markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu

VAKAVARAISUUSSÄÄNTELY
osa rahastosijoituksista ohjautuu tunnettuihin lähinnä pankkien omistamiin rahastoyhtiöihin,
vaikka pääasiallinen syy tähän on valmiiden jakelukanavien olemassaolo 51 .
Maineella saattaa olla jopa niin suuri vaikutus, että se voi toimia markkinoille tulon
esteenä. Uudelle rahastoyhtiölle maineen kartuttaminen vaatii aikaa ja edellyttää, että
osa sijoittajista uskaltautuu kokeilemaan rahastoyhtiön sijoitusrahastoja ja kokevat
rahastoyhtiön laadun hyväksi 52 . Jos sijoittajat epäilevät, että sijoitukseen sisältyy tavallista
suurempi riski, he eivät todennäköisesti ryhdy tällaiseen kokeiluun, ellei sijoituksen
odotettu tuotto ole huomattavasti suurempi. Uuden rahastoyhtiön maine on myös
erityisen altis arviointivirheille ja sen maine saattaa kärsiä aiheettomasti tällaisista virheistä
53 .
3.3 Itsesääntely
Epäsymmetrisen informaation aiheuttamat ongelmat eivät välttämättä edellytä, että
ongelmaan haetaan ratkaisua lainsäädännön avulla. Yrityksillä, jotka eivät uskottavasti
pysty signaloimaan tuotteidensa tai palveluidensa laatua, on kannustin ryhtyä kehittämään
alalle itsesääntelyä. Suomessa rahastoyhtiöiden itsesääntelyorganisaationa toimii
Suomen Sijoitusrahastoyhdistys ry. Itsesääntelyorganisaatiot voivat määrittää toimialalle
optimaalisen pääoman tason tai muun normin, jonka mukaan kaikkien jäsenyritysten
täytyy toimia. Itsesääntelyä on kuvattu yksityisoikeudellisten sopimussuhteiden
verkkona, jossa markkinaosapuolet ovat hyväksyneet itselleen ja toisilleen sekä
oikeuksia että velvollisuuksia 54 . Itsesääntelyorganisaatiolla on kannustin pakottaa jäsenyrityksensä
toimimaan sovittujen normien mukaisesti, koska jos yksi jäsen rikkoo
hyväksyttyjä normeja, kaikkien organisaation jäsenten maine kärsii rikkeestä 55 .
Itsesääntely voi olla julkisen vallan sääntelyä parempi vaihtoehto, koska itsesääntelyorganisaatiolla
on usein parempaa informaatiota toimialasta kuin ulkopuolisella
lainsäätäjällä. Itsesääntelyn valvonta- ja toimeenpanokustannukset ovat yleensä myös
alhaisemmat kuin julkisen vallan sääntelyn 56 . Lisäksi itsesääntelyssä sääntelykustannukset
kohdistuvat suoraan palveluiden käyttäjille, kun ne julkisen vallan sääntelyssä
yleensä jäävät veronmaksajien kannettavaksi 57 . Itsesääntelyn käyttökelpoisuus perustuu
myös sen ulkoiseen ja normatiiviseen joustavuuteen 58 . Sääntely voidaan laatia riittävän
yksityiskohtaiseksi ja käytännölliseksi, jotta se vastaa kulloisiakin markkinoiden
tarpeita. Itsesääntelyllä voidaan myös kyllin nopeasti reagoida kehityksen kulkuun
markkinoilla. 59
51 Ks. Kasanen, Lipponen ja Puttonen (2001).
52 Ks. myös Diamond (1989).
53 Franks ja Mayer (2001), s. 111.
54 Ks. HE 7/1996 vp ja HE 209/1997 vp.
55 Gehrig ja Jost (1995).
56 Esimerkiksi tilintarkastajien valvonta on tilintarkastuslain (TTL, 936/1994) 34 §:n perusteella annettu
Keskuskauppakamarin tehtäväksi, minkä voi olettaa alentavan valvontakustannuksia.
57 Ogus (2000), s. 591.
58 Ks. joustavuuden käsitteistä enemmän Määttä (1997), s. 16.
59 Ks. HE 7/1996 vp ja HE 209/1997 vp
70