markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
RAHASTOYHTIÖN VAHINGONKORVAUSVASTUU<br />
tulisi olla korvausvelvollinen, jos rahastoyhtiö pystyy osoittamaan, että sijoitta<strong>ja</strong> on<br />
tietojen virheellisyydestä tietoisena tehnyt sijoituksen tai että sijoitta<strong>ja</strong> ei ole luottanut<br />
esitteissä annettuihin tietoihin. Todistustaakan tulisikin siis olla teon <strong>ja</strong> sijoituspäätöksen<br />
välisen syy-yhteyden osalta käänteinen.<br />
Toiminnan <strong>ja</strong> vahingon välinen syy-yhteys ra<strong>ja</strong>a vastuuta siltä osin, kuin vahinko<br />
johtuu tiedonantohäiriöön liittyvistä muista syistä, kuten arvopaperimarkkinoiden<br />
yleisestä kehityksestä. Käytännössä vahingon oletetaan olevan seurausta tiedonantovelvollisuuden<br />
rikkomisesta. Vastaa<strong>ja</strong> voi kumota syy-yhteysoletuksen näyttämällä,<br />
että kurssin lasku ei aiheutunut seikasta, jota esitteessä olevien tietojen paikkansapitävyys<br />
tai riittämättömyys koski. Teon <strong>ja</strong> vahingon välisen syy-yhteyden osalta arviointi<br />
kytkeytyy aiheutuneen vahingon määrittämiseen. Syy-yhteyden arvioiminen voi<br />
olla ongelmallista esimerkiksi silloin, kun rahastoyhtiö sijoittaa sijoitusrahaston sijoituspolitiikkaan<br />
nähden liian riskialttiisiin sijoituskohteisiin. Riskiperusteinen arviointitapa<br />
ei kuitenkaan tuo helpotusta tai uutta syy-yhteyden arviointiin. Sijoituskohteen<br />
tappiosta on pystyttävä erottamaan se osa, joka rahastoyhtiön tulee korvata, <strong>ja</strong> se osa,<br />
joka kuuluu sijoituskohteiden normaaliin riskiin. Tällöin joudutaan arvioimaan, mikä<br />
on sallittua riskinottoa <strong>ja</strong> mikä ei, eikä sillä ole merkitystä, miten teko tai toiminta on<br />
lisännyt vahinkoriskiä. Tältä osin ongelmat palautuvat osittain tuottamusarviointiin.<br />
Jos oletetaan, että sallitun <strong>ja</strong> kielletyn riskinoton ra<strong>ja</strong> pystytään ratkaisemaan, teon <strong>ja</strong><br />
vahingon välistä syy-yhteysongelmaa voidaan lähestyä esimerkiksi CAP-mallin avulla<br />
150 . Jos sallitun riskinoton ra<strong>ja</strong>na pidetään beta-kerrointa 2, markkinaindeksin tai<br />
vaihtoehtoisten sijoituskohteiden laskiessa 10 prosenttia, kurssilasku, joka ei ylitä 20<br />
prosenttia, kuuluu sijoituskohteen normaaliin kurssilaskuun. Jos sijoituspäätöstä tehtäessä<br />
sijoituskohteen beta-kerroin oli 2,5 <strong>ja</strong> sijoituskohteen tuotto laskee 30 prosenttia,<br />
vahingonkorvauksen määräksi muodostuu erotus 10 prosenttia. Käytännössä<br />
CAP-malliin liittyvien rajoitusten takia vahingonkorvauksen määrä on selvitettävä<br />
sellaisten tilastollisten menetelmien avulla, jotka eivät poh<strong>ja</strong>udu CAP-malliin 151 .<br />
Todisteluongelmiin liittyy olennaisesti se, mikä on optimaalinen näyttökynnys.<br />
Näyttökynnystä arvioitaessa voidaan erottaa kaksi vaihtoehtoista lähestymistapaa:<br />
kiinteä näyttökynnys <strong>ja</strong> suhteellinen näyttökynnys. Kiinteässä näyttökynnyksessä asetetaan<br />
tietty todennäköisyysra<strong>ja</strong>, esimerkiksi 50 prosenttia, jonka ylittäminen johtaa<br />
koko vahingon korvaamiseen. Suhteellisessa näyttökynnyksessä puolestaan mikä tahansa<br />
positiivinen todennäköisyys, jolla vastaa<strong>ja</strong> aiheutti vahingon, johtaa vastuuseen,<br />
mutta vastuun suuruus riippuu syy-yhteyden todennäköisyydestä. Tällaista suhteellista<br />
näyttökynnystä edustaa myös niin sanottu markkinaosuusvastuu, jossa vastuu <strong>ja</strong>kaantuu<br />
esimerkiksi yritysten markkinaosuuden perusteella. 152 Vahingonkorvausoikeuden<br />
toimivuuden kannalta sekä kiinteä että suhteellinen näyttökynnys ovat jossain<br />
määrin ongelmallisia. Kiinteässä näyttökynnyksessä on pystyttävä arvioimaan se,<br />
150 Ks. CAP-mallista esimerkiksi Brealey <strong>ja</strong> Myers (1996), s. 179-188.<br />
151 Ks. tilastollisista menetelmistä, jotka pyrkivät erottamaan yksittäisen tekijän vaikutuksen muista tekijöistä,<br />
yleisesti esimerkiksi Bhagat <strong>ja</strong> Romano (2002a) <strong>ja</strong> Bhagat <strong>ja</strong> Romano (2002b).<br />
152 Shavell (2003a), luku 4, s. 21. Ks. markkinaosuusvastuusta myös Hemmo (2001), s. 534.<br />
191
Change language