16.05.2013 Views

markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu

markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu

markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

TIIVISTELMÄ<br />

SISÄLLYSLUETTELO<br />

Tässä väitöskir<strong>ja</strong>ssa analysoidaan oikeustaloustieteellisestä näkökulmasta kotimaista<br />

sijoitusrahastolainsäädäntöä. Tutkimuksen erityisenä tavoitteena on tarkastella <strong>markkinakuri</strong>n<br />

roolia sijoitusrahastojen sääntelyssä. Työ keskittyy kahteen a<strong>ja</strong>nkohtaiseen<br />

ongelmakokonaisuuteen. Ensimmäinen analysoinnin kohde on se, kuinka taataan<br />

operationaalisten riskien eli <strong>sijoitusrahastot</strong>oiminnan harjoittamisesta aiheutuvien riskien<br />

tehokas allokointi. Toinen kohde on se, minkälaista sääntelyn tulee olla, jotta<br />

rahastosijoittajien <strong>ja</strong> rahastoyhtiöiden väliset intressiristiriitatilanteet voidaan välttää.<br />

Tutkimuksen tavoitteena on niin ikään tarkastella, onko tietyn tyyppinen oikeudellinen<br />

sääntely ylipäänsä tarpeen, siis missä määrin markkinamekanismien tarjoamaan<br />

sijoitta<strong>ja</strong>suo<strong>ja</strong>an voidaan luottaa.<br />

Tutkimuksen tuloksiin kuuluu muun muassa se, että rahastoyhtiöiden pääomavaatimuksella<br />

ei pystytä estämään moraalista uhkapeliä, mutta kylläkin negatiivista<br />

valikoitumista. Sen si<strong>ja</strong>an vakuutusvelvollisuus olisi vakavaraisuussääntelyä tarkoituksenmukaisempi<br />

sääntelykeino <strong>sijoitusrahastot</strong>oiminnassa. Toiseksi kilpailu sijoitusrahastomarkkinoilla<br />

ei täysin pysty ehkäisemään intressiristiriito<strong>ja</strong>. Tähän päätelmään<br />

vaikuttaa kuitenkin olennaisesti sijoittajien käyttäytyminen. Jos piensijoitta<strong>ja</strong>t olisivat<br />

täydellisesti rationaalisia, intressiristiriito<strong>ja</strong> ei syntyisi. Kolmanneksi kannustinpalkkaus<br />

ei suinkaan paranna vaan voi pahentaa agentuuriongelmaa. Neljänneksi markkinat<br />

hoitavat suurimman osan informaatiotuotannosta itse. Tiedonantovelvollisuudesta<br />

säänneltäessä julkisen vallan intressin tulisi rajoittua enimmillään informaatiokäytännön<br />

seurantaan. Viidenneksi ei ole olemassa taloustieteellisiä perustelu<strong>ja</strong> sille, miksi<br />

sijoitusrahastojen organisoitumismuoto<strong>ja</strong> tulisi rajoittaa, kuten Suomessa. Sijoitusrahastotoiminnan<br />

harjoittaminen tulisi olla mahdollista kaikissa yhteisömuodoissa.<br />

Yhteisömuodosta riippumatta riippumattomien hallituksen jäsenten valinnalla voidaan<br />

ehkäistä parhaimmillaan intressiristiriito<strong>ja</strong>, mutta heidän riippumattomuuden<br />

varmistamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi vahingonkorvausoikeuden<br />

aineellisten tavoitteiden toteutumiseksi sijoitusrahastomarkkinoiden erityispiirteet<br />

tulisi ottaa huomioon vahingonkorvausoikeuden yleisiä edellytyksiä tarkasteltaessa.<br />

Erityisesti tuottamusarviointi tulisi tehdä taloustieteellisistä lähtökohdista käsin.<br />

Avainsanat: oikeustaloustiede, <strong>sijoitusrahastot</strong>, pääomavaatimus, intressiristiriidat,<br />

<strong>markkinakuri</strong>, corporate governance, kannustinpalkkaus, tiedonantovelvollisuus,<br />

vahingonkorvausvelvollisuus<br />

V

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!