pdf 3,70 Mt - Salon kaupunki

5. JOHTOPÄÄTÖKSET
Salon satama on tämän hetken toiminnan valossa ja nykyisillä kuljetusmäärillä arvioituna piensatama verrattuna Varsinais-Suomen
suurempiin satamiin, Naantaliin, Turkuun ja Uuteenkaupunkiin. Salon piensatama palvelee nykyisellä
kapasiteetilla ensisijaisesti lähialueella sijaitsevia yrityksiä, eikä kilpaile varsinaisesti maakunnan muiden satamien kanssa.
Sataman pienuus on sen valtti. Jos piensatama kehittyy, kuten Salo Seaport Oy on arvioinut, sillä on merkittäviä
positiivisia elinkeinovaikutuksia Salon seudulle.
Salo Seaport Oy:n arvioimissa kuljetusmääräennusteissa on merkittävää kasvua verrattuna nykyisiin kuljetusmääriin.
Jotta näihin tavoitteisiin voidaan päästä, vaatii se niin meriväylän syventämistä, kuin myös satama-alueen voimakasta
kehittämistä nykyisestä. Satama-alue vaatii investointeja ja nykyistä laajempaa maa-aluetta. Kuljetuskauden pidentäminen
nykyisestä mahdollistaa paremmat edellytykset kuljetusmäärien kasvulle.
Salo Seaport Oy on hakenut ympäristölupaa nykyisen piensataman toimintaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta elokuussa
2011. Aluehallintovirasto ei ole ratkaissut vielä asiaa (1.6.2012). Varsinais-Suomen ELY -keskus on antanut
lausunnon ympäristölupahakemukseen liittyen. ELY-keskus katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu sataman toiminta
tulee arvioida ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain mukaisessa menettelyssä. Tässä selvityksessä
ei arvioida YVA:n tarvetta. Mutta selvityksessä on esitetty Salo Seaport Oy:n arvioimia kuljetusmääräennusteita ja
niistä johdettuja liikennemääräennusteita ja näistä syntyviä vaikutuksia.
Liikenneviraston laatiman kannattavuuslaskelman perusteella yhteiskuntataloudellinen kannattavuus (H/K-suhde) on
parempi, jos meriväylä syvennetään 5,5 metriin. Investointikustannusten ero 4,8 metrin ja 5,5, metrin syventämisvaihtoehdoissa
on vain n. 15 %. 5,5, metrin väylä mahdollistaa suuremmat alukset, aluksilla suuremman lastin sekä avaa
isompien alusten myötä mahdollisuuden tuoda tai viedä uusia tuotelajeja. On huomioita, että väylän syventäminen vaatii
toteutuessaan myös merkittäviä investointeja satama-alueella. 5,5 metrin väylä vaatii kannattavuuslaskelman mukaan
2,7 milj. euron investoinnit satama-alueella.
Satamaperäisen raskaan liikenteen määrä perustuu kuljetusmääräennusteisiin. Koska kuljetusmäärien minimi- ja maksimiennusteiden
välillä on suuri ero, myös raskaan liikenteen ennusteissa on laaja skaala. Satamasta syntyvän liikenteen
kasvu ei ole merkittävää, jos tarkastellaan Salon seudun tieverkkoa kokonaisuutena. Koska sataman liikenne jakautuu
useille reiteille, ja liikenteen kasvu tapahtunee pitkän ajan kuluessa. Jos kuitenkin suurimmat kuljetusmääräennusteet
toteutuvat, niin yksittäisiä sujuvuusongelmia ja pullonkauloja syntynee.
Muusta maankäytöstä aiheutuva liikenteen kasvu luo paineita joka tapauksessa tieverkon kehittämiseen seudulla. Tämän
myötä syntyvä kehittäminen palvelee myös satamaperäisen liikenteen tarpeita. Salon seudun merkittävin tieverkon
kehittämisinvestointi, kantatien 52 parantaminen Salon kohdalla palvelee erityisen hyvin myös kasvavan satamaliikenteen
tarpeita.
Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat maantielle 1824, Merikulmantie, Salon piensataman ja Kirjolankadun
välille. Rannikon osayleiskaavassa on ko. alueelle arvioitu muusta maankäytöstä kuin satamasta johtuvaa liikenteen
merkittävää kasvua. Riippuen suoraan kuljetusmääristä, satamaperäinen raskasliikenne lisää näitä ennustemääriä
entisestään. Ennusteiden mukaan maantielle 1824, Sataman kohdalla, raskaan liikenteen osuus olisi 8–18 % kokonaisliikennemäärästä
ja vastaavasti maantien pohjoispäässä 6-9 % kokonaisliikennemäärästä. Sataman liikenteellä on suurimmat
maankäytölliset vaikutukset Merikulmantiellä Viitannummen ja Viitanlaakson uusille asuinalueille. Jos sataman
maksimikuljetusmääräennusteet toteutuvat pitkällä aikavälillä, vaatinee se toimenpiteitä maantien1824 rakenteessa ja
25