Ethernet-väylä

Kuva 4: Ethernetin sijoittuminen OSI-malliin. [5]
Kolmas kerros on verkkokerros ja tällä kerroksella toimii esimerkiksi IP-protokolla ja laitteista
reititin. Tällä tasolla muodostetaan ja puretaan loogisia yhteyksiä laitteiden välillä, eli
mahdollistetaan tietyn koneen löytäminen koko verkosta, jota varten tarvitaan myös osoitteistus, IP-
osoitteet. Kerros myös piilottaa verkon fyysisen toteutuksen, eli IP-protokolla voi toimia niin
puhelinlinjaa, langatonta- tai satelliittiyhteyttä pitkin. Neljännellä kerroksella toimii esimerkiksi
TCP-protokolla ja tätä kerrosta kutsutaan kuljetus- tai siirtokerrokseksi, koska se huolehtii pakettien
perille tulosta sekä niiden järjestämisestä oikeaan järjestykseen. Pakettien saapumisjärjestyshän ei
ole välttämättä sama kuin lähetysjärjestys.
Neljää ensimmäistä kerrosta kutsutaan yhteisesti alemmiksi kerroksiksi ja kolmea ylintä
vastaavasti ylemmiksi kerroksiksi. Ensimmäinen ylemmän tason kerros on istuntokerros, joka
huolehtii multipleksoinnista, eli useiden yhtäaikaisten istuntojen kulkemisesta samassa yhteydessä.
Esimerkiksi Windows-ympäristössä järjestelystä huolehtii WinSock ja Unixissa BSD Socket.
Kuudes kerros on esitystapakerros, jonka tehtävä on päättää mikä on tiedon oikea esitysmuoto,
esimerkiksi kuvan esitys pikseleinä eikä merkkijonona. OSI-mallin ylin kerros on sovelluskerros,
jolla käyttäjälle näkyvät sovellukset toimivat ja tällä tasolla päätetään mihin sovellukseen
tiedonsiirto ohjataan. Esimerkkinä vaikka http, joka on syytä ohjata selaimeen.
Joissain tulkinnoissa Ethernetiksi tulkitaan myös TCP/IP-protokolla ja näin Ethernet käyttäisi
OSI-mallin neljää alinta kerrosta. Esimerkiksi teollisuus-Etherneteissä TCP/IP ei välttämättä ole
käytössä, joten Ethernetin tarkka sijoittaminen OSI-malliin yksikäsitteisesti on vaikeaa.