markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu

7.3.4 Vahingon määrä
RAHASTOYHTIÖN VAHINGONKORVAUSVASTUU
Mikä on optimaalinen korvattavaksi tuomittavan vahingonkorvauksen määrä? Suomessa
vahingon korvaamisen lähtökohtana on ensinnäkin ns. täyden korvauksen periaate,
jonka mukaan aiheutettu vahinko on korvattava kokonaisuudessaan. Vahingonkärsijä
on siis saatettava siihen taloudelliseen asemaan kuin missä hän olisi, ellei
vahinkoa olisi sattunut. 158 Täyden korvauksen periaate toimii myös korvauksen ylärajana.
Korvauksen saajaa ei tarvitse saattaa parempaan asemaan kuin missä hän olisi
ellei vahinkoa olisi sattunut (rikastumiskielto). 159 Toiseksi todistustaakka vahingon
määrän osalta on kantajalla. Ellei vahingon määrästä kuitenkaan ole näyttöä tai se on
vain vaikeuksin esitettävissä, se voidaan arvioida kohtuuden mukaan (OK 17:6 §).
Säädöksen tarkoituksena on turvata vahingonkärsijöiden asema, niin ettei korvausmahdollisuus
esty näyttövaikeuksien vuoksi. Vahingonkärsijän kannalta OK 17:6 §:n
mukaisen arvioinnin heikkoutena on katsottu olevan sen, että tuomioistuinkäytännössä
vahingot on tavallisesti arvioitu suhteellisen alhaisiin määriin 160 . Kolmanneksi
vahingon kärsineellä on vahingonkorvausoikeuden mukaan velvollisuus pyrkiä vahinkojensa
rajoittamiseen 161 . Tämä perustuu VahL 6.1 §:ään, joten se koskee AML:n,
OYL:n ja SRL:n viittaussäännöksien nojalla myös AML:n, OYL:n ja SRL:n mukaista
vastuuta 162 . Kuten syy-yhteyden tarkastelussa tuli ilmi, vastuuta vähentää myös vahinkoon
vaikuttaneet tekoon kuulumattomat syyt 163 .
Rikastumiskielto ja tuomioistuinkäytännössä liian alhaiseksi arvioitu vahingon
määrä saattavat kuitenkin estää vahingonkorvausoikeuden tavoitteiden toteutumisen.
Jos sopimussuhteessa vahingonkorvauksen tehtävänä on pelkästään kannustaa sopimusten
noudattamiseen, mitä suurempi vahingonkorvaus, sitä suurempi kannustin
sopimusten noudattamiseen osapuolilla on 164 . Vastaavasti mitä pienempi kiinnijäämistodennäköisyys
on, sitä suuremman vahingonkorvauksen tulisi olla 165 . Toisaalta
täyden korvauksen periaate saattaa johtaa liian tiukkaan vastuutasoon, jos unohdetaan
vahingonkorvausoikeuden reparatiivinen vaikutus. Vahingonkorvauksen preventiivinen
vaikutuksen aikaansaamiseksi riittää, että vahinkoa aiheuttavan käyttäytymisen
kustannuksia lisätään siten, että käyttäytymisen odotusarvo muodostuu negatiiviseksi
166 .
158 Routamo ja Ståhlberg (1995), s. 192-194, 253.
159 Routamo ja Ståhlberg (2000), s. 280-281.
160 Hemmo (2003b), s. 264.
161 Routamo ja Ståhlberg (1995), s. 292, Saarnilehto (1996), s. 116-117 ja Savela (1999), s. 188.
162 VahL 6.1 § kuuluu seuraavasti: "Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai
jos vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta
kohtuuden mukaan sovitella".
163 Savela (1999), s. 188.
164 Ks. myös Shavell (2003b), luku 13, s. 10.
165 Ks. myös Shavell (2003a), luku 4, s. 14, ja Easterbrook ja Fischel (1991), s. 320.
166 Esimerkiksi jos liian riskillisen sijoituskohteen tuotto noudattaa jakaumaa, joka tuottaa 10 %:n todennäköisyydellä
500 euroa, 40 %:n todennäköisyydellä 100 euroa, 30 %:n todennäköisyydellä -100
euroa ja 20 %:n todennäköisyydellä -200 euroa, tuoton odotusarvoksi saadaan 20 euroa. Tällöin 20
euron vahingonkorvaus on riittävä preventiivisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Kuitenkin, jos vahingonkorvaus
olisi maksimissaan 20 euroa, sijoituskohteen tuoton odotusarvo on 50 euroa. Preventiivisen
vaikutuksen aikaansaamiseksi optimaalinen vahingonkorvaus olisi siis 45 euroa.
193