markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
TIEDONANTOVELVOLLISUUS<br />
mättä saavuteta. Markkinavoiman turvin rahastoyhtiö voi sanella sopimuksen ehdot<br />
<strong>ja</strong> se voi julkistaa sijoittajille informaatiota määrän, joka on pienempi kuin täydellisen<br />
kilpailun olosuhteissa.<br />
Markkinavoiman aiheuttamilla markkinahäiriöillä ei voi kuitenkaan perustella<br />
rahastoyhtiön tiedonantovelvollisuutta. Vaikka Suomen sijoitusrahastomarkkinat ovat<br />
jossain määrin keskittyneet, potentiaalisen kilpailun uhka uusien rahastoyhtiöiden <strong>ja</strong><br />
ulkomaisten sijoitusrahastojen taholta sekä vaihtoehtoisen sijoituskohteiden olemassaolo<br />
estävät markkinavoiman käytön. Wellen (1999) mukaan piensijoittajien sopimusvapaus<br />
kilpailullisilla markkinoillakin on kuitenkin pelkkä myytti. Hänen mielestään<br />
sopimusvapaus edellyttäisi, että kaikki transaktiot neuvotellaan sofistikoituneiden<br />
täysin informoitujen osapuolen kesken, joilla on yhtäläinen neuvotteluvoima <strong>ja</strong><br />
jotka kykenevät suojelemaan omat intressinsä, <strong>ja</strong> siten saavuttavat molemmin puolin<br />
edullisen sopimuksen, joka maksimoi molempien osapuolten hyödyn. 34<br />
Piensijoitta<strong>ja</strong>lle tarjotaan yleensä mahdollisuutta vain vakioehdot sisältävään sopimukseen,<br />
jossa sopimusehdot määrätään valmiiksi neuvottelematta yksilöllisesti<br />
niiden sisällöstä. Tällaista sopimusta on Wellen mukaan vaikea puolustaa yksilön vapaana<br />
ilmaisuna, jos sopimuksen ehdot tarjotaan ota tai jätä -periaatteella 35 . Tällöin<br />
piensijoitta<strong>ja</strong>lla ei Wellen mukaan ole taloudellista valtaa vaikuttaa rahoitusmarkkinoilla<br />
toimivien yhtiöiden tiedonantoon. Wellen mielestä monet sijoitta<strong>ja</strong>t eivät todellisuudessa<br />
edes kiinnitä huomiota vakiosopimusten ei-rahallisiin ehtoihin. Kun<br />
piensijoitta<strong>ja</strong>t tiedostavat, että heillä on olemattomat vaikutusmahdollisuudet sopimuksen<br />
sisältöön, he usein jättävät sopimuksen ehdot lukematta. Wellen mielestä<br />
sijoitta<strong>ja</strong>t saattavat käyttäytyä uusklassisen taloustieteen oletusten vastaisesti epärationaalisesti:<br />
he eivät välttämättä täysin ymmärrä sääntöjen oikeudellista merkitystä<br />
tai heillä saattaa olla puutteellinen neuvottelutaito. Wellen mielestä sijoittajien pyrkimykset<br />
vakiosopimusten muutoksiin kariutuvat kommentteihin: "ehdot ovat asiantuntijoiden<br />
laatimat <strong>ja</strong> yleisesti käytössä olevat". 36<br />
Wellen mielestä vakiomuotoiset sopimukset rahoitusmarkkinoilla johtavat yhtiöt<br />
laatimaan sellaiset ehdot, jotka palvelevat heidän omia intressejään piensijoittajien<br />
intressien kustannuksella. Ne pyrkivät sellaisiin sopimuksiin, jotka minimoivat sopimuksenteon<br />
kustannukset, sopimuksiin liittyvät riskit <strong>ja</strong> vastuun. A<strong>ja</strong>n kuluessa yhä<br />
enemmän riskistä siirtyy piensijoittajille. Lopulta kaikki yhtiöt tarjoavat samanehtoisia<br />
sopimuksia, <strong>ja</strong> ehdoista muodostuu alalle standardi. Tämän jälkeen sijoittajilla ei<br />
ole mahdollisuutta neuvotella yksilöllisesti omista ehdoistaan <strong>ja</strong> ilman sääntelyä piensijoitta<strong>ja</strong><br />
on täysin yhtiöiden armoilla. 37<br />
34 Ks. sopimusosapuolten opportunistisesta käyttäytymisestä myös Posner (2003), s. 94-95.<br />
35 Vrt. myös direktiivi kulutta<strong>ja</strong>sopimusten kohtuuttomista ehdoista (93/13/ETY), jonka 3.1 art. mukaan<br />
sopimusehtoa, josta ei ole erikseen neuvoteltu, pidetään kohtuuttomana, jos se hyvän tavan<br />
vastaisesti aiheuttaa kulutta<strong>ja</strong>n vahingoksi huomattavan epätasapainon osapuolten sopimuksesta johtuvien<br />
oikeuksien <strong>ja</strong> velvollisuuksien välille. Direktiivin 3.2 art. mukaan sopimusehtoa ei koskaan<br />
pidetä erikseen neuvoteltuna, jos se on ennakolta laadittu, eikä kulutta<strong>ja</strong> ole näin ollen voinut vaikuttaa<br />
sen sisältöön, varsinkaan ennakolta muotoiltujen vakiosopimusten yhteydessä.<br />
36 Welle (1999), s. 578-580.<br />
37 Welle (1999), s. 580.<br />
120
Change language