Opinto-opas 2011-2012 - Humanistinen tiedekunta - Turun yliopisto

TURUN YLIOPISTO 

HUMANISTINEN TIEDEKUNTA 

KULTTUURITUOTANNON JA 

MAISEMANTUTKIMUKSEN 

KOULUTUSOHJELMA 

OPINTO-OPAS 

2011–2012

Julkaisija: 


Toimittaja: 

Sami Louekari 

Sivunvalmistus ja taitto: 

Nora Albrecht 

Kansi: 

Pinja Tawast 

Oppaan käyttäjälle 

Tämä opas sisältää humanistisen tiedekunnan Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen 

koulutusohjelman humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK) ja 

filosofian maisterin tutkinnon (FM) tutkintovaatimukset lukuvuodelle 2011–2012, jotka 

on vahvistettu humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 1.6.2011. Opas 

sisältää opiskelua koskevia ohjeita, sääntöjä ja määräyksiä. Oppiaineiden opetussuunnitelmat 

julkaistaan sähköisessä opinto-oppaassa: 

https://nettiopsu.utu.fi/opas/index.htm 

Humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset perustuvat 

Valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista sekä Turun yliopiston opintojohtosääntöön. 

Sami Louekari 

Tohtorikoulutettava 

Painopaikka 

UNIPRINT, Turku 2011 

2

SISÄLLYS: 

3 

SISÄLLYS 

OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA 

MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA ............ 5 

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET .................................. 7 

KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN 

KOULUTUSOHJELMAN OPPIAINEET ............................................................... 7 

PERUSTUTKINTOJEN RAKENNE ..................................................................... 9 

AINEYHDISTELMÄT ......................................................................................... 21 

SIVUAINEIDEN SUORITTAMINEN................................................................... 24 

OPETUSPERIODIT .......................................................................................... 27 

KUULUSTELUT JA OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI ................................. 28 

TUTKIELMAT JA KYPSYYSNÄYTTEET ........................................................... 32 

VALMISTUMINEN ............................................................................................ 39 

KANSAINVÄLINEN OPISKELIJAVAIHTO ......................................................... 40 

HARJOITTELU JA TYöELÄMÄÄN ORIENTOITUMINEN .................................. 41 

OPINTONEUVONTA ........................................................................................ 47 

JATKO-OPINNOT ............................................................................................. 48 

TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN JA ERILLISET OPINNOT ............................. 48 

LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ .. 49 

DIGITAALINEN KULTTUURI......................................................... 50 

PERUSOPINNOT ............................................................................................. 51 

AINEOPINNOT ................................................................................................. 55 

KULTTUURIPERINNÖN TUTKIMUS ............................................ 60 

PERUSOPINNOT ............................................................................................. 61 

AINEOPINNOT ................................................................................................. 64 

MAISEMANTUTKIMUS ................................................................. 79 

PERUSOPINNOT ............................................................................................. 80 

AINEOPINNOT ................................................................................................. 84 

KULTTUURI- JA ELÄMYSMATKAILU .......................................... 91 

PERUSOPINNOT ............................................................................................. 92 

AINEOPINNOT ................................................................................................. 97 

KULTTUURITUOTANNON SUUNNITTELU ............................... 103 

PERUSOPINNOT ........................................................................................... 103 

MUSEOLOGIA ............................................................................. 107 

PERUSOPINNOT ........................................................................................... 108

SISÄLLYS 

MAISTERIOPINNOT ................................................................... 112 

MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO (MAVY) .................. 116 

RURAL STUDIES ........................................................................ 117 

EUROPEAN HERITAGE, DIGITAL MEDIA AND THE 

INFORMATION SOCIETY: a European Master’s Programme . 118 

HALLINTO ................................................................................... 119 

LIITTEET ..................................................................................... 121 

MALLEJA ....................................................................................................... 125 

4

OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN 

KOULUTUSOHJELMASSA 



Opintojen aloittaminen 

Uudet opiskelijat aloittavat opinnot johdantokurssilla, joka järjestetään elokuun lopussa 

ennen kuin varsinainen opetus alkaa. Johdantokurssi koostuu johdantoluennoista, 

opiskelijatutoreiden tapaamisista sekä pää- ja sivuaineiden esittely- ja neuvontatilaisuuksista 

lukukausien alussa. Johdantokurssien luennoilla sekä tutoreiden 

opastuksessa uudet opiskelijat saavat runsaasti perustietoa ja käytännön ohjeita 

yliopistossa opiskelemisesta, tutkinnon rakenteesta, opiskelijoiden vapaa-ajan toiminnasta 

ym. 

Uudet opiskelijat laativat yhdessä henkilökunnan kanssa ensimmäisenä vuonna 

henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jonka avulla uuden opiskelijan on 

helpompi hahmottaa tulevan opiskelun luonnetta, aikataulutusta ja rakennetta. 

Opintojen suunnittelu 

Opiskelu humanistisessa tiedekunnassa on perinteisesti suhteellisen vapaata. Jokaisen 

opiskelijan on suunniteltava itse oma lukujärjestyksensä. Lukujärjestyksen 

laatimisessa ovat apuna HOPS sekä koulutusohjelman, tiedekunnan ja Porin yliopistokeskuksen 

muiden yksiköiden opinto-oppaat. Apua saa myös omasta pääaineesta. 

Mikäli opiskelija haluaa ottaa sivuaineita esim. Turun yliopiston toisesta tiedekunnasta 

tai yliopistokeskuksen muista yksiköistä, tulee hänen tutustua myös ao. tiedekunnan 

tai yksikön opinto-oppaaseen, jotka löytyvät ao. tiedekuntien ja yliopistokeskuksen 

verkkosivuilla. Opinto-oppaan lisäksi monilla oppiaineilla on omia tiedotuslehtiä, 

joissa kerrotaan tarkemmin oppiaineen opetuksen ajankohdista ja opetuspaikoista. 

Tiedotuslehdet ilmestyvät pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Tiedot 

löytyvät myös oppiaineiden ilmoitustauluilta ja verkkosivuilta. 

Opiskelijan kannattaa tehdä itselleen lukujärjestys jokaisen lukukauden alussa kunkin 

lukukauden opetustarjonnan mukaan. Lukujärjestyksen laatiminen kannattaa 

aloittaa tärkeimmistä kursseista, minkä jälkeen voi miettiä, mihin muuhun vielä jää 

aikaa. Oppiaineiden opetus on usein päällekkäistä, joten opiskelijan tulee miettiä, 

milloin hän haluaa suorittaa tiettyjä kursseja. Lisäksi kannattaa pohtia, mitä opintoja 

kuuluu pakollisena omaan tutkintoon (esim. pakolliset kieli- ja viestintäopinnot sekä 

orientaatio-ohjelman opinnot ym.), ja suorittaa niitä systemaattisesti noudattaen niille 

annettua ohjeellista suoritusjärjestystä. 

Jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien on paikallaan myös pohtia opiskelun pidemmän 

aikavälin tavoitteita. Pitkän tähtäimen tavoitteet voivat kytkeytyä siihen, 

mikä opinnoissa erityisesti kiinnostaa, tai siihen, mitä opiskelija haluaa tehdä valmistumisensa 

jälkeen. 

5



Opintojen eteneminen 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on täysipäiväisesti opiskellen suoritettavissa 

kolmessa vuodessa ja maisterintutkinto kahdessa vuodessa. Tämä tarkoittaa 

sitä, että opiskelijan tulisi tehdä opintoja keskimäärin 60 opintopistettä jokaisena 

opiskeluvuonna. Vastuu opintojen etenemisestä on viimekädessä opiskelijalla itsellään, 

mutta apua ja neuvoja saa omasta oppiaineesta tai tiedekunnan kansliasta. 

Vilppi 

Kaikki vilppi on kielletty akateemisessa tiedeyhteisössä. Vilpiksi katsotaan esimerkiksi 

plagiointi tentissä tai esseetehtävässä. Yliopiston johtosääntö toteaa vilpistä 

seuraavaa: 

Opiskelijan, joka tentissä syyllistyy vilppiin tai käyttäytyy häiritsevästi, voi valvoja välittömästi 

poistaa tenttitilaisuudesta, ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus 

hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta tenttitilaisuuden jälkeen. Myös 

muu opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä suorittaessaan 

syyllistyneen vilppiin. Hylkäämispäätös on tehtävä viivytyksettä. Nämä määräykset 

koskevat myös valintakoetta. 

Opiskelijalle, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan kohdistuvaan 

rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan antaa kirjallinen 

varoitus. Jos teko tai laiminlyönti on vakava, hänet voidaan erottaan yhden 

vuoden määräajaksi. Varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta 

erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti 

toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava 

hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. 

Ongelmatilanteet 

Opintosuorituksia koskevissa ongelmissa tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä opintosuorituksen 

vastuuhenkilöön (yleensä kurssin opettaja). Asiat pyritään aina selvittämään 

sillä tasolla (oppiaine/laitos), missä ongelma on esiintynyt. Jos asia jää 

edelleen ongelmalliseksi, tai se on luonteeltaan sellainen, että opiskelija ei halua 

selvittää sitä ao. opettajan kanssa, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä suoraan oppiaineen 

professoriin tai laitoksen johtajaan. Tämän jälkeen, tai jos kyseessä on systemaattinen 

epäkohta tai muu kuin opintosuorituksiin liittyvä asia, yhteyttä voi ottaa, 

tiedekunnan opintopäällikköön tai dekaaniin. Jos moite tms. kohdistuu hallintohenkilökuntaan, 

opiskelija voi ottaa yhteyttä tiedekunnan dekaaniin tai viime kädessä rehtoriin. 

Opiskelijan oikeusturvaopas kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: 

http://www.utu.fi/opiskelu/oppaat/oikeusturva/index.html#oikeusasema. 

6

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET 

KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN 

KOULUTUSOHJELMAN OPPIAINEET 

7 

PERUSTUTKINTOA KOSKEVAT OHJEET 

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa pääaineena 

opiskeltavat aineet 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja filosofian maisterin tutkinto suoritetaan 

pääaineena jokin seuraavista oppiaineista: 

- digitaalinen kulttuuri 

- kulttuuriperinnön tutkimus 

- maisemantutkimus 

Pääaineen valinta ilmoitetaan HuK-kypsyyskokeen yhteydessä. 

Vain sivuaineena opiskeltavat aineet 

Perus- ja aineopinnot on mahdollista suorittaa seuraavassa aineessa: 

- kulttuuri- ja elämysmatkailu 

Perusopinnot voi suorittaa seuraavissa aineissa: 

- kulttuurituotannon suunnittelu 

- museologia 

Mikäli opiskelija haluaa ottaa sivuaineita esim. Turun yliopiston toisesta tiedekunnasta, 

tulee hänen tutustua myös ao. tiedekuntien opinto-oppaisiin, jotka löytyvät 

tiedekuntien verkkosivuilla. Opinto-oppaan lisäksi monilla oppiaineilla on omia tiedotuslehtiä, 

joissa kerrotaan tarkemmin oppiaineen opetuksen ajankohdista ja opetuspaikoista. 

Tiedotuslehdet ilmestyvät pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Tiedot 

löytyvät myös oppiaineiden ilmoitustauluilta ja verkkosivuilta. 

Opiskelijan kannattaa tehdä itselleen lukujärjestys jokaisen lukukauden alussa kunkin 

lukukauden opetustarjonnan mukaan. Lukujärjestyksen laatiminen kannattaa 

aloittaa tärkeimmistä kursseista, minkä jälkeen voi miettiä mihin muuhun vielä jää 

aikaa. Oppiaineiden opetus on usein päällekkäistä, joten opiskelijan tulee miettiä, 

milloin hän haluaa suorittaa tiettyjä kursseja. Lisäksi kannattaa pohtia, mitä opintoja 

kuuluu pakollisena omaan tutkintoon (esim. pakolliset kieli- ja viestintäopinnot) ja 

suorittaa niitä systemaattisesti noudattaen niille annettua ohjeellista suoritusjärjestystä. 

Jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien on paikallaan myös pohtia opiskelun pidemmän 

aikavälin tavoitteita. Pitkän tähtäimen tavoitteet voivat kytkeytyä siihen, 

mikä opinnoissa erityisesti kiinnostaa, tai siihen, mitä opiskelija haluaa tehdä valmistumisensa 

jälkeen.


TIEDEKUNNAN MUUT OPPIAINEET (TURUSSA) 

Pääaineena opiskeltavat aineet 

Alla on lueteltuna humanistisessa tiedekunnassa pääaineena opiskeltavat aineet. 

1.1.2010 alkaen tiedekunnan kieli/filologia ja kääntämisen ja tulkkauksen aineet ja 

1.1.2011 alkaen suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus yhdistyivät hallinnollisesti. 

Yhdistymisen vaikutuksista opintoihin tiedotetaan oppiaineiden kotisivuilla 

ja opetussuunnitelmissa. 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja filosofian maisterin tutkinto 

suoritetaan jokin seuraavista oppiaineista pääaineena: 

arkeologia, 

englannin kieli (englantilainen filologia, englannin kääntäminen ja tulkkaus), 

espanja (espanjan kieli, espanjan kääntäminen), 

folkloristiikka, 

fonetiikka, 

italia (Italian kieli ja kulttuuri, italian kääntäminen), 

kansatiede, 

kotimainen kirjallisuus, 

kreikkalainen filologia, 

kulttuurihistoria, 

latinalainen filologia, 

mediatutkimus, 

musiikkitiede, 

pohjoismaiset kielet, 

ranska (ranskan kieli, ranskan kääntäminen ja tulkkaus), 

saksan kieli (saksalainen filologia, saksan kääntäminen ja tulkkaus), 

suomalais-ugrilainen kielentutkimus, 

Suomen historia, 

suomi ja sen sukukielet, 

taidehistoria, 

uskontotiede, 

venäjän kieli, 

yleinen historia, 

yleinen kielitiede (31.7.2011 asti) ja 

yleinen kirjallisuustiede. 

Vain sivuaineena opiskeltavat aineet 

Perus-, aine- ja syventävät opinnot on mahdollista suorittaa seuraavassa aineessa: 

sukupuolentutkimus. 

Perus- ja aineopinnot on mahdollista suorittaa seuraavissa aineissa: 

elämänkatsomustieto, 

klassillinen arkeologia, 

luova kirjoittaminen, 

museologia, 

North American Studies, 

8

Suomen kieli ja kulttuuri (ulkomaalaisille), 

Unkarin kieli ja kulttuuri, 

Viron kieli ja kulttuuri ja 

Perusopinnot voi suorittaa seuraavissa aineissa: 

Romanian kieli ja kulttuuri, 

Baltic Sea Region Studies ja 

viittomakieli 

TIEDEKUNNAN MAISTERIOHJELMAT 

Tiedekunnassa on neljä maisteriohjelmaa: 

Master’s Programme in Baltic Sea Region Studies, 

Master’s Programme in European Heritage, 

Digital Media and the Information Society, 

Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma ja 

Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma. 

9 


Näihin maisteriohjelmiin erillisellä valinnalla valitut opiskelijat suorittavat maisteriohjelmaan 

kuuluvat opinnot, joiden laajuus on 120 opintopistettä. 

PERUSTUTKINTOJEN RAKENNE 

Käytetyt lyhenteet ja peruskäsitteet 

Oppaassa käytetään mm. seuraavia lyhenteitä: 

dos. dosentti 

HuK humanististen tieteiden kandidaatti 

FL filosofian lisensiaatti 

FM filosofian maisteri 

FT filosofian tohtori 

kl. kevätlukukausi 

sl. syyslukukausi 

SL1, SL2 syyslukukauden periodit 1 ja 2 

KL1, KL2 kevätlukukauden periodit 1 ja 2 

op opintopiste 

pa pääaine 

sa sivuaine 

P perusopinnot 

A aineopinnot 

S syventävät opinnot


Keskeisiä käsitteitä ovat: 

1. Perustutkinnot 

Tiedekuntaan hyväksytty opiskelija on saanut oikeuden suorittaa filosofian maisterin 

tutkinnon (FM). Opiskelija suorittaa ensin humanististen tieteiden kandidaatin 

tutkinnon (HuK), jonka jälkeen hän voi jatkaa opintojaan suoraan filosofian 

maisterin tutkintoon. 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (180 

opintopistettä) ja filosofian maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto (120 

opintopistettä). 

2. Opintokokonaisuudet 

Opinnot rakentuvat porrasteisesti perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Näistä 

kaikista käytetään nimitystä opintokokonaisuus. Perus- ja aineopintokokonaisuudet 

suoritetaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon ja syventävät opinnot 

filosofian maisterin tutkintoon. Aineopintoihin sisältyy pääaineopiskelijoilla HuKtutkielma. 

Syventäviin opintoihin sisältyy pääaineopiskelijoilla pro gradu -tutkielma ja 

sivuaineopiskelijoilla sivuaineen tutkielma tai muita oppiaineen määräämiä tutkielmatyyppisiä 

opintoja. 

Opintokokonaisuuksien laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä. 

Vaadittavat minimilaajuudet vaihtelevat pää- ja sivuaineopiskelijoilla. Pääsääntöisesti 

opintokokonaisuuksien laajuudet ovat: perusopinnot 25 opintopistettä, aineopinnot 

pääaineopiskelijoilla 45 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 35 opintopistettä 

sekä syventävät opinnot pääaineopiskelijoilla 80 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 

60 opintopistettä. 

3. Opintopiste 

Opintojaksojen laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä (op). Yksi opintopiste vastaa 

yhtä ECTS-pistettä. 

Opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 26–27 tunnin työpanosta. 

Työpanoksena otetaan huomioon esimerkiksi opetuksen seuraaminen, kirjallisuuden 

ja luentomuistiinpanojen lukeminen, harjoitustyöt, esitelmien laatiminen, esseiden 

kirjoittaminen sekä opiskelijan muu opintojen suorittamisen kannalta oleellinen 

toiminta. 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon ja filosofian maisterin tutkinnon tavoitteellinen 

suoritusaika on yhteensä viisi vuotta, jolloin opiskelijan tulisi suorittaa keskimäärin 

60 opintopistettä jokaisena opiskeluvuonna. 

4. Pääaine ja sivuaineet 

Opiskelijalla on tutkinnossaan yksi pääaine ja yksi tai useampia sivuaineita. 

10

11 


- HuK-tutkintoa varten pääaineessa suoritetaan perus- ja aineopinnot. 

Pääaineopiskelijan aineopintoihin sisältyy HuK-tutkielma. Sivuaineet ovat 

pääainetta tukevia opintokokonaisuuksia. HuK-tutkintoon tulee suorittaa 

vähintään yhden sivuaineen perusopintokokonaisuus (vähintään 25 op) 

sekä lisäksi pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (15 op). Kääntäjät suorittavat 

lisäksi pakolliset kääntäjille suunnatut suomen kielen opinnot (15 op). 

- FM-tutkintoa varten pääaineesta suoritetaan syventävät opinnot, jotka sisältävät 

pro gradu -tutkielman. Lisäksi suoritetaan muita opintoja, esimerkiksi 

sivuaine- ja kieliopintoja, vähintään 40 op. 

5. Kieli- ja viestintäopinnot 

Pääaineen ja sivuaineiden lisäksi HuK-tutkintoon sisältyy pakollisia kieli- ja viestintäopintoja 

(15 op). 

Mikäli opiskelija on valittu tiedekuntaan suoraan maisterivaiheen opiskelijaksi ja mikäli 

opiskelijan aikaisempaan tutkintoon ei sisälly tiedekunnan edellyttämiä kieli- ja 

viestintäopintoja, tulee opinnot suorittaa osittain tai kokonaan osana maisterivaiheen 

muita opintoja. 

6. Orientaatio-ohjelma (10 op) 

- Johdatus yksikköön 2 op (Opintojaksolla yliopiston ja yliopistokeskuksen 

henkilökunta ja tuutorit perehdyttävät uudet opiskelijat yliopistokoulutukseen). 

- Metodologia ja tieteenfilosofia 3 op (Opintojaksolla tarkastellaan mm. 

tietoon ja tietämiseen liittyviä kysymyksiä, tieteellisen tiedonhankintamenetelmän 

suhdetta muihin tiedonhankintamenetelmiin, tieteellistä päättelyä 

ja pätevyyttä, tieteellisen teorian luonnetta, yleistä rakennetta ja tulkintaa 

sekä erilaisia näkemyksiä tieteestä yleensä.) 

- Tieto- ja viestintätekniset valmiudet 3 op (Harjoituskurssilla opiskellaan 

tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, 

esitysgrafiikka ja internetsovellukset) toiminnan ja käytön perusteita 

sekä koulutusohjelman av-välineiden esim. kamerat, nauhurit, salitekniikka) 

käyttöä.) 

- Satakuntakoulutus 2 op (Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija 

Satakunnan kulttuurialan toimijoihin ja antaa esimerkkejä, millaista 

on toimia kulttuurialalla töissä ja mihin koulutusohjelmasta valmistunut voi 

työllistyä.) 

7. Vapaat opinnot/muut opinnot 

Vapaat opinnot ovat opintojaksoja, jotka eivät sisälly valmiisiin pää- tai sivuaineiden 

opintokokonaisuuksiin. Ne voivat olla myös yliopistossa suoritettuja kieliopintoja 

tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja.


Tutkinnonsuoritusoikeus 

Opiskelijalla voi olla vain yksi tutkinnonsuoritusoikeus kerrallaan humanistisessa 

tiedekunnassa. Tämä koskee sekä perustutkintoja että jatkotutkintoja. Perustutkinnon 

voi suorittaa ainoastaan henkilö, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeuden tiedekuntaan 

virallisen opiskelijavalinnan kautta. 

Tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada joko kesän valinnassa (päävalinta) tai muualla 

suoritettujen aikaisempien opintojen perusteella (erillisvalinta). Valintaperusteet ja 

hakuaika vahvistetaan ja julkistetaan vuosittain syksyllä. 

Opiskelija saa humanistisessa tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeuden pääsääntöisesti 

sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. Tietyissä poikkeustapauksissa 

tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada vain ylempään korkeakoulututkintoon. 

Mikäli opiskelijalla on tehtynä aikaisemmin muu korkeakoulututkinto ja lisäksi 

pääaineen perus- ja aineopinnot, voi hän saada siirron suoraan maisterivaiheen 

opiskelijaksi. Lisätietoa saa tiedekunnan opinto-ohjaajalta ja opintopäälliköltä. 

Tutkinnonsuoritusoikeudella opiskelevien lisäksi tiedekunnassa voi olla opiskelijoita, 

joilla on oikeus suorittaa vain joitain tiettyjä opintoja, mutta ei koko tutkintoa. Tällaisia 

opiskelijoita ovat esimerkiksi tutkintoa täydentävät opiskelijat, erillisiä opintoja 

suorittavat opiskelijat ja JOO-opintoja suorittavat. 

HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (HuK) 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon taidot ja kompetenssit 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on tutkintoon kuuluvien 

opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset oman tieteenalan kehityksen seuraamiseen. 

Hän tuntee alan tutkimuksen keskeiset käsitteet, teoriat ja menetelmät 

sekä osaa hankkia ja arvioida kriittisesti oman alan tietoa. 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on äidinkielen erinomainen 

taito sekä toisen kotimaisen kielen tyydyttävä tai hyvä taito. Lisäksi hän on 

saavuttanut vähintään yhden vieraan kielen riittävän suullisen ja kirjallisen taidon. 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on valmiudet viestiä äidinkielellä 

suullisesti ja kirjallisesti sekä alan sisällä että alan ulkopuoliselle yleisölle. 

Lisäksi hänellä on valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tieteellisiin työskentelytapoihin 

ja jatkuvaan oppimiseen. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella 

on edellytykset jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon sekä edellytykset toimia 

alan työtehtävissä silloin, kun viran kelpoisuusehdoiksi ei ole määritelty ylempää 

korkeakoulututkintoa. 

Laajuus 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. 

12

HuK-tutkinto sisältää: 

1. Pääaineen perus- ja aineopinnot (vähintään 70 op) 

13 


Perusopintojen minimilaajuus pääaineessa on 25 op ja aineopintojen 45 op. Opiskelija 

voi tehdä kokonaisuudet myös minimilaajuutta laajempina, mikäli hän haluaa 

suorittaa esimerkiksi ylimääräisiä valinnaisia kursseja. Tutkintotodistukseen kirjataan 

opintokokonaisuudet sen laajuisina kuin opiskelija on ne suorittanut. 

Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka alalta kirjoitetaan 

suomen tai ruotsin kielellä kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kieliasu arvostellaan. 

Kypsyyskokeeseen ei voi osallistua ennen kuin pakollinen kirjallisen viestinnän 

kurssi on suoritettu. 

2. HuK-tutkintoon vaadittavat sivuaineiden opinnot (vähintään 25 op) 

Sivuainekokonaisuuksia HuK-tutkinnossa tulee olla vähintään 25 opintopisteen verran 

eli jonkin sivuaineen perusopinnot. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen 

koulutusohjelmassa sivuaineen tulee olla yksi koulutusohjelman omista oppiaineista 

(digitaalinen kulttuuri, kulttuuriperinnön tutkimus, maisemantutkimus, kulttuuri- ja 

elämysmatkailu, kulttuurituotannon suunnittelu, museologia). 

On erittäin tärkeää, että kaikkien aineiden opiskelijat suorittavat myös sivuaineista 

valmiita opintokokonaisuuksia, koska todistukseen eritellään vain valmiit sivuaineiden 

opintokokonaisuudet. Lisäksi ammattipätevyyden ja -uskottavuuden kannalta 

on oleellista, että todistuksessa on selkeitä kokonaisuuksia eikä yksittäisiä kursseja, 

jotka merkitään vain kohtaan "muut opinnot". 

3. Kieli- ja viestintäopinnot (15 op) 

Tiedekunnan pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee suorittaa kokonaisuudessaan 

humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon. 

4. Orientaatio-ohjelma (10 op) 

Orientaatio-ohjelma tulee suorittaa kokonaisuudessaan humanististen tieteiden 

kandidaatin tutkintoon. 

5. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon sisällytettävät muut 

opinnot 

Muut tutkintoon sisällytettävät opinnot voivat koostua perus- tai aineopintojen yksittäisistä 

opintojaksoista, muissa tiedekunnissa tai muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa 

yliopistoissa suoritetuista opintojaksoista tai ylimääräisistä kieliopinnoista. 

Muita opintoja ei tarvitse olla tutkinnossa lainkaan, mikäli tutkinnon minimipistemäärä 

täyttyy muutoinkin.


Esimerkkejä humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon rakenteesta 

ESIMERKKI 1 

45 op 35 op 

25 op 25 op 25 op 15 op 10 op 

pääaine sivuaine 1 sivuaine 2 pakolliset 

muut 

70 opintopistet- 60 opintopistettä, 

kieli- ja viestintä- opinnot 

tä, perus- ja ai- perus- ja aineopinnotneopinnotopinnot 

ESIMERKKI 2 

45 op 

25 op 25 op 25 op 25 op 15 op 10 op 10 op 

pääaine sivu- sivu- sivu- pakolliset orientaa- muut opinnot 

70 opintoaine 1 aine 2 aine 3 kieli- ja tio-ohjelmapistettä,viestintä- 

perus- ja 

aineopinnotopinnot 

Opiskelija on suorittanut pääaineen opinnot minimilaajuutta laajempina: 

ESIMERKKI 3 

55 op 35 op 

25 op 25 op 15 op 10 op 15 op 

pääaine 

80 opintopistettä, 

perus- ja aineopinnot 

sivuaine 1 

60 opintopistettä, 

perus- ja aineopinnot 

FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (FM) 

pakolliset kieli- ja 

viestintäopinnot 

14 

orientaatio-ohjelma 

muut 

opinnot 

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen maisteriopintojen laajuus on 120 opintopistettä. 

Maisteriopintojen opinto-oikeus on kaikilla niillä, jotka ovat suorittaneet 

humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen 

koulutusohjelmassa. 

Maisteriopintoihin voi hakeutua myös koulutusohjelman ulkopuolelta. Maisteriopintoja 

opiskelemaan valitaan enintään 15 koulutusohjelman ulkopuolista opiskelijaa. 

Maisteriopintoihin koulutusohjelman ulkopuolelta valitut suorittavat syventävien 

opintojen ja pro gradu -tutkielman lisäksi 40 opintopistettä muita opintoja, joihin sisältyy 

jonkin koulutusohjelman oppiaineen (digitaalinen kulttuuri, kulttuuriperinnön 

tutkimus tai maisemantutkimus) tutkielmaseminaari (10 op) sekä pakollisia metodiopintoja 

(yhteensä 15 op). Tämän lisäksi opiskelija suorittaa 25 op vapaavalintaisia 

opintoja. Opiskelija sopii opintojen suorittamisesta pääaineen professorin kanssa 

opintojen alkuvaiheessa.

Filosofian maisterin tutkinnon taidot ja kompetenssit 

15 


Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on oman tieteenalan laaja-alaiset tiedot 

ja lisäksi käsitys tutkintoon kuuluvien muiden tieteenalojen kattavuudesta, erityispiirteistä 

ja tärkeimmistä osa-alueista sekä niiden yhteyksistä muihin tiedon alueisiin. 

Lisäksi hänellä on kyky hahmottaa oman tieteenalan keskeinen aineisto tieteellisten 

käsitteiden kautta ja kyky hankkia ja arvioida kriittisesti oman alan uusinta tietoa. 

Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on hyvä kyky viestiä suullisesti ja kirjallisesti 

äidinkielellä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä sekä alan että alan ulkopuoliselle 

yleisölle. Lisäksi hänellä on kyky kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen 

sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen 

sekä työelämän edellyttämät viestintätekniset taidot. Filosofian maisterin tutkinnon 

suorittaneella on valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana 

ja kehittäjänä. 

Laajuus 

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. 

Filosofian maisterin tutkinto sisältää: 

1. Pääaineen syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma (vähintään 80 

op) 

Pääaineen syventävät opinnot ovat yhteensä 80 opintopistettä, joista pro gradun 

osuus on 40 opintopistettä. Opiskelija voi halutessaan tehdä syventävät opinnot minimilaajuutta 

laajempina. Tutkintotodistukseen kokonaisuus merkitään sen laajuisena 

kuin opiskelija on sen suorittanut. 

Mikäli kypsyysnäytettä ei ole kirjoitettu HuK-tutkinnon yhteydessä (esim. suoraan 

maisteriopintoihin siirtyvät), se kirjoitetaan pro gradu -tutkielman alalta. 

2. Muut opinnot filosofian maisterin tutkinnossa 

Pääaineen syventävien opintojen (vähintään 80 op) lisäksi opiskelijan tulee suorittaa 

muita opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 120 opintopistettä. 

Suositeltavaa on, että opiskelija suorittaa muihin opintoihin sivuaineiden opintokokonaisuuksia 

tai kieliopintoja. Vain arvostellut kokonaisuudet, joista on loppumerkintä, 

merkitään tutkintotodistukseen sivuaineeksi. Oppiaineissa suoritettuja yksittäisiä 

opintojaksoja ei todistuksessa eritellä, vaan ne merkitään kohtaan "muut 

opinnot". 

Opiskelija, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeiden vain maisterivaiheen opintoihin 

(ylempi korkeakoulututkinto) ja jonka aikaisempaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon 

ei ole sisältynyt humanistisen tiedekunnan vaatimia pakollisia kieli- 

ja viestintäopintoja, suorittaa kieli- ja viestintäopinnot kokonaan tai osittain ylempään 

korkeakoulututkintoon.


Esimerkkejä filosofian maisterin tutkinnon rakenteesta 

ESIMERKKI 1 (jatkoa HuK-tutkinnon esimerkkiin 1) 

80 op 35 op 5 op 

pääaine 

sivuaine 2 

muita opintoja 

syventävät opinnot, sisältää 

esim. vapaaehtoisia 

pro gradu -tutkielman 

kieliopintoja 


80 op 35 op 5 op 

pääaine 

sivuaine 1 muita opintoja 


esim. vapaaehtoisia 


kieliopintoja 


80 op 25 op 15 op 

pääaine 

sivuaine 

muita opintoja esim. 


vapaaehtoisia kie- 


liopintoja 

Maisterivaiheen opintojen aloittaminen 

On suositeltavaa, että kandidaatintutkinnon opinnoista on suoritettuna vähintään 

120 opintopistettä ennen kuin opiskelija aloittaa maisterivaiheen opintoja. Jotta 

opinnot etenisivät joustavasti, voi opiskelija siis tarvittaessa suorittaa joitain maisterintutkintoon 

sisällytettäviä opintoja ennen kandidaatintutkinnon valmistumista. 

Opiskelijan aloittaessa pääaineen syventävien opintojen tutkielmaseminaarin, tulee 

aineopintojen kandidaatintutkielma ja seminaari (10 op) suoritettuna. 

TIEDEKUNNAN PAKOLLISET KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 

Humanistisen tiedekunnan opiskelijan tulee suorittaa pakollisia kieli- ja viestintäopintoja 

15 opintopisteen verran. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee kokonaisuudessaan 

suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon eli humanististen tieteiden 

kandidaatin tutkintoon. 

Opiskelija, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeiden vain maisterivaiheen opintoihin 

(ylempi korkeakoulututkinto) ja jonka aikaisempaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon 

ei ole sisältynyt humanistisen tiedekunnan vaatimia pakollisia kieli- 

ja viestintäopintoja, suorittaa kieli- ja viestintäopinnot kokonaan tai osittain ylempään 

korkeakoulututkintoon. 

Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot koostuvat äidinkielen opinnoista (5 op), toisen kotimaisen 

kielen (ruotsi) opinnoista (5 op) ja yhden vieraan kielen opinnoista (5 op). 

16

Äidinkielen opinnot 

17 


Äidinkielen opinnot koostuvat kirjallisen viestinnän kurssista (3 op) ja puheviestinnän 

perusteet -kurssista (2 op). 

Kirjallinen viestintä 

Kirjallisen viestinnän kurssi 

Written Use of Finnish 

Koodi: EIHS0013 

Oppiaine: Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma 

Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Hallita yleiskielen normit, tutustua kielenhuollon periaatteisiin ja oppia 

käyttämään kielioppaita. 

Sisältö: Sopimuksenvaraiset oikeakielisyyssäännöt 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; kirjallinen tentti 

Arviointi: 0–5 

Vastuuhenkilö: tuntiopettaja 

Toteutustavat: luento, pienryhmäopetus, itsenäinen työskentely 

Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy 

Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2011, periodit I – II. 

Oppimateriaalit: Oheiskirjallisuutena Itkonen, Terho, Uusi kieliopas. 2007. 

Lisätiedot: luennot 10 t ja harjoitukset 18 t 

Puheviestinnän perusteet -kurssi 

Speech Communication, Basics 



Laajuus: 2 op 

Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää erilaisiin puheviestintätapahtumiin vaikuttavia tekijöitä 

ja osaa toimia tarkoituksenmukaisesti yliopisto-opintojen ja työelämän puheviestintätilanteissa. 

Sisältö: Tarkastellaan erilaisia puheviestintätapahtumia, niihin vaikuttavia tekijöitä 

ja suomalaisen viestijän erikoislaatua sekä tutustutaan puhetekniikan perusteisiin. 

Vaadittavat opintosuoritukset: suorituskieli suomi; harjoitukset 

Arviointi: 0-5 

Vastuuhenkilö: tuntiopettaja 

Toteutustavat: Harjoituskurssi ja kirjalliset harjoitustehtävät Moodleoppimisympäristössä. 

Suositeltu suoritusajankohta: Ensimmäinen tai toinen opiskeluvuosi 

Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL 2012, periodit III – IV. 

Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen harjoituskurssiin 12 hengen pienryhmissä 

ja harjoitustehtävien suorittaminen. 

Kirjallisuus: Aalto & Parviainen: Auta ääntäsi (1985) 

Korvaava suoritus: Lukion puheviestinnän päättökoe korvaa humanistisen tiedekunnan 

puheviestinnän perusteet -kurssin.


Vieras kieli 

Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti 

englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Vieraan 

kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat hyvän akateemisen ja 

työelämässä tarvittavan kielitaidon. 

Vieraan kielen opinnot koostuvat tekstin ymmärtämisestä tai muusta kirjallisesta 

osuudesta (3 op) sekä suullisesta osuudesta (2 op). Vieraan kielen taito on mahdollista 

osoittaa myös vapauttavassa kokeessa. Tekstin ymmärtäminen on mahdollista 

saada hyväksiluettua myös opiskelijan muilla suorituksilla. Katso lisätietoa kohdasta 

"Vapauttavat kokeet" sekä kohdasta "Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla 

opinnoilla tai muilla suorituksilla‖. 

Lisätietoa kurssien ajankohdista ja kursseille ilmoittautumisesta löytyy opetusohjelmasta 

ja koulutusohjelman sekä yliopistokeskuksen verkkosivuilta. 

Toinen kotimainen kieli (ruotsi) 

Yliopistojen tutkinnoista säädetyn asetuksen mukaan, opiskelijan tulee osoittaa tutkinnossa 

toisen kotimaisen kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. 

Toisen kotimaisen kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman 

alansa puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä 

kysymyksistä. Hänen tulee myös osata käyttää kieltä kirjallisesti omaan ammattialaansa 

liittyvissä tehtävissä. Kirjallisen ja suullisen taidon laajuus on humanistisessa 

tiedekunnassa yhteensä 5 op. 

Kirjallisen taidon osoittamiseksi on suoritettava kirjallinen loppukoe 

Ruotsin kielen kurssista löytyy lisätietoa koulutusohjelman opetusohjelmasta. Katso 

myös ruotsin suorituksen korvaamisesta muilla suorituksilla kohdasta: ‖Kieliopintojen 

korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla‖. 

Ruotsin arviointiasteikko on kaksiportainen: tyydyttävät tiedot (2) ja hyvät tiedot (4). 

Arvosanat 1-3 vastaavat tyydyttäviä tietoja ja arvosanat 4-5 hyviä tietoja. Arviointi 

suoritetaan erikseen kirjallisen ja suullisen taidon osalta. 

Kieliopintojen suoritusjärjestys 

Kieli- ja viestintäopintojen suoritusjärjestykseksi suositellaan seuraavaa: 

1. opiskeluvuotena kirjallinen viestintä. Kurssi järjestetään syyslukukaudella 2011. 

Kirjallisen viestinnän kurssi täytyy olla suoritettuna ennen kuin opiskelija voi 

suorittaa HuK-tutkinnon kypsyysnäytteen. 

1. tai 2. opiskeluvuotena vieras kieli (vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito 

osoitetaan pääsääntöisesti kursseilla tai vapauttavassa kokeessa). Syyslukukaudella 

2011 järjestetään englannin kielen tekstikurssi ja kevätlukukaudella 2012 englannin 

kielen suullisen taidon kurssi. 

18

19 


1. tai 2. opiskeluvuotena puheviestinnän perusteet. Kurssi järjestetään kevätlukukaudella 

2012. 

2. tai 3. opiskeluvuotena toinen kotimainen kieli (osoitetaan pääsääntöisesti ruotsin 

kielen kurssilla ja loppukokeen suorittamisella hyväksytysti tai suorittamalla hyväksytysti 

pelkkä loppukoe). Ruotsin kielen kurssi järjestetään syyslukukaudella 

2011. 

Kaikki pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee olla tehtynä ennen kuin opiskelija 

voi saada HuK-tutkinnon. 

Vapauttavat kokeet 

Vieras kieli 

Vieraiden kielten kirjallisen osuuden vapauttavat kokeet järjestetään pääsääntöisesti 

syyslukukauden alussa. Vieraan kielen vapauttavaan kielikokeeseen voi osallistua 

vain kerran. Vapauttavassa kielikokeessa hylätty tai kokeesta pois jäänyt 

opiskelija osallistuu kielikursseille. 

Toinen kotimainen kieli (ruotsi) 

Ruotsin kirjalliseen kokeeseen voi osallistua suoraan tai käytyään ensin kokeeseen 

valmentavan kurssin. Kokeen suorittamista saa yrittää useamman kerran. Kirjallisen 

kokeen hyväksytysti suorittanut osallistuu lisäksi suulliseen kokeeseen. Suullisia 

kuulusteluja varten opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opettaja Olli-Pekka Lindgreniin. 

Suulliseen tenttiin osallistuvat myös opiskelijat, jotka ovat suorittaneet hyväksytysti 

vapauttavan kielikokeen. 

Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla 

Vieras kieli 

Vieraan kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut ao. kielessä 

perusopinnot. Vieraiden kielten arvosanaopinnoilla voi korvata ainoastaan pakollisten 

kieliopintojen opintopisteet, ei vapaita opintoja (kirjallinen taito, 3 op ja suullinen 

taito, 2 op). Opintopisteet tallennetaan opintorekisteriin HuK-tutkinnon anomisen 

yhteydessä. 

Vieraiden kielten korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla opinnoilla. 

Kaikissa seuraavissa tapauksissa korvaavuutta tulee anoa erikseen 

koulutusohjelman toimistosta saatavalla lomakkeella ”Muualla suoritettujen 

opintojen hyväksilukeminen”: http://www.hum.utu.fi/opiskelu/lomakkeet.html 

Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja viestintäopintojen äidinkielen, toisen 

kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot, jotka 

on suoritettu toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Mikäli


muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja 

suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä. Mikäli ao. kurssin 

nimestä ei käy selkeästi ilmi, että kurssi vastaa tiedekunnan edellyttämää kielitaitoa, 

tulee opiskelijan toimittaa opintosuoritusotteen lisäksi kurssikuvaus tms. 

Vieraan kielen taidon voi osoittaa muun kuin suullisen kielitaidon osalta ko. kieliaineen 

ylioppilastutkinnon pitkän vieraan kielen arvosanalla laudatur tai eximia cum 

laude approbatur. 

Vieraan kielen taidon voi osoittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-tutkinnon), 

eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB-tutkinnon) tai Reifeprüfung-tutkinnon tutkintotodistuksella. 

Ruotsi toisena kotimaisena kielenä 

- Toisen kotimaisen kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on 

suorittanut ao. kielessä vähintään perusopinnot. Suoritettuaan perusopinnot 

opiskelija saa suullisen ja kirjallisen kielitaidon arvosanaksi tyydyttävät 

tiedot. Jos opiskelija suorittaa lisäksi aineopinnot, arvosanaksi 

merkitään hyvät tiedot. Opintokokonaisuuksista on oltava loppumerkintä. 

Korvaavuutta ei tarvitse anoa erikseen, vaan se merkitään opintorekisteriin 

opiskelijan anottua tutkintotodistusta. 

Keskeneräisillä arvosanaopinnoilla korvaavuutta ei myönnetä, vaan opiskelija voi 

osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon esimerkiksi kielikeskuksen järjestämissä 

kokeissa. 

- Ruotsin korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla korkeakouluopinnoilla. 

Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja 

viestintäopintojen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen 

kirjallisen ja suullisen taidon opinnot, jotka on suoritettu toisessa suomalaisessa 

yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Mikäli muualla suoritetut 

opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, 

tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä. Mikäli ao. kurssin 

nimestä ei käy selkeästi ilmi, että kurssi vastaa tiedekunnan edellyttämää 

kielitaitoa, tulee opiskelijan toimittaa opintosuoritusotteen lisäksi kurssikuvaus 

tms. 

Korvaavuutta anotaan erikseen koulutusohjelman toimistosta saatavalla lomakkeella 

‖Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen‖. 

Toinen kotimainen kieli arvioidaan kaksiportaisella asteikolla. Arvosanat 1–3 vastaavat 

tyydyttäviä tietoja ja arvosanat 4–5 hyviä tietoja. Suullinen ja kirjallinen taito 

arvioidaan erikseen. Mikäli opiskelijan muualla suorittamasta toisen kotimaisen kielen 

suorituksesta ei käy selkeästi ilmi, onko opinnot suoritettu tyydyttävin vai hyvin 

tiedoin, annetaan arvosanaksi tyydyttävät tiedot. 

- Toisen kotimaisen kielen voi saada korvatuksi myös ruotsin kielen suullista 

ja kirjallista taitoa mittaavalla valtionhallinnon kielitutkinnolla, joka on 

suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä. 

20

21 


- Suomenkielisen koulusivistyksen saanut voi korvata toisen kotimaisen 

kielen myös ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä kokeen hyväksytyllä 

suorituksella, tai ruotsi toisena kielenä kokeen suorituksella arvosanan ollessa 

vähintään magna cum laude approbatur. 

Puheviestintä 

Puheviestinnän perusteet -kurssin saa korvattua lukiossa suoritetulla Opetushallituksen 

hyväksymällä puheviestinnän päättökokeella. 

ATK-TAIDOT 

Humanistisen tiedekunnan opiskelija tarvitsee atk-taitoja päivittäin opiskeluissaan. 

Opiskelijan tulee osata käyttää mm. sähköpostia ja tekstinkäsittelyohjelmaa. Osa 

opinnoista voidaan myös suorittaa sähköisessä oppimisympäristössä tai verkkokursseina 

(esim. WorkMates tai Moodle). Opiskelijan on pääsääntöisesti huolehdittava 

itse tarvittavien atk-taitojen hankkimisesta. 

Opiskelijat saavat opintojen eri vaiheissa ohjausta tiedonhankintataitojen kartuttamiseksi 

ja kirjaston erilaisten sähköisten tietokantojen käyttämiseksi. Kulttuurituotannon 

ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman opiskelijoiden on suoritettava 

orientaatio-ohjelmaan kuuluva pakollinen Tieto- ja viestintätekniset valmiudet – 

kurssi. 

AINEYHDISTELMÄT 

Yleisiä määräyksiä 

Tutkinnon pääaineen tulee olla suoritettu Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan 

opetussuunnitelmissa esitetyllä tavalla. Oppiaineiden opetussuunnitelmat vahvistetaan 

vuosittain ja julkaistaan heinä-elokuussa sähköisessä opinto-oppaassa 

(OPSI). 

Tutkintoon voi sisällyttää ilman erillistä anomusta sivuaineiksi eri tieteenalojen opintokokonaisuuksia 

omasta tiedekunnasta ja Turun yliopiston muista tiedekunnista. 

Lisäksi muiden yliopistojen ja avoimen yliopiston opintoja voidaan hyväksyä osaksi 

tutkintoa, mutta vain erillisestä anomuksesta. Anomuslomakkeita muualla suoritettujen 

opintojen hyväksilukemiseksi saa koulutusohjelman toimistosta ja verkkosivuilta. 

On kuitenkin huomattava, että muutamia erikseen ilmoitettuja poikkeuksia lukuun 

ottamatta voidaan sivuaineeksi hyväksyä vain aine, jossa on suoritettu vähintään 20 

opintopisteen laajuinen arvosteltu kokonaisuus. Kokonaisuudesta on oltava loppumerkintä. 

Arvosteltu opintokokonaisuus ei ole samasta aineesta suoritettujen yksittäisten 

opintosuoritusten satunnainen joukko. Loppumerkinnän opintokokonaisuudesta 

antaa oppiaine.


Aineyhdistelmiä koskevia rajoituksia 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon suoritetaan pääaineen ja sivuaineiden 

perus- ja aineopintoja sekä pakolliset kieli- ja viestintäopinnot sekä orientaatioohjelman 

opinnot. Syventäviin opintoihin sisältyviä opintoja sisällytetään osaksi 

HuK-tutkintoa vain poikkeustapauksissa. 

Pää- ja sivuaineiden syventäviä opintoja voidaan suorittaa vain filosofian maisterin 

tutkintoon. Filosofian maisterin tutkinnossa voi olla lisäksi sivuaineiden perus- ja 

aineopintoja. 

Muissa tiedekunnissa sekä kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut 

opinnot 

Sivuaineeksi voidaan hyväksyä vähintään 20 opintopisteen laajuiset opintokokonaisuudet, 

jotka on suoritettu jonkin tiede- tai taidekorkeakoulun tutkintovaatimusten 

mukaisesti. Mikäli opintoja antavassa korkeakoulussa ei käytetä opintojen ryhmittelyssä 

opintokokonaisuuksia, voidaan erillisestä anomuksesta hyväksyä tällaisiakin 

opintoja sivuaineeksi. Tällöin opintojen tulee muodostaa temaattisesti yhtenäiseksi 

katsottava vähintään 20 opintopistettä laaja kokonaisuus. Sivuainekokonaisuutta ei 

kuitenkaan voida muodostaa useassa eri yliopistossa suoritetuista opinnoista. 

Muissa suomalaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettujen opintojen 

hyväksilukeminen tutkintoon 

Muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa tai avoimessa yliopistossa 

suoritettuja opintoja voi sisällyttää tutkintoon anomuksesta. Anomuslomakkeita saa 

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman toimistosta ja verkkosivuilta. 

Kieli- ja viestintäopintoja lukuun ottamatta tutkintoon sisällytettävät opinnot 

eivät saa sisältyä opiskelijan mihinkään aikaisempaan tutkintoon. 

Tiedekunnan kansliasta anotaan valmiiden muualla suoritettujen opintokokonaisuuksien 

(esim. perusopinnot) tai muissa korkeakouluissa suoritettujen kieli- ja 

viestintäopintojen hyväksilukemista osaksi tutkintoa. Mikäli opiskelija haluaa korvata 

jonkin yksittäisen opintojakson muualla suorittamallaan yksittäisellä opintojaksolla, 

tulee opiskelijan tällöin anoa opintojakson korvaavuutta ao. oppiaineesta. 

Aikaisemmista ammattikorkeakouluopinnoista voidaan hyväksilukea pakollisia kieli- 

ja viestintäopintoja. Korvaavuutta anotaan erillisellä hyväksilukemislomakkeella, 

jonka saa koulutusohjelman toimistosta tai verkkosivuilta. 

Ammattikorkeakoulututkinto rinnastetaan 1.8.2005 alkaen kandidaatintutkintoon, joten 

kieliopintoja lukuun ottamatta ammattikorkeakoulututkinnosta ei pääsääntöisesti 

hyväksilueta opintoja yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. 

Poikkeuksena ovat opinnot, jotka on luettu opiskelijalle hyväksi tutkintoasetuksen 

221/94 mukaan, ennen opintojen siirtämistä uuteen tutkintojärjestelmään. Lisäksi 

poikkeuksena ovat opinnot, jotka voidaan sisällyttää Työelämävalmiudet - 

kokonaisuuden alle. 

22

Työelämävalmiudet -kokonaisuus 

23 


Työelämävalmiudet -opintokokonaisuuden tavoitteena on edistää ammatillisen asiantuntijuuden 

kehittymistä ja ammatillista kasvua sekä luoda tutkiva kriittinen suhde 

työelämässä tarvittavien taitojen ja opiskelijan osaamisen välille. 

Opintokokonaisuus rakentuu opiskelijan osaamisen erilaisista elementeistä, jotka 

opiskelija kokoaa portfolioksi. Portfolion avulla opiskelija pohtii erilaisista elementeistä 

kerätyn työelämään orientoivan osaamisen suhdetta toisaalta yliopistokoulutukseen 

ja toisaalta työelämään. Portfoliossa opiskelija analysoi opintojen, humanistisen 

alan ja oman osaamisensa asiantuntijuutta. 

Työelämävalmiudet -kokonaisuuteen sisällytettävät osiot voivat olla tiede- tai taidekorkeakoulussa 

tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintojaksoja, jotka eivät sisälly 

opiskelijan aikaisempiin tutkintoihin. Kokonaisuuteen voidaan lukea hyväksi 

myös työvoimapoliittisena koulutuksena tai vapaan sivistystyön parissa suoritettuja 

kursseja, joiden voidaan katsoa kartuttavan ammatillisia taitoja ja valmiuksia. Taitojen 

tulee olla sellaisia, että ne sopivat osaksi humanistista alaa. Tällaisia taitoja voivat 

olla esim. mediaosaamiseen, tiedottamiseen, viestintään, tietotekniikkaan (atkerikoistaidot), 

opettajuuteen, talouden hallintaan, projektijohtamiseen, johtamiseen 

tms. liittyvät taidot. 

Opintokokonaisuus on mahdollista suorittaa seuraavilla tavoilla: 

- Opiskelija kerää kokonaisuuteen tulevat opinnot monipuolisista työelämään 

orientoivista ja työelämätaitoja kartuttaneista elementeistä, jotka on 

suoritettu erityyppisissä koulutuksissa. Tällöin kokonaisuuteen voi sisältyä 

esim. omassa yliopistossa suoritettuja opintojaksoja (esim. projektijohtamisen 

kurssi tai harjoittelu, mikäli harjoittelu ei sisälly opiskelijan pääaineen 

opintoihin), muissa korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suoritettuja 

kursseja. Opiskelija kokoaa kokonaisuuteen sisällytettävät elementit 

portfolioksi tiedekunnan ohjeistamalla tavalla. Portfolion avulla opiskelija 

pohtii kokonaisuuteen sisältyvien elementtien suhdetta toisaalta yliopisto-opintoihinsa 

ja toisaalta siihen, miten taidot ovat lisänneet työelämävalmiuksia 

ja ammatillista kehittymistä. 

- Opiskelijalle hyväksytään kokonaisuus pelkästään esimerkiksi ammattikorkeakoulussa 

suoritettujen opintojen pohjalta, mikäli opintojen voidaan 

katsoa tukevan opiskelijan työelämävalmiuksia ja ammatillista kasvua. 

Opiskelija kokoaa kokonaisuuteen sisällytettävät elementit portfolioksi tiedekunnan 

ohjeistamalla tavalla. Portfolion avulla opiskelija pohtii kokonaisuuteen 

sisältyvien elementtien suhdetta toisaalta yliopisto-opintoihinsa ja 

toisaalta siihen, miten taidot ovat lisänneet työelämävalmiuksia ja ammatillista 

kehittymistä. 

Työelämävalmiudet -kokonaisuuden laajuus on maksimissaan 25 opintopistettä ja 

minimissään 20 opintopistettä. Kokonaisuus voidaan kirjata humanististen tieteiden 

kandidaatin tai filosofian maisterin tutkintoon kokonaisuudeksi, mutta sillä ei voi korvata 

tutkintoihin kuuluvien pakollisten sivuaineiden osuutta. Kokonaisuuteen sisällytettävät 

opinnot eivät saa sisältyä mihinkään opiskelijan aikaisempaan tutkintoon.


Opintojen lukemisesta hyväksi päättää opintopäällikkö. Kokonaisuuteen sisältyvien 

elementtien lukemisesta hyväksi sekä portfolion laatimisesta saa lisätietoa ja ohjeistusta 

tiedekunnan verkkosivuilta ja opintopäälliköltä. 

SIVUAINEIDEN SUORITTAMINEN 

Yleistä 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja useimmissa tapauksissa myös filosofian 

maisterin tutkinto koostuvat paitsi pääaineen opinnoista, myös sivuaineiden 

opinnoista. Esimerkiksi kandidaatintutkinnossa lähes puolet tutkinnosta voi koostua 

sivuaineista. Opiskelijan tulisi valita vähintään yksi sivuaine jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. 

Moniin tiedekunnan aineisiin järjestetään erillinen sivuainekoe syksyn 

alussa, joten opiskelijan tulisi pohtia sivuaineen valintaa jo ennen syksyn opintojen 

alkua ja tarvittaessa myös valmistautua sivuainekokeeseen kesän aikana ennen 

opintojen alkua. 

Sivuaineeksi, joka mainitaan todistuksessa, kirjataan pääsääntöisesti vähintään 20 

opintopistettä laaja arvosteltu opintokokonaisuus (esim. jokin ulkomailla suoritettu 

opintokokonaisuus). Alle 20 opintopisteen kokonaisuuksia, joita voidaan kirjata 

tutkintotodistukseen ovat: 

- vieraiden kielten kääntämisen ja tulkkauksen opiskelijoiden pakolliset 

suomen kielen opinnot (15 op), 

- äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi valmistuvilta vaadittava puheopin 

tutkinto (10 op), 

- lääketieteellisen tiedekunnan ja humanistisen tiedekunnan yhteistyönä 

järjestämä Asklepios ihminen, terveys ja kulttuuri -opintokokonaisuus (15 

op) sekä 

- sukupuolentutkimuksen erillinen, teoriat ja metodit -kokonaisuus (15 op). 

Opiskelija voi halutessaan (ja opetustarjonnan mukaan) suorittaa myös sivuaineiden 

opintokokonaisuudet minimilaajuutta laajempina. Tutkintotodistukseen sivuainekokonaisuudet 

merkitään sen laajuisina kuin opiskelija on ne suorittanut. 

Sivuaineoikeuden saaminen humanistisessa tiedekunnassa 

Humanistisen tiedekunnan oppiaineiden sivuainekäytännöt vaihtelevat. Toisissa aineissa 

sivuaineoikeus on vapaa, mikä tarkoittaa, että opiskelija voi ottaa aineen sivuaineekseen 

ilmoittautumalla oppiaineen toimistoon määräpäivään mennessä. Toisissa 

aineissa on sivuainekoe, joka järjestetään pääsääntöisesti elokuun loppupuolella. 

Turun yliopiston opiskelijoille on seuraavissa aineissa vapaa sivuaineoikeus: 

arkeologia, folkloristiikka, fonetiikka, kansatiede, klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri, 

kotimainen kirjallisuus, Unkarin kieli ja kulttuuri, uskontotiede, yleinen kirjallisuustiede, 

yleinen kielitiede, naistutkimus ja elämänkatsomustieto. 

Näihin aineisiin tulee ilmoittautua oppiaineen toimistoon määräpäivään mennessä. 

24

25 


Vapaa sivuaineoikeus on myös englanninkielisiin monitieteisiin aineisiin: 

Baltic Sea Region Studies (BSRS), North American Studies ja Baltic Sea Business 

and Society. 

Seuraavissa oppiaineissa sivuaineopiskelijoiden määrä on rajoitettu ja/tai 

niissä on sivuainekoe: 

englannin kieli, espanja, historia, italia, kulttuurihistoria, luova kirjoittaminen, mediatutkimus, 

museologia (Turku), musiikkitiede, pohjoismaiset kielet, ranska, Romanian 

kieli ja kulttuuri, saksan kieli, suomalais-ugrilainen kielentutkimus, suomen kieli, 

taidehistoria, venäjän kieli, Viron kieli ja kulttuuri sekä viittomakieli. 

Ristiinopiskelu Porin yliopistokeskuksessa 

Porin yliopistokeskuksessa toimivien yliopistoyksiköiden opiskelijat voivat hakea 

opiskeluoikeutta toisesta yliopistokeskuksessa toimivasta yksiköstä. Porissa toimivat 

Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun 

Porin yksikkö, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen 

koulutusohjelma, Tampereen yliopiston Porin yksikkö ja Aalto-yliopiston Taideteollisen 

korkeakoulun Porin taiteen ja median laitos. 

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman opiskelija voi hakea 

opiskeluoikeutta muiden yksiköiden tarjoamiin opintoihin. Näin ollen käytettävissä 

on hyvinkin erilaisia sivuainekokonaisuuksia ja opintokokonaisuudesta on rakennettavissa 

harvinaisen monipuolinen. 

Ristiinopiskeluhakemukseen vaaditaan jokaisen opintojakson osalta kotiyliopiston 

puolto. Opiskeluoikeus myönnetään vain sellaisiin opintoihin, jotka hyväksytään ja 

jotka mahtuvat opiskelijan Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman 

tutkintoon. Ristiinopiskeluopintojen tulee sisältyä opiskelijan henkilökohtaiseen 

opintosuunnitelmaan (HOPS). Lisäksi edellytetään, että opiskelijan koulutusohjelman 

opinnot ovat edenneet aktiivisesti edellisen ja kuluvan lukuvuoden aikana. 

Ensimmäisen vuoden opiskelijoille voidaan myöntää tarvittaessa ristiinopiskeluoikeus. 

Ristiinopiskeluoikeus on voimassa yhden vuoden opiskeluoikeuden myöntämisestä. 

Opiskelijan tulee itse huolehtia suorittamiensa opintojaksojen sisällyttämisestä 

omaan tutkintoonsa tiedekunnan ohjeiden mukaisesti. 

Opinto-oikeutta ristiinopiskeluun yliopistokeskuksen sisällä haetaan ristiinopiskelulomakkeella, 

joka löytyy yliopistokeskuksen sivuilta 

http://www.porinyliopistokeskus.fi/ . Lisätietoja lomakkeen täyttämiseen saat lomakkeen 

ohjesivulta ja koulutusohjelman toimistosta. Opinto-oikeutta voi hakea kaksi 

kertaa vuodessa. 

Ristiinopiskelun hakuajat 2011-2012 

Syksyn opinnot 2011 

- 9.8.2011 (vanhat opiskelijat) 

- 23.8.2011 (uudet opiskelijat) 

Kevään opinnot 2012 

- 15.11.2011


Hakuajat koskevat vain TTY:n ja TY TuKKK:n tarjoamia opintoja! Aalto-yliopiston, 

TaY:n ja TY KTMT:n kursseille on jatkuva haku. 

Ristiinopiskelu avoimessa yliopistossa 

Ristiinopiskelu on mahdollista myös avoimessa yliopistossa. Tämä oikeus koskee 

vain Porin yliopistokeskuksen yksiköissä järjestettäviä avoimen yliopiston opintoja ja 

vain niitä opintokokonaisuuksia/-jaksoja, joita EI ole yliopistokeskuksessa tarjolla 

päiväopetuksena. 

Avoimen yliopiston ristiinopiskelun ilmoittautumisaika poikkeaa tutkintopuolen ristiinopiskelun 

ilmoittautumisajoista. Ilmoittautuminen vaihtelee kurssikohtaisesti: yksiköiden 

avoimen yliopiston esitteistä löydät kurssin/kokonaisuuden ilmoittautumisohjeet. 

Opiskelijan ei tarvitse maksaa avoimen yliopiston kurssimaksua, mutta kursseille ilmoittautuminen 

on sitovaa: jos opiskelija peruuttaa osallistumisensa, on hänen 

maksettava itse peruutusmaksu. 

Yksityiskohtaiset ohjeet ristiinopiskelusta löytyvät Porin yliopistokeskuksen wwwsivuilta 

osoitteesta: www.ucpori.fi/ristiinopiskelu. 

Huom! Hakijan tulee tutustua kohdeyliopiston opinto-oppaaseen, josta ilmenevät 

opetettavat aineet ja opintojaksot. Opinto-oppaita saa opintotoimistoista ja kanslioista 

sekä yksiköiden www-sivuilta. Taideteollisen korkeakoulun hakumenettelystä ja 

hakemukseen vaadittavista liitteistä saa lisätietoa Aalto-yliopiston Taideteollisen 

korkeakoulun Porin taiteen ja median laitoksen opintotoimistosta ja www-sivuilta. 

Sivuaineiden suorittaminen muissa Turun yliopiston tiedekunnissa 

Monilla humanistisen tiedekunnan opiskelijoilla on sivuaineita myös muista Turun 

yliopiston tiedekunnista. Sivuaineoikeuden saaminen ja käytännöt vaihtelevat tiedekunnittain. 

Tarkista kunkin tiedekunnan ja sivuaineeksi haluamasi aineen käytännöt 

ao. tiedekunnan ja/tai oppiaineen verkkosivuilta. 

Sivuaineiden suorittaminen yliopistojen välisissä verkostoissa 

Humanistisen tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa sivuaineita myös yliopistojen 

välisissä yhteistyöverkostoissa, joissa Turun yliopisto on mukana. Näitä verkostoja 

ovat: 

- Semiotiikan verkostoyliopisto, 

- Matkailualan verkostoyliopisto, 

- Rural Studies, maaseutuopintojen -verkosto ja 

- Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemia. 

Lisätietoa näiden verkostojen opinnoista ja niihin hakeutumisesta löytyy ao. verkostojen 

omilta verkkosivuilta sekä tiedekunnan verkkosivulta. 

Sivuaineiden suorittaminen Turun kauppakorkeakoulussa (TURKU) 

26

27 


Turun yliopiston opiskelijat voivat hakeutua suorittamaan Turun kauppakorkeakouluun 

ainakin seuraavia sivuainekokonaisuuksia: 

- Liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus (25 op) ja 

- Kestävän kehityksen opintokokonaisuus (25 op). 

Lisätietoa kokonaisuuksiin hakeutumisesta ja opintojen sisällöstä löytyy kauppakorkean 

verkkosivuilta. 

Sivuaineiden suorittaminen ulkomailla 

Humanistisen tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. 

Vaihto-opiskelijaksi voi lähteä sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon aikana, joko 

yhdeksi lukukaudeksi tai koko lukuvuodeksi. Ulkomaisessa yliopistossa voi suorittaa 

korvaavia opintojaksoja omaan pääaineeseen tai sivuaineeseen sopimalla korvaamisesta 

ko. oppiaineen kanssa. Ulkomaisessa yliopistossa voi tehdä myös kokonaisen 

sivuaineen, jonka hyväksyy tutkintoon tiedekunta. Sivuaineeksi katsotaan temaattisesti 

yhtenäinen kokonaisuus, jonka laajuus on vähintään 20 op. 

Joustava opinto-oikeus (JOO) muissa suomalaisissa yliopistoissa 

Kaikki Suomen yliopistot ovat mukana joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksessa, 

joka antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa 

opintoja muista suomalaisista yliopistoista. 

JOO-puoltoja annetaan muutamille kriteerit täyttäville opiskelijoille vuosittain. Tiedekunnan 

hakuaika muualla suoritettaviin Hakemus syyslukukaudella alkaviin opintoihin 

tulee jättää viimeistään elokuun 13. päivä ja kevätlukukaudella alkaviin opintoihin 

viimeistään marraskuun 15. päivä. Lisätietoa hausta ja puoltoihin vaikuttavista 

kriteereistä löytyy tiedekunnan verkkosivuilta sekä osoitteesta www.joopas.fi. 

Hakuaika ei koske Åbo Akademin ja Turun yliopiston välisiä opintoja eikä kaikilta 

osin Turun kauppakorkeakoulun opintoja. Myös Åbo Akademissa tai Turun kauppakorkeakoulussa 

suoritettaviin opintoihin tulee kuitenkin hakea sähköisellä JOOlomakkeella. 

Sähköinen hakulomake löytyy osoitteesta www.joopas.fi. 

OPETUSPERIODIT 

Humanistisen tiedekunnan opetusperiodien ajankohdat ovat lukuvuonna 2011–2012 

- I periodi 5.9.2011–30.10.2011 

(periodin viimeinen viikko on opetuksesta vapaa) 

- II periodi 31.10.2011–18.12.2011 

(seitsemän viikon mittainen päättyen joululomaan) 

- III periodi 9.1.2012–4.3.2012 

(periodin viimeinen viikko on opetuksesta vapaa) 

- IV periodi 5.3.2012–6.5.2012 

(yhdeksän viikon mittainen, periodin viimeinen viikko on opetuksesta vapaa)


Opetuksesta vapaa viikko ei ole lomaviikko. Sen luonne voi vaihdella alan opetuksen 

ja oppimisen tarpeiden mukaisesti, ja sen aikana voi olla esimerkiksi tenttejä ja 

itsenäistä työskentelyä. 

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman uudet opiskelijat 

aloittavat tiistaina 30.8.2011 johdantoluennoilla. 

KUULUSTELUT JA OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI 

Luentokuulustelut 

Luentokuulusteluja järjestetään kolme kertaa. Luentokuulusteluihin ei yleensä tarvitse 

ilmoittautua erikseen paitsi silloin, jos jokin luentokuulusteluista suoritetaan yleisenä 

laitoksen tai koulutusohjelman tenttipäivänä. Tarkemmat ohjeet annetaan luentokurssin 

alussa. Luentokuulustelu voi olla myös periodin opetuksesta vapaalla 

viikolla. 

Koulutusohjelman tentit 

Koulutusohjelman tenttipäivät ovat samoina päivinä kuin humanistisen tiedekunnan 

tenttipäivät. Tenttipäivät saattavat osua myös periodien opetuksesta vapaalle viikolle. 

Koulutusohjelman tenttipäivänä suoritetaan kypsyysnäytteitä, kirjatenttejä ja luentosarjojen 

uusintakuulusteluja. 

Kesätentit 

Kesätenttejä järjestetään kaksi kertaa kesän aikana, yleensä kesäkuussa ja elokuun 

lopussa. Kesätenteissä voi suorittaa oppiaineiden kirjatenttejä tai muita oppiaineiden 

erikseen ilmoittamia tenttejä sekä tiedekunnan kypsyysnäytteitä. Kesätentteihin 

tulee ilmoittautua aina toukokuun loppuun mennessä. Kesätenttien tulokset tulevat 

vasta syyskuussa. 

Kuulusteluihin ilmoittautuminen 

Kuulusteluihin ilmoittaudutaan viimeistään kymmenen (10) päivää ennen kuulustelua, 

eli viimeistään tenttiä edeltävän viikon tiistaina verkossa NettiOpsussa osoitteessa 

https://nettiopsu.utu.fi/index.html. 

HuK- ja pro gradu –kypsyyskokeisiin ilmoittaudutaan viimeistään kymmenen (10) 

päivää ennen tenttiä, eli viimeistään tenttiä edeltävän viikon tiistaina verkossa NettiOpsussa 

osoitteessa https://nettiopsu.utu.fi/index.html. Kesätentissä tehtäviin kypsyysnäytteisiin 

on ilmoittauduttava toukokuun loppuun mennessä. 

HUOM! Kesätentteihin on ilmoittauduttava aina toukokuun loppuun mennessä. 

Opiskelijan tulee lisäksi olla ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi ennen elokuun 

kesätentin suorittamista. 

28

29 


Opiskelija voi yrittää kutakin tenttiä maksimissaan kolme kertaa. Mikäli opiskelija on 

estynyt saapumaan ilmoittautumaansa tenttiin, tulee hänen perua osallistumisensa 

hyvissä ajoin. Muutoin ilmoittautuminen katsotaan yhdeksi tenttikerraksi. Mikäli 

opiskelija on ilmoittautunut tenttiin kolme kertaa, mutta ei ole saapunut paikalle eikä 

perunut tenttiä, voi oppiaine kieltää opiskelijan ilmoittautumisen samaan tenttiin 

määräajaksi. 

Tenttitulokset 

Oppiaine ilmoittaa kuulustelujen tuloksista koulutusohjelman aulassa olevissa kansioissa 

ja toimittaa kuulustelun tulokset opiskelijarekisteriin kahden viikon kuluessa 

kuulustelutilaisuudesta. Opiskelijoiden on mahdollista saada tulokset tietoonsa 

myös yliopiston intraverkosta (wentti) omilla käyttäjätunnuksillaan. 

Mikäli tenttitulokset eivät tule kahden viikon kuluessa, on poikkeuksesta ilmoitettava 

kuulustelutilaisuudessa. 

Kahden viikon säännöstä poiketaan kesätenttien kohdalla. Kesätenttien tulokset julkistetaan 

pääsääntöisesti vasta syyskuussa. Kesätenttien osalta tulosten julkistamisajankohta 

on hyvä varmistaa jo tenttiin ilmoittauduttaessa toukokuussa. 

Kahden viikon säännöstä poiketaan myös silloin, jos kypsyysnäyte kirjoitetaan HuKseminaarin 

yhteydessä eli muuna aikana kuin tiedekuntatenttipäivänä. Tällöin kypsyysnäytteen 

tulos julkistetaan viimeistään kahden viikon kuluttua siitä päivästä, joka 

on todellista kirjoittamispäivää seuraava virallinen tiedekuntatenttipäivä. 

Valmiin kansissa olevan pro gradu -tutkielman ja sivuaineen tutkielman tarkastamiseen 

on varattu aikaa yksi kuukausi. Kuukauden tarkastusaika ei koske pro gradu 

-tutkielman esitarkastusta, vaan työn tekijä ja tarkastaja sopivat esitarkastusaikataulusta 

keskenään. Kuukauden määräaika ei koske kesäaikana palautettua tutkielmaa, 

jolloin tarkastaminen voi kestää kauemmin kuin yhden kuukauden. Tarkastusaikataulu 

tulee varmistaa kesän osalta erikseen. 

Arvosteluasteikot 

Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai käyttämällä asteikkoa: 

5 (erinomainen) 

4 (kiitettävä) 

3 (hyvä) 

2 (tyydyttävä) 

1 (välttävä) 

0 (hylätty). 

Ennen 1.8.2005 suoritetut valmiit opintokokonaisuudet, joista on arvosteltu loppumerkintä, 

on siirretty uuteen järjestelmään sellaisenaan. Mikäli opiskelijan kokonaisuusarvosana 

korottuisi uuden asteikon myötä, voidaan siitä tehdä korjaus ao. oppiaineessa 

opiskelijan aloitteesta. 

Pro gradu -tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat arvioidaan sanallisella 

asteikolla: improbatur (hylätty), approbatur, lubenter approbatur, non sine laude ap-


probatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude 

approbatur ja laudatur. Tarkempaa tietoa pro gradujen arviointiasteikon soveltamisesta 

löytyy tämän oppaan loppuosasta kohdasta: Pro gradu -tutkielmien arvosanakohtaiset 

arviointiperusteet. 

Pakollisen ruotsin kielen suoritukset arvioidaan kaksiportaisella asteikolla tyydyttävät 

tiedot (2) ja hyvät tiedot (4). 

Kokonaisuuksien loppumerkinnät 

Opintokokonaisuuksien (perus-, aine- ja syventävät opinnot) arvosanoja laskettaessa 

rajat määräytyvät seuraavasti: 

5 4,5–5 

4 3,5–4,49 

3 2,5–3,49 

2 1,5–2,49 

1 1–1,49 

Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy siihen kuuluvien opintojaksojen painotetun 

keskiarvon mukaan. 

Opiskelijan tulee suorittaa opintokokonaisuus vähintään hyvin tiedoin (3) voidakseen 

siirtyä suorittamaan hierarkkisesti seuraavaa opintokokonaisuutta. 

Opintokokonaisuus on valmis, kun siitä on loppumerkintä. Loppumerkintä pyydetään 

oppiaineesta, kun kokonaisuuteen tulevat opinnot on suoritettu. Opintokokonaisuuden 

loppumerkinnän anominen tulee tehdä heti, kun kokonaisuus on valmis. 

HUOM! Tutkintotodistukseen suoritetuiksi aineiksi merkitään vain ne aineet, joista 

on kokonaisuuden loppuarvosana. 

Syventävien opintojen loppuarvosanassa huomioidaan myös pro gradu -tutkielman 

arvolause, joka muunnetaan numeeriseksi seuraavalla tavalla: 

approbatur = 1 

lubenter approbatur = 1,7 

non sine laude approbatur = 2,3 

cum laude approbatur = 3,0 

magna cum laude approbatur = 3,7 

eximia cum laude approbatur = 4,3 

laudatur = 5 

1.8.2010 lähtien pro gradu -tutkielma tai sivuaineen tutkielma liitetään osaksi 

syventävien opintojen kokonaisuutta myös silloin, jos syventävät opinnot on tehty 

valmiiksi ennen 31.7.2008. Näissä tapauksissa opintokokonaisuuden arvosana lasketaan 

uudestaan kaikkien siihen kuuluvien opintojaksojen (yhteensä vähintään 80 

op) painotetun keskiarvon mukaan. 

30

PÄÄAINEEN VAIHTO TIEDEKUNNAN SISÄLLÄ 

31 


Pääaineen vaihto humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa suorittavilla 

Tiedekunnan sisällä pääainetta vaihtavalla opiskelijalla tulee olla vähintään hyvin 

tiedoin suoritetut perusopinnot (25 opintopistettä) nykyisestä pääaineesta ja siitä aineesta, 

jonka opiskelija haluaa vaihtaa uudeksi pääaineeksi. 

Poikkeuksen muodostavat mediatutkimuksen, taidehistorian oppiaineet: 

Mediatutkimuksen pääaineekseen vaihtavalla tulee olla suoritettuna mediatutkimuksen 

sivuainelaajuiset aineopinnot kokonaisuudessaan. 

Taidehistorian pääaineekseen vaihtavalla tulee olla taidehistorian aineopintojen 

suoritusoikeus. 

Pääaineen vaihtoa anotaan erillisellä lomakkeella, johon tulee noutaa uuden pääaineen 

professorin puolto. Tämän jälkeen lomake toimitetaan tiedekunnan kansliaan. 

Lomakkeen saa tiedekunnan kansliasta tai sen voi tulostaa tiedekunnan verkkosivuilta. 

Pääaineen vaihto filosofian maisterin tutkintoa suorittavilla 

Mikäli opiskelija vaihtaa pääainetta kandidaatintutkinnon jälkeen, tulee hänellä olla 

kandidaatintutkinnossa suoritettuna perus- ja aineopinnot siitä aineesta, jonka pääaineoikeutta 

hän hakee. Tällöin opiskelija aloittaa maisterivaiheen opinnot kokonaisuudessaan 

uudessa pääaineessa. 

Opiskelijan edellytetään täydentävän uuden pääaineen sivuainelaajuisten (60 op) 

perus- ja aineopintojen opintoja pääaineen opintoja vastaaviksi suorittamalla uudesta 

pääaineesta proseminaarin ja kandidaatintutkielman (10 opintopistettä). Täydentävät 

opinnot sisällytetään maisterintutkintoon. 

Opiskelija voidaan vapauttaa täydentävistä suorituksista, mikäli opiskelija vaihtaa 

pääainetta sellaisten aineiden välillä, joiden aineopintojen tutkimusmenetelmät eivät 

eroa merkittävästi toisistaan. Tällöin katsotaan, että opiskelija on saanut riittävät tiedot 

suorittaessaan proseminaarin ja kandidaatintutkielman aikaisemmassa pääaineessa. 

Pääaineen vaihto maisterivaiheen sisällä myöhemmässä vaiheessa arvioidaan aina 

tapauskohtaisesti. Tällöin opiskelijalla tulee olla suoritettuna sivuainelaajuiset perus- 

ja aineopinnot vähintään hyvin tiedoin uudesta pääaineesta ja lisäksi hänen tulee 

laatia uusi HOPS uuden pääaineen edustajan kanssa.


Pääaineen vaihto kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen maisterivaiheeseen 

Humanistisen tiedekunnan opiskelijan on mahdollista vaihtaa pääaine kulttuurituotannon 

ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmaan suoritettuaan humanististen tieteiden 

kandidaatin tutkinnon. Tutkinnon pääaineen tulee olla jokin Historian, kulttuurin 

ja taiteiden tutkimuksen laitoksen oppiaineista. Lisäksi opiskelijan laatiman 

HuK-tutkielman tulee tukea kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen maisterivaiheen 

opintoihin siirtymistä. 

Pääaineen vaihdosta tulee neuvotella erikseen kyseisen kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen 

oppiaineen professorin sekä koulutusohjelman johtajan kanssa, 

joka puoltaa pääaineen vaihtoa koulutusohjelman resurssit huomioiden. 

Pääaineen vaihto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman 

sisällä 

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman sisäisistä pääainevaihdoista 

päättää koulutusohjelman johtaja. Pääaineen vaihtoa voi anoa koulutusohjelman 

toimistosta ja www-sivuilta saatavalla lomakkeella. 

TUTKIELMAT JA KYPSYYSNÄYTTEET 

Kandidaatintutkielma 

Pääaineen aineopintoihin sisältyy tutkielmaseminaari. Tutkielmaseminaarin, kandidaatintutkielman 

ja siitä kirjoitettavan kypsyysnäytteen laajuus on yhteensä 10 opintopistettä. 

Seminaari ja kandidaatintutkielma arvioidaan asteikolla 0–5 tai hyväksytty/hylätty. 

Kypsyysnäyte tehdään valmiin kandidaatintutkielman pohjalta. Arviointi 

suoritetaan vasta, kun kypsyysnäyte on suoritettu. 

Tarkempaa tietoa seminaarityöskentelystä ja HuK-tutkielman tekemisestä saa 

omasta pääaineesta. 

Pro gradu -tutkielma 

Maisterintutkintoa varten opiskelija laatii pro gradu -tutkielman, joka sisältyy pääaineen 

syventäviin opintoihin. Syventävien opintojen laajuus on 80 opintopistettä, josta 

pro gradun osuus on 40 opintopistettä. 

Pro gradu -tutkielman tavoite on kehittää tutkimuksen perusvalmiuksia, joita ovat: 

- kyky itsenäiseen tiedonhakuun 

- olemassa olevan tiedon erittely ja kriittinen arviointi 

- itsenäinen tiedon tuottaminen ja soveltaminen. 

Pro gradu -tutkielman tulee osoittaa opiskelijan: 

- kykyä rajata ja käsitellä valittua tutkimusongelmaa 

- valmiutta tieteelliseen ajattelutapaan 

32

33 


- työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa 

- perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen 

- kykyä tieteelliseen viestintään 

- valmiutta työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. 

Pro gradu -tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös artikkeleista koostuva kokonaisuus 

tai digitaalista tai perinteistä kuvaa, ääntä tai muuta esitysmuotoa hyödyntävä tutkielma, 

joka täyttää tutkielman tavoitteet. Muuta kuin perinteistä kirjallista esitysmuotoa 

hyödyntävässä pro gradu -tutkielmassa tulee aina olla myös kirjallinen 

osuus, jonka tulee noudattaa tieteellisen viestinnän esitystapaa. Pro gradu 

-tutkielman aiheesta sovitaan aina etukäteen tutkielman ohjaajan kanssa. 

Pro gradu -tutkielma voidaan tehdä myös pari- tai ryhmätyönä, mikäli edellytykset 

sekä tutkielman laatijan yksilölliselle suoritukselle että sen yksilökohtaiselle arvioinnille 

säilytetään. Yhteistutkielmassa kaikkien tekijöiden osuus on pystyttävä osoittamaan. 

Pro gradu -tutkielman alkuun tulee sidottaa yhden sivun mittainen suomenkielinen 

tiivistelmä. 

Muiden kuin vieraiden kielten opiskelijoiden pro gradu -tutkielmat voidaan kirjoittaa 

englannin kielellä ja erillisestä anomuksesta muillakin vierailla kielillä. 

1.8.2010 lähtien pro gradu -tutkielma liitetään osaksi syventävien opintojen kokonaisuutta 

myös silloin, jos syventävät opinnot on tehty valmiiksi ennen 31.7.2008. 

Näissä tapauksissa opintokokonaisuuden arvosana lasketaan uudestaan kaikkien 

siihen kuuluvien opintojaksojen (yhteensä vähintään 80 op) painotetun keskiarvon 

mukaan. 

Sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppiset opinnot 

Sivuaineen syventäviin opintoihin, joiden laajuus on 60 op, sisältyy sivuaineen tutkielma 

tai tutkielmatyyppiset opinnot. Sivuaineen tutkielman laajuus on 20 op. Tutkielmatyyppisiksi 

opinnoiksi voidaan katsoa esimerkiksi tieteellinen artikkeli. Opiskelija 

voi suorittaa sivuaineen syventävät opinnot osana maisterintutkintoaan tai sen 

jälkeen esimerkiksi täydentävinä tai erillisinä opintoina. 

Sivuaineen tutkielman tai tutkielmatyyppisen työn vaatimukset ovat soveltuvin osin 

samat kuin pro gradu -tutkielman, sillä myös sivuaineen syventävät opinnot antavat 

ao. aineen jatko-opintokelpoisuuden. Tarkempaa tietoa sivuaineen tutkielman vaatimuksista 

saa oppiaineesta. 

Vieraiden kielten sivuainetutkielmiin kirjoitettu lyhennelmä katsotaan liitteeksi. Liitteitä 

ei huomioida sivuaineen tutkielman sivumäärissä. 

Sivuaineen tutkielma suositellaan kansitettavaksi koviin kansiin pro gradu 

-tutkielman tapaan, mutta sivuaineen tutkielmaa ei tarvitse palauttaa tiedekunnan 

kansliaan, vaan kaksi kappaletta sivuaineen tutkielmia palautetaan suoraan opintosuorituksesta 

vastaavalle opettajalle. Yksi kappale sivuaineen tutkielmaa jää oppiaineen 

omaan arkistoon ja toinen toimitetaan yliopiston kirjastoon pysyvää arkistoin-


tia varten. Myös sivuaineen tutkielma on mahdollista julkaista sähköisessä julkaisuarkistossa. 

Sivuaineen tutkielma arvioidaan asteikolla 0–5 ja siitä annetaan kirjallinen lausunto 

vain erillisestä pyynnöstä. Sivuaineen tutkielman tarkastajana toimii opintosuorituksesta 

vastaava opettaja (yleensä professori). 

Jos opiskelija on suorittanut ja saanut loppumerkinnän sivuaineen syventävistä 

opinnoista ennen 31.7.2008, kokonaisuutta on 1.8.2010 lähtien täydennettävä sivuaineen 

tutkielmalla. Keskeneräinen kokonaisuus tulee aina täydentää voimassaolevan 

opetussuunnitelman mukaisesti, ja tällöin syventäviin opintoihin sisältyy sivuaineen 

tutkielma. 

Pro gradu -tutkielmia ja sivuaineen tutkielmia koskeva sivumääräsuositus 

Pro gradu -tutkielma (40 op) 

Pro gradu -tutkielman sivumääräsuositus on 80–100 sivua. 

Sivuaineen tutkielma (20 op) 

Sivuaineen tutkielman sivumääräsuositus on 50–60 sivua. 

Pro gradu -tutkielman tai sivuaineen tutkielman luonteesta riippuen sen sivumäärä 

voi poiketa yllä esitetystä, jolloin oppiaine ohjeistaa kirjallisen osuuden laajuudesta 

aina tapauskohtaisesti. 

Poikkeustapauksia voivat olla esimerkiksi: 

- tutkielmaan sisältyy soveltava osuus (multimedia, näyttely tms.), 

- kyse on ns. kokeellisesta tutkielmasta, 

- työ laaditaan muulla kuin opiskelijan äidinkielellä. 

Sivumäärissä huomioidaan lähdeluettelo mutta ei mahdollisia erillisiä liitteitä. Vieraiden 

kielten pro gradu -tutkielmiin ja sivuaineiden tutkielmiin kirjoitettu lyhennelmä 

katsotaan liitteeksi. 

Oppiaineet ohjeistavat opiskelijoita sivujen yksityiskohtaisemmissa asetuksissa 

(marginaalit, kirjasinkoko, fontti, ym.). Nämä ohjeistukset voivat vaihdella oppiaineittain. 

Pro gradu -tutkielman laajuuden ei tulisi ylittää 150 sivua. Tätä laajempien pro gradu 

-tutkielmien arvostelussa voidaan huomioida suosituslaajuuden ylittyminen. 

Tiedekunnan maisteriohjelmat noudattavat pääsääntöisesti tiedekunnan suositusta, 

huomioiden tarvittaessa partneriyliopistojen yhteiset sopimukset. 

Pro gradun ja sivuaineen tutkielman tiivistelmäsivu 

Tiivistelmäsivu on laadittava kahtena kappaleena, joista toinen liitetään tutkielman 

nimiölehden jälkeiseksi sivuksi ja toinen jätetään julkaisemista varten. 

Tiivistelmä on laadittava tässä oppaassa olevan mallin mukaisesti, ja siitä on käytävä 

ilmi mallissa edellytetyt tiedot. Tiivistelmän tulee mahtua yhdelle sivulle. (fontti 

34

35 


12, riviväli 1 – 1,5). Teksti tulee myös sijoittaa mallissa annettujen marginaalien sisälle. 

Tiivistelmästä tulee ilmetä: 

- tutkielman aihe 

- tutkielman kohde, tutkimusongelma, aineisto ja tarkoitus 

- käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luonteeltaan teoreettinen 

ja perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät lähdeteokset; 

mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainittava käytetyt 

metodit) 

- keskeiset tutkimustulokset 

- tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset 

- asiasanat. 

Pro gradun kansitus ja arvosteltavaksi luovuttaminen 

Kun pro gradu -tutkielma on esitarkastettu ja opiskelija on tehnyt siihen viimeiset ohjaajan 

ehdottamat korjaukset, voi opiskelija kansittaa gradunsa. 

Gradun nimiölehdelle tulee gradun otsikko sekä oikeaan alalaitaan opiskelijan nimi, 

maininta että kyseessä on pro gradu -tutkielma, oppiaine, laitos, Turun yliopisto 

ja pro gradun valmistumiskuukausi ja -vuosi. Nimiölehden jälkeen tulee tiivistelmäsivu. 

Opiskelija maksaa itse gradun kopioimisesta ja kansituksesta aiheutuvat kustannukset. 

Graduja tulee kansittaa tiedekuntaa varten kaksi kappaletta. Gradut sidotaan 

kestävällä kovakansisidonnalla, jossa sivut on liimasidottu tai stiftattu kiinni 

kanteen. Toinen näistä graduista jää tarkastuksen jälkeen Porin tiedekirjastoon ja 

toinen toimitetaan yliopiston pääkirjastoon. Kansien yleisin väri on punainen. Gradun 

selkämykseen tulee painattaa opiskelijan nimi ja vuosi, jolloin pro gradu on 

valmistunut. 

Pro gradu -tukielman suositeltavat ulkoasuohjeet löytyvät osoitteesta 

http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/satakunta/opiskelu/ohjeet/Gradun_ulkoasu.html 

Tutkielman voi kansittaa missä tahansa kirjansitomossa. 

Pro gradu -tutkielma (2 kpl) sekä 1 ylimääräinen kopio tiivistelmäsivusta toimitetaan 

koulutusohjelman toimistoon. Lisäksi tiivistelmäsivu lähetetään sähköpostin liitteenä 

tiedekirjastoon, kirjasto-pori@tut.fi. 

Ne, jotka eivät ole suorittaneet kypsyysnäytettä HuK-tutkinnon yhteydessä, ilmoittautuvat 

samalla kypsyysnäytteeseen. Äidinkielen kirjallisen viestinnän kurssi tulee 

olla suoritettuna ennen kypsyysnäytteeseen ilmoittautumista. 

Sivuaineen tutkielman kansitus ja arvosteltavaksi luovuttaminen 

Sivuaineen tutkielma suositellaan kansitettavaksi koviin kansiin pro gradu 

-tutkielman tapaan, mutta sivuaineen tutkielmaa ei tarvitse palauttaa tiedekunnan 

kansliaan, vaan kaksi kappaletta sivuaineen tutkielmia palautetaan suoraan opintosuorituksesta 

vastaavalle opettajalle. Yksi kappale sivuaineen tutkielmaa jää oppi-


aineen omaan arkistoon ja toinen toimitetaan yliopiston kirjastoon pysyvää arkistointia 

varten. Myös sivuaineen tutkielma on mahdollista julkaista sähköisessä julkaisuarkistossa. 




Pro gradu -tutkielman ja sivuaineen tutkielman arviointi 

Pro graduja arvioitaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: 

- Tutkielman tavoitteet ja aiheen rajaus 

- Metodit ja aineisto 

- Teoriatausta, sen hyödyntäminen ja arviointi 

- Työn jäsentely ja aiheen käsittely 

- Kieliasu, tyyli ja esitystapa 

- Tulokset ja niiden arviointi 

Pro gradu -tutkielman arvosanakohtaiset (improbatur–laudatur) arviointiperusteet 

esitetään oppaan lopussa. 

Pro gradu -tutkielman tarkastajina toimii kaksi tarkastajaa, jotka antavat tutkielmasta 

kirjalliset vapaamuotoiset lausunnot tai yhteisen lausunnon. Mikäli lausunto 

annetaan arvostelulomakkeella, tulee lomakkeeseen sisällyttää myös vapaamuotoisen 

palautteen osuus. Osa palautteesta voidaan antaa myös suullisesti. Lisäksi 

suositellaan, että mahdollisuuksien mukaan toinen tarkastajista ei ole osallistunut 

aktiivisesti työn ohjaukseen. 




Tarkastajat pro gradu –tutkielmalle määrää pääsääntöisesti sen oppiaineen vastuuhenkilö, 

johon tutkielma tehdään. Poikkeustapauksessa laitoksen johtaja voi määrätä 

tutkielmalle tarkastajat. Tarkastajista vähintään toisen on oltava työsuhteessa kyseisessä 

oppiaineessa. Molemmilla tarkastajilla on oltava vähintään maisterin tasoinen 

tutkinto suoritettuna. 

Pro gradun ja sivuaineen tutkielman hyväksyminen 

Pro gradu -tutkielman hyväksyy laitoksen johtaja tai varajohtaja. Tulokset julkistetaan 

koulutusohjelman ilmoitustaululla ja ne toimitetaan tiedoksi tiedekunnan kansliaan 

viimeistään kuukauden kuluessa kypsyysnäytteen kirjoittamisesta tai tutkielman 

jättämisestä koulutusohjelman toimistoon. Kesä- tai muuna loma-aikana tarkastukseen 

voidaan varata enemmän aikaa kuin yksi kuukausi. Sivuaineen tutkielman 

hyväksyy oppiaineessa ao. suorituskohdasta vastaava opettaja (yleensä professori). 

36

Tutkielman julkaiseminen sähköisessä julkaisuarkistossa 

37 


Valmiit pro gradu -tutkielmat ja syventävien opintojen sivuaineen tutkielmat on mahdollista 

julkaista Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa. Ohjeet julkaisemiseksi 

löytyvät tiedekunnan verkkosivulta. 

KYPSYYSNÄYTTEEN SUORITTAMINEN 

Yleistä kypsyysnäytteestä 

Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja 

osoittaa äidinkielen. 

Kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielestä riippuen joko suomeksi tai ruotsiksi. 

Koulusivistyskieleksi katsotaan se kieli, jolla opiskelija on peruskoulun, lukion tai 

vastaavien opintojen päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä 

opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä. 

Äidinkieleltään ruotsinkielisiä suositellaan lisäksi suorittamaan kirjallinen viestintä ja 

kypsyysnäyte myös suomeksi, mikäli opiskelijan kielitaito on riittävä eikä hän ole 

suorittanut ylioppilastutkinnon yhteydessä suomeksi äidinkielen koetta hyväksytyllä 

arvosanalla. Tämä vastaa hyvän kielitaidon osoittamista, millä voi olla merkitystä 

esimerkiksi työnhaun yhteydessä. 

Kypsyysnäyte tehdään vain pääaineeseen. Ennen kypsyysnäytteeseen ilmoittautumista 

tulee opintorekisterissä näkyä kirjallisen viestinnän kurssi. 

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneet kirjoittavat kypsyysnäytteen 

erikseen sovittavalla kielellä. Lisäksi suositellaan, että mikäli opiskelijan 

suomen kielen taito on riittävä, tekee hän kirjallisen viestinnän kurssin ja kypsyysnäytteen 

myös suomeksi. Kypsyysnäytteellä opiskelija voi osoittaa hyvän kielitaidon 

suomen kielessä, millä voi olla merkitystä esimerkiksi työnhaun yhteydessä. 

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä kirjoitetut kypsyysnäytteet tarkistetaan ensisijaisesti 

sisällön osalta (ei erillistä kielentarkastajaa), mutta kypsyysnäyte on mahdollista 

hylätä myös kieliasun vuoksi. 

Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat kirjoittavat kypsyysnäytteen aina 

joko englanniksi, suomeksi tai ruotsiksi. 

Ennen 1.8.1994 arvosanapohjaisen HuK-tutkinnon suorittaneet tai HuK:n arvon 

saaneet suorittavat kypsyyskokeen uudelleen joko HuK-vaiheessa tai maisterivaiheessa 

pro gradu -tutkielman pohjalta. Kypsyyskoe suoritetaan tiedekunnan tenttipäivänä. 

Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte 

Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte tehdään pääaineen pro-/HuK-seminaarin yhteydessä 

tehdyn valmiin HuK-tutkielman pohjalta.


Mikäli opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen esimerkiksi toiseen tutkintoon tai 

toiseen aineeseen ennen pääaineen vaihtoa, ei kypsyysnäytettä tarvitse suorittaa 

uudelleen. Poikkeuksena ovat ne opiskelijat, joiden kypsyysnäyte on suoritettu ennen 

1.8.1994 arvosanapohjaiseen HuK-tutkintoon tai ne, joilla on HuK:n arvo. 

Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte kirjoitetaan koulutusohjelman yleisenä tenttipäivänä 

tenttitilaisuudessa, kesätenttipäivänä tai HuK-seminaarin yhteydessä seminaaritenttinä. 

Kypsyysnäytteeseen tulee ilmoittautua viimeistään kymmenen päivää ennen tenttitilaisuutta 

NettiOpsussa. Ennen kypsyysnäytteeseen ilmoittautumista tulee opintorekisterissä 

näkyä kirjallisen viestinnän kurssi. Kesätenttipäivänä suoritettavaan kypsyysnäytteeseen 

on ilmoittauduttava toukokuun loppuun mennessä. 

Kypsyysnäytteessä vastataan yhteen kysymykseen. Kypsyysnäytteen pituus on käsin 

kirjoitettuna noin yksi konseptiarkki (neljä sivua, noin 500 sanaa). Kypsyysnäyte 

on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä annetusta aiheesta kirjoitettu, 

analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa 

aineistoa, tutkimusmenetelmiä tai tuloksia. 

Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä, vaan se suoritetaan ja arvostellaan 

HuK-tutkielman yhteydessä (yht. 10 op). Varsinainen kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla 

hyväksytty/hylätty. 

Kypsyysnäytteen kieliasun arvioi ensin kielentarkastaja. Tämän jälkeen kokeen sisällön 

arvioi oppiaineen edustaja, joka on ohjannut työtä. Muulla kuin suomen tai 

ruotsin kielellä kirjoitetut kypsyysnäytteet tarkistetaan ensisijaisesti sisällön osalta 

(ei erillistä kielentarkastajaa), mutta kypsyysnäyte on mahdollista hylätä myös kieliasun 

vuoksi. 

Jos kypsyysnäyte kirjoitetaan koulutusohjelman tenttipäivänä, annetaan tulos viimeistään 

kahden viikon kuluttua tenttipäivästä. Jos sen sijaan näyte kirjoitetaan 

muuna kuin koulutusohjelman tenttipäivänä, julkistetaan tulos viimeistään kahden 

viikon kuluttua siitä päivästä, joka on todellista kirjoittamispäivää seuraava virallinen 

koulutusohjelman tenttipäivä. 

Maisterintutkinnon kypsyysnäyte 

Mikäli suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole jo osoitettu kandidaatintutkinnossa, kirjoitetaan 

kypsyysnäyte koulutusohjelman tenttipäivänä tenttitilaisuudessa samalla 

tavoin kuin humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon suoritettavasta kypsyysnäytteestä 

on määrätty. 

Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa kandidaatintutkinnossa, osoitetaan maisterivaiheen 

kypsyysnäytteellä pelkästään perehtyneisyys opinnäytteen alaan, ja 

kypsyysnäytteeksi hyväksytään pro gradu -tutkielmasta kirjoitettu tiivistelmä. 

Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Pro gradu -tutkielma voidaan 

hyväksyä vasta sen jälkeen, kun kypsyysnäyte on hyväksytty. 

38

Kypsyysnäytteen kieliasuvaatimukset 

39 


Koetilaisuudessa kirjoitetun kypsyysnäytteen kieliasu hyväksytään, mikäli se täyttää 

seuraavat vähimmäisvaatimukset: 

- Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjaimet sekä sanarajat erottuvat. 

- Kirjoituksella on otsikko. Sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan. 

- Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin. 

- Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat ovat kunnossa. 

- Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu selkeästi. 

- Sanajärjestys on yksiselitteinen ja sopusoinnussa esitetyn informaation 

kanssa. 

- Tyyli on asiatyyliä. 

- Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkiksi kaavojen, kaavioiden tai 

kuvien varassa. 

- Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus. 

- Lukijan on ymmärrettävä teksti. Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut 

hänen tutkielmaansa. 

Kypsyysnäyte voidaan hylätä, jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia joillakin 

edellä luetelluista alueista tai jos siinä on monia erilaisia virheitä. 

VALMISTUMINEN 

Tutkintotodistuksen anominen 

Opiskelija anoo tutkintotodistusta koulutusohjelman toimistosta saatavalla lomakkeella, 

johon kirjataan kaikki tutkintoon tulevat opinnot. Liitteenä tulee olla opintorekisteriote. 

Todistusanomuslomakkeita voi tulostaa myös verkkosivulta osoitteesta: 

http://www.hum.utu.fi/tdk/lomakkeet.html. 

Opiskelija valmistuu anomisviikkoa seuraavana torstaina, ellei toisin mainita. Esimerkiksi 

joulu- ja kesäaikana todistusten saamiseen voi kulua pidempi aika. Todistus 

on noudettavissa tiedekunnan kansliasta valmistumista seuraavana perjantaina, 

tai todistus voidaan postittaa kirjattuna kirjeenä valmistujan antamaan osoitteeseen. 

FM-todistuksen liitteenä myönnetään englanninkielinen kansainväliseen käyttöön 

tarkoitettu Diploma Supplement. 

Mallit humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintotodistuksista 

sekä niiden liitteistä ovat tiedekunnan verkkosivuilla. 

Publiikki 

Tiedekunnasta valmistuneille maistereille järjestetään Turussa valmistumisjuhla, 

publiikki lukukausien päätteeksi joulukuussa ja touko- kesäkuussa. Valmistuneet 

maisterit kutsutaan tilaisuuteen kirjeitse. Tilaisuuteen ilmoittautuneet voivat tuoda 

mukanaan kolme vierasta.


KANSAINVÄLISTYMINEN OSAKSI OPINTOJA 

Opintojen suunnittelussa voi ja on suositeltavaa ottaa huomioon myös sellaisten taitojen 

kehittäminen, jotka antavat opiskelijalle valmiuden työskennellä ja toimia asiantuntijana 

myös kansainvälisessä toimintaympäristössä. Yliopisto ja tiedekunta tarjoavat 

erilaisia mahdollisuuksia sisällyttää kansainvälisyyttä opintoihin esimerkiksi 

opiskelija- tai harjoittelijavaihdon sekä kotikansainvälitymisen muodossa. 

KANSAINVÄLINEN OPISKELIJAVAIHTO 

Humanistinen tiedekunta on opiskelijavaihdon osalta Turun yliopiston kansainvälisin, 

kattaen noin 40 prosenttia kaikista vaihtoon lähtevistä ja tulevista opiskelijoista. 

Humanistisen tiedekunnan opiskelijat voivatkin suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. 

Vaihto-opiskelijaksi voi lähteä sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon aikana, joko 

yhdeksi lukukaudeksi tai koko lukuvuodeksi, kuitenkin vasta ensimmäisen opiskeluvuoden 

jälkeen. Vaihtoon hakeutumisen perusedellytykset löytyvät täältä: 

http://www.utu.fi/opiskelu/kv/perusedellytykset.html. 

Ulkomaisissa korkeakouluissa suoritetut opinnot sisällytetään opiskelijan tutkintoon 

kotiyliopistossa. Vaihdon aikana voi suorittaa korvaavia opintojaksoja omaan pääaineeseen 

tai sivuaineisiin sopimalla korvaamisesta ko. oppiaineen kanssa. Ulkomaisessa 

yliopistossa voi tehdä myös kokonaisen sivuaineen, jonka hyväksyy tutkintoon 

tiedekunta. Vaihtoa suunnittelevan kannattaa jo HOPS:aa tehdessään pohtia 

yhdessä oppiaineen edustajan kanssa opiskelujen kannalta sopivaa ajankohtaa 

vaihtoon lähtemiselle. 

Euroopan unionin opiskelijavaihdossa käytetään ECTS järjestelmää (European 

Credit Transfer System), jossa 60 ECTS-pistettä vastaa yhden opintovuoden työmäärää. 

Tiedekunnassa yksi ECTS vastaa yhtä opintopistettä. ECTS-järjestelmän 

tarkoituksena on helpottaa kotimaassa ja ulkomailla suoritettujen opintojen vertailemista 

ja siirtämistä, sekä auttaa opiskelijaa suunnittelemaan kokonaistyömäärältään 

realistisen opinto-ohjelma. Sekä opiskelijan oman että vastaanottavan 

ERASMUS -korkeakoulun tulee hyväksyä ECTS -järjestelmän mukainen opintosuunnitelma 

(learning agreement) ennen opiskelijan lähtöä ulkomaille. ECTSjärjestelmää 

varten suunniteltuja asiakirjoja voidaan käyttää soveltaen myös muissa 

kuin ERASMUS-vaihtoohjelmissa. 

Vaihto-opiskelu ei automaattisesti merkitsekään opintojen pitkittymistä: vaihdon 

ajaksi laadittua opintosuunnitelmaa noudattamalla opintopisteitä voi kerryttää tavalliseen 

tahtiin. Mikäli opiskelija ilmoittautuu poissaolevaksi opiskelijaksi vaihdon 

ajaksi, ei vaihtoaika kuluta rajattua opintoaikaa. Muutoinkin vaihto-opiskelu katsotaan 

aina positiiviseksi syyksi, mikäli opiskelijan opintoaika on kulumassa umpeen. 

Vaihtoon kannattaa siis lähteä opintoajan rajauksesta huolimatta. 

Humanistisella tiedekunnalla ja sen oppiaineilla on useita kymmeniä yhteistyöyliopistoja 

eri puolilla Eurooppaa. Tiedekunnan opiskelijat voivat lähteä ulkomaille 

vaihtoon myös Turun yliopiston yhteisten sopimusten kautta esim. Australiaan, 

Etelä-Afrikkaan, Japaniin, Kiinaan, Venäjälle tai Yhdysvaltoihin. Opiskelijan on myös 

40

41 


mahdollista hakeutua ulkomaiseen yliopistoon tai korkeakouluun hankkimalla vaihtopaikka 

omatoimisesti. 

Suurin osa apurahoista ja vaihtopaikoista ulkomaisiin yhteistyöyliopistoihin on haettavissa 

helmi-maaliskuussa seuraavalle lukuvuodelle. Tietoa eri vaihtomahdollisuuksista 

ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon löytyy 

opiskelijan yleisoppaasta sekä humanistisen tiedekunnan verkkosivuilta: 

http://www.hum.utu.fi/opiskelu/kv-opiskelu/ 

HARJOITTELU JA TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUMINEN 

Yleistä 

Humanistisen tiedekunnan tutkintoihin kuuluu oman opiskelualan asiantuntijuutta 

kehittävää ja syventävää harjoittelua. 

Kaikki tiedekunnan oppiaineet hyväksyvät osaksi aine- ja/tai syventäviä opintoja 

oman alan työharjoittelun tai muun työelämään orientoivan toiminnan ja harjoittelusta 

on mahdollista saada opintopisteitä. Opintopisteiden saaminen edellyttää lisäksi 

harjoitteluraportin kirjoittamista. 

Opiskelijan tulee tarkistaa oman oppiaineen käytännöt ja raportin kirjoitusohjeet oppiaineen 

harjoittelusta vastaavalta yhdyshenkilöltä. 

Oppiaineiden tehtäväpankki -harjoittelusta (ns. muu työelämään orientoiva toiminta) 

ei makseta opiskelijalle palkkaa. Muuten opiskelijoiden ei suositella osallistuvan ilmaiseen 

työharjoitteluun, vaan peruslähtökohta on, että työharjoittelu on aina palkallista. 

Työharjoittelun lisäksi kielten opiskelijoille voi tutkintoon kuulua ko. kielen kielialueella 

tapahtuvaa kieliharjoittelua, josta löytyy lisätietoa oppiaineiden opetussuunnitelmista. 

Yhteistyö Turun akateemisten rekrytointipalvelujen kanssa 

Turun yliopiston tiedekunnat tekevät tiivistä yhteistyötä Turun akateemisten rekrytointipalvelujen 

kanssa, jonka tehtävänä on tukea ja edistää akateemisten opiskelijoiden 

ja työnhakijoiden työelämään sijoittumista. Rekrytointipalvelujen avustuksella 

suuri joukko akateemisesti koulutettuja ammattilaisia päätyy vuosittain työkentälle, 

joko työharjoitteluun tai valmistumisen jälkeen varsinaiseen työelämään. 

Opiskeluaikana hankittu työkokemus on tärkeä osa opintoja. Tämän vuoksi Turun 

akateemiset rekrytointipalvelut ja humanistinen tiedekunta pyrkivät tarjoamaan vuosittain 

useita alan harjoittelupaikkoja humanistisen tiedekunnan opiskelijoille. 

Harjoittelu on hyvä tapa hankkia työkokemusta, mutta paikkoja ei ole tarjolla kaikille 

opiskelijoille. Kannattaakin miettiä myös muita vaihtoehtoja työkokemuksen kartuttamiseen. 

Lisätietoa Turun akateemisista rekrytointipalveluista verkkosivulta: 

http://rekrytointi.utu.fi/ .


Harjoittelupaikat humanistisessa tiedekunnassa 

Tiedekunnan ja rekrytointipalvelujen verkkosivuille tulee tammi-helmikuussa lista 

niistä harjoittelupaikoista, joihin opiskelijat voivat hakea. Paikkoja on vuosittain tarjolla 

noin 60, joista osa on yliopiston sisäisiä paikkoja ja osa ulkopuolisten työnantajien 

tarjoamia harjoittelupaikkoja. Kunkin harjoittelupaikan osalta hakuilmoituksessa 

on kuvaukset työtehtävistä, harjoittelijalta edellytettävistä tiedoista ja taidoista (esim. 

opiskeltujen aineiden osalta), harjoitteluajankohta sekä yhteystiedot, minne hakemukset 

ja ansioluettelot tulee osoittaa. Opiskelija lähettää hakemuksensa suoraan 

työnantajalle. Työnantaja valitsee harjoittelijan hakemusten ja haastattelujen perusteella. 

Tiedekunnan haettavaksi julistamien harjoittelupaikkojen osalta viimeinen hakupäivä 

on pääsääntöisesti helmikuun lopussa. 

Itse hankittavat harjoittelupaikat 

Itse hankittavien harjoittelupaikkojen osalta opiskelija ottaa itsenäisesti yhteyttä 

työnantajiin ja sopii alustavasti työnantajan kanssa tulevasta harjoittelusta. Harjoittelupaikan 

hankkimista varten opiskelija saa ohjeistuksen rekrytointipalveluista tai tiedekunnan 

kansliasta opintopäälliköltä. 

Harjoittelutyönantajan tulee tarjota opiskelijan omaa alaa vastaavaa työtä ja osallistua 

osaltaan myös harjoittelusta aiheutuviin palkkakustannuksiin. 

Itse hankittaviin harjoittelupaikkoihin varattua määrärahaa on rajoitetusti, joten on 

mahdollista, että vain osa itse hankituista harjoittelujaksoista voidaan hyväksyä. 

Epätäydellisiä hakemuksia ei käsitellä valintavaiheessa. 

Lisätietoa ja hakulomakkeet itse hankittavista harjoittelupaikoista löytyy Ura- ja rekrytointipalvelujen 

verkkosivuilta. 

Kansainvälinen harjoittelu 

Harjoittelupaikan voi hankkia myös ulkomailta. Harjoittelu tehdään omaa koulutusta 

vastaavissa tehtävissä. Harjoitteluun voi lähteä joko opintojen aikana tai valmistumisen 

jälkeen. Harjoittelupaikkamahdollisuuksista ja -apurahoista tiedottaa esimerkiksi 

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (www.maailmalle.net). 

CIMO:lla on erityisesti humanististen alojen opiskelijoille tarkoitettuja harjoitteluohjelmia 

sekä useiden eri alojen opiskelijoille sopivia harjoittelupaikkoja, joihin myös 

humanistit voivat hakea. CIMO:n apurahat ovat pääsääntöisesti haussa kaksi kertaa 

vuodessa: lokakuussa ja helmikuussa. CIMO:lla on lisäksi jatkuvassa haussa apurahoja 

itse hankitulle harjoittelupaikalle kansainvälisessä organisaatiossa (esim. YK 

ja Euroopan komissio). CIMO:n kautta voi hakea apurahoja myös kielten kesäkursseille 

muutamiin maihin. CIMO:n Maailmalle-sivuilla on tiedot eri mahdollisuuksista 

sekä hakulomakkeet ohjeineen: http://www.maailmalle.net. 

Lisätietoa harjoittelusta ulkomailla antaa Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut: 

http://rekrytointi.utu.fi/harjoittelusta/harjoittelu_ulkomailla/. Myös Turun työvoimatoimiston 

kansainväliset palvelut neuvovat kansainvälistä työharjoittelua koskevissa 

42

43 


asioissa. Linkkejä työskentely-, harjoittelu- ja vapaaehtoistyömahdollisuuksiin ulkomailla 

on myös humanistisen tiedekunnan verkkosivuilta. 

Harjoittelusta saatavat opintopisteet 

Työharjoittelusta voi saada opintopisteitä aine- tai syventäviin opintoihin, mikäli harjoittelu 

kestää vähintään kaksi kuukautta. Pääsääntöisesti harjoittelujaksot ovat 

kolmen kuukauden mittaisia.Opintopisteiden määrän saa selville opiskelijan omasta 

oppiaineesta. Saadakseen opintopisteet opiskelijan tulee kirjoittaa harjoittelusta raportti 

oppiaineen ohjeistamalla tavalla. Oppiaineiden harjoitteluvastaavat neuvovat 

harjoitteluun liittyvissä asioissa oman oppiaineen osalta.Poikkeustapauksissa harjoittelusta 

voidaan antaa opintopisteitä myös tutkinnon vapaisiin opintoihin. 

Mentorointi 

Humanistinen tiedekunta on mukana Turun yliopiston mentorointiohjelmassa. Mentorointi 

tarkoittaa mentorin ja opiskelijan välistä kahdenkeskistä vuorovaikutussuhdetta, 

jonka tarkoituksena on välittää opiskelijalle kokemuksia ja tietotaitoa työelämästä 

sekä työnhakemisesta. 

Mentoroinnilla tarkoitetaan siis tukea ja ohjausta, jota "senioriasemassa" oleva henkilö 

kykenee antamaan nuoremmalle henkilölle. Mentorointi onkin kokemusten, näkemysten 

ja osaamisen välittämistä henkilöltä toiselle. Mentorointiohjelman tavoitteena 

on tukea opiskelijan työelämään siirtymistä. 

Humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden mentoreina toimivat työelämässä olevat 

humanistisesta tiedekunnasta valmistuneet maisterit eli alumnit. 

Mentorointiprojektista ja siihen hakemisesta saat lisätietoa www-osoitteesta: 

http://www.utu.fi/alumni/mentorointi/haku.html. 

Yleisten työelämävalmiuksien karttuminen osana humanistisen alan tutkintoja 

Humanistisen alan tutkinnot tuottavat lukuisia taitoja, joita opiskelija tarvitsee siirtyessään 

työelämään. Suuri osa taidoista karttuu pää- ja sivuaineopintojen yhteydessä, 

mutta osa taidoista voidaan saavuttaa erillisillä kursseilla. 

Humanistisen koulutuksen saaneet ovat ennen kaikkea oman alansa asiantuntijoita 

ja asiantuntijuus onkin työnantajien näkökulmasta yksi humanistien vahvuuksista. 

Asiantuntijuuden lisäksi humanistit oppivat mm. seuraavia työelämätaitoja: äidinkielellä, 

vierailla kielillä ja toisella kotimaisella kielellä viestiminen, erityyppisten tekstikokonaisuuksien 

tuottaminen, esiintyminen, tiedonhankinta, kansainvälisyys ja perus-atk-taidot. 

Työelämätaitoja, joita humanistisen alan koulutus ei välttämättä kartuta suoraan 

mutta joita opiskelijan on mahdollista kartuttaa omilla valinnoillaan ja aktiivisuudellaan, 

ovat mm. taloudellinen osaaminen, projektinhallintataidot, johtamistaidot sekä 

oman osaamisen markkinoiminen.


Akateeminen asiantuntijuus 

Tulevaisuuden akateemiseen asiantuntijuuteen kuuluu kompleksisuuden ja muutoksen 

hallinnan lisäksi jatkuvasti muuttuvien toimintaympäristöjen hallinta. Akateemisilla 

työmarkkinoilla tarvitaan erityisesti viestintä-, vuorovaikutus-, tiedonhankinta- ja 

-hallintataitoja sekä projektiosaamista. Humanisti on suullisen ja kirjallisen viestinnän 

sekä tiedonhaun ja -hallinnan taitaja, joka hallitsee laajoja kokonaisuuksia ja 

osaa soveltaa osaamistaan nyky-yhteiskunnan alati muuttuvien tarpeiden mukaan. 

Työnantajien mielestä humanisteilla on erityistä annettavaa erilaisten organisaatioiden 

asiakaspalvelu-, opetus-, koulutus- sekä tutkimustehtävissä. 

Kielitaito 

Eri sektoreiden työantajat alasta riippumatta arvostavat vankkaa kielitaitoa. Kansainvälistyvässä 

maailmassa on vaikea nimetä alaa, jolla vieraiden kielten hallitsemisesta 

ei olisi hyötyä. Opiskelu humanistisessa tiedekunnassa kartuttaa opiskelijan 

kielitaitoa myös niillä opiskelijoilla, jotka eivät opiskele pää- tai sivuaineena jotain 

vierasta kieltä tai kielen kääntämistä tai tulkkausta. 

Humanistisen alan tutkinnoissa kaikkien opiskelijoiden tulee osoittaa vähintään yhden 

vieraan kielen suullinen ja kirjallinen taito. Myös toisesta kotimaisesta kielestä 

(useimmilla ruotsin kieli) tulee suorittaa suullinen ja kirjallinen osuus. 

Näiden konkreettisten suoritusten lisäksi kaikissa aineissa opiskelijoiden tulee kyetä 

lukemaan kirjallisuutta jollain vieraalla kielellä, useimmiten englannin kielellä. Näin 

kielitaito ja oman tieteenalan sanavarasto karttuvat myös opintojen ohella, etenkin 

opintojen loppuvaiheessa. 

Opiskelijoiden kannattaa kuitenkin tiedostaa vieraiden kielten merkitys työllistymisessä 

ja pitää kielitaitoa yllä myös omatoimisesti. Lisäksi kannattaa hyödyntää kielikeskuksen 

laajaa kielivalikoimaa ja kurssitarjontaa. Kielikeskuksen kursseilla on 

mahdollista suorittaa eri kielten alkeis- ja jatkokursseja sekä syventää jo opitun kielen 

taitoja esim. kieliopin kertauskurssilla tai keskusteluja kirjoituskursseilla. 

Taito kirjoittaa ja viestiä äidinkielellä 

Kaikissa akateemista loppututkintoa vaativissa töissä edellytetään kykyä tuottaa erityyppisiä 

kirjallisia tekstejä. Oikeakielisen kirjoittamisen lisäksi tämä pitää sisällään 

myös kyvyn hakea ja jäsentää tietoa. 

Humanistisen tiedekunnan opiskelijat kirjoittavat opiskeluaikanaan runsaasti tenttien 

esseevastauksia, esseitä, harjoitus- ja seminaaritöitä sekä luentopäiväkirjoja. Lisäksi 

opiskelijat laativat kandidaatin tutkintoon sisältyvän kandidaatin tutkielman ja filosofian 

maisterin tutkintoon kuuluvan pro gradu -tutkielman. Kaikki kirjallista ilmaisua 

vaativat harjoitukset kehittävät omalta osaltaan opiskelijan kykyä kirjoittaa erimittaisia 

tekstejä jäsennellysti. Kirjoittamisprosessissa opiskelijan tulee huomioida kielen 

säännöt ja oikeakielisyys, tekstin sujuvuus ja ymmärrettävyys, termien käyttäminen 

oikein ja erilaisista lähteistä hankitun tiedon hyödyntäminen ja lähteisiin oikein viittaaminen. 

Opinnot harjaannuttavat erilaisten tekstilajien tuottamisen lisäksi myös 

niiden analysoimiseen. 

44

45 


Kielenhuoltoa opiskelija saa pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvalla kirjallisen 

viestinnän kurssilla heti opintojen alkuvaiheessa. Lisäksi erilaisten harjoituskurssien 

ja seminaarien yhteydessä opponentti sekä ohjaava opettaja korjaavat kirjallisessa 

työssä esiintyviä kielioppi- tai muita virheitä. 

Esiintymistaito 

Esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen merkitys on kasvanut työelämässä kaikilla aloilla. 

Työtehtäviin voi kuulua erilaisia presentaatioita, kokousasioiden esittelyä, puheenvuorojen 

ja puheiden pitämistä ym. 

Esiintymistaito karttuu jonkin verran kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvalla puheviestinnän 

perusteet -kurssilla. Lisäksi tiedekunnassa on mahdollista suorittaa 10 opintopisteen 

laajuinen puheopin tutkinto, jonka järjestää mediatutkimuksen oppiaine. 

Puheopin tutkinto on tarkoitettu ensisijaisesti äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi 

valmistuville, mutta opetusresurssien antaessa myöden kursseille voidaan ottaa 

myös muita tiedekunnan opiskelijoita. 

Esiintymistaidot ja -varmuus kehittyvät myös harjoituskurssien ja seminaarien yhteydessä, 

joihin sisältyy oman työn esittelemistä, opponenttina toimimista sekä keskusteluihin 

osallistumista. 

Puhetekniikkaa, palautteenantotaitoa sekä esiintymisvarmuutta on mahdollista harjaannuttaa 

myös kielikeskuksen järjestämillä kursseilla. 

Sosiaaliset taidot ja ryhmätyötaidot 

Työelämässä edellytetään tiimityötaitoja sekä kykyä kohdata erilaisia ihmisiä. Työskentely 

tapahtuu usein työryhmissä tai projekteissa, joissa tiimityöskentely on keskeinen 

työtapa ja joissa tehdään yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa. 

Ryhmätyötaitoja ei opeteta keskitetysti humanistisen tiedekunnan opinnoissa, mutta 

taidot karttuvat pienryhmä- ja seminaariopetuksen yhteydessä. 

Sosiaaliset taidot ja ryhmässä työskenteleminen karttuvatkin usein opintoja enemmän 

epäsuorasti esimerkiksi opiskelija- tai muun järjestötoiminnan yhteydessä sekä 

esimerkiksi harrastusten parissa. Harrastusten ja järjestötoiminnan parissa kertynyttä 

kokemusta ei kannata väheksyä. Nykypäivänä painotetaan kaikilla elämänalueilla 

karttuneen kokemuksen ja osaamisen merkitystä työllistymisessä. Vaikka kaikesta 

opitusta ei voi saada opintopisteitä, se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kertyneistä tiedoista 

ja taidoista olisi hyötyä – myös työelämään hakeutumisen yhteydessä. 

Tiedonhankintataidot 

Työelämässä tarvitsee harvoin muistaa ulkoa pikkutarkkoja yksityiskohtia, vaan tärkeämpää 

on tietää, mistä ja miten tietoa tarvittaessa löytyy. Lisäksi tärkeää on laajojen 

kokonaisuuksien hallitseminen, kyky erottaa olennainen epäolennaisesta ja 

kyky tiivistää.


Tiedonhankintataidot karttuvat humanistisen alan koulutuksessa hyvin. Tiedonhankintataitoja 

opetetaan konkreettisesti esimerkiksi seminaarien yhteydessä. Opiskelijat 

oppivat käyttämään kirjaston tietokantoja ja hakemaan niiden kautta oikeita lähteitä 

tutkimustaan varten. Erilaisissa kirjallisissa töissä tietoa hankitaan mm. kirjoista, 

artikkeleista sekä Internetistä. Harjoitus- ja seminaaritöitä sekä pro gradua laatiessaan 

opiskelija oppii etsimään ja hyödyntämään eri tietolähteitä sekä pohtimaan 

oleellisen tiedon suhdetta vähemmän oleelliseen. 

Tekniset taidot 

Perustieto- ja viestintäteknisiin taitoihin kuuluvat yleisimpien tekstinkäsittely- ja taulukko-ohjelmien 

hallinta, päivittäminen sekä hyvät tiedonhakutaidot. Tieto- ja viestintätekniset 

taidot kehittyvät opintojen aikana mm. harjoitustöitä ja opinnäytetöitä tehdessä. 

Opiskelijat perehtyvät tietoja viestintäteknisiin palveluihin ja välineisiin pitkin 

opintojaan. Verkko-opetuksen lisäksi opetuksessa hyödynnetään sähköisessä 

muodossa olevia aineistoja, tietokantoja ja julkaisuja. Myös useimmat yliopiston 

opiskelijoille tarjoamat palvelut ovat sähköisessä muodossa. 

Kansainvälinen osaaminen ja monikulttuurinen ymmärtäminen 

Työnantajat arvostavat kielitaidon lisäksi kansainvälistä osaamista, jossa yhdistyvät 

kansainvälinen kokemus, kulttuurien tuntemus ja kansainvälinen hahmotuskyky. 

Parhaiten nämä taidot karttuvat ulkomailla opiskellessa, asuessa tai työskennellessä. 

Kansainväliseen osaamiseen liittyy siis kielitaidon lisäksi kyky ymmärtää vierasta 

kulttuuria ja kyky nähdä erilaiset toimijat osana kansainvälistä kehitystä ja kontekstia. 

Opiskelijan kielitaito ja kyky ymmärtää vierasta kulttuuria karttuvat myös opintojen 

ohella, joskin määrä vaihtelee huomattavasti riippuen opiskelijan aineyhdistelmästä, 

omasta aktiivisuudesta ja kiinnostuksen kohteista. Kansainväliselle sektorille tai 

esim. maahanmuuttajatyöhön suuntautuvan kannattaakin lähteä opiskelijavaihtoon 

tai hakea harjoittelupaikkaa ulkomailta. Lisäksi kannattaa tutkia yliopiston eri tiedekuntien 

tarjoamat ainevaihtoehdot kansainvälisten taitojen kartuttamiseksi (esim. 

kehitysmaatutkimus, monikulttuurisuus ja siirtolaisuus, kulttuurien tutkimuksen aineet, 

kieliaineet, kulttuurimaantiede). Ns. kotikansainvälistymistä voi harjoittaa myös 

lukemalla englanninkielisiä sivuaineopintoja sekä toimimalla yliopistossa kvtuutorina. 

Kaupallinen ja taloudellinen osaaminen 

Kaikkien sektoreiden työnantajat pitävät hyödyllisenä kaupallista osaamista sekä 

johtamiseen ja projektinhallintaan liittyviä taitoja. Taloudellinen ajattelu ei kuitenkaan 

ole useimpien työantajien mielestä itseisarvo sinänsä, vaan sitä pidetään välineenä, 

jonka avulla työntekijä ymmärtää paremmin organisaation toimintaperiaatteita ja 

toimintaa sääteleviä lainalaisuuksia. 

Humanistinen koulutus ei itsessään juurikaan kartuta näitä taitoja, joskin esimerkiksi 

pro gradun laatimisprosessi voidaan rinnastaa projektiluontoiseen työhön, jossa 

projektinhallintaan liittyvät taidot karttuvat. 

46

47 


Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun konsortion myötä yliopiston opiskelijoilla 

on mahdollisuus hakeutua Turun kauppakorkeakoulun järjestämiin liiketoimintaosaamisen 

perusopintoihin. Opinnot pitävät sisällään mm. seuraaviin alueisiin liittyviä 

kursseja: yrittäjyys, projektijohtaminen, strateginen ja henkilöstöjohtaminen, 

kirjanpito, laskentatoimi, markkinointi erilaisissa ympäristöissä ja kansainvälinen liiketoiminta. 

OPINTONEUVONTA 

Humanistiselle alalle on tyypillistä akateeminen vapaus. Vapauden kääntöpuolena 

on kuitenkin vastuu. Opiskelijat ovat itse vastuussa omista opinnoistaan ja valinnoistaan. 

Vastuuta ei kuitenkaan tarvitse kantaa kokonaan yksin, vaan opintojen ohjausta 

ja opintoneuvontaa annetaan kaikissa yksiköissä sekä monissa oppaissa ja 

infotilaisuuksissa. 

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) 

Kaikki uudet opiskelijat laativat ensimmäisen vuoden aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelman 

(HOPS) yhdessä oppiaineen henkilökunnan kanssa. 

Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa opiskelija suunnittelee opintojensa etenemisen 

osatavoitteiden kautta. Apuna suunnitelman laatimisessa voidaan käyttää 

lomaketta ja ohjeistusta, jotka löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta: 

http://www.hum.utu.fi/opiskelu/ohjaus/hops.html. Monissa oppiaineissa käytetään 

opintosuunnitelman laadinnassa sähköistä eHOPS-järjestelmää. 

HOPS laaditaan ohjaajan kanssa ensin kandidaatintutkintoa varten. Suunnitelmaa 

seurataan tietyin väliajoin oppiaineen parhaaksi katsomalla tavalla. Opiskelija vastaa 

kuitenkin viime kädessä itse suunnitelman päivittämisestä, säilyttämisestä ja 

suunnitelman toteuttamisesta. HOPS tulee päivittää opiskelijan siirtyessä suorittamaan 

filosofian maisterin tutkintoa. 

Ennen HOPSin laatimista on hyvä pohtia mm. seuraavia kysymyksiä: 

- Omat tavoitteesi: miksi opiskelet, mihin haluaisit työllistyä? 

- Onko sinulla aiempia opintoja avoimessa yliopistossa, kesäyliopistossa 

tai muussa korkeakoulussa? Oletko selvittänyt aiempien opintojesi korvaavuudet? 

- Miten aiemmat korkeakouluopinnot vaikuttavat aikatauluusi ja käytettävissä 

olevien opintotukikuukausien määrään? 

- Mihin aiot suuntautua pääaineessasi, mitä olet ajatellut sivuaineiksi ja 

missä aikataulussa aiot tutkintosi suorittaa? 

- Aiotko lähteä vaihtoon? Milloin? 

- Onko jotain muuta opintoihin mahdollisesti vaikuttavaa (esim. perhe, 

työssäkäynti)? 

Opinto-oppaat 

Turun yliopistossa ilmestyy sähköisesti lukuisia opiskelijoita ja opintoja tukevia opinto-oppaita. 

Oppaat löytyvät osoitteesta: http://www.utu.fi/opiskelu/oppaat/.


Ohjausta antava henkilökunta 

Opiskelijoita ohjaavat ja neuvovat useat eri tahot. Oppiainetasolla koko henkilökunta 

antaa ohjausta. Koulutusohjelman osastosihteeri neuvoo opintoasioissa. HOPS laaditaan 

oppiaineiden HOPS -vastaavien kanssa ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukaudella. 

Tiedekunnan kansliassa opiskelijoita ohjaavat perustutkintoon, opiskeluun 

ja esim. valmistumiseen liittyvissä asioissa opinto-ohjaaja ja opintopäällikkö, sekä 

kansainväliseen vaihtoon liittyvissä asioissa kansainvälisten asioiden suunnittelija. 

Turun yliopistossa on myös opintopsykologi. Opintopsykologin palvelut on suunnattu 

opiskelijoille, jotka haluavat pohtia tavoitteitaan ja motivaatiotaan sekä kehittää 

oppimistaitojaan. Lisätietoa: 

http://www.utu.fi/opiskelu/hyvinvointi/opintopsykologi/index.html. 

Opiskelijatuutorointi 

Opiskelijatuutorit ohjaavat koulutusohjelman uusia opiskelijoita akateemiseen maailmaan 

opintojen alkuvaiheessa. Tuutorit ovat vanhempia, usein 2. – 4. vuoden opiskelijoita, 

joiden tehtävänä on tukea koulutusohjelmansa uusia opiskelijoita ja kertoa heille 

opiskelun aloittamiseen ja opiskeluun yleisesti liittyvistä käytännöistä. Tuutorit myös 

näyttävät uusille opiskelijoille yliopistokeskuksen alueella sijaitsevat tärkeät tilat, kuten 

eri yksiköt, kirjaston sekä Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman 

tilat. Yksi tuutori ohjaa yleensä noin 10 tulokkaan ryhmää. 

Koulutusohjelman opiskelijatuutorina toimimisesta saa 2 opintopistettä, jotka sisällytetään 

vapaisiin opintoihin. Useamman kuin yhden kerran tuutorina toimineet voivat 

saada tuutoritoiminnasta tutkintoon sisällytettäväksi enintään 4 opintopistettä. Tuutorihaku 

tapahtuu aina alkuvuodesta. Lisätietoa tuutoroinnista, tuutorien valitsemisesta 

ja koulutuksesta annetaan kevätlukukauden alussa. 

JATKO-OPINNOT 

Opiskelija voi saavuttaa jatko-opintokelpoisuuden kaikissa niissä koulutusohjelman 

oppiaineissa, joita voi opiskella pääaineena (digitaalinen kulttuuri, kulttuuriperinnön 

tutkimus, maisemantutkimus). Jatko-opintokelpoisuus on kuitenkin eri asia kuin jatko-opintojen 

opinto-oikeuden saaminen. Opinto-oikeutta anotaan erikseen tiedekunnasta 

saatavalla lomakkeella, jonka liitteenä tulee olla mm. oppiaineen professorilla 

hyväksytetty jatko-opintosuunnitelma. 

Jatko-opinnoista löytyy lisätietoa humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta, 

joka on luettavissa tiedekunnan verkkosivuilla. 

TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN JA ERILLISET OPINNOT 

Turun yliopistossa maisterintutkinnon suorittanut opiskelija voi täydentää tutkintoaan 

oppiaineiden opinnoilla maksutta valmistumislukuvuotta seuraavien kolmen lukuvuoden 

ajan. Tutkintoa täydentävä opiskelija saa opinto-oikeuden eri oppiaineisiin 

samoin perustein kuin perustutkintoa suorittava opiskelija (huomioi sivuainekokeet 

ym.). Tutkinnon täydentäminen ei koske Porin yliopistokeskuksen ristiinopiskelua. 

48

49 


Kolmen vuoden jälkeen opinto-oikeutta voi jatkaa anomalla erillisopinto-oikeutta tiedekunnan 

kansliasta. Erilliset opinnot ovat opiskelijalle maksullisia. Lukuvuonna 

2011–2012 maksut ovat: 

- perusopinnot 250 euroa, 

- aineopinnot 350 euroa, 

- syventävät opinnot 500 euroa ja 

- 1 opintopiste 10 euroa. 

Opinto-oikeuden eri oppiaineisiin saa samoin perustein kuin perustutkintoa suorittava 

opiskelija saa ko. aineeseen sivuaineoikeuden (huomioi sivuainekokeet ym.). 

Erillisopinto-oikeutta voivat anoa myös muualta kuin Turun yliopistosta valmistuneet. 

Erillisistä opinnoista ja mm. maksuperusteista tiedotetaan tarkemmin tiedekunnan 

verkkosivulla. 

LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ 

Yliopiston laatupolitiikka 

Turun yliopiston laadunhallinnan tavoitteena on 

- tukea ja varmistaa yliopiston strategiassa asetettujen tavoitteiden ja vision 

toteutumista; 

- ohjata toimintaa riittävän tarkan ja reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon 

varassa; 

- kehittää yliopiston toimintaprosessien laatua ja vapauttaa akateemisen 

henkilöstön työaikaa perustehtäviin; 

- tehdä yliopiston toiminnan keskeiset periaatteet ja korkea laatu näkyväksi. 

Yliopiston laadunhallinnan välineenä toimii laatujärjestelmä, jonka keskeiset periaatteet 

esitetään kootusti rehtorin hyväksymässä yliopiston laatukäsikirjassa ja sen liitteissä. 

Lisäksi toimintayksiköiden toimintakäsikirjoissa on esitetty tarkemmat ohjeet 

ja menetelmäkuvaukset. 

Laadunhallinta on osa yliopiston normaalia toimintaa, ja laatujärjestelmän organisointi 

on yliopistossa rehtorin ja toimintayksiköissä niiden johdon vastuulla. Yliopiston 

toiminnan laatu syntyy kuitenkin viime kädessä yliopistoyhteisön jäsenten asiantuntevasta, 

vastuullisesta ja eettisestä toiminnasta. 

Opiskelijat yliopistoyhteisön osana 

Yliopisto-opiskelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, joilla on opettajien ohella keskeinen 

rooli koulutuksen kehittämisessä. Yliopisto-opiskelussa on kyse osapuolten välisestä 

yhteistyöstä, jossa opiskelijat tuovat opetustilanteisiin oman panoksensa. 

Opiskelijoiden akateemiseen vastuuseen sisältyy vastuu osallistua oman oppimisympäristönsä 

kehittämiseen mm. antamalla palautetta sekä osallistumalla yliopiston 

hallintoelinten ja erilaisten työryhmien työskentelyyn. Yksittäisen opiskelijan 

ohella tärkeitä toimijoita ovat ainejärjestöt ja ylioppilaskunta.

DIGITAALINEN KULTTUURI 


Digitaalinen kulttuuri käsittelee monitieteisesti sekä kulttuurin käynnissä olevia muutoksia 

että uusia digitaalisen viestinnän, taiteen ja viihteen muotoja sekä uuden teknologian 

käyttömahdollisuuksia. Oppiaine sijoittuu erityisesti koulutusohjelman teknologista 

kulttuuria ja sen muutosta tarkastelevalle painopistealueelle. Kiinnostus 

kohdistuu varsinkin käyttäjäryhmiin ja -organisaatioihin sekä teknologioiden välisiin 

suhteisiin. Digitaalisen kulttuurin opetuksella ja tutkimuksella on kolme näihin liittyvää 

painopistettä: 

1. Teknologian kulttuurinen muutos 

2. Pelikulttuurit 

3. Verkkoyhteisöt 

Digitaalisen kulttuurin opinnot antavat käsitteellisiä valmiuksia ymmärtää digitalisoituvan 

nykykulttuurin ilmiöitä mutta myös käytännön tietoja ja taitoja, joita toiminta 

digitaalisessa ympäristössä vaatii. 

Valmistuneet opiskelijat työskentelevät yrityksissä sekä kuntien ja valtion palveluksessa 

esimerkiksi tutkijoina, asiantuntijoina, tiedottajina, kouluttajina ja toimittajina. 

Opiskelijoiden aktiivisuus, sivuaineet, ja oma, esimerkiksi harrastusten kautta syntynyt 

kiinnostus ja perehtyneisyys, vaikuttavat keskeisesti sijoittumiseen työelämässä. 

Digitaalisen kulttuurin opinnot on suunniteltu siten, että ne antavat mahdollisuuden 

valita opintokokonaisuuksia, joista muodostuu kullekin opiskelijalle hänen perustaitoihinsa 

ja tietoihinsa pohjaava mielekäs kokonaisuus. Opiskelija voi painottaa digitaalisen 

kulttuurin alueelta teoreettis-tutkimuksellista tai soveltavaa näkökulmaa tai 

näiden yhdistelmää. Kummankin näkökulman opinnot sisältyvät jokaiseen opintokokonaisuuteen. 

Opiskelijan on myös mahdollista valita viimeistään aineopintojen 

alussa sisällöllinen teema, jota voi syventää jokaisella opintojaksolla. Sivuaineopintojen 

valinta voi tukea merkittävästi digitaalisen kulttuurin sisältöorientaatiota esimerkiksi 

teknisestä tai taiteellisesta näkökulmasta. 

Opintojen pääasiallinen suorituskieli on suomi. Ruotsiksi ja englanniksi suorittaminen 

on mahdollista sopimuksen mukaan. 

Opintojaksojen aikana käytettävä kirjallisuus on nähtävissä digitaalisen kulttuurin 

Moodle-verkkoalustalla: 

https://moodle.utu.fi/course/view.php?id=4084. 

Oppiaineella on käytössä myös seuraavat verkkotiedotuskanavat: 

- Facebook-ryhmä: 

http://www.facebook.com/?ref=home#!/group.php?gid=318448805859. 

- Facebook-sivu: http://www.facebook.com/#!/pages/Turun-yliopisto- 

Digitaalinen-kulttuuri/142253542464166 

50

Perusopinnot 25 op 

P1 Johdatus digitaaliseen kulttuuriin 5 op 

P2 Digitaalisen kulttuurin tutkimuksen perusteet 9 op 

P3 Käyttökulttuurit 6 op 

P4 Valinnainen kirjallisuus 5 op 

Aineopinnot 45 op 

A1 Tutkielmaseminaari 10 op 

A2 Digitaalisen kulttuurin painopistealueet 9 op 

A3 Tutkimustaidot 10 op 

A4 Projektityöskentely 6 op 

A5 Valinnaiset erikoistumisopinnot 10 op 

51 


Kurssin kohdalla mainittava opettaja on pääsääntöisesti vastuuopettaja, mutta kursseja 

voidaan järjestää myös tuntiopetuksena. 

PERUSOPINNOT 

Tavoitteet ja sisältö 

Perusopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija digitaalisen kulttuurin käsitteistöön 

alan eri näkökulmista käsin, tarjota tutkimuksellisia perusvalmiuksia sekä opastaa 

teknologisten tutkimus- ja toimintaympäristöjen hallintaan. 

Perusopintoja määrittää digitaalisen yleissivistyksen käsite. Se tarkoittaa, että digitaalisuutta 

käsitellään laaja-alaisesti sekä teoreettisesti että käytännön harjoitusten 

kautta leikillisyyttä ja innovatiivisuutta korostaen ja eri opiskelumenetelmiä hyödyntäen. 

Opetusmuodot 

Opiskelu tapahtuu seminaarien, luentojen, tenttien, harjoitustehtävien, esseiden, 

opintopiirien, erilaisten tulkintatehtävien sekä omien taitoja tuotantopainotteisten 

harjoitustöiden muodossa. Oppiaineen sisällön kannalta olennaiset osiot ovat kaikille 

yhteisiä, mutta kurssitarjonta sisältää myös valinnaisuutta mahdollistaen erikoistumisen 

opiskelijan oman kiinnostuksen mukaan. 

Kirjallisuus 

Kunkin opintojakson alussa ilmoitetaan, miten kirjallisuutta ja oheismateriaalia käytetään. 

Opintojaksoihin liittyvä kirjallisuus on usein erikseen tarkennettavaa lähdekirjallisuutta. 

Alan nopeiden muutosten takia kirjallisuus saattaa täydentyä esimerkiksi 

ajankohtaisilla artikkeleilla ja digitaalisilla ohjeistoilla.


P1 Johdatus digitaaliseen kulttuuriin 

Introduction to Digital Culture 

Koodi: DIGU0010 

Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri 

Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opiskelija omaksuu digitaalisen kulttuurin peruskäsitteet ja keskeiset 

osa-alueet sekä tuntee digitaalisen kulttuurin kehityksen pääpiirteet teknologisen 

muutoksen kulttuurisen ymmärryksen näkökulmasta. Opiskelija hallitsee perusteet 

digitaalisen kulttuurin tieteenalamäärittelystä. 

Sisältö: Kurssilla tutustutaan digitaalisen kulttuurin kehittymiseen, oppialan peruskäsitteistöön, 

osa-alueisiin sekä uusimpiin toimintatapoihin kansallisessa ja kansainvälisessä 

viitekehyksessä. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, tentti. 


Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin professori. 

Toteutustavat: Luennot ja kirjatentti. 

Suositeltu suoritusajankohta: Ensimmäinen opiskeluvuosi. 

Oppimateriaali: 

- Saarikoski, Petri – Suominen, Jaakko – Turtiainen, Riikka – Östman, 

Sari: Funetista Facebookiin. Internetin kulttuurihistoriaa. Helsinki; Gaudeamus. 

2009. s. 233. 

P2 Digitaalisen kulttuurin tutkimuksen perusteet 

The Basics of Research in Digital Culture. 


Laajuus: 9 op 

Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tieteellisen tutkimuksen tekemisen peruskäsitteistön. 

Hän hallitsee tutkimuksellisen ajattelun sekä tutkimusaineiston hankinnan perusteet 

ja ymmärtää tutkimusprosessin vaiheet pääpiirteissään. 

Sisältö: Opintojaksolla harjoitellaan tutkimuksellista ajattelua ja käytännön toimintaa 

luentojen ja harjoitteiden kautta. Opintojakso jakautuu kolmeen osaan. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot ja harjoitukset. 

Arviointi: 0-5. 

Vastuuhenkilöt: Ks. kohdat P2a, P2b ja P2c. 

Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssit. 

Suositeltu suoritusajankohta: Ensimmäinen opiskeluvuosi. 

Oppimateriaali: Luennoitsijoiden osoittama materiaali 

P2a Tutkimuksellinen ajattelu 

Research-based Thinking 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tutkimuksellisen ajattelun perusteet. Hän ymmärtää 

mitä on tieteellisyys, tutkimuksellinen kysyminen ja esimerkiksi kokeellisuus. 

Sisältö: Jaksolla perehdytään tutkimukselliseen ajatteluun ja tieteenteon perusteisiin 

luentojen ja käytännön harjoitteiden kautta. 



Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja 

Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden syyslukukausi 

52

53 


P2b Tutkimusaineistot ja niiden hankinta 

Material Collecting Methods 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija omaksuu aineistonhankinnan perusteet. Hän ymmärtää primaari- 

ja sekundaariaineistojen aseman tutkimuksessa ja osaa soveltaa tutkimusaiheeseen 

sopivaa aineistonhankintamenetelmää. 

Sisältö: Jaksolla perehdytään erilaisiin tutkimusaineistoihin ja niiden hankintamenetelmiin 

luentojen ja käytännön harjoitteiden kautta. 



Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja. 

Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden kevätlukukausi 

P2c Tieteellinen kirjoittaminen 

Academic Writing 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Hän osaa tuottaa 

erityyppisiä tekstejä (mm. arvostelu, referaatti, essee, katsaus, lehdistötiedote, 

konferenssiabstrakti jne.), omaksuu tieteellisen popularisoinnin ja journalismin perusperiaatteet 

sekä ymmärtää tieteellisen tekstin tuottamisen eri käytännöt. 

Sisältö: Seminaarityyppisellä opintojaksolla perehdytään tieteellisen kirjoittamiseen 

luentojen ja harjoitteiden kautta. 



Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. 

Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden syyslukukausi 

P3 Käyttökulttuurit 

The Use of Digital Environments 


Laajuus: 6 op 

Tavoitteet: Opiskelija omaksuu digitaaliselle kulttuurille ominaisten toimintaympäristöjen 

ja -välineiden peruskäytön ja ominaisuudet. Hän osaa toimia ja harjoitella 

tutkimuksentekoa verkkoympäristöissä ja kykenee hyödyntämään digitaalista teknologiaa 

aineiston dokumentoinnissa ja säilyttämisessä. 

Sisältö: Ks. kohdat P3a ja P3b. 



Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori ja yliopisto-opettaja. 

Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssit, projektityöskentely. 

Suositeltu suoritusajankohta: ks. kohdat P3a ja P3b. 

Oppimateriaali: Luennoitsijoiden osoittama materiaali.


P3a Verkkoympäristöjen hallinta 

Web Environments 



Laajuus: 2op 

Tavoitteet: Opiskelija omaksuu verkkoympäristöjen peruskäytön ja -ominaisuudet. 

Hän kykenee toimimaan ja harjoittelemaan tutkimuksen tekemistä verkkoympäristöjä 

ja -teknologiaa hyödyntäen. 

Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan verkkosisältöihin sisällöntuotannon, kuluttamisen 

ja verkkoteknologian näkökulmista tutkimuskäyttö huomioiden. 




Toteutustavat: Harjoituskurssi. 


P3b Digitaalinen visualisointi 

Digital Visualization 



Laajuus: 4 op 

Tavoitteet: Opiskelija kykenee hyödyntämään digitaalista valokuva-, kuvankäsittely 

ja videoteknologiaa aineiston dokumentoinnissa, muokkauksessa ja tuotteistamisessa. 

Sisältö: Opintojaksolla opiskellaan digitaalista valokuvaamista ja kuvankäsittelyä, 

sekä mahdollisuuksien mukaan videokuvaamista. Opintojakso on integroitu käytännön 

projektikurssiin, jonka aikana kerättävän dokumentointimateriaalin pohjalta 

koostetaan visuaalisia taitoja yhdistävä lopputyö. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset ja projektityöskentely. 



Toteutustavat: Harjoituskurssi. Kurssi voidaan suorittaa myös itsenäisellä harjoitustyöllä, 

johon sisältyy harjoitusraportti 


P4 Valinnainen kirjallisuus 

Supplementary Literature 



Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opiskelija omaksuu kattavammat perustiedot / -taidot kiinnostuksensa 

mukaisesta digitaalisen kulttuurin osa-alueesta. 

Sisältö: Opintojaksoon voi sisällyttää kirjatenttejä ja/tai esseitä. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi / ruotsi / englanti; kirjallinen 

tentti, essee. 


Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin henkilökunta. 

Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi 

Oppimateriaali: Katso kirjatenttipaketit digitaalisen kulttuurin Moodleverkkoalustalta: 

https://moodle.utu.fi/course/view.php?id=4084. 

54

AINEOPINNOT 

55 


Tavoitteet ja sisältö 

Aineopintojen päätavoite on digitaalisen kulttuurin tutkimuksellisten valmiuksien harjoittelu 

ja hallinta. Aineopinnot vahvistavat oppiaineen painopistealueiden tuntemusta 

ja tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden erikoistua valitsemiinsa digitaalisen kulttuurin 

teemoihin teoreettiset ja/tai käytännöllisesti painottuen. 

Käsitteellisesti huomio laajenee teknologian ja kommunikaation muutoksen laajempaan 

tarkasteluun. Opintojen keskeisenä tavoitteena on pohtia digitaalisen kulttuurin 

lähtökohtia, merkityksiä ja vaikutuksia yhteisön ja yksilön elämässä sekä taidon 

ja luovuuden suhdetta teknologiaan. Lisäksi viimeistään aineopintojen aikana opiskelija 

osallistuu myös tuotannollisiin projektihankkeisiin. 

Sivuaineopiskelijoiden aineopintojen laajuus on 35 opintopistettä. Sivuaineopiskelijat 

suorittavat Tutkielmaseminaarin 10 op. Heidän ei tarvitse suorittaa kohtaa A5 

Valinnaiset erikoistumisopinnot. 

A1 Tutkielmaseminaari 

Seminar 



Laajuus: 10 op 

Tavoitteet: Opiskelija kykenee tuottamaan tieteellisen tutkimuksen tekemiseen 

orientoivan, itsenäisen tutkielman, jossa sovelletaan monitieteisiä digitaalisen kulttuurin 

tutkimusmetodeja. Opiskelija oppii tieteelliseen keskusteluun ja arviointiin liittyviä 

perustaitoja. 

Sisältö: Opintojakso koostuu kaikille koulutusohjelman opiskelijoille yhteisistä luennoista 

sekä oppiainekohtaisesta, pienryhmissä annettavasta metodiopetuksesta ja 

ohjauksesta. Opiskelija tuottaa tutkielman, johon voidaan liittää joko erillinen tai tutkielmaan 

sisältyvä soveltava osuus. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, seminaarityöskentely, 

tutkielma ja soveltava osio. 



Toteutustavat: Harjoituskurssi ja seminaarityöskentely. 

Suositeltu suoritusajankohta: 2. opiskeluvuosi. 

Edeltävät opinnot: Perusopinnot suoritettuna vähintään hyvin tiedoin (keskiarvo 3). 

Oppimateriaali: Luennoitsijan osoittama materiaali. 

A2 Digitaalisen kulttuurin painopistealueet 

Essential Topics in Digital Culture 


Laajuus: 9 op 

Tavoitteet: Opiskelija tuntee tarkemmin digitaalisen kulttuurin luonteen tieteenalana 

ja toimintana. Opiskelijalla on käsitys oppiaineen painopistealueista ja niillä tehdystä 

/ tehtävästä tutkimuksesta ja muusta toiminnasta. 

Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan digitaalisen kulttuurin kolmeen painopistealueeseen 

luentojen ja kirjallisuuden kautta.


Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset, kirjatentti, 

essee. 


Vastuuhenkilöt: ks. kohdat A2a, A2b ja A2c. 

Toteutustavat: Luentokurssit, luentoja kirjatentit 

Suositeltu suoritusajankohta: Ks. kohdat A2a, A2b ja A2c. 

Oppimateriaali: Luennoitsijoiden osoittama materiaali. 

A2a Teknologian kulttuurinen muutos 

Cultural Change of Technology 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää, mitä digitaalisessa kulttuurissa tarkoitetaan teknologian 

kulttuurisen muutoksen tutkimuksella. Hän omaksuu käsitteen teoreettisen ja 

tutkimuksellisen taustan ja tietää, millaista tutkimusta ja toimintaa painopistealueelle 

sijoittuu. 

Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan teknologian kulttuurisen muutoksen painopistealueeseen 

luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden kautta. 


essee. 


Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin professori ja yliopistonlehtori. 

Toteutustavat: Luentokurssi, luentoja/tai kirjatentit. 

Suositeltu suoritusajankohta: 2. tai 3. opiskeluvuosi. 

A2b Pelikulttuurit 

Game Cultures 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää, mitä digitaalisessa kulttuurissa tarkoitetaan pelikulttuurien 

tutkimuksella. Hän omaksuu käsitteen teoreettisen ja tutkimuksellisen 

taustan ja tietää, millaista tutkimusta ja toimintaa painopistealueelle sijoittuu. 

Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan pelikulttuurein painopistealueeseen luentojen, 

harjoitusten ja kirjallisuuden kautta. 


essee. 





A2c Verkkoyhteisöt 

Online Communities 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää, mitä digitaalisessa kulttuurissa tarkoitetaan verkkoyhteisöjen 

tutkimuksella. Hän omaksuu käsitteen teoreettisen ja tutkimuksellisen 

taustan ja tietää, millaista tutkimusta ja toimintaa painopistealueelle sijoittuu. 

56

57 


Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan verkkoyhteisöjen painopistealueeseen luentojen, 

harjoitusten ja kirjallisuuden kautta. 


essee. 





A3 Tutkimustaidot 

Research Skills 



Tavoitteet: Opiskelija tuntee tarkemmin digitaalisen kulttuurin luonteen tieteenalana 

ja toimintana. Hän hallitsee keskeiset tutkimustaidot, kuten tieteellisen kirjoittamisen 

käytännön ja tutkimuseettisen ajattelun. 

Sisältö: Ks. kohdat A3a, A3b ja A3c. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset, kirjatentit 

/ esseet. 


Vastuuhenkilöt: Ks. kohdat A3a, A3b ja A3c. 

Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssit, tentit / esseet. 

Suositeltu suoritusajankohta: Ks. kohdat A3a, A3b ja A3c. 

Oppimateriaali: Luennoitsijan osoittama materiaali. 

A3a Tutkimuksen teoriat ja käytäntö 

Doing Research in Digital Culture 



Laajuus: 4 op 

Tavoitteet: Opiskelija tuntee digitaalisen kulttuurin monialaisen tieteenalatradition, 

uusimpia tutkimussuuntauksia sekä tieteidenvälisen toiminnan peruskäsitteistön. 

Sisältö: Opiskelija tutustuu tarkemmin uusien tieteenalojen syntytekijöihin yleisellä 

tasolla, digitaalisen kulttuurin tutkimuksen perinteeseen ja sen sidoksiin muihin tieteenaloihin. 

Opintojaksolla syvennytään alan monitieteisiin ja tieteidenvälisiin tutkimusnäkökulmiin. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset, kirjatentti 

/ essee. 



Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssi, tentti, essee 

Suositeltu suoritusajankohta: 2. opiskeluvuoden syksy 

A3b Tutkimuseettiset erityisvalmiudet 

Research Ethics 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija hallitsee tutkimuseettisen ajattelun perusteet ja kykenee soveltamaan 

vastaavaa pohdintaa omassa opinnäytteessään tai muussa tutkielmassa.


Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan akateemisen tutkimuksen eettisiin vaatimuksiin 

luentojen ja käytännön harjoitteiden kautta. Opiskelija kehittää omia eettisiä valmiuksiaan 

arvioimalla aiempaa tutkimusta ja laatimalla omaan ajankohtaiseen tutkimusteemaansa 

liittyvän tutkimusetiikkakatsauksen. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset ja tentti. 



Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssi 

Suositeltu suoritusajankohta: 2. opiskeluvuoden kevät 

A3c Luova tieteellinen kirjoittaminen 

Creative Writing 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija omaksuu kandintutkielmaansa tukevat tieteellisen kirjoittamisen 

taidot. Hän syventää kykyään ajatella ja tutkia kirjoittamalla, ja hallitsee tutkimustekstin 

rakenteen ja tyylilliset vaatimukset. 

Sisältö: Opintojaksolla harjoitellaan tieteellisen tekstintuottamisen erityisteemoja 

(kuten reflektointia ja argumentointia) luovan kirjoittamisen menetelmien avulla. 

Havainnollistamista, leikillisyyttä ja visualisointia korostavilla harjoituksilla opiskelija 

kehittyy luontevammaksi ja monipuolisemmaksi akateemisen tekstin tuottajaksi. 

Opintojakson aikana käydään läpi myös akateemisen tutkimuksen toimitus- ja julkaisukäytäntöjen 

perusteita. 




Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssi 

Suositeltu suoritusajankohta: Kandiseminaarin suorittamisen yhteydessä 

Oppimateriaali: Luennoitsijan osoittama materiaali 

A4 Projektityöskentely 

Project Work 



Laajuus: 6 op 

Tavoitteet: Opiskelija omaksuu digitaalisen kulttuurin painopistealueiden käytännön 

toiminnan. Hän hallitsee projektitoiminnan perusteet ja osaa ottaa rajattua vastuuta 

projektityöstä. 

Sisältö: Opiskelija osallistuu yhden tai useamman digitaalisen kulttuurin painopistealueen 

tutkimus- tai toimintaprojektiin. Opintojakso sisältää sekä teoreettista opiskelua 

mm. projektitoiminnasta sekä käytännön harjoittelua projektityöntekijänä. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi (tai sopimuksen mukaan); projektiin 

osallistuminen ja lopputyö. 

Arviointi: 0-5 (??) 

Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin henkilökunta 

Toteutustavat: Projekti. 

Suositeltu suoritusajankohta: 2. ja/tai 3. opiskeluvuosi. 

Oppimateriaali: Vetäjän osoittama materiaali. 

58

59 


A5 Valinnaiset erikoistumisopinnot 

Supplementary Specialization 




Tavoitteet: Opiskelija syventää osaamistaan vapaavalintaiselta digitaalisen kulttuurin 

osa-alueelta. 

Sisältö: Opintojaksoon voi sisällyttää luentoja harjoituskursseja, esseitä, kirjatenttejä 

tai esimerkiksi työharjoittelun. Kohtaan voi sijoittaa myös ulkomailla suoritettuja 

opintoja ja erikoiskursseja. Lisätietoja vastuuhenkilöiltä. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi, ruotsi, englanti; kirjallinen tentti, 

harjoitustyö, essee, työharjoittelu. 


Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin henkilökunta. 

Suositeltu suoritusajankohta: 1., 2. ja 3. opiskeluvuosi. 

Oppimateriaali: Sopimuksen mukaan. 

Lisätietoja: Sivuaineopiskelijat, joiden aineopintojen laajuus on 35 op, eivät suorita 

tät

KULTTUURIPERINNÖN TUTKIMUS 


Kulttuuriperinnön tutkimus on humanistinen ja monitieteinen oppiaine, jossa suomalaiset 

kulttuuri-ilmiöt nähdään osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Kulttuuriperinnön 

tutkimus tarkastelee aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön syntyä, muutosta, 

välittymistä, käyttöä ja asemaa osana ihmisten arkea, kommunikaatiota ja 

identiteettiä. Kulttuuriperintöä tutkitaan yksilötasolla ihmisten ilmiöille antamien 

merkitysten ja tulkintojen kautta paikallisessa, alueellisessa, kansallisessa, eurooppalaisessa 

ja maailmanlaajuisessa kontekstissa. Oppiaineen painopistealueita ovat 

Itämeren alueen kulttuuriperintöprosessit, teollinen kulttuuriperintö ja rakennusperintö 

sekä kulttuurien kohtaamista valottava ylirajaisuus, tavat, menneisyyspolitiikka ja 

muisti. Oppiaine käyttää menneisyyden ja nykyisyyden tutkimiseen humanistisen 

tutkimuksen keskeisiä metodeja. 

Kulttuuriperinnön tutkimus nivoutuu Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen 

koulutusohjelman muihin oppiaineisiin luontevasti. Se tuo oman näkökulmansa rakennetun 

kulttuuriympäristön tarkasteluun ja tarjoaa sisältöjä digitaalisen kulttuurin 

soveltamiseen. Koulutusohjelman omat sivuaineet palvelevat kulttuuriperinnön tutkimuksen 

eri näkökulmia. 

Kulttuuriperinnön tutkimus antaa asiantuntijavalmiudet monialaisiin kulttuuri- ja luovien 

alojen työtehtäviin. Valmistuneet ovat sijoittuneet kuntien ja yksityisten kulttuurialojen 

sektorille suunnittelijoiksi, projektityöntekijöiksi, tiedotustehtäviin, kulttuurialan 

yksityisyrittäjiksi, tuottajiksi, museo-alan tehtäviin sekä tutkimus- ja opetustehtäviin. 


P1 Kulttuuriperinnön tutkimuksen perusteet 6 op 

P2 Johdatus kulttuuriperinnön tutkimuksen menetelmiin 9 op 

P3 Tutkittu kulttuuriperintö 3 op 

P4 Kulttuuriperintöä tuottamassa 7 op 

Aineopinnot 45 op 


A2 Keskusteluja kulttuuriperinnöstä 8 op 

A3 Kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutus 8 op 

A4 Kulttuuriperinnön tutkimustiedon soveltaminen 9 op 

A5 Valinnaisia erikoistumisopintoja 10 op 

60

PERUSOPINNOT 

P1 Kulttuuriperinnön tutkimuksen perusteet 6 op 

Introduction to Cultural Heritage Studies 

61 


P1a Kulttuuriperinnön alue ja tehtävät 

Introduction to Cultural Heritage 

Koodi: KUPE0016 

Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus 

Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kulttuuriperinnön tutkimuksen alaan, sen avainkäsitteisiin, 

lähestymistapoihin sekä keskeisiin kulttuuriperintöprosessia kuvaaviin teorioihin. 

Opintojaksolla tutustutaan oppiaineen syntyyn, kehittymiseen ja sen muotoutumiseen 

uudeksi monitieteiseksi oppiaineeksi suomalaisen tieteen kentässä. 

Sisältö: Opintojaksossa tutustutaan kulttuuriperinnön tutkimuksen ja lähitieteiden 

perusteisiin. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; Oppimispäiväkirja. 


Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön professori Outi Tuomi-Nikula ja kulttuuriperinnön 

yliopisto-opettaja Riina Haanpää 

Toteutustapa: Luentokurssi 

Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2011, periodi I 

P1b Kulttuuriperintöprosessien jäljillä 

Tracing the Cultural Heritage Process 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija tutustuu kulttuuriperintöprosesseihin ja tapoihin, joilla menneisyyden 

tulkinnat vaikuttavat prosessien etenemiseen. Opiskelija oppii erottamaan 

toisistaan historian ja menneisyyden käsitteet. Hän tutustuu alustavasti historiakulttuurin 

käsitteeseen ja oppii erittelemään oman aikansa historiakulttuuria. 

Sisältö: Luentokurssi koostuu eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja historian vuorovaikutussuhdetta 

valottavista luennoista. Kurssiin sisältyy pienimuotoisia harjoitustehtäviä. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; Oppimispäiväkirja. 

Oheiskirjallisuus: Grönholm, Pertti & Sivula, Anna (toim.): Medeiasta pronssisoturiin. 

Kuka tekee menneestä historiaa? THY, Turku 2010. 


Vastuuhenkilö: Historian lehtori Anna Sivula 

Toteutustapa: Luento- ja harjoituskurssi 

Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL 2012, periodi III


P2 Johdatus kulttuuriperinnön tutkimuksen menetelmiin 9 op 

Introduction to Methods of Cultural Heritage Studies 

P2a Menneisyys tutkimuskohteena 

Studying the Past 


Laajuus: 3 op 


Tavoitteet: Opiskelija oppii etsimään ja analysoimaan erilaisia lähteitä ja käyttämään 

arkistoja ja menneisyyden jättämiä jälkiä tietolähteinään. Hän oppii alustavasti 

arvioimaan erilaisten menneenkuvausten uskottavuutta ja soveltamaan historiantutkimuksen 

menetelmiä kulttuuriperinnön tutkimukseen. 

Sisältö: Luentokurssi etenee menneisyyttä koskevien kysymysten esittämisestä 

historiantutkimuksen tietolähteisiin, dokumentointikäytäntöihin ja lähdekritiikkiin. Luentojen 

yhteydessä analysoidaan erilaisia menneisyyden ymmärtämisen ja selittämisen 

tapoja sekä menneen esittämisen ja kuvaamisen keinoja. Kurssiin liittyy arkistovierailuja 

ja pienimuotoisia harjoitustehtäviä. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; Osallistuminen opetukseen ja 

harjoituksiin, kirjallinen tentti. 

Arvostelu: 0-5 



Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2011, periodit I-II 

P2b Kenttätyömenetelmät 

Field Work Methods 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kenttätyöhön, siinä käytettävissä oleviin tutkimusmenetelmiin 

ja eettisiin kysymyksiin. 

Sisältö: Harjoituskurssi koostuu laadullista tutkimusta, haastattelua, havainnointia 

ja eettisiä kysymyksiä käsittelevistä luennoista, ryhmätyötehtävistä sekä haastattelu- 

ja havainnointiharjoituksista. 


harjoitustyöt. 


Vastuuhenkilö: FM Maija Santikko ja kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja Riina Haanpää 

Toteutustapa: Harjoituskurssi 

Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2011, periodi II 

P2c Muisti, maisema ja tulkinta 

Memory, Landscape and Interpretation 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija tutustuu muistia sekä muistitietoa koskeviin keskusteluihin, 

niiden tutkimuksen teoreettisiin ja metodisiin lähtökohtiin. 

Sisältö: Kurssilla perehdytään muistitiedon tuottamistapoihin, tulkintoihin ja merkityksiin 

sekä paikannetaan muistitiedon kohteita. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; Kirjallinen tentti. 

62

63 



Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja Riina Haanpää ja maisemantutkimuksen 

yliopisto-opettaja Eeva Raike 



P3 Tutkittu kulttuuriperintö 

Interpreted Cultural Heritage 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija keskeisiin kulttuurin 

kehitystä ja muutosta kuvaaviin teorioihin ja niiden edustajiin. Kurssi antaa opiskelijalle 

valmiuden analysoida ajassamme vaikuttavia kulttuurin ilmiöitä suhteuttamalla 

ne kulttuuriteorioiden historiaan ja traditioihin. Kulttuuriperinnön muutosta ja sen 

läsnäoloa nykykulttuurissa pyritään ymmärtämään pitkän aikavälin ilmiönä. Opintojakson 

suoritettuaan opiskelijalla on näkemys kunkin aikakauden kulttuuriteorioiden 

synnystä, kehityksestä ja merkityksestä niiden omassa ajassa ja kulttuurisessa kontekstissa. 

Sisältö: Luentokurssi esittelee kulttuuriperinnön tutkimuksen kannalta keskeiset 

teoriat ja näkökulmat 1700-luvulta 2000-luvulle. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; Kirjallinen tentti. 


Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja Riina Haanpää 


Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL 2012, periodi III 

Tentittävä kirjallisuus: 

- Eriksen, Thomas Hylland: Toista maata? Johdatus antropologiaan. 

Suomen Antropologinen Seura. Gaudeamus, Helsinki 2005. ja 

- Räsänen, Matti & Tuomi-Nikula, Outi: Saksanmaalla. Kansanelämää 

keskiajalta nykypäivään. SKS, Helsinki 2000. (sivut 437–462) 

Tai 

- Barnard, Alan: History and theory in anthropology. Cambridge University 

Press, Cambridge 2000. 

P4 Kulttuuriperintöä tuottamassa 7 op 

Cultural Heritage and Practice 

P4a Harjoitusseminaari 

Practical Exercise 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija tutustuu aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön ilmiöihin 

ja kohteisiin. Hän oppii tarkastelemaan kulttuuriperintöä paikallisessa, alueellisessa, 

kansallisessa ja maailmanlaajuisessa kontekstissa. 

Sisältö: Harjoitusseminaarissa tutustutaan keskeisiin kulttuuriperintöä koskevien 

käytäntöjen ja sovellusten periaatteisiin sekä maailmanperintökohteisiin. Kurssilla 

myös harjoitellaan tieteellisen tiedonhaun, kirjoittamisen ja esiintymisen perusteita.


Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; Osallistuminen opetukseen, 

harjoitustyö. 



Toteutustapa: Harjoituskurssi 


P4b Kenttäkurssi 

Field Research 



Laajuus: 4 op 

Tavoitteet: Opiskelija harjoittelee kenttätyössä vuorovaikutustaitoja ulkopuolisen 

toimijan kanssa. Hän pohtii rooliaan kenttätutkijana ja siihen liittyvää eettistä vastuuta 

sekä harjoittelee tiimi- ja parityöskentelytaitoja ja kirjallista ilmaisua. 

Sisältö: Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa pari- tai ryhmätyönä oman kenttätyöprojektinsa. 

Hän pohtii kenttätyöraportissa kentällä oloa ja kentän havainnointia sekä 

harjoittelee aineistojen dokumentointia ja litterointia tekemästään haastattelusta. 


kenttätyöjaksoon sekä harjoitustyö. 



Toteutustapa: Luento- ja harjoituskurssi sekä kenttätyöjakso 

Edeltävät opinnot: Kohta P2b suoritettuna 

Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL 2012, periodi IV 

AINEOPINNOT 

Sivuaineopiskelijoiden aineopintojen laajuus on 35 opintopistettä. Myös he suorittavat 

tutkielmaseminaarin 10 op laajuisena. Heidän ei tarvitse suorittaa kohtaa A5 Valinnaisia 

erikoistumisopintoja. 


Seminar 




Tavoitteet: Opiskelija oppii soveltamaan kulttuuriperinnön tutkimuksen menetelmiä 

uuden tiedon tuottamiseen. Hän oppii arvioimaan kriittisesti muiden tuottamaa tietoa 

ja esittämään toisten tutkijoiden työskentelyä tukevia kommentteja. Opiskelija harjoittelee 

tieteellisen keskustelun ja akateemisen opponoinnin käytäntöjä, tutkimusryhmässä 

työskentelyn taitoja sekä tuottamansa uuden tiedon soveltamista. 

Sisältö: Opintojakso koostuu kahdesta osasta: kaikille koulutusohjelman tutkielmaseminaariin 

osallistuville yhteisistä orientaatioluennoista sekä oppiainekohtaisista 

pienryhmissä annettavasta metodiopetuksesta ja tutkielman ohjauksesta. Opiskelija 

tuottaa pienryhmässä tutkielman, johon voidaan liittää joko erillinen tai tutkielmaan 

sisältyvä soveltava osuus. Jakson suorittamiseen sisältyy käyntejä arkistoissa ja 

museoissa. 


harjoitustyöt, tutkielma. 

64

65 


Lisätieto: Opetus on suomenkielistä, mutta tutkielman voi ohjaajan kanssa sopia 

tehtäväksi myös englanniksi. 

Arvostelu: 0-5 

Lisätieto: Arviointi suoritetaan vasta, kun kypsyyskoe on suoritettu. Huom. kypsyyskokeeseen 

voi osallistua vasta, kun kirjallisen viestinnän kurssi (koodi 

EIHS0013) 3 op on suoritettu. 

Vastuuhenkilöt: Historian lehtori Anna Sivula ja kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja 

Riina Haanpää 

Toteutustapa: Luento- ja harjoituskurssi, itsenäinen työskentely 

Edeltävät opinnot: Kulttuuriperinnön tutkimuksen perusopintojen suorittaminen vähintään 

hyvin tiedoin 

Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2011–KL 2012, periodit I–IV 

Sivuaineopiskelijat huom! Sivuaineopintojen aineopintoihin sisältyy aina tutkielmaseminaari. 

Orientaatioluentoja ei tarvitse suorittaa uudelleen, mikäli opiskelija on 

osallistunut niihin pääaineensa tutkielmaseminaarissa. 

A2 Keskusteluja kulttuuriperinnöstä 8 op 

Discussions of Cultural Heritage 

A2a Eurooppalaisen menneisyyden representaatioita 

Representations of European Past 



Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opiskelija oppii käsittelemään historian esityksiä kulttuuriperintönä. Hän 

perehtyy eurooppalaisen historiakulttuurin ja historiankirjoituksen historiaan ja oppii 

tunnistamaan eurooppalaisen historian tutkimustraditioita. 

Sisältö: Eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja historian esitysten vuorovaikutussuhdetta 

valottavia luentoja ja harjoituksia. 

Vaadittavat suoritukset: Suorituskieli suomi; Osallistuminen opetukseen, kirjallinen 

tentti ja harjoitustyö. 

Lisätieto: Valinnainen kirjatentti (2 op) ja harjoitusseminaarin työskentelyyn osallistuminen 

sekä harjoitusseminaarissa esiteltävä harjoitustyö (3 op) 




Opetuksen suunniteltu ajankohta: Suoritetaan lv 2011-2012 korvaavalla kirjatentillä, 

periodit I-IV. 

Korvaava kirjatentti: 

- Klinge, Matti: Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys. Historiankirjoitus 

ja historiakulttuuri keisariaikana. SKS, Helsinki 2010. 359 s. (3 op) 

ja yksi seuraavista: 

- Burke, Peter: What is cultural history? Polity Press, Cambridge 2004. 152 

s. (2 op) 

- osse ran ois: New history in France: the triumph of the Annales. 

University of Illinois Press, Urbana 1994. 232 s. (2 op) 

- Iggers, Georg G.: Historiography in the twentieth century: from scientific 

objectivity to the postmodern challenge. Wesleyan U. P., Hanover (N. 

H.). 1997. 182 s. (2 op) 

- Jordanova, Ludmilla: History in practice. Arnold, London 2000. 224 s. (2 

op)


A2b Sukupuoli ja kulttuuriperintö 

Heritage, Sex and Gender 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kulttuuriseen sukupuoleen ja sukupuolijärjestelmän 

muotoutumiseen sekä oppii muodostamaan sukupuolittunutta kulttuuriperintöä koskevia 

tutkimuskysymyksiä. 

Sisältö: Kulttuuriperinnön ja sukupuolijärjestelmän vuorovaikutusta käsittelevä luentokurssi 

tai korvaava suoritus. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; Kirjallinen tentti tai essee tai 

oppimispäiväkirja. 



Toteutustapa: Luento- ja harjoituskurssi. 

Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2011, periodit I–II. 

Korvaava kirjallisuus: Joko 

- Ollila, Anne: Jalo velvollisuus. Virkanaisena 1800-luvun lopun Suomessa. 

SKS, Helsinki 1998. 246 s. ja 

- Ollila, Anne: Aika ja elämä. Aikakäsitys 1800-luvun lopussa. SKS, Helsinki 

2000. 163 s. 

Tai 

- Badinter, Elisabeth: Mikä on mies? Vastapaino, Tampere 1993. 287 s. 

ja 

- Butler, Judith: Hankala sukupuoli: feminismi ja identiteetin kumous. 

Gaudeamus, Helsinki 2006. 271 s. 

A3 Kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutus 8 op 

Intercultural Communication and Society 

A3a Kulttuurien välinen kommunikaatio 

Intercultural Communication 



Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opiskelija oppii analysoimaan itseyden ja toiseuden, meidän ja muiden 

välistä vuoropuhelua sekä sopeutumisen ja stereotypisoinnin mekaniikkaa, joita valotetaan 

eri aikatasoista ja eri alueilta nostettavilla esimerkeillä. 

Sisältö: Opintojaksolla perehdytään muuttoliikkeitten historiaan, niiden tutkimustraditioihin 

sekä poliittisiin ratkaisuihin, joita on tehty siirtolaispolitiikassa eri maissa. 

Opiskelija oppii kommunikoimaan eri kulttuureista ja kommunikaatiosysteemeistä 

peräisin olevien henkilöiden kanssa. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; Oppimispäiväkirja ja kirjatentti 


Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön professori Outi Tuomi-Nikula 



Lisätieto: Lisäksi yleisenä tenttipäivänä tentitään teos: 

66

67 


- Björklund, Krister & Koivukangas, Olavi (toim.): Suomalaiset Euroopassa. 

Suomalaisen siirtolaisuuden historia 6. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 

2008. 

A3b Ylirajaisuus ja toiseus 

Transnationalism and Otherness 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on tutustua vähemmistöä koskeviin kysymyksiin 

ja keskusteluun monikulttuurisesta näkökulmasta. 

Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan yhtä etnistä, kielellistä, uskonnollista tai sukupuolista 

vähemmistöä ja perehdytään sen kautta etnisyyttä ja identiteettiä koskevaan 

keskusteluun. Opiskelija syventää tietämystään vähemmistöjä koskevasta tiedosta 

valtiollisella, paikallisella ja yksilötasolla. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; Luentopäiväkirja tai essee tai 

kirjallinen tentti. 

Lisätieto: Vaihtoehtoisena suorituksena voi olla ryhmätyönä toteutettava vähemmistöä 

käsittelevä näyttely tai dokumenttifilmi. 





Opintojakson voi myös korvata kirjatentillä (3 op) syys- ja kevätlukukaudella 

2011–2012, periodit I–IV 

Kirjallisuus: 

- Anttonen, Marjut: Etnopolitiikkaa Ruijassa. SKS, Helsinki 1999. (sivut 

116–521) (3 op) (Haanpää) 

- Foucault, Michael: Seksuaalisuuden historia. Gaudeamus, Helsinki 

1998. (sivut 7–434) (3 op) (Sivula) 

- Foucault, Michael: Tarkkailla ja rangaista. Otava, Helsinki 2001. 475 s. (3 op) 

(Sivula) 

- Harinen, Päivi (toim.): Kamppailuja jäsenyyksistä: etnisyys, kulttuuri ja 

kansalaisuus nuorten arjessa. Nuorisotutkimusverkosto, Helsinki 2003. 

358 s. (3 op) (Haanpää) 

- Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen Kari: Suomalaiset Ruotsissa. Suomalaisen 

siirtolaisuuden historia 3. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 2000. 546 s. (3 

op) (Tuomi-Nikula) 

- Björklund, Krister & Koivukangas, Olavi (toim.): Suomalaiset Euroopassa. 

Suomalaisen siirtolaisuuden historia 6. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 

2008. (3 op) (Tuomi-Nikula) 

- Kostiainen, Auvo (toim.): Historian vähemmistöt. Turun historiallinen yhdistys, 

Turku 1994. 216 s. ja Nygård, Toivo: Erilaisten historiaa. Marginaaliryhmät 

Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Atena, Jyväskylä 

1998. 237 s. (3 op) (Sivula) 

- Lehtola, Veli-Pekka: Saamelaiset. Historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi, 

Inari 1997. 136 s. ja Snellman, Hanna: Sallan suurin kylä – 

Göteborg. SKS, Helsinki 2003. 295 s. (3 op) (Haanpää) 

- Ruotsala, Helena: Muuttuvat palkiset: elo, työ ja ympäristö Kittilän Kyrön 

paliskunnassa ja Kuolan Luujärven poronhoitokollektiiveissa vuosina


1930–1995. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 2002. 471 s. (3 op) 

(Tuomi-Nikula) 

- Siikala, Anna-Leena & Klein Barbo & Mathisen Stein R. (eds.): Creating 

Diversities. Folklore, Religion and the Politics of Heritage. Studia Fennica 

Folkloristica. Finnish Literature Society, Helsinki. 2004. 305 s. (3 op) 

(Haanpää) 

- Thompson, E.P: Herrojen valta ja rahvaan kulttuuri. Valta, kulttuuri ja perinnäistavat 

1700–1800-lukujen Englannissa. Gaudeamus, Helsinki 1996. 

286 s. (3 op) (Sivula) 

- Åström, Anna-Maria et al.: Gränsfolkets barn: finlandssvensk marginalitet 

och självhävdelse i kulturanalytiskt perspektiv, Svenska Litteratursällskapet 

i Finland, Helsingfors 2001. 479 s. (3 op) (Haanpää) 

A4 Kulttuuriperinnön tutkimustiedon soveltaminen 9 op 

Applying Studies of Cultural Heritage Research 

A4a Harjoittelu 

Practicum 



Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opiskelija suorittaa itsenäisesti työharjoittelun kulttuurialalla. Hän verkostoituu 

ja hankkii käytännön työkokemusta. 

Sisältö: Yhteistyökumppanin, kuten museon, kylätoimikunnan, kunnallisen kulttuuritoimen, 

matkailuyrityksen tms., kanssa tehtävä kirjallinen, visuaalinen tai kokeileva 

harjoitustyö. Opiskelija työskentelee yhteistyökohteessaan 2–3 kuukautta noin 30 tuntia 

viikossa. 5 op myönnetään 360 tunnin kestävästä kulttuurialan työharjoittelusta. 

Harjoitteluun voi liittyä myös osallistuminen kansallisen tai kansainvälisen kongressin 

järjestämiseen. Harjoittelussa saamaansa kokemusta ja keräämäänsä aineistoa opiskelija 

voi hyödyntää opinnäytetöissään. Harjoittelun jälkeen opiskelija laatii kirjallisen 

raportin, jossa hän reflektoi kriittisesti harjoittelukokemuksiaan opintojensa kautta. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi, ruotsi tai englanti; Käytännön 

työ, työharjoittelu ja raportti. 

Arviointi: Hyväksytty/hylätty 


Toteutustapa: Itsenäinen työskentely 

Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2011–KL 2012, periodit I–IV (myös kesäharjoittelu 

mahdollinen) 

A4b Projektityöskentelyä 

Project 



Laajuus: 4 op 

Tavoitteet: Opiskelija harjoittelee tiimi- ja projektityöskentelytaitoja kulttuurialan projektissa, 

jossa on osallisena ulkopuolinen toimija. 

Sisältö: Projektityöskentelyn tarkoituksena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus teorian 

soveltamiseen käytännössä ja kokeilla luovuuttaan temaattisissa projekteissa. 

Korvaavista suorituksista voi sopia joko historian lehtorin tai kulttuuriperinnön yliopisto-opettajan 

kanssa. 

68

69 


Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi tai muu kieli sopimuksen mukaan; 

Osallistuminen opetukseen, käytännön työ, harjoitustyö tai portfolio. 


Vastuuhenkilöt: Kulttuuriperinnön professori, kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja, historian 

lehtori ja sivutoimiset tuntiopettajat 

Toteutustapa: Pienryhmäopetus, itsenäinen työskentely 


A5 Valinnaisia erikoistumisopintoja 

Optional Studies 




Tavoitteet: Opintojakson tarkoitus on tarjota opiskelijalle mahdollisuus erikoistumiselle 

tai suuntautumiselle. 

Sisältö: Opiskelija voi sijoittaa tähän opintojaksoon erikoiskursseja tai kirjallisuutta 

oheisen luettelon mukaan. Kohtaan voi sijoittaa ulkomailla suoritettuja opintoja. Osa 

suorituksista voi olla seminaari- tai luentokursseja, joita arvioidaan luentopäiväkirjan, 

luentotentin, harjoitustyön tai seminaariraportin perusteella. Korvaavuuksista 

sovitaan historian lehtorin tai kulttuuriperinnön yliopisto-opettajan kanssa. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; Kirjallinen tentti, harjoitustyö, 

essee. 

Lisätieto: Muusta valinnaisesta suorituksesta sovitaan erikseen 


Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön professori, kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja, historian 

lehtori tai muu suorituksen vastaanottava opettaja 

Toteutustapa: Harjoituskurssi, luentokurssi tai muu valinnainen suoritus 


Kirjallisuus: Ks. erillinen luettelo 

Lisätieto: Kaikki sivuaineopiskelijat suorittavat 10 op laajuisen A1 Tutkielmaseminaarin. 

Heidän ei tarvitse suorittaa tätä opintojaksoa. 

Kirjallisuusluettelo: 

HUOM! Yksittäisestä teoksesta voi sisällyttää tutkintoon vain yhden suorituksen. 

Puheenvuoroja kulttuuriperinnöstä 

Artikkelipaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön yliopistoopettaja 

Riina Haanpää (2 op) 

- Aarnipuu, Petja: Tilallista kerrontaa Turun linnassa. Elore 1/2007. 

http://www.elore.fi 

- Lukin, Karina: Poissaolevan politiikkaa. Historia ja perinteinen kulttuuri 

nenetsien etnisyyden rakennusaineina. Elore 2/2005. http://www.elore.fi


- Lumley, Robert: Debate on Heritage Reviewed. – Corsane, Gerard (ed.), 

Heritage, museums and galleries: an introductory reader. Routledge, 

London 2005. (sivut 15–25) 

Artikkelipaketin ottaa vastaan ja arvostelee historian lehtori Anna Sivula 

(2 op) 

- Gustafsson, Lotten: Medival Selves and Current Communities. Playing 

with Identity and Intersection of Rootedness and Mobility Folklore, Heritage 

Politics and Ethnic Diversity. Botkyrka, Tumba 2000. (sivut 158–176) 

- Aronsson, Peter: Historiekultur i förändring. Makten over minnet. Historiekultur 

i förändring. (red. Peter Aronsson). Studentlitteratur, Lund 2000. 

(sivut 7–33) 

- Torsti, Pilvi: Historiapolitiikkaa tutkimaan – Historian poliittisen käytön typologian 

kehittelyä.. http://www.kasvatus-jaaika.fi/site/?lan=1&page_id=119 

Artikkelipaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön professori 

Outi Tuomi-Nikula (2 op) 

- Kirhenblatt-Gimblett, Barbara: Theorizing Heritage. Etnomusicology. 

Vol 39, No 3/1997. (sivut 367–380) 

http://www.nyu.edu/classes/bkg/web/semheritage.pdf 

- Swenson, Astrid: "Heritage", "Patrimoine" und "Kulturerbe―. – Hemme, 

Dorothee, Tauschek, Markus und Regina Bendix, (Hg.), Prädikat „Heritage“. 

(sivut 53–71) 

http://books.google.fi/books?id=W3ANMXqZrPkC&printsec=frontcover&d 

q=Pr%E4dikat+Heritage&source=bl&ots=Wz4Fh0X- 

Vi&sig=aJD2zS6GRV 

- Tuomi-Nikula, Outi: Kotiseutu kulttuuriperintöprosessina. Elore 1/2009. 

http://www.elore.fi 

Ammattikuntien kulttuuriperintö 

- Chartier, Roger: The Order of Books. Readers, Authors, and Libraries in 

Europe between the Fourteenth and Eighteenth Centuries. Polity Press, 

Cambridge 1994. 126 s. (2 op) (Sivula) 

- Kallioinen, Mika: Kauppias, kaupunki, kruunu. Turun porvariyhteisö ja talouden 

organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle. SKS, Helsinki 2000. 

344 s. (3 op) (Sivula) 

- Klinge, Matti: Professoreita. Otava, Helsinki 1990. 238 s. (2 op) (Sivula) 

- Michelsen, Karl-Erik: Viides sääty. Insinöörit suomalaisessa yhteiskunnassa. 

SHS, Helsinki 1999. 407 s. (3 op) (Sivula) 

- Pöysä, Jyrki: Jätkän synty: tutkimus sosiaalisen kategorian muotoutumisesta 

suomalaisessa kulttuurissa ja itäsuomalaisessa metsätyöperinteessä. 

SKS, Helsinki 1997. 460 s. (3 op) (Haanpää) 

- Ukkonen, Taina: Menneisyyden tulkinta kertomalla. Muistelupuhe oman historian 

ja kokemuskertomusten tuottamisprosessina. SKS, Helsinki 2000. 270 

s. (2 op) (Haanpää) 

70

71 


- Tuomi-Nikula, Outi: Keskipohjalaisen kalastajan vuosi, Kansatieteellinen 

arkisto 32. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 1982. 392 s. (3 op) 


Arkihistoria, mikrohistoria ja pienen mittakaavan kulttuuriperintö 

- Ariés, Philippe & Duby, Georges & Chartier, Roger (toim.): Omassa 

huoneessa. Yksityiselämän historiaa renessanssista valistukseen. Kustannusosakeyhtiö 

Nemo, Helsinki 2001. 426 s. (3 op) (Sivula) 

- Korkiakangas, Pirjo: Muistoista rakentuva lapsuus: agraarinen perintö 

lapsuuden työnteon ja leikkien muistelussa. Suomen muinaismuistoyhdistys, 

Helsinki 1996. 321 s. (2 op) (Haanpää) 

- Kortelainen, Kaisu: Penttilän sahayhteisö ja työläisyys: muistitietotutkimus. 


- Kurth, Rami & Soikkanen, Timo (toim.):Yksilö ja yhteisö. Henkilöhistoriallinen 

keskustelu Suomessa 1930-luvulta 2000-luvulle. Turun yliopisto, 

Turku 2006. 307 s. (2 op) (Sivula) 

- Levi, Giovanni: Aineeton perintö. Manaajapappi ja talonpoikaisyhteisö 

1600-luvun Italiassa. Tutkijaliitto, Helsinki 1992. 255 s. (2 op) (Sivula) 

- Peltonen, Matti: Mikrohistoriasta. Gaudeamus, Helsinki 1999. 173 s. (2 op) 

(Sivula) 

- Sappinen, Eero: Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla. Tutkimus suomalaisen 

työväestön elämäntavoista ja niiden paikallisista raumalaisista piirteistä. 

Kansatieteellinen arkisto 46. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 2000. 



keskiajalta nykypäivään. SKS, Helsinki 2000. (sivut 9–366) (3 op) (Tuomi- 

Nikula) 

Folklore, uskonto ja kulttuurinen ajattelu 

- Anttonen, Pertti: Tradition through Modernity. Postmodernism and the 

Nation-State in Folklore Scholarship. SKS, Helsinki 2005. 212 s. (3 op) 

(Haanpää) 

- Anttonen, Pertti & Kuusi, Matti: Kalevala-lipas. Uusi laitos. SKS, Helsinki 

1999. 336 s. (3 op) (Haanpää) 

- Anttonen, Veikko: Ihmisen ja maan rajat. Pyhä kulttuurisena kategoriana. 


- Douglas, Mary: Puhtaus ja vaara. Rituaalisen rajanvedon analyysi. Vastapaino, 

Tampere 2000. 277 s. (2 op) (Haanpää) 

- Fingerroos, Outi et al. (toim.): Uskonnon paikka. Kirjoituksia uskontojen 

ja uskontoteorioiden rajoista. SKS, Helsinki 2004. (sivut 7–276) (2 op) 

(Haanpää) 

- Heinonen, Meri & Tunturi, Janne (toim.): Pahan tiedon puu. Gaudeamus, 

Helsinki 2003. 319 s. (2 op) (Sivula) 

- Heinonen, Meri (toim.): Ikuisuuden odotus. Uskonto keskiajan kulttuurissa. 

Gaudeamus, Helsinki 2000. 262 s. (2 op) (Sivula)


- Hovi, Tuija et al.: Uskonto ja sukupuoli. Yliopistopaino, Helsinki 1999. 


- Knuuttila, Seppo: Kansanhuumorin mieli. Kaskut maailmankuvan aineksina. 


- Sulkunen, Irma: Liisa Eerikintytär ja hurmosliikkeet 1700–1800-luvulla. 

Gaudeamus, Helsinki 1999. 157 s. 2 op (Sivula) 

- Suojanen, Päivikki: Uskontotieteen portailla. Historiaa ja tutkimussuuntia. 


Historiakulttuuri ja historiallisen kulttuuriperinnön representaatiot 

- Aarnipuu, Petja: Turun linna kerrottuna ja kertovana tilana. SKS, Helsinki 

2007. 300 s. (2 op) (Tuomi-Nikula) 

- Ahtiainen, Pekka & Tervonen, Jukka: Menneisyyden tutkijat ja metodien 

vartijat. Matka suomalaiseen historiankirjoitukseen. SHS, Helsinki 1996. 240 

s. (2 op) (Sivula) 

- Aronsson, Peter: Historiebruk: att använda det förflutna. Studentlitteratur, 

Lund 2004. 327 s. (3 op) (Sivula) 

- Fewster, Derek: Visions of Past Glory: Nationalism and the Construction 

of Early Finnish History. SKS, Helsinki 2006. 555 s. kuv. (6 op) (Sivula) 

- Kalela, Jorma: Historiantutkimus ja historia. Gaudeamus, Helsinki 2000. 

270 s. (2 op) (Sivula) 

- Kuparinen, Eero: Aleksandriasta Auschwitziin. Antisemitismin pitkä historia. 

Atena, Jyväskylä 1999. 384 s. (3 op) (Sivula) 

- Vilkuna, Kustaa H. J.: Paholaisen sota. Teos, Helsinki 2006. 352 s. (2 op) 

(Sivula) 

Kaupunkietnologian tutkimuksia ja näkökulmia 

- Gunnemark, Kerstin: Hembygd i storstad. Om vardagslivets praktik och 

den lokala identitetens premisser. Skr. från Etnologiska föreningen i 

Västsverige, Göteborg 1998. 356 s. (3 op) (Tuomi-Nikula) 

- Lappi, Tiina-Riitta: Neuvottelu tilan tulkinnoista. Etnologinen tutkimus 

sosiaalisen ja materiaalisen ympäristön vuorovaikutuksesta jyväskyläläisissä 

kaupunkipuhunnoissa. Jyväskylä Studies in Humanties 80. Jyväskylän 

yliopisto, Jyväskylä 2007. 229 s. (2 op) (Tuomi-Nikula) 

- Ristilammi, Per-Markku: Mim och verklighet: en studie av stadens gränser. 

Eskelöv, B. Östlings bokförl. Symposion 2003. 149 s. (2 op) (Tuomi- 

Nikula) 

- Tapaninen, Anna-Maria: Kansan kodit ja kaupungin kadut. Etnografinen 

tutkimus eteläitalialaisesta kaupungista. Suomen Antropologinen Seura, 

Helsinki 1996. 428 s. (3 op) (Tuomi-Nikula) 

- Åström, Anna-Maria & Korkiakangas, Pirjo & Olsson, Pia (eds.): Memories 

of my Town: The Identities of Town Dwellers and Their Places in Three 

Finnish Towns. Studia Fennica Ethnologica 8. Finnish Literature Society, Helsinki 


72

Kulttuurien välinen kommunikaatio ja kulttuurien kohtaaminen 

73 


- Liebkind, Karmela et al.: Venäläinen, virolainen, suomalainen. Kolmen 

maahanmuuttajaryhmän kotoutuminen Suomeen. Gaudeamus, Helsinki 

2004. 319 s (3 op) (Tuomi-Nikula) 

- Löytty, Olli: Maltillinen hutu ja muita kirjoituksia kulttuurien kohtaamisesta. 

Teos, Helsinki 2008. 217 s. (2 op) (Haanpää) 

- Martikainen, Tuomas (toim.): Ylirajainen kulttuuri: etnisyys Suomessa 

2000-luvulla. SKS, Helsinki 2006. 308 s. (3 op) (Haanpää) 

- Puuronen, Vesa (toim.): Valkoisen vallan lähettiläät. Rasismin arki ja arjen 

rasismi. Vastapaino, Tampere 2001. 232 s. (2 op) (Haanpää) 

- Salo-Lee, Liisa et al: Me ja Muut. Kulttuurienvälinen viestintä. Helsinki 


- Tiilikainen, Marja: Arjen islam: somalinaisten elämää Suomessa. Vastapaino, 

Tampere 2003. 322 s. (3 op) (Tuomi-Nikula) 

- Tuomi-Nikula, Outi: Saksansuomalaiset. SKS, Helsinki 1989. 192 s. (2 


Mentaliteetit ja muisti 

- Bloch, Marc: The royal touch: sacred monarchy and scrofula in England 

and France. Routledge & Kegan Paul , London 1973. 441 s. (5 op) (Sivula) 

- Fingerroos, Outi & al. (toim.): Muistitietotutkimus: metodologisia kysymyksiä. 


- Klinge, Matti: Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys. Historiankirjoitus 

ja historiakulttuuri keisariaikana. SKS, Helsinki 2010. 359 s. (3 op) 

(Sivula). 

- Knuuttila, Seppo: Tyhmän kansan teoria: näkökulmia menneestä tulevaan. 


- Portelli, Alessandro: The Battle of Valle Giulia. Oral History and the Art of 

Dialogue. The University of Wisconsin Press, Madison, Wisconsin 1997. 350 


- Koresaar, Ene & al (eds.): Burden of remembering: recollections & representations 

of the 20 th century. Finnish Literature Society, Helsinki 

2009. 252 s. (3 op) (Haanpää) 

- Ricoeur, Paul: Memory, history, forgetting. University of Chicago Press, 

Chicago 2004. 642 s. (5 op) (Sivula) 

- Vilkuna, Kustaa H. J.: Viha, perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta. 

SKS, Helsinki 2005. 623 s.(4 op) (Sivula) 

- Weber, Max: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki. WSOY, Helsinki 

1990. 2. painos. 250 s. (2 op) (Sivula) 

Nainen, lapsi ja perhe eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä 

- ri s ilippe: Centuries of childhood: Pimlico, London 1996. 414 s. (5 op) 

(Sivula)


- Leskelä-Kärki, Maarit: Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen 

elämä. SKS, Helsinki 2006. 670 s. (4 op) (Haanpää) 

- Lönnqvist, Bo: Ting, rum och barn, Kansatieteellinen arkisto 38. Suomen 

muinaismuistoyhdistys, Helsinki 1992. 429 s. (3 op) (Haanpää) 

- Segalen, Martine: Historical Anthropology of the Family, Cambridge University 

Press, Cambridge 1986. 328 s. (4 op) tai saksankielisenä: Die Familie. Geschichte: 

Soziologie, Anthropologie. Campus Verlag, Frankfurt a. M. 1990. 

407 s. (4 op) (Tuomi-Nikula) 

- Tuomaala, Saara: Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi: suomalaisen 

oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921– 

1939. SKS, Helsinki 2006. 410 s. (3 op) (Haanpää) 

- Vakimo, Sinikka: Paljon kokeva, vähän näkyvä. Tutkimus vanhaa naista 

koskevista kulttuurisista käsityksistä ja vanhan naisen elämänkäytännöistä. 


- Weber-Kellermann, Ingeborg: Die deutsche Familie: versuch einer sozialgeschichte, 

Frankfurt am Main, Suhrkamp 1974. 271 s. (3 op) (Tuomi- 

Nikula) 

- Weber-Kellermann, Ingeborg: Die Kindheit. Eine Kulturgeschichte. Insel 

Verlag, Frankfurt a. M. 1979. 285 s. (3 op) (Tuomi-Nikula) 

Näkökulmia kulttuuriperinnön tutkimukseen 

- Bergquist, Magnus & Svensson, Birgitta (red.): Metod och minne: etnologiska 

tolkningar och rekonstruktioner. Lund: Studentlitteratur 1999. 


- Ehn, Billy & Löfgren, Orvar: Vardagslivets etnologi. Reflektioner kring 

en kulturvetenskap. Natur och kultur, Stockholm 1996. 191 s. (2 op) (Tuomi-Nikula) 

- Ehn, Billy & Löfgren, Orvar: Kulturanalyser. Gleerup, Malmö 2001. 180 

s. (2 op) (Tuomi-Nikula) 

- Eriksen, Anne & Garnert, Jan & Selberg, Torunn (red.): Historien in på 

livet. Diskussioner om kulturarv och minnespolitik. Nordic Academic 

Press, Lund 2002. 277 s. (3 op) (Tuomi-Nikula) 

- Foucault, Michel: Tiedon arkeologia. Vastapaino, Tampere 2005. 275 s. 

(3 op) (Sivula) 

- Fornäs, Johan: Kulttuuriteoria. Myöhäismodernin ulottuvuuksia. Vastapaino, 

Tampere 1998. 400 s. (3 op) (Tuomi-Nikula) 

- Geertz, Clifford: The Interpretation of Cultures. Selected Essays. Basic 

Books, New York 2000. (sivut 3–233) (4 op) (Tuomi-Nikula) 

- Hobsbawm, Eric and Ranger, Terence (eds): The invention of tradition. 

Cambridge University Press, Cambridge 1992. 322 s. (4 op) (Sivula) 

- Jönssön, Lars-Eric & Svensson, Birgitta (red.): I industrisamhällets 

slagskugga: om problematiska kulturarv. Carlsson, Stockholm 2005. 154 s. 

(2 op) (Tuomi-Nikula) 

- Kalela, Jorma & Lindroos, Ilari (toim.): Jokapäiväinen historia. SKS, 

Helsinki 2001. 149 s. ja Aronsson, Peter (red.): Makten över minnet : 

historiekultur i förändring. Studentlitteratur, Lund 2000. 172 s. (Tentitään 

yhdessä, 4 op) (Sivula) 

74

75 


- Korkiakangas, Pirjo & Olsson, Pia & Ruotsala, Helena (toim.): Polkuja 

etnologian menetelmiin. Ethnos ry, Helsinki 2005. 299 s. (2 op) (Haanpää) 

- Lowenthal, David: The heritage crusade and the spoils of history. Viking, 

London 1996. 338 s. (4 op) (Sivula) 

Paikallisuus kulttuurisena identiteettitekijänä 

- Alasuutari, Petri & Ruuska, Petri (toim.): Elävänä Euroopassa. Muuttuva 

suomalainen identiteetti. Vastapaino, Tampere 1998. 311 s. (2 op) 

(Haanpää) 

- Alapuro, Risto: Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890–1933. Hanki ja 

jää, Helsinki 1995. 386 s. (3 op) (Sivula) 

- Anttonen, Pertti J. & Magnusson, Leif & Mathisen, Stein R. & Siikala, 

Anna-Leena (eds.): Folklore, heritage politics and ethnic diversity: a 

Festschrift for Barbro Klein. Multicultural Centre, Botkyrka 2000. 305 s. (3 

op) (Haanpää) 

- Fewster, Derek (red.): Folket. Studier i olika vetenskapers syn på begreppet 

folk. Svenska Litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 2000. 215 


- Hall, Stuart: Identiteetti. Vastapaino, Tampere 1999. 285 s. (2 op) 

(Haanpää) 

- Lehtonen, Mikko & Löytty, Olli & Ruuska, Petri: Suomi toisin sanoen. 

Vastapaino, Tampere 2004. 295 s. (2 op) (Haanpää) 

- Laaksonen, Pekka & Mettomäki, Sirkka-Liisa (toim.): Olkaamme siis 

suomalaisia. Kalevalaseuran vuosikirja 75–76. SKS, Helsinki 1996. 294 s. 

(2 op) (Haanpää) 

- Siivonen, Katriina: Saaristoidentiteetit merkkien virtoina. Varsinaissuomalainen 

arki ja aluekehitystyö globalisaation murroksessa. Kansatieteellinen 

arkisto 51. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki 2008. 408 s. (3 


Populaarikulttuurin perintö 

- Chartier, Roger: The Cultural Uses of Print in Early Modern France. 

Princeton University Press, Princeton, New Jersey 1987. 354 s. (4 op) 

(Sivula) 

- Klinkmann, Sven-Erik: P dr ar a ark ad ik er fa ta i i der 

h k i h er i ärkulturen. Gidblund, Hedemora 2006. 352 s. (3 op) 

(Sivula) 

- Peltonen, Matti (toim.): Rillumarei ja valistus. Kulttuurikahakoita 1950luvun 

Suomessa. SHS, Helsinki 1996. 343 s. (2 op) (Sivula) 

- Salmi, Hannu: Elokuva ja historia. Painatuskeskus, Helsinki 1993. 336 s. (3 op) 

(Sivula) 

- Salmi, Hannu & Kallioniemi, Kari (toim.): Pohjan tähteet. Populaarikulttuurin 

kuva suomalaisuudesta. BTJ kirjastopalvelu, Helsinki 2000. 344 s. 

(2 op) (Sivula)


Rakennusperintö ja aineellinen kulttuuri 

- Alfrey Judith & Putnam, Tim: The industrial heritage: managing resources 

and uses, Routledge, London 1992. 327 s. (4 op) (Sivula) 

- Kjellman, Gunilla: Varats oändliga tinglighet - en studie om föremål som 

kulturbärare. 1993. (3 op) (Tuomi-Nikula) 

- Korhonen, Teppo: Kuisti: kansatieteellinen tutkimus. Kansatieteellinen 

arkisto 37. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 1991. 645 s. (4 op) 


- Lillbroända-Annala, Sanna: Från Kåk till kulturarv. En etnologisk studie 

av omvärderingen av historiska trästadsområden i Karleby och Ekenäs. 

Abo Akademis Förlag-, Abo 2010. 287 s. (3 op) (Tuomi-Nikula) 

- Åström, Anna-Maria: Sockenboarne: herrgårdskultur i Savolax 1790– 

1850, Svenska Litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1993. 424 s. (4 op) 


- Sammallahti, Leena: Suomalainen sänky: kansanomaisten vuodekalusteiden 

historiaa, SKS, Helsinki 2006. 227 s. (2 op) (Tuomi-Nikula) 

- Sarantola-Weiss, Minna: Sohvaryhmän läpimurto: kulutuskulttuurin tulo 

suomalaisiin olohuoneisiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, SKS, Helsinki 


- Tuomi-Nikula, Outi: Der Altländer Hof im Wandel: Veränderungen der 

sozialen Strukturen und des Alltagslebens im Alten Land bei 

Hamburg im 20. Jahrhundert, Husum 2006. 262 s. (3 op) (Tuomi-Nikula) 

- Tuomi-Nikula, Outi & Karhunen, Eeva (toim.): Kotina suojeltu talo: arkea, 

elämää ja rakennussuojelua Suomessa ja Saksassa. Kulttuurituotannon 

ja maisemantutkimuksen laitos, Pori 2007. 345 s. (3 op) (Tuomi- 

Nikula) 

- Valonen, Niilo & Korhonen, Teppo: Suomalainen piha: rakennushistoriallisia 

päälinjoja. Multikustannus, Helsinki 2006. 159 s. (2 op) (Tuomi- 

Nikula) 

Siirtymäriitit eurooppalaisessa perinteessä 

- ri s ilippe: The hour of our death. Knopf, New York 1981. 651 s. (6 op) 

(Sivula) 

- Heikinmäki, Maija-Liisa: Suomalaiset häätavat: talonpoikaiset avioliiton 

solmintaperinteet, Otava, Helsinki 1981. 734 s. (5 op) (Tuomi-Nikula) 

- Pentikäinen, Juha: Suomalaisen lähtö. Kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista. 


- Sarmela, Matti (toim.): Pohjolan häät. SKS, Helsinki 1981. 200 s. (2 op) 


- Sarmela, Matti: Suomen perinneatlas. Suomen kulttuurin kartasto 2. 


- Fingerroos, Outi: Haudatut muistot. Rituaalisen kuoleman merkitykset 

Kannaksen muistitiedossa, SKS, Helsinki 2004. 464 s. (3 op) (Haanpää) 

76

Suomalainen kansankulttuuri 

77 


- Talve, Ilmar: Suomen kansankulttuuri. SKS, Helsinki 1990. (sivut 1–322) (2 


- Virtanen, Leea: Suomalainen kansanperinne. SKS, Helsinki 1988. 319 s. (2 op) 

(Haanpää) 

- Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. WSOY, Helsinki 1975. 

(sivut 91–422) (3 op) (Tuomi-Nikula) 

Suomalaisen kulttuuriperinnön itäiset ja pohjoiset ulottuvuudet 

- Fingerroos, Outi & Loipponen, Jaana (toim.): Nykytulkintojen Karjala. 

Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 91, Jyväskylä 2007. 325 s. (2 


- Lehtola, Veli-Pekka: Rajamaan identiteetti. Lappilaisuuden rakentuminen 

1920- ja 1930-luvun kirjallisuudessa. SKS, Helsinki 1997. 301 s. (2 op) 

(Haanpää) 

- Saarinen, Tuija & Suhonen, Seppo (toim.): Koltat, karjalaiset ja setukaiset. 

Pienet kansat maailmojen rajoilla. Snellman-instituutti A-sarja 

19/1995. Snellman-instituutti, Kuopio 1995. 277 s. (2 op) (Haanpää) 

- Siikala, Anna-Leena: S a ai e ša a i i. Mie ik vien historiaa. 


- Teinonen, Markku & Virtanen, Timo J. (eds.): Ingrians and Neighbours. 

Focus on the Eastern Baltic Sea Region. SKS, Helsinki 1999. 241 s. (3 


Tavat kulttuuriperintönä 

- Frykman, Jonas & Löfgren, Orvar (ed.): Svenska vanor och ovanor. 

Stockholm, Natur och kultur 1991. 295 s. (3 op) (Tuomi-Nikula) 

- Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. 3. p. 

WSOY, Helsinki 1998. 237 s. (2 op) (Tuomi-Nikula) 


keskiajalta nykypäivään. SKS, Helsinki 2000. (sivut 233–366) (2 op) 


- Syrjämaa, Taina (toim.): Vallan juhlat. Juhlivan vallan kulttuuri antiikista 

nykypäivään. Kirja-Aurora, Turku 2003. 256 s. (2 op) (Tuomi-Nikula) 

- Vento, Urpo (toim.): Juhlakirja. Suomalaiset merkkipäivät, Kalevalaseuran 

vuosikirja 59. SKS, Helsinki 1979. 219 s. (2 op) (Tuomi-Nikula) 

Tuotekulttuurit, kuluttaminen ja vapaa-aika 

- Bermingham, Ann & Brewer, John (eds.): The Consumption of Culture 

1600–1800. Image, Object, Text. Routledge, London 1995. 548 s. (6 op) 

(Sivula)


- Brewer, John & Porter, Roy (eds.): Consumption and the World of 

Goods. Routledge, London 1994. 564 s. (6 op) (Sivula) 

- Crossick, Geoffrey & Jaumain, Serge (eds.): Cathedrals of Consumption. 

The European Department Store, 1850-1939. Ashgate, Aldershot 1999. 326 

s. (4 op) (Sivula) 

- Heinonen, Visa: Talonpoikainen etiikka ja kulutuksen henki: kotitalousneuvonnasta 

kuluttajapolitiikkaan 1900-luvun Suomessa. Suomen historiallinen 

seura, Helsinki 1998. 445 s. (3 op) (Sivula) 

- Luutonen, Marketta: Tuotesuhteita. Pohdintoja ihmisistä ja tuotteista. 

Akatiimi Oy, Helsinki 2008. 177 s. (2 op) (Tuomi-Nikula) 

- Ånas, Anna-Maria & Lassila, Janina & Sund, Ann-Helena (red.): Extremt? 

Etnlogiska analyser av kvinnorock, extremsport och Ultimate 

Fighting. Rapport 12. Etnologi vid Åbo Akademi, Åbo 2007. 205 s. (2 op) 


- Strasser, Susan & McGovern, Charles & Judt, Matthias (eds.): Getting 

and Spending. European and American Consumer Societies in the Twentieth 

Century. Cambridge University Press, Cambridge 1998. 477 s. (5 

op) (Sivula) 

78

MAISEMANTUTKIMUS 

79 


Maisema kertoo ihmisen ja ympäristön välisestä kulttuurisesta suhteesta. Puhutaan 

maalaismaisemasta, lapsuusmaisemasta, kansallismaisemasta, sielunmaisemasta 

ja pelon maisemasta. Maisema on yhtä paljon yksilön ja yhteisön kuin ympäristön 

tuottama. Sitä tutkimalla saadaan tietoa ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta ohjaavista 

ajatusmalleista. 

Maisemantutkimus edustaa humanistista näkökulmaa ympäristöön. Oppiaine tarjoaa 

ainoana Suomessa maisemaan keskittyvää tutkintokoulutusta. Sen lähialoja ovat 

ympäristöhistoria, taiteen tutkimus ja kulttuurimaantiede. Maisemantutkimus kysyy, 

miten ihminen kokee maiseman? Kenen silmin maisemaa katsotaan? Miten maisema 

muuttuu? Maisemantutkimuksen sovellusalueet liittyvät maiseman suunnitteluun, 

suojeluun ja tulkintaan. Niissä kysytään, millainen maiseman pitäisi olla? Mitä 

siitä tulisi säilyttää? Miten kertoa maisemasta? Kenen pitäisi päättää maisemasta? 

Maisemantutkimuksessa voidaan syventyä maisemakokemukseen esimerkiksi 

haastattelemalla tai osallistuvan havainnoinnin ja mielikuvakarttojen avulla. Maiseman 

historiaa tulkitaan vanhoista kartoista ja kuvista, suunnitelmista ja maastohavainnoista. 

Maisemaa ja siinä piileviä valtarakenteita voidaan tutkia myös visuaalisen 

kulttuurin tutkimusmenetelmillä. 

Opetus tähtää siihen, että opiskelija pystyy lukemaan maisemaa kokonaisvaltaisesti 

ja kriittisesti, osaa hyödyntää monipuolisesti eri alojen ympäristötietoa sekä kykenee 

itsenäiseen tutkimustyöhön ja tieteelliseen vuoropuheluun. Käytännön valmiuksia 

luodaan etenkin maankäytön suunnittelun, rakennus- ja kulttuuriympäristöjen suojelun 

sekä ympäristökasvatuksen ja matkailualan tehtäviin. 

Perusopinnoissa opiskelija hankkii pohjatiedot maisemantutkimuksen tutkimuskentästä 

ja menetelmistä. Aineopinnoissa perehdytään teoreettisiin näkökulmiin ja sovellusalueisiin 

sekä monialaiseen projektityöskentelyyn. Syventävissä opinnoissa 

luodaan tutkimusvalmiuksia ja jatketaan erikoistumista oppiaineen osa-alueisiin. 

Suositeltavia sivuaineita ovat koulutusohjelman muut oppiaineet, taidehistoria, 

maantiede, visuaalisen kulttuurin opinnot, matkailualan opinnot ja Rural Studies - 

opinnot. 

PERUSOPINNOT 25 OP 

P1 Johdatus maisemantutkimukseen 4 op 

P2 Suomalainen maisema 5 op 

P3 Maiseman esittäminen ja tulkinta 4 op 

P4 Maisemantutkimuksen lähteet 8 op 

P5 Maisemantutkimuksen kenttäkurssi 4 op 

AINEOPINNOT 45 OP 


A2 Maisemansuojelu ja -hoito 5 op 

A3 Yhdyskuntasuunnittelu 5 op 

A4 Ympäristökasvatus 5 op


A5 Maiseman politiikka 4 op 

A6 Kenttäseminaari 5 op 

A7 Valinnaiset opinnot 5 op 

A8 Kirjallisuus 6 op 

PERUSOPINNOT 

Perusopintojen tavoitteena on esitellä tieteelliset näkökulmat maisemaan ja sen 

muutokseen alueellisena ja ekologisena järjestelmänä, kulttuurisena ympäristön kokemistapana 

ja merkitysjärjestelmänä sekä tilakäytäntöjen, vuorovaikutuksen ja vallankäytön 

kohteena. Menetelmä- ja kenttäkursseilla luodaan perusvalmiuksia maiseman 

tutkimiselle historiallisena ja kulttuurisena ympäristönä. 

P1 Johdatus maisemantutkimukseen 

Introduction to Landscape Studies 

Koodi: MATU0011 

Oppiaine: Maisemantutkimus 

Laajuus: 4 op 

Tavoitteet: Opiskelija perehtyy käsityksiin maisemasta, tilasta, ympäristöstä ja paikasta. 

Hän hahmottaa maisemantutkimuksen ja sen lähialat monitieteisenä kenttänä sekä 

sen keskeiset tutkimus- ja sovellusalueet. 

Sisältö: Opintojakso tarjoaa katsauksen humanistisen maisemantutkimuksen toiminta-alueeseen 

ja kyseenalaistaa tavanomaisia käsityksiä maisemasta. Jaksolla 

annetaan yleiskuva maisemantutkimuksen keskeisistä käsitteistä ja lähestymistavoista 

sekä alan tieteenalataustoista ja sovellustavoista. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen, 

harjoitustyöt ja kirjallinen tentti. 


Vastuuhenkilö: Professori Maunu Häyrynen 

Toteutustapa: Luento ja harjoitukset, itsenäistä työskentelyä 

Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2011, periodi I 

Kirjallisuus: 

- Cresswell, Tim: Place. A short introduction. Blackwell, Maiden, MA 2004. 

153s 

P2 Suomalainen maisema 

Finnish Landscape 



Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opiskelijalle tulee ymmärrys maiseman muutokseen vaikuttavista tekijöistä 

ja mekanismeista. Opiskelija oppii arvioimaan, miten mm. luonnontekijät j ihmistoiminta 

ovat eri aikakausina muovanneet maisemaa. Tämän jälkeen maiseman 

muutosten näkeminen historiallisesta näkökulmasta aukeaa. 

Sisältö: Lähtökohtana ovat erilaiset maisematekijät, maiseman aluerakenne sekä 

maiseman muutosprosessi. Tavoitteena on auttaa ymmärtämään muinais-, maanviljelys- 

ja kaupunkimaiseman muutokseen vaikuttavia tekijöitä ja mekanismeja sekä 

tuoda esiin tähän liittyvät taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset tekijät. Kurssi sisältää 

myös pakollisen kenttäpäivän. 

80

81 



tentti ja harjoitustyö/essee 


Vastuuhenkilöt: Maisemantutkimuksen yliopistonlehtori ja yliopisto-opettaja Eeva 

Raike 

Toteutustapa: Luennot ja pakollinen kenttäpäivä 

Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2011, periodi I ja II 

Kirjallisuus: Luentosarjan alussa ilmoitetaan tenttiin tulevat artikkelit. 

P3 Maiseman esittäminen ja tulkinta 

Representation and Interpretation of Landscape 


Laajuus: 4op 

P3a Maiseman visuaaliset esitystavat 

Visual Representation of Landscape 



Laajuus: 2 op 

Tavoitteet: Opiskelija tunnistaa maiseman tärkeimmät esitystavat, hahmottaa niiden 

kehitysvaiheet sekä kykenee tulkitsemaan visuaalisia maisemankuvauksia erilaisissa 

merkitysyhteyksissä. 

Sisältö: Jaksolla lähestytään maisemaa visuaalisena representaationa. Maiseman 

erilaisia esitys- ja luentatapoja käsitellään vaihtuvan teeman pohjalta. Tutustutaan 

maiseman visuaalisen esittämisen historiaan. Harjoitellaan eri medioissa esiintyvien 

maisemankuvausten tulkintaa. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen verkossa tapahtuvaan 

opetukseen ja harjoitustyö, kirjallinen tentti tai essee 

Lisätieto: Korvaava suoritusmahdollisuus englanniksi 


Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori 

Toteutustapa: Verkkokurssi 


Kirjallisuus: 

- Häyrynen, Maunu: Kuvitettu maa. Suomen kansallisen maisemakuvaston 

rakentuminen. SKS, Helsinki 2005. 220s. 

P3b Maisema tilana ja käytäntönä 

Landscape as Space and Practice 



Laajuus: 2 op 

Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa kaupunkirakentamisen ja suunnitellun maiseman 

pääkehitysvaiheet. Opiskelija saa käsityksen tilasta aktiivisena, historiallisesti rakentuneena 

merkitysten välittäjänä. Opiskelija kykenee tulkitsemaan tilaan kiinnittyviä 

ideologisia merkityksiä ja tunnistaa niiden taustoja. 

Sisältö: Jaksolla lähestytään maisemaa fyysisenä, koettuna ja merkityksellistettynä 

tilana. Ideologisten merkitysten ilmenemistä ja välittymistä tilassa tarkastellaan vaihtuvan 

teeman mukaan. Tutustutaan kaupunkisuunnittelun ja puutarhataiteen historiaan. 

Harjoitellaan tilaan liittyvän merkityksenannon tulkintaa.


Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen ja 

harjoitustyö, kirjallinen tentti tai essee. 

Lisätieto: Korvaava suoritusmahdollisuus englanniksi 



Toteutustapa: Luento ja harjoitustyö, kirjatentti tai kirjallisuusessee 


Kirjallisuus: 

- Massey, Doreen: Samanaikainen tila. Toim. Mikko Lehtonen, Pekka 

Rantanen & Jarno Valkonen. Vastapaino, Tampere 2007. 240s. 

P4 Maisemantutkimuksen lähteet 

Source Materials of Landscape Studies 


Laajuus: 5 op 

P4a Kartat ja ympäristön havainnointi maisemantutkimuksessa 

Maps and Field Observation in Landscape Studies 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää karttoja ja niiden eroja lähdemateriaalina. Hän oppii 

vertailemaan eri-ikäisiä karttoja ja tekemään niiden avulla yksinkertaisia maisemanmuutosselvityksiä. 

Opiskelija tuntee Suomen keskeisimmät kartta-arkistot. Lisäksi 

opiskelija pystyy havainnoimaan maisemasta ihmisen tekemiä jälkiä, löytää 

niihin liittyvää tietoa mm. karttalähteistä ja kirjallisuudesta sekä tulkitsemaan niitä. 

Sisältö: Jaksolla käydään läpi Suomen vanhaa kartta-aineistoa ja niiden syntyhistoriaa. 

Jaksolla perehdytään karttoihin ja erilaisiin julkaisuihin, joiden avulla yritetään 

selvittää mitä ihmisen tekemää ja rakentamaa eri aikoina maisema voi pitää sisällään. 

Lisäksi kurssilla analysoidaan erilaisia maisemaselvityksiä 


harjoitustyö 

Lisätieto: Kurssiin kuuluu pakollisina opintoina periodilla IV järjestettävät arkistoekskursiot 

Turkuun ja Helsinkiin. 


Vastuuhenkilö: Maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja 


Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL 2012, periodi III. 

Oheiskirjallisuus: 

- Huhtamies, Mikko: Maan mitta: maanmittauksen historia Suomessa 

1633–2008, Edita, Helsinki 2008, 549 s. 

P4b Maisemantutkimuksen kuvalähteet 

Images as Sources for Landscape Studies 



Laajuus: 2 op 

Tavoitteet: Opiskelija hallitsee perusteet kuvalähteiden käytölle ja lähdekritiikille sekä 

tuntee keskeiset kuvien tutkimusmenetelmät, niille tyypilliset aineistot, käyttötavat, 

vahvuudet ja puutteet. Opintojakso luo perusvalmiudet maisemaa koskevien kuvalähteiden 

käytölle kandidaattiseminaarityössä. 

82

83 


Sisältö: Jaksolla perehdytään maisemantutkimuksen kuvalähteisiin, erityisesti valokuvaan, 

kuvan luonteeseen lähteenä sekä erilaisiin visuaalisen tutkimuksen menetelmiin. 



Arviointi: hyväksytty/hylätty. 


Toteutustapa: Luento ja harjoitustyö ja itsenäistä työskentelyä 



- Suonpää, Juha: Petokuvan raadollisuus. Luontokuvan yhteiskunnallisen 

merkityksen metsästys. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu A 35, Vastapaino, 

Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki 2002, 214 s. 

- Van Leeuwen, Theo & Jewitt, Carey: Handbook of Visual Analysis. Sage, 

London 2001, 204 s. 

P4c Täydentävä metodikurssi 

Supplementary Method Course 



Laajuus: 3 op 

Tavoite: Opiskelija oppii tuntemaan maisemantutkimuksessa käytettyjä erityismenetelmiä 

ja saa tarkennetun kuvan yhden menetelmän soveltamistavasta. 

Sisältö: Kurssilla keskitytään maisemantutkimuksen jonkin osa-alueen erityismenetelmään 

tai laajennetaan muiden metodikurssien antamaa tietopohjaa. Kurssin teema 

vaihtelee vuosittain. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen järjestettävälle 

luentokurssille harjoitustyö/tentti tai kirjallinen tentti 


Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja 

Toteutustapa: Luento, itsenäinen työskentely ja tentti tai kirjallisuustentti 


Kirjallisuutta kirjatenttiin: 

- Ryden, Kent C.: Mapping the invisible landscape. Iowa City (IA): University 

of Iowa Press, 1993, 362 s. 

P5 Maisemantutkimuksen kenttätyö 

Field Work in Landscape Studies 



Laajuus: 4 op 

Tavoitteet: Opiskelija perehtyy maisemantutkimuksen kenttätyömenetelmiin, maastohavaintojen 

tekoon sekä dokumentointiin. Opiskelijalle syntyy alustavia valmiuksia 

tehdä maisemainventointia ja maisemahistoriallisia selvityksiä. 

Sisältö: Kenttäpäiviä edeltävänä ennakkotehtävänä opiskelijat keräävät kenttäkohteesta 

tutkimusmateriaalia, jota esitellään yhteisissä tapaamisissa. Kenttäpäivinä 

tehdään ryhmissä maastohavainnointia ja maiseman dokumentointia ennakkotapaamisissa 

jaettua tutkimuskirjallisuutta soveltaen. 


harjoitustyö 


Vastuuhenkilöt: Maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja


Toteutustapa: Luennot ja kenttätyöskentely 

Edeltävät opinnot: P4 tai vastaavat opinnot 



- Pykälä, Juha et al. (toim.): Perinnemaisemien inventointiohjeet, Vesi- ja 

ympäristöhallituksen monistesarja, nro 559, Vesi- ja ympäristöhallitus, 

luonnonsuojelututkimusyksikkö, Helsinki 1994, 106 s. sekä muut luennoilla 

ilmoitettava kirjallisuus. 

AINEOPINNOT 

Aineopinnoissa perehdytään maisemansuojelun ja -hoidon, maisemasuunnittelun 

sekä ympäristökasvatuksen kenttiin maisemantutkimuksen sovellusalueina. Samalla 

tutustutaan maiseman kannalta tärkeisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin toimijoihin. 

Tutkielmaseminaarissa harjoitellaan maiseman monitieteistä tutkimusta itsenäisesti 

ja pienryhmässä, kenttäseminaarissa työskennellään laajojen soveltavien 

opintohankkeiden parissa. Aineopinnoissa voi myös tutustua oman valinnan mukaan 

maisemantutkimuksen erityisalueisiin. 

Sivuaineopiskelijoiden aineopintojen laajuus on 35 opintopistettä. Sivuaineopiskelijat 

eivät suorita A7 ja A8 kohtia. 


Seminar 




Tavoitteet: Opiskelija oppii tieteellistä ajattelua ja saa käsityksen tutkimuksenteon 

periaatteista. Opiskelija harjaantuu itsenäiseen työskentelyyn ja kykenee tekemään 

tieteellistä tutkimusta maisemantutkimuksen metodeja soveltaen. Opiskelija saa 

valmiuden käydä tieteellistä keskustelua ja kykenee argumentoimaan oman tutkielmansa 

puolesta ja arvioimaan kriittisesti tieteellisiä tekstejä. 

Sisältö: Opintojakso koostuu kahdesta osasta: kaikille koulutusohjelman tutkielmaseminaariin 

osallistuville yhteisistä orientaatioluennoista sekä oppiainekohtaisista 

pienryhmissä annettavasta metodiopetuksesta ja tutkielman ohjauksesta. Kurssilla 

perehdytään luennoin ja harjoitustöin tieteellisen tutkimuksen menetelmiin ja periaatteisiin, 

esitellään ryhmälle omaa tutkimusprosessia sekä laaditaan noin 20-sivun 

laajuinen kirjallinen tutkielma. Opintojaksoon sisältyy arkistovierailuja. 


tutkielma 


Lisätieto: Arviointi suoritetaan vasta, kun kypsyyskoe on suoritettu. Huom. kypsyyskokeeseen 

voi osallistua vasta, kun kirjallisen viestinnän kurssi (koodi 

EIHS0013) 3 op on suoritettu. 

Vastuuhenkilö: Maisemantutkimuksen yliopistonlehtori 

Toteutustavat: Seminaarityöskentely ja itsenäistä työskentelyä 

Edeltävät opinnot: Perusopinnot vähintään hyvin tiedoin suoritettuna. 

Opetuksen suunnitellut ajankohdat: SL 2011 – KL 2012, periodit I-IV 

84

85 


Sivuaineopiskelijat huom! Tutkielmaseminaari on pakollinen myös sivuaineopiskelijoille. 

Orientaatioluentoja ei tarvitse suorittaa uudelleen, mikäli opiskelija on osallistunut 

niihin pääaineensa tutkielmaseminaarissa 

A2 Maisemansuojelu ja -hoito 

Landscape Conservation 


Laajuus: 5 op 

Jakson tavoitteena on antaa opiskelijalle käsitys rakennetun ympäristön ja maiseman 

suojelusta ja hoidosta, toimijoista ja ohjausjärjestelmistä. 

A2a Maisemansuojelun ja -hoidon lähtökohdat 

Landscape Conservation Basics 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija hallitsee rakennus- ja luonnonsuojelun peruskäsitteistön ja 

hahmottaa näiden tehtäväkentät. Opiskelija saa käsityksen maisemansuojelusta ja - 

hoidosta maisemantutkimuksen sovellusalueena ja omaksuu monialaisen arvottamisen 

perusteet. Opintojakso luo pohjaa tietojen soveltamiselle maisemantutkimuksen 

kenttäseminaarissa, muissa opintoprojekteissa ja opinnäytteissä. 

Sisältö: Tutustutaan keskeisiin rakennus- ja luonnonsuojelun periaatteisiin ja niiden 

taustoihin. Opetellaan arvottamisen perusteet ja harjoitellaan arvottamista osana 

suojelu- ja suunnitteluprosessia. 

Vaadittavat opintosuoritukset: suorituskieli: suomi, ruotsi, englanti; osallistuminen 

opetukseen ja harjoitustyö tai essee. 

Arviointi: 0 - 5 


Toteutustapa: Luento ja harjoitustyö ja itsenäistä työskentelyä tai essee 

Edeltävät opinnot: Suositellaan maisemantutkimuksen perusopintojen suorittamista. 

Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2011, periodi I tai II 


- Alanen, Arnold & Melnick, Robert (eds.): Preserving Cultural Landscapes 

in America. Johns Hopkins University Press, Baltimore 2000, 250 s. ISBN: 0- 

8018-6264-7. 

- Holm, Lennart & Schantz, Peter (red.): Nationalstadsparken. Ett experiment 

i hållbar utveckling. Formas, Stockholm 2002, 263 s. ISBN: 91- 

540-5892-9 (inb.). 

- Hough, Michael: Out of Place. Restoring Identity to the Regional Landscape. 

Yale University Press, New Haven 1990, 230 s. 

- Mels, Tom: Wild Landscapes. The Cultural Nature of Swedish National 

Parks. Lund University Press, Lund 1999, 257 s. 

Lisätiedot: Opintojakso liittyy koulutusohjelman kulttuuriympäristöjen tutkimuksen 

painopistealueeseen


A2b Maisemansuojelun ja -hoidon toimijat 

Actors of Landscape Conservation 



Laajuus: 2 op 

Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa maisemansuojelun ja -hoidon erilaiset vastuualueet, 

toimijoiden välisen työnjaon ja näkemyserot. Opiskelijalle syntyy käsitys maisemantutkimuksen 

tärkeimmistä yhteistyötahoista ja työympäristöistä maisemansuojelun 

ja -hoidon alalla. Jakso luo valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn eri toimijoiden 

parissa maisemansuojeluun ja -hoitoon liittyvien opinnäytteiden ja opintoprojektien 

yhteydessä. 

Sisältö: Jaksolla tutustutaan maisemansuojelun ja -hoidon paikallisiin, alueellisiin ja 

valtakunnallisiin toimijoihin ja näiden eri rooleihin sekä maiseman erilaisiin käsitteellistämistapoihin. 


oppimispäiväkirja 


Vastuuhenkilöt: Maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja 

Toteutustapa: Vierailut ja vierailijaluennot noin 16 h ja itsenäistä työskentelyä, 

Moodle-verkkoalusta, jossa keskustelualue 


Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2011 periodi II 


painopistealueeseen 

A3 Yhdyskuntasuunnittelu 5 op 

Landscape Planning 



Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa maankäytön suunnittelun tasot ja keinot yleispiirteittäin 

ja on tietoinen niiden normipohjasta. Opiskelija hankkii valmiudet yhteistyöhön 

kaavoitusviranomaisten kanssa ja kykenee periaatteessa tuottamaan maankäytön 

suunnittelua palvelevaa selvitystietoa maisemasta kriittisestä tutkimuksellisesta 

näkökulmasta. Kurssin suorittaminen antaa hyvät edellytykset esimerkiksi kaavoitukseen 

liittyvän opinnäytetyön tekemiseen. 

Sisältö: Opintojakso esittelee maankäytön suunnittelua kaupungeissa ja hajaasutusalueilla 

pääpiirteissään sekä perehdyttää niiden säädösperustaan. Käsitellään 

keskeisiltä osin ajantasainen kaavoitus- ja suojelulainsäädäntö, eri tasojen 

kaavat sekä kaavoitusprosessin etenemisvaiheet. Harjoitustyön avulla tutustutaan 

maisemantutkimuksen työtehtävänä tärkeisiin kaavaselvityksiin, niiden reunaehtoihin 

sekä työskentely- ja raportointikäytäntöihin yhdessä ulkopuolisten yhteistyötahojen 

kanssa. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskielet suomi ja englanti: osallistuminen 

opetukseen, harjoitustyö tai kirjatentti. 


Lisätieto: Mikäli kurssia ei lukuvuotena järjestetä, kurssi suoritetaan korvaavalla kirjatentillä 

sopimuksen mukaan. 

Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori 

Toteutustavat: Luento 

Opetuksen suunniteltu ajankohta: 2012 periodi IV 

86

87 


Kirjallisuus: 

Oheiskirjallisuus ilmoitetaan kurssin aikana 



HUOM. Yhdyskuntasuunnittelukurssi korvaa A2c ympäristölainsäädäntö- (2 

op) ja entisen A3 maisemasuunnittelukurssit (3op) 

A4 Ympäristökasvatus 

Environmental Education 



Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opiskelijalla on valmiuksia suunnitella ja toteuttaa kulttuuriympäristön tulkintaan 

sekä tehdä maisemanäkökulmaan painottuvaa pedagogista opetusmateriaalia. 

Sisältö: Opintojaksolla käsitellään kulttuuriympäristökasvatuksen teoreettisia lähtökohtia 

ja suunnitellaan sekä suoritetaan käytännön kokeilu. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Opetuskieli suomi; portfolio tai harjoitustyö. 


Lisätieto: Kurssin voi korvata kirjallisuustentillä vain, jos kurssia ei järjestetä. 

Vastuuhenkilö: Maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja 

Toteutustapa: Luennot ja harjoitukset, itsenäistä työskentelyä. 

Suositeltu suoritusajankohta: joko 2. tai 3. opiskeluvuosi 

Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL 2012, periodit III ja IV 

Kirjallisuus: 

- Hannele Cantell (toim.): Ympäristökasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: 

PS-kustannus, 2004 



A5 Maiseman politiikka 

Politics of Landscape 


Laajuus: 4 op 


Tavoitteet: Opiskelija oppii tunnistamaan maisemaan liittyviä yhteiskunnallisia ja 

poliittisia ulottuvuuksia. Opiskelija osaa tarkastella maisemaa kulttuurisena konstruktiona, 

subjektiivisen elämismaailman osana sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen 

vallankäytön ja määrittelykamppailujen kohteena. Opiskelija ymmärtää maisemantutkimuksen 

lähialoilla käytävää maiseman poliittisuuteen ja yhteiskunnallisuuteen 

liittyvää keskustelua. Opiskelija osaa tarkastella maisemaa kriittisesti erilaisia 

teoreettisia näkökulmia ja lähestymistapoja soveltaen. 

Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan ihmisen ja maiseman välistä suhdetta yksilöllisen 

paikkakokemuksen sekä yhteiskunnallisten tilakäytäntöjen ja merkityksenantojen 

näkökulmista. Pohdinnan kohteina ovat mm. maiseman representaatiot, paikkaidentiteetit, 

maisema ja toiseus, sukupuolitettu maisema ja luonnon politiikka. 

Teemaan johdattelevien luentojen pohjalta analysoidaan maisemaa kriittisesti yhteiskunnallisen 

ja kulttuurisen vallankäytön ja määrittelykamppailujen kohteena. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Opetuskieli suomi; harjoitustyöt. 

Arviointi: 0-5


Vastuuhenkilö: Maisemantutkimuksen yliopistonlehtori. 

Opetusmuoto: Luennot, harjoitustyöt ja itsenäinen työskentely. 

Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL 2012, periodi III. 



A6 Kenttäseminaari 

Workshop 



Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opiskelija kykenee yhdistelemään ja hyödyntämään perusopinnoista saatua 

tietoa, oppii toimimaan monialaisissa työryhmissä ja hankkii tuntumaa työelämän 

projektikäytäntöihin. 

Sisältö: Opintojakso kohdistuu vaihtelevasti erityyppisiin kulttuuriympäristöihin ja 

tuottaa niistä laajoja selvitysaineistoja, julkaisuja tai näyttelyitä. Opintojakso toteutetaan 

projektityönä valitulla kohdealueella, minkä lisäksi siihen voi sisältyä luentoja ja 

ekskursioita. 

Vaadittavat opintosuoritukset: opetuskieli suomi: harjoitustyö, essee 

Lisätieto: Muusta valinnaisesta suorituksesta sovitaan erikseen 


Vastuuhenkilöt: Professori Maunu Häyrynen ja yliopisto-opettaja Eeva Raike 

Toteutustapa: Ohjattu ryhmätyöskentely. 


Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2011, periodit I ja II 



A7 Valinnaiset opinnot 

Elective Studies 



Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opiskelija voi monipuolistaa maisemantutkimuksen opintojaan, tukea 

opintojakson teemaan liittyvää opinnäytetyötään tai opintoprojektiaan, laajentaa metodologista 

tietämystään tai perehtyä uusiin maisemantutkimuksen sovelluskohteisiin. 

Sisältö: Jakso voidaan suorittaa aineopintotasoisilla erikoiskursseilla, projektitöillä, 

lisämetodiopinnoilla tai harjoittelulla. Sisältö vaihtelee lukukausittain ja teemoittain, 

mutta oppiaineen tuottamissa opintojaksoissa se tukee kenttäseminaaria. Opintojakson 

voi silti suorittaa myös erillisenä. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti, essee, harjoitustyö(t), työharjoittelu, 

projekti/käytännön työ, luento- tai oppimispäiväkirja tai osallistuminen opetukseen. 


Vastuuhenkilö: Professori Maunu Häyrynen ja yliopisto-opettaja Eeva Raike 

Toteutustapa: Vaihtelee 


Lisätieto: Sivuaineopiskelijoille tämä opintojakso ei ole pakollinen (sivuaineopiskelijat 

suorittavat 10 op laajuisen A1 Tutkielmaseminaarin) 

88

89 


A8 Kirjallisuus 

Additional Reading 


Laajuus: 6 op 

Tavoitteet: Opiskelija laajentaa maisemantutkimuksen lähitieteiden tai ydinalueen 

teemojen tuntemustaan. Opintojakso luo tiedollisia valmiuksia maisteriopintoja varten. 

Sisältö: Opiskelija suorittaa kaksi 3 op:n laajuista kirjallisuustenttiä joltakin maisemantutkimuksen 

erityisalueelta. Valmiiden kirjallisuuspakettien ohella opiskelija voi 

myös sopia kirjallisuudesta tentaattorin kanssa. 

A8a Paikka, maisema ja arkkitehtuuri 

Place, Landscape and Architecture 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija hallitsee paikkaan liittyvän tieteellisen keskustelun päälinjat ja 

sanaston. 

Sisältö: Paikkaan ja paikan fenomenologiaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskielet suomi ja englanti; kirjallinen tentti 



Opetusmuoto: Itsenäinen työskentely 

Kirjallisuus: 

- Häyrynen, Maunu. Suomalainen puutarha. Teoksessa Häyrynen, Maunu 

ja muut (toim.), Hortus Fennicus - Suomen puutarhataide. VYL & Puutarhataiteen 

seura, Helsinki 2001, s. 10 - 30. 

- Nikula, Riitta. Suomen arkkitehtuurin ääriviivat. Otava, Helsinki 2005, 

208s & 

- Sinisalo, Antero. Puutarhataiteen historian perusteet. VYL & 

TKK/maisema-arkkitehtuuri, Helsinki 1997, 255s. 

Tai 

- Knuuttila, Seppo ja muut (toim.): Paikka. Eletty, kuviteltu, kerrottu. 

SKS, Helsinki 2006. 343s. 

Tai 

- Kirjallisuus sopimuksen mukaan. 


suorittavat 10 op laajuisen A1 Tutkielmaseminaarin) 

A8b Historialliset kartat ja paikkatieto 

Historical Maps and Geoinformatics 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ja saa tieteellistä pohjaa, miten vanhoja karttoja 

käytetään historiallisen maisemantutkimuksen apuna. 

Sisältö: Kirjoista saadaan monipuolinen tieto sekä suomalaisesta että ruotsalaisesta 

tutkimuksesta, miten digitaalista paikkatietoa tuotetaan historiallisista kartoista. 



Vastuuhenkilö: Maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja Eeva Raike 


Kirjallisuus:


JA 

JA 

Tai 

Tai 

- Rantatupa, Heikki (toim.): Kartta historian lähteenä. Kampus kustannus, 

Jyväskylä 2000, 143 s. 

- Mökkönen, Teemu: Historiallinen paikkatieto. Digitaalisen paikkatiedon 

tuottaminen historiallisista kartoista. Suomen ympäristö 34:2006. 

Helsinki, Ympäristöministeriö 2006, 74 s. 

- Frisk, Michael: Historiska kartor. Begrepps- och informationsanalys inför en 

anpassning till GIS. Riksantikvarieämbetet, Kunskapsavdelningen, Stockholm 

2000, 58 s. 

- Rentzhog, Sven, et al.: Digitala historiska kartor. Tillämpningar i GIS för 

kulturmiljövården. Riksantikvarieämbetet, Vesterås 2002, 176 s. 

- Kirjallisuus sopimuksen mukaan. 


suorittavat 10 op laajuisen A1 Tutkielmaseminaarin 

A8c Kaupungin, vesistöjen ja metsän ympäristöhistoriaa, 

Environmental history of cities, waterbodies and forests. 

Koodi:MATU1088 


Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Ympäristöhistoria kuvaa ja selittää ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen 

muutosta ajassa. Tavoitteena on ymmärtää, miten luonto on vaikuttanut ihmisen 

toimintaan ja ajatteluun ja toisaalta miten ihminen on vaikuttanut ympäristöönsä 

eri aikakausina ja kulttuureissa. 

Sisältö: Kirjallisuus käsittelee maamme läntisen ja itäisen ympäristön olennaisia 

elementtejä. Jääkauden jälkeen hylje oli Suomen asuttamisen pääsyitä ja on edelleen 

ajankohtainen eliö niin Saimaalla kuin Itämerellä. Metsien ja ihmisen ristiriitainen 

vuorovaikutus on alkanut myös metsästäjä- ja keräilijäyhteisöjen aikana jatkuen 

tänä päivänä talousmetsäkeskusteluna. Kaupungeissa on puolestaan käyty monipuolista 

ympäristökeskustelua teollis-urbaaneista teemoista 1800-luvun lopusta lähtien. 

Kirjallisuus antaa hyvän kokonaiskuvan Suomen ympäristöhistorian eräistä 

päälinjoista. 



Vastuuhenkilö:yliopistonlehtori 


Kirjallisuus: 

- Lahtinen, Rauno: Ympäristökeskustelua kaupungissa. Kaupunkiympäristö 

ja ympäristöasenteet Turussa 1890-1950. Turku 2005, Turun yliopisto. 

- Ylimaunu, Juha: Itämeren hylkeenpyyntikulttuurit ja ihminen-hylje suhde. 

Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000. Sivuja 169-326 ei tentitä. 

- Björn, Ismo: Kaikki irti metsästä. Metsän käyttö ja muutos taigan reunalla 

itäisimmässä Suomessa erätaloudesta vuoteen 2000. 

Helsinki 2000, Suomen Historiallinen Seura. 

90

KULTTUURI- JA ELÄMYSMATKAILU 

91 

KULTTUURI– JA ELÄMYSMATKAILU 

Matkailu on leimallisesti monitieteinen oppiaine ja tutkimuskohde. Kulttuuri- ja elämysmatkailu 

(KEM) on Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen (KTMT) koulutusohjelman 

kulttuurimatkailun oppiaineen pohjalta uudistettu sivuainekokonaisuus. 

Se antaa opiskelijalle mahdollisuuden tarkastella matkailuilmiöitä monitieteisestä, 

eri tutkimusmenetelmiä hyödyntävästä ja totunnaiset tiedekuntarajat ylittävästä näkökulmasta. 

Kulttuuri- ja elämysmatkailun sivuainekokonaisuuteen on koottu Turun 

yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, Kauppakorkeakoulun Turun ja Porin yksiköissä 

sekä kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa Porissa 

annettu matkailuopetus. Osa opetuksesta toteutetaan yhteistyössä Matkailualan 

verkostoyliopiston (MAVY) kanssa. 

Osa kulttuuri- ja elämysmatkailun sivuainekokonaisuuden kursseista on uusia ja 

päivitetty vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. Kulttuuri- ja elämysmatkailun 

sivuainekokonaisuudessa opiskelija lähestyy matkailuilmiöitä markkinoinnin ja 

liiketoiminnan näkökulmasta ja perehtyy matkailun elämyksellisyyteen. Hän tarkastelee 

matkailua kulttuurisen sopeutumisen väylänä ja välineenä. Analyysin kohteita 

ovat muuttuneet yhteisörakenteet ja ajankäytön tavat, sähköisen viestinnän yleistyminen 

ja arkipäiväistyminen, globaalin matkailun ja alueellisen kulttuuriperinnön 

suhde, kestävä ja vastuullinen kehitys. Kulttuuri- ja elämysmatkailun monitieteinen 

sivuainekokonaisuus sijoittuu kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman 

kulttuuriympäristöjen tutkimuksen painopistealueelle. 

Kulttuuri- ja elämysmatkailun sivuainekokonaisuuden suorittaminen on avoin kaikille 

Turun yliopiston opiskelijoille. Kurssitarjonta koostuu verkko- ja kontaktiopetuksesta. 

Kontaktiopetus pyritään järjestämään intensiivijaksoina Turussa ja Porissa niin, ettei 

matkustaminen kahden kampuksen välillä muodostu ylivoimaiseksi. Opetustarjonta 

koostuu 19:sta kurssista ja yhteensä 70 - 84 opintopisteestä. Näistä opiskelija valitsee 

25 opintopisteen sivuainekokonaisuuden. Kulttuuri- ja elämysmatkailun opiskelu 

perustuu valinnanvapaudelle, mutta pääaine voi määritellä pakolliset kurssit, vaadittavat 

esitiedot kurssille osallistumiseksi sekä suositeltavan kurssien suorittamisjärjestyksen. 

Erityisvaatimukset ilmoitetaan pääaineen opetusohjelmassa.



PERUSOPINNOT 25 OP 

1. Johdanto matkailututkimukseen 5 op 

2. Matkailututkimuksen käytännöt 5 op 

3. Matkailun historia ja tulevaisuus 4 op 

4. Luonto ja ympäristö matkailussa 3 op 

5. Matkailu kulttuurisena ilmiönä 7 op 

6. Matkailumaantiede 6 op 

7. Matkailun sosiologia 6 op 

AINEOPINNOT 45 OP 

8. Matkailu ja yhteisöllisyys 5 op 

9. Matkailun elämystuotanto 6 - 10 op 

10. Maaseudun kulttuuriperintö 5-10 op 

11. Brändijohtaminen ja paikan markkinointi 4 tai 6 op 

12. Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus 6 op 

13. Matkailun trendit 8 op 

14. Planning, Designing and Branding Tourism Experience 3-6 op 

PERUSOPINNOT 

1. Johdanto matkailututkimukseen 5 op 

Introduction to Tourism Studies 

1.1. Johdatus matkailuliiketoimintaan 

Introduction to Tourism Business 

Koodi: 510000MALIe1 TuKKK/ Turku 

Oppiaine: Kulttuuri- ja elämysmatkailu 

Laajuus: 3 op 

Tavoite ja Sisältö: Opintojakson tavoitteena on luoda yleiskuva matkailusta niin liiketoimintana 

kuin tutkimuskohteenakin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää 

matkailuyritysten liiketoiminnan erityispiirteet. Lisäksi opiskelija tuntee matkailualan 

keskeiset kehittäjä- ja tutkimusorganisaatiot sekä tieteelliset julkaisut. 

Opintojakso suositellaan suoritettavaksi ennen muita matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuuden 

opintojaksoja. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Verkkokurssi, itseopiskelutehtävät 

ja ryhmäkuulustelut. 


Vastuuhenkilö: Janne Lindstedt, TuKKK/ Turku 

Toteutustapa: Verkkotyöskentely ja itsenäinen työskentely 

Ajankohta: SL 2011, periodi I 

Oppimateriaali: Sähköinen materiaali oppimisympäristössä (Moodle) 

92

93 


1.2. Kulttuurintutkimuksen näkökulma matkailuun 

Tourism and Cultural Studies 

Koodi: KUME0100 


Laajuus: 2 op 

Tavoitteet: Kulttuurimatkailun keskeisten käsitteiden ja ilmiöiden hallinta. 

Sisältö: Perustiedot matkailusta monitieteisenä kulttuuri-ilmiönä, ja kulttuurimatkailun 

paikantaminen matkailututkimuksen kontekstiin. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Osallistuminen opetukseen ja 

essee. 


Vastuuhenkilö: Katriina Petrisalo, TY/ KTMT, Pori 

Toteutustapa: Luento (3 x 4 h), Porin yliopistokeskus 

Ajankohta: SL 2011, periodi II 

2. Matkailututkimuksen käytännöt 

Practices in Tourism Research 

Koodi: 5712003 MAVY 


Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opintojakso vahvistaa valmiuksia matkailuun kohdistuvan tutkimuksen 

käytännön toteutukseen perehdyttäen opiskelijoita erilaisiin tutkimussuuntauksiin ja 

tutkimusmenetelmien käyttöön esimerkkitapausten avulla. 

Sisältö: Tutkimusmenetelmien ja –käytäntöjen esittely. Kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia 

matkailun tutkimustapauksia eri tieteenalojen näkökulmista. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Luennot ja harjoitustyö (tutkimussuunnitelma). 

Arviointi: hyväksytty/ hylätty 

Vastuuhenkilöt: Antti Honkanen, Itä-Suomen yliopisto ja Petri Hottola, Oulun yliopisto 

Toteutustapa: Luennot 14 h sekä luentomateriaaleihin, Internet-aineistoihin ja taustakirjallisuuteen 

tutustuminen 50 h, harjoitustyö. 



- Luentomateriaalit, Internet-aineistot. 

- Eskola, J. & J. Suoranta 1998 (tai uudempi). Johdatus laadulliseen 

tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. 

- Patton, M. 2001. Qualitative Research & Evaluation Methods. 

Thousand Oaks: Sage. 

- Syrjäläinen, E., A. Eronen & V-M. Värri 2007. Avauksia laadullisen 

tutkimuksen analyysiin. Tampere University Press. 

- Töttö, P. 2004. Syvällistä ja pinnallista. Teoria, empiria ja kausaalisuus 

sosiaalitutkimuksessa. Tampere: Vastapaino. 

- Heikkilä, T. 2008. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita. 

Lisätiedot: Kontaktiopetus Turun Kauppakorkeakoulussa Turussa. Ilmoittautuminen 

Moodle-kurssille 21.9.2011. Intensiiviopetus Turussa 10.-11.10.2011.


3. Matkailun historia ja tulevaisuus 

The History and Future of Tourism 



Laajuus: 4 op 

Tavoite ja sisältö: Opintojakso antaa yleiskäsityksen matkailun historiallisista vaiheista 

suomalaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta. Opintojaksolla tarkastellaan 

matkailun historian keskeisiä käsitteitä, matkailun, turismin ja massaturismin 

historiaa sekä matkailun ajallista jaottelua. Perehdytään matkailun ja yhteiskunnan 

poliittisen, sosiaalisen, kulttuurisen, teknologisen ja varallisuustason muutoksen väliseen 

yhteyteen historiallisesti ja tulevaisuutta visioiden. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Verkkotehtävät sekä kirjallisuuden 

ja verkkoluentojen tenttiminen (sähköpostitentti). 


Vastuuhenkilö: Auvo Kostiainen, TY/ Turku 

Toteutustapa: Verkkoluennot 10 h. Opiskelijan työn kokonaistuntimäärä 106 h. 

Ajankohta: SL 2011 ja KL 2012. Verkkokeskustelu, verkkotehtävien palautus ja 

sähköpostitentti järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella myöhemmin ilmoitettavina 

aikoina. 


- Hirn, S. & E. Markkanen 1987. Tuhansien järvien maa. Suomen matkailun 

historia. Helsinki: Matkailun edistämiskeskus. 

- Kostiainen, A., J. Ahtola, L. Koivunen, K. Korpela & T. Syrjämaa 

2004. Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta 

omaan aikaamme. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 977. 

Helsinki: SKS. 

4. Luonto ja ympäristö matkailussa 

Nature, Environment and Tourism 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Kurssin tarkoituksena on saada opiskelija ymmärtämään, mitä ympäristö- 

ja luontomatkailulla sekä kestävän kehityksen matkailulla Suomessa ja muualla 

maailmassa tarkoitetaan. Kurssilla opiskelija perehtyy ympäristön ja matkailun suhteeseen 

sekä maiseman merkitykseen matkailussa. 

Sisältö: Opintojaksolla perehdytään aiheeseen liittyvään termistöön ja luodaan lyhyt 

katsaus siihen, mikä merkitys ympäristöllä on ollut matkailun historiassa. Lisäksi 

käsitellään massaturismin aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja sitä, miten eri maat 

ovat reagoineet turismin tuomiin ongelmiin. Lisäksi pohditaan sitä, millainen on ympäristövastuullinen 

matkailuyritys ja mitä toimenpiteitä on tehty kansallisella ja kansainvälisellä 

tasolla ympäristöystävällisemmän matkailun puolesta. Opintojaksossa 

tarkastellaan myös maiseman merkitystä matkailussa. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Verkkoluennot ja harjoitustyöt. 


Vastuuhenkilö: Katariina Korpela, TY/ Turku, KTMT/ Pori 

Toteutustapa: Verkkotyöskentely 

Ajankohta: KL 2012, periodi IV 

94

5. Matkailu kulttuurisena ilmiönä 7 op 

Tourism as a Cultural Phenomenon 

95 


5.1. Kulttuurimatkailu 

Cultural Tourism 

Koodi:, 572004 MAVY 


Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Perehtyminen matkailuilmiöön osana henkistä ja aineellista kulttuuria ja 

niihin liittyviä tapahtumia 

Sisältö: Opintojaksossa perehdytään historian, kulttuurin ja perinteen käyttöön 

matkailussa ja tarkastellaan miten ne ovat muuttuneet. Jaksossa käsitellään myös 

matkailun motiiveja ja niiden suhdetta käsityksiin tiedon luonteesta eri aikoina. Lisäksi 

tarkastellaan kestävän kulttuurikehityksen kysymyksiä, autenttisuuden käsitettä 

matkailussa ja matkailuun liittyvissä tapahtumissa. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Luennot, kurssin kirjallisuuteen 

perehtyminen, oppimispäiväkirja. 


Vastuuhenkilö: Katariina Korpela, TY/ Turku 

Toteutustapa: Luennot 8 h, ryhmätyöskentely 8 h 


Lisätiedot: Intensiivijakso (kontaktiopetus/Moodle) pidetään Turun yliopistossa Turussa. 

Ilmoittautuminen Moodle-kurssille 21.9.2011. Intensiiviopetus Turussa 12.- 

14.10.2011. 

5.2. Matkailu taiteen poluilla 

Tourism and Arts 



Laajuus: 2 op 

Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on saada opiskelija ymmärtämään taiteen 

monimuotoisuuden ja matkailun suhdetta. 

Sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan eri taiteenalojen ja matkailun suhdetta niin korkeakulttuurin 

kuin populaarikulttuurin näkökulmasta. Jaksolla perehdytään siihen, 

miten matkailua on kuvattu eri kuvataiteissa ja kirjallisuudessa. Jaksolla pohditaan 

taiteen käyttöä matkailussa ja sitä, miten taide muokkaa matkailu sisältöä. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Luennot ja oppimispäiväkirja. 


Vastuuhenkilö: Katariina Korpela, TY/ Turku 

Toteutustapa: Luennot 6 h, taustakirjallisuuteen tutustuminen ja itsenäinen työskentely 

(Moodle). 



- Crouch, D. & N. Lubbren (ed.) 2003. Visual culture and tourism. Oxford: 

Berg. (Valikoiduin osin). 

Lisätiedot: Kurssin intensiivijakso (kontaktiopetus/Moodle) pidetään Turun yliopistossa 

Turussa.


6. Matkailumaantiede 

Geography of Tourism 

Koodi: 062130TM6 TuKKK/Turku 


Laajuus: 6 op 

Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee matkailun keskeiset 

käsitteet ja hahmottaa matkailun lähtöalueista, kohdealueista ja matkailureiteistä 

koostuvana alueellisena vuorovaikutusjärjestelmänä. Lisäksi opiskelija ymmärtää 

kansainvälisen ja kotimaanmatkailun edellytyksiä, ilmenemismuotoja ja alueellisia 

vaikutuksia sekä tuntee matkailun suunnittelun ja kehittämisen perusajatukset. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Kirjallinen kuulustelu, harjoitustyöt 

ja aktiivinen osallistuminen luennoille. 


Vastuuhenkilö: Juulia Räikkönen, TuKKK/ Turku 

Toteutustapa: Luentokurssi 28 h (4 vt, Räikkönen) koostuu luennoista ja itsenäisesti 

toteutettavista harjoitustöistä. 



- Vuoristo, K-V. 2003. Matkailun maailma. Kansainvälisen matkailun 

maantiede. WSOY: Helsinki. 

- Vuoristo, K-V. ja N. Vesterinen 2009. Lumen ja suven maa: Suomen 

matkailumaantiede. 

- Williams, Stephen 2009. Tourism geography: a new synthesis. 

Lisätiedot: Kontaktiopetus pidetään Turun kauppakorkeakoulussa Turussa 

7. Matkailun sosiologia 

Sociology of Tourism 

Koodi: 072044TS5 TY/Turku/taloussosiologia 


Laajuus: 6 op 

Tavoite ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskuva matkailusta 

sosiologisesta näkökulmasta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida 

matkailua ilmiönä sekä sen vaikutuksia ja toimijoita historiallisesta ja globaalista 

näkökulmasta. Jakson jälkeen opiskelija ymmärtää myös matkailun yhteydet taloudelliseen, 

sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Luento- ja kirjallisuuskuulustelu. 


Vastuuhenkilö: Antti Honkanen, TY/MAVY 

Toteutustapa: Luento 12 t + luentotentti (sisältäen luennoitsijan nimeämien artikkeleiden 

tenttimisen) ja kirjallisuustentti, ks. TY/yhteiskuntatieteellinen 

tdk/taloussosiologia 

Ajankohta: SL 2011, periodi II. Järjestetään 2 pv:n intensiiviopetuksena. 

Kirjallisuus: 

- Ryan, Chris 2003. Recreational Tourism: Demand and Impacts. Channel 

View Publications. 

- Holden, Andrew 2005. Tourism studies and the social sciences. London: 

Routledge. 

- Kostiainen, A. et al. 2004. Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun 

historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. Helsinki: SKS. 

Lisätiedot: Kontaktiopetus Turun yliopistolla. 

96

AINEOPINNOT 

8. Matkailu ja yhteisöllisyys 5 op 

Community Based Tourism 

97 


8.1. Alueellisuus ja ylirajaisuus matkailun kulttuurituotannossa 

Locality and Cross-Border Tourism in Cultural Production 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Muuttuneiden yhteisörakenteiden ja niiden kulttuuristen ilmenemismuotojen 

tunnistaminen. 

Sisältö: Alueellisuuden ja paikallisuuden uudelleenarviointi ja perehtyminen matkailuilmiöön 

kulttuurisen sopeutumisen väylänä. Paneutuminen omatoimisten ja omaehtoisten 

lähimatkojen merkitykseen ja muotoihin osana alueellisen matkailun kehittämistä. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Aktiivinen osallistuminen luento-opetukseen 

ja raportti 


Vastuuhenkilö: Katriina Petrisalo, TY/ KTMT, Pori 

Toteutustapa: Luento (4 x 4 h) ja raportointi 

Ajankohta: KL 2012, periodi III 

Lisätiedot: Kontaktiopetus pidetään Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen 

koulutusohjelmassa Porissa. 

8.2. Uudet mediayhteisöt 

New Media Communities 



Laajuus: 2 op 

Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää, mitä mediayhteisöillä, verkkoyhteisöillä ja niiden 

tutkimuksella tarkoitetaan. Hän omaksuu verkko- ja mediayhteisöjen käsitteiden teoreettisen 

ja tutkimuksellisen taustan sekä osaa tunnistaa erilaisia uusia mediayhteisöjä. 

Sisältö: Oppijaksolla tutustutaan uusiin mediayhteisöihin luentojen, harjoitusten ja 

kirjallisuuden kautta. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Luennot, harjoitukset ja essee 

tai kirjatentti. 


Vastuuhenkilö: Jaakko Suominen, TY/KTMT, Pori 

Toteutustapa: Luento 


Lisätiedot: Kontaktiopetus pidetään Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen 

koulutusohjelmassa Porissa.


9. Matkailun elämystuotanto 6 - 10 op 

Experience Economy in Tourism Production 

9.1. Elämys- ja matkailutalous 

Experience Economy in Tourism 

Koodi: PKT11 TuKKK/ Pori 


Laajuus: 4 op 

Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija ymmärtää vapaa-ajan ja turismin kansantaloudellisen 

merkityksen. Opiskelija saa käsityksen eri tavoin tuotettujen elämyspalvelujen 

mahdollisuuksista ja uhkatekijöistä. Nykyaikana myös ympäristövaikutusten tunteminen 

on yhä tärkeämpää. Taloudellisen ajattelutavan omaksuminen elämys- ja 

matkailutaloudessa antaa mahdollisuuden toimialan syvällisempään ymmärtämiseen 

ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Opiskelija oppii tuntemaan myös Satakunnan 

matkailutaloutta. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Kirjallisuustentti. 


Vastuuhenkilö: Teemu Haukioja, TuKKK/ Pori 

Toteutustapa: Itsenäinen työskentely 

Ajankohta: SL 2011 ja KL 2012 

Oppimateriaali: Seuraava teos opettajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla: 

- The Economics of Recreation, Leisure and Tourism (4 th edition). 

Tribe, John (2011), Butterworth-Heinemann, England, 9780080890500. 

- Muuta materiaalia opettajan ohjeiden mukaan. 

Lisätiedot: Esitietoina PKTY1 ja PKTY2 tai vastaavat tiedot, TuKKK/ Pori 

9.2. Matkailun markkinointi luovassa elämystaloudessa 

Marketing in a Creative Tourism Business 

Koodi: CBM13 TuKKK/ Pori 


Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa matkailun merkityksen osana luovaa elämystaloutta. 

Opiskelija perehtyy matkailu- ja kulttuuripalveluiden markkinoinnin erityispiirteisiin 

ja ymmärtää elämysten tuotannon taustalla olevan tuottajien välisen yhteistyön 

ja verkostoitumisen tärkeyden sekä kansainvälisellä että valtakunnallisella ja alueellisella 

tasolla. Näkökulmana on asiakaslähtöinen suhde- ja verkostomarkkinointi. 

Sisältö: Matkailu- ja kulttuuripalvelujen markkinointi, elämysten verkostomainen 

tuotanto, luova talous 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi, osallistuminen opetukseen, artikkelianalyysi 


Vastuuhenkilö: Arja Lemmetyinen, TuKKK/ Pori 

Toteutustapa: Luento (8 h), miniseminaari artikkelianalyyseistä (4 h) 


Oppimateriaali: Ohjaajan osoittama artikkelikokoelma 

Lisätiedot: Kontaktiopetus pidetään TuKKK:ssa Porissa 

98

99 


9.3. Kulttuuriperinnön tuotteistaminen matkailussa 

Cultural Heritage Production in Tourism 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Humanistisen näkökulman haltuunotto kulttuurin tuotteistamisessa 

Sisältö: Kurssilla perehdytään kulttuurin elämysmatkailun kulttuurisiin mekanismeihin 

ja paneudutaan historian, perinteiden ja kulttuurien hyödyntämiseen ja tuotteistamiseen 

matkailussa. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi, osallistuminen opetukseen ja 

essee. 


Vastuuhenkilö: Katriina Petrisalo. TY/ KTMT, Pori 

Toteutustapa: Luento (16 h) 


Lisätiedot: Kontaktiluennot (4 x 4 h) pidetään Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen 

koulutusohjelmassa Porissa 

10. Maaseudun kulttuuriperintö 

Rural Heritage 



Laajuus: 5 -10 op 

Tavoite: Opiskelija tutustuu maaseudun kulttuuriperinnön eri ilmenemismuotoihin ja 

oppii tarkastelemaan maaseutua kriittisesti kulttuuriperinnön rakentumisen sekä sen 

kautta tapahtuvan identiteettien tuottamisen näkökulmasta. Opiskelija hankkii omakohtaista 

tuntumaa eri alojen kulttuuriperintöhankkeissa työskentelystä ja niiden arvioinnista. 

Sisältö: Syventävällä opintojaksolla tarkastellaan maaseutuun liittyvää aineellista ja 

aineetonta kulttuuriperintöä, sen määrittelytapoja sekä sen muutoksia maaseudun 

murrosvaiheessa. Maaseudun kulttuuriperintöä lähestytään maisemansuojelun, historiakulttuurin 

ja kulttuurimatkailun näkökulmista. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Osallistuminen opetukseen, 

harjoitustyöt, lisäsuorituksena tentti tai essee. 


Vastuuhenkilö: Maunu Häyrynen, TY/KTMT Pori 

Toteutustapa: Luennot ja harjoitukset, itsenäistä työskentelyä. 


11. Brändijohtaminen ja paikan markkinointi 

Brand Management and Place Marketing 

Koodi: CBMm11TuKKK/ Pori 


Laajuus: 4 tai 6 op 

Tavoite: Opiskelija perehtyy brändin rakentumisen vaiheisiin ja brändijohtamiseen 

erilaisissa luovan talouden ja matkailun palveluissa sekä paikan markkinoinnissa. 

Opiskelija syventää valmiuksiaan kehittää palvelukonsepteja sekä käytännön että 

teorian tasolla. Palvelukonseptien kehittämisessä edetään käytännön projektityöstä 

brändien teoreettiseen tarkasteluun. Oppimismenetelmänä on tutkiva oppiminen, 

jossa ajankohtaisten tieteellisten artikkelien analyysin avulla ja tukeutumalla opinto-


jakson kirjallisuuteen opiskelija osaa soveltaa bränditeorioita palvelukonseptien 

tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa. Opiskelija kehittyy vuorovaikutustaidoissaan, 

joita edistää kontaktiopetuksen interaktiivisuus ja projektityön esittäminen 

opintojakson päättävässä brändiseminaarissa. 

Sisältö: I periodin aikana tutustutaan yritysten bränditoimeksiantoihin ja osallistutaan 

Turun Matkailuakatemian järjestämään Destination Branding -seminaariin. II 

periodissa käydään käytännön ja teorian välistä vuoropuhelua. Opintojakso päättyy 

BranDay2-seminaariin, jossa opiskelijat esittelevät harjoitustöitään. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Aktiivinen osallistuminen luentoihin, 

brändiseminaareihin ja verkkotyöskentelyyn Moodle-oppimisalustalla sekä artikkelianalyysi 

ja projektityö. Lisäsuorituksena (2 op) joko projektityöraportin laajentaminen 

artikkeliksi tai kahden kirjallisuusluettelon kirjan tenttiminen. 


Vastuuhenkilöt: Arja Lemmetyinen ja Ulla Hakala, TuKKK/ Pori 

Toteutustapa: Luennot (5 x 2 h), seminaareihin osallistuminen (12 h), projektityö ja 

artikkelianalyysi, 4 op. Projektityöraportin laajentaminen artikkeliksi tai kahden kirjallisuudeksi 

valitun kirjan tenttiminen, 2 op. Verkkotyöskentely Moodle-alustalla (12 

h). 

Ajankohta: SL 2011, I ja II periodi 


- Aaker, David A and Joachimsthaler, Erich (2002). Brand leadership. 

London: Simon & Schuster. 

- Ashworth, Gregory J. (2010) Towards effective place brand management. 

Northampton, MA : Edward Elgar Pub., 2010. ISBN 

9781848442429 (hardback) 

- Branding health services: defining yourself in the marketplace (2000). 

Edited by Gil Blashe, Nancy J. Hicks. Aspen Publishers. ISBN 0-8342- 

1175-0. 

- Brands and branding. Edited by Rita Clifton. New York: Bloomberg 

Press, c2009. ISBN 978-1-84668-119-6 (inb.) 

- De Chernatony, Leslie (2003) Creating powerful brand: in consumer, 

service and industrial markets. Butterworth-Heinemann Elsevier Ltd Linacre 

House Jordan Hill Oxford ISBN 0-7506-5980-7 

- Young, Laurie (2008) From products to services: insight and experience 

from companies which have embraced the service economy. John Wiley 

& Sons Ltd, The Atrium , Southern Gate, Chichester, West Sussex. ISBN 

978-0-470-02668-7 ,0-470-02668-5 

- Tieteellisiä artikkeleita ohjaajien ohjeistuksen mukaan. 

Lisätiedot: Kontaktiopetus pidetään TuKKK:ssa Porissa. 

12. Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus 

The Future of Tourism and Tourism Studies 

Koodi: 063150TMS6/243010TUTUS9/033130MAS8/073110TSS11 TuKKK/ Turku 


Laajuus: 6 op 

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää, minkälaisten tekijöiden arvellaan 

vaikuttavan matkailun tulevaisuuteen sekä ymmärtää miten tulevaisuudentutkimuksen 

menetelmiä voidaan hyödyntää matkailututkimuksessa. Lisäksi opiskelija 

hahmottaa matkailuelinkeinon maantieteellisen, sosiologisen ja markkinointiin/johtamiseen 

liittyvän tutkimuksen kehityspolkuja, nykytrendejä ja tulevaisuuden 

teemoja. 

100

101 


Sisältö: Opintojaksolla pohditaan matkailun tulevaisuutta, johon vaikuttavat paitsi 

monet yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät muutokset, myös matkailijoiden 

muuttuvat tarpeet ja vaatimukset. Lisäksi tutustutaan tulevaisuudentutkimuksen 

perusajatuksiin sekä matkailun maantieteelliseen, sosiologiseen sekä 

markkinointiin ja johtamiseen liittyvän tutkimukseen. Opintojaksoa suositellaan erityisesti 

opiskelijoille, jotka tekevät matkailuun liittyvää opinnäytetyötä. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Luennot, kirjallinen kuulustelu 

ja harjoitustyöt. 


Vastuuhenkilö: Juulia Räikkönen, TuKKK/ Turku 

Toteutustapa: 12 h (2 vt, Räikkönen ja vierailijat) koostuu aloitusluennosta ja istunnoista, 

joissa keskustellaan aihepiiriin liittyvistä teemoista ennalta jaetun materiaalin 

pohjalta. 


Kirjallisuus: 

- Ritchie, B.W., P. Burns, C. Palmer 2004. Tourism research methods integrating 

theory with practice. 

- Yeoman, I. 2008. Tomorrow´s scenarios & trends. 

Muu kuulusteluja oppimateriaali: Artikkelikokoelma ja muu luennoilla ilmoitettava 

materiaali. 

Lisätiedot: Suositellaan TM6 Matkailumaantiede, TS5 Matkailun sosiologia (ent. 

TS10) ja/tai MAS7 Matkailu ja kulttuuripalvelujen markkinointi (ent. MAS6) suorittamista 

ennen kurssille osallistumista. 

13. Matkailun trendit 

Trends in Tourism 



Laajuus: 8 op 

Tavoite ja sisältö: Opiskelija perehtyy matkailun tulevaisuuden kehitysnäkymiin: 

kulttuurisiin kysymyksiin, tekniseen kehitykseen, yhteiskuntien määrällisiin ja laadullisiin 

muutossuuntiin, matkailun ja aluekehityksen suhteisiin sekä kestävään matkailuun. 

Opiskelussa pyritään aihevalinnan, tavoitteiden asettelun ja toteuttamistavan 

omaehtoisuuteen. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Esityöt (30 h), kontaktiopetus 

(48 h) ja jälkityöt (134 h). 


Vastuuhenkilö: Peter Björk, Hanken, Helsinki 

Toteutustapa: Opintokokonaisuus koostuu kaikille yhteisistä johdanto- ja suunnitteluseminaarista 

(15 h), projektista sekä opintokokonaisuuden päättävästä palauteseminaarista 

(15 h), joka perustuu ryhmätöiden raportointiin ja opintokokonaisuuden 

evaluointiin. Opintojen yhteydessä perehdytään aihepiirin kirjallisuuteen. Opintokokonaisuuden 

yhteyteen voidaan sijoittaa teemaseminaareja, joihin kutsutaan mm. 

elinkeinon edustajia. 

Projekti suunnitellaan monitieteisenä ryhmätyönä. Poikkeustapauksissa trendihankkeen 

voi suorittaa itsenäisesti. Projekti/kehittämishanke voi olla visionäärinen matkailun 

suunnittelutehtävä, tiettyyn teemaan ja/tai alueeseen kohdistuva matkailututkimus, 

tavoitteiltaan ja toteuttamistavoiltaan määritelty osallistuminen kansainvälisiin 

matkailualan tapahtumiin ja kongresseihin tai tutkimusekskursio. 

Ajankohta: SL 2011, periodi II ja KL 2012, periodi III


Lisätiedot: Verkkokurssin aloitus joulukuussa 2011. Intensiivijakso tammikuussa 

2012 matkamessujen yhteydessä Helsingissä. 

14. Planning, Designing and Branding Tourism Experience 

Koodi: 5712006 MAVY ja Aalto-yliopisto 


Laajuus: 3 - 6 ects 

Vastuuhenkilö: Peter Björk, Hanken/ Helsinki 


Lisätiedot: Tarkemmat kurssitiedot ks. MAVY:n syyslukukauden 2011 opetusohjelma 

102

KULTTUURITUOTANNON SUUNNITTELU 

103 


Oppiaineen tavoitteena on antaa opiskelijoille teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksia 

toimia kulttuurialan projekti-, hallinto-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Oppiaine 

tarjoaa tietoa kulttuurialan rahoituksesta ja hallinnosta sekä kulttuurin tuotteistamisesta, 

hinnoittelusta ja markkinoinnista. 

Lukuvuonna 201–2012 opetetaan kevätlukukaudella kurssit P1 ja P2. Oppiaineen 

opintokokonaisuuden suorittamisen aikaisempina lukuvuosina aloittaneet opiskelijat 

voivat suorittaa vanhan opintorakenteen mukaisia kursseja kirjatentein, essein ja 

harjoitustöin sopimalla asiasta erikseen digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettajan 

kanssa. 


P1 Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 3 op 

P2 Kulttuuripolitiikka ja -hallinto 3 op 

P3 Kulttuuri ja talous 5 op 

P4 Kulttuurituotannon tutkielmakurssi 4 op 

P5 Kulttuurituotannon erityiskysymyksiä 5 op 

P6 Projektiseminaari 5 op 

PERUSOPINNOT 

P1 Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 

P1 Introduction to the Cultural Management 

Koodi: KUTS0010 

Oppiaine: Kulttuurituotannon suunnittelu 

Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija saa kokonaiskuvan kulttuurituotannon perusteista ja monialaisuudesta 

sekä teorian ja käytännön vuoropuhelusta. 

Sisältö: Opintojaksolla perehdytään kulttuurituotannon käsitteisiin ja toimintaympäristöihin 

ja erilaisten kulttuurituotantojen erityispiirteisiin. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen, seminaari, 

luentopäiväkirja ja kirjallinen tentti 


Vastuuhenkilö: Tuntiopettaja 

Opetusmuoto: Luennot, tentti 

Opetuksen suunnitellut ajankohdat: KL 2012 

Oppimateriaalit: 

- Grahn, Maarit & Häyrynen, Maunu (toim) 2009: Kulttuurituotanto. Kehykset, 

käytäntö ja prosessit. Tietolipas 230. Suomalaisen Kirjallisuuden 

Seura, Helsinki 2009, 362 s. ISBN 978-952-222-173-5. ISSN 0562-6129


P2 Kulttuuripolitiikka ja -hallinto 

P2 Cultural Policy and Governance 



Laajuus: 3 op 

Tavoitteet: Opiskelija hallitsee perusteet kulttuuripolitiikan päämääristä ja kulttuurihallinnon 

rakenteista. Opiskelija oppii havaitsemaan sosiaalisen toiminnan ja ihmisten 

välisten suhteiden kulttuurisuuden. Opiskelija oppii ymmärtämään ympäristönsä 

kulttuurisina ulottuvuuksina, kulttuurisina jäsentelyinä ja niihin liittyen myös kulttuurisena 

valtana. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy kurssin jälkeen hallitsemaan ja 

soveltamaan tätä kulttuurisuutta muussakin kuin yksinomaan niin sanotussa kulttuurityössä. 

Sisältö: Kurssilla annetaan kuva nykyhetken kulttuuripolitiikasta ja kulttuurihallinnon 

pääpiirteistä. Kulttuurihallintoa käsitellään kurssilla käytännön esimerkkien kautta ja 

nivomalla nämä yleisiin kulttuuripoliittisiin linjauksiin. Kulttuuripolitiikkaa käsitellään 

kansainvälisellä ja kansallisella tasolla: tarkastelun kohteena on kuntien, valtioiden 

ja kansainvälisten toimijoiden kulttuuripolitiikka. 


harjoitustehtävät sekä kirjallinen tentti. 



Opetusmuoto: Luennot ja harjoitukset 

Opetuksen suunnitellut ajankohdat: KL 2012 


- Kangas, Anita & Virkki, Juha (toim.):Kulttuuripolitiikan uudet vaatteet. 

Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 1999, 179 s. ISBN: 951-39-0193-9. 

- Häyrynen, Simo: Suomalaisen yhteiskunnan kulttuuripolitiikka. SoPhi, 

Jyväskylä 2006, 242 s. ISBN:952-5591-35-2. 

- Luennoitsijan osoittama materiaali 

P3 Kulttuuri ja talous 

P3 Culture and Economy 



Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opiskelija tietää ja ymmärtää kulttuurin taloustieteen peruskäsitteet. 

Opiskelija ymmärtää kulttuuritoiminnan taloudellisia näkökohtia ja on perehtynyt 

kulttuuriyrittäjyyteen. Kurssin jälkeen opiskelija osaa asettaa tavoitteita ja toimia tavoitteiden 

saavuttamiseksi, hahmottaa kulttuurialaa bisneksenä ja tuntee brändinrakennuksen 

perusteet. 

Sisältö: Opintojaksolla käsitellään seuraavia asioita: 

- Kulttuurin tuottavuuteen ja rahoitukseen liittyvät ongelmat, julkinen tuki ja 

sen perustelut 

- Kulttuurituotannon rahoitusinstrumentit, budjetointi, rahoituspäätös 

- Kulttuuriyrittäjyys urana 

- Liikeidea, tuotteistaminen, liiketoimintasuunnitelma ja yritysmuodot 

- Yksilöllinen erikoisosaaminen kulttuurialan liiketoiminnassa 

- Kulttuuriosaamisen hinnoittelu 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; kirjallinen tentti ja/tai 

harjoitustyö ja/tai essee 


104

105 


Vastuuhenkilö: Digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja 

Opetusmuoto: kirjallinen tentti ja/tai harjoitustyö ja/tai essee 

Opetuksen suunnitellut ajankohdat: SL 2012 (ei opeteta lukuvuonna 2011-2012) 


- Wilenius, Markku: Luovaan talouteen. Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden 

voimavarana. Sitran julkaisusarja 266. Edita, Helsinki 2004. 250 s. ISBN: 

951-37-4029-3. 

- Erikseen sovittava materiaali. 

P4 Kulttuurituotannon tutkielmakurssi 

Cultural Management Research Seminar 



Laajuus: 4 op 

Tavoitteet: Opiskelija omaksuu kulttuurituotannon tutkimuksellisia valmiuksia. Hän 

tuntee alan tutkimuskenttää, -näkökulmia ja -käsitteistöä. 

Sisältö: Tutkielmaseminaarissa opiskelija laatii oman pienoistutkielman jostain kulttuurituotannon 

alan aihepiiristä ja toimii toisen tutkielman kommentaattorina. 


seminaari, harjoitustyö 



Opetusmuoto: Luennot, seminaari 

Opetuksen suunnitellut ajankohdat: SL 2012 (ei opeteta lukuvuonna 2011-2012) 

Oppimateriaalit: Erikseen sovittava materiaali. 

P5 Kulttuurituotannon erityiskysymyksiä 

Special Issues in Cultural Production 



Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opintojakso tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden erikoistumiselle tai 

suuntautumiselle. Opiskelija tutustuu valitsemansa kulttuurituotannon alueen erityiskysymyksiin 

ja osaa soveltaa oppimaansa. 

Sisältö: Opiskelija voi sijoittaa tähän opintojaksoon valinnaisia erikoiskursseja tai 

tenttiä valinnaista kirjallisuutta. Kohtaan voi sijoittaa myös ulkomailla tai esimerkiksi 

yliopistokeskuksen muissa yksiköissä suoritettuja opintoja tai erikoiskursseja. Opiskelija 

voi halutessaan suorittaa myös työharjoittelun jossakin kulttuurialan työpaikassa. 

Korvaavat kurssit ilmoitetaan opetusohjelmassa. Muista korvaavuuksista sovitaan 

kurssista vastaavan henkilön kanssa. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen, seminaari, 

kirjallinen tentti, työharjoittelu, essee, harjoitustyöt, portfolio, luento- tai oppimispäiväkirja 

Arviointi: hyväksytty / hylätty 

Vastuuhenkilö: Digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja 

Opetusmuoto: Luento, itsenäinen työskentely 

Opetuksen suunnitellut ajankohdat: SL 2011, KL 2012 

Oppimateriaalit: Korvaavan suorituksen mukaiset. Jos opiskelija haluaa suorittaa 

kokonaisuuden esim. kirjatenttipaketilla, on kirjallisuudesta sovittava erikseen vastuuhenkilön 

kanssa.


P6 Projektiseminaari 

Project Tutorial 



Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opiskelija perehtyy oman projektisuunnitelman laatimiseen. Opintojakson 

suoritettuaan opiskelija osaa resursoida projektin ja laatia projektisuunnitelman, 

esitellä sen rahoittajalle sekä arvioida muiden suunnitelmia. Opiskelijalla on peruskäsitys 

erilaisista projektityypeistä ja projektiosaamisen ammatilliset perusvalmiudet. 

Sisältö: Projektiseminaarissa kukin opiskelija laatii oman projektinsa projektisuunnitelman, 

joka sisältää kustannusarvion, toiminta- ja tiedotussuunnitelman sekä aikataulun 

ja esittelee sen muille opiskelijoille. Projektiseminaarissa käsitellään projektin 

hallinnan perusteita ja suunnitteluprosessia, tutustutaan käytännön projektiesimerkkeihin 

ja harjoitellaan apuraha-anomuksen tekemistä. 


Opetusmuoto: Seminaari 

Opetuksen suunnitellut ajankohdat: KL2013 (ei opeteta lukuvuonna 2011 - 2012) 


projektityö 


106

MUSEOLOGIA 

107 

MUSEOLOGIA 

Museologia antaa teoreettisen perustan ja käytännön valmiuksia museoissa ja niihin 

rinnastettavissa kulttuuriperintöä säilyttävissä, tulkitsevissa ja esittävissä instituutioissa 

tehtävälle työlle. Museologian erikoiskohteena on aineellinen kulttuuri, sen arvonmuodostamisprosessi 

ja sen seuraukset. Se tarkastelee, millaiset arvot johtavat 

tietyn aineellisen kulttuurin osa-alueen tiedostamiseen, esiin nostamiseen, vaalimiseen 

ja suojeluun ja mikä ohjaa tähän liittyviä valintaprosesseja. Tieteenä museologia 

on tämän työn problematisointia, analysointia ja teoreettisen taustan kehittämistä. 

Museoinstituutio sisältää monenlaisia ilmiöitä, joita toteuttavat omista lähtökohdistaan 

erilaiset yhteisölliset ja yksittäiset toimijat, joita ovat museoiden lisäksi esimerkiksi 

kulttuuriympäristön suojeluorganisaatiot sekä kansalaistoiminta. 

Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan aineellista kulttuuria 

merkitysten kantajana, dokumentoimaan esineellistettyä kulttuuria sekä problematisoimaan 

kulttuuriperinnön määrittelemiseen ja käyttöön liittyviä valinta- ja arvostusprosesseja. 

Opiskelija tutustuu kulttuuriperinnön säilyttämistä ja sen jatkuvuutta 

tukeviin juridisiin, yhteiskunnallisiin ja teknisiin keinoihin. Opiskelussa pyritään 

läheiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen museoiden kanssa, teorian ja 

käytännön kohtaamiseen ja hedelmällisiin ongelmanratkaisutilanteisiin niiden välillä. 

Museologia tukee Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman 

muita oppiaineita. Opetuksessa painotetaan ryhmissä tapahtuvaa ongelmakeskeistä 

työskentelyä. Oppiaineesta kokonaisuusmerkinnän antaa Turun yliopiston museologian 

lehtori Sirkku Pihlman. 

Museologialla on oma Moodle-verkkoalusta, jonne jokaisen museologiaa opiskelijan 

pitää kirjautua linkistä https://moodle.utu.fi/. Kurssinimi on Museologia/Pori ja 

avain Museologia/Pori 


P1 Johdatus museologiaan 4 op 

P2 Museot yhteiskunnallisina toimijoina 4 op 

P3 Museonäyttely ja museopedagogiikka 5 op 

P4 Kokoelmien luonti, hoito ja dokumentointi 5 op 

P5 Rakennetun ympäristön dokumentointi, arvottaminen ja suojelu 5 op 

P6 Museoharjoittelu 2 op

MUSEOLOGIA 

PERUSOPINNOT 

P1 Johdatus museologiaan 

Introduction to Museology 

Koodi: MUSP0001 

Oppiaine: Museologia 

Laajuus: 4 op 

Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva kulttuuriperintöprosesseista 

ja museoista instituutioina sekä taitoa suhteuttaa näitä ilmiöitä historialliseen ja 

yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tavoitteena on myös antaa teoreettista taustatietoa 

näiden ilmiöiden analysoimiseksi ja problematisoimiseksi. 

Sisältö: Opintojakso antaa yleiskuvan museologiasta tieteenalana, museoista instituutioina 

ja kulttuurisina ilmiöinä, antikvaarisen ajattelun ja museotyön historiasta ja 

organisaatioista sekä kulttuuriperintöä ja museoita säätelevistä laeista, sopimuksista 

ja ohjeista. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen sekä 

tentti. 

Arviointi: 0–5 

Vastuuhenkilö: Maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja Eeva Raike, opettaja FM 

Maija Mäki 




- Corsane, Gerard (ed.): Heritage, Museums and Galleries. An Introductory 

Reader. Routledge, London & New York 2005, 1-101 s. ISBN: 

0415289459. 

- Kinanen, Pauliina (toim.): Museologia tänään. Suomen museoliitto. Jyväskylä 

2007, 3-66 s. ISBN: 978-951-9426-34-1. 

Lisäksi museoalan lakeja, sopimuksia ja ohjeita käsittelevää kirjallisuutta 

ja verkko-aineistoja. 

- Pettersson, Susanna ja Kinanen Pauliina (toim.): Suomen museohistoria. 

SKS. Hämeenlinna 2010. 

P2 Museot yhteiskunnallisina toimijoina 

Museums in Society 



Laajuus: 4 op 

Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on nähdä kulttuuriperintötyö ja museo monitasoisena 

ja -tahoisena toimintakenttänä ja oppia tarkastelemaan sitä kontekstissaan, 

erilaisten ja eri tavoitteisten toimijoiden intressikenttänä. Tavoitteina ovat kulttuuriperintötyön 

ammatillisen ja hallinnollisen organisaation tuntemus Suomessa, 

kansainvälisten museo-organisaatioiden ja ammattieettisten sääntöjen tuntemus 

sekä Suomen alaa ohjaavan lainsäädännön tuntemus. 

Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan museoiden merkitystä paikallisena, alueellisena, 

valtakunnallisena ja kansainvälisenä sekä historiallisena toimijana; museota 

yhteistyökumppanina, yhdistystoiminnan osana, voimavarana ja kulttuuripalveluna 

sekä museota muistiorganisaation osana. Lisäksi tarkastellaan museoita myös 

työnantajina. 

108

109 

MUSEOLOGIA 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen 

kurssitehtävien suorittaminen, joihin sovelletaan annettua kirjallisuutta. 


Vastuuhenkilö: Maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja Eeva Raike, opettaja FM 

Maija Mäki 

Opetusmuoto: Luennot sekä verkkokurssi 

Opetuksen suunnitellut ajankohdat: KL 2012, periodi III 


- Genoways, Hugh H. (ed.): Museum Philosophy for the Twenty-first Century. 

Lanham 2006, 161-164, 201-220 ja 255-274 s. ISBN: 0-7591-0753-X 

(sid.), 0-7591-0754-8 (nid.), 978-0-7591-0753-3 (sid.),978-0-7591-0754-0 

(nid.). 

- Kinanen, Pauliina (toim.): Museologia tänään. Suomen museoliitto. Jyväskylä 

2007, s. 93-132, 210-239 ISBN: 978-951-9426-34-1. 

Verkkoaineistoja museoiden arvioinnista ja vaikuttavuudesta. 

- Minna Karvonen, Ulla Teräs, Mirva Mattila ja Eeva Kukko: Museot 

vaikuttajina. Tarve- ja tarvekartoitus. 2007, 44 s., nid., ISBN 978-951- 

616-175-7 (nid.), ISBN 978-951-616-176-4 (pdf.) 

(http://www.nba.fi/fi/museologia) 

- Sekä luennoilla mahdollisesti ilmoitettava materiaali. 

P3 Museonäyttelyt ja museopedagogiikka 

Museum Exhibition and Museum Pedagogy 



Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on oppinut hahmottamaan näyttelysuunnittelun 

ja rakentamisen eri vaiheet sekä ymmärtää museopedagogiikan merkityksen. 

Sisältö: Opintojakson luennoilla selvitetään näyttelyjen rakentamisen ja museopedagogiikan 

perusteita. Kurssiin liittyy tutustuminen kolmeen museonäyttelyyn ja 

osallistuminen ainakin yhteen museolehtorin vetämään kierrokseen. Nämä tehdään 

itsenäisesti ja niiden sekä luentojen pohjalta tehdään harjoitustyö. 


kaksi harjoitustyötä. 



Opetusmuoto: Luennot 

Opetuksen suunnitellut ajankohdat: KL 2012, periodi IV tai SL 2012, periodi I 


- Museo oppimisympäristönä. Suomen museoliitto ja Suomen Tammi 

Plus – projekti. ISBN 951-9426-31-0. Helsinki 2004, 176 s. 

- Päivi Venäläinen (toim.): Kulttuuriperintö ja oppiminen. Suomen museoliiton 

julkaisuja 58. ISBN 978-951-9426-35-8, ISSN 0355-1741, 

Jyväskylä 2008, 175 s.

MUSEOLOGIA 

P4 Kokoelmien luonti, hoito ja dokumentointi 

Collections Create, Care and Documentation 



Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, mitä kaikkea museokokoelmat 

pitävät sisällään ja mitä uhkia ja velvollisuuksia niihin kohdistuu. 

Sisältö: Museokokoelmien muodostumisen historiaa sekä erilaiset museokokoelmat. 

Kokoelmien dokumentointi ja niihin liittyvä tutkimustoiminta, etiikka ja juridiikka. 

Lisäksi esitellään kokoelmien vauriotekijät ja niiden vaikutus. Myös varastointi, 

museoturvallisuus ja eri materiaalien (orgaaniset aineet, tekstiilit, taideteokset, metallit) 

hoitomenetelmät käydään kurssilla läpi. Lyhyesti kerrotaan arkistoinnin perusteet 

ja arkistoihin liittyvä henkilötieto-, tekijänoikeus- ja julkisuuslainsäädäntö. 


harjoitustyö ja/tai kirjallinen tentti 




Opetuksen suunnitellut ajankohdat: SL 2011, periodi II 


- Mirva Mattila, Marianna Kaukonen ja Ulla Salmela (toim.) Opas paikallismuseon 

hoitoon. 2006, toinen painos, 219 s., ISBN-10 951-616-119-7, 

ISBN-13 978-951-616-119-1. Lisäksi luennon aikana jaetaan lista oheiskirjallisuudesta. 

P5 Rakennetun ympäristön inventointi, arvottaminen ja suojelu 

Documentation, evaluation and conservation of cultural environment 



Laajuus: 5 op 

Tavoitteet: Opintojakso antaa valmiuksia käsitellä perustellusti, miten rakennettua 

ympäristöä voidaan nykyisillä keinoilla dokumentoida. Lisäksi opiskelijat saavat tietoa 

arvottamisen pääperiaatteista sekä kuka suojelee ja millä keinoin rakennettua 

ympäristöä. 

Sisältö: Opintojaksossa käydään läpi dokumentointimenetelmiä, arvottamisen pääperiaatteet 

sekä suojelun keinot. Kurssiin kuuluu kaksi pakollista kenttäpäivää, jonka 

aika aloitetaan harjoitustyö tekeminen 





Opetusmuoto: Luennot, kenttäharjoitukset 

Edeltävät opinnot: P1 

Opetuksen suunnitellut ajankohdat: SL 2011, periodi I 


Kurssin aikana jaetaan materiaalia sekä lista luettavasta kirjallisuudesta. 

110

111 

MUSEOLOGIA 

P6a Museoharjoittelu 

Museum practice 



Laajuus: 2 op 

Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija museotyöhön 

Sisältö: Kuukauden kestävä kokopäiväinen museo- tai arkistoharjoittelu opiskelijan itse 

hankkimassa harjoittelupaikassa. Harjoittelusta laaditaan vähintään kuuden sivun 

mittainen oppimispäiväkirja, joka palautetaan vastuuopettajalle harjoittelun päätyttyä. 

Harjoittelusta ja sen ajankohdasta sovitaan erikseen vastuuopettajan kanssa. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; museossa tai muussa kulttuurilaitoksessa 

tehtävä yhden kuukauden pituinen harjoittelu (luettelointi, rakennustutkimus, 

näyttelyteko tms.), mistä tehdään noin kuuden sivun raportti. 



Opetusmuoto: Harjoittelu 

Edeltävät opinnot: Mielellään kaikki edeltävä (P1-5)

MAISTERIOPINNOT 


Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen maisteriopinnot 120 op 

Koulutusohjelman kolmella pääaineella - kulttuuriperinnön tutkimuksella, maisemantutkimuksella, 

digitaalisella kulttuurilla - ovat yhteiset maisteriopinnot. Maisteriopinnot 

suoritetaan eri oppiaineet integroivassa monitieteisessä muodossa, ja opiskelijat 

pätevöityvät laaja-alaisesti kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tehtäviin. 

Suoritettuaan maisteriopinnot opiskelija valmistuu filosofian maisteriksi. 

Maisteriopinnot on rakennettu niin, että niihin sisältyy projektimuotoista, opitun tiedon 

soveltamiseen tähtäävää työskentelyä. Projektityöskentely nivoutuu yhteen 

seminaarin ja pro gradu -tutkielman kanssa. Erityistapauksissa tutkielma voi olla soveltava 

työ, johon liittyy teoreettinen osuus. Jatko-opintoja suunnittelevalle suositellaan 

normaalin noin sadan sivun pituisen opinnäytteen tekemistä, jotta jatkoopintokelpoisuus 

voidaan arvioida. Yhteistyötahojen kanssa toteutettavan projektityöskentelyn 

kautta maisteriopintoihin ja erityisesti opinnäytteeseen saadaan monitieteisyyttä, 

tiimityöskentelyä sekä läheinen yhteys työelämään. 

Maisteriopinnot suoritetaan kahdessa vuodessa. Maisteriopinnot tarjoavat joustavan 

mahdollisuuden liittää ulkomailla suoritettuja opintojaksoja osaksi tutkintoa, ja opiskelijoita 

kannustetaan osallistumaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Kaikille 

opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) viimeistään, kun 

he ilmoittautuvat tutkimusseminaariin. 

Maisteriopinnot ovat jatkoa sekä sisällöllisesti että muodollisesti humanististen tieteiden 

kandidaatin tutkinnossa suoritettuihin kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen 

koulutusohjelman opintoihin, joissa oppiaineiden opetussisällöt on laadittu 

toisiaan tukeviksi ja täydentäviksi. 

Maisteriopintojen laajuus on 120 opintopistettä ja ne koostuvat 80 opintopisteen 

laajuisista syventävistä opinnoista ja 40 opintopisteen laajuisista muista 

opinnoista. 

Opiskelija sopii alustavasti muiden opintojen suorittamisesta pro gradu -työnsä pääohjaajan 

tai professorin kanssa HOPS-keskustelussa. Muut opinnot voi valita varsin 

vapaasti, mutta opiskelijaa kannustetaan suuntautumaan johonkin tiettyyn erityisteemaan. 

Suuntautumisvaihtoehdoista lisätietoja antavat professorit ja historian lehtori. 

Koulutusohjelma on mukana myös useassa kansainvälisessä monitieteisessä 

ja tieteidenvälisessä maisteriopetusverkostossa, joista lisätietoja antavat verkostojen 

nimien perässä mainittavat yhteyshenkilöt. Maisteriopiskelija voi erikoistua tai 

suorittaa sivuaineita esimerkiksi seuraavissa verkostoissa: 

- Rural Studies -sivuaine (Maunu Häyrynen, Anna Sivula) 

- Matkailuntutkimuksen opinnot (Maunu Häyrynen, Katriina Petrisalo) 

- European Heritage, Digital Media and the Information Society -opinnot 

(Jaakko Suominen, Anna Sivula) 

Opinto-oikeus: 

Kaikilla kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmaan hyväksytyillä 

pääaineopiskelijoilla on opinto-oikeus maisteriopintoihin. Sivuaineopiskelijoilla on 

112

113 


oikeus suorittaa syventäviä opintojaksoja ja tehdä sivuaineen tutkielma yhteensä 60 

op. Maisteriopintojen suorittamisen aloittamista suositellaan vasta, kun opiskelijalla 

on koossa vähintään 120 opintopistettä kandidaatintutkintoon sisältyviä opintoja. 

Monia maisteriopintojen kursseja voi kuitenkin hyväksyttää sopimuksen mukaan 

myös oppiainekohtaisiin aineopintoihin (esim. tutkimusteoriaan ja metodologiaan liittyvät 

opinnot). Kandidaatin- ja maisterintutkintoon ei voi sisällyttää samoja opintoja. 

Maisteriopintojen seminaariin voi osallistua opiskelija, jolla on yksi hyvin tiedoin hyväksytty 

kandidaatintutkielma (digitaalinen kulttuuri, kulttuuriperinnön tutkimus, maisemantutkimus). 

Maisteriopintoihin voi hakeutua myös koulutusohjelman ulkopuolelta. 

Maisteriopintoihin voi hakeutua myös koulutusohjelman ulkopuolelta. Opintoja suorittamaan 

valitaan enintään viisitoista koulutusohjelman ulkopuolista opiskelijaa. 

Maisteriopintoihin koulutusohjelman ulkopuolelta valitut suorittavat syventävien 

opintojen ja pro gradu -tutkielman lisäksi 40 opintopistettä muita opintoja, joihin sisältyy 

jonkin koulutusohjelman oppiaineen (digitaalinen kulttuuri, kulttuuriperinnön 

tutkimus tai maisemantutkimus) aineopintojen tutkielmaseminaari sekä pakollisia 

metodiopintoja (yhteensä 15 op). Tämän lisäksi opiskelija suorittaa 25 op vapaavalintaisia 

opintoja. Opiskelija sopii opintojen suorittamisesta professorin kanssa opintojen 

alkuvaiheessa. 

SYVENTÄVÄT OPINNOT 

Maisteriopintoihin on mahdollista valita painotus, joka perustuu yhteen koulutusohjelman 

tutkimuksen ja opetuksen kolmesta painopisteestä: 

- Kulttuuriympäristöjen tutkimus 

- Itämeren alueen tutkimus ja ylirajaisuus 

- Teknologinen kulttuuri ja sen muutos. 

Jokainen painopiste liittyy kaikkiin koulutusohjelman oppiaineisiin. Maisteriopintojen 

painotus on ohjeellinen malliopintosuunnitelma, joka voi sisältää aihepiiriin liittyviä 

vähintään aineopintotasoisia opintojaksoja, kirjallisuutta sekä painotusta tukevia sivuainevalintoja. 

Maisteriopintoja voi suorittaa myös ilman erikseen sovittua painotusta, 

kuten aiemminkin. Painotusten tarkoitus on luoda pohjaa maisteriopintojen 

tutkimuspohjaiselle erityissuuntautumiselle sitä haluaville, mutta ne eivät ole sitovia, 

eikä niitä kirjata tutkintotietoihin. Painotuksista sovitaan ohjaavan professorin kanssa. 

S1 Tutkimuksen teoria ja tutkimustraditio 

Research Theory and Tradition 




Tavoitteet: Opiskelija perehtyy syvällisesti kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen 

tutkimushistoriaan yleisenä ja erityisenä kysymyksenä oman tutkimuksellisen 

suuntautumisensa mukaan. 

Sisältö: Opintojakso koostuu tutkimusteoriaan liittyvistä kursseista ja kirjallisuudesta. 

Opiskelija sopii opintojakson suoritustavoista professorin tai pro gradu -työnsä 

ohjaajan kanssa.


Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; kirjallinen tentti, essee, harjoitustyö 

Lisätieto: Tentittävästä kirjallisuudesta ja muista korvaavista suorituksista sovitaan 

professorin tai pro gradu -työn ohjaajien kanssa. 

Arviointi: 0-5 tai hyväksytty/hylätty 

Vastuuhenkilöt: Professorit ja muut pro gradu -töiden ohjaajat 

Toteutustavat: Luennot, kirjatentit, esseet ja seminaarikurssit 

Oppimateriaali: Erikseen sovittava kirjallisuus 

S2 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen erityiskysymyksiä 

Special Topics in Cultural Production and Landscape Studies 




Tavoitteet: Opiskelija syventää tietämystään oppiainekohtaisista tai niiden välille sijoittuvista 

tieteellisistä erityiskysymyksistä. Erityiskysymykset voivat sisältää tieteenteoreettista 

ja metodologista ainesta tai yhtä lailla tieteellisen toiminnan käytännön 

taitojen syventäviä jatkokursseja. 

Sisältö: Opintojakso koostuu erityiskysymyksiin liittyvistä kursseista ja kirjallisuudesta. 

Opintojakson voi suorittaa myös osallistumalla kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen 

oppiaineiden alaan kuuluvaan tutkimustietoa soveltavaan projektiin. Projektit 

toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten 

kumppanien kanssa. Projekteista sovitaan lukuvuosittain. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; kirjallinen tentti, essee, harjoitustyö 





Toteutustavat: Luennot, kirjatentit, esseet, projektityöt ja seminaarikurssit 

Oppimateriaali: Erikseen sovittava kirjallisuus 

S3 Seminaari 

Master Seminar 




Tavoitteet: Opiskelija kykenee tekemään pro gradu -tasoista tutkimusta, esittelemään 

tutkimustyötään ja käymään tieteellistä keskustelua monitieteisessä tutkimusympäristössä. 

Sisältö: Opiskelija esittelee monitieteisessä tutkimusseminaarissa pro gradu - 

työnsä etenemistä. Seminaarityöskentely kestää yleensä kaksi lukukautta. Seminaariin 

voi sisältyä myös tutkimusprojekteihin liittyviä temaattisia jaksoja, valmiiden 

pro gradu -töiden esittelyä ja tutkimuksen käytännön tekemiseen liittyviä luentoja. 


seminaari, harjoitukset. Maisterivaiheen HOPSin laatiminen graduohjaajan kanssa 

kuuluu osana suoritukseen. 

Lisätieto: Opintojaksoon kuuluu pro gradun tutkimussuunnitelman sekä tutkielman 

käsikirjoituksen osan esittely, toisten töiden kommentointia ja opponointia sekä muita 

harjoituksia. 

114



Toteutustavat: Seminaari 

115 


S4 Valinnaisia erikoistumisopintoja tai harjoittelu 

Supplementary Studies or Practical Training 




Tavoitteet: Opiskelija syventää omaa erityisalansa asiantuntijuuttaan erityisesti 

akateemisten työelämävalmiuksien näkökulmasta. Syvempi asiantuntemus voi liittyä 

esimerkiksi tutkijuuteen, kansainvälisyyteen tai projektitaitoihin. 

Sisältö: Jakso käsittää pro gradu -tutkielman tekemistä ja tieteellistä erikoistumista 

tukevia valinnaisia opintosuorituksia, esimerkiksi tietyn erityisalan kysymyksiä käsittelevään 

kirjallisuuteen perehtymistä. Jakso voi sisältää myös kansainvälisiä opintoja 

tai projekteihin tai seminaareihin osallistumista sekä työharjoittelua kotimaassa tai 

ulkomailla. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; kirjallinen tentti, essee, harjoitustyö, 

työharjoittelu, portfolio 





Toteutustavat: Luennot, kirjatentit, esseet, projektityöt, työharjoittelu ja seminaarit 

S5 Pro gradu -tutkielma 

Master’s T esis 




Tavoitteet: Opiskelija kykenee tuottamaan laajan itsenäisen tieteellisen tutkielman. 

Sisältö: Opiskelija laatii 40 opintopisteen laajuisen opinnäytteen, johon voi sisällyttää 

soveltavan osuuden. Mahdollisesta soveltavasta osuudesta sovitaan ohjaajan 

kanssa. Tutkielmalla on kaksi ohjaajaa. Opiskelija esittelee tutkielman edistymistä 

seminaarissa S3. Lisäohjeita työn tekemiseen löytyy koulutusohjelman wwwsivuilta. 

Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma 

Arviointi: Improbatur-laudatur. Arvosanakohtaiset arviointiperusteet löytyvät oppaan 

liitteistä. 

Vastuuhenkilöt: Professorit ja muut pro gradu -töiden ohjaajat

MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO 

MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO (MAVY) 

Matkailualan verkostoyliopisto tukee matkailun monitieteisestä tarkastelusta kiinnostuneiden 

perustutkintoja jatko-opiskelijoiden asiantuntijuuden rakentumista, edistää 

kansallista alan osaamista ja monipuolistaa kansainvälistä vuorovaikutusta. 

Matkailualan verkostoyliopisto vahvistaa matkailun kulttuurisista, taloudellisista, 

ekologisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista kiinnostuneiden 

yliopisto-opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien osaamista. Matkailualan verkostoyliopiston 

opiskelijat haluavat oman pääaineensa kautta löytää matkailuun ja kulttuurien 

vuorovaikutukseen liittyviä työtehtäviä, kehittää kestävää matkailua ja näihin 

liittyvää tutkimusta ja yritystoimintaa. Matkailualan verkostoyliopisto tukee matkailun 

monitieteisestä tarkastelusta kiinnostuneiden perustutkintoja jatko-opiskelijoiden 

asiantuntijuuden rakentumista, edistää kansallista alan osaamista ja monipuolistaa 

kansainvälistä vuorovaikutusta. MAVY:n arvot ovat monitieteisyys, opetuksen monimuotoisuus, 

vuorovaikutus matkailuelinkeinon kanssa, kansainvälisyys ja verkostomainen 

yhteistyö. Matkailualan verkostoyliopisto vahvistaa matkailun kulttuurisista, 

taloudellisista, ekologisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista 

kiinnostuneiden yliopisto-opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien osaamista. 

Matkailualan verkostoyliopiston opiskelijat haluavat oman pääaineensa kautta löytää 

matkailuun ja kulttuurien vuorovaikutukseen liittyviä työtehtäviä, kehittää kestävää 

matkailua ja näihin liittyvää tutkimusta ja yritystoimintaa. 

Matkailualan tieteelliset perusopinnot (25–28 op) toteutetaan verkko-opintoina. Kulttuurituotannon 

ja maisemantutkimuksen laitoksen kulttuurimatkailun perusopinnot 

korvaavat perusopintokokonaisuuden lukuun ottamatta johdantojaksoa. 

MAVY:n aine- ja syventävät opinnot toteutetaan monimuoto-opetuksena. Opintoja 

suorittamaan voidaan hyväksyä vuosittain 50 opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet 

matkailun perusopinnot tai suorittavat niitä parhaillaan. Kulttuurimatkailun praktikum 

hyväksytään aineopintojen korvaavaksi suoritukseksi. Aineopinnot tulee tehdä vähintään 

35 op:n laajuisena, jos opiskelija haluaa niistä sivuainekokonaisuuden. 

MAVY:n tohtorikoulu toteuttaa jatko-opiskelijoille suunnattuja opintojaksoja. Jatkoopintoihin 

on jatkuva haku. 

Opiskelija voi sisällyttää verkostoyliopistossa suorittamansa matkailualan opinnot 

korkeakoulututkintoonsa joko sivuaineopintoina (perus- ja aineopinnot) tai integroituina 

muiden aineiden arvosanaopintoihin (syventävät ja jatko-opinnot). Henkilökohtaisen 

opintosuunnitelman mukaan on mahdollista suorittaa myös 25 opintopistettä 

pienempiä kokonaisuuksia. 

Lisätietoja: 

- http://www.tourismuninet.org/fi 

- opintotoimiston sähköposti: mavytoimisto@uef.fi 

- Professori Maunu Häyrynen ja yliopistonlehtori Katriina Petrisalo. 

116

RURAL STUDIES 

117 

RURAL STUDIES 

Rural Studies -verkosto on monitieteinen, kymmenen yliopiston muodostama verkosto, 

joka tuottaa maaseutualan maisteriopinnot sekä kehittää alan monitieteistä 

opetusta ja tutkimusta. Maisteriopinnot tarjoavat maaseudun kehityksestä ja kehittämisestä 

kiinnostuneille opiskelijoille mahdollisuuden erikoistua maaseutukysymyksiin 

poikkitieteellisestä näkökulmasta. Opiskelijat voivat suuntautua maisteriopinnoissaan 

maaseudun tutkimuksen ja kehityksen kysymyksiin valitsemalla Rural 

Studies -maaseutualan monitieteiset maisteriopinnot, jotka muodostuvat Rural 

Studies -yliopistoverkoston tuottamista opinnoista. Rural Studies -opintoja voi suorittaa 

maisteriopintojen vapaasti valittavana sivuaineena tai jatko-opintoina. Opintoihin 

on haku keväisin. Lisätietoja erillisestä Rural Studies -opinto-oppaasta sekä Rural 

Studies -verkoston kotisivuilta http://www.ruralstudies.fi. tai ohjelmakoordinaattori 

Eeva Uusitalolta, eeva.uusitalo@helsinki.fi. 

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma tarjoaa Rural Studies - 

opintojen yhteydessä kerran kahdessa vuodessa järjestettävän Maaseudun kulttuuriperintö 

-opintojakson. Opintojakso järjestetään seuraavan kerran kevätlukukaudella 

2013. Lisätietoa saa Rural Studies -opinto-oppaasta. Koulutusohjelman Rural 

Studies -yhdyshenkilönä toimii Maunu Häyrynen. 

.

EUROPEAN HERITAGE, DIGITAL MEDIA AND THE INFORMATION SOCIETY 

EUROPEAN HERITAGE, DIGITAL MEDIA AND THE INFORMATION SOCIETY: a 

European Master’s Programme 

The European joint programme "European Heritage, Digital Media and the Information 

Society" aims at producing top level professionals capable of building new 

and creative bridges between history, cultural heritage and information technology. 

By integrating the humanities and information technology, the programme offers the 

possibility of opening up new job possibilities for humanists. The program offers expertise, 

critical insight and theoretical knowledge on project management skills, multicultural 

collaboration, digital media, cultural heritage and European history. Graduation 

from the programme with good grades gives students the right to continue towards 

a Doctoral degree in the School of History and the School of Cultural Production 

and Landscape Studies, University of Turku. 

The special fields of the University of Turku in this programme are: 

– cultures of history 

– tangible and intangible heritage including landscapes 

– representations of heritage 

– digital culture 

– digital representations of history 

– e-learning in humanities 

Furthermore, the program offers various ways to take advantage of the special 

knowledge and expertise of our international partners. This is especially useful if the 

student has emphasis on multimedia production, applied computer science, digital 

library technologies and archives, historical-geographical systems or geographical 

databases. 

Contact information: 

Programme Coordinator 

Kimi Kärki 

Department of History 

University of Turku 

FI-20014 TURKU, FINLAND 

Phone: + 358 2 333 5890 

E-mail: euromachs@utu.fi 

http://europeanheritage.utu.fi/ 

118

HALLINTO 

HALLINTO 

KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA 

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma kuuluu historian, kulttuurin ja 

taiteen tutkimuksen laitokseen. Koulutusohjelman johtoryhmässä on koulutusohjelman kaikkien 

henkilöstöryhmien ja oppiaineiden edustus. Johtoryhmä: 

- laatii koulutusohjelman strategian 

- valmistelee tutkintovaatimuksia, opinnäytteiden arviointikäytäntöjä, opetusohjelmia 

ja opiskelijavalintaa 

- ohjaa ja suunnittelee koulutusohjelman sivuaineiden opetusta 

- koordinoi hanketoimintaa sekä opetus- ja tutkimusyhteistyötä 

- kehittää tutkinto-opetusta, aikuiskoulutusta, opiskelijarekrytointia ja viestintää 

- seuraa koulutusohjelman toimintaa ja vaikuttavuutta sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan 

hyvinvointia 

Koulutusohjelman johtaja 

Professori Maunu Häyrynen 

Varajohtaja: 

Yliopistonlehtori Petri Saarikoski 

Koulutusohjelman johtoryhmän jäsenet 

Varsinainen jäsen Varajäsen 

Maunu Häyrynen Eeva Raike 

Petri Saarikoski Sari Östman 

Outi Tuomi-Nikula Riina Haanpää 

Eeva-Liisa Högman 

Lilli Sihvonen Jussi Teleranta 

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma 

Osoite 

Turun yliopisto 

Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos 

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma 

Siltapuistokatu 2, 2. krs 

PL 124 

28101 Pori 

Toimisto 

Avoinna ma-pe klo 10–12 ja klo 13–15 

Puhelin: (02) 333 8129 

satakunta@utu.fi 

119

Osastosihteeri 

FM Eeva-Liisa Högman, puh. (02) 333 8129, sähköposti: eeva-liisa.hogman@utu.fi 

Hallintosihteeri 

HuK Laura Tarkkio puh (02) 333 8132, sähköposti: laura.tarkkio@utu.fi 

Oppiaineiden henkilökunta 

Digitaalinen kulttuuri 

Professori 

FT Jaakko Suominen, puh. (02) 333 8100, sähköposti: jaakko.suominen@utu.fi 

Yliopistonlehtori 

FT Petri Saarikoski, puh. (02)333 8137, sähköposti: petri.saarikoski@utu.fi 

Yliopisto-opettaja 

FM Sari Ostman, puh. (02) 333 8142, sähköposti: sari.ostman@utu.fi 


FM Riikka Turtiainen puh. (02) 333 8114, sähköposti: riikka.turtiainen@utu.fi 

Kulttuuriperinnön tutkimus 

Professori 

FT Outi Tuomi-Nikula, puh. (02) 333 8136, sähköposti: outi.tuomi-nikula@utu.fi, 

Historian lehtori 

FT Anna Sivula, puh. (02) 333 8140, sähköposti: anna.sivula@utu.fi 


FT Riina Haanpää, puh. (02) 333 8138, sähköposti: riina.haanpaa@utu.fi 

Maisemantutkimus 

Professori 

FT Maunu Häyrynen, puh. (02) 333 8128, sähköposti: maunu.hayrynen@utu.fi 


FT Silja Laine puh. (02) 333 8131, sähköposti: silja.laine@utu.fi 


FM Eeva Raike, puh. (02) 333 8135, sähköposti: eeva.raike@utu.fi 

Kulttuuri- ja elämysmatkailu 


FT Katriina Petrisalo, puh. (02) 333 8133, sähköposti: katriina.petrisalo@utu.fi 

Koulutusohjelman yhteinen tohtorikoulutettava 

FL Sami Louekari, puh 02 (333 8131) sähköposti: sami.louekari@utu.fi 

Kirjasto 

Porin tiedekirjasto: ma-ti 9-16, ke 9-18, to 9-16, pe 9-14 

Puhelin: 040 826 2780 

kirjasto-pori@tut.fi 

120 

HALLINTO

LIITTEET 

121 

LIITTEET 

PRO GRADU -TUTKIELMAN ARVOSANAKOHTAISET ARVIOINTIPERUSTEET 

Seuraavassa esitetään pro gradu -tutkielmien arvosanakohtaiset arviointiperusteet. 

Arvosanakohtaiset arviointiperusteet on esitetty siten, että kunkin arvosanan kohdalla 

kuvataan pääasioita, joihin tutkielmia arvioitaessa kiinnitetään huomiota. 

Tutkielman keskeiset elementit ovat erityyppisissä töissä painoarvoltaan erilaisia, 

minkä vuoksi tutkielmien arviointi edellyttää töiden vahvuuksien ja heikkouksien vertailevaa 

tarkastelua. Tällöin jokin puute voi kompensoitua työn erityisillä ansioilla. 

Sen vuoksi seuraavassa esitettäviä arvosanakohtaisia arviointiperusteita ei ole tarkoitettu 

mekaanisesti sovellettavaksi mitta-asteikoksi, vaan tutkielmaa arvioitaessa 

työn ansioita ja puutteita katsotaan kokonaisuutena. 

Arviointiperusteet antavat kuitenkin yleiset suuntaviivat pro gradu -tutkielmien arvosanojen 

määräytymiselle kaikissa humanistisen tiedekunnan oppiaineissa. 

Approbatur 

Tutkielman tavoitteet ja aiheen rajaus 

– tutkielman tavoitteet ja tutkimusongelmat jäävät lukijalle osin epäselväksi 

– kytkentää aiempaan tutkimukseen ei ole esitetty tai kytkentä on puutteellinen 

Metodit ja aineisto 

– tutkielmassa on käytetty aiheeseen sopimattomia metodeja tai metodien käytössä 

on puutteita 

– aineiston käyttöä ei ole tehtävän asettelun kannalta perusteltu 

– tutkimus perustuu sattumanvaraisesti valittuihin, epärelevantteihin ja / tai toisen 

käden lähteisiin 

Teoriatausta, sen hyödyntäminen ja arviointi 

– työssä ei juuri esitetä aihetta käsitteleviä teorioita eikä aikaisempia tutkimuksia 

Työn jäsentely ja aiheen käsittely 

– aihetta on käsitelty jossain määrin tutkimuksellisena kokonaisuutena 

– tutkimuksen jäsentelyssä ja aiheen käsittelyssä on selviä puutteita 

Kieliasu, tyyli ja esitystapa 

– tutkielman muotoseikoissa on lukuisia puutteita (oikeinkirjoitus, taivutus, lyhenteet, 

symbolit, tieteelliset merkintäkonventiot, lähdeviitteet yms.) 

Tulokset ja niiden arviointi 

– tulokset ja / tai niiden tulkinnat sisältävät selviä virheitä 

– tulokset on esitetty luettelomaisesti kommentoimatta 

– esitetään väitteitä ja päätelmiä asioista, joita ei ole tutkittu 

Lubenter approbatur 


– tutkielman tavoitteita ja tutkimusongelmaa ei ole perusteltu ja rajattu kunnolla 

– kytkentä aiempaan tutkimukseen on esitetty puutteellisesti

LIITTEET 


– tutkimuksen lähdeaineisto on suppea ja yksipuolinen tai liian laaja 

– lähdeaineisto liittyy löyhästi tutkimustehtävään tai -ongelmiin 

– tutkimusmenetelmien käyttö on horjuvaa 


– teoriatausta ja referoidut aiemmat tutkimustulokset liittyvät löyhästi tutkimusongelmaan 


– käsitteiden määrittely on puutteellista ja luetteloivaa 

– työn jäsentelyssä ja käsittelyssä on onnistuttu joltain osin 


– tutkielman muotoseikoissa on puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia 


– tulokset on esitetty luettelomaisesti kommentoimatta 

– tulokset ja / tai niiden tulkinnat ovat pintapuolisia ja epäjohdonmukaisia 

Non sine laude approbatur 


– tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja tutkimusongelmat on esitetty ja pyritty rajaamaan 

ja – suhteuttamaan aikaisempaan tutkimustietoon 


– aineistoon on paneuduttu tyydyttävästi 

– käsitteiden ja metodien valinta ei ole perusteltua 

– tutkimus perustuu osittain epärelevantteihin lähteisiin 


– aiheeseen liittyviä teorioita ja tutkimustuloksia on esitelty, mutta niiden käsittely on 

usein mekaanista 

– tutkimusmenetelmiä hallitaan suhteellisen hyvin, mutta niiden arviointi on esitetty 

oman työn kannalta puutteellisesti 

– tuloksia ei ole kytketty valittuun teoreettiseen taustaan 


– osa ongelmaan liittyvistä keskeisistä kysymyksistä on jätetty käsittelemättä 

– työn jäsentely ja aiheen käsittelytapa on kaavamainen 


– esitystapa on mekaaninen tai luettelomainen 

– muotoseikoissa ja kieliasussa on pikkuvirheitä 


– tuloksia ei ole kytketty valittuun teoreettiseen taustaan 

– tulokset esitetään kaavamaisesti, mutta loogisesti 

– tutkimuksen tulosten kriittinen arviointi on vähäistä 

122

Cum laude approbatur 

123 

LIITTEET 

Tutkielman tavoitteet ja aihepiirin rajaus 

– tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja tutkimusongelmat on todettu ja perusteltu ja 

suhteutettu aiempaan tutkimukseen 


– aineisto on työn tavoitteenasettelun kannalta sopivan laaja 

– käytettyjen metodien valinta on perusteltua 

– lähteet ovat tutkimusongelmien kannalta relevantteja 


– teoriatausta osoittaa aikaisemman tutkimuksen ja tutkimuslähteiden tuntemusta 

– tutkimustehtävän ja teorian liittyminen toisiinsa on eksplikoitu 


– taustatietojen käsittely ja ongelmanasettelu osoittavat perehtyneisyyttä tutkimusalueeseen 

– aiheeseen liittyvät keskeiset kysymykset on käsitelty 

– tutkimuksen teon perusasiat on otettu huomioon, vaikka toteutuksessa on jonkin 

verran puutteita 


– kieliasu on kohtuullisen hyvä 

– tutkielma on ehjä ja johdonmukainen kokonaisuus 

– kirjallinen muoto noudattaa tieteellisen raportoinnin periaatteita 


– tuloksia on tulkittu ja arvioitu asiallisesti ja johdonmukaisesti 

– pohdinta osoittaa kykyä tarkastella tutkimuskohdetta 

– tutkimusprosessia arvioidaan asianmukaisesti 

Magna cum laude approbatur 


– tutkimuksen tavoitteita, lähtökohtia ja ongelmanasettelua on hahmoteltu ja kehitelty 

itsenäisesti 

– tutkimuksen lähtökohta tehtävänasetteluineen osoittaa hyvää perehtyneisyyttä aihealueeseen 


– menetelmien pätevyys ja aineiston edustavuus on arvioitu ja osoitettu 

– tutkimusmenetelmän valinta on hyvin perusteltu 

– lähteet on valittu työn kannalta perustellusti ja niitä on käytetty asianmukaisesti 


– teoriataustan tuntemus ja sen hyödyntäminen osoittavat hyvää perehtyneisyyttä 

aihealueeseen 


– taustatietojen käsittely ja ongelmanasettelu todistavat hyvästä perehtyneisyydestä 

kyseiseen tutkimusalueeseen

LIITTEET 

– tutkimustehtävät on kuvattu täsmällisesti, perusteltu monipuolisesti ja suhteutettu 

taidokkaasti esitettyyn teoreettiseen taustaan 

– työn osakokonaisuudet ja niiden väliset suhteet on jäsennetty tutkimustehtävään 

nähden asianmukaisesti 


– tutkielman kieliasu on hyvä 

– tutkielma on ehjä ja hyvä kokonaisuus 


– tulosten tulkinta ja loppupäätelmät ovat perusteltuja 

– pohdinta osoittaa kykyä tarkastella tutkimuskohdetta laaja-alaisesti 

– tutkimusprosessin luotettavuutta arvioidaan asianmukaisesti 

Eximia cum laude approbatur 


– tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja ongelmat on rajattu itsenäisesti ja perustellusti 

– tutkimus kohdistuu olennaiseen ja jossain suhteessa uudella tavalla hahmotettuun 

ongelmaan 


– menetelmien pätevyys ja aineiston edustavuus on kiitettävästi arvioitu ja osoitettu 

– lähteiden käyttö osoittaa työn tekijän kiitettävää perehtyneisyyttä aihealueeseen 


– teoriataustan tuntemus ja tutkimusmenetelmineen soveltaminen osoittavat kiitettävää 

teoreettista perehtyneisyyttä aihealueeseen 

– tutkielman teoreettinen lähtökohta on taitavasti johdettu ja kriittisesti perusteltu 

– ongelmanasettelu on innovatiivista ja osoittaa aiheen tutkimuksen hallintaa 


– asioita on rajattu ja kytketty toisiinsa uusin tavoin 

– aiheen käsittelyssä on käytetty uusia menetelmiä tai paranneltu entisiä 

– tutkimusprosessin usealla eri osa-alueella on osoitettu itsenäistä ajattelua 

– tutkielma osoittaa itsenäistä, kriittistä ja innovatiivista tutkimusotetta 


– kieli on täsmällistä ja selvää kyseisen tutkimusalan ammattikieltä 

– tutkielma on viimeistelty ja muodoltaan kiitettävä kokonaisuus 


– tulosten tulkinta ja loppupäätelmät ovat perusteltuja ja johdonmukaisia ja lisäksi 

on esitetty tutkimusmenetelmien kehittelyä 

– aikaisempaa tutkimusta on jäsennelty uudella tavoin 

– tutkimusaiheesta on tehty uusia tulkintoja, päätelmiä tai sovelluksia 

– tutkimusprosessin luotettavuutta arvioidaan asianmukaisesti 

124

Laudatur 

125 

LIITTEET 


– tutkielman tavoitteet, lähtökohdat ja ongelmat on asetettu itsenäisesti, perustellusti 

ja luovasti aiheeseen sopivalla tavalla 

– tutkimus kohdistuu olennaiseen ja jossain suhteessa uudella tavalla hahmotettuun 

ongelmaan. 


– menetelmien pätevyys ja aineiston edustavuus on erinomaisesti arvioitu ja osoitettu 

– lähteiden käyttö on perusteltua ja osoittaa työn tekijän kiitettävää perehtyneisyyttä 

aihealueeseen 


– teoriataustan tuntemus ja tutkimusmenetelmien soveltaminen osoittavat erinomaista 

teoreettista perehtyneisyyttä aihealueeseen 

– tutkielman teoreettinen lähtökohta on erittäin taitavasti johdettu ja kriittisesti perusteltu 

– ongelmanasettelu on innovatiivista ja osoittaa aiheen tutkimuksen syvällistä hallintaa 


– tutkimusaiheen hallinta osoittaa tutkimusongelman erittäin syvällistä tuntemusta 

– pohdinta on monipuolista, kriittistä ja luovaa 

– tutkielma osoittaa itsenäistä, kriittistä ja innovatiivista tutkimusotetta 


– kieli on täsmällistä ja selvää kyseisen tutkimusalan ammattikieltä 

– tutkielma on kiitettävästi viimeistelty ja muodoltaan erinomainen kokonaisuus. 


– tulosten tulkinta ja loppupäätelmät ovat erittäin hyvin perusteltuja ja johdonmukaisia 

ja lisäksi on esitetty tutkimusmenetelmien kehittelyä 

– aikaisempaa tutkimusta on jäsennelty uudella tavoin 

– tutkimusaiheeseen on löydetty uusia näkökulmia ja tavoitteita 

– aiheesta on tehty uusia tulkintoja, päätelmiä tai sovelluksia ja pohdinta osoittaa 

kykyä tarkastella tutkimuskohdetta luotettavasti 

– tuloksilla 

MALLEJA 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintotodistus 

Filosofian maisterin tutkintotodistus 

Tiivistelmäsivu

LIITTEET 



TODISTUS HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN 

TUTKINNOSTA 

N. N. (xxxxxx-xxxx) 

on suorittanut tutkintoasetuksessa (794/04) säädetyn humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon 

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa. 

Tutkintoon sisältyvät seuraavat opinnot: 

Pääaine 

Maisemantutkimus perusopinnot 

aineopinnot 

Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma 

Sivuaineet 

126 

25 op 

45 op 

(kiitettävät tiedot) 


Digitaalinen kulttuuri perusopinnot 

25 op 

(hyvät tiedot) 

aineopinnot 

35 op 


Museologia perusopinnot 25 op (kiitettävät tiedot) 

Kieli- ja viestintäopinnot 15 op 

Muut opinnot 10 op 

Yhteensä 180 op 

Tutkinnon suorittanut on saanut suomenkielisen koulusivistyksen ja kirjoittanut tutkintoon sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. 

Tutkinnon suorittanut on osoittanut julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 

1 momentin mukaan kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavaa toisen kielen taitoa seuraavasti: 

Ruotsin kielen hyvä suullinen taito 

Ruotsin kielen tyydyttävä kirjallinen taito 

Tutkintoasetuksen 6 §:ssä säädetty vieraan kielen taito on osoitettu: englannin kielessä. 

Tutkinnon suorittaneen vapaavalintaiset vieraiden kielten opinnot käyvät ilmi tutkintotodistuksen liitteenä seuraavasta 

opintosuoritusotteesta. 

Turussa xx.xx.xxxx 


Dekaani 

Opintopäällikkö 

xxxx xxxx 

xxxx xxxx 

Todistuksen arvosteluasteikot sekä muut selitykset ovat erillisenä liitteenä.



TODISTUS FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINNOSTA 

N. N. (xxxxxx-xxxx) 

on suorittanut tutkintoasetuksessa (794/04) säädetyn filosofian maisterin tutkinnon 

Tutkintoon sisältyvät seuraavat opinnot: 

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman syventävät opinnot 

Syventäviin opintoihin sisältyvän pro gradu -tutkielman arvolause 

eximia cum laude approbatur 

127 

80 op 

LIITTEET 

(erinomaiset tiedot) 

Kulttuuriperinnön tutkimus perusopinnot 25 op (kiitettävät tiedot) 

Muut opinnot 15 op 

Yhteensä 120 op 

Tutkinnon suorittanut on aiemmassa korkeakoulututkinnossa osoittanut suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen 

henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään 

virkaan kaksikielisellä virka-alueella. Taito on merkitty aiemmasta korkeakoulututkinnosta annettuun todistukseen. 

Turussa xx.xx.xxxx 


Dekaani 

xxxx xxxx 

Opintopäällikkö 

xxxx xxxx 

Todistuksen arvosteluasteikot sekä muut selitykset ovat erillisenä liitteenä.

——— 6 cm ——— 

LIITTEET 

MALLI TIIVISTELMÄSIVUKSI 

Sivun yläosaan 

sijoitetaan opinnäytettä 

koskevat 

bibliografiset tiedot. 

Tämän bibliografisen 

osan korkeus on n. 

6 cm. 

Väliviiva 

—— 4 cm ——— 

Tiivistelmä, jonka 

pituus on enintään 

sivun alalaitaan 

saakka ‖ykkösrivinvälillä‖ 

kirjoitettuna. 

Sivun vasen 

marginaali on 

4 cm ja oikea 

2 cm, sekä 

alareuna 

vähintään 1,5 cm. 

Tällä mallisivulla 

on tiivistelmän 

paikalle 

sijoitettu 

tarkemmat 

tiivistelmäsivua 

koskevat ohjeet. 


Laitos/tiedekunta 

LAULAINEN, ARJA: John. F. Kennedy ja mustien kansalaisoikeustaistelu 

vuosina 1960–1963 

Tutkielma, 115 s., 1 liites. 

Yleinen historia 

Toukokuu 2005 

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – 

Ohjeet tiivistelmäsivun laadinnasta 

Turun yliopistossa hyväksyttävien lisensiaatintutkimusten ja tutkielmien (pro 

graduja laudaturtutkielma ja perustutkinnon syventäviin opintoihin kuuluva 

tutkielma) nimiölehden jälkeiseksi sivuksi on liitettävä tiivistelmäsivu, 

jonka tarkoituksena on antaa opinnäytteestä kiinnostuneille tiivistetty kuva 

sen sisällöstä. Lisäksi on jätettävä erillinen kopio tiivistelmästä, joka 

toimitetaan julkaistavaksi sellaisenaan. 

Tiivistelmäsivun yläosasta, jonka korkeus sivun ylälaidasta laskettuna on n. 

6 cm, ilmenevät seuraavat tiedot (vrt. yllä): 

– korkeakoulu ja laitos, jossa työ on valmistunut 

– työn tekijän sukunimi ja etunimi ISOILLA kirjaimilla 

– työn nimi 

– työn laatu opinnäytteenä (esim. lisensiaatintutkimus / pro gradu-, 

laudaturtutkielma / tutkielma). Sivumäärä + liitteet 

– tieteenala (oppiaine), jonka piiriin työ kuuluu 

– valmistumiskuukausi ja -vuosi 

Näiden bibliografisten tietojen jälkeen kirjoitetaan varsinainen tiivistelmä. Sen 

laadinnassa on oletettava, että lukijalla on yleiset tiedot aiheesta. Tiivistelmän 

tulee olla ymmärrettävissä ilman tarvetta perehtyä koko tutkielmaan. Se on 

kirjoitettava täydellisinä virkkeinä, ei väliotsakeluettelona. On käytettävä 

vakiintuneita termejä. Viittauksia ja lainauksia tiivistelmään ei saa sisällyttää, 

eikä myöskään tietoja tai väitteitä, jotka eivät sisälly itse tutkimukseen. 

Tiivistelmän on oltava mahdollisimman ytimekäs n. 120–250 sanan 

pituinen itsenäinen kokonaisuus, joka mahtuu ykkösvälillä kirjoitettuna 

vaivatta tiivistelmäsivulle. 

Tiivistelmässä tulisi ilmetä mm. 

- tutkielman aihe 

- tutkimuksen kohde, populaatio, alue ja tarkoitus 

- käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luonteeltaan teoreettinen 

ja perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät 

lähdeteokset; mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainittava 

käytetyt metodit) 

- keskeiset tutkimustulokset 

- tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset 

- asiasanat 

Tiivistelmään tulee liittää asiasanat, jotka kuvaavat työn sisältöä. Käytä 

termien valinnassa apuna Turun yliopiston kirjaston käyttämiä 

asiasanastoja, joita ovat Yleinen suomalainen asiasanasto (YSA; 

http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html), Eduskunnan kirjaston asiasanasto 

(EKS; http://www.eduskunta.fi/kirjasto/EKS/index.html) ja/tai Medical 

Subject Headings (MeSH; http://www.nlm.nih.gov/mesh/meshhome.html). 

128 

TÄRKEÄ, 

LUE TÄMÄ! 

— 2 cm — 

— väh. 1,5 cm —

Opinto-opas 2011-2012 - Humanistinen tiedekunta - Turun yliopisto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?