Erikoiskuljetukset tienpitäjän näkökulmasta
Erikoiskuljetukset tienpitäjän näkökulmasta
Erikoiskuljetukset tienpitäjän näkökulmasta
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Erikoiskuljetustoiminta <strong>tienpitäjän</strong> <strong>näkökulmasta</strong> 53<br />
ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEELLISET ONGELMAKOHTEET<br />
Erikoiskuljetusten kannalta viereisen silta-aukon ratkaisut on usein toteutettu<br />
liian pienellä mitoituksella, koska suunnittelijoilta puuttuu selkeät suunnitteluohjeet<br />
erikoiskuljetusten vaatimista tilantarpeista. Kiertoväylälle lähtö/paluu<br />
on usein rakennettu niin jyrkäksi, ettei erikoiskuljetusyhdistelmillä luontevasti<br />
tahdo päästä kääntymään kierrolle. Kuvassa 5.12 on esimerkki erittäin ahtaasta<br />
kulkuaukosta erikoiskuljetuskierrolle. Tässä tapauksessa kääntymistä<br />
haittaa lisäksi pengerkaide, joka supistaa kulkuaukon leveyden 5,5 metriin.<br />
Kääntymistä kierrolle haittaa myös korkea keskikoroke, reunakiven korkeus<br />
noin 20 cm, joka estää erikoiskuljetusta käyttämästä koko ajoradan leveyttä<br />
hyväkseen kääntymisessä.<br />
Kuva 5.12 Liian ahdas kulkuaukko erikoiskuljetuskierrolle Lahdessa<br />
Renkomäen eritasoliittymässä.<br />
Ongelmia kiertoreiteissä aiheuttaa usein myös ajoradan kapeus. Seitsemän<br />
metriä leveälle kuljetukselle päällystetyn kiertoreitin leveys tulee olla vähintään<br />
6,5 metriä. Tämän lisäksi pitää ottaa huomioon kuorman ulottumaalueet,<br />
jolloin kiinteistä esteistä vapaata leveyttä pitää olla vähintään 8,0<br />
metriä. Tämäkään leveys ei riitä, jos kiertoreitillä on jyrkkiä kaarteita tai<br />
käännöksiä. Kuvassa 5.13 on esimerkki liian kapeasta erikoiskuljetuskierrosta.<br />
Tässä tapauksessa kierron leveyttä rajoittaa pengerkaide, jonka korkeus<br />
on 0,80 metriä.
Change language