Erikoiskuljetukset tienpitäjän näkökulmasta

Erikoiskuljetukset tienpitäjän näkökulmasta Erikoiskuljetukset tienpitäjän näkökulmasta

ely.keskus.fi
from ely.keskus.fi More from this publisher
16.05.2013 Views

40 Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEELLISET ONGELMAKOHTEET Kuva 5.3 Esimerkki valaistuksen keskisijoituksesta kiertoliittymässä (TIEL 1992b, s. 33). Suunnitteluohjeessa todetaan, että valaisinpylväät sijoitetaan 3,1 metrin etäisyydelle ajoradan reunasta (TIEL 1992b, s. 32). Käytännössä valaisinpylväät on kuitenkin yleensä sijoitettu noin 1,5 metrin päähän ajoradan reunasta. Useimmissa kiertoliittymissä valaisinpylväiden sijoittaminen ohjeen mukaisesti riittävän etäälle on riittävä toimenpide erikoiskuljetusten sujuvuuden parantamiseksi. Myös kaiteen taakse sijoitettu valaisinpylväs on sijoitettava riittävän etäälle, sillä leveissä kuljetuksissa kuljetettava esine voi kulkea kaiteen päällä. Kiertoliittymän reunakivet ja saarekkeet Kiertoliittymän kiertosaarekkeeseen tehdään aina reunatuki. Suuria kiertoliittymiä lukuun ottamatta (kiertosaarekkeen halkaisija ≤ 40 metriä) reunatuki tehdään myös kiertotilan ulkoreunaan. Reunatukena käytetään upotettavia reunakiviä. Raakareunakiveä ei suositella käytettäväksi. Kiertosaarekkeen reunatuen korkeus kiertotilan tai kiertotilan kavennuksen pinnasta on enintään 3 cm (TIEH 2001b, s. 79). Samaa reunatukikorkeutta käytetään muuallakin, missä erikoiskuljetusajoneuvot joutuvat ylittämään reunatuen. Suuria kiertoliittymiä lukuun ottamatta on kiertotilaa yleensä kavennettava. Kavennuksella pyritään alentamaan henkilöautojen nopeuksia liittymäalueella. Toisaalta kavennus toimii kiertotilan lisäalueena siten, että erikoiskuljetukset ja muut pitkät ajoneuvot ja ajoneuvoyhdistelmät pääsevät liittymän läpi. Kavennus tehdään kiveyksestä tai karkeasta materiaalista siten, että se kestää raskaan kaluston yliajon. Pintamateriaaleina käytetään betoni- tai luonnonkiveä. Kiertotilan kavennuksen reunatukijärjestelyt ja kiveys suunnitellaan siten, etteivät ne riko ajoneuvojen renkaita. Kiertotilan kavennuksen reunatuki ei myöskään saa estää ajoneuvon renkaita nousemasta viistosti kiveykselle talviolosuhteissa. Kiertotilan kavennuksen suuruus riippuu kiertosaarekkeen halkaisijasta ollen kuitenkin enintään 2,5 metriä (TIEH 2001b, s. 76). Erikoiskuljetusten kannalta yliajettava kiertotilan kavennus on välttämätön. Yliajettavuus tarkoittaa, että kavennuksessa käytettävät kiveykset eivät saa olla liian korkeita tai kaltevia, teräväkulmaisia eivätkä liian epätasaisia. Toisaalta kavennuksen tulee rajoittaa henkilöautojen nopeuksia estämällä liittymän läpiajo oikomalla. Liian korkea ja kalteva kiveys estää kokonaan kiveyksen yliajettavuuden. Korkea ja kalteva kiertotilan kavennuksen reuna lisää myös renkaiden luistamisen riskiä talvella ja siten vaikuttaa ajoneuvon hallintaan kiertotilassa. Myös teräväreunaiset kiveykset estävät yliajettavuuden ja rikkovat ajoneuvon renkaita. Kiertotilan kavennuksen pinnoitteeksi on va-

Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta 41 ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEELLISET ONGELMAKOHTEET littava sellainen materiaali, että se kestää myös yliraskaiden kuljetusten yliajon. Myöskään pinnoite ei saa rikkoa ajoneuvon renkaita ja sen on oltava riittävän tasainen. Liian epätasainen pinnoite vaikeuttaa kiertotilan kunnossapitoa, lisää lumen kertymistä ja siten pienentää kiertotilan leveyttä. Epätasainen kiveys on talvella myös liukkaampi. Kiertotilan kavennuksen ja muiden erikoiskuljetusten yliajamiseen suunniteltujen reunatukien kiveykset tulee kallistaa ajoradan tasoon. Kuvassa 5.4 on esitetty kaksi vaihtoehtoa kiertotilan kavennuksen rakentamisesta. Kuvassa 5.5 on esimerkki erikoiskuljetusten reitillä olevasta hyvin toteutetusta kiertoliittymästä. Kuva 5.4 Kiertotilan kaventaminen betoni- ja luonnonkiveyksellä (TIEH 2001b, s. 76).

40<br />

Erikoiskuljetustoiminta <strong>tienpitäjän</strong> <strong>näkökulmasta</strong><br />

ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEELLISET ONGELMAKOHTEET<br />

Kuva 5.3 Esimerkki valaistuksen keskisijoituksesta kiertoliittymässä<br />

(TIEL 1992b, s. 33).<br />

Suunnitteluohjeessa todetaan, että valaisinpylväät sijoitetaan 3,1 metrin<br />

etäisyydelle ajoradan reunasta (TIEL 1992b, s. 32). Käytännössä valaisinpylväät<br />

on kuitenkin yleensä sijoitettu noin 1,5 metrin päähän ajoradan reunasta.<br />

Useimmissa kiertoliittymissä valaisinpylväiden sijoittaminen ohjeen<br />

mukaisesti riittävän etäälle on riittävä toimenpide erikoiskuljetusten sujuvuuden<br />

parantamiseksi. Myös kaiteen taakse sijoitettu valaisinpylväs on sijoitettava<br />

riittävän etäälle, sillä leveissä kuljetuksissa kuljetettava esine voi kulkea<br />

kaiteen päällä.<br />

Kiertoliittymän reunakivet ja saarekkeet<br />

Kiertoliittymän kiertosaarekkeeseen tehdään aina reunatuki. Suuria kiertoliittymiä<br />

lukuun ottamatta (kiertosaarekkeen halkaisija ≤ 40 metriä) reunatuki<br />

tehdään myös kiertotilan ulkoreunaan. Reunatukena käytetään upotettavia<br />

reunakiviä. Raakareunakiveä ei suositella käytettäväksi. Kiertosaarekkeen<br />

reunatuen korkeus kiertotilan tai kiertotilan kavennuksen pinnasta on enintään<br />

3 cm (TIEH 2001b, s. 79). Samaa reunatukikorkeutta käytetään muuallakin,<br />

missä erikoiskuljetusajoneuvot joutuvat ylittämään reunatuen.<br />

Suuria kiertoliittymiä lukuun ottamatta on kiertotilaa yleensä kavennettava.<br />

Kavennuksella pyritään alentamaan henkilöautojen nopeuksia liittymäalueella.<br />

Toisaalta kavennus toimii kiertotilan lisäalueena siten, että erikoiskuljetukset<br />

ja muut pitkät ajoneuvot ja ajoneuvoyhdistelmät pääsevät liittymän<br />

läpi. Kavennus tehdään kiveyksestä tai karkeasta materiaalista siten, että se<br />

kestää raskaan kaluston yliajon. Pintamateriaaleina käytetään betoni- tai<br />

luonnonkiveä. Kiertotilan kavennuksen reunatukijärjestelyt ja kiveys suunnitellaan<br />

siten, etteivät ne riko ajoneuvojen renkaita. Kiertotilan kavennuksen<br />

reunatuki ei myöskään saa estää ajoneuvon renkaita nousemasta viistosti<br />

kiveykselle talviolosuhteissa. Kiertotilan kavennuksen suuruus riippuu kiertosaarekkeen<br />

halkaisijasta ollen kuitenkin enintään 2,5 metriä (TIEH 2001b,<br />

s. 76).<br />

Erikoiskuljetusten kannalta yliajettava kiertotilan kavennus on välttämätön.<br />

Yliajettavuus tarkoittaa, että kavennuksessa käytettävät kiveykset eivät saa<br />

olla liian korkeita tai kaltevia, teräväkulmaisia eivätkä liian epätasaisia. Toisaalta<br />

kavennuksen tulee rajoittaa henkilöautojen nopeuksia estämällä liittymän<br />

läpiajo oikomalla. Liian korkea ja kalteva kiveys estää kokonaan kiveyksen<br />

yliajettavuuden. Korkea ja kalteva kiertotilan kavennuksen reuna lisää<br />

myös renkaiden luistamisen riskiä talvella ja siten vaikuttaa ajoneuvon hallintaan<br />

kiertotilassa. Myös teräväreunaiset kiveykset estävät yliajettavuuden<br />

ja rikkovat ajoneuvon renkaita. Kiertotilan kavennuksen pinnoitteeksi on va-

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!