markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
RAHASTOYHTIÖN VAHINGONKORVAUSVASTUU<br />
tuuarvioinnin poh<strong>ja</strong>lla oleviin normaaliolosuhteisiin. 133 Kausaaliopeissa on katsottu<br />
olevan tarpeen ottaa huomioon syy-yhteyden välttämättömyyden ohella syy-yhteyden<br />
riittävyys 134 . Syy-yhteyden riittävyyskriteeri palvelee pyrkimystä tunnistaa välttämättömien<br />
syiden <strong>ja</strong> edellytysten joukosta ne syyt, joilla on ollut määräävin vaikutus<br />
vahingon aiheutumiseen. Sitä sovellettaessa kysytään, onko teko normaaliolosuhteet<br />
huomioon ottaen sellaisenaan riittävä vahingon aiheutumiselle. 135 Hemmon (2001)<br />
mukaan nykyisin yleinen tapa määritellä relevantti syy-yhteys on seuraava: tarkasteltava<br />
teko tai laiminlyönti on tietyn seurauksen syy, jos (<strong>ja</strong> vain jos) se on välttämätön<br />
osa seurausta edeltävää seikastoa, joka on ollut riittävä seuraamuksen aikaansaamiseksi<br />
(niin sanottu NESS-kausaliteetti). 136<br />
Syy-yhteyden arvioinnin kannalta ongelmallisia ovat tilanteet, joissa vahingolla<br />
on useita mahdollisia aiheuttajia tai joissa vahinko johtui vahingonkärsijän myötävaikutuksesta<br />
tai ulkopuolisesta seikasta, kuten luonnontapahtumasta. Lisäksi syy-yhteysproblematiikan<br />
ongelmana on usein todisteluongelmat. 137 Sijoitusrahastomarkkinoilla<br />
syy-yhteyden osoittaminen voi olla hankalaa erityisesti tiedonantohäiriöiden<br />
yhteydessä 138 . Syy-yhteyden osoittaminen edellyttäisi, että rahasto-osuudenomista<strong>ja</strong><br />
voi todistaa, että hän on luottanut harhaanjohtaviin tai puutteellisiin tietoihin <strong>ja</strong> tehnyt<br />
oikeustoimen näiden tietojen perusteella. Tämän osoittaminen on usein vaikeaa.<br />
Vahingonkorvausoikeuden aineellisten tavoitteiden toteutuminen edellyttäisi siis näyttötaakan<br />
alentamista. Ongelmallisena on nähty myös normaaliin riskinottoon kuuluvien<br />
tappioiden <strong>ja</strong> korvattavien vahinkojen erottamisongelma 139 . On esitetty, että vahingonkorvauksen<br />
syy-yhteyskysymykset tulisivat arvopaperimarkkinoiden olosuhteissa<br />
liittää vahinkoriskin kasvamiseen 140 . Tässä niin sanotussa riskiperusteisessa syyyhteysarvioinnissa<br />
kausaalisuutta arvioidaan sen perusteella, onko teko tai toiminta<br />
lisännyt vahingon todennäköisyyttä. Teon <strong>ja</strong> vahingon välillä on syy-yhteys vain, jos<br />
teko lisää vahinkoriskiä. 141<br />
Arvopaperimarkkinoilla syy-yhteyden arviointi voidaan toteuttaa myös <strong>ja</strong>kamalla<br />
syy-yhteys moitittavan toiminnan <strong>ja</strong> sijoituspäätöksen väliseksi syy-yhteydeksi (transaction<br />
causation) <strong>ja</strong> moitittavan toiminnan <strong>ja</strong> vahingon väliseksi syy-yhteydeksi (loss<br />
133 Tällaisina normaaliolosuhteina Hemmo (2001) mainitsee metsäpalon kohdalla esimerkiksi maaston<br />
kuivuuden, tuulen suunnan <strong>ja</strong> palamisen edellyttämän hapen, jotka eivät ole vahingonkorvausoikeudellisesti<br />
vaikutuksellisia syitä, vaan sellaisia taustaolosuhteita, joiden suhteen on totuttu katsomaan,<br />
että vastuuvelvollisen on sopeutettava toimintansa vallitseviin ympäristön olosuhteisiin.<br />
134 Hemmo (2001), s. 524. Ks. myös Routamo <strong>ja</strong> Ståhlberg (2000), s. 241.<br />
135 Hemmo (2001), s. 524.<br />
136 Hemmo (2001), s. 525.<br />
137 Hemmo (2001), s. 525.<br />
138 Ks. myös Rudanko (1998), s. 371-372.<br />
139 Rudanko (1998) kirjoittaa markkinariskiin kuuluvien tappioiden <strong>ja</strong> korvattavien vahinkojen erottamisongelmasta.<br />
Markkinariskin käsite on tässä yhteydessä harhaanjohtava, koska markkinariskillä<br />
yleensä tarkoitetaan riskiä, joka ei ole ha<strong>ja</strong>utettavissa. Teon <strong>ja</strong> vahingon välistä syy-yhteyttä ei kuitenkaan<br />
välttämättä ole myöskään epäsystemaattisen riskin osalta.<br />
140 Ks. Rudanko (1998), s. 370. Ks. myös Laurila (2001), s. 209.<br />
141 Calabresi (1975). Ks. myös Posner (2003), s. 184.<br />
189
Change language