Erikoiskuljetukset tienpitäjän näkökulmasta

Erikoiskuljetukset tienpitäjän näkökulmasta Erikoiskuljetukset tienpitäjän näkökulmasta

ely.keskus.fi
from ely.keskus.fi More from this publisher
16.05.2013 Views

68 Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEELLISET ONGELMAKOHTEET Kuva 5.25 Kapean rampin ulkokaarteessa oleviin valaisinpylväisiin juuttunut pitkä erikoiskuljetus (Vesa-Ville Kuitto). 5.6 Liikenteen ohjauslaitteet Liikenteen ohjauslaitteilla pyritään antamaan tienkäyttäjälle informaatiota tarkoituksenmukaisesta ja oikeasta käyttäytymisestä liikenteessä. Liikenteen ohjauslaitteilla annettavan informaation tulee olla mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää (Liikenteen ohjaus 1994, s. 2B-1). Liikkuvasta autosta luettavaksi ja havaittavaksi tarjotun tietomäärän on oltava oikeassa suhteessa ajonopeuteen. Liikenteen ohjaamiseen voidaan käyttää liikennemerkkejä, liikennevaloja, tiemerkintöjä ja muita liikenteen ohjauslaitteita tieliikenneasetuksessa määrätyn mukaisesti. Liikenteen ohjauslaitteiden käyttöä ohjaa lisäksi Liikenneministeriön asiasta antama päätös. Liikenteen ohjauslaitteet sijoitetaan siten, että ne ovat riittävän etäältä ja mahdollisimman hyvin havaittavissa. Niistä ei myöskään saa aiheutua haittaa tai vaaraa liikenteelle eikä kohtuutonta haittaa tien kunnossapidolle. Liikenteen ohjauslaitteiden sijoittamista ohjaa Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista sekä Tiehallinnon ohjeistus. Erikoiskuljetusten kannalta liikenteen ohjauslaitteet tuottavat ongelmia lähinnä liittymissä ja taajamissa. Myös suorilla tieosuuksilla liikennemerkkien sijoittelu saattaa tuottaa ongelmia varsinkin kapeilla tiejaksoilla. Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mitoitusleveyden mukaisessa 7 metriä leve-

Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta 69 ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEELLISET ONGELMAKOHTEET ässä kuljetuksessa kuormana oleva kappale on yleensä kuljetuksen molemmilla puolilla noin 2 metriä ajoneuvoyhdistelmää leveämpi. Liikenteen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että leveä kuljetus pystyy käyttämään piennaralueen tämän ajoneuvoa leveämmän osan kulkualueena. Liian lähelle piennarta sijoitetut liikenteen ohjauslaitteet estävät piennaralueen käytön tehokkaasti. Piennaralueen käyttömahdollisuus helpottaa kuitenkin huomattavasti vastaantulevan liikenteen ohitustilanteita ja parantaa näin liikenneturvallisuutta. Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista sallii liikennemerkin sijoitettavan enintään 3,5 metrin etäisyydelle ajoradan reunasta tai 1,5 metrin etäisyydelle pientareen ulkoreunasta (Edita 2002, s. 82). Tällainen etäisyys riittää takaamaan erikoiskuljetuksille riittävän kulkutilan. Suorilla tieosuuksilla ongelmia erikoiskuljetuksille tuottavat usein myös reunapaalut. Reunapaalujen tehtävänä on parantaa tien optista ohjausta etenkin pimeän aikana ja huonolla säällä ja kelillä. Reunapaalut sijoitetaan tien poikkileikkauksessa kohdakkain ajoradan molemmille puolille noin 0,8 metrin etäisyydelle päällysteen reunasta (TIEL 1994, s. 2K-16). Erikoiskuljetuksille ongelmia tuottaa lähinnä reunapaalujen korkeus. Suunnitteluohje määrää reunapaalut sijoitettavan siten, että heijastimen yläreuna tien pinnasta mitattuna on noin 1,0 metrin korkeudella (TIEL 1994, s. 2K-16). Tällöin koko reunapaalun korkeus tien pinnasta on noin 1,1 – 1,2 metriä. Erikoiskuljetuksiin käytettävän kuljetuskaluston korkeus on useimmiten korkeintaan 1,0 metriä. Tällöin leveä kuorma kulkee reunapaaluja matalammalla, jolloin piennaraluetta ei voi käyttää kuorman kulkualueena. Tieosilla, joilla on runsaasti erikoiskuljetuksia, tilanne on suoranainen ongelma. Ongelmia aiheuttaa lähinnä reunapaalujen kunnossapysyminen ja vastaantulevan liikenteen kohtaaminen. Tilanteen helpottamiseksi on syytä harkita reunapaalujen asennuskorkeuden alentamista siten, että reunapaalun korkeus tien pinnasta on korkeintaan 0,8 metriä. Liittymissä ongelmia aiheuttavat lähinnä kääntymisen oikaisulinjoille sijoitetut liikenteen ohjauslaiteet ja kanavoiduissa liittymissä keskisaarekkeiden kohdalle sijoitetut merkit. Tavallisissa T- ja nelihaaraliittymissä ongelmia tuottavat lähinnä liittyvän tien suunnassa olevat liikenteen ohjauslaitteet. Tällaisia ovat lähinnä tulppaliittymien saarekkeisiin sijoitetut liikenteenjakajamerkit sekä väistämisvelvollisuutta osoittavat liikennemerkit. Saarekkeiden suunnittelussa ja merkkien sijoittelussa tulee ottaa huomioon erikoiskuljetusten vaatima kääntymistila. Kuorman ulottuma-alueelle mahdollisesti sijoitettavat merkit on suunniteltava helposti poistettaviksi. Kuvassa 5.26 poistetaan kuljetuksen tiellä olevaa liikenteenjakajamerkkiä.

Erikoiskuljetustoiminta <strong>tienpitäjän</strong> <strong>näkökulmasta</strong> 69<br />

ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEELLISET ONGELMAKOHTEET<br />

ässä kuljetuksessa kuormana oleva kappale on yleensä kuljetuksen molemmilla<br />

puolilla noin 2 metriä ajoneuvoyhdistelmää leveämpi. Liikenteen<br />

sujuvuuden kannalta on tärkeää, että leveä kuljetus pystyy käyttämään<br />

piennaralueen tämän ajoneuvoa leveämmän osan kulkualueena. Liian lähelle<br />

piennarta sijoitetut liikenteen ohjauslaitteet estävät piennaralueen käytön<br />

tehokkaasti. Piennaralueen käyttömahdollisuus helpottaa kuitenkin huomattavasti<br />

vastaantulevan liikenteen ohitustilanteita ja parantaa näin liikenneturvallisuutta.<br />

Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista sallii<br />

liikennemerkin sijoitettavan enintään 3,5 metrin etäisyydelle ajoradan reunasta<br />

tai 1,5 metrin etäisyydelle pientareen ulkoreunasta (Edita 2002, s. 82).<br />

Tällainen etäisyys riittää takaamaan erikoiskuljetuksille riittävän kulkutilan.<br />

Suorilla tieosuuksilla ongelmia erikoiskuljetuksille tuottavat usein myös reunapaalut.<br />

Reunapaalujen tehtävänä on parantaa tien optista ohjausta etenkin<br />

pimeän aikana ja huonolla säällä ja kelillä. Reunapaalut sijoitetaan tien<br />

poikkileikkauksessa kohdakkain ajoradan molemmille puolille noin 0,8 metrin<br />

etäisyydelle päällysteen reunasta (TIEL 1994, s. 2K-16). Erikoiskuljetuksille<br />

ongelmia tuottaa lähinnä reunapaalujen korkeus. Suunnitteluohje määrää<br />

reunapaalut sijoitettavan siten, että heijastimen yläreuna tien pinnasta mitattuna<br />

on noin 1,0 metrin korkeudella (TIEL 1994, s. 2K-16). Tällöin koko<br />

reunapaalun korkeus tien pinnasta on noin 1,1 – 1,2 metriä. Erikoiskuljetuksiin<br />

käytettävän kuljetuskaluston korkeus on useimmiten korkeintaan 1,0<br />

metriä. Tällöin leveä kuorma kulkee reunapaaluja matalammalla, jolloin<br />

piennaraluetta ei voi käyttää kuorman kulkualueena. Tieosilla, joilla on runsaasti<br />

erikoiskuljetuksia, tilanne on suoranainen ongelma. Ongelmia aiheuttaa<br />

lähinnä reunapaalujen kunnossapysyminen ja vastaantulevan liikenteen<br />

kohtaaminen. Tilanteen helpottamiseksi on syytä harkita reunapaalujen<br />

asennuskorkeuden alentamista siten, että reunapaalun korkeus tien pinnasta<br />

on korkeintaan 0,8 metriä.<br />

Liittymissä ongelmia aiheuttavat lähinnä kääntymisen oikaisulinjoille sijoitetut<br />

liikenteen ohjauslaiteet ja kanavoiduissa liittymissä keskisaarekkeiden kohdalle<br />

sijoitetut merkit. Tavallisissa T- ja nelihaaraliittymissä ongelmia tuottavat<br />

lähinnä liittyvän tien suunnassa olevat liikenteen ohjauslaitteet. Tällaisia<br />

ovat lähinnä tulppaliittymien saarekkeisiin sijoitetut liikenteenjakajamerkit sekä<br />

väistämisvelvollisuutta osoittavat liikennemerkit. Saarekkeiden suunnittelussa<br />

ja merkkien sijoittelussa tulee ottaa huomioon erikoiskuljetusten vaatima<br />

kääntymistila. Kuorman ulottuma-alueelle mahdollisesti sijoitettavat merkit<br />

on suunniteltava helposti poistettaviksi. Kuvassa 5.26 poistetaan kuljetuksen<br />

tiellä olevaa liikenteenjakajamerkkiä.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!