Erikoiskuljetukset tienpitäjän näkökulmasta

Erikoiskuljetukset tienpitäjän näkökulmasta Erikoiskuljetukset tienpitäjän näkökulmasta

ely.keskus.fi
from ely.keskus.fi More from this publisher
16.05.2013 Views

30 Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta ASIAKKAIDEN NÄKEMYS ERIKOISKULJETUSTOIMINNAN ONGELMAKOHTEISTA kuljetusliikkeiden edustajat suhtautuvat edelleenkin Tiehallintoon jäykkänä ja byrokraattisena laitoksena. Suoran palautteen oletetaan vaikuttavan yritykselle myönnettäviin kuljetuslupiin ja yleensä Tiehallinnon suhtautumiseen yritystä kohtaan. Toinen ongelma oli se, että kuljetuksia järjestelevä henkilöstö ei välttämättä ole tietoinen kaikista liikenteessä esiin tulevista ongelmista. Haastatteluista olisi luultavasti ollut enemmän hyötyä, jos haastateltaviksi olisi saatu esimerkiksi kuljetusliikkeiden autonkuljettajia tai liikenteenohjaajia. Jotta erikoiskuljetusten sujumiseen liittyvistä ongelmista pääsee selvyyteen, on tärkeää päästä seuraamaan erikoiskuljetusta todellisessa tilanteessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että haastatteluissa tuli esille muutamia selkeitä ongelmakohteita. Näitä olivat kiertoliittymät, moottoritiellä vasten liikennettä ajaminen ja kuljetusluvassa olevien kiertoteiden merkitseminen maastoon. 4.2 Kyselytutkimus Haastattelututkimuksen perusteella voitiin todeta, että kuljetusliikkeiden mielestä nykyisessä liikenneympäristössä on erikoiskuljetuksia haittaavia ongelmakohteita. Ongelmien nimeäminen jäi kuitenkin hyvin pinnalliseksi. Täsmällisemmän tiedon saamiseksi toteutettiin vielä erillinen kyselytutkimus. Kyselyllä pyrittiin selvittämään tarkemmin ne ongelmakohteet, jotka koetaan hankalimmiksi. Kysymyksiin laadittiin väittämiä, jotka piti jakaa kolmeen tärkeysluokkaan. Ongelmien selvittämisen lisäksi haluttiin tietää, missä järjestyksessä kuljetusliikkeet toivovat Tiehallinnon toteuttavat erikoiskuljetusreitteihin kohdistuvia parannustoimenpiteitä. Tielaitoksessa (nykyinen Tiehallinto) toteutettiin vuonna 1999 laaja tutkimus erikoiskuljetustoiminnasta Suomessa (Vahlberg 2000). Tutkimuksessa selvitettiin kuljetusten määrää, jakautumaa ja reittejä. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetty erikoiskuljetuksena kuljetettavien tavaroiden arvoa. Kuljetettavat tavarat ovat usein hyvin arvokkaita ja niillä on suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. Niinpä kyselyssä haluttiin selvittää myös kuljetettavien tavaroiden keskimääräistä arvoa. Lisäksi haluttiin tietää, miten suureksi kuljetusliikkeet arvioivat nykyisen liikenneympäristön puutteiden kuljetuskustannuksille aiheuttaman vuotuisen lisäkustannuksen. Kyselytutkimus toteutettiin postitse lähetetyn kyselylomakkeen (liite 3) avulla. Tutkimukseen valittiin mukaan sellaiset kuljetusliikkeet, joille oli vuoden 2000 kuljetuslupatilaston mukaan myönnetty yli 50 kuljetuslupaa ko. vuonna. Tällaisia kuljetusliikkeitä oli 35 kappaletta. Vastauksia kyselyyn saatiin 19 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 54 %. Tutkimukseen osallistuneet kuljetusliikkeet suorittavat arvionsa mukaan keskimäärin 1000 erikoiskuljetusta vuodessa. Kuljetusten määrä vaihteli 100 – 6000 kuljetukseen vuodessa.

Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta 31 ASIAKKAIDEN NÄKEMYS ERIKOISKULJETUSTOIMINNAN ONGELMAKOHTEISTA Tutkimuksessa haluttiin selvittää tarkemmin kuljetusliikkeiden näkemyksiä erikoiskuljetusten sujumisesta nykyisessä liikenneympäristössä. Tarkemman tiedon saamiseksi kyselyyn nimettiin yksittäisiä, erikoiskuljetuksia hankaloittavia, liikenneympäristön kohteita. Kuljetusliikkeiden edustajia pyydettiin jakamaan kohteet kolmeen tärkeysluokkaan. Vastausten perusteella ongelmallisimpia kohteita ovat kiertoliittymät, alikulkua rajoittavat sillat, joihin ei ole kiertomahdollisuutta tai kiertoreitti on pitkä, kantavuudeltaan heikot sillat sekä väärin sijoitetut valaisinpylväät ja muut kiinteät esteet. Kuvassa 4.1 esitetään vastausten jakautuminen eri tärkeysluokkiin. K ääntym inen liitty m issä Kiertoliittym ät Liitty m ien kanavointi (keskisaarekkeet) päätien suunnassa suoraan ajettaessa Aliku lkua rajoittavat sillat, kiertom ahdollisuus Aliku lkua rajoittavat sillat, ei kiertom ahdollisuutta ta i kiertoreitti pitk ä K antavuudeltaan heiko t s illat Ajam inen vasten norm aalia ajosuuntaa Tien ylittävät sähkö- ja telekaapelit S ähköradan tasoristeys Valaisinpylväät tm s. kiinteät esteet O ngelm allisim m at kohdat Portaalit Kaiteet Aiheuttavat harvem m in ongelm ia 0 5 10 15 20 Aiheuttavat toisinaan ongelm ia Kuva 4.1 Liikenneympäristön ongelmallisimmat kohteet erikoiskuljetusten kannalta kolmeen tärkeysluokkaan jaoteltuna.

30<br />

Erikoiskuljetustoiminta <strong>tienpitäjän</strong> <strong>näkökulmasta</strong><br />

ASIAKKAIDEN NÄKEMYS ERIKOISKULJETUSTOIMINNAN ONGELMAKOHTEISTA<br />

kuljetusliikkeiden edustajat suhtautuvat edelleenkin Tiehallintoon jäykkänä ja<br />

byrokraattisena laitoksena. Suoran palautteen oletetaan vaikuttavan yritykselle<br />

myönnettäviin kuljetuslupiin ja yleensä Tiehallinnon suhtautumiseen<br />

yritystä kohtaan. Toinen ongelma oli se, että kuljetuksia järjestelevä henkilöstö<br />

ei välttämättä ole tietoinen kaikista liikenteessä esiin tulevista ongelmista.<br />

Haastatteluista olisi luultavasti ollut enemmän hyötyä, jos haastateltaviksi<br />

olisi saatu esimerkiksi kuljetusliikkeiden autonkuljettajia tai liikenteenohjaajia.<br />

Jotta erikoiskuljetusten sujumiseen liittyvistä ongelmista pääsee<br />

selvyyteen, on tärkeää päästä seuraamaan erikoiskuljetusta todellisessa<br />

tilanteessa.<br />

Yhteenvetona voidaan todeta, että haastatteluissa tuli esille muutamia selkeitä<br />

ongelmakohteita. Näitä olivat kiertoliittymät, moottoritiellä vasten liikennettä<br />

ajaminen ja kuljetusluvassa olevien kiertoteiden merkitseminen maastoon.<br />

4.2 Kyselytutkimus<br />

Haastattelututkimuksen perusteella voitiin todeta, että kuljetusliikkeiden<br />

mielestä nykyisessä liikenneympäristössä on erikoiskuljetuksia haittaavia<br />

ongelmakohteita. Ongelmien nimeäminen jäi kuitenkin hyvin pinnalliseksi.<br />

Täsmällisemmän tiedon saamiseksi toteutettiin vielä erillinen kyselytutkimus.<br />

Kyselyllä pyrittiin selvittämään tarkemmin ne ongelmakohteet, jotka koetaan<br />

hankalimmiksi. Kysymyksiin laadittiin väittämiä, jotka piti jakaa kolmeen tärkeysluokkaan.<br />

Ongelmien selvittämisen lisäksi haluttiin tietää, missä järjestyksessä<br />

kuljetusliikkeet toivovat Tiehallinnon toteuttavat erikoiskuljetusreitteihin<br />

kohdistuvia parannustoimenpiteitä.<br />

Tielaitoksessa (nykyinen Tiehallinto) toteutettiin vuonna 1999 laaja tutkimus<br />

erikoiskuljetustoiminnasta Suomessa (Vahlberg 2000). Tutkimuksessa selvitettiin<br />

kuljetusten määrää, jakautumaa ja reittejä. Tässä tutkimuksessa ei<br />

kuitenkaan selvitetty erikoiskuljetuksena kuljetettavien tavaroiden arvoa.<br />

Kuljetettavat tavarat ovat usein hyvin arvokkaita ja niillä on suuri merkitys<br />

Suomen kansantaloudelle. Niinpä kyselyssä haluttiin selvittää myös kuljetettavien<br />

tavaroiden keskimääräistä arvoa. Lisäksi haluttiin tietää, miten suureksi<br />

kuljetusliikkeet arvioivat nykyisen liikenneympäristön puutteiden kuljetuskustannuksille<br />

aiheuttaman vuotuisen lisäkustannuksen.<br />

Kyselytutkimus toteutettiin postitse lähetetyn kyselylomakkeen (liite 3) avulla.<br />

Tutkimukseen valittiin mukaan sellaiset kuljetusliikkeet, joille oli vuoden 2000<br />

kuljetuslupatilaston mukaan myönnetty yli 50 kuljetuslupaa ko. vuonna. Tällaisia<br />

kuljetusliikkeitä oli 35 kappaletta. Vastauksia kyselyyn saatiin 19 kappaletta,<br />

jolloin vastausprosentiksi muodostui 54 %. Tutkimukseen osallistuneet<br />

kuljetusliikkeet suorittavat arvionsa mukaan keskimäärin 1000 erikoiskuljetusta<br />

vuodessa. Kuljetusten määrä vaihteli 100 – 6000 kuljetukseen<br />

vuodessa.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!