markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu

SIJOITTAJAN ASEMA SIJOITUSRAHASTOSSA
miensa sijoitusrahastojen osuuksiin, ellei se ole saanut hyväksyntää tähän asiakkaalta
etukäteen.
Sijoittajansuojan kannalta erityisen keskeisiä ovat sellaiset päätöksentekotilanteet,
joita ei ole otettu välittömästi huomioon sijoitusrahastolainsäädännössä. Periaatteessa
kaikki intressiristiriidan hyödyntämiseen tai aseman väärinkäyttämiseen liittyvät
tilanteet voitaisiin kieltää. Se ei olisi kuitenkaan yhteiskunnan kannalta tehokasta, koska
monet potentiaalisia intressiristiriitoja sisältävät päätöksentekotilanteet saattavat olla
myös rahasto-osuudenomistajien edun mukaisia. Vaihtoehtoisesti jokaiseen mahdollisesti
eturistiriitoja sisältävään liiketoimeen voidaan edellyttää valvontaviranomaisen
ennakkosuostumusta tai rahasto-osuudenomistajien suostumusta. Molemmissa tapauksissa
päätöksentekojärjestelmästä muodostuisi kuitenkin jäykkärakenteinen ja kallis,
mikä haittaisi päätöksentekoa ja aiheuttaisi rahastosijoittajille ylimääräisiä päätöksenteosta
aiheutuvia transaktiokustannuksia. 35 Tällaisia intressiristiriitatilanteita varten
eri maiden sijoitusrahastolainsäädännössä on organisoitu erilaisia hallinnointi- ja
valvontainstituutioita, jotka poikkeavat toisistaan sen perusteella, millainen painoarvo
niissä on annettu rahastosijoittajien hallintaoikeudelle, markkinamekanismien toimivuudelle,
itsesääntelyorganisaatioiden toiminnalle ja ulkopuolisten tahojen, kuten
säilytysyhteisön ja valvontaviranomaisen valvonnalle. 36 Erilaisista hallinnointi- ja valvontajärjestelmistä
voidaan erottaa kolme erilaista kehityssuuntausta: 1) yhdysvaltalainen,
2) sijoitusrahastodirektiiviin perustuva ja 3) trustijärjestelmään perustuva hallinnointi-
ja valvontajärjestelmä 37 . Seuraavassa tarkastellaan yhdysvaltalaisen ja sijoitusrahastodirektiiviin
perustuvan hallinnointi- ja valvontajärjestelmän eroja 38 .
2.2.2 Yhdysvaltalainen hallinnointijärjestelmä
Yhdysvalloissa sijoitusrahastot on mahdollista perustaa joko sijoitusyhtiörakenteelle
tai trustijärjestelmälle 39 . Käytännössä suurin osa sijoitusrahastoista on organisoitu sijoitusyhtiöiksi
40 . Yhdysvalloissa sijoitusrahastojen sääntely perustuukin sijoitusyhtiörakenteen
pohjalle, jossa korostuu hallituksen rooli ja sen oikeudellinen vastuu rahastoyhtiön
valvonnassa. Hallinnointijärjestelmän kulmakivenä on sijoitusrahaston hallituksen
jäsenien riippumattomuus. 41 Muusta yhtiölainsäädännöstä poiketen sijoitusrahastoja
sääntelevä laki Investment Company Act (ICA) edellyttää, että vähintään
35 Ks. myös Annunziata (2002), s. 121.
36 Thompson ja Choi (2001), s. 5.
37 Thompson ja Choi (2001), s. 15.
38 Trustijärjestelmän hallinnointi- ja valvontajärjestelmä perustuu puhtaasti sijoitusrahastomuotojen
yhteydessä esitettyyn rakenteeseen, mistä syystä se jätetään tässä yhteydessä tarkastelun ulkopuolelle.
39 Yhdysvalloissa on mahdollista perustaa myös ns. unit investmet trust (UIT) -sijoitusrahastoja. Ne
eroavat tavallisesti sijoitusrahastoista siinä, että UIT-rahastot perustetaan määräajaksi. Määräajan päättymisen
jälkeen sijoitusrahaston varat jaetaan omistusosuuksien suhteessa edunsaajille (ks. ICI 2004,
s. 6).
40 Ks. ICI (2004).
41 Thompson ja Choi (2001), s. 15.
32