markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
TIEDONANTOVELVOLLISUUS<br />
5.4 Tiedonantovelvollisuuden tehokkuus<br />
AML:n totuudenvastaisten <strong>ja</strong> harhaanjohtavien tietojen antokielto on legitimoivissa<br />
transaktiokustannusten minimoinnilla. Rahastoyhtiön ei tarvitse uhrata resursse<strong>ja</strong> julkaisemansa<br />
informaation paikkansapitävyyden todistamiseksi. Se säästää sekä rahastoyhtiön<br />
että rahastosijoittajien kustannuksia. Sen si<strong>ja</strong>an informaation julkistamisvelvollisuudelle<br />
näyttäisi olevan vähemmän perusteita. Kilpailullisilla markkinoilla rahastoyhtiöllä<br />
on kannustin julkistaa informaatiota yhteiskunnallisen optimin verran.<br />
Erilaiset markkinahäiriöt saattavat kuitenkin estää sen, että informaatiotuotanto on<br />
yhteiskunnallisesti optimaalisella tasolla. Tällöin tiedonantovelvollisuuden avulla voidaan<br />
ensinnäkin torjua moraalista uhkapeliä velvoittamalla rahastoyhtiö julkistamaan<br />
informaatiota potentiaalisista intressitilanteista. Toiseksi tiedonantovelvollisuudella<br />
voidaan saada aikaan positiivisia ulkoisvaikutuksia, jos se helpottaa sijoitusrahastojen<br />
vertailua <strong>ja</strong> parantaa sitä kautta markkinamekanismien toimintaa.<br />
Lainsäätäjä on kuitenkin rahastoyhtiötä huonommassa asemassa arvioimaan, millä<br />
tiedonannon tasolla yhteiskunnallinen optimi saavutetaan. Ilman tiedonantovelvollisuutta<br />
<strong>ja</strong> ilman markkinahäiriöitä rahastoyhtiöllä on kannustin tuottaa informaatiota,<br />
kunnes informaation tuotannon ra<strong>ja</strong>tuotto on ra<strong>ja</strong>kustannuksen suuruinen. Koska<br />
rahastoyhtiön johdon palkkaus on sidottu yhtiön menestykseen, sillä on kannustin<br />
saavuttaa tasapaino informaation tuottamisesta saatavan hyödyn <strong>ja</strong> siitä aiheutuvien<br />
kustannuksien välille. Sen si<strong>ja</strong>an lainsäätäjällä ei ole vastaavaa kannustinta yhteiskunnallisen<br />
optimin saavuttamiseen. Edelleen, jos tiedonantovelvollisuus asetetaan kaikille<br />
rahastoyhtiöille <strong>ja</strong> sijoitusrahastoille yhtäläiseksi, optimaalista informaatiotuotantoa<br />
ei voida saavuttaa, koska eri rahastoyhtiöt <strong>ja</strong> <strong>sijoitusrahastot</strong> saavuttavat optiminsa<br />
eri tuotantomäärillä. 59 Lisäksi myös päätöksentekijöiden rajoittunut rationaalisuus<br />
saattaa vähentää sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta. Lainsäätäjä on altis erilaisille<br />
päätöksentekovirheille. Usein lainsäädäntö kopioidaan muista maista, mikä saattaa<br />
uusklassisen taloustieteen oletusten vastaisesti johtaa epärationaaliseen toisten<br />
päätöksentekijöiden päätösten imitoimiseen. Lainsäädännössä asetettu tiedonannon<br />
taso saattaa myös toimia ankkuripisteenä, johon julkistettavan informaation määrää<br />
verrataan. Tällöin rahastoyhtiöllä voi olla kannustin julkaista informaatiota liian paljon,<br />
jos se pitää lainsäädännössä asetettua tasoa vähimmäistasona. Toisaalta rahastoyhtiöllä<br />
voi myös olla kannustin julkistaa liian paljon informaatiota välttääkseen vahingonkorvauskanteet,<br />
vaikka se ei olisi tehokkuuden kannalta hyödyllistä 60 .<br />
Epäoptimaalinen tiedonantovelvollisuus aiheuttaa rahastosijoittajille tehokkuustappiota<br />
riippumatta siitä, johtuuko se lainsäätäjän päätöksentekovirheistä vai markkinahäiriöistä.<br />
Alle optimitason jäävä informaatiotuotanto aiheuttaa rahastosijoittajille<br />
haittaa, koska se estää sijoittajia saamasta informaatiota, jonka he tarvitsevat.<br />
Vastaavasti liian paljon informaatiota pal<strong>ja</strong>stava tiedonantovelvollisuus ei ole rahas-<br />
59 Bainbridge (1999), s. 30.<br />
60 Tällaisesta päätöksentekovirheestä käytetään nimitystä hindsight-bias ("jälkiviisausvirhe"). Päätöksentekijä<br />
arvioi tällöin tapahtuman todennäköisyyden suuremmaksi, kuin mitä se todellisuudessa on.<br />
Ks Bainbridge (1999), s. 30 <strong>ja</strong> Jolls ym. (1998), s. 1523.<br />
126
Change language