markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
markkinakuri, sijoittajansuoja ja sijoitusrahastot - Joensuu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KILPAILUN VAIKUTUS SIJOITTAJANSUOJAAN<br />
maan ylimääräistä preemiota rahastoyhtiölle. Toisaalta voidaan kyseenalaistaa, onko<br />
se kuitenkaan sijoittajien edun mukaista. Jos rahastoyhtiö ei osallistu markkinariskin<br />
kantamiseen, sillä ei ole myöskään kannustinta suo<strong>ja</strong>utua mahdollisen kurssilaskujen<br />
varalta. Tällöin saattaa olla mielekästä, että sijoitta<strong>ja</strong> maksaa rahastoyhtiölle riskipreemion<br />
<strong>ja</strong> pakottaa rahastoyhtiön kantamaan systemaattista riskiä. Lisäksi tuottosidonnainen<br />
palkkiojärjestelmä saattaa tuntua epäoikeudenmukaiselta, koska rahastoyhtiö<br />
voi saada bonuksen, vaikka sijoitusrahaston tuotto olisi negatiivinen, jos vertailuindeksin<br />
tuotto on negatiivinen.<br />
Edelleen tuottosidonnaisen palkkiojärjestelmän ongelmana on se, että se mahdollistaa<br />
vertailuindeksillä spekuloinnin. Tuottosidonnaisen palkkiojärjestelmän tehokkuus<br />
riippuu siitä, kuinka hyvin valittu vertailuindeksi kuvaa sijoitusrahaston sijoituspolitiikkaa.<br />
Jos palkkiojärjestelmässä käytetään väärää vertailuindeksiä, rahastoyhtiön<br />
kompensaatio ei ole optimaalinen. Yleensä vertailuindeksinä käytetään yleistä<br />
markkinoiden kehitystä kuvaavaa indeksiä, kuten Hex-portfolioindeksiä. Jos sijoitusrahasto<br />
sijoittaa pelkästään esimerkiksi Helsingin pörssin päälistan osakkeisiin, Hexportfolioindeksi<br />
voi olla tarkoituksenmukainen vertailuindeksi. Sijoitusrahastot voivat<br />
kuitenkin keskittyä päälistankin sisällä esimerkiksi kasvu- tai arvo-osakkeisiin, tai<br />
pienten yhtiöiden tai tietyn toimialan osakkeisiin, jolloin sijoitusrahaston vertaaminen<br />
yleiseen markkinoiden kehitystä kuvaavaan indeksiin palkitsee rahastoyhtiön myös<br />
muiden syiden kuin ammattitaidon tai työpanoksen perusteella. Vertailuindeksin tulisi<br />
siten ottaa sijoitusrahaston sijoituspolitiikka huomioon 103 . Esimerkiksi absoluuttista<br />
tuottoa tavoittelevien osakerahastojen palkkiojärjestelmien, joissa palkkio on sidottu<br />
markkinakorkoon, kannustinvaikutukset ovat tässä mielessä epäilyttäviä.<br />
Vertailuindeksiin kohdistuvien vaatimusten lisäksi tarkastelua<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>kson tulisi olla<br />
riittävän pitkä, jotta satunnaisten tekijöiden vaikutus palkkiojärjestelmään olisi mahdollisimman<br />
pieni. Jos a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>kso on liian lyhyt, markkinoiden lyhytaikaiset vaihtelut<br />
voivat vaikuttaa liikaa rahastoyhtiön suoritukseen <strong>ja</strong> siten myös palkkioon. 104 Mitä<br />
pitempi tarkastelua<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>kso on, sitä pienempi satunnaisten tekijöiden vaikutus on.<br />
Suomalaisissa sijoitusrahastoissa tarkastelua<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksot ovat minimissään päivän <strong>ja</strong> maksimissaan<br />
vuoden mittaisia. Yhdysvalloissa SEC edellyttää, että tuottosidonnaisen palkkion<br />
tarkastelua<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>kson tulisi olla vähintään vuoden mittainen. Vuoden mittainenkaan<br />
tarkastelua<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>kso ei välttämättä ole riittävä. Esimerkiksi Kritzmanin (1987) <strong>ja</strong><br />
Baileyn (1990) mukaan vuoden tarkastelu<strong>ja</strong>kso on liian lyhyt, jotta rahastoyhtiö palkittaisiin<br />
ammattitaidon eikä esimerkiksi sattuman perusteella. Heidän mielestään edes<br />
viiden vuoden tarkastelu<strong>ja</strong>ksokaan ei ole välttämättä riittävä 105 . Davanzon <strong>ja</strong> Nesbit-<br />
103 Davanzo <strong>ja</strong> Nesbitt (1987), s. 14, Kritzman (1987), s. 22, Bailey, Richards <strong>ja</strong> Tierney (1988), Bailey<br />
(1990), s. 31,34, <strong>ja</strong> Bailey (1992), s. 34-38. Ks. hyvälle vertailuindeksille asetettavista ominaisuuksista<br />
enemmän: Bailey (1992).<br />
104 Davanzo <strong>ja</strong> Nesbitt (1987) <strong>ja</strong> Bailey (1990), s. 35.<br />
105 Kritzmanin (1987) mukaan tarkastelua<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>kson luotettavuus tulisi laskea seuraavan kaavan mukaisesti:<br />
Time = Confidence 2 x Risk 2 x Return -2 . Tällöin 90 prosentin luotettavuustasolla, jos sijoitusrahasto<br />
tuotto on viisi prosenttia suurempi <strong>ja</strong> sen riski on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin<br />
vertailuindeksin, tarkastelua<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>kson tulisi olla puoli vuotta. Vastaavasti, jos tuotto on 0,5 prosenttia<br />
suurempi <strong>ja</strong> riski 8 prosenttia suurempi kuin vertailuindeksin, 90 prosentin luotettavuustasolla<br />
tarkastelua<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>kson tulisi olla 684 vuotta. Ks. lisää Kritzman (1987).<br />
105
Change language