markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
TIEDONANTOVELVOLLISUUS<br />
on usein niin pieni, että informaation paikkansapitävyyden varmistamisesta aiheutuvat<br />
kustannukset helposti ylittäisivät varmistamisesta <strong>ja</strong> mahdollisesti koko sijoitusrahastosta<br />
saatavan tuoton. Tällöin rahastoyhtiön olisi joka tapauksessa uhrattava lisäresursse<strong>ja</strong><br />
tiedonannon oikeellisuuden varmistamiseen. Lisäksi, jos jokainen sijoitta<strong>ja</strong><br />
uhraisi resursse<strong>ja</strong> informaation tarkastamiseen, resursse<strong>ja</strong> kulutettaisiin yhteiskunnan<br />
kannalta liian paljon.<br />
Vaikka AML:n totuudenvastaisten <strong>ja</strong> harhaanjohtavien tietojen antokielto ei ole<br />
legitimoitavissa <strong>sijoitta<strong>ja</strong>nsuo<strong>ja</strong></strong>lla, sen avulla voidaan kuitenkin vähentää informaation<br />
oikeellisuuden varmistamisesta aiheutuvia kustannuksia. Nämä kustannukset voivat<br />
nousta huomattaviksi erityisesti uusien rahastoyhtiöiden kohdalla. Kiellon rikkomisesta<br />
aiheutuvat mahdolliset korvausvaatimukset lisäävät heikkolaatuisten sijoitusrahastojen<br />
liiketoimintakustannuksia samalla, kun kielto ei aiheuta kustannuksia hyvän<br />
laadun omaaville sijoitusrahastoille. Korkealaatuisten sijoitusrahastojen toimintakustannukset<br />
päinvastoin laskevat AML:n kiellon myötä. Lisäksi AML:n kielto säästää<br />
rahastosijoittajien kustannuksia, koska heidän ei tarvitse uhrata resursse<strong>ja</strong> informaation<br />
paikkansapitävyyden arviointiin. 28 Vaikka AML:n kielto ei olekaan ainoa mahdollinen<br />
<strong>sijoitta<strong>ja</strong>nsuo<strong>ja</strong></strong>keino, eikä sillä perusteella siis legitimoitavissa, se on kuitenkin<br />
halvin keino torjua negatiivista valikoitumista, koska muut (yksityiset) keinot voivat<br />
aiheuttaa huomattavia kustannuksia 29 .<br />
Kielto ei kuitenkaan minimoi transaktiokustannuksia, jos kiellon täytäntöönpano<br />
on ongelmallista. Tällöin rahastoyhtiö joutuu joka tapauksessa uhraamaan resursse<strong>ja</strong><br />
informaation paikkansapitävyyden varmistamiseen. Kiellon preventiivinen vaikutus<br />
riippuu siitä, kuinka se kohtelee niitä, jota noudattavat kieltoa, <strong>ja</strong> niitä, jotka<br />
rikkovat kieltoa. Jos ero on pieni, kiellolla ei ole pelotevaikutusta. Jos rahastoyhtiö<br />
hyötyy kiellon rikkomisesta enemmän kuin siitä on haittaa, sillä ei ole kannustinta<br />
olla rikkomatta sitä. Toisaalta, jos kiellon täytäntöönpano on epätäsmällistä, rahastoyhtiön<br />
tiedonanto ei ole rahastosijoittajien kannalta luotettavaa. Rahastoyhtiö joutuu<br />
tällöin joka tapauksessa käyttämään omia keino<strong>ja</strong>an informaation paikkansapitävyyden<br />
varmistamiseksi. Lisäksi tällöin rahastoyhtiöiden kannattaa julkistaa mahdollisimman<br />
vähän informaatiota korvausvastuun välttämiseksi. Vastaavaan lopputulokseen<br />
päädytään, jos tuomitsemiskynnys on liian herkkä tai kiellon rikkomisesta seuraavat<br />
sanktiot ovat liian suuret. Edelleen kielto aiheuttaa täytäntöönpanosta aiheutuvia<br />
transaktiokustannuksia. Mitä suuremmiksi esimerkiksi kiellon toimeenpanosta<br />
aiheutuvat oikeudenkäyntikulut uhkaavat nousta, sitä korkeammaksi kanteen nostamiskynnys<br />
nousee. 30<br />
28 Ks. myös Easterbrook <strong>ja</strong> Fischel (1991), s. 283.<br />
29 Ks. yksityisten keinojen kustannuksista esim. Grossman (1981), Milgrom <strong>ja</strong> Roberts (1986) sekä Easterbrook<br />
<strong>ja</strong> Fischel (1991), s. 283.<br />
30 Easterbrook <strong>ja</strong> Fischel (1991), s. 284-285.<br />
118
Change language