markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu

JOHDANTO
Transaktiokustannusten ohella markkinahäiriöt saattavat estää yhteiskunnallisesti
tehokkaan ratkaisun saavuttamisen 52 . Uusklassinen taloustiede tunnistaa neljä erilaista
markkinoiden epäonnistumisen aiheuttavaa tekijää: markkinavoiman, ulkoisvaikutukset,
julkishyödykkeet ja informaation epäsymmetrisyys 53 . Markkinahäiriöistä
erityisesti epäsymmetrisen informaation aiheuttamat ongelmat ovat todennäköisiä sijoitusrahastotoiminnassa.
Informaation epäsymmetrisyydestä johtuen toisella sopimusosapuolelle,
lähinnä rahastoyhtiöllä, on yksityistä informaatiota, jota se voi käyttää
hyödykseen 54 . Tällöin sopimusosapuolet saattavat syyllistyä strategiseen käyttäytymiseen,
koska he ovat ensisijaisesti kiinnostuneita omien eivätkä yhteisten nettotuottojen
maksimoinnista 55 .
Uusklassista taloustiedettä on kuitenkin kritisoitu siitä, että se olettaa yksilön rationaaliseksi
optimaalisia ratkaisuja tekeväksi päätöksentekijäksi 56 . Todellisuudessa yksilöiden
rationaalisuus on rajoittunut. Yksilöiden tietämys päätöksiin vaikuttavista asioista
on rajoittuneen puutteellista ja jäsentymätöntä, tietämyksen käsittely on epätäydellistä,
ja tunteet vaikuttavat päätösten sisältöön 57 . Ensinnäkin yksilöt eivät tiedä,
mitä kaikkia valinnan vaihtoehtoja on olemassa tai mitä eri päätöksistä seuraa 58 . Toiseksi
ihmisillä on kognitiivisia rajoitteita. Havaitseminen ja tarkkaavaisuus ovat vajavaisia,
muisti toimii huonosti ja ajattelussa tapahtuu virheitä 59 . Tunteilla puolestaan
tarkoitetaan mitä tahansa emootioita ja affekteja, jotka aiheuttavat ihmisessä mielihyvää
tai mielipahaa 60 . Ihmisten rationaalisuus on siis rajoittunutta, eivätkä he pysty
prosessoimaan kaikkea tietoa, vaan joutuvat toimimaan erilaisten peukalosääntöjen
varassa. Psykologissa taloustieteessä yksilön taipumusta toimia tietyillä tavalla tai toistaa
tiettyä toimintatapaa eri tilanteissa kutsutaan heuristiikaksi 61 .
52 Esimerkiksi laissa takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta (TakausL, 361/1999) sopimusvapauden
rajoittamista perusteltiin markkinavoimalla. Liiketoimintaan liittyvissä takauksissa laki on tahdonvaltaista
oikeutta, mutta yksityishenkilön antamassa takauksessa säännökset ovat sitä vastoin yleensä
pakottavia. Sopimusvapauden rajoittaminen perusteltiin sillä, että muutoin olisi ilmeisenä vaarana,
että takaajan suojaksi annetut säännökset syrjäytettäisiin vakiosopimusehdoilla (ks. HE 189/1998
vp). Myös asuntokauppalaissa (AsKauppaL, 843/1994) kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan asuntokauppaa
suojataan pakottavin säännöksin. Sen sijaan elinkeinonharjoittajien välisistä asunnon kauppaa
koskevat säännökset ovat tahdonvaltaisia. Myöskään kahden yksityishenkilön välisessä kaupassa lainsäädännön
pakottavuus ei ole yhtä laajaa kuin kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan välisessä asuntokaupassa
(ks. HE 14/1994 vp). Vastaavasti kirjanpitolain (KPL, 1336/1997) 6:7.5 § muutettiin lain
säätämisen yhteydessä pakottavaksi. Muutosta perusteltiin konsernitilinpäätösten vertailukelpoisuuden
paranemisella (ks. HE 173/1997 vp). Vertailukelpoisuuden paraneminen johtaa positiivisiin ulkoisvaikutuksiin,
koska vertailemalla konsernitilinpäätöksiä keskenään voidaan tilinpäätöksistä päätellä
enemmän kuin yksittäisistä vertailukelvottomista tilinpäätöksestä.
53 Ks. Cooter ja Ulen (2000), s. 40-43.
54 Ayres ja Gertner (1989), s. 94 ja Ayres ja Gertner (1992), s. 732.
55 Posner (2003), s. 94-95.
56 Ks. yhteenveto kritiikistä Korobkin ja Ulen (2000), s. 9-25.
57 Vihanto (2003), s. 5.
58 Vihanto (1996), s. 218.
59 Vihanto (2003), s. 6.
60 Vihanto (2003), s. 6.
61 Vihanto (2002), s. 119.
14