lupaa puoltaa. SLL ei em. syystä katso järkeväksi edes<br />
puuttua esitetyn laajan aineiston yksityiskohtaiseen kommentointiin. SLLn<br />
mielestä lupaa varsinkaan juoksutuskiintiön poistolle ei pidä myöntää.
129<br />
Juoksutuskiintiöstä voitaisiin mahdollisesti luopua, jos jätevesien haittaainepitoisuudet<br />
saataisiin sellaiselle tasolle, että vastaanottavat vesistöt eivät<br />
pilaantuisi. Se tarkoittaisi, että esimerkiksi sulfaattia saisi olla jätevesissä<br />
korkeintaan 100 mg/l. Koska sellainen taso on mahdotonta saavuttaa<br />
laitoksen nykyisillä järjestelyillä, juoksutuskiintiö on ainoa mahdollisuus varjella<br />
vesistöjä pilaantumiselta. Huhtikuussa 2013 paljastunut uusi allasvuoto<br />
ja sen tutkinnassa selviävät asiat tulee myös ottaa huomioon lupaharkinnassa.<br />
Talvivaara on pyytänyt lupaa täytäntöönpanoon muutoksenhausta<br />
huolimatta. Tällainen lupa voidaan kuitenkin antaa vain, jos täytäntöönpano<br />
ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Tässä tapauksessa kertaalleen<br />
juoksutettuja vesiä ei kuitenkaan voi enää palauttaa kaivokseen,<br />
joten muutoksenhaku olisi hyödytöntä. Näin ollen lupaa ei tule myöntää.<br />
112. Kainuun luonnonsuojelupiiri<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n ympäristölupaa ei tule muuttaa anotuilta osin ennen<br />
kuin yhtiö on saanut toimintansa muilta osin ympäristöluvan mukaiseksi.<br />
Yhtiön normaalin toiminnan kuormitus on jo aikaisemmin aiheuttanut<br />
sellaisia päästöjä, jotka ylittävät ympäristön kestokyvyn. Mitkä tahansa lisäpäästöt<br />
ovat merkittävän haitallisia.<br />
Hakemuksessa on esitetty päästökiintiön poistamista tai ylimääräisen veden<br />
(3,8 miljoonaa kuutiometriä) juoksutuslupaa. Hakemuksessa ei ole esitetty<br />
muutoksia varsinaiseen ympäristölupaan.<br />
Ympäristöluvalla myönnetään lupa tietyn tyyppiseen toimintaan. Se toiminta,<br />
jolle lupa myönnetään, kuvataan ympäristöluvan kertoelmaosassa. Talvivaaran<br />
ympäristölupa on voimassa vain sellaiselle toiminnalle, josta<br />
päästöt vesistöön ovat ympäristöluvan kohdassa “Kuormitus vesistöön”<br />
esitetyn taulukon mukaiset. Kainuun luonnonsuojelupiirin mielestä haetun<br />
mukaista muutosta ympäristölupaan ei voi myöntää. Toiminta poikkeaa<br />
oleellisesti siitä, mille voimassa oleva lupa on myönnetty. Talvivaara toimii<br />
oleellisilta osin ympäristölupansa vastaisesti. Toiminta ja lupa on muutettava<br />
siten, että ne vastaavat toisiaan.<br />
Mikäli muutoshakemus otetaan käsittelyyn, muutoksen yhteydessä on käsiteltävä<br />
koko lupa. Muutoksessa on kuvattava kertoelmaosassa, millaista<br />
toimintaa lupa koskee. Sellaiselle toiminnalle voidaan antaa määräysosassa<br />
ehtoja ja rajoituksia. Päästörajaa ei tule poistaa tai lisäpäästöjä sallia<br />
sellaiselle toiminnalle, joka ei ole voimassa olevan ympäristöluvan mukainen.<br />
Kun ympäristöluvan muut osat ovat ajan tasalla, voidaan muuttaa päästörajoja<br />
ja päästöjen ehtoja. Luontoon päästettäville vesille tulee asettaa sellaiset<br />
pitoisuusrajat eri aineille, että vesistöt kestävät kuormituksen. Luvan<br />
myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja<br />
toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä<br />
muiden toimintojen kanssa merkittävää haittaa. Eräissä Talvivaaran alapuolisissa<br />
vesistöissä veden laatu on muiden toimintojen vuoksi heikentynyt.<br />
Talvivaaralle ei voi myöntää sellaista lupaa, että yhtiön päästöt yhdessä<br />
muiden toimintojen kanssa aiheuttaisi vesien laatunormien ylityksiä.<br />
Hakija esittää, että lupamääräyksen 9 vuosittainen vesipäästökiintiö (enintään<br />
1,3 Mm 3 ) poistetaan vähintäänkin väliaikaisesti. Ympäristölupa määrää,<br />
että vedet päästetään luontoon kipsisakka-altaan kautta. Hallintooikeus<br />
on päätöksellään vahvistanut, että muuta menettelyä ei saa käyttää.<br />
Hakijalla ei ole mahdollisuutta toimia ympäristöluvan mukaisesti, koska<br />
kipsisakka-altaan vesi ei ole ympäristöluvan mukaista. Myöskään eteläiset
130<br />
jälkikäsittely-yksiköt eivät toimi siten kuin ympäristöluvassa on kuvattu. Vesipäästökiintiötä<br />
on tarpeetonta poistaa, koska vettä ei voi kuitenkaan luvan<br />
mukaisesti juoksuttaa vesistöön.<br />
Kipsisakka-altaan tarve perustuu siihen, että vedestä sakkautuvat osat ehtivät<br />
laskeutua altaan pohjalle. Veden viipymä altaalla on oltava riittävä ja<br />
virtaus riittävän heikkoa ja tasaista, että laskeutunut sakka ei lähde liikkeelle.<br />
Kipsisakka-allas toimii sakan loppusijoituspaikkana.<br />
Jälkikäsittely-yksiköt eivät sovellu sakan loppusijoitukseen. Siksi sinne ei<br />
saa tarkoituksellisesti laskeuttaa sakkoja. Kipsisakka-altaan ohittaminen lisää<br />
sakkojen laskeutumista jälkikäsittely-yksiköihin. Menettely ei ole ympäristöluvan<br />
mukaista.<br />
Vesipäästökiintiö on määrätty yhtiön omasta hakemuksesta. Kiintiöllä ja pitoisuusrajoituksella<br />
on ollut mahdollista säädellä vesistöjen kuormitusta.<br />
Tavoitteena on tietenkin taata se, että vesistöille aiheutuva haitta ei ole<br />
kohtuuton. Yhtiö on ylittänyt ympäristöluvan kertoelmaosassa esitetyn vesin<br />
sulfaattipitoisuuden merkittävästi. Se on aiheuttanut alapuolisissa vesissä<br />
kerrostumista ja sitä kautta vesien pilaantumista. Hapettomissa pohjavesissä<br />
on edelleen sisäisten kemiallisten reaktioiden käynnistymisriski ja<br />
sitä kautta mahdollisuus pahempaan ympäristötuhoon. Yksi mahdollinen<br />
reaktioiden käynnistäjä on hapekkaan veden sekoittuminen hapettomaan<br />
suolaiseen veteen (liite 1). Vesipäästökiintiön poistaminen aiheuttaisi virtauksen<br />
lisääntymisen, jossa hapekas vesi voisi sekoittua hapettomiin pohjavesiin.<br />
Vesipäästökiintiö on tarpeellinen siksi, että päästettävä vesimäärä<br />
on riittävän pieni suhteessa vastaanottavaan vesistöön ja sekoittuminen on<br />
riittävää.<br />
Talvivaara Sotkamo oy on tehnyt vesistömallinnuksen poikkeusjuoksutusten<br />
aiheuttamien päästöjen leviämisestä. Mallinnus vaikuttaa virheelliseltä.<br />
Koska mallin lähtöarvoja ja laskentamenetelmää ei ole julkaistu, sen tuloksia<br />
ei voi verifioida. Mallinnuksen epäluotettavuutta on arvioitu liitteessä 1.<br />
Hakemuksessa väitetään, että “kiintiön poistaminen on ehdoton edellytys<br />
sille, että vesitase saadaan toimimaan ilman ympäristöriskejä lisäävää vesien<br />
varastointia myös sateisina vuosina.” Vesien varastointiin ei kuitenkaan<br />
liity minkäänlaisia ympäristöriskejä, mikäli varastotilat suunnitellaan<br />
aivan normaalien patojen suunnittelumenetelmien mukaisesti. Tähän<br />
liittyvät mm. patosuunnittelun vaatimat toistuvuuslaskelmat ja muut selvitykset,<br />
joita Talvivaara ei ole toimittanut. Koska varastointiin on olemassa<br />
täysin turvallisia menetelmiä, Talvivaara Sotkamo Oy:n väite ei pidä paikkaansa.<br />
Hakemus esittelee säähän liittyvät riskit hyvin pintapuolisesti, ja osoittaa että<br />
riskejä ei ole edelleenkään ymmärretty. Vesitaseen ja säähän liittyviä<br />
suunnitelman puutteellisuuksia on käsitelty liitteessä 2.<br />
Päästettäville jätevesille on annettava selkeät haitta-aineiden pitoisuusrajat.<br />
Liitteessä 3 on esitetty perusteet sulfaatin päästörajalle. Rajaksi tulee<br />
asettaa nykyisen luvan mukainen 170 mg/l. Vaihtoehtoisesti raja voidaan<br />
määrittää siten, että sekoittumisvyöhykkeen jälkeen pitoisuus on 100mg/l.<br />
Koska vesi päästetään pieneen puroon, sekoittumisvyöhyke on joitain<br />
kymmeniä metrejä.<br />
Vaatimus aloittaa muutoksenhausta huolimatta
131<br />
Täytäntöönpano tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi, koska kertaalleen<br />
päästettyjä vesiä ei voi enää imeä takaisin. Pykälän käyttö on mahdotonta.<br />
Myös vakuus on mitättömän pieni.<br />
Myös Talvivaaran julkaisema SRK:n tekemä konsulttiraportti osoittaa, että<br />
prosessissa on edelleen ratkaisevan tärkeitä tuntemattomia tekijöitä esimerkiksi<br />
malmin pakkautumisessa, jotka ovat tulleet esille jo pilottivaiheessa.<br />
Ne ovat pahentuneet, kun prosessia on skaalattu ylöspäin. Tällaisessa<br />
tilanteessa hakijan tulee ilman muuta ensin osoittaa, että prosessi toimii<br />
edes nykyisessä skaalassa, eikä laajennusta voi sallia ilman lisätutkimuksia.<br />
Myös Vaasan Hallinto-oikeuden 2.4.2013 tekemän välipäätöksen perusteella<br />
on selvää, että kaivoksen toiminnassa on merkittäviä puutteita ja riskejä.<br />
Näin ollen mitään muutoksia ei tule näissä olosuhteissa sallia.<br />
113. Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry<br />
Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry:n toimialaan kuuluu luonnonsuojelutyö<br />
koko Pohjois-Savon alueella, joten toimialueeseemme kuuluvat mm.<br />
Vuoksen vesistön Nilsiän reitti Sonkajärveltä Laakajärvestä alkaen ja Iisalmen<br />
reitti Raudanvedestä alkaen. Olemme siis asianosainen vain<br />
Vuoksen vesistön suhteen: tällä hetkellä Nilsiän reitin osalta, koska Talvivaaran<br />
toiminta on jo muuttanut suuresti Nilsiän reitin vesiä. Lisäksi suullisesti<br />
saamamme tiedon mukaan nykyään Talvivaaran bioliuotuskasoista<br />
valuu vettä ojia myöten myös kohti Raudanvettä. Karttatarkastelulla tätä on<br />
helppo uskoa.<br />
Vastustamme Talvivaara Oy:n hakemusta saada laskea vesistöihin jätevesiä<br />
noin 3,8 + 1,3 miljoonaa kuutiota (yhteensä siis 5,1 • 10 9 litraa) vuodessa<br />
ja siten, että jäteveden kemikaalikuorma vesiin kasvaisi. Vanha lupaehto,<br />
jossa vesistöihin on sallittu laskea vuodessa korkeintaan 1,3 miljoonaa<br />
kuutiota puhdistettua jätevettä on pidettävä voimassa.<br />
Perustelumme: Talvivaara Oy on aikanaan toimintansa alussa hakenut ja<br />
saanut luvan laskea vesistöön puhdistettua jätevettä kirjelmästä tarkemmin<br />
ilmi käyvän taulukon 1 mukaisesti.<br />
Alkuperäisen Talvivaaran itse tekemän hakemuksen arvio laskettavasta<br />
vedestä oli 7 % Kalliojoen luontaisesta virtaamasta, joka lupaehtoihin kirjattu.<br />
Kirjelmästä tarkemmin ilmenevä raportti antaa Pöyryn omaksi mittaukseksi<br />
keskivirtaamalle 0,63 m 3 /s ja SYKEn mittaukseksi 0,82 m 3 /s, joista<br />
siis 1,3 miljoonaa kuutiota on laskettu. Täten vuotuinen sulfaattikuorma vesistöihin<br />
on korkeintaan 221 000 kg.<br />
On ymmärrettävää, että jäteveden lupaehtoihin ei voida kirjata kaikkia<br />
mahdollisia epäorgaanisia ja orgaanisia yhdisteitä, joita tunnetaan, voidaan<br />
analysoida ja joita kaivosvesissä voi esiintyä. Silti hakemusyhteydestä voi<br />
ymmärtää, että hakemuksessa mainittu pitoisuusparametri, on sitova lupa,<br />
jos muuta ei mainita.<br />
Jos Talvivaara Oy olisi pitäytynyt lupaehtojen mukaisissa päästöissä, lähimmissä<br />
pienissä järvissä olisi silti todennäköisesti tapahtunut pientä dinatriumsulfaatin<br />
pitoisuuden nousua, sillä laskennallisen laimenemisen jälkeen<br />
sulfaatin pitoisuus lähimmissä vastaanottavissa vesistöissä olisi ollut<br />
noin 12 mg/l, kun ns. luontainen vesistövesien sulfaatin pitoisuus lienee<br />
noin tasoa 3-5 mg/l. Tämä pitoisuus ei kuitenkaan olisi vielä aiheuttanut<br />
täyskierron häiriöitä ja todennäköisesti useimmat herkät eliöt olisivat säily-
132<br />
neet lisääntymiskykyisinä. Luultavasti kuitenkin ainakin rikin kiertoon liittyvissä<br />
mikrobeissa olisi tapahtunut eri eliöryhmien keskinäisten runsaussuhteiden<br />
muutoksia. Koska tilanne olisi ollut paikallisesti kuitenkin rajallinen,<br />
voidaan olettaa, että tässä vielä ympäristönsuojelulain kaikkien 118 pykälän<br />
henkeä ja kirjainta olisi voitu noudattaa.<br />
Talvivaara Oy:n toiminta on kuitenkin aiheuttanut vesistöihin erittäin paljon<br />
suuremman sulfaattikuorman ja siksi jo heinä-elokuussa 2012 (siis ennen<br />
viime marraskuun vuotoa) Nilsiän Syvärin pintavedessä oli sulfaattia peräti<br />
14 mg/l. Sen syvänteissä talvella kuorma on ollut taatusti suurempi.<br />
Vakavin hyvin runsaan dinatriumsulfaattikuorman aiheuttama vaurio on ollut<br />
kevät- ja syystäysikiertojen pysähtyminen Nilsiän reitin ylimmissä järvissä<br />
eli siis ainakin Ylä-Lumijärvessä ja Kivijärvessä (ja ilmeisesti myös Lumijärvessä,<br />
jonka ei pitäisi olla edes Talvivaaran jätevesien kulkureitillä).<br />
Vedet ovat jo nyt kerrostaneet niin pahasti että kierrot eivät enää tuo happea<br />
järvien pohjille, joten näiden järvien kalantuotanto on suuresti kärsinyt.<br />
Kivijärven syvänteissä oli tammikuun 2013 lopulla (viimeinen velvoitetarkkailuraportti)<br />
sulfaattia jopa yli 6 000 mg/l ja nikkeliäkin yli 1 mg/l. RKTL:n<br />
kalasaaliit ovat minimaalisia. On vain ajan kysymys, milloin kierto häiriintyy<br />
myös Laakajärvessä ja Kiltuassa, jos kuormitus jatkuu suurena.<br />
Kivijärvessä ja Lumijoessa on myös Talvivaaran päästöjen tähden suuri<br />
raskasmetallisaastutus mm. nikkeliä, uraania, kadmiumia, arseenia, kobolttia,<br />
mangaania, rautaa, bariumia ja alumiinia.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy ei ole paneutunut alentamaan jätevesiensä sulfaattipitoisuutta,<br />
vaikka toiminta on jatkunut jo noin viisi vuotta. Sitä vastoin<br />
se hakee lupaa laskea Vuoksen vesistöön peräti 8 640 000 kiloa sulfaattia<br />
– pääasiassa dinatriumsulfaattina (jos kuitenkin koko P-jälkikäsittelyn ja<br />
avolouhoksen sulfaatti- ja raskasmetallipitoiset jätevedet johdetaan Oulujoen<br />
vesistöön). Sulfaattipäästö nyt haettavalla ympäristölupahakemuksella<br />
muuttuisi siis 39-kertaiseksi entiseen lupaehtoon verrattuna ja myös natrium-ionikuorma<br />
kasvaisi. Hakemuksen mukaan 14 alkuaineen (mukana<br />
mm. pii (!?), mutta ei esim. bariumia tai berylliumia, joita Talvivaaran jätevesissä<br />
on ollut) pitoisuudet vähenisivät mahdollisesti vähän entisiin lupaehtoihin<br />
verrattuina. Myös pH:n ylärajaa ehdotetaan alennettavaksi arvoon<br />
pH 9, mutta alarajaa ei mainita ollenkaan.<br />
Jätevesien sulfaattipitoisuuden alentaminen olisi täysin mahdollista käyttämällä<br />
prosessissa vähemmän rikkihappoa ja poistamalla sulfaattia paremmin.<br />
a) Rikkihappoa kannattasi käyttää vähemmän<br />
Talvivaara selittää käyttävänsä nikkelin irrottamiseen mikrobiologista bioliuotusta.<br />
Nikkeli on malmissa nikkelisulfidina (NiS), joka on erittäin niukkaliukoinen.<br />
Bakteerien toiminnan ansiosta sulfidi hapettuu sulfaatiksi ja nikkeli<br />
on sen jälkeen vesiliukoisena nikkelisulfaattina.<br />
Kemiallinen reaktio rikkiyhdisteille voidaan kirjoittaa:<br />
S 2 - + 2 O2 → SO4 2- (1)<br />
Sulfidia hapettavat mikrobit siis tuottavat energiansa ilmakehän hapen (O2)<br />
avulla. Jotta mikrobit saisivat soluihinsa happea, hapen täytyy kulkea solujen<br />
pinnalla olevan nestekerroksen läpi. Hapen, kuten kaikkien muidenkin<br />
kaasujen liukoisuus puhtaaseen veteen on aina parempi kuin suolapitoi-
133<br />
seen nesteeseen. Tieto tähän löytyy fysikaalisen kemian oppikirjoista, jotka<br />
on kirjoitettu 1900-luvun alun jälkeen.<br />
Täten, jos Talvivaara käyttäisi bioliuotuskasojen kasteluun vettä rikkihapon<br />
sijasta, ainakin bioliuotusbakteereiden energia-aineenvaihdunta toimisi paremmin.<br />
Bakteerit tuottavat itse rikkihappoa, joten ne todennäköisesti säätäisivät<br />
pH:n solujen pinnalle itselleen sopivaksi.<br />
Bioliuotuksen jälkeen nikkeli on nikkelisulfaattina liuoksessa, josta nikkeliioni<br />
otetaan talteen. Kaikkien suolojen liukoisuuteen vaikuttaa ns. liukoisuustulo<br />
Ks, joka on vakio ja ominainen joka suolalle ja riippuvainen mm.<br />
lämpötilasta. Nikkelisulfaatin kohdalla liukoisuustulo kirjoitetaan Antikaisen<br />
1960-luvun kirjojen mukaan:<br />
[Ni 2+ ] • [SO4 2- ] = Ks<br />
(2)<br />
[Ni 2+ ] ja [SO4 2- ] ovat siis nikkeli- ja sulfaatti-ionien määrät kylläisessä<br />
liuoksessa. Jos liuoksessa on ylimäärin sulfaatti-ioneja (esim. rikkihapon<br />
käytön tähden), nikkeli-ionien määrä liuoksessa vastaavasti vähenee, joten<br />
tämä olisi toinen järkevä syy pidättäytyä rikkihapon käytöstä, sillä tavoite<br />
on saada nikkelistä mahdollisemman paljon talteen.<br />
Rikkihapon käytön vähentäminen alentaisi myös natrium-ionikuormaa.<br />
b) Sulfaattia voidaan poistaa jätevedestä<br />
Talvivaaran käyttämä konsultti Lapin Vesitutkimus esittää raportissaan<br />
Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen vesienhallinta sekä vesistöpäästöt<br />
ja niiden ympäristövaikutukset (liitteenä 7_5_6 pdf) sivulla 32, että<br />
”kalsiumsulfaatti eli kipsi on melko niukkaliukoinen suola, sen liukoisuus<br />
veteen 40 0 C:n lämpötilassa on noin 2 g/l. Vastaava SO4 2- ionin pitoisuus on<br />
tällöin 1,4 g/l …” Lapin Vesitutkimus käyttää viitteenään vuodelta 2002 olevaa<br />
Dutrizacin artikkelia. Sama tekijä on myöhemminkin käsitellyt samaa<br />
aihetta. Liukoisuutta on vielä syvällisemmin käsitelty artikkelissa Marshall,<br />
W. L. & Slusher, R. (1966) Theromodynamics of Calcium Sulfate Dihydrate<br />
in Aqueous Sodium Chloride Solutions, 0-110o. The Journal of Physical<br />
Chemistry 70:4015-4027. Lämpötila vaikuttaa kalsiumsulfaatin lämpötilaan,<br />
mutta erot eivät ole valtavan suuria ja samoin natriumkloridin läsnäolo vähentää<br />
kalsiumsulfaatin liukoisuutta, mutta tässäkin liukoisuuden suuruusluokka<br />
pysyy samana.<br />
Täten huolellisella kalkkimaitosaostuksella, jossa kalkkimaitoa käytetään<br />
riittävästi, saavutettaisiin jätevedessä noin 1,2-1,3 g/l sulfaattia, mikäli<br />
kalkkimaitoa ei säästeltäisi kuten hakijan kirjeestä AVI 22.2.2013 ilmenee<br />
(sivulta 3) ”2013-02-15 3 / 15<br />
Huolellinen kalkkimaitosaostus alentaisi vielä myös jäteveden raskasmetallipitoisuuksia,<br />
joten niidenkin päästöt vähenisivät.<br />
Liikaa sulfaattia voitaisiin edelleen poistaa ettringiittinä tai kalvosuodatustekniikalla,<br />
jolloin kalvosuodatuksessa saadulle konsentraatille voidaan<br />
taas tehdä kalkkimaitokäsittely.<br />
Yllä olevan perusteella Talvivaara Sotkamo Oy:n esittämä vesistöön laskettavan<br />
jäteveden sulfaattipitoisuus, 2000–4800 mg/l on pöyristyttävä ja<br />
vastoin mm. ympäristönsuojelulakia. Näin valtava sulfaattimäärä jatkaisi<br />
alapuolisten vesistöjen saastutusta ja johtaisi nopeasti Vuoksen vesistön<br />
puolella Laakajärven täyskierron estymiseen. Se lisäisi myös jatkuvasti<br />
mahdollisuutta, että sulfaatti rupeasi pelkistymään rikkivedyksi, mikä reak-
134<br />
tio tunnetaan hyvin ja sitä on tapahtunut lukuisia kertoja eri vesistöissä<br />
tappaen jopa kaikki kalat ym.<br />
Saastutuksen jatkaminen – tai jopa lisääminen olisi myös täysin vastoin<br />
Vaasan hallinto-oikeuden välipäätöstä 13/0081/1 (00275/13/5139,<br />
00462/13/5139, 00349/13/5139, 00332/13/5139, 00328/13/5139,<br />
00320/13/5139, 00311/13/5139, 00303/13/5139, 00281/13/5139,<br />
00310/13/5139) annettu 2.4.2013, jossa todetaan Kivijärven huono tilanne<br />
Talvivaaran laskemien jätevesien tähden. Olisi äärimmäisen epäloogista,<br />
että vesistöveden huonon tilanteen toteamisenkin jälkeen jatkettaisiin edelleen<br />
saman vesistön lisäkuormitusta – eikä päinvastoin mietittäisi jo aiheutetun<br />
vahingon korvaamista.<br />
Yhteenveto: Emme voi luonnonsuojelusyistä myöntyä sulfaatti- ja natriumkuorman<br />
kasvattamiseen – varsinkaan kun se mielestämme kannustaisi<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:tä jatkamaan toimintaansa välittämättä edelleenkään<br />
luonnosta. Kirjelmän liitteenä on ympäristömikrobiologinen tarkastelu<br />
rikkivedyn muodostumisesta Talvivaaran jätevesien purkualueella.<br />
114. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry<br />
Taustaa<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry on avustanut jäseniään Talvivaaran<br />
kaivoksen ympäristövaikutuksia koskevissa arvioinneissa. Liittyen tiedoksiannon<br />
ympäristöluvan PSAVI/12/04.08/2013 käsittelyyn Savo-<br />
Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen kuntajäseniä edustava Ylä-Savon SO-<br />
TE kuntayhtymä on antanut aiemmin lausuntonsa asiasta ”Kaivosalueelle<br />
varastoitujen vesien käsittely ja johtaminen luontoon, YSL 62§:n mukainen<br />
ilmoitus”. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on tämän jälkeen valittanut Vaasan<br />
hallinto-oikeuteen Kainuun ELY-keskuksen antamasta päätöksestä<br />
(KAIELY/5/07.00/2010) sallia 1,8 milj. m 3 :n vesimäärän johtaminen kalkkikäsiteltyinä<br />
alapuolisiin vesistöihin. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on vaatinut<br />
em. asian käsittelyn siirtämistä kokonaisuudessaan Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys<br />
viittaa ja sisällyttää lausuntoonsa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän lausunnon<br />
25.1.2013 asiasisällön sekä myös aikaisemman oman lausuntonsa<br />
(11.9.2012, täydennetty 14.11.2012) koskien kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan<br />
tarkistamista, koska asia PSAVI/12/04.08/2013 on osa kaivosyhtiön<br />
toimintakokonaisuutta.<br />
Käsiteltävässä olevissa hakemuksissa esitetään poistettavaksi ympäristöluvan<br />
vuosittainen vesipäästökiintiö 1,3 milj.m 3 ja toissijaisesti esitetään lupamääräystä<br />
muutettavaksi siten, että mahdollistetaan kaivosalueelle varastoidun<br />
3,8 milj.m 3 :n ylimääräisen veden johtamiseen alapuolisiin vesistöihin<br />
vuosittaisen kiintiön lisäksi. Määrästä noin 1 milj.m 3 on kipsisakkaaltaan<br />
vuotovesiä ja loput kipsisakka-altaan vesistä pilaantunutta. Vedet<br />
esitetään käsiteltäväksi kalkkikemikaaleilla, jolloin raskasmetallipitoisuudet<br />
(nikkeli, kupari, sinkki) alenisivat nykyisen ympäristöluvan raja-arvojen mukaisiksi.<br />
Muille analyyteille ei esitetä raja-arvoja ja pitoisuuksien arvioidaan<br />
vaihtelevan käsiteltävän veden ja saostuksen tehokkuuden vaihteluiden<br />
mukaisesti.<br />
Toiminnan ympäristövaikutukset<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys muistuttaa, että kaivosyhtiön toiminnan<br />
on havaittu aiheuttaneen merkittäviä ympäristöhaittoja ja vaikutuksia jo<br />
ennen marraskuun 2012 kipsisakka-altaan vuotoa, jotka on todennettu se-
135<br />
kä velvoitetarkkailuilla että valvontatutkimuksilla. Toiminnan aiheuttamat<br />
sulfaatin, natriumin ja mangaanin kuormitusmäärät ovat olleet monikymmenkertaisia<br />
verrattuna ympäristöluvassa esitettyihin ja ainepitoisuuksien<br />
lisäykset vesistöissä ovat olleet sata- ja jopa tuhatkertaisia.<br />
Kaivosyhtiö on esittänyt selvityksissään, raporteissaan, vastineissaan ja<br />
tiedotteissaan, että toiminta ei olisi aiheuttanut vesistöjen pilaantumista.<br />
Tätä on perusteltu mm. sillä, etteivät pitoisuudet vesistöissä ole olleet<br />
akuutisti toksisia. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys muistuttaa, että<br />
haitallisten aineiden osalta, joita kaivosteollisuuden kuormitus sisältää,<br />
ekologisen riskinarvioinnin perusteena käytetään jopa tuhannesosaa LC50<br />
arvoista. Myös laatunormit perustuvat samaan arviointitapaan. Savo-<br />
Karjalan Vesiensuojeluyhdistys muistuttaa mm. seuraavista Talvivaaran<br />
kaivosteollisuuden toiminnan aiheuttamista Vuoksen vesistöalueen tilan<br />
muutoksista vuoden 2012 kesän tilanteessa ennen onnettomuuksia:<br />
- Kivijärvellä sulfaattipitoisuudet ovat ylittäneet akuutin toksisuusvaikutuksen<br />
ja mm. kalojen mätimunien kuolleisuuden ylittävät raja-arvot ja suolat<br />
ovat aiheuttaneet järven pysyvän kerrostumisen<br />
- Kivijärvellä nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ylittävät pääsääntöisesti ympäristölaatunormin<br />
ja vastaavasti sinkkipitoisuudet eliöihin vaikuttavan pitoisuustason<br />
ja mangaanipitoisuudet terveysperusteisen raja-arvon<br />
- Kivijärven veden laatu vastaa suolapitoisuudeltaan (sulfaatti- ja natrium)<br />
Itämeren vedenlaatua ja sen käyttäminen kasteluvetenä aiheuttaa maaperän<br />
pilaantumista<br />
- Kalojen elinolosuhteet ovat Kivijärvellä heikentyneet korkeiden ainepitoisuuksien<br />
ja heikentyneen happitilanteen seurauksena<br />
- Kivijärven tila on muuttunut hyvää huonommaksi, jonka perusteella myös<br />
ekologien luokitus on alentunut korkeintaan tyydyttäväksi<br />
- Laakajärvellä nikkelipitoisuus on yksittäisissä näytteissä ylittänyt ympäristölaatunormin<br />
ja mangaanipitoisuudet usein terveysperusteisen raja-arvon<br />
- Laakajärven alusveden sulfaatti- ja natriumpitoisuudet ovat kerrostuneisuuden<br />
aikana olleet huomattavan korkeita pidentäen kerrostuneisuusaikoja<br />
ja alentaen sedimentin fosforinpidätyskykyä<br />
- Laakajärvellä jätevesien on havaittu kulkeutuneen myös järven itäosaan,<br />
joten kuormituksen haitallisia vesistövaikutuksia aiheuttava alue kattaa jo<br />
tällä hetkellä koko Laakajärven<br />
- Talvivaaran kaivosteollisuuden vaikutukset ovat mitattavissa Kallavedellä<br />
saakka sulfaatti- ja sähkönjohtavuuden kohoamisena. Alapuolisten vesistöjen<br />
tila on ollut ennen toiminnan aloittamista hyvä tai erinomainen. Biologisen<br />
tarkkailuaineiston perusteella vesistöjen tila on muuttunut jo kahden<br />
seurantavuoden aikana voimakkaasti. Vuoksen vesistöalueella Kivijärven<br />
kasviplanktonlajisto on huomattavasti yksipuolistunut ja pohjaeläinindeksi<br />
alentunut peräti neljä luokkaa eli erinomaisesta huonoon. Laakajärveltä<br />
oleva seuranta-aineisto on suppeampi ja vedenlaatuaineistoon perustuvassa<br />
luokituksessa järvi on ollut hyvässä ekologisessa tilassa. Vuonna<br />
2012 suoritetun pohjaeläintutkimuksen perusteella Laakajärven syvänteiden<br />
tila olisi välttävä ja jopa huono.<br />
Perustuen edellä esitettyihin ja todennettuihin ympäristövaikutuksiin perustuen<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys toteaa, että jo ennen syksyn
136<br />
onnettomuutta Talvivaaran kaivosyhtiön toiminta on aiheuttanut merkittävää<br />
ympäristön pilaantumista ja jätevesien aiheuttamat pitoisuusmuutokset<br />
ovat havaittavissa peräti Kallavedellä saakka.<br />
Edellä tiivistetysti esitettyjen toteutuneiden vesistövaikutusten jälkeen Kivijärveen<br />
on kulkeutunut marraskuun aikana 200 000 m 3 kipsisakkavesiä,<br />
jossa on ollut ympäristöluvan vastaisesti myös metalleja runsaasti sisältävää<br />
metallien talteenottolaitoksen paluuliuosta. Suomen ympäristökeskuksen<br />
raportin mukaan Kivijärveen on kulkeutunut vuodon seurauksena nikkeliä<br />
lähes 1 800 kg, sinkkiä noin 800 kg, uraania yli 60 kg ja kadmiumia<br />
noin 2 kg eli nikkelin osalta yli kaksikymmenkertainen määrä vuosikuormitukseen<br />
verrattuna. Vesistöön kulkeutunut sulfaattikuormitus oli noin 2700<br />
tonnia eli viikon aikana muodostunut kuormitus oli vuoden 2011 kuormituksesta<br />
noin kolmasosa. Kivijärven aine- ja erityisesti raskasmetallipitoisuudet<br />
ovat onnettomuuden jälkeen erittäin korkeita.<br />
Onnettomuuden jälkeen Lumijoen alueelta on talven aikana poistettu jätevesisakkaa<br />
sekä maata ja lietettä on siirretty Kortelammen turvapatoon.<br />
Ylä-Lumijärven alueella kaivosalueen ulkopuolella on lisäksi saostuneena<br />
runsaasti haitta-aineita, jotka kulkeutuvat ajan kuluessa ja vesimäärien lisääntyessä<br />
alapuoliseen Kivijärveen ja Laakajärveen ja edelleen Vuoksen<br />
vesistöalueelle. Pääosa vuodosta eli 1 milj. m 3 on varastoituneena Kortelammen<br />
suojapatoon. Erittäin valitettavaa on, että tätäkin lausuntoa laadittaessa<br />
on käynnissä uusi satoja tuhansia m 3 :a käsittävä kipsisakkaallasvuoto,<br />
joka virtaa Kortelammen suojapatoon ja vastaavasti padosta<br />
luontoon juoksutettavien jätevesien määrää on lisätty ollen jo yli kymmenkertainen<br />
Vaasan hallinto-oikeuden vain viikkoa aiemmin määräämistä lupaehdoista.<br />
Toiminnanharjoittaja on hakenut lupaa kaivosalueelle varastoidun<br />
3,8 milj.m 3 :n ylimääräisen veden johtamiseen kalkkikäsiteltynä alapuolisiin<br />
vesistöihin vuosittaisen kiintiön lisäksi. Määrästä noin 1 milj.m 3 on kipsisakka-altaan<br />
vuotovesiä ja loput kipsisakka-altaan vesistä pilaantunutta.<br />
Kaivosyhtiön näkemyksen mukaan kaivosalueelle varastoidut vedet tulee<br />
käsitellä ja johtaa luontoon ennen kevättulvia, jotta vältytään valumavesien<br />
aiheuttamalta lisäriskiltä ja mahdollistetaan kaivoksen normaali toiminta.<br />
Lupahakemuksen asiakirjojen perustella on osoitettavissa, että ylimääräisten<br />
jätevesien johtaminen luontoon aiheuttaa merkittävää ympäristön pilaantumista<br />
(YSL 50 § 2 mom) Vuoksen vesistöalueella Laakajärvelle<br />
saakka. Kivijärvellä ylittyy toiminnanharjoittajan laskelmien perusteella mm.<br />
selvästi nikkelin ympäristölaatunormi. Kadmiumin osalta pitoisuusmuutosta<br />
ei ole laskettu, mutta senkin pitoisuus nousisi Kivijärvellä yli ympäristölaatunormin.<br />
Sulfaattipitoisuuksien muutoksia on arvioitu sekä laimennuslaskelmin että<br />
mallinnuksella. Alivirtaama-aikana sulfaattipitoisuudet olisivat laimennuslaskun<br />
perusteella Laakajärvessä yli 600 mg/l ja mallinnuksen perusteella<br />
korkeimmillaan 1 500 mg/l. Mallinnuksessa oletetaan että syvänteisiin kulkeutunut<br />
jätevesi sekoittuisi kesän ylempään vesipatsaaseen. Savo-<br />
Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen arvion mukaan pitoisuudet ovat niin<br />
korkeita, että pohjois- ja keskiosan syvänteissä ei tapahdu luontaista täyskiertoa<br />
ja syvänteiden tila heikkenee. Ylimääräisten vesien juoksutusten<br />
vaikutukset olisivat siten huomattavasti pidempiaikaisia. Myös järven itäosan<br />
haitalliset vaikutukset lisääntyvät ja siten koko Laakajärven alue tulisi<br />
olemaan merkittävien haitallisten vaikutusten aluetta. Myös mangaanipitoisuudet<br />
ylittäisivät terveysperusteisen 0,5 mg/l:ssa raja-arvon. Suhteuttamalla<br />
natriumin kuormitus laimennuslaskuihin Laakajärvessä natriumpitoi-
137<br />
suus tulisi olemaan yli 200 mg/l. Tämä ylittäisi kasteluvedelle asetetun laatusuosituksen<br />
ja kasteluvetenä käytettäessä riski maan pilaantumiselle<br />
luokiteltaisiin erittäin suureksi. (lisätietoja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys<br />
ry:n lausunto 11.9.2012, täydennetty 14.11.2012, liite). Huolimatta<br />
että toiminnanharjoittaja ei ole ulottanut arviointeja Laakajärven alapuolelle,<br />
voidaan arvioida että lisävesien juoksutus aiheuttaisi suurempia pitoisuusmuutoksia<br />
kuin aiemmin myös koko Nilsiän reitillä Kallaveteen saakka.<br />
Kainuun ELY:n suorittamassa kuulemisessa (päätös KAI-<br />
ELY/05/07.00/2010) koskien kaivosalueelle varastoitujen vesien käsittelyä<br />
ja tuli esille, että kuulemisasiakirjoissa oli virheellisiä tietoja vesien sisältämistä<br />
ainemääristä. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys toi esille huolensa<br />
Ylä-Savon SOTE:n lausunnossa haitallisen korkeista kadmiumin pitoisuuksista.<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus esitti vastaavasti lausunnossaan<br />
kuormituslaskelmia käyttäen eri lähtötietoja. Erot kuormitusmäärissä ja siten<br />
vesistövaikutuksissa olisivat monikymmenkertaisia. Toiminnanharjoittajan<br />
antamassa vastineessa tuodaan esille, että ilmeisesti Pohjois-Savon<br />
ELY:n esittämät alemmat kuormitusmäärät ovat oikeamman suuntaisia.<br />
Vastaavasti suurempiin kuormitusmääriin ei vastata. Ylä-Savon SOTE:n<br />
esittämästä kadmiumin korkeasta kuormituksesta toiminnanharjoittaja toteaa,<br />
että Nablabsin laboratorioanalyysit osoittavat, että pitoisuus puhdistetussa<br />
vedessä vastaisi noin kymmenesosaa suunnitelmassa esitetystä tasosta.<br />
Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa PSAVI/12/04.08/2013 vaikutuslaskelmat<br />
ovat samoja osin virheellisiksi ja osin epäselviksi todettuja. Savo-<br />
Karjalan Vesiensuojeluyhdistys esittää huolestumisensa siitä, että näin<br />
suurien haitallisten aineiden määrien osalta ei ole käytettävissä riittävän<br />
täsmällistä tietoa. Arviointia ei voi siirtää toteutettavaksi seurannassa, koska<br />
ympäristön pilaantuminen on ilmeistä. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys<br />
on edellä esittänyt perusteet merkittävästä pilaantumisesta. Perusteet<br />
jakaantuvat kolmeen toisiinsa liittyvään kokonaisuuteen sekä niiden<br />
yhteisvaikutukseen:<br />
1. Talvivaaran kaivosyhtiön toiminta on aiheuttanut merkittävää ympäristön<br />
pilaantumista jo ennen syksyn 2012 onnettomuutta.<br />
2. Kivijärveen on kulkeutunut vuodon seurauksena huomattavat määrät<br />
raskasmetalleja kuten nikkeliä yli 20-kertainen määrä vuosikuormitukseen<br />
verrattuna. Kivijärvessä ainepitoisuudet ovat verrattavissa jäteveteen.<br />
3. Kaivosalueelle kertyneiden ylimääräisten vesien johtaminen aiheuttaisi<br />
jo sellaisenaan merkittävää ympäristön pilaantumista.<br />
4. Huomioiden kohtien 1-3 yhteisvaikutuksen ei liene epäselvyyttä siitä, että<br />
ylimääräisten vesien johtaminen aiheuttaisi merkittävän pilaantumisen<br />
koko Laakajärven alueella ja haitalliset vaikutukset ulottuisivat koko Nilsiän<br />
reitille ja pitoisuusmuutokset olisivat havaittavissa entistä selvempinä Kallaveden<br />
alueella.<br />
Syksyisen onnettomuuden jälkeen sektoritutkimuslaitokset osallistuivat<br />
vaikutusten arviointiin. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen näkemyksen<br />
mukaan niiden tulisi antaa asiantuntemuksensa myös tulevia toimintoja<br />
ohjattaessa, joihin lupakäsittelytkin kuuluvat.<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys vaatii, että kaivosalueelle varastoitujen<br />
ylimääräisten vesien juoksutus Vuoksen vesistöalueelle tulee keskeyttää,<br />
koska juoksutuksesta aiheutuu ympäristön merkittävää pilaantumista<br />
Laakajärvellä saakka.
Toimintaa koskevat muut asiakohdat<br />
138<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys on aikaisemmassa lausunnossaan<br />
asiassa PSAVI/58/04.08/2011 muistuttanut, että toiminnalle on alun perin<br />
haettu lupaa virheellisin perustein. Korkeiden sulfaatti-, natrium- ja mangaanikuormituksen<br />
osalta lupahakemus on ollut harhaanjohtava, koska ne<br />
ovat aiheutuneet pääosin toiminnan peruslähtökohdista, eivätkä ennalta<br />
arvaamattomista syistä. Tuotantoprosessia ja erityisesti suurien kemikaalimäärien<br />
käyttämistä ja niiden vaikutuksia ei hallita riittävästi.<br />
On kuitenkin ymmärrettävää ja jopa hyväksyttävää, että toiminnan alkuvaiheessa<br />
on käynnistymisongelmia, jotka vaikuttavat myös ympäristöön.<br />
Myös häiriö- ja poikkeustilanteet ovat osa laitosten toimintaa. Savo-<br />
Karjalan Vesiensuojeluyhdistys muistuttaa, että pistekuormittajien osalta tilanne<br />
on pääsääntöisesti kehittynyt siten, että kuormitusvaikutukset ja havaittavat<br />
pitoisuusmuutokset rajoittuvat lähelle purkualuetta. Siten laitosten<br />
vesiensuojelun painopistealueena ovat nykyisin häiriö- ja poikkeustilanteiden<br />
hallinta. Talvivaaran vastineessa (päätös KAIELY/05/07.00/2010) on<br />
myös viitattu toiseen kaivosteollisuuden toimijaan ja sitä koskeneeseen<br />
Pohjois-Savon ELY-keskuksen myönteiseen päätökseen YSL 64§:n perusteella<br />
(POSELY/47/07.00/2010, 11.9.2012) lisätä altaan juoksutusta. Lupaviranomaisilla<br />
on mahdollisuus tutustua tarkemmin päätöksen perusteisiin,<br />
Todettakoon että juoksutusmäärän lisäys tässä tapauksessa oli 47 %<br />
eli sademäärän lisäyksen mukainen. Juoksutus on toteutunut pienempänä<br />
ja myöskään kilomääräisten lupaehtojen ei arvioitu ylittyvän. Tämä lienee<br />
ennakoivaa ja hallittua vesienkäsittelyä. Talvivaaran vastineessa tuodaan<br />
esille, että ilmoitusta ei edeltänyt minkäänlainen onnettomuus- tai häiriötilanne.<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys esittää huolestumisensa, mikäli<br />
tämä on Talvivaaran kaivoyhtiön vesien- ja ympäristöhallinnan periaatelinja.<br />
Talvivaaran kaivos on ollut toiminnassa noin viisi vuotta. Valvontaviranomaiset<br />
ovat antaneet toiminnasta kymmeniä huomautuksia ja kehotuksia,<br />
toiminnasta on tehty tutkimuspyyntöjä ja kanteluita, on sattunut ympäristöonnettomuuksia,<br />
päätöksistä on valitettu, ympäristövaikutuksista on annettu<br />
palautetta ja kansalaiset ovat ottaneet myös omaehtoisia näytteitä. Kaivosyhtiö<br />
on hakenut toistuvasti ympäristöluvasta poikkeavia menettelyjä ja<br />
ne on myös hyväksytty. Osasta päätöksistä on myös valitettu, mutta yhtiö<br />
on pystynyt Kainuun ELY:n päätösten perusteella toteuttamaan ilmoittamansa<br />
toimenpiteet mukaan lukien veden käyttöön ja sen käsittelyyn liittyen.<br />
Toiminnan keskeyttämiseksi on myös haettu hallintopakkopäätöksi, mutta<br />
niitä ei ole hyväksytty. Siten nämäkään päätökset eivät ole estäneet yhtiötä<br />
jatkamasta varsinaista tuotantotoimintaansa. Johtopäätöksenä todettakoon,<br />
että hallinnolliset ohjauskeinot ovat mahdollistaneet yhtiön toiminnan<br />
yhtiön omien arvioidensa ja esittämiensä toimenpiteiden mukaisesti.<br />
Vesienhallintaan liittyen yhtiö on 19.10.2012 jättänyt ilmeisesti lupahakemuksesta<br />
annettujen lausuntojen perusteella Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle<br />
ympäristölupahakemuksen täydennyksen, joka sisältää vesienhallinnan<br />
tilanteen. Syykuun loppuun 2012 mennessä poikkeuksellisista<br />
sateista oli kertynyt 1,7 milj. m 3 vesiylimäärä. Avolouhokseen oli jo tuolloin<br />
siirretty kipsisakka-altaan ylitevesiä noin 500 000 m 3 ja kaiken kaikkiaan<br />
louhoksessa oli vettä 1,4 milj. m 3 eli pääosa oli kalliopohjavettä ja sadevettä.<br />
Yhtiön tavoitteena oli tyhjentää louhos vuoden 2012 loppuun mennessä.<br />
Veden kierrätyksen ja RO-laitoksen käyttöönoton myötä yhtiö arvioi että<br />
kaivokselle varastoidut vedet saadaan käytettyä prosessissa raakavete-
139<br />
nä vuoden 2013 aikana. Talvivaaran arvion mukaan vesivarastojen purkamiseen<br />
menee noin kaksi vuotta. Oletuksena on että järviveden otto voidaan<br />
lopettaa ja puhdistetun prosessiveden määrä on vähintään<br />
1,3 milj. m 3 . Varastoiduista vesistä ei aiheutuisi ylimääräistä kuormitusta.<br />
Käsiteltävinä olevassa asiassa eli ”kaivosalueella olevien ylimääräisten<br />
prosessi-, kuivatus- ja valumavesien tilapäistä varastointia, puhdistamista<br />
ja mahdollista johtamista vesistöihin” kaivosyhtiö esittää, että ongelmallinen<br />
tilanne on aiheutunut vuoden 2012 poikkeuksellisesta sateesta sekä<br />
onnettomuudesta, kun ympäristöluvan mukaisen kipsisakka-altaan pohjarakenne<br />
yllättäen rikkoutui ja kipsisakka-altaassa sateisuuden vuoksi ja<br />
ympäristöluvan noudattamiseksi varastoitu liuos pääsi vuotamaan kaivosalueelle.<br />
Onnettomuuden seurauksena kontaminoitui suuri määrä sellaista<br />
puhdasta vettä, joka luvan mukaisesti olisi voitu päästää ympäristöön vuosittaisen<br />
päästökiintiön ohitse.<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys toteaa, että edellä esitetyissä kahdessa<br />
kappaleessa on merkittäviä ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia.<br />
Yhtiö esittää, että kipsisakka-altaaseen oli varastoitu liuosta ympäristöluvan<br />
noudattamiseksi. Tarkoittaako tämä sitä, että yhtiön mielestä<br />
altaaseen on varastoitu ylimäärä vesiä, koska vuosittainen juoksutuskiintiö<br />
on 1,3 milj. m 3 . Annettujen tietojen mukaan kipsisakka-altaisiin on kuitenkin<br />
johdettu raffinaattiliuosta, jota ei olisi voinut juoksuttaa vesistöön. Kipsisakka-altaan<br />
veden laatu ja määrä oli siten muuttunut ja kipsisakka-allasta<br />
käytettiin jo tässä vaiheessa muuhun kuin luvan edellyttämään toimintaan.<br />
Yhtiö esittää myös, että vuodon seurauksena kontaminoitui suuri määrä<br />
sellaista puhdasta vettä, jota olisi voitu päästää ympäristöön vuosittaisen<br />
päästökiintiön ohitse.<br />
Yhtiö oli juuri aiemmin kesällä saanut luvan juoksuttaa kipsisakka-altaan<br />
ylitevesiä kaivokseen, joten kaivoksen vedet eivät siten olleet puhtaita<br />
juoksutettavaksi vesistöihin. Suojapatoihin on kertynyt vettä vasta onnettomuuden<br />
jälkeen, joten kyse ei ole näistäkään vesistä. Mikäli kaivoalueella<br />
on ollut puhtaita vesiä, miksi niitä ei ole juoksutettu vesistöihin vaikka<br />
ongelmallinen vesitase on ollut arvioitavissa?<br />
Kaivoksen ympäristölupaa on aiemmin muutettu siten, että juoksutettavan<br />
veden määrä ja laatu arvioidaan nimenomaan LONE-ylitteestä. Siten kaivoyhtiöllä<br />
on ollut mahdollisuus järjestää muiden kuin prosessivesien vesienhallinta<br />
ilman vesikiintiötä kuluneiden toimintavuosien aikana. Kipsisakka-altaat<br />
ovat vuotaneet ennen marraskuun 2012 onnettomuutta kaksi<br />
kertaa, joten niiden ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet olisi pitänyt olla<br />
tiedossa jo käytännön kokemusten perusteella.<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys muistuttaa, että kipsisakkaonnettomuuksista<br />
aiheutuvia ympäristövaikutuksia tulee nykyisessä tilanteessa<br />
korjata eikä laajentaa ja siirtää kaivoalueen ulkopuolelle. Kaivosyhtiö on<br />
kuitenkin päättänyt tällaisessa tilanteessa juoksuttaa kaivosalueelle kertyneet<br />
vedet puutteellisesti käsiteltyinä luontoon. Kyse ei ole pelkästään<br />
juoksuttamisesta vaan altaiden tyhjentämisestä mahdollisimman nopeasti,<br />
joka osoittaa että ympäristövaikutukset ja turvallisuus jäävät taka-alalle<br />
verrattuna tuotantotavoitteisiin. Kaivoyhtiö on jopa viitannut vastineessaan<br />
kaivoslakiin louhoksen tyhjentämiseksi, vaikka on johtanut sinne omaaloitteisesti<br />
tehdasvesiä. Vesimääristä ja koostumuksista on myös annettu<br />
lisäselvityksiä käynnissä olevissa lupaprosesseissa, joista selviää että vesitaseongelmat<br />
ovat aiheutuneet jo pidemmän ajan kuluessa.<br />
Vesivarastojen tyhjentämiselle nopealla aikataululla ei ole esitetty vaihtoehtoja,<br />
vaikka vielä 19.10.2012 täydennyksessä esitetään että vesitilanne
115. Oulujoen reitti ry<br />
140<br />
saadaan hallintaan kahden vuoden kuluessa nykyisen vesikiintiön mukaisesti.<br />
Lisäkuormitusta järjestelyistä ei myöskään arvioitu aiheutuvan. Esitetyillä<br />
tyhjennys- ja juoksutustoimenpiteillä pyritään poistamaan ongelma<br />
ympäristölain vastaisesti, jonka jälkeen aloitettaisiin tuotannon lisääminen.<br />
Onnettomuustilanne pyritään hyödyntämään tuotannon käynnistämiseksi<br />
eikä keskitytä vahinkojen korjaamiseen. Suhteutettuna kaivosyhtiön toiminnan<br />
laajuuteen näin lyhytjänteistä toimintatapaa ei tule sallia vaan on<br />
pitäydyttävä linjauksessa, jossa vedet hyödynnetään kaivoalueella. Kaivosyhtiön<br />
juuri nyt toteutettava kehittämistoimenpiteet, joiden tulee kohdistua<br />
jo aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseen sekä kaivoalueella olevien<br />
vesien huomattavasti tehokkaampaan käsittelyyn. Puhtaiden vesien juoksutukset<br />
tulee toteuttaa pidemmällä aikajänteellä.<br />
Tuotantoprosessi on sen jälkeen tai samanaikaisesti kehitettävä ympäristön<br />
kannalta kestävälle tasolle. Toiminta on saatava ensin kuntoon, jonka<br />
jälkeen on pohja tuottaa. Tuotannolla ei ole mahdollisuutta menestyä ilman<br />
ympäristövastuuta. Kaivoyhtiö ei ole valitettavasti esittänyt lupahakemuksissa<br />
tähän selkeää ratkaisua. Koska yhtiö on hakenut rahoitusta ympäristöinvestointeihin,<br />
tulisi resursseja suunnata tyhjentämisen sijaan ympäristön<br />
kannalta positiivisiin ratkaisuihin.<br />
Huolimatta lupakäsittelyn keskeneräisyydestä kaivosyhtiö on jo aloittanut<br />
varastoitujen vesien juoksuttamisen. Vuoksen vesistöalueelle viikolla 13<br />
kohdistuneet juoksutukset ovat ohjautuneet lupaehdoista (Kainuun ELY<br />
sekä Vaasan HO:n välipäätös) poiketen Ylä-Lumijärveen, jossa on kerrostuneena<br />
huomattavat määrät syksyllä kipsisakka-altaasta vuotaneita haitallisia<br />
jätevesilietteitä. Myös juoksutettu vesimäärä on ollut huomattavasti<br />
suurempi kuin Vaasan hallinto-oikeuden välipäätöksessä määrätään.<br />
Lupaehtojen vastaista toimintaa perusteltiin virheellisellä virtaamanmittauksella.<br />
Siten jo juoksutusten alkuvaiheessa toiminnanharjoittaja on jatkanut<br />
lupaehtojen vastaisia toimenpiteitä ja aiheuttanut uusia valvontahuomautuksia.<br />
Tämä osoittaa että luvilla ja lupaehdoilla ei ole merkitystä ja<br />
aiheuttaa jälleen toiminnan lainmukaisuuden selvittämisen edellisten jatkumona.<br />
Juuri 7.-9.4.2103 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon perusteella<br />
juoksutusmääriä on jälleen lisätty ja perusteluna on esitetty poikkeuksellista<br />
ja ennalta arvaamatonta tilannetta. Tilanteen ei pitäisi olla ennalta<br />
arvaamaton, koska altaan kuntoa on tutkittu. Vuodon seurauksena ei<br />
myöskään saa olla ainoa toteutettava toimenpide juoksutusten lisääminen.<br />
Perusteita juoksutuksille ei ole.<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys tuo esille, että kaivosyhtiön toiminnasta<br />
on olemassa paljon tietoa. Tiedot ovat kuitenkin niin hajallaan, että<br />
se vaarantaa viranomaisten, asianomistajien sekä kansalaisten oikeudellisen<br />
aseman. Tätä lisää vielä se, että perusteet muuttuvat koko ajan. Tämän<br />
lausunnolla olevan lupa-asian kohteesta eli varastoidusta vedestä<br />
huomattava osa on jo juoksutettu ja sillä on aiheutettu osin peruuttamattomiakin<br />
vahinkoja ympäristössä.<br />
Eri yhteistyötahojen Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla aloittaman hankkeen<br />
tavoitteena on palauttaa lohi Oulujoen reitin jokiin. Hankkeessa on<br />
tarkoitus rakentaa lohiportaat kaikkiin jäljellä oleviin Oulujoen voimalaitoksiin<br />
Oulujärvelle asti. Lohen palauttaminen Oulujokeen on arvokas hanke,<br />
eikä sitä saa uhata pienelläkään vesien tilaa heikentävällä seikalla. Kalaportaiden<br />
rakentaminen on rahallisesti vaativa projekti ja siihen sitoutuvat
116. Ylä-Savon Vihreät ry<br />
141<br />
monet tahot. Kalateiden rakentamisen tavoite ei toteudu, jos lohen kotivedet<br />
eivät ole sille suotuisassa tilassa eikä kutualueita ole.<br />
Oulujoki on oululaisten juomaveden lähde eikä sitä saa vaarantaa minkäänlaisilla<br />
lisäkuormituksilla, vaan jokivesien tilaa on parhain mahdollisin<br />
toimenpitein parannettava. Oulujoen tilan parantaminen hyväksi on tavoitteena<br />
vesipuitedirektiivin mukaisesti vuoteen 2015 mennessä. Myös Suomen<br />
maabrändi-työryhmä nostaa esille tavoitteen Suomen järvivesien<br />
saamiseksi juomakelpoisiksi v. 2030 mennessä.<br />
Monet yhdistyksemme jäsenet omistavat maata ja Oulujoen reitin varrella<br />
kiinteistöjä, joita uhkaa nyt kiinteistöjen arvon menetys. Millään ei voi mitata<br />
sitä henkistä ja kulttuurista menetystä, joka koituu, jos vesistömme tila<br />
huononee.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy anoo lupaa laskea ilman rajoituksia jätevesiä Oulujoen<br />
ja Vuoksen vesistöön. Marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakkaaltaan<br />
jälkeisen hallitsemattoman vesitalouden kaltaisia tilanteita voi tulla<br />
eteen useastikin, koska sääoloja ei voi hallita. Jo alusta alkaen vesitalouden<br />
hallinta on vaikuttanut olevan yhtiölle ylivoimaista.<br />
Emme hyväksy, että kaksi suurta vesialuetta tuhotaan edes osittain yhtiön<br />
vastuuttoman ja ammattitaidottoman toiminnan seurauksena.<br />
Ylä-Savon Vihreät ry viittaa aiemmin tähän asiaan liittyen antamaansa<br />
uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupaa koskevaan lausuntoon ja pitää<br />
sen voimassa ja ottaa kantaa sen lisäksi kantaa myös muutoksen hakuun<br />
koskien ympäristölupaa. Täydennysten ja muutoksenhaun johdosta<br />
haluamme lausua seuraavaa:<br />
Talvivaara Sotkamo Oy on jo nyt muutamassa vuodessa pilannut ympäristöä<br />
ja vesistöjä, niin että siitä on terveysvaaroja myös ihmisille -<br />
esimerkkinä terveydensuojeluviranomaisten suositus saunapesuvesien<br />
käytöstä Talvivaaran alapuolisissa vesistöissä sekä kaloihin kertyneet sulfaattipitoisuudet.<br />
Kaivokselta vesistöihin vuotaneesta uraanin määrästä ei<br />
ole tietoja.<br />
Ylä-Savon Vihreät ry vaatii, että ennen kuin uutta lupaa myönnetään, on<br />
Pohjois-Savon aluehallintoviraston edellytettävä, että Talvivaara Sotkamo<br />
Oy kunnostaa jo pilaamansa vesialueet. Lupa-asioita ratkaistaessa on pystyttävä<br />
tekemään päätöksiä, jotka turvaavat kaivosta ympäröivälle luonnolle<br />
pidemmällä tähtäimelläkin riskitöntä ja saasteetonta aikaa.<br />
Ylä-Savon Vihreiden mielestä Talvivaaralle ei tule myöntää sen hakemaa<br />
lupaa luopua vesipäästökiintiöstä. Kun yhtiö ei kykene noudattamaan entisiäkään<br />
lupaehtoja ja lupauksia, vesipäästökiintiöstä luopuminen ei ole<br />
millään tapaa perusteltua. Kiintiöstä luopuminen vaikeuttaisi myös ympäristövaikutusten<br />
seurantaa ja ongelmiin puuttumista. Vuoksen suuntaan ei<br />
ylipäänsä pitäisi tulla päästöjä kaivostoiminnasta, jos alkuperäisiä lupaehtoja<br />
ja arvioita seurataan. Yhtiön viimeisin ongelma (8.4. alkanut allasvuoto)<br />
huomioiden kaivosyhtiön toiminnan kontrollointia pitäisi pikemminkin<br />
tiukentaa, ei löysentää.<br />
117. Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.
MUUT MIELIPITEET<br />
118. XX, Vesialue 876:2<br />
142<br />
Uusia lupia ei myönnetä ja ns. hätätilajuoksutukset on kiellettävä. Ongelma<br />
on kaivoksen oman taidottomuuden syytä. Kaivoksen on saatava vesikierto<br />
sisäiseksi ja hallintaan ennen kuin voi jatkaa toimintaa. Sakka-altaat on<br />
tehtävä alusta alkaen uusiksi samoin varoaltaan eristettävä esim. Laaka- ja<br />
Kiltuanjärven maine on jo mennyt puhtaana vesistönä. Mökkien ja tonttien<br />
arvo romahtanut. Milloin Talvivaara maksaa korvauksia. Tämä on katastrofi<br />
laajalle ympäristölle. Täällä on ihmisillä HÄTÄ.<br />
119. XX ja 120. XX, XX ja XX<br />
Kirjelmät ovat pääosin samansisältöisiä kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.<br />
121. XX (Asunto-osakeyhtiö Sonkajärven Jyrkkä osakkaana ja asukkaana)<br />
122. XX<br />
123. XX<br />
Vuoksen vesistön rantakiinteistön omistajana/haltijana esitän samat perustelut<br />
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen huomioitavaksi kuin<br />
SOTE ympäristölautakunta on päättänyt. Muilta osin kirjelmä on pääosin<br />
samansisältöinen kuin edellä kohdassa 76.<br />
Katson Talvivaaran kaivoksen ympäristöpäästöjen aikaansaaneen omistamani<br />
rivitalokiinteistön arvon menetyksen. Olen käyttänyt omistamaani<br />
kiinteistöä kuin kesämökkiä vapaa-ajan asuntona. Lähimpään järveen Kiltuanjärveen<br />
on matkaa noin 300 m. Ostin aikanaan kiinteistön nimenomaan<br />
hyvien kalaisien järvien ja ennen kaikkea Nurmijoen vuoksi.<br />
Katson, että Talvivaara on toiminnallaan saastuttanut alueen järvet Laakajärven,<br />
Kiltuan, Haapajärven ja Nurmijoen jokireitin, ja aikaansaaneen<br />
suunnattoman vahingonkärsijöiden joukon. Yksistään Jyrkän alueelta on<br />
täysin mahdotonta saada myytyä mitään kiinteistöä. Olen investoinut paljon<br />
rahaa kalastusvälineisiin ja veneisiin. Nyt tuo kaikki menee hukkaan<br />
yhden saastuttavan kaivoksen myötä. Näen todella Talvivaaran olevan<br />
velvollinen korvaamaan minulle aiheuttamansa vahingon. En näe mitään<br />
syytä miksi näin ei olisi!<br />
Valitan koko Talvivaara -organisaation toiminnasta. Kuten on tiedossa, vesistöjä<br />
on saastunut pahoin Euroopan mittakaavassa jo ennätysmäärä.<br />
ELY-Kainuu on liittoutunut Talvivaaran kanssa ja koko hallituksen jääviys<br />
on kyseenalaista. Talvivaara on välittömästi suljettava ja ympäristölupa<br />
muutettua. Jätevesien juoksutus on kiellettävä. Oulujärvi on vielä pelastettavissa.<br />
Vuoksen vesistön virkistyskäyttäjänä esitän samat perustelut Pohjois-<br />
Suomen aluehallintoviraston päätökseen huomioitavaksi kuin SOTE ympäristölautakunta<br />
on päättänyt.<br />
124. Iisalmen kaupungin matkailutoimisto<br />
Talvivaaran hakemukset eivät ole kyenneet estämään vesistöhaittoja ja<br />
sen takia ne ovat puutteellisia. Asiakirja-aineisto, johtuen yhtiön jatkuvasti<br />
muuttuneista hakemuksen kohdista, on paisunut poikkeuksellisen suureksi
125. XX<br />
143<br />
suomalaisessa ympäristöluvituksessa. Yhtiö ei ole esittänyt nytkään riittävää<br />
varmuutta haittojen estämisestä, vesitaseesta, vesivarastokapasiteetista,<br />
käytetyistä kemikaaleista ja puhdistustehosta eli laitoskapasiteetista<br />
sekä uraania sisältävän sakan varastoinnista.<br />
Talvivaaran kaivoksen aiheuttamat ympäristövaikutukset ja valumat ovat<br />
erittäin haitallisia alueen matkailun kannalta.<br />
Jo nyt on havaittavissa alueen kiinnostavuuden ja vetovoiman laskeneen<br />
oleellisesti alueen ympäristöhaittojen vuoksi. Alueella olevien kesämökkien<br />
lisäksi myös matkailijoiden käytössä olevien omavaraismökkien ja muun<br />
matkailuelinkeinon kannalta on Talvivaaralla erittäin negatiivinen vaikutus<br />
alueen matkailulliseen kysyntään.<br />
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tuleekin omalta osaltaan vaikuttaa<br />
siihen, että Talvivaaran päästöt ja ympäristövaikutukset saadaan mahdollisimman<br />
pikaisesti hallintaan ja päästöt alueen vesistöihin tukittua.<br />
Ylä-Savon ja Pohjois-Savon alueella on luontoon pohjaavalla matkailuelinkeinolla<br />
vahva osuus ja merkitys elinkeinolle. Alueella toimivien Rautavaaran<br />
metsäkartanon ja Tahkon matkailukeskuksen lisäksi alueella on myös<br />
paljon pieniä mökkiyrittäjiä, joiden elinkeinolle on puhtaat vedet ja turmeltumaton<br />
luonto elinehto.<br />
Muilta osin kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä-<br />
ja Pohjoismäen, Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.<br />
Mielipiteenäni esitän, että Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tarkastelisi<br />
yllä mainitun lupa-asian käsittelyn yhteydessä ko. kaivoksen toiminnan<br />
edellytyksiä kokonaisuutena, erityisesti kaivosalueen vesienhallinnan suhteen,<br />
ennen kuin mahdollista lupaa ylimääräisiin juoksutuksiin kaivosalueen<br />
normaalin toiminnan jatkumisen turvaamisen varjolla käsitellään.<br />
Muutoshakemuksen saatekirjeen mukaan kyseessä oleva lupa-asia sivuaa<br />
käsittelyssä olevaa lupa-asiaa PSAVI/58/04.08/2011 ja sen määräystä 9<br />
vuosittaisesta vesipäästökiintiöstä muuttamista. Nämä tulisi käsitellä kokonaisuutena,<br />
varsinkin jos käsittelyyn otetaan yhtiön vastauksessaan AVI:n<br />
täydennyspyyntöön 20.2.2013 epäsuorasti esittämä toive vuosittaisen<br />
juoksutusrajan poistamisesta kokonaan kyseessä olevan lupa-asian yhteydessä.<br />
Perustan mielipiteeni mediassa (mm. Suomen Luonto 8.4.2013) esitettyihin<br />
tietoihin 7.4.2013 tapahtuneesta uudesta kipsialtaan vuodosta ja yhtiön haluttomuudesta<br />
julkaista tai antaa AVI:lle tiedoksi edellisen kipsiallasonnettomuuden<br />
4.11.2012 jälkeen VTT:ltä tilattua selvitystä onnettomuuteen johtaneista<br />
syistä, kipsialtaiden jatkokäytöstä sekä vesitaseen hallinnasta. Yhtiön<br />
oman ilmoituksen mukaan (vastaus AVI:n täydennyspyyntöön<br />
20.2.2013) alueelle ei ole mahdollista rakentaa nopealla tahdilla (ennen<br />
kesää 2014) uutta allaskapasiteettia ja kapasiteetin nyt väistämättä pienennyttyä<br />
esitän huoleni toimivan vesien- ja jätteidenhallinnan järjestämisen<br />
mahdollisuudesta poikkeusjuoksutusten jälkeenkään.<br />
Lisäksi esitän yleisen huoleni haetun suuruisten neutraloitujen jätevesimäärien<br />
johtamisen seurauksista Kainuun luonnolle, asukkaille ja luontoon<br />
liittyville elinkeinoille.
126. XX<br />
127. XX<br />
128. XX<br />
129. XX<br />
144<br />
Suomen kansalaisena ilmaisen tyrmistykseni nähdystä jätevesien juoksuttamisesta<br />
luontoon, niin Vuoksen vesistöön Etelään kuin Oulujoenkin<br />
suuntaan Pohjoiseen. Mitään vastaavaa ei Suomen luonto liene kokenut<br />
kuin Talvivaaran kaivosten aiheuttamat ympäristövahingot! Jouduin melkein<br />
nipistämään itseäni havaittuani, että kaivos hamuilee kaiken lisäksi lisälupia<br />
saadakseen jatkaa saastuttavaa toimintaansa ja metallisakkojen,<br />
sulfaatin, kadmiumin ynnä muiden vaarallisten aineiden syytämistä vesistöihin.<br />
Eikä siinä kaikki, lisäksi yritetään tahkota rahat pois vielä uraanilupaakin<br />
vaatimalla, vaivihkaa! Sellaistahan ei liene AVIlla toimivallassaan<br />
edes mahdollista myöntää? Ei teoreettisestikaan ilman Eduskuntakäsittelyä.<br />
Viittaan kahteen eri diaarinumeroon, millä asiaa esitetään Talvivaaran<br />
ympäristölupahakemuksissa 7.3.2013. Missään tapauksessa Talvivaaralle<br />
ei tule sen hakemia lupia myöntää. Julkisesti on tiedossa laajat korvaamattomat<br />
haitat, mitä jo on luonnolle aiheutettu. Entisetkin tuhot ovat korjaamatta<br />
ja lapsilla iho-oireita ja muita terveysongelmia ilmennyt, karja on laiduntamiskiellossa<br />
ja metsät ja joet täynnä metallimönjää. Mitään näin järkyttävää<br />
ei tule sallia jatkettavan: Sulkekaa hanat! Ei uraanille!<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.<br />
En voi hyväksyä miksi Talvivaaran kaivoksen annetaan tuhota meidän<br />
perheen marjastusalueet ja lomailu- ja vierailukohteet.<br />
Lapsemme eivät voi enää uida vieraillessamme ystäviemme mökillä Jyrkällä.<br />
Miksi nämä kauniit seudut asetetaan jonkun rahaa havittelevan yrityksen<br />
jätealueeksi. Olen luullut ja uskonut, että valtiomme toimii lainhengen<br />
ja ryhdin mukaisesti. Olen uskonut, että ukkini menettäminen sotatantereelle<br />
maamme puolesta oli sukumme uhri saada Suomen lipun väreissäkin<br />
komeilevan siniristilippumme mukainen kansallisperintö meille suomalaisille<br />
-puhdas vesi ja maa. Arvostan itse puhdasta suomalaista lähiruokaa<br />
ja suomalaisilta työtä. En vain voi hyväksyä, että pelkästään työpaikoilla<br />
Kainuussa perustellaan tämä tuho. Ei saa olla niin, että kaivostoiminnan<br />
annetaan tuhota maamme ja mantumme. Päättäjien on otettava huomioon<br />
tulevien sukupolvien haasteet ja tarpeet. Puhdas vesi on katoamassa<br />
maapallolta. Ja jo nyt siitä soditaan. On käsittämätön vaihtoehto antaa toimia<br />
kaivoksen maamme vedenjakajalla, jossa se saastuttaa toimintaansa<br />
ja tuotantoonsa nähden valtavia alueita Suomen vesistöstä. Mielestäni kaivoksella<br />
ei nykyisillä edellytyksillä ole valmiutta osoittaa olevansa luotettava<br />
yritys. Sen toiminta ja suunnitelmallisuus toimissaan on ollut aina jälkien<br />
paikkailua ja selittelyä vuodesta toiseen. Mielestäni kaivostoiminta on ajettava<br />
hallitusti alas.<br />
Kirjelmässä on lisäksi esitetty samansisältöiset vaatimukset kuin osakaskuntien<br />
muistutuksissa.<br />
Maanviljelijänä en voi hyväksyä Talvivaaran välinpitämätöntä ja ympäristöä<br />
peruuttamattomasti tuhoavaa toimintaa. Alueemme elintarvike ja lähiruoka<br />
sekä metsän ja kalastus ravinto on häikäilemättömästi asetettu vaaraan ja<br />
sen imagoa ollaan pilaamassa koko kansantaloutemmekin kannalta merkit-
130. XX<br />
145<br />
tävällä tavalla. Puhtaitten vesiarvojen, puhtaitten luonnontuotteitten arvo<br />
kasvaa koko ajan. Puhdas luonto ja sen antamat elintarvikkeet ovat meidän<br />
rikkaus. Rikkaus on myös se, että jokainen saa liikkua puhtaassa<br />
luonnossa ja nauttia sen antimista (jokamiehenoikeus). Luparatkaisua ei<br />
saa tehdä lyhytnäköisesti, yrityksen elinkeino edellä, meidän kustannuksellamme<br />
Kirjelmässä on lisäksi esitetty samansisältöiset vaatimukset kuin osakaskuntien<br />
muistutuksissa.<br />
En voi hyväksyä Pohjois-Savolaisena naisena Talvivaaran kaivoksen toimintaa.<br />
Kaivos on polkenut perinteiset luontoarvot järkyttävällä tavalla jalkoihinsa.<br />
Pitkään sotiemme veteraanien kanssa työtä tehneenä ja heidän<br />
tuntojaan eläneenä; en voi hyväksyä sitä miten tuo kyynelillä ja verellä lunastettu<br />
Suomi saa osakseen näin julmaa ja epäoikeuden mukaista kohtelua<br />
pelkän taloudellisen ajattelun nimissä. Olen myös luontoarvoja ja perinteitä<br />
kunnioittava henkilö. Käytän paljon luonnon antimia ympäri vuoden.<br />
Itse poimitut marjat ja yrtit ovat mitä parhainta lähiruokaa, sekä turvallista,<br />
puhdasta ja lisäaineetonta luomua. On suorastaan käsittämätöntä - Miksi<br />
kaivoksen toiminta ajaa näiden perusarvojeni ohi.<br />
Ihminen tarvitsee puhdasta vettä. Jo nyt Talvivaaran kaivoksen omakin<br />
juomavesi tuodaan muualta Kainuusta. Pohjavesiemme kulkeutumisesta<br />
on tietoa vielä riittämättömän vähän. Ja niiden arvo voi olla tulevaisuudessa<br />
tuota kaivosta moninkertaisesti arvokkaampi rahasampo. Pelkät luonnon<br />
omat lähteet on tärkeä säilyttää jo ihmisille - saati luonnon eläimistön<br />
vesipaikaksi.<br />
Nyt Talvivaaran päästöt ilmateitse ovat sitä mittaluokkaa, että Metlan tutkimuksissa<br />
on löydetty puustotuoja jo 50 km:n säteellä kaivoksista. Milloin<br />
ihminen alkaa oireilla. Miten se näkyy jää nähtäväksi. Mutta toivon, että uuteen<br />
ammattiini sairaanhoitajaksi valmistuessani alueemme ei keiku syöpätilastojen<br />
kärjessä, vain siksi että uraani on levittäytynyt hallitsemattomasti<br />
järviin ja Talvivaara saa jatkaa toistuvaa lakien ja määräysten rikkomista<br />
vuodesta toiseen.<br />
Kirjelmässä on lisäksi esitetty samansisältöiset vaatimukset kuin osakaskuntien<br />
muistutuksissa.<br />
131. Kuopion Vesi liikelaitos<br />
Kuopion Vesi Liikelaitos (myöhemmin Kuopion Vesi) esittää asiasta ja näkemyksenään<br />
seuraavaa:<br />
Talvivaaran kaivoksen päästöjen vaikutusalueella sijaitsee Kuopion kaupungin<br />
Jänneniemen päävedenottamo. Ottamon vedenhankinta perustuu<br />
pääosin rantaimeytykseen, joten sitä ympäröivä vesistö on erityisen suojelun<br />
ja tarkkailun kohteena. Vedenhankintavesistöön kuuluvat Juurusvesi,<br />
Jännevesi ja Pohjalampi. Yli puolet rantaimeytyvästä vedestä tulee Juurusveden<br />
puolelta. Jänneniemen vedenottamon merkitys Kuopion kaupungille<br />
on erittäin suuri, sillä ottamolta saavat pääosan talousvedestään Kuopion<br />
keskeinen kaupunkialue ja sen verkostojen varassa olevat maaseutualueet.<br />
Ko. alueella asuu n. 90 000 asukasta.<br />
Kuopion Vesi pitää erittäin tärkeänä, että Kuopion kaupungin vedenhankinta<br />
turvataan Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemusasiaa ratkaistaessa: Jänneniemen<br />
vedenottamon toiminta ei saa vaarantua. Hakemusta koskevien
132. XX<br />
146<br />
sisältövaatimusten osalta Kuopion Vesi yhtyy Kuopion kaupunginhallituksen<br />
asiasta 8.4.2013 antamaan lausuntoon.<br />
Ympäristöluvan tulee määrittää kuormitus, josta ympäröivä luonto pystyy<br />
palautumaan itsenäisesti. Ympäristönsuojelulain mukaan haitalliset ympäristövaikutukset<br />
tulee ennaltaehkäistä, jolloin myös ympäristöluvan tulee<br />
tukea luonnon tasapainon säilymistä. Samainen laki vaatii parhaan käyttökelpoisen<br />
tekniikan käyttöä haittavaikutusten ennaltaehkäisyssä. Lisäksi<br />
ympäristön suojelulain 5 pykälän käyttö perusteena jatkuville poikkeaville<br />
toimille ei ole hyväksyttävää, kun poikkeustilanne on seurausta Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:n omista toimista tai prosessin puutteellisuudesta.<br />
Näihin seikkoihin vedoten hakijalle, Talvivaara Sotkamo Oy:lle, ei tule antaa<br />
lupaa vesipäästökiintiön poistamiseen tai muuhun ylimääräisen veden<br />
johtamiseen kaivoksen ulkopuolisiin vesistöihin. Kyseinen kiintiö mahdollistaa<br />
luotettavan luontoon kohdistuvan kokonaiskuormituksen määrittämisen<br />
ja seurannan, ja on samalla kannuste suljettuun kiertoon pääsemiselle.<br />
Hakijalle, Talvivaara Sotkamo Oy:lle, tulee antaa ainoastaan yksi vesistölupa,<br />
jonka perusteella yhtiön vesistöpäästöt tulevat. Poikkeuslupia ei tule<br />
myöntää, koska ne aiheuttavat ympäristölupaan nähden ylimääräistä kokonaiskuormitusta<br />
luonnolle.<br />
Hakijan, Talvivaara Sotkamo Oy:n, tulee esittää aikataulu suljettuun kiertoon<br />
pääsystä ja pysyä asetetussa aikataulussa, mikäli tuotanto halutaan<br />
pitää käynnissä. Tämän lisäksi jäteveden puhdistukseen tulee panostaa<br />
enemmän, koska puhdistuslaitosta jätevesille ei tällä hetkellä ole olemassa.<br />
Nyt vuotavien altaiden käyttö tulee lopettaa tai altaat tulee tehdä pohja-<br />
ja pinnoitetyön osalta uudestaan. Nämä happamuuden säätöön perustuvat<br />
sakkautumisaltaat poistavat osan metalleista, mutta eri metallien kipsittyminen<br />
vaatii eri olosuhteet. Näin ollen sakkautumisaltaita tulee olla useita<br />
peräkkäin, jolloin altaiden olosuhteita muuttamalla eri metalleja saataisiin<br />
sakkautumaan paremmin. Näiden altaiden olosuhteista Talvivaara Sotkamo<br />
Oy:n tulee ehdottomasti pitää kiinni. Ei voida sallia syksyn 2012 kaltaista<br />
ylimäärävesien varastointia, vaan altaita tulee käyttää ainoastaan niille<br />
tarkoitettuun käyttöön. Pelkkää kalkitsemista luontoon johdettavien vesien<br />
puhdistamisessa ei voida katsoa ympäristönsuojelulain mukaisena parhaana<br />
tekniikkana. Siksi käänteisosmoosiin perustuvat kalvosuodatuslaitokset<br />
tulee sijoittaa prosessiketjun lisäksi viimeiseksi puhdistuspisteeksi<br />
ennen veden johtamista sekä Oulujoen että Vuoksen vesistöön.<br />
133. XX ja XX, XX:n ja XX:n kuolinpesän osakkaina/ XX (Koukkula 578-407-8-10)<br />
134. XX<br />
Kirjelmänä on esitetty tietoja kipsisakka-altaiden liuosmääristä.<br />
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta antanut lausunnon<br />
8.4.2013 Talvivaara Sotkamo Oy:n jätevesiä ja niiden käsittelyä koskevasta<br />
ympäristöluvan muuttamishakemuksesta. Vuoksen vesistön ystävänä<br />
esitän samat perustelut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen<br />
huomioitavaksi kuin SOTE ympäristölautakunta on päättänyt. Lisäksi kyseenalaistan<br />
Pohjois-Suomen AVI:n oikeuden antaa Talvivaaralle lupa<br />
päästöjen laskuun hallinnollisesti toisen maakunnan alueelle, vieläpä ilman<br />
asiamukaisista ympäristövaikutusten arviointia. Laiton purkuputki Vuoksen<br />
vesistöön on suljettava.
135. XX<br />
Hakijan kuuleminen ja vastine<br />
Hakijan tarkennukset<br />
Kirjelmä on samansisältöinen kuin Jyrkän ja Huttulan osakaskunnilla.<br />
147<br />
Hakija on 17.5.2013 antanut vastineen aluehallintovirastoon 11.3.2013–<br />
10.4.2013 saapuneisiin lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin. Vastineessa<br />
hakija viittaa lupahakemusasiakirjoissa ja sen täydennyksissä esittämiinsä<br />
seikkoihin muilta kuin vastineessa mainituilta osin, ja toteaa, että<br />
lupa tulee myöntää haetun kaltaisena.<br />
Hakija on esittänyt perustelut koskien vesien tilapäistä varastointia, puhdistamista<br />
ja johtamista vesistöihin aiemmin toimittamissaan asiakirjoissa.<br />
Hakija haluaa edelleen painottaa sen merkitystä, että lupa veden johtamiselle<br />
myönnettäisiin haetun kaltaisena ja mahdollisimman pikaisesti, jotta<br />
kaivoksen vesien hallittavuutta voidaan parantaa ja vesienhallintaa helpottavan<br />
malmintuotannon jatkuminen Kuusilammen avolouhoksessa voidaan<br />
turvata. Avolouhos toimii osaltaan myös kipsisakka-altaiden varoaltaana,<br />
joten vesien säilyttäminen avolouhoksessa ei ole riskienhallintamielessäkään<br />
järkevää.<br />
Veden johtaminen pois kaivosalueelta on ensiarvoisen tärkeää kaivoksen<br />
vesienhallinnan riskien pienentämiseksi, koska nykyisellään eteläisellä<br />
Kortelammen altaalla oleva varotilavuus ei ole riittävä, mikäli poikkeustilanteessa<br />
veden äkillinen varastointi olisi tarpeen. Kortelammen altaan ylimmän<br />
sallitun vesipinnan (HW) ylittäminen ei ole hakijan käsityksen mukaan<br />
suositeltavaa asiaan liittyvän patoturvallisuusriskin vuoksi. Edelleen, vesipinnan<br />
nostaminen ns. hätä-HW-tasolle ei myöskään poista vesienhallintaan<br />
liittyvää vedenjohtamistarvetta, koska mahdollinen lisävarastointitilavuus<br />
olisi tällöin ainoastaan 400 000 m 3 . On lisäksi huomattava, että kaivosalueelle<br />
ja alueen altaisiin kertyy säästä riippumatta useita satoja kuutioita<br />
vettä tunnissa.<br />
Malmintuotannon ja malmin siirtämisen aloittaminen Kuusilammen avolouhoksesta<br />
1. vaiheen liuotukseen parantaa vesienhallintaa siten, että<br />
liuotukseen tuotava kuiva malmi sitoo vettä merkittävän määrän, samalla<br />
kun liuotuksen vesikiertojen normalisoituminen ja liuotuksessa tapahtuva<br />
veden haihtuminen edelleen parantaa vesitasetta. Hakijan käsityksen mukaan<br />
avolouhinnan turvaaminen ja bioliuotuksen toiminnan tehostaminen<br />
ovat keskeisiä vesienhallintatoimia, ja ne on saatava käynnistettyä täydessä<br />
mittakaavassa mahdollisimman pikaisesti poistamalla avolouhokseen<br />
varastoitu vesimäärä lupahakemuksen mukaisesti.<br />
Hakija korostaa, että kaivoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista<br />
ja uraanin talteenottoa koskeviin seikkoihin ei oteta kantaa tässä<br />
vastineessa, vaan niiltä osin asia käsitellään asianomaisissa lupamenettelyissä.<br />
Vastine koskee ainoastaan otsikon mukaista lupamenettelyä. Hakijan<br />
käsityksen mukaan mahdolliset asiaa koskevat korvausvaatimukset on<br />
asian kiireellisyyden vuoksi käsiteltävä erillisessä menettelyssä.<br />
Hakijan tässä ympäristölupahakemuksessa esittämä vakuus on tarkoitettu<br />
ainoastaan niiden haittojen tai ympäristölle aiheutuvien muutoksien korjaamiseksi,<br />
jotka mahdollisesti aiheutuvat nykyisten ylimääräisten<br />
prosessi-, kuivatus- ja valumavesien johtamisesta Oulujoen ja Vuoksen<br />
vesistöihin. Vakuuden suuruus perustuu siihen, että ylimääräisten vesien
148<br />
laatu vastaa hakijan toiminnan normaalin poisjohdettavan prosessiveden<br />
laatua. Lisäksi johdettavan veden laatua seurataan säännöllisesti ja johtaminen<br />
voidaan keskeyttää, mikäli veden laatu poikkeaa asetetuista lupamääräyksistä.<br />
Näillä perusteluilla hakija katsoo vakuuden olevan riittävä.<br />
Vastine lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä<br />
1 b. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalouden ryhmä<br />
Hakijan käsityksen mukaan Jormasjärven tai Laakajärven kalastolle ei ylimääräisten<br />
vesien juoksutuksesta aiheudu haittaa. Toiminnan haittoja seurataan<br />
sekä johdettavan veden että vesistön vedenlaadun pitoisuuksia<br />
seuraamalla.<br />
2. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja<br />
luonnonvarat -vastuualue<br />
Hakijan käsityksen mukaan hakemusasiakirjoissa on esitetty riittävät tiedot<br />
toiminnasta vesistövaikutusten arvioinnin osalta. Hakija seuraa johdettavien<br />
vesien laatua tiiviisti, ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli vedenlaatu<br />
poikkeaa ilmoitetusta.<br />
Hakija on esittänyt hakemusasiakirjoissa parhaan arvionsa vesistöön aiheutuvasta<br />
kuormituksesta. On totta, että täyden mittakaavan toiminta ei<br />
vastaa laboratorio-olosuhteita, ja johdettavan veden laatua seurataankin<br />
todellisen kuormituksen selvittämiseksi.<br />
Hakija toteaa, että Vuoksen vesistöön juoksutettava puhdistettu vesi on<br />
ohjattu Ylä-Lumijärven ja Lumijoen yläosan ohi, jotta sakkojen huuhtoutuminen<br />
voidaan varmasti välttää. Hakija tulee seuraamaan johdettavan veden<br />
laadun lisäksi purkuvesistöissä tapahtuvia muutoksia, jotta odottamattomilta<br />
tilanteilta vältyttäisiin. Juoksutukset suunnitellaan mahdollisimman<br />
vähän haittoja aiheutuen, ja muun muassa Ylä-Lumijärvi sekä Lumijoen<br />
yläosa on ohitettu kokonaan rakentamalla ulosjohdettaville vesille erillinen<br />
ohitusuoma.<br />
Hakija on esittänyt arvionsa vesistöön johdettavan veden kuormituksesta<br />
hakemusasiakirjoissa, ja johtamistavassa ja vaikutusten arvioinnissa on<br />
huomioitu vesistönosien ominaispiirteet.<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus muistuttaa, että Oulujoen vesistöalueella Nuasjärvestä<br />
alkaen on huomattavasti paremmat laimenemisolosuhteet kuin<br />
Nurmijoen vesistöreitillä. Tämä asia tulee huomioida purkuvesien luontoon<br />
johtamisessa viimeistään Talvivaara Oy:n ympäristö- ja vesitalousluvan<br />
kokonaistarkistuksen yhteydessä. Hakija toteaa, että mainittu näkemys<br />
voidaan ottaa huomioon lupamääräysten tarkistamishakemuksen käsittelyn<br />
yhteydessä, mutta sen ei tulisi koskea nyt käsillä olevaa hakemusta.<br />
Hakija yhtyy lausunnonantajan näkemykseen siitä, että kokonaistilanne tulee<br />
määritellä ympäristöluvan tarkistamishakemuksen yhteydessä. Ylimääräisten<br />
vesien johtamiseen tarvittava lupa on kuitenkin erittäin kiireellinen<br />
vesistölle aiheutuvien riskien minimoimiseksi, ja se tulee käsitellä mahdollisimman<br />
pikaisesti. Johtamisen aikana tarkkaillaan sekä veden määrää ja<br />
laatua että alapuolisia vesistöjä tehostetusti.<br />
3. Sotkamon kunnan ympäristö- ja tekninen lautakunta<br />
Hakija on esittänyt perustelut koskien vesien tilapäistä varastointia, puhdistamista<br />
ja johtamista vesistöihin aiemmin toimittamissaan asiakirjoissa.
149<br />
Hakija haluaa edelleen painottaa sen merkitystä, että lupa veden johtamiselle<br />
myönnettäisiin haetun kaltaisena ja mahdollisimman pikaisesti, jotta<br />
kaivoksen vesien hallittavuutta voidaan parantaa ja vesienhallintaa helpottavan<br />
malmintuotannon jatkuminen Kuusilammen avolouhoksessa voidaan<br />
varmistaa.<br />
4. Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta Sotkamon<br />
kunnan ja Kajaanin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena<br />
1. Riskienhallinnan alentamiseksi ylimääräisten vesien johtamiseen tulee<br />
ryhtyä mahdollisimman pikaisesti. Vedet on käsitelty olemassa olevien käytäntöjen<br />
mukaan tasolle, joilla veden laatu ei aiheuta merkittävää pilaantumista.<br />
Veden lisäkäsittely ei ole mahdollista asian kiireellisen luonteen<br />
vuoksi.<br />
2. Hakijan esitys johdettavan veden laatutasoksi on esitetty hakemusasiakirjoissa,<br />
eikä hakija näe syytä muuttaa esitystään.<br />
3. Hakija on tehnyt esityksensä riittävän tehokkaasta ja laajasta tarkkailuohjelmasta<br />
lupahakemusasiakirjoissa. Hakijan käsityksen mukaan tarkkailuesitys<br />
on riittävä toiminnan lyhytaikainen luonne huomioiden. Hakija<br />
huomauttaa, että kaivoksen velvoitetarkkailu on poikkeuksellisen laaja ja<br />
sitä on edelleen laajennettu vuosien 2012–2013 aikana.<br />
4. Hakija toimittaa tulokset valvovan viranomaisen ohjeistuksen mukaisesti,<br />
eikä hakijalla ole huomautettavaa tältä osin.<br />
5.–6. Hakijalla ei ole huomauttamista lausuntoon tältä osin.<br />
7. Hakija on tarkoittanut puhdistetuilla prosessivesillä nimenomaan loppuneutraloinnin<br />
ylitettä, joka johdetaan jälkikäsittelyyn, siltä osin kun sitä ei<br />
voida kierrättää.<br />
8. Hakija painottaa, että lupa on myönnettävä haetun kaltaisena, jotta olemassa<br />
oleva vesienhallinnan poikkeustilanne voitaisiin ratkaista. Purkuveden<br />
virtaaman tarpeeton rajoittaminen hidastaa varoallastilavuuden vapautumista<br />
ja riskitason alentamista, mikä ei ole tarkoituksenmukaista.<br />
5. Sotkamon kunnan ympäristö- ja tekninen palvelualue, kaavoitus- ja mittauspalvelut<br />
Hakija on ottanut vaikutusten arvioinnissa huomioon vesistön ominaispiirteet.<br />
Hakijan käsityksen mukaan ylimääräisten vesien johtaminen voidaan<br />
toteuttaa siten, että vesistöille ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia.<br />
6. Sotkamon kunta<br />
Talvivaara Sotkamo Oy on esittänyt perustelut koskien vesien tilapäistä varastointia,<br />
puhdistamista ja mahdollista johtamista vesistöihin aiemmin toimittamissaan<br />
asiakirjoissa. Hakija haluaa edelleen painottaa sen merkitystä,<br />
että lupa veden johtamiselle myönnettäisiin haetun kaltaisena ja mahdollisimman<br />
pikaisesti, jotta kaivoksen vesien hallittavuutta voidaan parantaa<br />
ja vesienhallintaa helpottavan malmintuotannon jatkuminen Kuusilammen<br />
avolouhoksessa voidaan varmistaa.<br />
Hakija yhtyy lausunnonantajan näkemykseen ympäristölupakäsittelyn kiireellisyydestä.<br />
Nyt kyseessä oleva lupa ylimääräisten vesien johtamiseen<br />
on kuitenkin ympäristölupamääräysten päivittämistä kiireellisempi, ja siihen<br />
tulee saada lupa haetusti.
7. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto<br />
150<br />
Hakija haluaa painottaa, että nyt kyseessä oleva lupamääräyksen muuttaminen<br />
koskee nykyisen, riskitasoltaan tarpeettoman korkean vesienhallintatilanteen<br />
purkamista ja että nyt haettua menettelyä sovelletaan nimenomaan<br />
YSL 62 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn sijasta. Kaivoksen kokonaisvaikutukset<br />
kaikki toiminnot huomioiden ratkaistaan mainitussa lupamääräysten<br />
tarkistamismenettelyssä, mutta ylimääräisten vesien johtamiseen<br />
tulee saada lupa kiireellisesti riskitason alentamiseksi.<br />
8. Kajaanin kaupunki<br />
Hakija viittaa lupahakemuksen yhteydessä toimittamiinsa selvityksiin ja<br />
painottaa sen merkitystä, että lupa veden johtamiselle myönnettäisiin haetun<br />
kaltaisena ja mahdollisimman pikaisesti, lupamääräysten tarkistamishakemuksen<br />
käsittelystä erillisenä menettelynä, kaivoksen vesien hallittavuutta<br />
voidaan parantaa ja vesienhallintaa helpottavan malmintuotannon<br />
jatkuminen Kuusilammen avolouhoksessa voidaan varmistaa. Lisäksi hakija<br />
haluaa korostaa, että nyt haettua menettelyä sovelletaan nimenomaan<br />
YSL 62 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn sijasta.<br />
9. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta Sonkajärven kunnan<br />
ympäristönsuojeluviranomaisena<br />
Hakija toteaa, että ylimääräisten vesien johtaminen on välttämätöntä, eikä<br />
hakijan käsityksen mukaan veden johtaminen vain toiseen vesistöön ole<br />
perusteltua. Hakija huomauttaa, että vaatimus veden käsittelemisestä<br />
luonnonvettä vastaavaksi ei ole perusteltavissa ja tulee jättää huomiotta<br />
lupakäsittelyssä. Veden pitkäaikainen varastointi kaivosalueella ei ole<br />
mahdollista vesienhallinnan riskitason näkökulmasta.<br />
10. Sonkajärven kunta<br />
Hakija viittaa edellä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän lausuntoon antamaansa<br />
vastineeseen.<br />
Hakija toteaa, että ylimääräisten vesien johtamisella nimenomaisesti vapautetaan<br />
tilaa poikkeustilanteiden hallinnan varalta, eikä laitosta voida pitää<br />
suljettuna, mikäli vesienhallinnan tila on tarkoitus saada vakiinnutettua.<br />
11. Lapinlahden kunnan ympäristölautakunta<br />
Hakija toteaa, että aikaisempi lausunto (15.8.2012 § 48) koskee toista lupaprosessia,<br />
ja tulee jättää huomiotta tässä yhteydessä.<br />
Hakija toteaa, että sulfaatin aiheuttamia vaikutuksia vesistöön selvitetään<br />
parhaillaan. Kaivoksen sulfaattipäästöjen alentaminen on keskeisiä tavoitteita<br />
vedenkäsittelyn kehittämisen osalta, mutta siltä osin asia käsitellään<br />
ympäristöluvan määräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä. Lupa käsillä<br />
olevan hakemuksen mukaiseen toimintaan tarvitaan haetun kaltaisena<br />
vesienhallinnan ympäristöriskitason alentamiseksi, varoallastilavuutta lisäten.<br />
Ympäristölupa tulee näin ollen myöntää haetun kaltaisena.<br />
Hakija toteaa, että lausunnonantajan käsitys haitta-ainepitoisuuksien tarkistamisen<br />
vaikeudesta on virheellinen. Johdettavan veden pitoisuuksia<br />
analysoidaan ohjelman mukaisesti, ja kuormitus voidaan määrittää luotettavasti,<br />
koska juoksutettavia vesimääriä mitataan virtausmittareilla. Tämän<br />
kyseisen hakemuksen mukaisella toiminnalla ei pyritä pysyviin käytäntöihin,<br />
vaan tarkoitus on purkaa vesienhallinnan poikkeustilanne.
12. Kuopion kaupunki<br />
151<br />
Hakijan käsityksen mukaan Jänneniemen vedenottamon veden laatu ei ole<br />
uhattuna hakemuksen kaltaisen toiminnan vaikutuksesta.<br />
Hakija on tehnyt esityksensä johdettavan veden laadusta hakemusasiakirjoissa.<br />
Vesienhallinnan riskitason alentaminen edellyttää veden pikaista<br />
johtamista pois hankealueelta, eikä uusien vedenlaatua koskevien lupaehtojen<br />
asettaminen mahdollista tätä. Tarkkailusta hakija on niin ikään tehnyt<br />
oman esityksensä, ja katsoo sen riittäväksi yhdessä nykyisen erittäin laajan<br />
velvoitetarkkailun kanssa. Hakija ei vastusta tulosten toimittamista<br />
ELY-keskuksen tarpeelliseksi katsomalla laajuudella.<br />
Hakija huomauttaa, että johdettavan vesimäärän lisääntymisestä huolimatta<br />
vesimäärä ja vedenlaatu mitataan siten, että johdettavien aineiden<br />
kuormitus vesistöön tunnetaan.<br />
Hakija painottaa, että toiminnan aloituslupa tulee myöntää haetun kaltaisena,<br />
jotta varoallastilavuutta voidaan vapauttaa riittävän nopeasti.<br />
13. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)<br />
Hakija toteaa, että ylimääräisten vesien johtamisella pyritään alentamaan<br />
varastoitujen vesien määrää, eikä kyseessä olevia altaita ole tarkoitettu<br />
pysyvään varastointiin.<br />
Hakija tiedostaa prosessimaisen käsittelyn edellyttämät lupamenettelyt<br />
vaarallisten kemikaalien osalta. Hakemuksen mukaisesti johdetut vedet on<br />
käsitelty kalkkisaostuksella, ja hakija tulee tekemään Tukesin edellyttämät<br />
ilmoitukset muun muassa poltetun kalkin käyttämisestä asianomaisen viranomaisen<br />
kanssa sovitun aikataulun mukaisesti.<br />
14. Jormasjärven-Korholankylän osakaskunta<br />
Hakijan ympäristölupahakemus koskee ympäristöluvan muuttamista käsittäen<br />
kaivosalueella tällä hetkellä olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus-<br />
ja valumavesien tilapäisen varastoinnin, puhdistamisen ja johtamisen Oulujoen<br />
ja Vuoksen vesistöihin (Dnro PSAVI/12/04.08/2013). Ympäristölupahakemuksessa<br />
esitetyillä toimenpiteillä on tarkoitus ratkaista nykyinen vesitilanne,<br />
jotta kaivoksen vesien hallittavuutta voidaan jatkossa parantaa.<br />
Hakija toteaa, että ympäristöriskien alentamiseksi ja vesienhallintaa helpottavan<br />
bioliuotuksen tehostamiseksi veden johtaminen hakemuksen mukaisesti<br />
on välttämätöntä. Hakija muistuttaa, että Talvivaaran tarkkailuohjelma<br />
on jo nykyisellään poikkeuksellisen laaja.<br />
Hakijan tässä ympäristölupahakemuksessa esittämä vakuus on tarkoitettu<br />
ainoastaan niiden ympäristölle aiheutuvien muutoksien korjaamiseksi, jotka<br />
mahdollisesti aiheutuvat nykyisten ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien<br />
johtamisesta Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin siinä tilanteessa<br />
että lupapäätös hallinto-oikeuskäsittelyssä kumottaisiin. Vakuuden suuruus<br />
perustuu siihen, että ylimääräisten vesien laatu vastaa hakijan toiminnan<br />
normaalin poisjohdettavan prosessiveden laatua. Lisäksi johdettavan<br />
veden laatua seurataan säännöllisesti ja johtaminen voidaan keskeyttää,<br />
mikäli veden laatu poikkeaa asetetuista lupamääräyksistä. Näillä perusteluilla<br />
hakija katsoo vakuuden olevan riittävä.
15. Jyrkän osakaskunta ja 16. Huttulan osakaskunta<br />
152<br />
Hakija huomauttaa, että kyseessä on kiireellistä ratkaisua vaativa poikkeustilanne,<br />
minkä johdosta Talvivaara Sotkamo Oy hakee muutosta ympäristö‐<br />
ja vesitalouslupansa vesien johtamista koskeviin lupaehtoihin. Hakija<br />
on esittänyt perustelut koskien vesien tilapäistä varastointia, puhdistamista<br />
ja johtamista vesistöihin aiemmin toimittamissaan asiakirjoissa. lupa<br />
veden johtamiselle myönnettäisiin haetun kaltaisena ja mahdollisimman pikaisesti.<br />
Hakija huomauttaa, että tässä käsitellään vain ympäristöluvan muuttamista<br />
koskien kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien<br />
tilapäistä varastointia, puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja<br />
Vuoksen vesistöihin. Pääsääntöisesti muistuttajan mainitsemia asioita käsitellään<br />
vireillä olevan ympäristöluvan päivityksen (Dnro<br />
PSAVI/58/04.08/2011) yhteydessä. Nyt käsiteltävän lupamuutoksen osalta<br />
hakija on perustellut esittämänsä raja-arvon vesistöön johdettavien vesien<br />
sulfaattipitoisuudelle lupahakemusasiakirjoissa. Hakija esittää, että rajaarvo<br />
myönnetään haetun suuruisena.<br />
Hakija toteaa, että vesitaseen hallintaan ja vesienkäsittelyyn liittyvät asiat<br />
ratkaistaan lupamääräysten tarkistamishakemuksen käsittelyssä. Ylimääräisten<br />
vesien johtamislupa tulee myöntää haetun kaltaisena.<br />
Hakijan käsityksen mukaan mahdolliset asiaa koskevat korvausvaatimukset<br />
on asian kiireellisyyden vuoksi käsiteltävä erillisessä menettelyssä.<br />
Myös muihin ympäristölupahakemuksiin liittyvät korvausvaatimukset käsitellään<br />
erillisessä menettelyssä.<br />
Hakijan tässä ympäristölupahakemuksessa esittämä vakuus on tarkoitettu<br />
ainoastaan niiden haittojen tai ympäristölle aiheutuvien muutoksien korjaamiseksi,<br />
jotka mahdollisesti aiheutuvat nykyisten ylimääräisten prosessi-,<br />
kuivatus- ja valumavesien johtamisesta Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin.<br />
Vakuuden suuruus perustuu siihen, että ylimääräisten vesien laatu<br />
vastaa hakijan toiminnan normaalin poisjohdettavan prosessiveden laatua.<br />
Lisäksi johdettavan veden laatua seurataan säännöllisesti ja johtaminen<br />
voidaan keskeyttää, mikäli veden laatu poikkeaa asetetuista lupamääräyksistä.<br />
Näillä perusteluilla hakija katsoo vakuuden olevan riittävä.<br />
Hakija on lisäksi viitannut mm. Ylä-Savon SOTE:n ympäristölautakunnan<br />
lausuntoon antamaansa vastineeseen.<br />
17. Sälevä- ja Pohjoismäki osakaskunta, Kaarakkala- ja (Hernejärvi) osakaskunta<br />
ja Paloisten osakaskunta<br />
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän esittämien perusteluiden osalta hakija viittaa<br />
kyseisen lausunnon yhteydessä esittämään vastineeseen. Hakija<br />
huomauttaa, että kaivoksen alapuolisten vesistöjen kunnostustarvetta<br />
arvioidaan yhdessä asiantuntijoiden sekä Kainuun ja Pohjois-Savon ELYkeskusten<br />
kanssa. Hakijan näkemyksen mukaan vesistöjen ennallistamista<br />
tulee tarkastella tästä lupaprosessista erillisenä asiana lupaprosessin<br />
(Dnro PSAVI/12/04.08/2013) ratkaisun kiireellisyyden vuoksi. Edelleen hakija<br />
haluaa painottaa sen merkitystä, että lupa veden johtamiselle myönnettäisiin<br />
haetun kaltaisena ja mahdollisimman pikaisesti, jotta kaivoksen<br />
vesien hallittavuutta voidaan parantaa ja vesienhallintaa helpottavan malmintuotannon<br />
jatkaminen Kuusilammen avolouhoksessa voidaan varmistaa.
153<br />
Hakijan käsityksen mukaan mahdolliset asiaa koskevat kulu- ja korvausvaatimukset<br />
on asian kiireellisyyden vuoksi käsiteltävä erillisessä menettelyssä.<br />
Myös muihin ympäristölupahakemuksiin liittyvät korvausvaatimukset<br />
käsitellään erillisessä menettelyssä.<br />
Hakija on lisäksi viitannut mm. Huttulan osakaskunnan muistutuksesta antamaansa<br />
vastineeseen.<br />
18. Metsähallitus<br />
Hakija huomauttaa, että ylimääräisten vesien laatu vastaa hakijan toiminnan<br />
normaalin poisjohdettavan prosessiveden laatua. Lisäksi johdettavan<br />
veden laatua seurataan säännöllisesti ja johtaminen voidaan keskeyttää,<br />
mikäli veden laatu poikkeaa asetetuista lupamääräyksistä.<br />
Hakija toteaa, että laimennuslaskelman on laatinut ulkopuolinen, asiaan<br />
perehtynyt asiantuntijataho, ja laskelma on hakijan käsityksen mukaan toteutettu<br />
asianmukaisesti. Hakijalla ei ole huomautettavaa tehdystä laimenemislaskelmasta.<br />
Hakija on esittänyt perustelut vesien tilapäistä varastointia, puhdistamista<br />
ja johtamista vesistöihin aiemmin toimittamissaan asiakirjoissa. Hakija haluaa<br />
edelleen painottaa sen merkitystä, että lupa veden johtamiselle<br />
myönnettäisiin haetun kaltaisena ja mahdollisimman pikaisesti, jotta kaivoksen<br />
vesien hallittavuutta voidaan parantaa ja vesienhallintaa helpottava<br />
malmintuotanto Kuusilammen avolouhoksessa voidaan jatkaa. Hakija painottaa,<br />
että haettu lupa on tarkoitettu muodostuneen vesienhallinnan tilanteen<br />
poistamista ja riskitason alentamista varten. Lisäksi hakijaa korostaa,<br />
että ympäristölupahakemuksessa esitetyillä toimenpiteillä varmistetaan<br />
kaivoksen normaali toiminta kesästä 2013 alkaen. Hakija ei myöskään jaa<br />
muistuttajan näkemystä puhdistusmenetelmistä ja niiden tehokkuudesta.<br />
Vesien puhdistamismenetelmän osalta hakija toteaa, että pH:n säätöön<br />
perustuva kalkin avulla tapahtuva vesien neutralointi on yleisesti käytetty ja<br />
koeteltu menetelmä, jolla vesien sisältämät metallit saadaan saostettua<br />
pois ulosjohdettavista vesistä.<br />
Hakija painottaa, että haettu lupa on tarkoitettu nyt muodostuneen vesienhallinnan<br />
tilanteen poistamista ja riskitason alentamista varten. Nyt käsillä<br />
oleva ylimääräisten vesien johtamislupa on välttämätön muodostuneen vesienhallinnan<br />
tilanteen purkamiseksi ja riskitason alentamiseksi.<br />
Metsähallitus viittaa myös tarkastuksessa 8.10.2012 lausumaansa, että<br />
myös eteläiseen purkusuuntaan johdettavien vesien määrää tulee säännellä<br />
suhteessa ko. purkureitin luontaisiin virtaamiin, nykyisessä ympäristöluvassa<br />
käytetyn Kalliojoen virtaamaan tehdyn vertailun asemasta. Hakija pitäytyy<br />
tältä osin hakemusasiakirjoissa esitetyssä johtamistavassa.<br />
Hakijan käsityksen mukaan mahdolliset asiaa koskevat korvausvaatimukset<br />
on asian kiireellisyyden vuoksi käsiteltävä erillisessä menettelyssä.<br />
Myös muihin ympäristölupahakemuksiin liittyvät korvausvaatimukset käsitellään<br />
erillisessä menettelyssä.<br />
Muistutukset ja mielipiteet 19–135<br />
Hakijan vastine muistutuksista ja vaatimuksista 19–135 pääasiassa vastaa<br />
edellä viranomaisten, osakaskuntien ja Metsähallituksen kohdalla esitettyä.<br />
XX:n veden siirto eri vesistön osaan ei voi olla tässä aikataulussa suositeltava<br />
ratkaisu, vaan riskitason alentaminen ja tilanteen normalisoiminen
Lisäkirjelmät<br />
Neuvottelu<br />
154<br />
edellyttää puhdistettujen vesien johtamista nykyisiä purkureittejä pitkin.<br />
Purkupaikan vaihtamisella ei esim. ole mahdollista lisätä varoallastilavuutta<br />
nopeasti, mikä on hakijan käsityksen mukaan välttämätöntä.<br />
XX:n muistutukseen hakija on muun ohella lisäksi vastannut, ettei sen käsityksen<br />
mukaan kipsisakka-altaiden sakan loppusijoitus liity nyt käsillä olevaan<br />
lupamenettelyyn, että vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen liittyvä<br />
vaatimus tulee jättää huomiotta ja että korvauskysymykset esitetään joka<br />
tapauksessa käsiteltäväksi erillisissä menettelyissä.<br />
XX:n muistutukseen hakija on muun ohella lisäksi vastannut, että Kivijärven<br />
tilan selvittämistä, kunnostusmenetelmiä ja kunnostuksen toteutusta<br />
arvioidaan yhdessä Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten asiantuntijoiden<br />
kanssa, ja työ em. asioiden selvittämiseksi on jo meneillään. Hakijan<br />
näkemyksen mukaan vesistöjen ennallistamista koskevia asioita tulee käsitellä<br />
pääluvan yhteydessä lupaprosessin (Dnro PSAVI/12/04.08/2013) ratkaisun<br />
kiireellisyyden vuoksi. Hakijan käsityksen mukaan vesilain mukaisen<br />
luvan hakemiselle tässä yhteydessä ei ole perusteita. Hakijan käsityksen<br />
mukaan mahdolliset asiaa koskevat korvausvaatimukset on asian kiireellisyyden<br />
vuoksi käsiteltävä erillisessä menettelyssä. Myös muihin ympäristölupahakemuksiin<br />
liittyvät korvausvaatimukset käsitellään erillisessä<br />
menettelyssä.<br />
Kajaanin seurakunnan muistutukseen hakija on muun ohella lisäksi vastannut,<br />
ettei sillä ole tietoa, että sen toiminta olisi aiheuttanut pohjaveden<br />
pilaantumista ja sitä kautta kaivoveden muuttumista käyttökelvottomaksi.<br />
Iho-oireiden osalta hakija viittaa THL:n lausuntoon vuodelta 2012, jossa<br />
todetaan, ettei Kivijärven veden kemiallinen laatu voi aiheuttaa iho-oireita.<br />
Hakija näkemyksen mukaan oireet johtuvat todennäköisesti limalevästä, jota<br />
tiedetään esiintyneen järvessä jo ennen Talvivaaran kaivoksen toiminnan<br />
aloittamista. Korvauskysymykset esitetään käsiteltäväksi erillisissä<br />
menettelyissä.<br />
XX:n muistutukseen hakija on muun ohella lisäksi vastannut, että lupaa on<br />
haettu muodostuneen vesienhallinnan tilanteen poistamista ja riskitason<br />
alentamista varten, eikä se anna hakijalle lupaa vastaavaan toimintaan<br />
vuosittain. Nyt käsillä oleva ylimääräisten vesien johtamislupa on välttämätön<br />
muodostuneen vesienhallinnan tilanteen purkamiseksi ja riskitason<br />
alentamiseksi. Lisäksi hakija huomauttaa, että ylimääräisten vesien laatu<br />
vastaa hakijan toiminnan normaalin poisjohdettavan prosessiveden laatua.<br />
Lisäksi johdettavan veden laatua seurataan säännöllisesti ja johtaminen<br />
voidaan keskeyttää, mikäli veden laatu poikkeaa asetetuista lupamääräyksistä.<br />
Vaatimus veden puhdistamiseksi juomakelpoiseksi on perusteeton ja<br />
tulee jättää huomiotta.<br />
Lisäkirjelmiä ovat lähettäneet XX 18.4.2013, XX 2.5.2013, Jormasjärven<br />
ranta-asukkaat 8.5.2013 ja XX 22.5.2013<br />
Asiassa on 25.4.2013 pidetty ympäristönsuojeluasetuksen 17 § 2 momentissa<br />
tarkoitettu neuvottelu, josta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin.
MERKINNÄT<br />
Säteilyturvakeskuksen päätös 7.2.2013<br />
155<br />
Aluehallintovirastolla on asiaa ratkaistaessa ollut esillä seuraavat asiakirjat<br />
ja tiedot:<br />
- Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 33/07/1 (ympäristö-<br />
ja vesitalouslupa) asiakirjoineen<br />
- Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 19/11/1<br />
- Asiakirjat Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten<br />
tarkistamista sekä uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupaa<br />
koskevassa asiassa PSAVI/58/04.08/2011<br />
- Kainuun ELY-keskuksen Talvivaaran kaivosta koskevat päätökset<br />
14.6.2012, 26.4.2013, 16.5.2013 ja 23.5.2013<br />
- Vaasan hallinto-oikeuden päätökset 15.2.2008 nro 08/0039/1, 4.3.2013<br />
nro 13/0047/1, 8.3.2013 nro 13/0054/1 ja 13/0055/1, 2.4.2013 nro<br />
13/0081/1 ja 2.5.2013 nro 13/0109/1<br />
- Säteilyturvakeskuksen päätös 7.2.2013<br />
- Kainuun ELY-keskuksen selvityspyyntö 15.5.2013<br />
- Kainuun ELY-keskuksen tilannekuvat 12.4.2013 ja 16.4.2013 (huhtikuun<br />
2013 kipsisakka-altaan vuotoon liittyen)<br />
- Kainuun ELY-keskuksen tiedote 7.5.2013 (Talvivaaran alapuolisten vesistöjen<br />
tila keväällä 2013)<br />
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiedote 8.5.2013 (Talvivaaran alapuolisissa<br />
vesistöissä Pohjois-Savossa talvinen vedenlaatu oli vuodentakaista<br />
parempi – Laakajärven pohjoisosan vedenlaadussa heikentymisvaara<br />
lähiviikkoina)<br />
- Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon<br />
tiedote 29.4.2013<br />
- Kauppi S. ym. 2013. Arvio Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaan<br />
vuodon haitoista ja riskeistä vesiympäristölle. Suomen ympäristökeskuksen<br />
raportteja 11/2013<br />
- Talvivaara Sotkamo Oy:n ympäristönsuojelulain 64 §:n mukainen ilmoitus<br />
15.5.2013<br />
- Talvivaaran kaivososakeyhtiö Oyj:n pörssitiedote 26.4.2013<br />
- Talvivaaran kaivososakeyhtiö Oyj 2013. Merkintäoikeusanti 2013. Listalleottoesite<br />
(Talvivaara Sotkamo Oy:n internet-sivut)<br />
Säteilyturvakeskus on oman toimialansa osalta antanut 7.2.2013 päätöksen<br />
(9/3020/2012) Kainuun ELY-keskukselle 22.1.2013 tehdyssä ilmoituksessa<br />
tarkoitettujen vesien käsittelystä ja johtamisesta. Säteilyturvakeskuksen<br />
päätös on seuraava:<br />
Talvivaara Sotkamo Oy on toimittanut Säteilyturvakeskukselle 24.1.2013<br />
vesienkäsittelysuunnitelman, joka koskee 4.11.2012 tapahtuneen kipsisakka-allasvahingon<br />
seurauksena kaivosalueelle varastoitujen vesien käsittelyä<br />
ja niiden johtamista luontoon. Suunnitelmassa toiminnanharjoittaja esittää<br />
käsittelevänsä ja johtavansa 30.6.2013 mennessä luontoon yhteensä<br />
3 800 000 m 3 vesiä, joista 2 000 000 m 3 Oulunjoen vesistöön ja 1 800 000<br />
m 3 Vuoksen vesistöön. Luontoon johdettavan veden keskimääräiseksi<br />
uraanipitoisuudeksi vedenkäsittelyn jälkeen toiminnan harjoittaja arvioi<br />
10 mikrog/l ja kokonaiskuormitukseksi Oulunjoen vesistöön 20 kg uraania<br />
ja Vuoksen vesistöön 18 kg uraania.<br />
Säteilyturvakeskus toteaa, että säteilyturvallisuuden osalta vedet voidaan<br />
johtaa luontoon Talvivaara Sotkamo Oy:n esittämällä tavalla. Pitoisuustaso
156<br />
10 mikrog/l on niin alhainen, että vedellä ei ole säteilysuojelullista merkitystä<br />
ihmiselle tai ympäristölle.<br />
Säteilyturvakeskus ei ota kantaa suunnitelmassa esitettyihin menettelyihin,<br />
joilla vesien uraanipitoisuudet aiotaan pienentää aiotulle tasolle.<br />
Toiminnan harjoittajan on järjestettävä luontoon päästettävien vesien<br />
uraanipitoisuuksien jatkuva seuranta, jolla varmistetaan pysyminen suunnitellulla<br />
tasolla. Uraanin analysoinnissa tulee käyttää sellaista määritys menetelmää,<br />
jolla voidaan määrittää uraani luotettavasti ja jonka havaitsemisraja<br />
on pienempi kuin 10 mikrog/l. Seurannan tulokset on toimitettava Säteilyturvakeskukselle<br />
tiedoksi viivytyksettä sitä mukaa kun niitä valmistuu.<br />
Toiminnan harjoittajan on esitettävä Säteilyturvakeskukselle hyväksyttäväksi<br />
suunnitelma vesien käsittelyssä syntyvien sakkojen käsittelystä ja sijoituksesta<br />
viimeistään 30.6.2013.<br />
STUK valvoo uraanipitoisten vesien käyttäytymistä kaivosalueella ja sen<br />
ympäristössä säännöllisillä näytteenotoilla.<br />
Tämä päätös koskee vain kipsisakka-allasvahingon seurauksena kaivos-<br />
alueelle syntyneiden vesien johtamista luontoon. Säteilyturvakeskus ottaa<br />
erikseen kantaa päätöksessä 9/3020/2012, pvm. 28.12.2012 edellytettyyn<br />
suunnitelmaan toimista vesien hallinnan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi.<br />
Kainuun ELY-keskuksen 26.4.2013 ja 23.5.2013 antamien päätösten keskeiset sisällöt:<br />
26.4.2013<br />
Kainuun ELY-keskus on päätöksellään 26.4.2013 (KAIELY/1/07.00/2010)<br />
ratkaissut Talvivaara Sotkamo Oy:n 8.4.2013 tekemän ilmoituksen siten,<br />
että se on (asia 1) hylännyt hakemuksen siltä osin kun se koskee lisäkiintiön<br />
saamista Oulujoen ja Vuoksen valuma-alueille johdettavan käsitellyn<br />
jäteveden määrään, (asia 2) katsonut että käsiteltyä jätevettä voidaan tilapäisesti<br />
johtaa 12.2.2013 annetun kiintiön puitteissa Vuoksen vesistöalueen<br />
suuntaan päätöksessä määrätyin ehdoin ja (asia 3) hyväksynyt jäteveden<br />
tilapäisen johtamisen Haukilampeen käsiteltäväksi päätöksessä<br />
sanotuin ehdoin.<br />
Asiaa 2 koskevat ehdot:<br />
1. Käsiteltyjen jätevesien juoksutuksessa on noudatettava Vaasan hallintooikeuden<br />
välipäätöksen 2.4.2013 määräystä Ylä-Lumijärven ohittamisesta.<br />
2. Päätöksen voimassaolo lakkaa 30.6.2013 tai sitä aikaisemmin kun Pohjois-Suomen<br />
aluehallintovirasto ratkaisee 12.2.2013 siirretyn asian tai Talvivaaran<br />
ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistamisen täytäntöönpanokelpoisella<br />
päätöksellä.<br />
3. Päätös määrätään täytäntöönpantavaksi muutoksenhausta huolimatta.<br />
Asiaa 3 koskevat ehdot:<br />
1. Kipsisakka-altaan 2 lohkoilta 5 ja 6 siirrettävä määrä saa olla enintään<br />
200 000 m 3 . Tämä määrä sisältyy 12.2.2013 myönnettyyn kiintiöön<br />
900 000 m 3 Oulujoen vesistöalueen suuntaan.
157<br />
2. Jäteveden käsittely tulee järjestää siten, että vesi poistuessaan Haukilammen<br />
jälkikäsittely-yksiköstä täyttää nikkelin, kuparin ja sinkin osalta<br />
Kainuun ELY-keskuksen päätöksessä 12.2.2013 asetetut raja-arvot. Luontoon<br />
johdettavan veden tulee saavuttaa kaikki asetetut raja-arvot.<br />
3. Poistuvan veden laadun ja määrän tarkkailu tulee järjestää hakijan täydennyksessä<br />
24.4.2013 esitetyllä tavalla.<br />
4. Päätöksen voimassaolo lakkaa 30.6.2013 tai sitä aikaisemmin kun Pohjois-Suomen<br />
aluehallintovirasto ratkaisee 12.2.2013 siirretyn asian tai Talvivaaran<br />
ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistamisen täytäntöönpanokelpoisella<br />
päätöksellä.<br />
5. Päätös määrätään täytäntöönpantavaksi muutoksenhausta huolimatta.<br />
23.5.2013<br />
Kainuun ELY-keskus hyväksyy kaivosalueelle varastoitujen vesien tilapäisen<br />
käsittelyn ja luontoon johtamisen seuraavin ehdoin:<br />
1. Ympäristöön johdettavat jätevedet on käsiteltävä niin, että ympäristöön<br />
johdettavan veden nikkelipitoisuus on alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle<br />
0,5 mg/l, sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l ja pH 6-10 johtamisajan virtaamapainotteisena<br />
kuukausikeskiarvona. Toiminta tulee järjestää niin, että pH ei<br />
ympäristöön johdettavassa vedessä ylitä arvoa 11. Yksittäisen näytteen<br />
nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli<br />
2,0 mg/l. Johdettavan veden kiintoainepitoisuudelle asetetaan raja-arvo<br />
enintään 30 mg/litra ja johdettavan veden mangaanipitoisuudelle raja-arvo<br />
enintään 10 mg/l. Raja-arvot kiintoainepitoisuudelle ja mangaanipitoisuudelle<br />
ovat tavoitteellisia.<br />
2. Kortelammen padolta pois juoksutettavan veden määrä saa olla ainoastaan<br />
Kortelammen padolle tulevan luontaisen tulovirtaaman suuruinen.<br />
Vesien johtaminen rajoitetaan lisäksi Vuoksen valuma-alueen suuntaan<br />
sellaiseksi, että Kortelammen padossa vesi ei pääse nousemaan tason<br />
204,20 yläpuolelle. Vesiä ei kuitenkaan tässä tilanteessa tule johtaa ympäristöön<br />
enempää kuin Kortelammen padon suhteellisen turvallisena pidetyn<br />
tason 204,00 ylläpito vaatii.<br />
3. Kuusilammesta voidaan johtaa käsiteltyjä vuotovesiä ja valumavesiä<br />
ympäristöön enintään se määrä kuin Kuusilammen avolouhoksen vedenpinnan<br />
nousemisen estämiseksi on välttämätöntä johtaa.<br />
4. Kärsälammesta voidaan johtaa käsiteltyjä kipsisakka-altaan vuotovesiä<br />
enintään se määrä kuin kipsisakka-altailta johdetaan vesiä Haukilammen<br />
jälkikäsittely-yksikköön.<br />
5. Oulujoen suuntaan johdettavan käsitellyn vuotoveden ja louhoksen valumaveden<br />
määrä saa olla enintään 288 000 m 3 .<br />
6. Jätevesien johtaminen Vuoksen vesistöalueen suuntaan tulee järjestää<br />
niin, että vedet johdetaan Ylä-Lumijärven ohi niin, että järven pohjaan kerrostuneet<br />
metalliyhdisteet eivät vesien johtamisen vaikutuksesta kulkeudu<br />
alapuolisiin vesistöihin.<br />
7. Toiminnan tarkkailu tulee järjestää Kainuun ELY-keskuksen päätöksissä<br />
12.2.2013 ja 26.4.2013 edellytetyllä tavalla. Tarkkailua tulee tarvittaessa<br />
täydentää Kainuun ELY-keskuksen määräämällä tavalla. Tarkkailutulokset<br />
on toimitettava heti niiden valmistuttua Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-
158<br />
keskuksille, Sotkamon kunnalle, Kajaanin kaupungille, Kainuun sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollolle, Ylä-Savon<br />
SOTE:lle sekä Säteilyturvakeskukselle.<br />
8. Mikäli tarkkailussa tai muulla perusteella ilmenee, että vesistöön johdettavan<br />
veden laatu ei täytä tämän päätöksen ehdon 1 raja-arvoja tai tavoitteellisia<br />
raja-arvoja, on vesistöön johtaminen lopetettava välittömästi ja<br />
asiasta on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle. Vesien johtamista voidaan<br />
jatkaa vasta kun puhdistamon toiminta on saatu normaaliin tilaan.<br />
9. Päätöksen voimassaolo lakkaa 30.6.2013 tai sitä aikaisemmin kun Pohjois-Suomen<br />
aluehallinto-virasto ratkaisee 12.2.2013 siirretyn asian tai Talvivaaran<br />
ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistamisen täytäntöönpanokelpoisella<br />
päätöksellä.<br />
10. Päätös määrätään täytäntöön pantavaksi muutoksenhausta huolimatta.<br />
A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U<br />
KÄSITTELYRATKAISUT<br />
1. Aluehallintovirasto hylkää vaatimukset, jotka koskevat hakemuksen käsittelemistä<br />
yhdessä samanaikaisesti vireillä olevan Talvivaaran kaivoksen<br />
ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista ja uraanin talteenottolaitoksen<br />
ympäristölupaa koskevan asian (PSAVI/58/04.08/2011)<br />
kanssa. Hakemuksen käsittelyssä kuitenkin otetaan huomioon se, mitä hakija<br />
on esittänyt lupamääräysten tarkistamista ja uraanin talteenottolaitoksen<br />
ympäristölupaa koskevassa asiassa jätevesien ja niihin välillisesti liittyvien<br />
asioiden osalta.<br />
2. Aluehallintovirasto siirtää tämän päätöksen mukaisesta vesistön pilaantumisesta<br />
aiheutuvien vahinkojen korvaamista koskevan asian myöhemmin<br />
ratkaistavaksi ja velvoittaa hakijan asettamaan vakuuden jäljempää lupamääräyksistä<br />
ilmenevästi. Asia käsitellään diaarinumerolla PSA-<br />
VI/50/04.08/2013.<br />
Aluehallintovirasto siirtää Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvassa ennakoimattomia<br />
taikka ympäristöluvasta poiketen mahdollisesti aiheutettuja<br />
vahinkoja koskevat korvausvaatimukset myöhemmin ratkaistavaksi. Korvausvaatimukset<br />
määrätään käsiteltäväksi hakemusasiana, jonka vireille<br />
tulon aluehallintovirasto rekisteröi viran puolesta ja jossa hakijoina ovat<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:öön kohdistetun korvausvaatimuksen aluehallintovirastolle<br />
esittäneet. Kuluvaatimukset käsitellään samassa yhteydessä.<br />
Asia käsitellään diaarinumerolla PSAVI/51/04.08/2013.<br />
3. Aluehallintovirasto ei tutki muistutuksissa ja mielipiteissä esitettyjä, toiminnan<br />
keskeyttämistä tai luvan peruuttamista eikä myöskään sakon määräämistä<br />
koskevia vaatimuksia.<br />
4. Aluehallintovirasto hylkää alueellista toimivaltaansa koskevat väitteet.<br />
5. Aluehallintovirasto hylkää katselmuksen toimittamista koskevat vaatimukset.
KÄSITTELYRATKAISUJEN PERUSTELUT<br />
159<br />
1. Tässä asiassa on kyse ympäristönsuojelulain 28 § 3 momentissa säädetystä<br />
ympäristöluvan hakemisesta toiminnan olennaiseen muutokseen vesien<br />
johtamisen osalta. Ympäristönsuojelulainsäädännön tavoitteena on<br />
ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointi ja huomioon ottaminen<br />
kokonaisuutena. Ympäristönsuojelulaissa ei kuitenkaan edellytetä uutta<br />
ympäristölupaharkintaa koko toiminnalle, kun kyse on toiminnan olennaista<br />
muuttamista tarkoittavan hakemuksen käsittelystä.<br />
Kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista ja<br />
uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupaa koskeva asia ei ole valmis ratkaistavaksi.<br />
Vesien johtamista koskeva ympäristöluvan muutoshakemus<br />
on ratkaistavissa kyseisestä hakemuksesta erillään, kun aluehallintovirasto<br />
tässä päätöksessä antaa tarvittavat määräykset pilaantumisen estämiseksi<br />
käyttäen hyväksi molempien hakemusasioiden asiakirja-aineistoa. Harkinnassa<br />
on otettu huomioon, että pääosin asiassa on kyse kaivosalueelle varastoiduista<br />
vesistä, joiden johtamisen rajoista on ympäristön kannalta tärkeää<br />
antaa määräykset nopeammalla aikataululla kuin kaivoksen koko<br />
ympäristöluvasta. Tämän vuoksi ja antaen välttämättömät määräykset<br />
aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen erillisenä, vaikka kaivoksen<br />
muukaan toiminta ei vastaa voimassa oleva ympäristölupaa.<br />
2. Ympäristönsuojelulain pääsääntönä on lupa-asian ratkaisemisen ja korvauksien<br />
määräämisen samanaikaisuus. Korvauksista voidaan kuitenkin<br />
ympäristönsuojelulain 68 §:n mukaan päättää erikseen, jos toiminnasta aiheutuvien<br />
vahinkojen yksityiskohtainen selvittäminen viivästyttäisi kohtuuttomasti<br />
lupa-asian ratkaisua. Tällöin aluehallintovirasto voi ratkaista lupaasian<br />
siltä osin kuin se koskee luvan myöntämistä ja siirtää asian myöhemmin<br />
ratkaistavaksi toiminnasta aiheutuvien 67 §:ssä tarkoitettujen vahinkojen<br />
korvaamisen osalta.<br />
Vahinkojen selvittäminen edellyttää lisätietoja muun muassa satojen kiinteistöjen<br />
käyttömuodoista ja niiden veden hankinnasta, selvitystä mahdollisesta<br />
ammattikalastajien tulonmenetyksestä sekä veden laadun kehittymisestä<br />
vahinkoalueilla. Vahinkojen yksityiskohtainen selvittäminen viivästyttäisi<br />
kohtuuttomasti lupa-asian ratkaisua, joten aluehallintovirasto siirtää<br />
korvausvaatimukset myöhemmin ratkaistavaksi.<br />
Ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaan korvausta vahingosta, jota lupaa<br />
myönnettäessä ei ole ennakoitu, voidaan aiemman ratkaisun estämättä<br />
vaatia aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. Samassa yhteydessä<br />
voidaan käsitellä vaatimus, joka koskee samalla toimenpiteellä luvasta poiketen<br />
aiheutetun vahingon korvaamista. Aluehallintovirasto määrää kyseiset,<br />
tämän ympäristölupahakemuksen yhteydessä tehdyt vaatimukset käsiteltäväksi<br />
erillisenä korvaushakemusasiana, koska niiden käsittelystä aiheutuisi<br />
lupahakemuksen ratkaisemiseen olennaista viivästystä. Korvaushakemusasian<br />
aluehallintovirasto käsittelee mahdollisuuksien mukaan yhtä<br />
aikaisesti edellä määrätyn, luvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvien vahinkojen<br />
selvittämistä ja korvaamista koskevan asian kanssa.<br />
3. Aluehallintovirastolla ei ole lupaviranomaisena toimivaltaa määrätä toiminnan<br />
keskeyttämisestä, koska ympäristönsuojelulain 84 §:ssä ja<br />
86 §:ssä toimivalta on säädetty kuulumaan valvontaviranomaiselle.<br />
Aluehallintovirasto ei tutki muistutuksissa ja mielipiteissä esitettyjä luvan<br />
peruuttamista koskevia vaatimuksia, koska luvan peruuttamista koskevan
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU<br />
160<br />
hakemuksen vireillepano-oikeus on ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädetty<br />
valvontaviranomaiselle.<br />
Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia,<br />
kuten sakkoja.<br />
4. Ympäristönsuojelulain 34 §:ssä säädetään, että lupahakemuksen ratkaisee<br />
se lupaviranomainen, jonka toimialueelle toiminta sijoittuu. Pohjois-<br />
Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen Talvivaaran<br />
kaivoksen sijaintipaikan perusteella.<br />
5. Aluehallintovirasto on tehnyt tarkastuksen Talvivaaran kaivoksen ympäristö-<br />
ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista ja uraanin talteenottolaitoksen<br />
ympäristölupaa koskevassa asiassa 8.–9.10.2012 ja 11.10.–<br />
12.10.2012. Tarkastuksessa on tutustuttu kaivosalueeseen ja sen ympäristöön<br />
sekä käyty tarkastuskokouksissa sovituissa kohteissa Sotkamossa,<br />
Kajaanissa ja Sonkajärvellä. Lisäksi aluehallintovirasto on tehnyt kaivosalueella<br />
ja vaikutusalueella tarkastuksia 25.–26.10.2011 ja 11.–<br />
12.10.2012. Katselmus ei ole tarpeen tämän vuoksi ja ottaen huomioon<br />
korvausasioista tehty käsittelyratkaisu.<br />
Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Talvivaaran kaivoksen toiminnan<br />
olennaiseen muuttamiseen käsiteltyjen jätevesien johtamisen ja siihen<br />
välittömästi liittyvien asioiden osalta.<br />
Aluehallintovirasto muuttaa jäljempänä lupamääräyksistä ilmenevästi Talvivaaran<br />
kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 33/07/1 pilaantumisen<br />
estämistä koskevaa yleistä määräystä 4 ja jätevesipäästöjä koskevia<br />
lupamääräyksiä 5, 6, 7, 8, 9 ja 12 siten, että jätevesipäästöjä rajoittavat<br />
sekä pitoisuus- että enimmäispäästörajat. Johdettavien jätevesien vuosittaista<br />
enimmäismäärää koskeva rajoitus poistetaan. Uusien määräysten<br />
mukaan metallien talteenottolaitoksen loppuneutralointilaitoksen (LONE)<br />
ylitevedet on johdettava kipsisakka-altaan ohi.<br />
Aluehallintovirasto antaa päästöjen, riskien ja pilaantumisen ehkäisemiseksi<br />
ja vähentämiseksi uudet lupamääräykset 4a, 4b, 4c, 4d, 4f, A, B, C,<br />
D, E, F, G, H, I, J, K ja 96a, muuttaa kalatalousmaksua ja Tuhkajoen taimenkantaa<br />
koskevia lupamääräyksiä 97 ja 98 sekä antaa veden toimittamista<br />
koskevan uuden lupamääräyksen 98 a.<br />
Luvan saaja velvoitetaan selvittämään tarkemmin toiminnasta aiheutuvat<br />
vahingot ja asettamaan vakuus vahinkojen korvaamisesta lupamääräyksistä<br />
100 a ja 100 b ilmenevästi.<br />
Muilta osin aluehallintovirasto hylkää hakemuksen.<br />
Muilta osin toiminnassa on noudatettava ympäristö- ja vesitalouslupaa nro<br />
33/07/1, sellaisena kuin Vaasan hallinto-oikeus on sitä muuttanut.<br />
POIKKEAMINEN YMPÄRISTÖNLAATUNORMISTA SEKOITTUMISVYÖHYK-<br />
KEELLÄ<br />
Aluehallintovirasto määrää kaivosalueen puhdistettujen jätevesien purkureitillä<br />
Oulujoen vesistöalueella Salmisen, sen alapuoleisen Kalliojärven,
LUPAMÄÄRÄYKSET<br />
161<br />
Kalliojoen ja siihen laskevan Kuusijoen ja Kolmisopen sekä Vuoksen vesistöalueella<br />
Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven vesiympäristölle vaarallisista<br />
ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen<br />
(1022/2006) 6 b §:n tarkoittamaksi sekoittumisvyöhykkeeksi. Näissä vesistöissä<br />
veden liukoinen nikkelipitoisuus saa tämän päätöksen mukaisti käsiteltyjen<br />
jätevesien johtamisen seurauksena ylittää jäljempää perusteluista<br />
ilmenevästi määritellyn ympäristönlaatunormin 33 µg/l.<br />
Uudet yleiset määräykset<br />
4. Luvan saajan on toimitettava Kainuun ELY-keskuksen hyväksyttäväksi<br />
tämän päätöksen toteuttamisen edellyttämien rakenteiden<br />
ympäristönsuojelurakenteita koskevat rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat<br />
ja työselostukset ennen niiden rakentamisen aloittamista.<br />
Patorakenteet on toteutettava patoturvallisuusviranomaisen vaatimusten<br />
mukaisina. Patoja koskevat suunnitelmat on toimitettava<br />
patoturvallisuusviranomaiselle hyvissä ajoin ennen rakentamisen<br />
aloittamista, patoturvallisuusviranomaisen kanssa sovittavana<br />
ajankohtana.<br />
Ympäristönsuojelurakenteet voidaan ottaa käyttöön, kun ELYkeskus<br />
on riippumattoman valvojan yhteenvedon ja laadunvalvontakokeiden<br />
tulosten perusteella todennut tehtyjen rakenteiden<br />
täyttävän niille tässä lupapäätöksessä asetetut vaatimukset. Padot<br />
voidaan ottaa käyttöön, kun patoturvallisuusviranomainen on<br />
patoturvallisuuslain mukaisesti luokitellut padot ja hyväksynyt vahingonvaaraselvityksen<br />
ja tarkkailuohjelman.<br />
4a. Luvan saajan on oltava jatkuvasti riittävästi selvillä toimintansa<br />
ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten<br />
vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Tässä<br />
päätöksessä määrätyn ja toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun<br />
lisäksi luvan saajan on mm. tuotantoprosessia ja sen<br />
tarkkailua jatkuvasti kehittämällä, malmin, sivukiven ja prosessiliuosten,<br />
tuotannossa muodostuvien sakkojen sekä kemikaalien<br />
ominaisuuksia koskevaa tietoa lisäämällä sekä toimialakohtaista<br />
tietoa ja alan teknistä kehitystä hyödyntämällä varmistettava, etteivät<br />
toiminnan päästöt ja haitalliset vaikutukset poikkea siitä, mille<br />
lupa on myönnetty tai mitä lupahakemuksessa on ennakoitu.<br />
Tuotantoprosessien sekä vesienkäsittely- ja hallintajärjestelmien<br />
ohjaus- ja seurantajärjestelmiä on kehitettävä siten, että ne tuottavat<br />
luvan saajalle sellaista reaaliaikaista tietoa, jonka perusteella<br />
pystytään arvioimaan myös tällä päätöksellä asetettujen toiminnan<br />
ympäristönsuojeluvaatimusten täyttyminen.<br />
Jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa aiheutua sellaisia päästöjä tai<br />
ympäristövaikutuksia, joihin tällä päätöksellä ei ole lupaa myönnetty<br />
tai lupahakemuksen päästö- tai vaikutusarvioissa ei ole ennakoitu,<br />
on asiasta viipymättä ilmoitettava Kainuun ja Pohjois-<br />
Savon ELY-keskuksille sekä Sotkamon ja Sonkajärven kuntien ja<br />
Kajaanin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille.
162<br />
Luvan saajan on lisäksi viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin<br />
pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo<br />
aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi (pilaantumisen<br />
torjuntavelvollisuus). Mikäli päästöjen tai niiden vaikutusten<br />
muutos on merkittävä lupahakemukseen ja tähän lupapäätökseen<br />
nähden, on luvan saajan lisäksi laitettava tältä osin<br />
aluehallintovirastossa vireille luvan muuttamista koskeva hakemus.<br />
4b. Tämän päätöksen mukaisen toiminnan edellyttämät rakennesuunnitelmat,<br />
mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on<br />
tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.<br />
4c. Rakentamisessa ja ympäristönsuojelurakenteiden toteutuksessa<br />
on noudatettava rakentamista ja käytettyjä materiaaleja koskevia<br />
standardeja sekä yleisesti käytettyjä ja hyväksyttäjä rakennus- ja<br />
työtapoja niin, että laadukkaan rakentamisen ja hyvän rakentamiskäytännön<br />
vaatimukset täyttyvät. Rakentamiseen vaadittavan<br />
ammattitaidon, työmaajärjestelyjen sekä rakentamisen osalta on<br />
noudatettava soveltuvin osin kaatopaikkojen tiivistysrakenteista<br />
annetun Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaan 36/2002<br />
periaatteita ja muita alaa koskevia yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä,<br />
standardeja tai normeja.<br />
4d. Luvan saajan on järjestettävä ympäristönsuojelu- ja patorakenteiden<br />
oikean toteuttamisen varmistamiseksi riippumaton laadunvalvonta.<br />
Laadunvalvojan on oltava Kainuun ELY-keskuksen hyväksymä<br />
asiantuntijataho, joka ei ole kyseisen kohteen suunnittelija<br />
tai toteuttaja ja jonka asiantuntemus ympäristönsuojelu- ja patorakenteiden<br />
toteuttamisessa tai niiden valvonnassa on yleisesti<br />
tunnustettu tai osoitettu.<br />
Valitun laadunvalvojan on oltava rakennustyömaalla jatkuvasti tai<br />
käytävä rakennuskohteissa vähintään Kainuun ELY-keskuksen<br />
hyväksymän laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti tai muuten<br />
ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla niin, että laadunvalvojan on<br />
mahdollista todeta keskeisten työvaiheiden toteutuminen hyväksyttyjen<br />
suunnitelmien mukaisesti ja niiden laadunvarmennuksen<br />
toimivuus, tarkastaa laadunvalvonnan tulokset, puuttua mahdollisiin<br />
epäkohtiin sekä varmistaa, että todetut puutteet ja virheet on<br />
korjattu asianmukaisesti.<br />
Laadunvalvojan havaitsemista puutteista ja virheistä on ilmoitettava<br />
viipymättä Kainuun ELY-keskukselle.<br />
Laadunvalvojan on laadittava kunkin kohteen rakentamisen laadunvalvonnasta<br />
yhteenvetoraportti, joka sisältää laadunvalvonnan<br />
tulokset. Raportista on käytävä ilmi muun muassa todetut poikkeamiset<br />
asetetuista vaatimuksista ja laadunvalvontasuunnitelmasta<br />
sekä toteutetut toimenpiteet puutteiden ja virheiden korjaamiseksi.<br />
4f. Kaikista toiminnan muutoksista on ilmoitettava Kainuun ELYkeskukselle<br />
ja annettava tieto Sotkamon kunnan ja Kajaanin kaupungin<br />
ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. Ilmoituksiin<br />
on liitettävä arvio muutoksen vaikutuksista päästöihin<br />
ja niiden ympäristövaikutuksiin tarkasteltuna kaikkien päästöele-
163<br />
menttien osalta sekä luvan saajan oma arvio siitä, edellyttääkö<br />
muutos ympäristöluvan muuttamista tai tarkkailun tarkentamista.<br />
Päästöt vesiin (korvaavat lupamääräykset 5–9 ja 12)<br />
5. Toiminta-alueella muodostuvat puhtaat sade-, sulamis- ja valumavedet<br />
ja muut vedet, joista ei aiheudu päästöjä tai ympäristön<br />
pilaantumisen vaaraa, on erotettava likaantuneista vesistä.<br />
Kokonaisvaltainen suunnitelma tehdyistä ja toteutettavista toimenpiteistä<br />
puhtaiden vesien erottamiseksi on toimitettava viimeistään<br />
3.7.2013 Kainuun ELY-keskuksen hyväksyttäväksi sekä<br />
aluehallintovirastoon täydennyksenä vireillä olevan asiaan Dnro<br />
PSAVI/58/04.08/2011.<br />
Puhtaiksi todetut vedet saa johtaa maastoon tai vesistöihin. Kyseisten<br />
vesien likaantumattomuus on tarvittaessa osoitettava vedenlaatuselvityksin<br />
ja -mittauksin Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä<br />
tavalla.<br />
Uusissa rakentamiskohteissa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten<br />
rakentamisalueiden kiintoainesta sisältävät, mutta muuten likaantumattomat<br />
valumavedet, on mahdollisuuksien mukaan johdettava<br />
pintavalutuskentän tai vähintään valuma-alueen koon mukaan<br />
mitoitetun selkeytysaltaan kautta maastoon tai vesistöön. Johdettavan<br />
veden kiintoainepitoisuus on oltava alle 30 mg/l. Suunnitelmat<br />
näiden vesien johtamisjärjestelyistä on toimitettava ennen<br />
niiden rakentamista ELY-keskukseen.<br />
6. Prosessivedet, louhitun malmin, rikkipitoisen sivukiven tai läjitetyn<br />
jätteen kanssa kosketuksiin joutuvat sade- ja valumavedet, avolouhosten<br />
kuivatusvedet, avolouhoksen pintamaan poistoalueilta<br />
muodostuvat kuivatusvedet, sulfaatti- ja metallipitoiset tehdasalueen<br />
hulevedet sekä primääri- ja sekundääriliuotusalueiden ympäriltä<br />
ja muilta alueilta kerättävät suojapumppausvedet sekä muut<br />
vastaavat likaantuneet vedet on palautettava kaivoksen liuosvesikiertoon<br />
tai puhdistettava ennen vesistöihin tai uusiin varastoaltaisiin<br />
johtamista siten, että lupamääräyksessä 8 määrätyt pitoisuusraja-arvot<br />
eivät ylity.<br />
7. Metallien talteenottolaitoksen prosessivedet on palautettava liuoskiertoon.<br />
Liuoskierrosta metallin talteenoton jälkeen poistettava<br />
osa vedestä on käsiteltävä vähintään nykyisellä tai sen tasoisella<br />
tekniikalla (raudan saostus ja loppuneutralointi) ja ensisijaisesti<br />
palautettava talteenottolaitoksen käyttövedeksi tai muuten käytettäväksi<br />
hyödyksi kaivoksen eri käyttökohteissa.<br />
Loppuneutraloinnin (LONE) ylitevedet voidaan tarvittaessa johtaa<br />
joko Oulujoen vesistön suuntaan pohjoisen jälkikäsittely-yksikön<br />
(Haukilampi–Kärsälampi) kautta tai Vuoksen vesistön suuntaan<br />
etelän jälkikäsittely-yksikön (Lumelan allas–Urkin allas–<br />
Kortelammen allas) kautta. Jälkikäsittely-yksiköt voidaan ohittaa<br />
silloin, kun jälkikäsittely ei enää paranna puhdistustulosta. Vesistöön<br />
johdettavan veden tulee täyttää lupamääräyksen 8 vaatimukset.<br />
8. Kaikki vesistöön johdettavat lupamääräyksessä 6 tarkoitetut likaantuneet<br />
vedet on käsiteltävä hakemuksessa esitetyllä tai vä-
164<br />
hintään vastaavan tehoisella tavalla niin, että jokaisesta käsittelykohteesta<br />
vesistöön johdettavan veden kokonaispitoisuudet alittavat<br />
virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna seuraavat<br />
raja-arvot:<br />
- Nikkeli 0,3 mg/l<br />
- Kupari 0,3 mg/l<br />
- Sinkki 0,5 mg/l<br />
- Rauta 4 mg/l<br />
- Uraani 10 µg/l<br />
- Sulfaatti 6 000 mg/l<br />
- Kiintoaine 20 mg/l<br />
Yksittäisen näytteen nikkeli-, kupari- tai sinkkipitoisuus ei saa olla<br />
yli 1,0 mg/l.<br />
Vesistöön johdettavan veden mangaanipitoisuuden on oltava tavoitearvona<br />
alle 6,0 mg/l virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona<br />
laskettuna.<br />
Vesistöihin johdettavan veden pH ei saa ylittää arvoa 10,5. Veden<br />
pH-lukujen virtaamapainotteisen kuukausikeskiarvon on oltava alle<br />
10.<br />
Vesistöön johdettavan veden elohopea- ja kadmiumpitoisuutta<br />
koskevat lisäksi seuraavat vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista<br />
aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteessä<br />
1 B) määrätyt raja-arvot:<br />
liukoinen elohopea 5,0 µg/l<br />
liukoinen kadmium 10,0 µg/l<br />
Muilta osin vesistöön johdettavan veden pitoisuuksien on oltava<br />
hakemukseen liitetyssä vesienkäsittelysuunnitelmassa (tämän<br />
päätöksen kertoelmaosan kohta ”Puhdistetun veden laatu”) esitetyllä<br />
tasolla. Jos pitoisuudet poikkeavat siinä esitetystä olennaisesti,<br />
tulee luvan saajan toimia lupamääräyksen 4a edellyttämällä<br />
tavalla.<br />
8a. Veden liukoinen kadmium- ja lyijypitoisuus sekä ahvenen (lihaksen)<br />
elohopeapitoisuus eivät luontaiset taustapitoisuudet huomioon<br />
ottaen saa ylittää purkupaikkojen alapuolisissa vesistöissä<br />
vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston<br />
asetuksen liitteessä 1 C) sisämaan pintavesille säädettyjä<br />
ympäristönlaatunormeja (AA–EQS).<br />
Veden liukoinen nikkelipitoisuus ei luontainen taustapitoisuus<br />
huomioon ottaen saa ylittää tämän päätöksen mukaisesti johdettavien<br />
käsiteltyjen jätevesien vaikutuksesta edellä ratkaisuosassa<br />
määrätyn sekoittumisvyöhykkeen ulkopuolella etelässä Kivijoessa<br />
tai Laakajärvessä ja pohjoisessa Tuhkajoessa tai Jormasjärvessä<br />
tai alempanakaan vesistöissä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista<br />
aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä<br />
1 C) sisämaan pintavesille säädettyä ympäristönlaatunormia (AA–<br />
EQS).
165<br />
Luvan saajan on esitettävä Kainuun ELY-keskukselle 30.9.2013<br />
mennessä asiantuntija-arvio Jormasjärven ja Laakajärven luontaisista<br />
nikkelin taustapitoisuuksista.<br />
9. Käsitellyt jätevedet on juoksutettava vesistöihin tasaisesti niiden<br />
virtaamiin suhteutettuna. Kuhunkin purkusuuntaan johdettavan jäteveden<br />
vuorokausivirtaama saa olla 10.4.–15.6. enintään 15 % ja<br />
muina aikoina enintään 10 % johtamista edeltäneen Kalliojoen<br />
alaosan 7 vuorokauden keskivirtaamasta.<br />
Vuoksen vesistön suunnassa käsitellyt jätevedet on johdettava<br />
Ylä-Lumijärven ohi Lumijokeen.<br />
Virtaaman luotettavan seuraamisen mahdollistamiseksi luvan<br />
saajan on määritettävä Kalliojoen purkautumiskäyrä ja rakennettava<br />
jokeen, Korentojoen yhtymäkohdasta alavirtaan, virtaaman<br />
määrittämiseksi tarpeellinen vedenkorkeuden mittauspiste tarpeellisine<br />
laiteasennuksineen.<br />
Esitys Kalliojoen virtaamien huomioonottamisesta vesistöön johdettavien<br />
käsiteltyjen jätevesien määrän laskennassa on toimitettava<br />
Kainuun ELY-keskuksen hyväksyttäväksi viimeistään<br />
7.6.2013.<br />
9a. Kaivosalueelta nykyisiin purkupaikkoihin, Oulujoen vesistössä<br />
Kolmisopen yläpuolelle ja Vuoksen vesistössä Lumijokeen johdettavien,<br />
lupamääräyksien 6 ja 8 tarkoittamien käsiteltyjen jätevesien<br />
aiheuttama yhteenlaskettu päästö vesiin saa olla enintään seuraava:<br />
Loppuvuonna 2013 (16.5.–31.12.)<br />
- Nikkeli 300 kg<br />
- Kupari 150 kg<br />
- Sinkki 300 kg<br />
- Mangaani 20 000 kg<br />
- Sulfaatti 12 000 t<br />
- Natrium 6 500 t<br />
Vuonna 2014<br />
- Nikkeli 250 kg<br />
- Kupari 150 kg<br />
- Sinkki 300 kg<br />
- Mangaani 16 000 kg<br />
- Sulfaatti 12 000 t<br />
- Natrium 6 500 t<br />
Vuodesta 2015 alkaen<br />
- Nikkeli 250 kg/v<br />
- Kupari 150 kg/v<br />
- Sinkki 300 kg/v<br />
- Mangaani 2 600 kg/v<br />
- Sulfaatti 1 300 t/v<br />
- Natrium 650 t/v
166<br />
9b. Luvan saajan on järjestettävä toiminta niin, että Vuoksen vesistössä<br />
Lumijokeen tai Oulujoen vesistössä Kolmisopen yläpuolelle<br />
johdetaan enintään 60 % vuoden kokonaispäästöistä.<br />
12. Muodostuvat talousjätevedet on käsiteltävä laitosmaisesti siten,<br />
että puhdistamolla saavutettava poistoreduktio tulokuormituksesta<br />
on vuosikeskiarvona BHK7:n osalta 90 % ja kokonaisfosforin<br />
osalta 85 %.<br />
Käsitelty jätevesi on johdettava edelleen prosessin kiertovedeksi<br />
tai suoraan jätevesien jälkikäsittely-yksiköihin.<br />
Uudet määräykset päästöjen, riskien ja pilaantumisen ehkäisemiseksi<br />
ja vähentämiseksi<br />
A. Lupamääräysten 8 ja 9a mukaisten päästöraja-arvojen saavuttamiseksi<br />
luvan saajan on ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin jätevesien<br />
käsittelyn tehostamiseksi ja veden varastointi- ja varoallaskapasiteetin<br />
lisäämiseksi. Näitä koskevat toimenpide-esitykset<br />
on toimitettava viimeistään 3.7.2013 Kainuun ELY-keskukselle<br />
sekä aluehallintovirastolle täydennyksenä vireillä olevaan asiaan<br />
Dnro PSAVI/58/04.08/201.<br />
Toimenpidesuunnitelmiin on sisällytettävä muun ohella esitys toimenpiteistä<br />
jätevesipäästöjen, erityisesti sulfaatti- ja mangaanipäästöjen,<br />
pienentämiseksi käytössä olevissa käsittelyyksiköissä<br />
sekä pidemmällä aikavälillä. Sulfaatin poiston tavoitteena<br />
on oltava taso 1 000 mg/l ja mangaanin poiston tavoitteena<br />
taso 2 mg/l.<br />
B. Luvan saaja saa rakentaa kaivospiirin alueelle uusia pysyviä tai tilapäisiä<br />
maapohjaisia veden varastointialtaita. Niissä saa varastoida<br />
vain lupamääräyksen 8 vaatimukset täyttäviä puhdistettuja<br />
jätevesiä. Altaita koskevat suunnitelmat on toimitettava ELYkeskuksen<br />
hyväksyttäväksi lupamääräyksen 4 mukaisesti.<br />
Vesien varastoaltaiden patojen on täytettävä vesistöpadoille asetetut<br />
vaatimukset ja patorakenteet on rakennettava ulottumaan tiiviiseen<br />
pohjamoreeniin tai kallioon asti. Padot on toteutettava siten,<br />
että suotovedet saadaan padon kuivalta puolelta kerättyä ja<br />
johdettua käsittelyyn tai palautettua prosessiin tai altaaseen.<br />
Varastoaltaiden patojen patorakenteet on toteutettava patoturvallisuusviranomaisen<br />
vaatimusten mukaisena.<br />
C. Nykyisissä kipsisakka-altaissa ei saa varastoida vettä.<br />
Luvan saajan on johdettava kipsisakka-altaissa oleva vesi takaisin<br />
liuoskiertoon tai puhdistettavaksi viivyttelemättä, kuitenkin viimeistään<br />
31.10.2013 mennessä.<br />
Kunkin allaslohkon tyhjentämisen jälkeen kipsisakan ja rautasakan<br />
mukana allaslohkolle tuleva vesi on palautettava viipymättä<br />
takaisin prosessivesikiertoon tai johdettava käsiteltäväksi<br />
lupamääräyksen 8 mukaisesti.<br />
Luvan saajan on toimitettava nykyisten kipsisakka-altaiden käyttöä<br />
sekä uusien kipsisakka-altaiden rakentamista ja käyttöä kos-
167<br />
keva toimenpide- ja aikatauluesitys viimeistään 3.7.2013 aluehallintovirastoon<br />
täydennyksenä vireillä olevan asiaan Dnro PSA-<br />
VI/58/04.08/2011 sekä tiedoksi Kainuun ELY-keskukselle.<br />
D. Kortelammen altaaseen tai muihin kaivospiirin alueella jo oleviin<br />
vesien varastointiin käytettäviin maapohjaisiin altaisiin kipsisakkaaltaan<br />
vuodon yhteydessä tai muuten toiminnan seurauksena<br />
päätyneet tai johdetut happamat runsaasti metalleja sisältävät jätevedet<br />
ja muut likaantuneet vedet on joko otettava takaisin liuoskiertoon<br />
tai käsiteltävä 31.12.2014 mennessä vesistöjen ja maaperän<br />
pilaantumisriskin pienentämiseksi lupamääräyksen 8 mukaisesti<br />
ja johtaa vesistöihin tai varastoitavaksi kaivosalueelle.<br />
E. Päästöistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on luvan saajan<br />
ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin mahdollisten uusien jätevesien<br />
purkupaikkojen selvittämiseksi. Luvan saajan on toimitettava esitys<br />
siitä, miten asiassa aiotaan edetä viimeistään 3.7.2013 aluehallintovirastolle<br />
täydennyksenä vireillä olevan asiaan Dnro PSA-<br />
VI/58/04.08/2011 sekä Kainuun ELY-keskukselle.<br />
F. Luvan saajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin Salmisessa,<br />
Kalliojärvessä ja Kalliojoessa sekä Ylä-Lumijärvessä, Lumijoessa,<br />
Lumijärvessä ja Kivijärvessä jätevesipäästöjen aiheuttamien<br />
pilaantumishaittojen vähentämiseksi vesistöjä kunnostamalla.<br />
Luvan saajan on toimitettava esitys siitä, miten se etenee asiassa<br />
viimeistään 3.7.2013 aluehallintovirastoon täydennyksenä vireillä<br />
olevan asiaan Dnro PSAVI/58/04.08/2011 sekä tiedoksi Kainuun<br />
ELY-keskukselle.<br />
Eri kohteiden kunnostusvaihtojen tarkastelut, niiden pohjalta laadittavat<br />
kunnostussuunnitelmat sekä kunnostusten edellyttämät<br />
lupahakemukset on toimitettava aluehallintovirastoon 30.6.2014<br />
mennessä.<br />
G. Luvan saajan on viimeistään 3.7.2013 toimitettava aluehallintovirastolle<br />
täydennyksenä vireillä olevan asiaan Dnro PSA-<br />
VI/58/04.08/2011 sekä tiedoksi Kainuun ELY-keskukselle suunnitelma<br />
toimenpiteistä, joilla varmistetaan liuotusprosessin toimivuus<br />
ja hyvä haihduntakapasiteetti. Suunnitelmaan on sisällytettävä<br />
esitys liuotusprosessin toimivuuden ja veden kierron tarkkailusta<br />
sekä tarkkailutulosten säännöllisestä raportoinnista valvontaviranomaisille.<br />
H. Luvan saajan on laadittava toiminnan kattava vesienhallintasuunnitelma.<br />
Siihen on sisällytettävä esitys vesitaseen kehittymisen<br />
säännöllisestä tarkkailusta ja raportoinnista valvontaviranomaisille.<br />
Vesihallintasuunnitelma tulee toimittaa viimeistään 3.7.2013<br />
aluehallintovirastolle täydennyksenä vireillä olevan asiaan Dnro<br />
PSAVI/58/04.08/2011 sekä tiedoksi Kainuun ELY-keskukselle.<br />
I. Luvan saajan on viimeistään 3.7.2013 toimitettava aluehallintovirastolle<br />
täydennyksenä vireillä olevan asiaan Dnro PSA-<br />
VI/58/04.08/2011 sekä tiedoksi Kainuun ELY-keskukselle esitys<br />
jätevesien käsittelyssä muodostuvien sakkojen/lietteiden määrästä,<br />
ominaisuuksista, luokittelusta, käsittelystä ja sitä koskevasta<br />
vakuudesta.
168<br />
J. Luvan saajan on viimeistään 30.8.2013 toimitettava aluehallintovirastolle<br />
täydennyksenä vireillä olevan asiaan Dnro PSA-<br />
VI/58/04.08/2011 sekä tiedoksi Kainuun ELY-keskukselle selvitys<br />
mangaanipäästöjen haitallisuudesta ja merkityksestä veden käytölle<br />
ja vesieliöstölle.<br />
K. Luvan saajan on laadittava helmikuun 2014 loppuun mennessä<br />
kattava yhteenvetoraportti liuotusprosessin toimivuudesta, vesitaseen<br />
kehittymisestä, jätevesipäästöistä sekä alapuolisten vesistöjen<br />
tilan kehittymisestä vuonna 2013. Raportti tulee toimittaa Kainuun<br />
ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille, Sotkamon kunnan, Kajaanin<br />
kaupungin ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojelu- ja<br />
terveydensuojeluviranomaisille sekä Säteilyturvakeskukselle.<br />
Tarkkailu- ja raportointimääräykset<br />
96a. Jätevesien muodostumista ja käsittelyä, jätevesipäästöjä ja niiden<br />
vesistövaikutuksia koskeva tarkkailu on toteutettava hakemuksessa<br />
esitettyyn ”Vesien käsittelysuunnitelmaan” (päivätty<br />
22.1.2013) sisällytetyn tarkkailusuunnitelman periaatteiden mukaisesti<br />
vähintään samassa laajuudessa kuin käyttö-, päästö- ja<br />
vaikutustarkkailua on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen<br />
12.2.2013 (Dnro KAIELY/5/07.00/2010) antaman päätöksen nojalla.<br />
Käyttö- ja päästötarkkailun on koskettava kaikkia käsittelyyksiköitä,<br />
joissa käsitellään ja joista johdetaan vesistöön lupamääräyksessä<br />
6 tarkoitettuja likaantuneita vesiä. Luvan saajan omassa<br />
laboratoriossa päivittäin tehtävien käyttö- ja päästötarkkailutulosten<br />
oikeellisuus on varmennettava riippumattomassa laboratoriossa<br />
kerran viikossa tehtävin vertailumittauksin ja kerran kuukaudessa<br />
tehtävin selvityksin, jossa käsittely-yksiköihin tulevasta<br />
ja vesistöihin johdettavasta (lähtevästä) vedestä mitataan laajaalaisesti<br />
eri aineiden pitoisuudet.<br />
Jätevesien vaikutustarkkailua on tarvittaessa laajennettava ja<br />
muuttaa nopeasti, jotta vaikutukset ja vaikutusalueen laajuus<br />
saadaan aukottomasti dokumentoiduksi. Tarkkailua kehitettäessä<br />
on otettava huomioon Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten<br />
ympäristönsuojelu- ja kalatalousviranomaisten lausunnoissa esitetyt<br />
tarkkailua koskevat vaatimukset ja näkökohdat. Lumijoen virtaamien<br />
jatkuvatoiminen mittaus on muun ohella sisällytettävä<br />
vaikutustarkkailuun.<br />
Yksityiskohtainen jätevesien käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma<br />
on toimitettava Kainuun ELY-keskuksen ympäristönsuojeluviranomaisen<br />
(ympäristö ja luonnonvarat vastuualue) hyväksyttäväksi<br />
sen määräämänä aikana.<br />
Yksityiskohtainen jätevesien vaikutustarkkailu (vesistötarkkailu)<br />
on toimitettava Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten ympäristönsuojeluviranomaisen<br />
hyväksyttäväksi niiden määräämänä<br />
aikana.<br />
Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailun<br />
osalta jätevesien vaikutustarkkailu on tehtävä Kainuun ja Pohjois-<br />
Savon ELY-keskusten kalatalousviranomaisten hyväksymällä ta-
169<br />
valla. Yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi<br />
näiden viranomaisten määräämänä aikana.<br />
Tarkkailujen tulokset ja vuosiraportit on toimitettava heti niiden<br />
valmistuttua Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille, Sotkamon<br />
kunnan, Kajaanin kaupungin ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojelu-<br />
ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Säteilyturvakeskukselle.<br />
Kalatalousmaksu ja vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet<br />
97. Luvan saajan on maksettava Kainuun ELY-keskukselle 20 000<br />
euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu vuosina 2013 ja<br />
2014 ja 10 000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu vuosina<br />
2015–2017. Kala-talousmaksu on käytettävä tässä päätöksessä<br />
tarkoitettujen jätevesien johtamisesta kalastolle ja kalastukselle<br />
sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi<br />
Kainuun puolella. Vuotuisesta maksusta on käytettävä Oulujoen<br />
vesistöalueella 50 % ja Vuoksen vesistöalueella 50 %.<br />
Luvan saajan on maksettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle<br />
10 000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu vuosina 2013<br />
ja 2014 sekä 5 000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu<br />
vuosina 2015–2017. Kalatalousmaksu on käytettävä tässä päätöksessä<br />
tarkoitettujen jätevesien johtamisesta Vuoksen vesistöalueella<br />
Laakajärvessä ja sen alapuolisilla vesistöalueilla kalastolle<br />
ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi.<br />
Kalatalousmaksu on suoritettava vuonna 2013 elokuun loppuun<br />
mennessä ja muina vuosina tammikuun loppuun mennessä ja sen<br />
käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia<br />
ja Metsähallitusta.<br />
98. Luvan saajan on turvattava Tuhkajoen taimenkanta Kainuun ELYkeskuksen<br />
kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla emokala-<br />
ja poikaskasvatuksella, taimenkannan tilapäisellä talteenotolla<br />
tai muulla sopivalla kannan säilymisen varmistavalla tavalla niiltä<br />
osin kuin kanta on uhattuna Kolmisopen säännöstelystä johtuvien<br />
virtaamamuutosten, jätevesipäästöistä aiheutuvien vedenlaatumuutosten<br />
tai muista kaivostoiminnasta aiheutuvista syistä.<br />
Luvan saajan on toimitettava Kainuun ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen<br />
hyväksyttäväksi viimeistään 28.6.2013 esitys toimenpiteiksi,<br />
joilla rajoitetaan tässä päätöksessä tarkoitetusta jäteveden<br />
johtamisesta Tuhkajoen taimenkannalle aiheutuvia haitallisia<br />
vaikutuksia ja varmistetaan kannan säilyminen. Mahdollisen<br />
riskinarvioinnin ja muiden selvitysten sekä tarvittavien toimenpiteiden<br />
joutuisaksi käynnistämiseksi luvan saajan tulee olla yhteydessä<br />
kalatalousviranomaiseen heti tämän päätöksen antamisen<br />
jälkeen.<br />
Veden toimittaminen<br />
98a. Luvan saajan on toimitettava Kalliojärven ja Kivijärven rakennetuille<br />
rantatiloille tarpeellinen määrä sauna- ja pesuvettä vähintään<br />
kaksi kertaa viikossa tai muutoin asianosaisten kanssa sovittavalla<br />
tavalla 1.5.–30.9. siihen asti kunnes asiasta on asianosais-
170<br />
ten kesken toisin sovittu tai aluehallintovirasto lupaviranomaisena<br />
määrännyt.<br />
Korvattavien vahinkojen selvittäminen<br />
100 a. Luvan saajan on tehtävä aluehallintovirastolle selvitys tämän päätöksen<br />
mukaisesta jätevesien johtamisesta aiheutuvista vahingosta.<br />
Selvitykseen on liitettävä tarkkailutuloksiin perustuvat tiedot jätevesien<br />
vaikutuksista sekä kiinteistöselvitys jätevesien purkureittien<br />
vesialueista ja rantatiloista kaivospiirin rajalta pohjoisessa<br />
Jormasjokisuuhun saakka ja etelässä Nurmijoen Koirakoskelle<br />
saakka. Kiinteistökohtaisesta selvityksestä on käytävä ilmi kiinteistöjen<br />
omistus, pinta-ala, maankäyttö, vakinaisten ja vapaaajan<br />
asukkaiden määrä, rakennukset, vedenhankinta, rannan ja<br />
vesistön käyttö, vuokraustoiminta, sekä vedenkäyttöä koskevat<br />
ympäristö- ja terveysviranomaisten suositukset. Lisäksi on esitettävä<br />
selvitys alueen ammattikalastajista ja heille tämän päätöksen<br />
mukaisesta jätevesien johtamisesta mahdollisesti aiheutuvista taloudellisista<br />
menetyksistä. Selvitys sekä kiinteistö- ja ammattikalastajakohtainen<br />
vahingonarvioesitys on toimitettava aluehallintovirastolle<br />
31.12.2013 mennessä.<br />
100 b. Luvan saajan on 14.6.2013 mennessä asetettava Pohjois-<br />
Suomen aluehallintovirastolle (Peruspalvelut ja oikeusturva)<br />
1 500 000 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus toiminnasta aiheutuvien<br />
vahinkojen korvaamisesta. Vakuuden vapauttamisesta<br />
päättää aluehallintovirasto ympäristönsuojelulain mukaisena lupaviranomaisena.<br />
TOIMINNANALOITTAMISLUPA JA SITÄ KOSKEVA VAKUUS<br />
RATKAISUN PERUSTELUT<br />
Aluehallintovirasto määrää, että tämän lupapäätöksen mukainen toiminta<br />
voidaan aloittaa tätä päätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta.<br />
Luvan saajan on 14.6.2013 mennessä asetettava 1 250 000 euron suuruinen<br />
vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen<br />
tai muuttamisen varalle.<br />
Määrätty vakuus on asetettava joko<br />
a) omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Pohjois-<br />
Suomen aluehallintovirasto tai<br />
b) pankkitalletuksena, josta on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle<br />
talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston hyväksi.<br />
Päätöksen saatua lainvoiman luvan saaja voi hakea erillisellä hakemuksella<br />
Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta vakuutta palautettavaksi.<br />
Ympäristölupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset<br />
Vesitilanne
171<br />
Talvivaaran kaivoksen vesitase on poikennut olennaisesti siitä mitä hakija<br />
on alkuperäisessä ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa esittänyt ja<br />
mille ympäristö- ja vesitalouslupa nro 33/07/1 on myönnetty. Alkuperäisessä<br />
hakemuksessa on arvioitu liuotusprosessin haihdutuskapasiteetin olevan<br />
huomattavan suuri. Lupaa haettiin ja lupa myönnettiin raakaveden<br />
saannin turvaamiseksi enintään 4 000 m 3 /h (noin 35 Mm 3 /v) vesimäärän<br />
ottoon Kolmisopesta ja Nuasjärvestä. Vesistöihin johdettavien jätevesien<br />
määräksi hakemuksessa esitettiin vuosittain enintään 1,3 Mm 3 . Se on ympäristö-<br />
ja vesitalousluvassa myös asetettu vesistöön johdettavien jätevesien<br />
enimmäismääräksi.<br />
Asiassa saadun selvityksen perusteella puutteellinen vesienhallinta, eri vesijakeiden<br />
sekoittaminen, liuotusprosessin toimivuuteen liittyvät ongelmat<br />
sekä kesän ja syksyn 2012 poikkeuksellisen runsaat sateet ja marraskuun<br />
2012 ja huhtikuun 2013 kipsisakka-altaan vuodot ovat olleet keskeisinä<br />
syinä likaantuneiden vesien kertymiseen kaivospiirin alueelle ja ympäristön<br />
kannalta hyvin ongelmalliseen vesitilanteeseen. Vesien poisjohtaminen ei<br />
ole mahdollista nykyisen ympäristö- ja vesitalousluvan vesimäärä- ja päästörajoitusten<br />
puitteissa.<br />
Syksyllä 2012 kipsisakka-altaaseen pumpattiin noin 1 Mm 3 metallien talteenottolaitoksen<br />
paluuliuosta eli ns. raffinaattia, jonka pH on alhainen ja<br />
joka sisältää korkeita pitoisuuksia metalleja ja sulfaattia. Marraskuussa<br />
2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon seurauksena Oulujoen ja<br />
Vuoksen vesistöihin pääsi yhteensä noin 0,22–0,24 Mm 3 tällaisia vesiä.<br />
Suuri osa vuotovedestä (noin 1 Mm 3 ) saatiin kuitenkin pidätettyä torjuntatoimena<br />
nopeasti rakennetun Kortelammen padon patoaltaaseen ja muihin<br />
etelän jälkikäsittely-yksiköihin (0,9 Mm 3 ) sekä pohjoisen jälkikäsittelyyksikön<br />
Haukilampeen (0,1 Mm 3 ). Nämä vedet edellyttävät tehokasta käsittelyä.<br />
Hakemuksessa on haettu ensisijaisesti ympäristö- ja vesitalousluvan nro<br />
33/07/1 lupamääräyksessä 9 tarkoitetun jätevesien johtamiselle asetetun<br />
enimmäismäärän (1,3 Mm 3 vuodessa) ja muiden vesistöön johdettavien<br />
vesien määrää koskevien rajoitusten poistamista. Toissijaisesti vesimääräkiintiöitä<br />
on haettu muutettavaksi siten, että vuosittaisen kiintiön (1,3 Mm 3 )<br />
lisäksi mahdollistetaan kaivosalueella varastoidun ylimääräisen käsittelytarpeessa<br />
olevan veden (3,8 Mm 3 ) johtaminen pois kaivosalueelta. Tästä<br />
vähennetään se määrä, joka johdetaan päätöksen antamiseen mennessä<br />
Kainuun ELY-keskuksen 12.2.2013 antaman päätöksen (KAI-<br />
ELY/5/07.00/2010) nojalla.<br />
Kainuun ELY-keskuksen päätös on mahdollistanut 0,9 Mm 3 :n käsiteltyjen<br />
vesien johtamisen sekä Vuoksen vesistön että Oulujoen suuntaan eli yhteensä<br />
1,8 Mm 3 :n johtamisen. Tämä johtamiskiintiö täyttyi 30.4.2013 Oulujoen<br />
vesistöön johdettujen vesien osalta. Vuoksen vesistön osalta kiintiö<br />
täyttyi 16.5.2013. Lisäksi 16.5.2013 mennessä vesistöihin on johdettu loppuneutraloinnin<br />
ylitevesiä noin 0,4 Mm 3 sekä hulevesiä (Torrakkopuro ja<br />
Torvelan suo) noin 0,15–0,2 Mm 3 .<br />
Hakemuksessa tarkoitettujen ylimääräisten vesien johtamista on 16.5.2013<br />
jälkeen jatkettu Kainuun ELY-keskuksen ympäristönsuojelulain 64 §:n<br />
23.5.2013 antaman päätöksen (KAIELY/1/07.00/2013) nojalla.<br />
Hakijan esittämät tiedot kaivosalueella olevien käsittelyä ja poisjohtamista<br />
edellyttävien vesien määrästä, poisjohtamisesta aiheutuvasta jätevesikuormituksesta<br />
ja ylipäätään vesitilanteen kehittymisestä ovat muuttuneet<br />
jatkuvasti aluehallintovirastossa vireillä olevan ympäristö- ja vesitalouslu-
172<br />
van nro 33/07/1 tarkistamista koskevan asian (Dnro PSAVI/58/04.08/2011)<br />
ja tämän ylimääräisten vesien käsittelyä ja johtamista koskevan asian käsittelyn<br />
aikana.<br />
Viimeisimmän, 17.5.2013 saapuneen, täydennyksen mukaan kaivosalueelta<br />
olisi tarve juoksuttaa käsiteltyjä jätevesiä loppuvuonna 2013 vielä yhteensä<br />
noin 6,5 Mm 3 16.5.2013 mennessä johdettujen noin 2,3–2,4 Mm 3 :n<br />
lisäksi, jos sadanta loppuvuonna on keskimääräinen. Täydennyksen mukaan<br />
loppuvuoden juoksutuksista arvioidaan aiheutuvan noin 22 000 t sulfaattipäästöt<br />
vesistöihin. Vuonna 2014 vesien johtamistarpeen arvioidaan<br />
olevan sadannasta riippuen 2,4–11 Mm 3 . Keskimääräisellä sadannalla koko<br />
vuoden 2014 johtamistarpeen arvioidaan olevan noin 7 Mm 3 ja sulfaattipäästöjen<br />
noin 15 000 t.<br />
Tätä päätöstä annettaessa aluehallintovirastolla ei ole ollut käytössä kaivoksen<br />
vesienhallintasuunnitelmaa. Päätös annetaan tilanteessa, jossa varastointi-<br />
tai varoallastilavuutta ei ole muualla kuin avolouhoksessa.<br />
Päästöt ja niiden vaikutukset<br />
Talvivaaran kaivokselta johdettujen jätevesien laatu ja kokonaispäästöt sekä<br />
vesistövaikutukset ovat poikenneet selvästi natriumin, sulfaatin (natriumsulfaatti)<br />
ja mangaanin osalta siitä, mitä alkuperäisessä ympäristö- ja<br />
vesitaloushakemuksessa on esitetty ja mille lupa on myönnetty. Sen sijaan<br />
toiminnasta aiheutuneet raskasmetallipäästöt (Ni, Cu ja Zn) ovat olleet kokonaisuutena<br />
tarkastellen alhaisemmat kuin hakemuksessa on esitetty.<br />
Kipsisakka-altaan vuodot, etenkin marraskuussa 2012 tapahtunut vuoto<br />
ovat kuitenkin lisänneet huomattavasti metallipäästöjä. Suomen ympäristökeskuksen<br />
arvioiden mukaan marraskuun 2012 vuodon yhteydessä Vuoksen<br />
vesistössä Kivijärveen on kulkeutunut nikkeliä lähes 1 800 kg, sinkkiä<br />
noin 800 kg, uraania yli 60 kg ja kadmiumia noin 2 kg sekä Oulujoen vesistössä<br />
Kalliojärveen nikkeliä lähes 400 kg, sinkkiä noin 150 kg, uraania noin<br />
10 kg ja kadmiumia noin 0,5 kg.<br />
Oulujoen vesistön suunnassa Salmisen ja Kalliojärven sekä Vuoksen<br />
suunnassa Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven tila on huomattavasti<br />
heikentynyt Talvivaaran kaivosalueelta tulleiden natriumsulfaatti-, mangaani-<br />
ja metallipäästöjen vaikutuksesta. Natriumsulfaattipäästöjen seurauksena<br />
vesi on mainituissa järvissä voimakkaasti kerrostunut suolapitoisuuden<br />
suhteen. Tämä estää normaalin kevät- ja syystäyskierron eikä alusvesi<br />
pääse hapettumaan. Sulfaattipäästöjen välilliset vaikutukset voivat myös<br />
olla merkittävät veden pelkistyessä vähähappisissa olosuhteissa sulfidiksi<br />
ja sulfidin hapettuessa sulfaatiksi hapellisissa olosuhteissa. Lisäksi alusveden<br />
metallipitoisuudet ovat korkeat.<br />
Jätevesien vaikutukset ovat ilmenneet myös Kolmisopessa ja sen alapuolisessa<br />
Tuhkajoessa ja Jormasjärvessä sekä Kivijärven alapuolisessa Laakajärvessä<br />
ja Kiltuanjärvessä etenkin alusveden kohonneina natriumsulfaatti-,<br />
mangaani- ja metallipitoisuuksina. Veden natrium- ja sulfaattipitoisuudet<br />
ja sähkönjohtavuus on ollut selvästi luonnontilaista tasoa korkeammalla<br />
Kiltuanjärven alapuolellakin koko Nurmijoen reitillä.<br />
Kipsisakka-altaan vuodot ovat huonontaneet tilannetta, erityisesti Vuoksen<br />
vesistössä Kivijärvessä ja Oulujoen vesistössä Salmisessa, Kalliojärvessä<br />
ja Kolmisopessa. Marraskuun 2012 vuodon yhteydessä vesistöön päässeet<br />
metallit ovat kertyneet näiden järvien alusveteen. Niiden kulkeutuminen<br />
edelleen alapuolisiin vesistöihin riippuu paljolti jätevesipäästöjen kehit-
173<br />
tymisestä ja kunnostustoimenpiteiden ajankohdasta. Marraskuun 2012<br />
vuodon vaikutuksia ei kaikilta osin vielä tunneta.<br />
Kaivosalueella eri kohteissa jo käytössä olevat kalkkikemikaalien käyttöön<br />
perustuvat jätevesien käsittely-yksiköt poistaa metalleja varsin tehokkaasti<br />
hakemuksessa tarkoitetuista ylimääräisistä vesistä. Sen sijaan ne eivät<br />
poista vedestä sulfaattia kovin hyvin. Käsitellyn jäteveden sulfaattipitoisuus<br />
jää korkeaksi. Sulfaatin poiston tehostaminen tai tehokkaampien menetelmien<br />
käyttöönotto ei ole käytettävissä olevan tiedon perusteella mahdollista<br />
nopealla aikataululla. Näin ollen sulfaattipäästöt kasvavat merkittävästi,<br />
jos vesistöön johdettavaa vesimäärää lisätään. Lisäksi kiintoaineen, mangaanin<br />
ja raudan poistossa on ollut ongelmia.<br />
Päätöksen sisältö<br />
Lyhyellä aikavälillä vesistöön meneviä sulfaatti- ja muita päästöjä voidaan<br />
rajoittaa vain tehostamalla ja optimoimalla käytössä olevia käsittelyyksiköitä<br />
sekä lisäämällä vesien varastointitilavuutta.<br />
Tämä päätöksen jätevesipäästörajat mahdollistavat noin 2 Mm 3 :n käsiteltyjen<br />
jätevesien johtamisen kaivosalueelta nykyisiin purkuvesistöihin 16.5.–<br />
31.12.2013 ja vuoden 2014 aikana eli yhteensä noin 4 Mm 3 :n johtamisen<br />
päätöksen antamisesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Jos sulfaatin<br />
poistoa saadaan tehostettua nykyistä noin 4,8 g/l tasoa alemmaksi, saadaan<br />
vesistöön johtaa vastaavasti tätä enemmän puhdistettua jätevettä.<br />
Päätös mahdollistaa käytännössä hakemuksessa tarkoitettujen ylimääräisten<br />
vesien (3,8 Mm 3 ) käsittelyn ja johtamisen alkuperäisestä ilmoituksesta<br />
poiketen (30.6.2013 mennessä) vuoden 2013 loppuun mennessä.<br />
Myös mangaanipäästöille ja metalleista lähinnä nikkelin päästöille asetetut<br />
raja-arvot voivat muodostua johdettavaa vesimäärää rajoittaviksi. Metallipäästöjen<br />
päästörajoja on kiristetty ympäristö- ja vesitalousluvan nro<br />
37/07/1 päästörajoihin ja lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa<br />
esitettyihin luparajoihin nähden.<br />
Alkuvuoden 2013 päästöt mukaan lukien koko vuoden sulfaattipäästöt<br />
nousevat tällöin lähes 24 000 tonniin ja nikkelipäästöt tasolle 480–530 kg.<br />
Sulfaattipäästöt kohoavat siten uudelleen lähes samalle tasolle kuin vuonna<br />
2010, jolloin päästöt olivat suurimmillaan (24 600 t). Vuoden 2013 nikkelipäästöt<br />
ovat puolitoistakertaiset tuotantotoiminnan vuoden 2010 nikkelipäästöihin<br />
ja noin viisinkertaiset vuoden 2012 nikkelipäästöihin verrattuna.<br />
Mangaanipäästöt voivat nousta noin 46 tonniin, jos vesien käsittelyä ei<br />
saada tehostettua. Mangaanipäästöt jäävät kuitenkin selvästi alle huippuvuoden<br />
2010 tason (noin 122 t).<br />
Tiukentuvien päästörajojen seurauksena sulfaatin, mangaanin ja nikkelin<br />
päästöt laskevat vuonna 2014 noin puoleen vuoden 2013 tasosta. Viimeistään<br />
vuodesta 2015 alkaen sulfaatti- ja mangaanipäästöt nykyisiin purkuvesistöihin<br />
pienenevät tasolle, joka ennalta arvioiden johtaa tilanteen vähittäiseen<br />
paranemiseen kyseisestä vuodesta alkaen.<br />
Lainvoimaiseen lupaan nähden huomattavan korkeat sulfaatti- ja mangaanipäästöt<br />
vuosina 2013 ja 2014 mahdollistavat ympäristöriskien vähentämisen<br />
kannalta tässä tilanteessa välttämättömien ja aikaa vaativien toimenpiteiden<br />
toteuttamisen. Näitä ovat mm. kipsisakka-altaiden tyhjentäminen,<br />
vesien varastointikapasiteetin lisääminen, vesienkäsittelyn ja -<br />
hallinnan tehostaminen ja vaihtoehtoisten purkuvesistöjen etsiminen. Kaivoksen<br />
vesitilanne ja kipsisakka-altaissa vielä oleva huomattavan suuri ve-
174<br />
simäärä huomioon ottaen luvan saajan on toimittava hyvin kiireellisesti ja<br />
tehokkaasti, jotteivät nyt määrätyt luparajat ylity.<br />
Päätös antaa mahdollisuuden myös avolouhostoiminnan jatkamiseen ja<br />
uusien liuotuskasojen tekemiseen. Niillä on hakijan esittämien tietojen perusteella<br />
todennäköisesti myönteinen vaikutus vesitaseeseen. Toiminnan<br />
jatkuminen edesauttaa osaltaan vaikean vesitilanteen hallittua hoitamista.<br />
Jos vesitilanne ei kehity myönteisesti tai jos luparajat uhkaavat ylittyä eikä<br />
uutta varastotilavuutta ole saatu käyttöön, voidaan vettä varastoida avolouhokseen.<br />
Luvan saaja on velvoitettu esittämään suunnitelma toimenpiteistä, joilla<br />
varmistetaan liuotusprosessin toimivuus. Suunnitelma on välttämätön tilanteessa,<br />
jossa liuotusprosessin toimivuuteen liittyy epävarmuuksia ja<br />
epäilyjä. Lisäksi luvan saaja on velvoitettu esittämään kattava vesienhallintasuunnitelma.<br />
Suunnitelmiin tulee sisällyttää esitys liuotusprosessin toimivuuden<br />
ja vesitaseen tarkkailutulosten säännöllisestä raportoinnista. Näin<br />
varmistetaan, että valvontaviranomaiset ja asiasta kiinnostuneet saavat<br />
tiedon näiden toiminnan ja päästöjen kannalta keskeisten tekijöiden kehittymisestä.<br />
Tarkkailutulosten ja muun tiedon perusteella voidaan tarvittaessa<br />
ryhtyä tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin<br />
Luvan myöntämisen edellytykset<br />
Tämän päätöksen mukainen käsiteltyjen jätevesien johtaminen ajoittuu<br />
vuonna 2013 pidemmälle ajanjaksolle ja osittain eri ajan kohtaan kuin alkuperäisessä<br />
ympäristönsuojelulain 62 § mukaisessa ilmoituksessa ja kyseessä<br />
olevassa hakemuksessa tarkoitettu ylimääräisten vesien (3,8 Mm 3 )<br />
johtaminen. Hakemuksessa esitetyn vedenlaatumallitarkastelun ja muiden<br />
vaikutusarviointien voidaan kuitenkin katsoa soveltuvan ylimääräisten jätevesien<br />
johtamisesta aiheutuvien haittojen tarkasteluun. Niihin liittyvä epävarmuus<br />
on otettu huomioon varovaisuusperiaatteen mukaisesti haitallisia<br />
vaikutuksia korostaen. Aluehallintovirastolla on myös ollut käytössä muun<br />
ohella kyseisten vesien käsittelyä ja johtamista koskevat käyttö- ja päästötarkkailutulokset<br />
sekä kevään 2013 vesistötarkkailutulokset ja viranomaisten<br />
seurantatuloksia. Päätöstä tehtäessä on lisäksi otettu huomioon se, että<br />
sulfaatti-, rauta- ja mangaanipäästöt ovat olleet jonkin verran suuremmat<br />
kuin hakemukseen liitetyssä vesienkäsittelysuunnitelmassa on arvioitu.<br />
Tämän päätöksen mukaisesti johdettavat käsitellyt jätevedet ylläpitävät,<br />
mutta eivät oleellisesti lisää niitä haitallisia vesistövaikutuksia, jotka ovat jo<br />
aiheutuneet Talvivaaran kaivosalueelta ympäristöluvasta poiketen johdettujen<br />
jätevesien seurauksena Vuoksen vesistön puolella erityisesti Ylä-<br />
Lumijärvessä, Lumijoessa ja Kivijärvessä sekä Oulujoen vesistön puolella<br />
erityisesti Salmisessa, Kalliojärvessä ja Kalliojoessa. Niiden veden käyttömahdollisuudet<br />
ja ovat jo heikentyneet voimakkaasti. Niiden tila alkaa vähitellen<br />
parantua viimeistään vuodesta 2015 alkaen jätevesipäästöjen pienentymisen<br />
ja kunnostustoimenpiteiden myötä, kun noudatetaan tämän luvan<br />
päätöksiä.<br />
Tämän päätöksen mukaiset päästöt kulkeutuvat vähitellen Kivijärven alapuoliseen<br />
Laakajärveen sekä Kolmisopen alapuoliseen Jormasjärveen. Lisäksi<br />
ne lisäävät Kivijärvessä sekä Salmisessa, Kalliojärvessä ja Kolmisopessa<br />
jo olevan runsaasti natriumsulfaattia ja metalleja sisältävän veden<br />
kulkeutumista Laakajärveen ja Jormasjärveen. Näiden päästöjen seurauksena<br />
veden sulfaatti- ja metallipitoisuudet kohoavat vuonna 2013 edellä<br />
mainittujen arvioiden perusteella selvästi erityisesti Laakajärven pohjoisosan<br />
ja Jormasjärven eteläosan syvänteissä. Jätevesien vaikutus näkyy
175<br />
selvästi kohonneina sulfaattipitoisuuksina ja siihen liittyen kohonneina sähkönjohtavuuksina<br />
(suolapitoisuuksina) sekä myös jossain määrin kohonneina<br />
metallipitoisuuksina pitkälle alavirtaan etenkin Vuoksen vesistön<br />
Nurmijoen reitillä, jossa laimenemisolosuhteet ovat oleellisesti huonommat<br />
kuin Oulujoen vesistössä Jormasjärven ja Jormasjoen alapuolella.<br />
Laakajärveen ja Jormasjärveen ei kuitenkaan todennäköisesti muodostu<br />
vastaavanlaista vesimassan pysyvää kerrostuneisuutta suolapitoisuuden<br />
suhteen kuten Kivijärvessä, Salmisessa ja Kalliojärvessä. Tällöin tilanne<br />
alkaa Laakajärvessä ja Jormasjärvessä parantua ja palautua vähitellen entiselleen<br />
viimeistään, kun jätevesipäästöt, erityisesti sulfaattipäästöt, pienenevät<br />
vuonna 2015 selvästi vuosien 2013 ja 2014 sekä aikaisemmasta<br />
tasosta.<br />
Veden natriumsulfaattipitoisuuksien kasvu merkitsee suolapitoisuuden kohoamista.<br />
Suolapitoisuuden kasvu järvi- ja jokivesistöjen luonnolliseen tasoon<br />
nähden monikymmenkertaiseksi saattaa rajoittaa veden käyttöä. Se<br />
aiheuttaa myös ekologisia muutoksia, jotka näkyvät mm. vesistöjen levä- ja<br />
pohjaeläinyhteisöissä. Tällöin myös kalastoon ja kalastukseen kohdistuu<br />
todennäköisesti haitallisia muutoksia.<br />
Tämän päätöksen mukaisen jätevesien johtamisen seurauksena vuosina<br />
2013 ja 2014 virkistyskäyttöhalukkuus vähenee ja veden käyttö saunavetenä<br />
voi vaikeutua etenkin Laakajärven pohjoisosassa ja Jormasjärven<br />
eteläosassa. Myös haitalliset kalatalousvaikutukset ovat ilmeisiä Laakajärvessä<br />
ja Jormasjärvessä. Tuhkajoen taimenkantaan kohdistuvat riskit<br />
kasvavat.<br />
Veden laadun muutokset ja siitä aiheutuvat haitalliset vaikutukset eivät ennalta<br />
arvioiden kuitenkaan ole Kivijärven alapuolisessa Laakajärvessä sekä<br />
Kolmisopen alapuolisessa Tuhkajoessa ja Jormasjärvessä niin merkittäviä,<br />
että kyse olisi ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitetusta<br />
luvan myöntämisen esteenä olevasta merkittävästä ympäristön pilaantumisesta<br />
tai sen vaarasta tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumisesta,<br />
vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden<br />
vaarantumisesta. Haitallisia terveysvaikutuksia ei aiheudu,<br />
kun tilanteen kehittymistä tarkkaillaan intensiivisesti, tarvittaessa vältetään<br />
veden käyttöä saunavetenä ja kun noudatetaan mahdollisia käyttörajoitussuosituksia.<br />
Pintavettä ei yleensäkään suositella käytettäväksi juomavetenä.<br />
Jätevesien johtamisesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi on luvan<br />
saajan maksettavaksi määrätty kalatalousmaksu sekä määrätty käyttöveden<br />
toimittamista, Tuhkajoen taimenkannan turvaamista ja vesistöjen kunnostamiseen<br />
liittyvät selvitysvelvoitteet. Luvan saaja on lisäksi velvoitettu<br />
selvittämään yksityiskohtaisesti tämän luvan mukaisesta jätevesien johtamisesta<br />
aiheutuvat vahingot.<br />
Lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää siten ympäristönsuojelulain ja<br />
jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä<br />
luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.<br />
Oulujoen ja Vuoksen vesistöjen vesienhoitosuunnitelmissa ei ole voitu ottaa<br />
huomioon Talvivaaran kaivoksen luvasta poiketen aiheutuneita päästöjä<br />
vuosina 2008–2012. Pitkällä aikavälillä tämä päätös edesauttaa vesistöjen<br />
tilan paranemista.
Poikkeaminen ympäristönlaatunormista sekoittumisvyöhykkeellä<br />
176<br />
Hakija on pyytänyt, että kaivoksen puhdistettujen jätevesien johtamisreitillä<br />
etelään Ylä-Lumijärvessä, Lumijoessa ja Kivijärvessä ja pohjoiseen Salmisessa,<br />
Kalliojärvessä, Kalliojoessa ja Kolmisopessa nikkelin ympäristönlaatunormiksi<br />
määritettäisiin 33 µg/l ja että se saataisiin ylittää sanotulla alueella<br />
(sekoittumisvyöhyke).<br />
Sekoittumisvyöhykkeen määräämisestä säädetään vesiympäristölle vaarallisista<br />
ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen<br />
(1022/2006) 6 b §:ssä (868/2010), jonka 1 momentin mukaan ympäristöluvassa<br />
voidaan toiminnanharjoittajan hakemuksesta määrätä sekoittumisvyöhykkeestä,<br />
jolla sanotun asetuksen liitteen 1 C kohdassa tarkoitetun<br />
yhden tai useamman aineen pitoisuus voi ylittyä mainitussa kohdassa esitetyn<br />
ympäristönlaatunormin, jos muu osa pintavesimuodostumasta on kyseisten<br />
normien mukainen. Sekoittumisvyöhykkeen laajuus on rajattava<br />
ympäristöluvassa päästölähteen läheisyyteen siten, että se on oikeassa<br />
suhteessa pilaavien aineiden pitoisuuksiin päästölähteen kohdalla ja että<br />
noudatetaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan<br />
sovellettavia ympäristönsuojelulain 4 §:n yleisiä periaatteita.<br />
Ympäristöministeriön raportin 15/2012 ”Vesiympäristölle vaarallisista ja<br />
haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen - Kuvaus hyvistä<br />
menettelytavoista” mukaan (s. 59–60) sekoittumisvyöhykkeen hyväksyttävyyteen<br />
vaikuttavia tekijöitä ovat:<br />
- haitta haitta-aineen pitoisuuksien vaihtelu tilassa ja ajassa,<br />
- vaikutuksille alttiiden toimintojen ja kohteiden määrittäminen alueen käytön<br />
mukaan, kuten uinti, veneily, suojelualue sekä nykyiset ja vesienhoitosuunnitelman<br />
tavoitteiden mukaiset lajit,<br />
- vaikutusten määrittäminen: yhdistetään pitoisuustiedot kohderyhmän<br />
herkkyys- ja levinneisyystietoihin ja arvioidaan esimerkiksi toksisuusvaikutukset<br />
ja elinympäristön hylkääminen,<br />
- vaikutusten merkittävyyden arviointi ottaen huomioon kohteiden suojelua<br />
koskevat lainsäädännön vaikutukset, kuten suojeltujen lajien turvaaminen<br />
ja juomavedenottopaikat, Natura-alueet, jolloin sekoittumisvyöhykkeellä<br />
sallitaan kuitenkin tietyt ekologiset vaikutukset,<br />
- oikeasuhteisuus: jos pitoisuudet aiheuttavat letaaleja (kuolettavia) vaikutuksia,<br />
voidaan hyväksyä vain pieni vyöhyke; jos aiheutuu vain ei-kriittisiä<br />
ympäristön välttelyreaktioita voidaan hyväksyä laajempi vyöhyke ja<br />
- laajuuden hyväksyttävyys ottaen huomioon laajuuden vaihtelu tilassa ja<br />
ajassa, ympäristönlaatunormien ylittävien pitoisuuksien kasvu sekä haittavaikutusten<br />
luonne ja laajuus.<br />
Vesiympäristölle vaarallisista aineista ja haitallisista aineista annetun asetuksen<br />
(1022/2006) liitteessä C) sisämaan pintavesille säädetty nikkelin<br />
ympäristölaatunormi (AA–EQS) on 20 + 1 (luontainen taustapitoisuus) =<br />
21 µg/l. Asetuksen mukaisesti kohteissa, joissa pitoisuudet ovat geologisista<br />
syistä korkeita, voidaan asiantuntija-arviolla poiketa asetuksen mukaisen<br />
taustapitoisuuden arvosta.<br />
Alueen nikkelin taustapitoisuuden arvioinnissa on hyödynnetty hakemuksessa<br />
esitettyjä tietoja sekä julkaisua "Evaluation of geochemical background<br />
levels around sulfide mines – a new statistical procedure with
177<br />
beanplots, N. Gustavsson, K. Loukola-Ruskeeniemi, M. Tenhola, 2011”.<br />
Selvitys perustuu 1980- ja 1990- luvulla GTK:n ottamiin näytteisiin. Kyseisen<br />
selvityksen perusteella kaivosalueen mustaliuskealueiden purouomien<br />
sedimenteissä ja vesissä on mustaliuskealueen ulkopuoliin alueisiin nähden<br />
selvästi korkeampia luontaisia nikkelipitoisuuksia. Selvityksen perustella<br />
vesien luontainen taustapitoisuus nikkelille on luokkaa 10 µg/l. Mainittujen<br />
ulkopuolisten tahojen tekemiä selvityksiä pidetään asetuksen tarkoittamina<br />
asiantuntija-arvioina. Hakijan esittämää 13 µg/l taustapitoisuutta pidetään<br />
perusteltuna.<br />
Näillä perusteilla nikkelin ympäristönlaatunormi on haetun sekoittumisvyöhykkeen<br />
alueella 33 µg/l.<br />
Ympäristönlaatunormista poikkeamista koskevaa pyyntöä harkitessaan<br />
aluehallintovirasto on ottanut huomioon, että tämän päätöksen mukaiset<br />
lupamääräykset edellyttävät toiminnassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa<br />
ja parhaita käytäntöjä metallipäästöjen hallinnassa. Vesistöön johdettavan<br />
veden nikkelipitoisuudelle määrätty raja-arvo on niin alhainen, kuin voidaan<br />
ennalta arvioiden kohtuudella jatkuvasti saavuttaa. Tätä arvioitaessa on<br />
otettu huomioon toiminnassa tähän asti saatu tieto nikkelin poiston tehokkuudesta<br />
laitosmaisessa neutraloinnissa, joka osaprosesseiltaan oikein mitoitettuna<br />
ja toteutettuna sekä hyvin hoidettuna ja ohjattuna on parasta<br />
käyttökelpoista tekniikkaa nikkelin poistamiseksi luontoon johdettavista vesistä.<br />
Kun lisäksi huomioon otetaan ympäristönsuojelulain 4 §:n muut yleiset periaatteet,<br />
kaivoksen puhdistetut jätevedet vastaan ottavan vesistön koko, tila<br />
ja nykyinen käyttö, hakemuksen mukainen sekoittumisvyöhyke nikkelin<br />
osalta voidaan määrätä niin, että nikkelin liukoinen pitoisuus vedessä saa<br />
ylittää edellä määritellyn ympäristönlaatunormin 33 µg/l. Asetettu sekoittumisvyöhyke<br />
koskee vain tällä päätöksellä johdettavaksi sallittuja vesiä.<br />
Kaivoksen käsitellyt jätevedet sisältävät pieniä määriä kadmiumia. Kadmiumin<br />
asetuksen mukaisella taustapitoisuudella korjattu ympäristölaatunormi<br />
on 0,1–0,26 µg/l vaihdellen veden kovuuden mukaan. Luvan saaja<br />
ei ole hakenut sen osalta poikkeamista laatunormista tai esittänyt asiantuntija-arviota<br />
geologisista syistä johtuvasta korkeammasta luontaisesta taustapitoisuudesta.<br />
Näin ollen kadmiumin osalta on noudatettava asetuksen<br />
vaatimuksia.<br />
Aiempien päästöjen vaikutus ympäristölaatunormin soveltamiseen<br />
Kaivoksen toiminnan luvasta poikkeavista päästöistä on aiheutunut pilaantumista<br />
haetun sekoittumisvyöhykkeen alueella ja laajemmallakin. Kipsisakka-altaan<br />
syksyllä 2012 tapahtuneen vuodon seurauksena vesistöihin<br />
on kulkeutunut runsaasti metalleja sisältänyttä käsittelemätöntä jätevettä ja<br />
osin hapanta liuoskierron vettä. Lisäksi vuosien 2009–2012 luvan mukaista<br />
merkittävästi suurempien päästöjen seurauksena normaalitoiminnastakin<br />
on aiheutunut suolapitoisien vesien voimakasta kerrostumista purkureitin<br />
lähimpien järvien syvänteisiin. Näiden päästöjen sekä myös rakentamisaikaisen<br />
päästöjen seurauksena nikkelin ja ainakin osin kadmiumin ympäristölaatunormi<br />
ylittyy tällä hetkellä mm. Ylä-Lumijärvessä, Lumijärvessä, Kivijärvessä,<br />
Salmisessa ja Kalliojärvessä. Aiheutunut tilanne on asetuksen<br />
1022/2006 vastainen, eikä tällä päätöksellä oikeuteta ilman lupaa aiheutunutta<br />
ympäristölaatunormin edelleen jatkuvaa ylittymistä.
Lupamääräysten perustelut<br />
178<br />
4. Päätöksessä määrätään luvan saaja ryhtymään ympäristön pilaantumisesta<br />
johtuvien haittojen ja vaarojen vähentämiseksi pikaisesti toimiin.<br />
Suunnitelmat on määrätty toimitettavaksi ELY-keskukselle hyväksyttäväksi,<br />
koska niitä ei ole esitetty hakemuksessa.<br />
Luvan saajan on tehtävä ennen päätöksen mukaisia toimenpiteitä riittävät<br />
rakentamis- ja laadunvalvontasuunnitelmat ja niihin liittyvät työselostukset<br />
kullekin ympäristönsuojelu- ja patorakenteelle. Suunnitelmien hyväksyttämisellä<br />
ELY-keskuksella varmistetaan, että ympäristönsuojelurakenteet ja -<br />
ratkaisut otetaan käyttöön lupamääräysten mukaisena. Patorakenteiden<br />
osalta patoturvallisuusviranomaisella ei ole varsinaista hyväksymismenettelyä.<br />
Patosuunnitelmin toimittamisella viranomaiselle se voi ennen patojen<br />
käyttöönottoa kuitenkin varmistaa, että padot toteutetaan asianmukaisesti.<br />
4a. Luvan saajan selvilläolovelvollisuus ja pilaantumisen torjuntavelvollisuus<br />
perustuvat ympäristönsuojelulain 5 §:ään. Lupamääräyksessä asetetut<br />
velvoitteet tarkentavat näiden velvollisuuksien noudattamista mukaan<br />
lukien poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen ja tarvittaviin toimenpiteisiin<br />
ryhtyminen.<br />
Vesiin johdettavien päästöjen osalta luvan saajan on oltava selvillä esimerkiksi<br />
määrättyä tarkkailua selvästi laajemmin vesissä olevien metallien<br />
ja niiden yhdisteiden pitoisuuksista ja havaittujen pitoisuustasojen merkityksestä<br />
ympäristön pilaantumisen kannalta.<br />
4b. Velvoite on annettu ympäristönsuojelulain 108 §:n nojalla.<br />
4c. Ympäristönsuojelurakenteet on toteutettava laadukkaasti ja siten, että<br />
ne täyttävät niille asetetut vaatimukset. Yleismääräyksellä korostetaan luvan<br />
saajan velvollisuutta huolehtia, että vaatimukset täyttyvät ja rakentamisessa<br />
noudatetaan alan yleisiä vaatimuksia.<br />
4d. Toiminnan jatkaminen ympäristöluvan muutoksen mukaisesti edellyttää<br />
runsaasti ja nopealla aikataululla paikan päällä tapahtuvaa patojen ja ympäristönsuojelurakenteiden<br />
rakentamista. Niiden toiminnan sekä ympäristön<br />
pilaantumisen ja sen vaaran estämisen kannalta on tärkeää, että rakentaminen<br />
tapahtuu laadukkaasti ja hyväksyttyjen suunnitelmien mukaan.<br />
Rakenteiden toteuttaminen luvan mukaisesti ja laadukkaasti on lähtökohtaisesti<br />
luvan saajan velvollisuus. Tämän noudattamista valvoo ELYkeskus.<br />
Ympäristönsuojelurakenteiden ja patojen asianmukaisen rakentamisen<br />
varmistaminen edellyttää erityiskalustoa, syvällistä osaamista ympäristönsuojelurakenteiden<br />
ja patojen rakentamistekniikoista ja lähes päivittäistä ja<br />
ajoittain jatkuvaa valvontaa paikan päällä. Tämä ei ole mahdollista pelkkänä<br />
viranomaisvalvontana. ELY-keskuksen suorittamaan valvontaa täydentämään<br />
on annettu määräys käyttää lisäksi ulkopuolista ja riippumatonta<br />
laadunvalvojaa. Laadunvalvojan tulee tuottaa tietoa ELY:lle siitä, että rakenteet<br />
tehdään oikein. Laadunvalvoja toimii myös luvan saajan hyväksi<br />
varmistaessaan, että rakenteet tehdään määräysten mukaisina. Laadunvalvontataho<br />
on määrätty hyväksyttäväksi ELY-keskuksella, joka voi tässä<br />
yhteydessä tarkistaa valvojan resurssien ja osaamisen riittävyyden.<br />
Laadunvalvontaan liittyvällä raportointivelvollisuudella varmistetaan, että<br />
ELY-keskus saa ajantasaista tietoa rakentamiskohteiden etenemisestä ja<br />
mahdollisista puutteista.<br />
4f. Toiminnan muutoksiin liittyvällä ilmoitusvelvollisuudella varmistetaan,<br />
että valvontaviranomaiset saavat tiedon toiminnan muutoksista ja että tässä<br />
yhteydessä luvan saaja arvioi aina itse kattavasti mitä vaikutuksia muu-
179<br />
toksella on mahdollisesti päästöihin ja niistä aiheutuvaan pilaantumisen tai<br />
sen vaaraan. Määräyksellä vähennetään sen riskiä, että toiminnan muutoksilla<br />
lisättäisiin päästöjä sitä tiedostamatta. Ilmoituksen perusteella ELYkeskus<br />
voi velvoittaa luvan saajan laittamaan vireille toiminnan muuttamista<br />
koskevan lupahakemuksen aluehallintovirastoon tai tarkentaa omana<br />
toimenaan toiminnan tarkkailua siten, että se vastaa paremmin muuttuvan<br />
toiminnan tarpeita.<br />
5. Määräyksellä varmistetaan, että luvan saaja edelleen jatkaa toimia vesitaseen<br />
hallinnan parantamiseksi vähentämällä prosessiin tulevan veden<br />
määrää, keräämällä tehokkaasti kaivostoiminnan ulkopuoliset puhtaat vedet<br />
ja johtamalla ne maastoon tai alueen vesistöihin. Suunnitelman toimittamisvelvoitteella<br />
varmistetaan, että kaikki tehdyt ja suunnitellut toimet tulevat<br />
lupa- ja valvontaviranomaisten tietoon. Suunnitelma mahdollistaa<br />
myös tarkkailuvaatimusten kohdentamisen vesien puhtauden varmistavaan<br />
tarkkailuun. Puhtaille vesille ei ole annettu erillisiä laatuvaatimuksia. Lähtökohtaisesti<br />
niitä voivat olla vain luonnonvesiä vastaavat muut kuin määräyksien<br />
6 tarkoittamat vedet.<br />
Koska rakentamistoiminta jatkuu edelleen kaivosalueella, on määräyksessä<br />
5 annettu tarvittavat määräykset erityisesti maanrakennuskohteissa<br />
muodostuvien kiintoainesta sisältävien, mutta muuten puhtaiksi katsottavien<br />
valumavesien käsittelystä ja johtamisesta maastoon tai vesistöön. Määräys<br />
on samansisältöinen kuin aiemmassa ympäristöluvassa. Raja-arvo on<br />
alitettavissa pintavalutuskentän lisäksi mm. riittävän väljästi mitoitetulla<br />
selkeytysaltaalla ja tarvittaessa kemikaloinnin käyttämisellä. Jos nämä vedet<br />
sisältävät myös esimerkiksi metalleja tai sulfaatteja, ovat vedet lupamääräyksessä<br />
6 tarkoitettuja likaantuneita vesiä.<br />
6. Määräyksellä on tarkennettu alkuperäisen ympäristöluvan vastaavaa<br />
määräystä. Määräyksellä varmistetaan, että kaikki likaantuneet vedet joko<br />
käytetään prosessivetenä tai puhdistetaan tehokkaasti ennen johtamista<br />
vesistöihin.<br />
7. Määräyksen mukaisesti kaikki prosessivedet ja pääosin myös loppuneutraloinnin<br />
ylitevedet on palautettava prosessiin. Määräyksellä ohjataan<br />
toiminnan kehittämistä puhtaan raakaveden oton vähentämiseksi ja<br />
edelleen kohti mahdollisimman suljettua vesikiertoa.<br />
Osa metallien talteenoton läpi johdetusta vedestä ohjataan liuotusprosessiin<br />
palauttamisen sijaan puhdistettavaksi. Metallitehtaan yhteydessä oleva<br />
laitosmainen vesienkäsittely muodostuu raudanpoistosta ja sen jälkeen<br />
olevasta loppuneutraloinnista. Prosessissa muodostuva rauta- ja kipsisakka<br />
johdetaan vesilietteenä jätealueille. Raudansaostus ja siinä muodostuvan<br />
rautasakan käsittely eivät ole olleet mukana alkuperäisessä ympäristö-<br />
ja vesitalouslupakäsittelyssä. Tässä päätöksessä ei ratkaista jätteiden luokitusta<br />
ja sijoittamista koskevia asioita, vaan niistä annetaan määräykset<br />
aluehallintovirastossa vireillä olevassa lupamääräysten tarkistamista ja<br />
toiminnan muuttamista koskevassa asiassa.<br />
Loppuneutraloinnin ylitevedestä on tehokkaasti poistettu metalleja, joiden<br />
osalta puhdistustekniikka täyttää hyvin parhaan käyttökelpoisen tekniikan<br />
vaatimukset. Metallien jäännöspitoisuudet ovat olleet alhaiset. Käytössä<br />
oleva puhdistinlaiteratkaisu ei sen sijaan poista vedessä olevaa natriumsulfaattia<br />
tai muita helppoliukoisia sulfaatin suoloja.<br />
Laitos- tai prosessivedeksi palauttamisen ohella vesi voidaan johtaa suoraan<br />
tai jälkikäsittely-yksikköjen kautta luontoon. Annettu yksikköjen ohitusmahdollisuus<br />
mahdollistaa sen, että vedet voidaan johtaa suoraan pur-
180<br />
kuvesistöihin, jos jälkikäsittely-yksiköissä ei ennalta arvioiden voida tehostaa<br />
esim. kiintoaineen poistumista vesistä.<br />
8. Määräyksessä on asetettu raja-arvot vesistöön johdettavan käsitellyn jäteveden<br />
pitoisuuksille. Raja-arvot on asetettu keskeisille vesistön pilaantumisen<br />
vaaraa aiheuttaville aineille.<br />
Luvan saajan on määräyksen 4a. selvilläolovelvollisuutensa mukaisesti<br />
seurattava laajasti vesien laatua ja haettava lupaan muutoksia, mikäli jokin<br />
muu jätevesissä mukana oleva aine tai yhdiste aiheuttaa vesistön pilaantumista<br />
tai sen vaaraa.<br />
Raja-arvot on asetettu niin, että ne voidaan saavuttaa hakemuksessa esitetyllä<br />
puhdistustekniikalla, kun käsittely-yksiköt mitoitetaan kaikkien osatekijöiden,<br />
mm. kemikaalien sekoituksen ja muodostuvan sakan laskeutuksen<br />
osalta oikein ja kun käsittelyä ohjataan ja hoidetaan asianmukaisesti.<br />
Metallien osalta päästään todennäköisesti selvästi alle asetettujen rajaarvojen.<br />
Tässä tilanteessa esitetty käsittelytekniikka täyttää parhaan käytettävissä<br />
olevan tekniikan vaatimukset metallien osalta.<br />
Voimassa olevaan ympäristö- ja vesitalouslupaan nähden raja-arvoja on<br />
tiukennettu nikkelin, kuparin ja sinkin osalta. Uudet raja-arvot on annettu<br />
uraanille, kadmiumille, elohopealle, raudalle ja sulfaatille. Lisäksi mangaanipitoisuudelle<br />
on asetettu tavoitearvo, jonka ylittäminen edellyttää ylityksen<br />
syiden ja korjaavien toimenpiteiden selvittämistä ja raportointia<br />
ELY-keskukselle.<br />
Uraanille asetettu raja-arvo 10 µg/l vastaa STUK:in säteilyturvallisuuden<br />
nojalla asettamaa raja-arvoa. Sen mukainen taso on riittävä estämään<br />
myös uraanin tai sen tytärnuklidien myrkyllisyydestä aiheutuvan pilaantumisen.<br />
Annettu sulfaatin raja-arvo ja mangaanin tavoite-arvo ovat huomattavasti<br />
korkeammat kuin hakija arvioi alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa<br />
päästöksi ja jolle lupa myönnettiin. Tällä hetkellä kaivoksella ei ole käytössä<br />
tekniikkaa, jolla sulfaatin osalta voitaisiin päästä, johdettava vesimäärä<br />
huomioon ottaen merkittävästi raja-arvoja alhaisempiin pitoisuuksiin.<br />
Toiminnassa jo toteutettujen päästöjen vähentämistoimien seurauksena<br />
sulfaattipitoisuus on laskenut vuoden 2010 korkeista, lähes 30 000<br />
mg/l pitoisuuksista asetetun raja-arvon pääosin alittavalle tasolle. Toiminnan<br />
sulfaattipäästöistä on aiheutunut pilaantumista alapuolisissa vesistöissä.<br />
Sulfaatista aiheutuvaa kokonaiskuormitusta on rajoitettu tämän päätöksen<br />
määräyksessä 9a. siten, että puhdistustehokkuuden pitää parantua<br />
ja kuormituksen pienentyä nykyisiin purkuvesistöihin vesiä johdettaessa<br />
vuoden 2014 aikana merkittävästi. Määräyksen mukaisesti käsiteltyjen jätevesien<br />
johtaminen näkyy vesistöissä sulfaattipitoisuuksien kasvamisena.<br />
Veden pH-tason yksittäiselle arvolle on annettu yläraja-arvo, jolla varmistetaan,<br />
että veden emäksisyys ei hetkittäinkään nouse ympäristölle haitalliselle<br />
tasolle otettaessa huomioon vesistöissä tapahtuva sekoittuminen.<br />
Veden tehokas puhdistaminen nykyisillä järjestelmillä edellyttää toisaalta<br />
noin 10 tasolla olevaa pH:ta metallien tehokkaaksi saostamiseksi. Rajaarvo<br />
edellyttää luvan saajalta jätevesien puhdistuksen käyttö- ja kunnostustoimenpiteiden<br />
pitämistä koko ajan korkealla tasolla.<br />
8a. Määräys on annettu vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita<br />
koskevan asetuksen noudattamiseksi.
181<br />
Määrätyn sekoittumisvyöhykkeen ulkopuolisista alueista, lähinnä Laakajärvestä<br />
ja Jormasjärvestä, ei ole ollut käytössä riittävästi tietoa taustapitoisuuden<br />
arvioimiseksi. Tästä on annettu selvitysvelvoite asetuksen vaatimusten<br />
täyttymisen todentamiseksi. Laakajärvi ja sen alapuoliset vesistöt<br />
ovat valuma-alueeltaan pääosin Talvivaaran mustaliuskealueen ulkopuolella,<br />
joten nikkelin ympäristölaatunormi on lähtökohtaisesti siellä 21 µg/l,<br />
ellei hakija asiantuntija-arvion perusteella muuta voi osoittaa. Jormasjärveen<br />
kohdistuu luontaisista geologisista syistä sen valuma-alueelta tulevaa<br />
nikkelikuormitusta. Näin ollen Jormasjärvessä luontaisen tausta-arvon voi<br />
arvioida olevan Kolmisopen ja sen yläpuoliselle vesistölle hyväksytyn tausta-arvon<br />
13 µg/l ja asetuksen mukaisen tausta-arvon 1 µg/l välillä, jolloin<br />
ympäristölaatunormi on 21–33 µg/l.<br />
9. Jätevesivirtaama on sidottu vastaanottavan vesistön virtaamaan riittävän<br />
laimenemisen ja alapuolisten vesistöjen laadun turvaamiseksi. Aiemmassa<br />
päätöksessä prosenttisuhde oli määritetty lähinnä vesiympäristölle haitallisimman<br />
nikkelin suhteen. Nikkelipitoisuudet ovat olleet huomattavasti alle<br />
raja-arvojen. Sitä sekä kadmiumin päästöjä ohjaavat myös voimassa olevat<br />
ympäristölaatunormit. Näin ollen laimenemissuhdetta on voitu jonkin<br />
verran muuttaa.<br />
Asetettu virtaamarajoitus määrittää kuinka paljon jätevesiä on kulloinkin<br />
mahdollista johtaa purkuvesistöihin. Luvan saajan on järjestettävä käsiteltyjen<br />
jätevesien johtaminen siten, että esimerkiksi Kolmisopen suuntaan<br />
olevien useamman purkupisteen kautta johdettavien vesien määrää voidaan<br />
helposti säädellä.<br />
Kalliojoen virtaamaa seurataan tehdystä mittauspisteestä, eikä sen muuttaminen<br />
ole tässä tarpeen.<br />
Koska kaivoksen purkuvesistöt ovat pieniä latvavesiä, rajoittaa annettu<br />
prosenttiosuus myös jätevesin sallittua johtamismäärää. Keskimääräisellä<br />
valumalla 10 %:n rajoitus mahdollistaa noin 5 Mm 3 :n johtamisen vesistöihin<br />
edellyttäen, että lupamääräykset 8 ja 9a täyttyvät.<br />
9a. Määräyksessä on annettu kokonaispäästörajat kaikille kaivosalueelta<br />
johdettaville määräyksen 6 tarkoittamille vesille.<br />
Toiminnalle myönnettyyn ympäristölupaan verrattaessa kaivosalueella on<br />
otettu käyttöön luvasta poikkeavia, uusia purkureittejä mm. Torrakkopuro ja<br />
muut Kuusijoen latva- tai sivuhaarat. Nämä vesistöt sijaitsevat kaivospiirin<br />
alueella eivätkä ensimmäisen ympäristölupaprosessin aikana tehtyjen selvitysten<br />
mukaan ole luonnontilaisia uomia. Näin ollen lupa vesien johtamiseen<br />
myös näihin purkureitteihin on voitu tällä päätöksellä myöntää.<br />
Muiden kuin luonnonvesien (määräyksen 5 tarkoittamat vedet) johtaminen<br />
Jormasjärveen laskevaan Talvijokeen tai sen sivuhaaroihin ei ole sallittua.<br />
Etelässä vesiä ei saa johtaa muihin vesistöihin kuin Lumijokeen.<br />
Alkuperäisessä ympäristöluvassa kaivoksen kokonaiskuormitusta vesistöihin<br />
on rajoittanut metallien ja kiintoaineen osalta luvan saajan 2006 vireille<br />
laittaman hakemuksen mukaiselle tasolle (1,3 Mm 3 ) rajoitettu johdettavan<br />
veden kokonaismäärä. Koska tämä raja-arvo on tällä päätöksellä poistettu,<br />
on kokonaiskuormitusta koskevien uusien raja-arvojen antaminen tarpeen.<br />
Vuosikuormitusrajoilla varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön<br />
merkittävää pilaantumista. Sulfaatin, mangaanin ja nikkelin kokonaispäästöraja-arvot<br />
ohjaavat pilaantumisen estämisen kannalta ennalta arvioiden<br />
myös muiden ympäristölle haitallisten aineiden vaikutukset hyväksyt-
182<br />
tävälle tasolle. Mangaanin päästöraja-arvo rajoittaa myös rauta- ja kiintoainepäästöjä.<br />
Vuosikuormituksen lisäksi määräys rajoittaa tosiasiallisesti myös johdettavien<br />
vesien määrää. Nykyisillä käsittelyjärjestelmillä ja jätevesien laadulla<br />
se mahdollistaa suuruusluokaltaan hakemuksen mukaisten vesien johtamisen.<br />
Mikäli vesiä voidaan puhdistaa tehokkaammin, voidaan vettä johtaa<br />
määrällisestikin enemmän vesistöihin.<br />
Raja-arvojen mukaisesti toimittaessa sulfaattikuormitus on vuonna 2013<br />
noin 24 000 tonnia, pienentyen vuonna 2014 tasolle 12 000 tonnia ja edelleen<br />
vuonna 2015 tasolle 1 300 tonnia. Vuoden 2013 ja 2014 päästötasoilla<br />
aiheutuu purkuvesitöissä pilaantumista, jonka ei kuitenkaan arvioida<br />
olevan merkittävää. Pääosan veden laadun muutoksista aiheuttaa natriumsulfaatti,<br />
joka itsessään ei ole myrkyllinen aine. Sen aiheuttamat muutokset<br />
arvioidaan palautuviksi.<br />
Vuodesta 2015 sulfaatin, mangaanin ja natriumin enimmäispäästötaso on<br />
sama, minkä luvan saaja on lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen<br />
täydennyksessään esittänyt saavuttavansa. Metallipäästörajoja<br />
on tiukennettu hakijan esittämästä tasosta. Kyseisellä päästötasolla haitat<br />
nykyisissä purkuvesistöissä jäävät merkittävästi nykyistä pienemmiksi ja<br />
aiemmasta luvasta poikkeavista päästöistä aiheutuneen pilaantumisen<br />
vaikutukset alkavat vähetä.<br />
Annettu päästöraja tarkoittaa, että yhtiön on varastoitava merkittävä määrä<br />
ylimääräisiä vesiä kaivospiirin alueelle ja tehostettava huomattavasti vesien<br />
käsittelyä, vähennettävä puhtaan raakaveden ottoa ja lisättävä veden<br />
kierrätystä nopeasti tämän ja ensi vuoden aikana.<br />
9b. Vesien johtamissuuntien osalta on annettu vastaava määräys kuin alkuperäisessä<br />
luvassa.<br />
12. Talousjätevesien johtamista koskevaa määräystä on muutettu vastaamaan<br />
nykyisiä järjestelyjä.<br />
A. Määräys on tarpeen jätevesipäästöjen ja vesistöön johdettavien vesimäärien<br />
tasaamiseksi ja vähentämiseksi, jätevesien käsittelyn tehostamiseksi,<br />
vesien- ja riskienhallinnan parantamiseksi myös liuoskierron osalta<br />
sekä lupamääräyksissä 8 ja 9a asetettujen pitoisuus- ja kuormitusrajojen<br />
alittamiseksi. Määräykset eivät mahdollista kaiken kaivosalueella olevan likaantuneen<br />
veden johtamista vesistöihin nykyisentasoisen käsittelyn kautta.<br />
Näin ollen käsiteltyä vettä on varastoitava kaivosalueella. Tämä edellyttää<br />
pikaisesti toteutettavaa suunnittelua ja rakentamista kaivospiirin sisällä.<br />
Määräys 9a. edellyttää myös vesien käsittelyn nopeaa tehostamista. Vesivarastoaltaita<br />
ja vesien käsittelyn tehostamista koskevat alustavat suunnitelmat<br />
on määrätty toimitettavaksi lupaviranomaiselle, jotta voidaan varmistua<br />
siitä, että ne tulevat otetuksi huomioon lupamääräysten tarkistamista<br />
koskevassa päätöksessä.<br />
Käsittelyn tehostamiselle on annettu tavoitetasot sulfaatin ja mangaanin<br />
osalta. Kyseisillä pitoisuuksilla kaivoksen käsiteltyjen jätevesien johtaminen<br />
nykyisiin purkuvesistöihin olisi ennalta arvioiden mahdollista pitkäänkin jatkuvan<br />
kaivostoiminnan ajan.<br />
B. Luvan muutos edellyttää luvan saajalta vesivarastoaltaiden pikaista rakentamista.<br />
Luvan saaja on hakemuksen täydennyksessä 17.5.2013 esittänyt<br />
alustavia vaihtoehtoja vesivarastoaltaiksi. Altaiden tarkat paikat ja to-
183<br />
teuttamistavat ovat vielä avoinna. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan<br />
täydennyksessä esitetty allastilavuus ei ole riittävä vesienhallinnan<br />
hoitamiseksi. Käytännössä tämä päätös edellyttää, että altaiden rakentaminen<br />
aloitetaan välittömästi ja että uutta allastilavuutta on käytössä syksyllä<br />
2013.<br />
Maaperän pilaantumisen ja pilaantumisen vaaran rajoittamiseksi altaissa<br />
on sallittu varastoida vain määräyksen 8 mukaisesti puhdistettuja jätevesiä.<br />
Käsiteltyjä jätevesiä varastoivat altaat ovat osa ympäristöluvan mukaista<br />
kaivostoimintaa. Rajattaessa varastointi vain puhdistetuille vesille, ei altaiden<br />
rakentaminen ja käyttöönotto kaivospiirin alueella edellytä erillistä ympäristölupaa,<br />
eikä kyseessä ole niin merkittävä toiminnan muutos, että erillinen<br />
ympäristölupa olisi senkään vuoksi tarpeen.<br />
Altaiden ja patojen asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi niitä<br />
koskevat suunnitelmat on toimitettava ELY-keskukselle hyväksyttäväksi.<br />
C. Lupapäätöksen nro 33/07/1 mukaan nykyiseen kipsisakka-altaaseen<br />
saa sijoittaa metallitehtaan tuotannosta muodostuvan, vesilietteenä altaalle<br />
pumpattavan loppusakan. Toimintaa koskevan ympäristöluvan mukaan<br />
kipsisakka-altaissa ei olisi saanut varastoida merkittäviä määriä vesiä, eikä<br />
sinne olisi saanut johtaa ollenkaan käsittelemättömiä prosessiliuoksia. Altaiden<br />
pohja- ja patorakenteita ei ole suunniteltu eikä lupamääräyksiä annettu<br />
toteutetun tyyppiselle vesien ja prosessiliuosten varastoinnille. Näin<br />
ollen toiminnasta aiheutuva pilaantumisen vaara on tällä hetkellä hyvin<br />
suuri. Tämän riskin nopeaksi vähentämiseksi on vedet käsiteltävä ja johdettava<br />
päätöksen mukaisesti vesistöön tai varastoitavaksi.<br />
D. Kipsisakka-altaan tyhjentämisen jälkeen on luvan saajan kohdennettava<br />
toimenpiteet muihin likaantuneiden vesien altaisiin, joista suurin ja merkittävimmän<br />
riskin aiheuttava on Kortelammen allas. Vesien käsittelylle tai<br />
prosessiin palauttamiselle on annettu tarvittava määräaika.<br />
E. Päätöksessä on annettu vuodesta 2014 lähtien tiukkenevat raja-arvot<br />
sulfaatin kokonaiskuormitukselle nykyisiin pieniin latvavesistöihin. Niiden<br />
saavuttaminen edellyttää nopealla aikataululla tapahtuvaa vesien käsittelyn<br />
tehostamista. Mikäli teknisin toimin kuormitusta ei saada pienennettyä<br />
kyseiselle tasolle, on luvan saajan toiminnan jatkamisen mahdollistamiseksi<br />
löydettävä yksi tai useampi, laimenemisolosuhteiltaan parempi purkupaikka<br />
ainakin osalle muodostuvista käsitellystä jätevesistä. Tätä koskeva<br />
esitys on määrätty toimitettavaksi aluehallintovirastolle. Uusi purkupaikka<br />
edellyttää ympäristölupaa. Sitä koskevassa hakemuksessa on oltava mm.<br />
kattavat vaihtoehto- ja vaikutusarvioselvitykset.<br />
F. Määräys on annettu ympäristönsuojelulain 43 §:n nojalla ja se on tarpeen<br />
jätevesipäästöjen aiheuttamien pilaantumishaittojen vähentämiseksi.<br />
Ilman lisätoimia purkuvesistöjen tilassa ei ole odotettavissa merkittävää parantumista<br />
ja toisaalta riskinä on, että järvistä kulkeutuu niihin pidättyneitä<br />
päästöjä muihin alapuolisiin vesistöihin.<br />
Määräyksen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää omaa lupaprosessia.<br />
Luvan saajalle on annettu tarpeellinen määräaika vaihtoehtojen<br />
selvittämiseksi ja menetelmien valitsemiseksi.<br />
Kainuun ELY-keskus on toimivaltainen antamaan määräyksiä myös ympäristönsuojelulain<br />
84 §:n ja 84a §:n perusteella.
184<br />
G. Kaivoksen toiminta ja sen kannattavuus perustuu liuotusprosessiin, jonka<br />
toiminnassa on ollut saatujen tietojen perusteella vaikeuksia. Osin niistä<br />
johtuen on aiheutunut tilanne, jossa kaivokselle on kertynyt ylimääräistä<br />
vettä. Liuotusprosessi siihen liittyvine metallitehtaineen on myös keskeinen<br />
päästöjä tuottava prosessi. Toiminnan suunnitelmallinen kehittäminen<br />
on siten ympäristömielessäkin tärkeää. Prosessille annettu seurantavelvoite<br />
ja siitä raportointi on tarpeen, jotta viranomaiset saavat riittävästi tietoa<br />
päästöjen ja ympäristövaikutusten kannalta keskeisimmän prosessin toiminnasta.<br />
Mikäli tarkkailun kautta tulee esiin tietoa, joka olennaisesti vaikuttaa toiminnasta<br />
aiheutuvaan pilaantumiseen tai sen vaaraan, tulee toiminnanharjoittajan<br />
tai valvontaviranomaisen toimittaa ympäristöluvan muuttamista<br />
koskeva hakemus aluehallintovirastolle.<br />
H. Kaivoksen päästöjen hallinnan kannalta vesienhallinta on prosessin<br />
toiminnan ohella keskeisessä osassa. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä<br />
saatujen tietojen perusteella toiminnan vesitaseen hallinta on ollut koko<br />
kaivoksen tähänastisen toiminnan ajan riittämätöntä ja perustunut osin<br />
vääriin olettamiin prosessin haihdunnan merkitsevyydestä. Vesienhallintasuunnitelman<br />
laatiminen on nykyiseen ja tällä päätöksellä muutettavaan tilanteeseen<br />
siten ensiarvoisen tärkeää. Määräyksellä varmistetaan lisäksi,<br />
että viranomaiselle toimitetaan riittävästi tietoa kaivoksen vesitaseen kehittymisestä,<br />
joka on olennaista toiminnan pilaantumisen ja sen vaaran arvioimiseksi.<br />
I. Ylimääräisten vesien käsittelyssä muodostuu merkittävä määrä kalkkipitoisia<br />
sakkoja. Sakkojen vesipitoisuus on suuri ja niiden käsittely teknisesti<br />
vaikeaa. Luvan saaja ei ole vielä pystynyt toimittamaan tietoja jätteiden<br />
laadusta ja lopullisesta käsittelytavasta. Näin ollen jätteiden käsittelyyn liittyvät<br />
asiat ratkaistaan aluehallintovirastossa vireillä olevassa lupamääräysten<br />
tarkistamista koskevassa asiassa yhdessä muiden kaivoksen jätteitä<br />
koskevien asioiden kanssa.<br />
J. Käsitellyt prosessijätevedet ovat ajoittain sisältäneet merkittäviä määriä<br />
mangaania, jonka vaikutuksista ei ole kaikilta osin ollut käytettävissä tietoja.<br />
Mangaanipäästöjen perusteella on annettu mm. Vuoksen vesistöalueella<br />
vesistöjen käyttörajoituksia. Johdettavan mangaanin määrää on rajoitettu<br />
määräyksessä 9a. Tämän lisäksi tarkemman vaikutusselvityksen tekemisestä<br />
määrääminen on tarpeen. Selvityksen perusteella lupamääräyksiä<br />
on mahdollista tarkentaa lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen<br />
käsittelyn yhteydessä.<br />
K. Raportointivelvoitteella varmistetaan, että valvontaviranomaisilla on käytössä<br />
riittävät tiedot tämän päätöksen keskeisten asioiden seuraamiseksi.<br />
96 a. Tässä päätöksessä annetut jätevesien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua<br />
koskevat määräykset tarkentavat ja täydentävät ympäristö- ja<br />
vesitalousluvan nro 33/07/1 tarkkailumääräyksiä. Niiden tarkoituksena on<br />
ohjata tarkkailujen kehittämistä sen varmistamiseksi, että tarkkailuilla saadaan<br />
luotettava tieto jätevesipäästöistä ja niiden vaikutuksista. Yksityiskohtaisten<br />
tarkkailusuunnitelmien hyväksyminen on annettu valvovien viranomaisten<br />
tehtäväksi.<br />
97. Kalatalousmaksu on määrätty ehkäisemään jätevesien johtamisesta<br />
kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja hankkeen vaikutusalueella ottaen<br />
muun ohella huomioon se, että haitat ulottuvat sekä ammatti- ja kotitarvekalastuksen<br />
että myös virkistyskalastuksen kannalta tärkeille vesialu-
185<br />
eille. Kalatalousmaksu on jaettu Oulujoen ja Vuoksen vesistöalueille arvioitujen<br />
haitallisten vaikutusten suhteessa. Maksu on tarkoitettu vuosina<br />
2013–2015 Oulujoen vesistön puolella lähinnä Jormasjärvessä ja Vuoksen<br />
vesistön puolella lähinnä Laakajärvessä ilmenevien haitallisten kalatalousvaikutusten<br />
ehkäisemiseen. Myöhemmin kalatalousmaksua voidaan käyttää<br />
Vuoksen vesistön puolella myös Kivijärven alueella, kun järven tila alkaa<br />
parantua jätevesipäästöjen pienentymisen ja kunnostustoimenpiteiden<br />
myötä.<br />
98. Luvan saaja on ympäristö- ja vesitalousluvassa nro 33/07/1 velvoitettu<br />
selvittämään Tuhkajoen taimenkannan alkuperä sekä turvaamaan kannan<br />
säilyminen emokala- ja poikaskasvatuksella, jos kanta ei ole istutuksista<br />
peräisin. Kanta on sittemmin todettu alkuperäiseksi, mutta sitä ei ole toistaiseksi<br />
otettu viljelyyn, sillä kannan on arvioitu olevan verraten pieni. Tällöin<br />
pelkästään geneettisesti riittävän viljelymateriaalin ottaminen voi uhata<br />
kannan säilymistä luonnossa. Kannan onnistunut palauttaminen luontoon<br />
kymmenien vuosien laitossäilytyksen jälkeen on myös epävarmaa. Näin ollen<br />
velvoitteen välitöntä toimenpanoa ei ole katsottu tarpeelliseksi.<br />
Muuttuneessa tilanteessa velvoitteen toteuttamisen tarve on arvioitava uudelleen.<br />
Uudessa lupamääräyksessä 98 luvan saaja on edelleen velvoitettu<br />
turvaamaan Tuhkajoen taimenkannan säilyminen kalatalousviranomaisen<br />
hyväksymällä tavalla sekä etenemään tässä tilanteessa hyvin pikaisesti<br />
asianmukaisen toimenpide-esityksen aikaansaamiseksi ja toimenpiteiden<br />
toteuttamiseksi. Kyseeseen voivat tulla muutkin toimenpiteet kuin<br />
aiemmassa päätöksessä määrätty kannan viljelyyn ottaminen.<br />
98 a. Veden toimittamista koskeva määräys on annettu ympäristönsuojelulain<br />
43 §:n 1 momentin kohdan 5 perusteella. Kyseisen lainkohdan perusteella<br />
on lain esitöiden mukaan mahdollista antaa esimerkiksi välillisempiä<br />
määräyksiä, joilla ehkäistään ja vähennetään pilaantumisesta aiheutuvia<br />
haittoja. Veden toimittamista koskeva velvoite on rajattu sellaisille alueille<br />
kaivoksen lähiympäristössä, joissa aluehallintoviraston tietojen mukaan on<br />
aiemmin ollut kiinteistökohtaista pintaveden käyttöä kaivoksen jätevesien<br />
purkureiteillä. Aluehallintovirasto toteaa, että Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston<br />
päätöksessä 33/07/1 ei ole ennakoitu toiminnasta aiheutuvan<br />
vahinkoa tai haittaa veden käytölle sauna tai pesuvetenä.<br />
100 a. Toiminnasta aiheutuvien vahinkojen selvittäminen kuuluu toiminnan<br />
harjoittajalle. Lupamääräyksessä luvan saaja velvoitetaan tekemään riittävän<br />
kattava selvitys vesistön pilaantumisesta aiheutuvien vahinkojen arvioimiseksi<br />
ja korvaamiseksi. Aluehallintovirasto ratkaisee korvausasiat kuultuaan<br />
asianosaisia ja hankittuaan tarvittavat selvitykset. Selvitystä tullaan<br />
hyödyntämään myös edellä käsittelyratkaisun kohdassa 2 sanotussa korvausasiassa,<br />
jossa käsitellään ennakoimattomia tai ympäristöluvasta poiketen<br />
mahdollisesti aiheutettuja vahinkoja.<br />
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta on 28.6.2012 suositellut,<br />
että Sonkajärven kunnan alueella sijaitsevalla Nilsiän reitin osalla,<br />
joka ulottuu Laakajärvestä Sälevään, käytetään sauna- ja pesuvetenä<br />
muuta kuin järvivettä, mikäli muuta vettä on saatavilla.<br />
Aluehallintovirasto on rajannut selvitettävän alueen Oulujoen vesistössä<br />
Nuasjärveen ja Vuoksen vesistössä Nurmijoen Koirakoskeen. Rajaus perustuu<br />
aluehallintoviraston alustavaan arvioon. Selvitysalueen rajauksella<br />
ei ole sitovasti ratkaistu vahinkoaluetta.
186<br />
100 b. Luvan saaja on ympäristönsuojelulain 69 §:n perusteella määrätty<br />
asettamaan vakuus vahinkojen korvaamisen varalta. Vakuudella on tarkoitus<br />
ainakin kattaa aiheutuvat vahingot vuosina 2013–2017, johon mennessä<br />
aluehallintovirasto arvioi korvausratkaisujen saavan lainvoiman. Korvattavia<br />
vesistösidonnaisia virkistyskäyttöhaittoja ovat esimerkiksi uimiselle,<br />
veden käytölle sauna- ja pesuvetenä, kalastukselle ja rannan käytölle<br />
päästöistä aiheutuvat haitat. Lisäksi vakuuden tulee kattaa mahdolliset<br />
korvaukset ammattikalastajille ja vesialuekohtaiset korvaukset.<br />
Vakuuden määrän arvioinnissa aluehallintovirasto on ensinnäkin ottanut<br />
huomioon käytettävissä olevat tiedot purkuvesistöjen nykyisestä vedenlaadusta<br />
ja arviot sen kehittymisestä, kun noudatetaan tämän päätöksen mukaisia<br />
lupamääräyksiä. Lisäksi vakuuden määrässä on otettu huomioon<br />
alustavasti määritetyllä vahinkoalueella olevien erityiseen käyttöön otettujen<br />
rantakiinteistöjen määrä, joka on useita satoja. Arvioinnissa on korvattavien<br />
kohteiden määriä ja laatua arvioitu varovaisuusperiaatteen mukaisesti,<br />
koska hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty tarkempia tietoja vakuuden<br />
määrän arvioimiseksi. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan korvausten<br />
käsittelyssä tulee korostumaan kiinteistöjen vedenhankinnalle aiheutuvien<br />
haittojen ja vahinkojen korvaaminen, johon vaikuttavat muun ohella<br />
myös vedenkäyttösuositukset. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa<br />
esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten<br />
tarkistamista ja uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupaa<br />
koskevan asian (PSAVI/58/04.08/2011) ratkaisemisen yhteydessä.<br />
Toiminnanaloittamisluvan ja siihen liittyvän vakuuden perustelut<br />
Ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaan ympäristöluvassa voidaan hakijan<br />
pyynnöstä perustellusta syystä määrätä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano<br />
tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, että toiminta voidaan muutoksenhausta<br />
huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän<br />
vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen<br />
kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Lupaviranomainen<br />
voi tarvittaessa määrätä täytäntöönpanon lupapäätöstä suppeammaksi sekä<br />
määrätä täytäntöönpanon ajankohdasta.<br />
Tarve toiminnan aloittamisluvalle<br />
Hakemuksen täydennyksen (17.5.2013) mukaan Talvivaaran kaivokselta<br />
on vuoden 2013 aikana 15.5.2013 mennessä juoksutettu käsiteltyjä jätevesiä<br />
yhteensä noin 2,4 Mm 3 . Loppuvuonna 2013 käsitellyn jäteveden<br />
juoksutustarve olisi vielä noin 6,5 Mm 3 . Kaivosalueella ei ole tällä hetkellä<br />
valmiiksi rakennettua tilavuutta käsiteltyjen jätevesiä varastointiin. Luvan<br />
saaja tarvitsee aikaa lisätä varastointikapasiteettia ja tehdä muita toimenpiteitä<br />
riskien- ja vesienhallinnan parantamiseksi sekä jätevesipäästöjen ja<br />
niiden haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi. Tämä päätös mahdollistaa<br />
vielä noin 2 Mm 3 käsiteltyjen jätevesien johtamisen vesistöihin vuoden<br />
2013 aikana ja antaa luvan saajalle tarvittavaa aikaa toimenpiteiden toteuttamiseen.<br />
Marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon pysäyttämiseksi<br />
ja haitallisten ympäristövaikutusten rajoittamiseksi rakennetun Kortelammen<br />
padon patoallas toimii myös mahdollisen uuden vuodon mukana<br />
tulevien vesien varoaltaana samalla tavalla kuin se toimi huhtikuussa 2013<br />
tapahtuneen vuodon varoaltaana, jos varoallastilavuutta on riittävästi. Hakijalta<br />
27.5.2013 saadun tiedon mukaan kipsisakka-altaissa on vieläkin 1,8<br />
Mm 3 liuoskierrosta poistettuja, runsaasti metalleja ja sulfaattia sisältäviä
187<br />
happamia vesiä sekä raudansaostuksen ja loppuneutraloinnin alitevesiä.<br />
Kortelammen patoaltaan vedenkorkeus on tasolla eli 203,86 m eli 34 cm<br />
padon HW-tason alapuolella. Varoallastilavuutta on tällä hetkellä käytettävissä<br />
hyvin vähän. Toisaalta Kortelammen patoallas täyttyy joka<br />
tapauksessa, jos käsiteltyjä jätevesiä ei voida johtaa Lumijokeen vähintään<br />
altaaseen tulevan valuman ja sadannan verran. Uuden allastilavuuden rakentamisen<br />
tarvitseman ajan saamiseksi ja hallitsemattoman tilanteen estämiseksi<br />
käsiteltyjen jätevesien johtamista Lumijokeen on siten tässä tilanteessa<br />
välttämätöntä jatkaa.<br />
Päätöksen täytäntöönpano edesauttaa myös kaivoksen tuotannon palauttamista<br />
normaaliksi, mikä osaltaan helpottaa vesitilannetta ja antaa mahdollisuuden<br />
jatkaa vesien ja jätepäästöjen hallinnan kannalta välttämättömien<br />
toimenpiteiden toteuttamista.<br />
Näin ollen päätöksen täytäntöönpanolle muutoksenhausta huolimatta on<br />
ympäristönsuojelulain tarkoittama perusteltu syy.<br />
Täytäntöönpanon vaikutus muutoksenhakuun ja ympäristön saattaminen<br />
ennalleen<br />
Pääasiaratkaisuun ja sen perusteluihin viitaten päätöksellä ei ole myönnetty<br />
lupaa sellaisille päästöille, jotka aiheuttaisivat palautumattomia vaikutuksia<br />
vesistöissä. Vesistöjen tila alkaa palautua vähitellen, kun jätevesipäästöt,<br />
erityisesti sulfaattipäästöt, pienenevät vuonna 2015 selvästi vuosien<br />
2013 ja 2014 sekä aikaisemmasta tasosta. Vastaavasti tilanne alkaa korjaantua<br />
jo aiemmin, jos jätevesipäästöt pienenevät tämän luvan epäämisen<br />
tai lupamääräysten muuttamisen seurauksena.<br />
Vesien käsittelyssä muodostuu jätteitä, joiden käsittelyä tai vakuutta koskevia<br />
määräyksiä ei ole annettu lainvoimaisessa ympäristöluvassa. Ennalta<br />
arvioiden jätteiden laatu vastaa toiminnassa alusta asti muodostunutta<br />
kipsisakkaa ja se on turvallisesti loppusijoitettavissa teollisuuskäyttöön otetulle<br />
kaivosalueelle joko nykyisten jätealueiden yhteyteen tai omalla erilliselle<br />
jätealueelle.<br />
Näin ollen tämän luvan mukaisella jäteveden johtamisella tai niiden käsittelyssä<br />
muodostuvilla jätteillä ei ole sellaisia vaikutuksia, ettei oloja voitaisi<br />
olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai sen<br />
määräyksiä muutetaan.<br />
Toiminnan aloittamisluvan myöntäminen ei näin ollen tee muutoksenhakua<br />
hyödyttömäksi.<br />
Ympäristönsuojelulain 101 a §:n mukaisesti muutoksenhakutuomioistuin<br />
voi valituksesta kumota 101 §:ssä tarkoitetun määräyksen (toiminnanaloittamislupa)<br />
tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.<br />
Vakuuden määrä ja laji<br />
Vakuus kattaa muodostuvien jätteiden kaivospiirin alueelle tapahtuvan turvallisen<br />
loppusijoittamisen, tarvittavan jälkihoidon ja tarkkailun kustannukset.<br />
Vakuuden määrä on asetettu riittävän korkeaksi varovaisuusperiaatetta<br />
noudattaen. Asian ratkaisuhetkellä ei ole ollut mahdollista saada käyttöön<br />
luvan saajalta tietoja muodostuvien jätteiden tarkemmasta laadusta,<br />
käsittelystä tai loppusijoitustavasta. Tämän vuoksi myöskään ympäristölupaa<br />
varsinaiselle jätteiden käsittelylle tai loppusijoittamiselle ei ole tällä
188<br />
päätöksellä myönnetty, eikä jätehuoltoa koskevaa vakuutta asetettu ympäristönsuojelulain<br />
43a §:n nojalla. Asiaan liittyen on annettu selvitysvelvoite.<br />
Jätevesien johtamisen osalta vakuuden määrän asettamisessa on otettu<br />
huomioon kalatalousmaksua koskeva määräys 97, Tuhkajoen taimenkannan<br />
turvaamista koskeva määräys 98, sekä korvauksia koskevat määräykset<br />
Asetettava 1 250 000 euron vakuus on riittävä niiden vahinkojen, haittojen<br />
ja kustannusten korvaamiseksi sekä ympäristön saattamiseksi olennaiselta<br />
osin ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen<br />
varalta.<br />
Vakuus velvoitetaan sen mahdollisen realisoimisen helpottamiseksi asettamaan<br />
omavelkaisena pankkitakauksena tai -talletuksena.<br />
LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA<br />
<strong>LUVAN</strong> VOIMASSAOLO<br />
Päätöksen voimassaolo<br />
Hakemuksen käsittelyä, korvauksien määräämistä, kulujen korvaamista,<br />
toiminnan keskeyttämistä, luvan peruuttamista ja katselmuksen toimittamista<br />
koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa käsittelyratkaisuun<br />
ja sen perusteluihin. Aluehallintovirasto toteaa, että lunastusvaatimukset<br />
käsitellään muiden korvausasioiden yhteydessä.<br />
Hakemuksen hylkäämistä, jätevesien käsittelyä, purkupaikkoja, jätevesien<br />
käsittelyssä muodostuvien sakkojen käsittelyä, sedimenttitutkimuksia, alueiden<br />
kunnostamista, tarkkailua, ja vakuuden määrää koskevien vaatimusten<br />
osalta aluehallintovirasto viittaa ympäristöluparatkaisuun ja lupamääräyksiin<br />
sekä niiden perusteluihin. Perusteluissa on tuotu esiin luvan ja määräysten<br />
sisältöön vaikuttaneet tekijät.<br />
Aluehallintovirastolle on lisäksi esitetty veden toimittamista ja kaivojen tai<br />
vesijohtojen rakentamista koskevia vaatimuksia sekä vaadittu määräystä<br />
lopettaa puhtaiden lisävesien johtaminen kaivosalueelle Kolmisoppijärvestä.<br />
Veden saantia koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa<br />
vahinkojen korvaamisesta käsittelyratkaisussa ja sen perusteluissa sanottuun.<br />
Kaivoksen veden hankintaan liittyvät kysymykset ratkaistaan Talvivaaran<br />
kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista<br />
ja uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupaa koskevan asian yhteydessä.<br />
Päätös on voimassa toistaiseksi.<br />
Aluehallintovirastossa on vireillä Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan<br />
lupamääräysten tarkistamista sekä uraanin talteenottolaitoksen<br />
ympäristölupaa ja toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta<br />
koskeva hakemus (Dnro PSAVI/58/04.08/2011). Kyseisestä hakemuksesta<br />
annettavassa päätöksessä tullaan käsittelemään tämän päätöksen voimassaolo<br />
ja antamaan määräykset Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvan<br />
lupamääräysten seuraavasta tarkistamisesta.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen<br />
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO<br />
189<br />
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä<br />
tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta,<br />
on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain<br />
56 §:n nojalla.<br />
Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus<br />
Päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman.<br />
Ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta<br />
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET<br />
KÄSITTELYMAKSU<br />
Ratkaisu<br />
Perustelut<br />
Oikeusohje<br />
Ympäristöluvan mukainen toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta<br />
aloittaa edellä kohdassa ”Toiminnanaloittamislupa ja sitä koskeva vakuus”<br />
ilmenevästi lupapäätöstä noudattaen.<br />
Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.<br />
Ympäristönsuojelulaki 6 §, 28 § 3, 34 §, 41 §, 42 §, 43 § 1 ja 3 momentit,<br />
46 § 1 ja 4 momentit, 50 § 2 momentti, 52 § 1, 55 § 2 ja 3 momentit, 68 §,<br />
69 §, 72 §, 96 § 3 momentti, 101 § 1 momentti ja 108 § 1 momentti<br />
Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista<br />
(1022/2006)<br />
Asian käsittelymaksu on 24 664,50 euroa.<br />
Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta<br />
Joensuusta.<br />
Kyseessä on ympäristönsuojelulain 28 § 3 momentin tarkoittama kaivostoimintaa<br />
(louhintamäärä yli 500 000 vuodessa) koskevan ympäristö- ja<br />
vesitalousluvan olennaista muuttamista koskeva asia. Toiminnan olennaista<br />
muuttamista koskevan asian käsittelymaksun suuruus on 50 % alla<br />
mainitun ympäristöministeriön asetuksen taulukon mukaisesta maksusta<br />
(36 540 euroa).<br />
Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana,<br />
koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukon maksua suurempi.<br />
Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja<br />
2013 (1572/2011)
MUUTOKSENHAKU<br />
190<br />
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.<br />
Korvausten käsittelyä koskevasta käsittelyratkaisusta ei saa valittaa erikseen.<br />
Sami Koivula<br />
Jorma Rantakangas Hannu Puranen<br />
Juhani Itkonen Riitta Riihimäki<br />
Asian ovat ratkaisseet johtaja Sami Koivula (puheenjohtaja) sekä ympäristöneuvokset<br />
Jorma Rantakangas, Hannu Puranen, Juhani Itkonen (esittelijä)<br />
ja Riitta Riihimäki (esittelijä).<br />
Tiedustelut: asian esittelijät, puh. 0295 017 667 ja 0295 017 665 tai 0295<br />
017 500.<br />
JI ja RR/am<br />
Liite Valitusosoitus<br />
Päätös Hakija<br />
Tiedoksi Kainuun ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat<br />
Kainuun ELY-keskus / Kalatalous<br />
Kainuun ELY-keskus / Patoturvallisuusviranomainen<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus / Kalatalous<br />
Sotkamon kunta<br />
Sotkamon kunta / Kaavoitusviranomainen<br />
Sotkamon kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen<br />
Sotkamon kunta / Terveydensuojeluviranomainen<br />
Kajaanin kaupunki<br />
Kajaanin kaupunki / Kaavoitusviranomainen<br />
Kajaanin kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen<br />
Kajaanin kaupunki / Terveydensuojeluviranomainen<br />
Sonkajärven kunta<br />
Sonkajärven kunta / Kaavoitusviranomainen<br />
Sonkajärven kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen<br />
Sonkajärven kunta / Terveydensuojeluviranomainen<br />
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES/kaivosviranomainen<br />
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES / Oulu<br />
Geologian tutkimuskeskus/Kuopio<br />
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos/Kuopio<br />
Säteilyturvakeskus<br />
Suomen ympäristökeskus
Liite 1<br />
VALITUSOSOITUS<br />
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta<br />
Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen<br />
Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon.<br />
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia<br />
saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun<br />
tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt,<br />
asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset<br />
ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.<br />
Valitusaika Valitusaika päättyy 1.7.2013, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä<br />
Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.<br />
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava<br />
aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta<br />
valittajan nimi ja kotikunta<br />
postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa<br />
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat,<br />
on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,<br />
sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)<br />
miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta<br />
mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi<br />
perusteet, joilla muutosta vaaditaan<br />
valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää<br />
toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)<br />
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä<br />
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin<br />
toimitettu viranomaiselle<br />
mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys<br />
asiamiehen toimivallasta<br />
jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse)<br />
Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon<br />
Liite<br />
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon.<br />
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä<br />
ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse,<br />
telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun<br />
valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa<br />
tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen<br />
virka-ajan päättymistä.<br />
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot<br />
käyntiosoite: Linnankatu 1–3<br />
postiosoite: PL 293, 90101 Oulu<br />
puhelin: vaihde 020 6361 020<br />
telekopio: 08 - 3140 110<br />
sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi<br />
aukioloaika: klo 8–16.15<br />
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu<br />
90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten<br />
suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä<br />
tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Change language