pdf 3,70 Mt - Salon kaupunki

Taulukko 4. Salo Seaport Oy:n laatima liikenne-ennuste, joka on käytetty 4,8 metrin syvän väylän kannattavuuslaskelmassa.
hyötyvä liikenne liikenne 2010 ennuste 2015 ennuste 2020
kivimurske, vienti, Viro 16 10 10
lasimurske, vienti, Itämeri 30 40
turve, tuonti, Viro 15 40 60
puu, tuonti, Kotka 40 60
hake, tuonti, Venäjä 50 70
hake, vienti, Ruotsi 30 60
lannoitteet, tuonti, Venäjä 20 35
kuivalasti, vienti, Venäjä 40 60
kierrätysmateriaalit vienti ja tuonti, Itämeri 50 80
teollisuushiekka vienti ja tuonti, Itämeri 4 40 60
4,8 metrin väylä (VE1)
Kannattavuuslaskelmassa on käytetty Salo Seaport Oy:n liikenne-ennusteita vuosille 2015 ja 2020. Ennusteen mukaan
liikennemäärät kasvaisivat 350 000 tonniin vuonna 2015 ja 535 000 tonniin vuonna 2020 syventämällä kulkusyvyyttä 4,8
metriin. Hankkeen synnyttämät kuljetustaloudelliset hyödyt kannattavuuslaskelman mukaan olisivat vuonna 2015 0,33
milj. € ja vuonna 2020 noin 0,50 milj. € vuodessa. Lisäksi pieniä säästöjä saavutetaan alusliikenteen päästökustannuksissa.
Hankkeen hyöty-kustannussuhteeksi (HK-suhde) on liikenneviraston tekemän laskelman mukaan saatu 1,2.
5,5 metrin väylä (VE2)
Kannattavuuslaskelmassa on käytetty Salo Seaport Oy:n liikenne-ennusteita vuosille 2015 ja 2020. Ennusteen mukaan
liikennemäärät kasvaisivat 635 000 tonniin vuonna 2015 ja 1 075 000 tonniin vuonna 2020 syventämällä kulkusyvyyttä
5,5 metriin. Hankkeen synnyttämät kuljetustaloudelliset hyödyt kannattavuuslaskelman mukaan olisivat vuonna 2015
0,60 milj. € ja vuonna 2020 noin 1,0 milj. € vuodessa. Lisäksi pieniä säästöjä saavutetaan alusliikenteen päästökustannuksissa.
Hankkeen hyöty-kustannussuhteeksi (HK-suhde) on liikenneviraston tekemän laskelman mukaan saatu 1,9.
Ruopattava osuus olisi pidempi 5,5 metrin väylän osalta kuin 4,8 metrin. Teijolle tuleva 5,1 metrin väylä ei tarvitse toimenpiteitä,
jos väylä Teijolta Salon piensatamaan syvennetään 4,8 metrin syvyiseksi. Tällöin ruopattava matka olisi noin
4 merimailia. Jos Salon piensatamaan asti halutaan 5,5 metrin väylä, on ruopattavia osuuksia yllä mainitun lisäksi välillä
Förby-Teijo. Pohjatutkimusten mukaan Förby-Teijo -väyläosuudella on ainoastaan joitakin matalikkoja, ja suurin osa
väyläosuudesta on yli 5,5 metriä. Teijo-Salon piensatama väyläosuudella ruopattava määrä on hieman suurempi 5,5
metrin väylällä kuin 4,8 metrin.
Tätä raporttia tehdessä on noussut esiin myös väylän syventäminen 5,1 metriin. Väyläruoppauksen tarve lienee lähes
sama 4,8 metrin ja 5,1 metrin syventämisvaihtoehdoissa. Tästä syystä kannattavuus on perusteltua laskea myös 5,1
metrin vaihtoehdolla, jossa voidaan saavuttaa hyötyjä aluskoossa tai lastin määrässä verrattuna 4,8 metrin vaihtoehtoon.
Kannattavuuslaskelman mukaan molemmat tutkitut vaihtoehdot ja mahdollisesti myös 5,1 metrin vaihtoehto olisivat
yhteiskuntataloudellistesti kannattavia. Kannattavuuslaskelman suurimmat epävarmuustekijät liittyvät liikenne-ennusteen
toteutumiseen.
15