Erikoiskuljetukset tienpitäjän näkökulmasta
Erikoiskuljetukset tienpitäjän näkökulmasta Erikoiskuljetukset tienpitäjän näkökulmasta
40 Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEELLISET ONGELMAKOHTEET Kuva 5.3 Esimerkki valaistuksen keskisijoituksesta kiertoliittymässä (TIEL 1992b, s. 33). Suunnitteluohjeessa todetaan, että valaisinpylväät sijoitetaan 3,1 metrin etäisyydelle ajoradan reunasta (TIEL 1992b, s. 32). Käytännössä valaisinpylväät on kuitenkin yleensä sijoitettu noin 1,5 metrin päähän ajoradan reunasta. Useimmissa kiertoliittymissä valaisinpylväiden sijoittaminen ohjeen mukaisesti riittävän etäälle on riittävä toimenpide erikoiskuljetusten sujuvuuden parantamiseksi. Myös kaiteen taakse sijoitettu valaisinpylväs on sijoitettava riittävän etäälle, sillä leveissä kuljetuksissa kuljetettava esine voi kulkea kaiteen päällä. Kiertoliittymän reunakivet ja saarekkeet Kiertoliittymän kiertosaarekkeeseen tehdään aina reunatuki. Suuria kiertoliittymiä lukuun ottamatta (kiertosaarekkeen halkaisija ≤ 40 metriä) reunatuki tehdään myös kiertotilan ulkoreunaan. Reunatukena käytetään upotettavia reunakiviä. Raakareunakiveä ei suositella käytettäväksi. Kiertosaarekkeen reunatuen korkeus kiertotilan tai kiertotilan kavennuksen pinnasta on enintään 3 cm (TIEH 2001b, s. 79). Samaa reunatukikorkeutta käytetään muuallakin, missä erikoiskuljetusajoneuvot joutuvat ylittämään reunatuen. Suuria kiertoliittymiä lukuun ottamatta on kiertotilaa yleensä kavennettava. Kavennuksella pyritään alentamaan henkilöautojen nopeuksia liittymäalueella. Toisaalta kavennus toimii kiertotilan lisäalueena siten, että erikoiskuljetukset ja muut pitkät ajoneuvot ja ajoneuvoyhdistelmät pääsevät liittymän läpi. Kavennus tehdään kiveyksestä tai karkeasta materiaalista siten, että se kestää raskaan kaluston yliajon. Pintamateriaaleina käytetään betoni- tai luonnonkiveä. Kiertotilan kavennuksen reunatukijärjestelyt ja kiveys suunnitellaan siten, etteivät ne riko ajoneuvojen renkaita. Kiertotilan kavennuksen reunatuki ei myöskään saa estää ajoneuvon renkaita nousemasta viistosti kiveykselle talviolosuhteissa. Kiertotilan kavennuksen suuruus riippuu kiertosaarekkeen halkaisijasta ollen kuitenkin enintään 2,5 metriä (TIEH 2001b, s. 76). Erikoiskuljetusten kannalta yliajettava kiertotilan kavennus on välttämätön. Yliajettavuus tarkoittaa, että kavennuksessa käytettävät kiveykset eivät saa olla liian korkeita tai kaltevia, teräväkulmaisia eivätkä liian epätasaisia. Toisaalta kavennuksen tulee rajoittaa henkilöautojen nopeuksia estämällä liittymän läpiajo oikomalla. Liian korkea ja kalteva kiveys estää kokonaan kiveyksen yliajettavuuden. Korkea ja kalteva kiertotilan kavennuksen reuna lisää myös renkaiden luistamisen riskiä talvella ja siten vaikuttaa ajoneuvon hallintaan kiertotilassa. Myös teräväreunaiset kiveykset estävät yliajettavuuden ja rikkovat ajoneuvon renkaita. Kiertotilan kavennuksen pinnoitteeksi on va-
Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta 41 ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEELLISET ONGELMAKOHTEET littava sellainen materiaali, että se kestää myös yliraskaiden kuljetusten yliajon. Myöskään pinnoite ei saa rikkoa ajoneuvon renkaita ja sen on oltava riittävän tasainen. Liian epätasainen pinnoite vaikeuttaa kiertotilan kunnossapitoa, lisää lumen kertymistä ja siten pienentää kiertotilan leveyttä. Epätasainen kiveys on talvella myös liukkaampi. Kiertotilan kavennuksen ja muiden erikoiskuljetusten yliajamiseen suunniteltujen reunatukien kiveykset tulee kallistaa ajoradan tasoon. Kuvassa 5.4 on esitetty kaksi vaihtoehtoa kiertotilan kavennuksen rakentamisesta. Kuvassa 5.5 on esimerkki erikoiskuljetusten reitillä olevasta hyvin toteutetusta kiertoliittymästä. Kuva 5.4 Kiertotilan kaventaminen betoni- ja luonnonkiveyksellä (TIEH 2001b, s. 76).
- Page 1: Hanna Setälä Erikoiskuljetustoimi
- Page 4 and 5: ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-982-X T
- Page 7: Hanna SETÄLÄ: Special transport o
- Page 11 and 12: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 13 and 14: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 15 and 16: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 17 and 18: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 19 and 20: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 21 and 22: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 23 and 24: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 25 and 26: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 27 and 28: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 29 and 30: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 31 and 32: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 33 and 34: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 35 and 36: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 37 and 38: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 39 and 40: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 41: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 45 and 46: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 47 and 48: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 49 and 50: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 51 and 52: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 53 and 54: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 55 and 56: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 57 and 58: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 59 and 60: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 61 and 62: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 63 and 64: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 65 and 66: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 67 and 68: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 69 and 70: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 71 and 72: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 73 and 74: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 75 and 76: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 77 and 78: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 79 and 80: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 81 and 82: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 83 and 84: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 85 and 86: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 87 and 88: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 89 and 90: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
- Page 91 and 92: Erikoiskuljetustoiminta tienpitäj
40<br />
Erikoiskuljetustoiminta <strong>tienpitäjän</strong> <strong>näkökulmasta</strong><br />
ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEELLISET ONGELMAKOHTEET<br />
Kuva 5.3 Esimerkki valaistuksen keskisijoituksesta kiertoliittymässä<br />
(TIEL 1992b, s. 33).<br />
Suunnitteluohjeessa todetaan, että valaisinpylväät sijoitetaan 3,1 metrin<br />
etäisyydelle ajoradan reunasta (TIEL 1992b, s. 32). Käytännössä valaisinpylväät<br />
on kuitenkin yleensä sijoitettu noin 1,5 metrin päähän ajoradan reunasta.<br />
Useimmissa kiertoliittymissä valaisinpylväiden sijoittaminen ohjeen<br />
mukaisesti riittävän etäälle on riittävä toimenpide erikoiskuljetusten sujuvuuden<br />
parantamiseksi. Myös kaiteen taakse sijoitettu valaisinpylväs on sijoitettava<br />
riittävän etäälle, sillä leveissä kuljetuksissa kuljetettava esine voi kulkea<br />
kaiteen päällä.<br />
Kiertoliittymän reunakivet ja saarekkeet<br />
Kiertoliittymän kiertosaarekkeeseen tehdään aina reunatuki. Suuria kiertoliittymiä<br />
lukuun ottamatta (kiertosaarekkeen halkaisija ≤ 40 metriä) reunatuki<br />
tehdään myös kiertotilan ulkoreunaan. Reunatukena käytetään upotettavia<br />
reunakiviä. Raakareunakiveä ei suositella käytettäväksi. Kiertosaarekkeen<br />
reunatuen korkeus kiertotilan tai kiertotilan kavennuksen pinnasta on enintään<br />
3 cm (TIEH 2001b, s. 79). Samaa reunatukikorkeutta käytetään muuallakin,<br />
missä erikoiskuljetusajoneuvot joutuvat ylittämään reunatuen.<br />
Suuria kiertoliittymiä lukuun ottamatta on kiertotilaa yleensä kavennettava.<br />
Kavennuksella pyritään alentamaan henkilöautojen nopeuksia liittymäalueella.<br />
Toisaalta kavennus toimii kiertotilan lisäalueena siten, että erikoiskuljetukset<br />
ja muut pitkät ajoneuvot ja ajoneuvoyhdistelmät pääsevät liittymän<br />
läpi. Kavennus tehdään kiveyksestä tai karkeasta materiaalista siten, että se<br />
kestää raskaan kaluston yliajon. Pintamateriaaleina käytetään betoni- tai<br />
luonnonkiveä. Kiertotilan kavennuksen reunatukijärjestelyt ja kiveys suunnitellaan<br />
siten, etteivät ne riko ajoneuvojen renkaita. Kiertotilan kavennuksen<br />
reunatuki ei myöskään saa estää ajoneuvon renkaita nousemasta viistosti<br />
kiveykselle talviolosuhteissa. Kiertotilan kavennuksen suuruus riippuu kiertosaarekkeen<br />
halkaisijasta ollen kuitenkin enintään 2,5 metriä (TIEH 2001b,<br />
s. 76).<br />
Erikoiskuljetusten kannalta yliajettava kiertotilan kavennus on välttämätön.<br />
Yliajettavuus tarkoittaa, että kavennuksessa käytettävät kiveykset eivät saa<br />
olla liian korkeita tai kaltevia, teräväkulmaisia eivätkä liian epätasaisia. Toisaalta<br />
kavennuksen tulee rajoittaa henkilöautojen nopeuksia estämällä liittymän<br />
läpiajo oikomalla. Liian korkea ja kalteva kiveys estää kokonaan kiveyksen<br />
yliajettavuuden. Korkea ja kalteva kiertotilan kavennuksen reuna lisää<br />
myös renkaiden luistamisen riskiä talvella ja siten vaikuttaa ajoneuvon hallintaan<br />
kiertotilassa. Myös teräväreunaiset kiveykset estävät yliajettavuuden<br />
ja rikkovat ajoneuvon renkaita. Kiertotilan kavennuksen pinnoitteeksi on va-