markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
JOHDANTO<br />
<strong>ja</strong>n kahdenkertainen verotuksen malli suosii sijoitusrahasto<strong>ja</strong> suoraan osakesäästämiseen<br />
verrattuna 40 . Sijoitusrahastossa sijoitustoiminnan tuotot voivat kumuloitua verovapaasti,<br />
kunnes rahaston voitto <strong>ja</strong>etaan voitto-osuutena osuudenomistajille tai kun<br />
rahasto lunastaa rahasto-osuuden sen omista<strong>ja</strong>lta. Rahastosäästämiseen liittyy siten<br />
lykkääntymisetua. Toisaalta tähän asti <strong>sijoitusrahastot</strong> ovat olleet kahdenkertaisen osinkoverotuksen<br />
piirissä, koska verovapaina <strong>sijoitusrahastot</strong> eivät ole olleet oikeutettu<strong>ja</strong><br />
yhtiöveron hyvitykseen. 41 Kahdenkertaiseen osinkoverotukseen siirtymisen yhteydessä<br />
toteutettava pääomatuloveron lasku myös keventää sijoitusrahastojen verotusta.<br />
Lisäksi ns. SIVA-työryhmä on esittänyt, että oikeus vähentää tuloverotuksessa vapaaehtoiseen<br />
yksilöllisen eläkesäästämiseen perustuvat maksut ulotetaan koskemaan<br />
myös muita kilpailevia säästö-, sijoitus- <strong>ja</strong> henkivakuutustuotteita kuin eläkevakuutusta<br />
42 . Toteutuessaan se tullee lisäämään entisestään kiinnostusta sijoitusrahasto<strong>ja</strong><br />
kohtaan.<br />
1.3 Sääntelyn oikeutus<br />
Sijoitusrahastotoiminnan kehittyessä yhä enemmän osaksi normaalia kotitalouksien<br />
säästämistä sijoitusrahastojen toiminnan luotettavuuden <strong>ja</strong> sijoitta<strong>ja</strong>suo<strong>ja</strong>n merkitys<br />
kasvaa. Sääntely on keskeinen osa toimivia rahoitusmarkkinoita. Ilman sitä huonosti<br />
informoidut sijoitta<strong>ja</strong>t ovat alttiina ylimääräisille riskeille, joita mahdollisesti opportunistiseen<br />
käyttäytymiseen syyllistyvät rahastoyhtiöt aiheuttavat. Ilman riittävää sääntelyä<br />
sijoitta<strong>ja</strong>t pidättäytyvät sijoituksista tai sijoittavat vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin<br />
tai sellaisiin maihin, joissa sijoitta<strong>ja</strong>suo<strong>ja</strong> on riittävällä tasolla. Opportunistiseen<br />
käyttäytymiseen syyllistyvät rahastoyhtiöt saattavat pilata myös hyvien sijoitusrahastojen<br />
menestymismahdollisuudet, jolloin sijoitusrahastomarkkinoiden kehitys estyy.<br />
Toisaalta myös liian tiukka sääntely saattaa olla haitallista. Se voi aiheuttaa ylimääräisiä<br />
kustannuksia sekä rahastoyhtiöille että rahastosijoittajille. Esimerkiksi liian laa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
usein tapahtuva raportointivelvollisuus voi aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia, jotka<br />
viime kädessä jäävät rahasto-osuudenomistajien kannettavaksi. Niin ikään liian<br />
tiukka sääntely voi estää uusien rahastoyhtiöiden markkinoille tulon <strong>ja</strong> haitata kilpailua<br />
sijoitusrahastomarkkinoilla. Lisäksi se voi rapauttaa kilpailukyvyn <strong>ja</strong> johtaa siihen,<br />
että rahastoyhtiöt siirtyvät toisiin valtioihin.<br />
Coasen teoreeman neuvotteluversion mukaan sopimusvapauden avulla saavutetaan<br />
yhteiskunnallisesti tehokas ratkaisu, koska neuvotteluosapuolet pyrkivät maksimoimaan<br />
yhteisen hyvinvointinsa. 43 Tällä perusteella julkisvallan interventiolle ei olisi<br />
perusteita, koska sopimuksen avulla sopimusosapuolet voivat <strong>ja</strong>kaa keskenään tu-<br />
40 Ks. kahdenkertaisesta verotuksesta yksityiskohtaisemmin Myrsky (1988).<br />
41 Ks. VM:n työryhmämuistioita 12/2002, s. 126-128.<br />
42 Ks. SIVA-työryhmä (2003b). Ks. myös SIVA-työryhmä (2003a).<br />
43 Ks. Coasen teoreemasta enemmän Coase (1960) <strong>ja</strong> Kanniainen, Määttä <strong>ja</strong> Timonen (1996b), s. 50-<br />
51.<br />
12
Change language