markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
SIJOITTAJAN ASEMA SIJOITUSRAHASTOSSA<br />
ellei investoinnin odotettu tulo ole varmaa tuloa suurempia 84 . Lisäksi, jos yhtiöt olisivat<br />
riskineutraale<strong>ja</strong>, niiden ei yleensäkään kannattaisi ottaa vakuutuksia 85 . Ja vaikka<br />
yhtiöt olisivatkin riskineutraale<strong>ja</strong>, niiden päätöksentekoon hei<strong>ja</strong>stuu yritysjohdon riskiaversiivisuus<br />
86 . Johdon riskiaversiivisuudesta johtuenhan useissa julkisesti noteeratuissa<br />
yhtiössä käytetään erilaisia kannustinpalkkausjärjestelmiä, jotka kannustavat yritysjohtoa<br />
riskinottoon 87 . Siten, vaikka julkisesti noteerattu<strong>ja</strong> yhtiötä pidettäisiinkin<br />
riskinkantajina riskineutraaleina, päätöksentekijöinä ne ovat riskinkaihtajia 88 .<br />
Koska operatiivisten riskien kantamisesta edellytettävään riskipreemioon hei<strong>ja</strong>stuu<br />
yritysjohdon riskiaversiivisuus, rahastoyhtiön veloittama kompensaatio voi olla<br />
jopa sijoittajien edellyttämää riskipreemiota suurempi, jos yritysjohto on rahasto-osuudenomistajia<br />
riskiaversiivisempi. Periaatteessa rahasto-osuudenomistajien voitaisiin<br />
a<strong>ja</strong>tella olevan riskineutraale<strong>ja</strong>, koska riski pulverisoituu eli <strong>ja</strong>kautuu suurelle joukolle<br />
rahasto-osuudenomistajia. Tämä tarkoittaisi sitä, että puhtaan riskin tapauksessa riski<br />
tulisi sysätä rahasto-osuudenomistajien kannettavaksi etenkin silloin, kun rahastosijoittajien<br />
vastapuolena on henkilökunnan omistama emoyhtiö, jossa riski <strong>ja</strong>kautuisi<br />
pienelle omista<strong>ja</strong>joukolle.<br />
Käytännössä sekä yksittäisiä rahastosijoittajia että rahastoyhtiötä voidaan kuitenkin<br />
pitää riskinkaihtajina. Rahastosijoitta<strong>ja</strong> harvemmin ha<strong>ja</strong>uttaa sijoituksiaan riittävästi<br />
useaan sijoitusrahastoon tai muuhun sijoituskohteeseen. Mitä suuremmasta yksittäisen<br />
sijoitta<strong>ja</strong>n tai rahastoyhtiön budjettiin suhteutusta rahamäärästä on kyse, sitä<br />
riskiaversiivisemmin ne käyttäytyvät. Eli silloin, kun kyseessä on puhdas riski, ei voida<br />
tyhjentävästi sanoa kumpi osapuoli olisi parempi riskinkanta<strong>ja</strong>. Voidaan kuitenkin<br />
olettaa, että rahastoyhtiö yhtiönä kaihtaisi riskejä rahastosijoittajia vähemmän. Tällöinkään<br />
riskin sysääminen pelkästään rahastoyhtiön kannettavaksi ei ole taloudellisesti<br />
perusteltua.<br />
Tehokasta riskien allokaatiota voidaan hahmottaa myös kuvan 2.4 avulla. Siinä<br />
rahastosijoittajien <strong>ja</strong> rahastoyhtiön preferenssejä riskin <strong>ja</strong> tuoton suhteen kuvataan<br />
indifferenssikäyrien avulla. Kuvassa riskiä karttavan sijoitta<strong>ja</strong>n (I) <strong>ja</strong> rahastoyhtiön<br />
(R) indifferenssikäyrät ovat nousevia, koska säilyttääkseen hyötytasonsa entisellään,<br />
ne ovat valmiita ottamaan kasvavan riskin kantaakseen vain, jos odotettu tuottoaste<br />
on vastaavasti suurempi. Kuvaan sisältyy oletus, että rahastosijoitta<strong>ja</strong>t ovat riskiaver-<br />
84 Investointien kannattavuuden keskeinen tekijä on hankkeen riskillisyys. Investointilaskelmamenetelmistä<br />
esimerkiksi nykyarvomenetelmässä lähdetään siitä, että mitä riskillisemmästä investointihankkeesta<br />
on kysymys, sitä suuremman laskentakoron tulee olla. Mitä suuremmaksi laskentakorko<br />
asetetaan, sitä suuremman investoinnista odotettavan nettotulojen tulisi olla, jotta investointia<br />
voidaan pitää kannattavana. Ks. investointilaskentamenetelmistä enemmän esimerkiksi Martikainen<br />
(1998).<br />
85 Ks. vakuuttamisen syistä enemmän Posner (2003), s. 450-451.<br />
86 Ks. yritysjohdon riskiaversiivisuudesta esimerkiksi Posner (2003), s. 450 tai Cooter <strong>ja</strong> Ulen (2000),<br />
s. 47.<br />
87 Ks. esimerkiksi Kanniainen (1996). Eri asia on, kannustavatko kannustinpalkkiot liialliseen riskinottoon,<br />
jos palkkiojärjestelmät on muotoiltu esimerkiksi siten, että yritysjohdon ei tarvitse kantaa<br />
downside-riskiä.<br />
88 Ks. myös Shavell (2003a), luku 5, s. 2.<br />
42
Change language