Lataa (pdf) - Kuntatekniikka - Kuntatekniikka.Fi

More documents

Recommendations

Info

Kentän ylläpito vaatii lyhyellä aikajänteellä pumppausenergian ohella vain satunnaista pumppujen ja muiden laitteiden huoltoa. Taulukko 1. Maasuodatusjärjestelmien investointikustannukset Kohde Rakennusvuosi Koskisen Oy:n lautatarha Aikkalan kaatopaikka Sammakkokankaan jätehuoltoalue paksuisen sepelistä tai murskeesta rakennetun lämpöeristetyn jakokerroksen kautta noin metrin paksuiseen hiekkakerrokseen, jossa raekoko on 1–8 mm ja hienoainespitoisuusmahdollisimman vähäinen. Suodatettu vesi kootaan suodattimen pohjakerroksesta salaojaputkilla ja voidaan johtaa maastoon. Hiekkakerroksessa tapahtuvan veden puhdistuminen tapahtuu osin fysikaalisesti ja osin suodattimeen kertyvän biomassan hajoitustoiminnan johdosta. Hyvin toimiakseen menetelmä edellyttää tasaista kuormitusta virtaaman ja lika-ainepitoisuuksien suhteen. Suodattimen tulovirtaama tasataan riittävän suurella tasausaltaalla ja suodattimeen jaettavan veden virtaama kello- tai virtaamaohjatuilla pumppausjärjestelmällä. Suodattimien mitoituksen lähtökohtana on tyypillisesti käytetty pintakuormaa 50 l/ m2d tai 12 g BOD 7 / m2d. Investointi- ja ylläpitokustannukset Koskisen Oy:n maasuodatin on yksivaiheinen kahteen vedenjakolohkoon jaettu suodatin, jonka pinta-ala on 1 200 m2. Suodatin on toteutettu ilman lämpö- 44 Kuntatekniikka 6/2008 2007 Ramboll Finland Oy 2007 Ramboll Finland Oy 2006 Ramboll Finland Oy Suunnittelija Urakoitsija Suodatinkentän pinta-ala Kuljetus- ja rakennuspalvelu Ikävalko Oy eristystä, sillä suodattimeen johdettavien kondenssivesien lämpötila on 30–40 °C. Suodattimeen on rakennettu hiekkakerrosten lisäksi 30 cm:n kerros Yara Suomi Oy:n biotiittia, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä suodattimen biotoimintaa. Suodattimen rakennuskustannus oli 69 000 euroa. Aikkalan maasuodatin on pinta-alaltaan 1 300 m2 yksivaiheinen kolmeen lohkoon jaettu suodatin, jossa lohkojen vedenjako voidaan venttiilijärjestelyin säätää. Lohkojaolla mahdollistetaan tarvittaessa suodatinlohkojen lepovaihe ja suodattimen pitkä käyttöikä. Suodatinkentän, tasausaltaiden saneerauksen ja pumppaamojen ja virtaamanmittauksenrakennuskustannus oli 186 000 euroa, jossa maasuodatuskentän ja pumppaamojen osuus oli noin 130 000 euroa. Sammakkokankaan maasuodatin on toteutettu kahtena sarjaan kytkettynä kenttänä, jossa jälkimmäisen kentän purkukaivon kautta on mahdollista kierrättää vettä takaisin jätetäyttöön. Takaisinkierrätys on suunniteltu siksi, että Sammakkokankaan jäteaseman ympäristölupa edellyt- Investointikustannus 1 200 m² 69 000 € NCC Road Oy 1 300 m² 186 000 € Niska & Nyyssönen Oy 2x1 000 m² 190 000 € tää vähintään 50 prosentin typpireduktion. Kentän suunnitteluvaiheessa ei ollut varmaa tietoa, miten hyvin typenpoisto toimii maasuodatuskentässä. Sammakkokankaalla suodatinjärjestelmän investointikustannus oli 190 000 euroa. Takaisinkierrätysjärjestelmän imeytyskaivoja ei toistaiseksi ole rakennettu jätetäyttöön eikä kierrätystä vielä käytetä. Suodatuskentän ylläpito vaivatonta Vuosina 2006–07 toteutettujen maasuodatuskenttien rakentamisen yksikkökustannus on vaihdellut 60 … 100 €/m2. Suodatuskentän rakentaminen edellyttää varsin runsaasti vapaata pintaalaa, joten kentän perustamisolosuhteet ja rakennusmaan hinta luonnollisesti vaikuttavat merkittävästi investointikustannuksiin. Kentän ylläpito ei lyhyellä aikajänteellä vaadi pumppausenergian ohella muuta kuin satunnaista pumppujen ja muiden laitteiden huoltoa. Ravinteiden poistumia seurattu Maasuodattimien toimintaa on seurattu kunkin toimijan ympäristöluvan edellyttämän velvoi- Maasuodatinta rakennetaan Hollolan Aikkalan käytöstä poistetun kaatopaikan suotovesille. tetarkkailun mukaan. Velvoitetarkkailuvaatimukset edellyttävät pääasiassa ravinteiden poistuman seuraamista COD Cr :n, BOD 7 :n, fosforin ja typen osalta. Koskisen Oy:n kondenssivesien osalta edellytetään lisäksi formaldehydin poistuman tarkkailua. Koskisen Oy:n maasuodattimelle johdettavan veden pitoisuudet ovat vaihdelleet seuraavasti: BOD 7 250–330 mg/ l, COD Cr 430–610 mg/l, fosfori 0,88–1,7 mg/l, typpi 3,3–4,9 mg/l. Maasuodattimen toiminta on sen käyttöönotosta asti kaikilla kolmella näytteenottokerralla ollut moitteetonta BOD 7 :n, COD Cr :n ja fosforin poistuman ollessa yli 90 % ja typenpoistuman ollessa yli 70 %. Formaldehydipitoisuus alenee suodattimessa tasosta 0,28– 0,56 mg/l alle määritysrajan (0,1 mg/l). Aikkalan kaatopaikan suodattimelle johdettavan veden pitoisuudet ovat COD Cr n. 200 mg/l, fosfori n. 0,5 mg/l, typpi n. 100 mg/l. Tasausaltaassa ja maasuodattimessa tapahtuvat poistumat ovat kahden ensimmäisen näytteenoton aikana olleet kiintoaineen, BOD 7 :n ja fosforin osalta yli 90 %, COD Cr osalta noin 75 % ja typen osalta yli 60 %. Käynnistysvaiheessa puhdistustulos heikompi Sammakkokankaan jätehuoltoalueella tasausaltaaseen johdettavan veden ravinnepitoisuudet ovat toiminnassa olevan kompostointikentän johdosta tuntuvasti korkeampia kuin muissa kohteissa. Tasausaltaan tulokaivosta mitatut pitoisuudet ovat vaihdelleet seuraavasti: BOD 360–1 7 620 mg/l, COD 710–4 500 mg/ Cr l, fosfori 8,7–44 mg/l, typpi 42– 230 mg/l. Sammakkokankaan vesienkäsittelyjärjestelmää käytetään huhtikuusta marraskuuhun. Talvikaudella alueella muodostuva suotovesi kerätään tasausaltaa-
seen, josta pumppaus suodattimeen aloitetaan säiden lämmetessä. Vettä pumpataan suodattimeen läpi käyttökauden mahdollisimman tasaisella kuormalla, ja selkeytysallas tyhjennetään 1–2 kertaa vuodessa pohjalietteen poistoa varten. Viime vuonna vesienkäsittelyjärjestelmää seurattiin tehostetusti kuukausittain koko käyttökauden ajan. Välittömästi käyttöönoton jälkeen otettujen ensimmäisten näytteiden perusteella suodatusjärjestelmän poistumat olivat BOD 7 16 %, COD Cr 40 %, fosfori 50 %, typpi 37 %. Heikko puhdistustulos käynnistysvaiheessa johtui ilmeisesti siitä, ettei suodattimeen ollut vielä kertynyt veden puhdistumisen edellyttämää riittävää biomassaa, sillä kuormituksen tasaantues- samaasuodatin toimi kesäkaudenhyvällä ravinteiden poistoteholla BOD 7 :n ja fosforinpoistuman ollessa yli 90 %, COD Cr poistuman yli 80 %. Typen osalta poistuma on vaihdellut 16–81%. Keskimääräiset poistumat 2007 olivat: BOD 7 79 %, COD Cr 77 %, fosfori 85 %, typpi 59 %. Kokonaistypenpoiston osalta vuonna 2007 saavutettiin ympäristöluvan edellyttämä 50 %:n reduktiotaso, mutta BOD 7 keskimääräinen alenema oli käynnistysvaiheen heikosta tuloksesta johtuen ympäristöluvan edellyttämää keskitasoa (90 %) heikom- Kohteissa, joissa jäteveden hiilifosforisuhde on korkea, maasuodatuksella voidaan saavuttaa yli 80 % poistuma BOD 7 :n ja fosforin osalta. pi.Sammakkokankaanmaasuodatinta ajettiin viime vuonna BOD 7 kuormituksen osalta tuntuvallaylikuormalla. Suodattimen BODkuorman vähentämiseksi ja käsittelytuloksenparantamiseksi selkeytysaltaaseen asennettiin keväällä 2008 pintailmastin. Viime toukokuun näytteenotossa suodatusjärjestelmän poistumat olivat BOD 7 89 %, COD Cr 77 %, fosfori 81 %, typpi 60 %. Käyttökokemukset vaihtelevat Maasuodatus on Kärkölästä, Aik- YMPÄRISTÖ kalasta ja Sammakkokankaalta saatujen alustavien käyttökokemusten perusteella havaittu käyttökelpoiseksi käsittelymenetelmäksi esiselkeytetyille kaatopaikkojen suotovesille ja vastaaville teollisuuden jätevesijakeille. Kohteissa, joissa jäteveden hiili-fosforisuhde on korkea, maasuodatuksella voidaan saavuttaa yli 80 % poistuma BOD 7 :n ja fosforin osalta. Korkean hiili-typpisuhteen vesillä maasuodatuksessa vaikuttaisi lisäksi tapahtuvan typenpoistumista. Sammakkokankaalla, jossa jäteveden BOD 7 -pitoisuus on säännöllisesti korkeampi kuin 500 mg/l, menetelmälla saavutettava puhdistustulos on vaihdellut selvästi enemmän kuin muissa kohteissa. Kuntatekniikka 6/2008 45
Page 1 and 2: ALANSA YKKÖNEN 6/ 2008 Vesistölä
Page 3 and 4: SISÄLTÖ 6 / 2008 18 Marja-Vantaas
Page 5 and 6: lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNII
Page 7 and 8: Talvivaaran nikkelikaivos merkitsee
Page 9 and 10: Kaivoksen asemakaava-alueelle on no
Page 11 and 12: BAKTEEREILLA TÄRKEÄ ROOLI TALVIVA
Page 13 and 14: Vilkkain asema tulee Espoon Matinky
Page 15 and 16: akenteeseen. Pääsisäänkäynti o
Page 17 and 18: Londonissa Maailmankaupunki Lontoo
Page 19 and 20: Vantaan kaupunki on aloittanut Hels
Page 21 and 22: Kivistön asema Kehä III Hämeenli
Page 23 and 24: Francesca Arici, Demet Mutman ja Da
Page 25 and 26: ALANSA YKKÖNEN Haja-asutus Haja-as
Page 27 and 28: VERKOSTOJEN ehkäistävissä VESIHU
Page 29 and 30: Verkostorakennustyömaa Porissa Kap
Page 31 and 32: VESIHUOLTO VESIHUOLTO JA ILMASTONMU
Page 33 and 34: Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 5
Page 35 and 36: Petri Vainio, Kuntatekniikan Foorum
Page 38 and 39: TEKNIIKKA on Eettisiin pohdintoihin
Page 40 and 41: konaan ihmisen omilla ehdoilla. Ari
Page 42 and 43: 42 Kuntatekniikka 6/2008 MAASUODATU
Page 46 and 47: Viime kesänä merileijonat joutuiv
Page 48 and 49: YMPÄRISTÖ Sen sijaan Helsingin Ve
Page 50 and 51: Kilon terveysasema rakennettiin Esp
Page 52 and 53: KIINTEISTÖT Esimerkiksi Kilon terv
Page 54 and 55: Auli Pekkanen Siivouksen ongelmana
Page 56 and 57: AVANT - juuri oikean kokoinen ! •
Page 58 and 59: Kuntamarkkinat vetivät väkeä Hel
Page 60 and 61: JÄTKÄSAAREN RAKENTAMINEN ALKAA CR
Page 62 and 63: Kaivosliikenteen tukea linjattu ●
Page 64 and 65: WSP Finland Oy • Rakennuspiirtäj
Page 66 and 67: tapahtumakalenteri 2008 Tapahtumaka
Page 68: Weholite-rumpu kestää eikä ruost

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka - Kuntatekniikka.Fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?