TYÖN NIMI - Theseus

2 TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS
2.1 Kosteusvaurioiden syntyminen
Kosteus- ja homevauriot ovat yleisin vaurio rakennuksissa ja niitä on runsaasti sekä
pientaloissa että kerrostaloissa. Myös julkisissa rakennuksissa kosteusvauriot ovat
tavallisia ja ne aiheuttavat yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Kosteusvauriot
olisi tärkeää huomata ajoissa, sillä ne lyhentävät rakenteiden käyttöaikaa ja
aiheuttavat home- ja mikrobikasvua, joka muodostaa ihmiselle terveyshaitan.
(Malmivaara 2002, 43–47.)
Useimmiten kosteus- ja homeongelmien syyt ovat seurausta rakennusvaiheessa
tehdyistä virheistä. Esimerkiksi puutteellinen salaojitus ja pintavesien ohjaus,
liitosten ja saumojen vuodot, vesikattovuodot ja tuuletuksen puute alapohjissa ovat
yleisiä syitä kosteusvaurioihin. (Malmivaara 2002, 43–47.) Merkittävä tekijä on myös
riittämätön ilmastointi. Menneinä vuosina rakennuksiin kohdistuvien
energiansäästötoimien vuoksi rakennuksista tehtiin tiiviitä, mutta
ilmastointitekniikkaan ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Myös riittämättömät
huoltotoimenpiteet etenkin lamavuosina ovat johtaneet kosteus- ja homevaurioista
aiheutuvaan ongelmaan. (Seuri & Reiman 1996, 8–11.) Homevaurio alkaa yleensä
kodin kosteista tiloista ja se huomataan yleensä ensimmäiseksi epämiellyttävänä
hajuna. Homeongelman korjaaminen ja torjuminen voi olla hyvin vaikeaa. (Haahtela,
Nordman & Talikka 1993, 44.)
Kosteusvaurioiden esiintymistä suomalaisissa koulurakennuksissa on tutkittu muun
muassa Kansanterveyslaitoksen nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen,
Teknillisen korkeakoulun ja Kuntaliiton tekemissä tutkimuksissa.
Kansanterveyslaitoksen tekemässä koulujen kosteusvaurioselvityksessä oli mukana
41 itäsuomalaista koulurakennusta. Kosteus- ja homevauriot ovat yleisiä
koulurakennuksissa, sillä jopa 70 %:ssa kouluista havaittiin vaurioita. Näkyvää
hometta todettiin yli puolessa rakennuksista ja homeen hajua joka neljännessä
rakennuksessa. (Koivisto, Haverinen, Meklin, Halla-aho & Nevalainen 2002, 173–
9