markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
RAHASTOYHTIÖN HALLITUS<br />
taan väärät henkilöt. Tämä voi ilmetä joko siten, että hallitukseen valikoituvat sellaiset<br />
henkilöt, joiden ammattitaito ei ole riittävä, tai jotka eivät tunne edustamansa<br />
tahon intressejä. Sijoitusrahastorakenteen voisi a<strong>ja</strong>tella olevan ammattitaitokysymysten<br />
osalta parempi vaihtoehto, koska rahastoyhtiön osakkeenomista<strong>ja</strong>t ovat pieni homogeeninen<br />
ryhmä sijoitusalan ammattilaisia, jotka osaavat valita ammattitaitoisimmat<br />
jäsenet hallitukseen. Toisaalta rahasto-osuudenomistajien edusta<strong>ja</strong>t todennäköisesti<br />
tuntisivat edustamansa tahon intressit paremmin. Käytännössä erot näiden sijoitusrahastomuotojen<br />
välillä ovat minimaalisia. Sijoitusyhtiömuodossakin hallituksen<br />
jäsenten ehdokasasetannasta päättää rahastoyhtiö. Lisäksi, vaikka rahasto-osuudenomista<strong>ja</strong>t<br />
ovatkin päätöksentekijöinä heterogeenisiä, heidän tavoitteensa <strong>sijoitusrahastot</strong>oiminnassa<br />
on yksiselitteinen; mahdollisimman suuri tuotto annetulla riskillä,<br />
mikä on omiaan pienentämään päätöksentekokustannuksia 78 .<br />
Toiseksi päätöksentekokustannuksia voi aiheutua siitä, miten hallituksen jäsenet<br />
valitaan. Sijoitusyhtiömuodossa päätöksentekoprosessi on monimutkaisempi, koska<br />
sijoitusyhtiörakenteessa päätöksentekoon tarvitaan kaksi eri hallitusta <strong>ja</strong> yhtiökokousta.<br />
Sijoitusrahastorakenteessa on mahdollista säästää päätöksentekokustannuksissa, koska<br />
päätökset tehdään vain yhdessä hallituksessa. Sen si<strong>ja</strong>an, jos päätöksentekoprosessi<br />
on Suomessa omaksutun kaltainen, jossa riippumattomien hallitusjäsenten valintaan<br />
tarvitaan erillinen instituutio, rahasto-osuudenomistajien kokous, ei päätöksentekokustannuksissa<br />
muodostu säästöä. Päinvastoin päätöksentekokustannukset saattavat<br />
olla jopa suuremmat, jos ihmisiä on vaikea houkutella kokoukseen, jossa valitaan vain<br />
vähemmistö rahastoyhtiön hallitukseen.<br />
Sijoitusyhtiömuodon <strong>ja</strong> sijoitusrahastomuodon transaktiokustannuksia vertailemalla<br />
ei ole löydettävissä yksiselitteistä ratkaisua kumpi yhtiömuodoista on tehokkaampi.<br />
Ei siis ole myöskään olemassa taloustieteellisiä perusteluita, miksi kontrollioikeus<br />
tulisi antaa rahasto-osuudenomistajille. Toisaalta ei ole olemassa myöskään<br />
yksiselitteisiä perustelu<strong>ja</strong> sille, miksi kontrollioikeutta ei kannattaisi antaa rahastoosuudenomistajille.<br />
Lainsäädännön tulisikin olla tältä osin tahdonvaltaista. Toisin sanoen<br />
<strong>sijoitusrahastot</strong>oiminnan organisoiminen tulisi sallia sekä sijoitusrahastomuotoon<br />
että sijoitusyhtiömuotoon.<br />
6.5 Hallituksen tarve<br />
Äänioikeuden ohella toinen keskeinen kysymys on, kuka valvoo rahastoyhtiötä. Tulisiko<br />
valvontaa suorittavan tahon olla monijäseninen hallitus vai riittääkö, että rahastoyhtiötä<br />
valvoo trusti-järjestelmän tavoin yksi edunvalvo<strong>ja</strong>, joka voi olla luonnollisen<br />
henkilön ohella oikeushenkilö eli yhtiö? Esimerkiksi OYL 8:1 §:n <strong>ja</strong> SRL 8.1 §:n<br />
mukaan hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä, jotka eivät voi olla oikeushenkilöitä<br />
79 . Eikö riittäisi, että vaikkapa nykyinen hallituksen puheenjohta<strong>ja</strong>, valvoisi<br />
toimitusjohta<strong>ja</strong>a? Entä kuka valvoo hallitusta, olipa se sitten yksi- tai monijäseninen?<br />
78 Ks. myös Hansmann (2000), s. 62.<br />
79 Ks. hallituksen jäsenten kelpoisuudesta Kyläkallio ym. (2002), s. 578.<br />
156
Change language