MEÄN VÄYLÄ – ÄLVLANDET Pajala Kolari Muonio ...

c:\tyot\mean_vayla\netti_2008\tekstit\landskap lyhennelmä sv_fi1.doc 

Landskapsanalys – sammandrag 

Tornedalen som är formad av istiden är en 

av Nordens viktigaste älvdalar. Viltrika 

skogar, fiskrika älvar och sjöar samt 

gynnsamt klimat och bördig jord lockade 

redan tidigt folk att bosätta sig i 

Tornedalen. 

De många älvarna skapar ett särpräglat 

och vackert landskap. De skiftande 

naturmiljöerna och kulturmiljöerna; byar, 

ängar och enstaka byggnader som så 

vackert smälter in i landskapsbilden är 

värdefulla för hela riket. 

Områdets landskap 

De nordligaste finska delarna av 

planeringsområdet t.ex. Muonio ingår i 

väst-Lappländskt fjälllandskap. Inom Kolari 

kommun finns tre olika landskapstyper: 

syd-ostliga delen av kommun ingår i 

Norrbottens berg- och älvlandskap, de 

nordliga delarna i väst-Lapplands fjälllandskap 

och de mellanliggande delarna 

karaktäriseras av Aapa-Lappis väldiga 

myrmarksområden. Pajala tillhör det 

svenska Norrbottens landskap. 

Klimatet varierar stort i det aktuella 

området på grund av Torneälvens långa 

sträckning i nord-sydlig riktning. 

Årsmedeltemperaturen i nedre loppet av 

Torneälv ligger vid 0–1 °C och i 

Muodoslompolo vid -1,4 °C. 

Medeltemperaturen i juli ligger vid ungefär 

+14 °C (kan under varmare somrar vara 

mer). Motsvarande medeltemperatur i 

februari ligger vid ca. 

-12 °C. 

Den termiska vegetationsperiodens längd 

dvs det antal dagar under ett år då dygns- 

medeltemperaturen överstiger + 5 °C, är 

ca. 110- 130 dygn. 

Årsnederbörden i det aktuella området 

varierar för det mesta mellan 400-550 mm. 

Som snö faller ner mer än 40% av 

MEÄN VÄYLÄ – ÄLVLANDET 

Pajala Kolari Muonio 

Landskapsanalys - maisemaselvitys 

Maisemaselvitys – lyhennelmä 

Jääkauden muovaama Tornionlaakso on 

yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä 

jokilaaksoista. Riistarikkaat metsät, 

kalarikkaat joet ja järvet ja suotuisa ilmasto 

sekä hedelmällinen maaperä ovat jo varhain 

houkutelleet asukkaita Tornionlaaksoon. 

Alueen monet joet luovat alueelle aivan 

omanlaatuisensa ja kauniin maiseman. 

Tornionlaakson vaihtelevat 

luonnonmaisemat ja maisemaan kauniisti 

sulautuneet kulttuurimaisemat; kylät, niityt ja 

yksittäiset rakennukset ovat 

valtakunnallisestikin arvokkaita. 

Maisemamaakunnallinen sijainti 

Suunnittelualue kuuluu Suomessa 

pohjoisimmilta osiltaan Länsi-Lapin 

tunturiseutuun, esim. Muonio. Kolarin 

kunnan alueella on kolmea eri 

maisemamaakuntatyyppiä: kaakkoisosat 

sijaitsevat Peräpohjolan vaara- ja 

jokiseudulla, pohjoiset kolkat Länsi-Lapin 

tunturiseudulla ja väliin jääviä keskisiä 

alueita luonnehtivat Aapa-Lapin valtavat 

suoalueet. 

Pajalan alue kuuluu Ruotsin Norrbottenin 

maakuntaan. 

Ilmasto-olot alueella vaihtelevat paljon 

Tornionjoen pohjois-eteläsuuntaisesta 

pituudesta johtuen. Vuoden keskilämpötila 

on Tornionjoen alajuoksulla keskimäärin 0–1 

°C, Muodoslompolossa se on -1,4 °C. 

Lämpimin kuukausi on yleensä heinäkuu. 

Kohdealueen heinäkuun keskilämpötila on 

yleensä noin +14 °C (voi lämpiminä kesinä 

nousta korkeammaksikin). Vastaava 

keskilämpötila helmikuussa on n. -12 °C. 

Termisen kasvukauden pituus eli niiden 

päivien lukumäärä, jolloin vuorokauden 

keskilämpötila on yli 5 °C, on n. 110-130 vrk. 

Vuosittaiset sademäärät vaihtelevat 

suurimmalla osalla kohdealuetta 400–550 

1


Som snö faller ner mer än 40% av 

årsnederbörden. 

Den längsta årstiden är vintern som varar i 

ca 6 månader. 

Berggrunden i området utgörs till största 

del av 1,6-2,7 miljarder år gammalt urberg, 

den sk. Baltiska skölden. 

Jordarter 

Den vanligaste jordarten i området är 

morän som består av material som senaste 

inlandsisen nött från berggrunden. En 

annan vanlig jordart i området är torv. 

Vidsträckta silt- och leravlagringar finns i 

trakten av Pajala och Kolari samt söder om 

Juoksengi ned till älvmynningen. 

Älvens vatten som fört med sig finkorniga 

jordar, älvsediment, ner till älvdalarna har 

skapat en viktig grund för jordbruket och 

fast bosättning. 

På sina ställen har det bildats avlånga 

drumliner av morän (vanligtvis 1-5 km 

långa och 5-50 m höga formationer. På 

svenska sidan finns den mest vidsträckta 

drumlinfältet mellan och söder om Pajala 

och Junosuando. Huvudsakliga riktning är 

nordväst – sydost samt öster om Tärendö 

nord-syd. 

På finska sidan är den huvudsakliga 

riktningen i de södra delarna upp till Kolari 

nordväst – sydost eller väst-öst. 

Längre upp i Muonio trakten ligger 

drumlinerna i riktning nord-nordost. 

Topografin i området varierar stort, från 

älvstrandens flacka slättlandskap där 

variationerna understiger 10 meter till 

fjällområdena där höjdskillnaderna 

överstiger 200 meter, tex. de mest 

storslagna områden vid Ylläs. 

Södra delen av Pajala kommun är relativt 

flackt där höjdskillnaderna för der mesta 

understiger 25 meter, + 100- 200 möh. 

Norra delen av Pajala och längs 




mm. Lumena tulleen sademäärän osuus 

vuosisademäärästä on alueella yli 40 %. 

Pisin vuodenaika alueella on talvi, joka 

kestää noin kuusi kuukautta. 

Alueen kallioperä on suureksi osaksi 1,6– 

2,7 mrd vuotta vanhaa peruskalliota, joka on 

nimetty Fennoskandian kilveksi. 

Maaperä 

Yleisin maalaji alueella on moreeni joka 

koostuu viimeisen mannerjäätikön 

kallioperästä irrottamista aineksista. Toinen 

yleinen maalaji alueella on turve. 

Laajoja siltti- ja savikerrostumia on Pajalan ja 

Kolarin seudulla sekä Juoksengin 

eteläpuolelta jokisuulle saakka. 

Tornionlaaksossa joen toistuvasti kuljettama 

hieno jokisedimentti, yleensä hieta ja hiesu 

ovat muodostaneet tärkeän perustan 

maanviljelyyn perustuvalle asutukselle. 

Paikoin on moreenista muodostunut 

pitkänomaisia drumliineja, (yleensä 1-5 km 

pitkiä ja 5-50 m korkeita muodostumia). 

Ruotsin puolella on laaja drumliinikenttä 

Junosuvannon ja Pajalan välissä ja 

eteläpuolella. Vallitseva suunta on luode – 

kaakko ja Tärännnön itäpuolella pohjoisesta 

etelään. 

Suomen puolella on drumliinien yleissuunta 

etelästä Kolarin korkeudelle saakka 

luoteesta kaakkoon tai lännestä itään. 

Pohjoisempana Muonion seudulla on 

drumliinien suunta pohjois-koilliseen. 

Alueen korkeussuhteiden vaihtelu on 

suurta, jokivarren tasaisista tasankoalueista, 

jossa korkeusvaihtelut ovat alle 10 metriä, 

tunturialueisiin jossa korkeusvaihtelut ovat 

jopa yli 200 metriä, esim Ylläksen jylhimmät 

alueet. 

Pajalan kunnan eteläinen seutu on 

suhteellisen tasaista, jossa korkeuserot ovat 

yleensä alle 25 metriä, + 100-200 metriä 

merenpinnan yläpuolella. Pajalan 

2


Norra delen av Pajala och längs 

Muonioälven varierar topografin mer d v s 

+200 – 500 möh. Pajalas högsta punkt är 

Rissavaara, 529 möh. I norra Kolari och i 

östra Muonio dominerar fjällen i 

landskapet. Enstaka fjälltoppar och 

fjällkedjor reser sig 400-500 meter över sin 

omgivning, bl.a. Ylläsfjällets top i Kolari 

som ligger på +718 möh, Pallasfjället +807 

möh och Ounasfjället + 723 möh. 

Landskapsbild 

Landskapsbilden skiftar från fjälllandskap 

till av jordbruket formad kulturmiljö. Kolari-, 

Muonio- och Pajalatrakten utgörs till stor 

del av naturlandskap. 

Landskapet i området är för det mesta 

storskaligt, där de stora linjerna i 

landskapsbilden skapas av älven, de 

vidsträckta skogarna och fjällkedjan. 

I den västra delen av området består 

landskapet i huvudsak av relativt flack, 

något böljande terräng täckt av myr och 

skog. Det finns rikligt med myrmarker i det 

aktuella området, framför allt på svenska 

sidan i Pajala – Junosuandotrakten och i 

mellersta Kolari. Huvuddelen av 

myrmarkerna är näringsfattiga sk. 

aapamyrar. 

Odlingsmarker och bosättningar har i 

området koncetrerats vid vatten; älvar, 

sjöar och bördiga sedimentmarker. 

Landskapet i Torne-Muonioälvdalen är i 

huvudsak flackt, låglänt, öppet och 

storskaligt. Vägnätet och bebyggelsen 

följer terrängen och älvdalen. 

Strandbrinkar är till stor del svagt sluttande. 

På sina ställen, speciellt i områdets norra 

delar stiger marken relativt starkt i området 

bakom strandvägen och bebyggelsen. 

Landskapet i de strandnära byarna och 

omgivande odlingsmarkerna är öppet och 

utsikten till älven god. 




pohjoisimmissa osissa ja Muonionjoen 

varressa vaihtelevat korkeudet enemmän 

noin +200 – 500 m merenpinnasta. Pajalan 

korkein kohta on Rissavaara, 526 mpy. 

Kolarin pohjoisosassa ja Muonion itäosissa 

hallitsevat tunturit maisemaa. Yksittäiset 

tunturinhuiput ja tunturijonot kohoavat 400- 

500 metriä ympäristöstään, m.m. Kolarin 

Yllästunturin laki on +718 metriä 

merenpinnan yläpuolella, Pallastunturi 807 m 

mpy ja Ounastunturi 723 m mpy. 

Kohdealueen maisema vaihtelee pohjoisen 

tunturiseudusta maatalouden muovaamaan 

kulttuurimaisemaan. Kolarin, Muonion ja 

Pajalan kuntien seutu on suurimmaksi osaksi 

luonnonmaisemaa. 

Maisema on kohdealueella enimmäkseen 

laaja-alaista, jossa jokiväylä, suurten 

metsäalueiden reunat ja tunturiketju 

muodostamat maisemassa vallitsevat suuret 

linjat. 

Kohdealueen läntisessä osassa maisema 

muodostuu pääasiassa suhteellisen 

tasaisesta, loivasti kumpuilevasta metsien ja 

soiden peittämästä maastosta. 

Soita on alueella runsaasti, Ruotsin puolella 

varsinkin Pajalan ja Junosuvannon alueella 

ja Kolarin keskiosissa. Soiden valtaosa on 

karuja aapasoita. 

Viljelymaat ja asutus ovat alueella 

keskittyneet vesistöjen, jokien ja järvien 

äärelle, viljavillle sedimenttimaille. 

Tornio-Muoniojokilaakson maisema on 

enimmäkseen tasaista, avaraa ja laajaalaista. 

Alueen tiestö ja asutus noudattelee 

maaston muotoja ja seuraa jokilaaksoa. 

Rantatörmät ovat enimmäkseen loivia. 

Paikoin, varsinkin alueen pohjoisosassa voi 

maasto kohota jyrkästikin rantatien ja 

asutuksen taakse jäävällä alueella. 

Rannan läheiset kylät ja niitä ympäröivät 

viljelysalueet ovat maisemakuvaltaan 

3


Rekommendation 

Bergstoppar, höga åsar och smala dalar 

har lägst visuell kapacitet, där förändringar 

i landskapsbilden är väldigt svårt att dölja. 

Branta sluttningar har relativt hög visuell 

kapacitet, dock bör byggande ske med 

eftertanke. Högst visuell kapacitet har 

svagt sluttande stränder och flacka 

områden med bra trädbestånd. I områden 

med hög visuell kapacitet går eventuella 

förändringar i landskapet att dölja lättare. 

Strändernas visuella kapacitet är avhängig 

på vattenytornas storlek, strändernas 

krokighet och terrängens form, antalet öar, 

deras storlek och läget samt jordmån och 

vegetation. 

Stränder vid stora vattenområden tål i 

allmänhet förändringar bättre än stränder 

vid mindre vattenytor. 

I det aktuella området har de bebyggda 

miljöerna koncentrerats just vid vatten; 

längs älvar och sjöar. Ett flertal av dessa är 

gamla kulturmiljöer och därmed värdefulla. 

I kulturmiljöer är det viktigt att eventuella 

nya byggnader passar in i kulturlandskapet 

och att man i byggandet utgår ifrån 

landskapets givna förutsättningar. 

För att bevara de för landskapsbilden 

värdefulla drag i landskapet bör byggandet 

genomföras med eftertanke. Man bör 

kunna skilja delområden med olika 

karaktär; kulturmiljö-landskap, bymässiga 

områden, tätort samt större enhetliga 

naturområden. 

Därmed vore det lämpligt att bygga nytt i 

anslutning till befintliga byar genom att 

bygga vidare på den befintliga strukturen, 

dock utan att förstöra bybilden. Även 

fritidsbebyggelse kan placeras i anslutning 

till befintliga byar. 




avoimia ja näkymät joelle ovat näillä alueilla 

hyvät. 

Suositukset 

Lakialueet, korkeat harjut ja kapeat laaksot 

ovat maisemalliselta kapasiteetiltaan 

heikoimpia alueita, joissa muutokset 

maisemassa on vaikeinta peittää. Jyrkillä 

rinteillä on kohtalainen visuaalinen 

kapasiteetti, jossa rakentaminen täytyy 

tapahtua erittäin harkitusti. Suurin 

visuaalinen kapasiteetti on loivilla rinteillä ja 

tasaisilla alueilla joissa on hyvä puusto. 

Näillä alueilla muutokset maisemassa 

voidaan helpommin peittää. 

Rantojen maisemallinen sietokyky riippuu 

mm vesipintojen suuruudesta, rantojen 

mutkaisuudesta, rantojen maaston 

muodosta, saarien lukumäärästä, 

suuruudesta ja keskinäisestä sijainnista sekä 

rantojen maaperästä ja kasvillisuudesta. 

Suurten vesialueiden rannat sietävät yleensä 

paremmin muutoksia kuin pienten. 

Kohdealueella ovat rakennetut ympäristöt 

keskittyneet vesistöjen: jokien ja järvien 

äärelle. Monet näistä alueista ovat vanhoja 

kulttuuriympäristöjä ja siten arvokkaita. 

Kulttuuriympäristöissä on tärkeää että 

mahdolliset uudet rakennukset ovat 

kultturimaisemaan soveltuvia ja että 

rakentamisessa lähtökohtana ovat 

maiseman asettamat lähtökohdat. 

Jotta alueen maisemallisesti arvokkaat 

piirteet säilyisivät tulisi uuden rakentaminen 

tehdä harkitusti, niin että 

maisemakokonaisuudessa säilyisi selkeästi 

luonteeltaan erilaisia osa-alueita; 

kulttuurimaisema-alueita, kylämäisiä alueita, 

taajama-alueita sekä yhtenäisiä 

luonnonmaisema-alueita. 

Tämän vuoksi olisi suositeltavaa rakentaa 

uutta lähinnä olemassa oleviin kyliin, 

kuitenkaan niiden kyläkuvaa pilaamatta, 

4


Detta skulle både landskapsbilden och 

kommunekonomin tjäna på och skulle 

skapa liv i de allt mer tystare byarna. 

För att bevara bybilden i de gamla byarna 

bör man ta fram byutvecklingsplaner, där 

man tar upp saker som t.ex. lämpliga lägen 

för nya byggnader och byggnadstyper samt 

färg – och materialval. Särskilt viktigt är 

detta i områden där det finns starkt 

byggtryck t.ex. områdetn vid Ylläsfjället och 

värdefulla kulturmiljöområden speciellt i 

Pajala. 




niiden olemassa olevaa rakennetta seuraten. 

Myös loma-asunnot voitaisiin sijoittaa kylien 

yhteyteen. 

Tämä olisi sekä maisemakuvan että 

kuntataloudenkin kannalta kannattavaa ja 

loisi elämää hiljentyviin kyliin. 

Jotta vanhojen kylien kyläkuva säilyisi olisi 

näille laadittava kyläsuunnitelmat, joissa 

otettaisiin esille esim. sopivat rakennuspaikat 

ja rakennustyypit sekä väri- ja 

materiaalivalinta. Varsinkin tärkeää tämä on 

alueilla joihin kohdistuu runsaasti 

rakentamispainetta esim. Yllästunturin alue 

ja kohdealueen arvokkailla 

kulttuuriympäristöalueilla varsinkin 

Pajalassa. 

5

MEÄN VÄYLÄ – ÄLVLANDET Pajala Kolari Muonio ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?