Eija Ranta-Owusun luento - Helsinki.fi
Eija Ranta-Owusun luento - Helsinki.fi
Eija Ranta-Owusun luento - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Naiset ja politiikka.<br />
Esimerkkinä<br />
naisliikkeiden kirjo<br />
Boliviassa<br />
<strong>Eija</strong> <strong>Ranta</strong> <strong>Ranta</strong>-Owusu Owusu<br />
eija.ranta eija.ranta-owusu@helsinki.<strong>fi</strong><br />
owusu@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Teollisuuskatu 23 A, 6 krs.
1. Puoluepolitiikka<br />
Lähtökohdat: Naiset ja politiikka<br />
Latinalaisessa Amerikassa<br />
Politiikan määrittely?<br />
Sotilasdiktatuurien vastustuksesta ministeriöihin,<br />
parlamentteihin edustuksellisen demokratian aikana<br />
Gender Gender-ministeriöt ministeriöt ja policy-taso policy taso<br />
2. Kansalaisyhteiskunta<br />
Kansalaisjärjestöt ( (NGOs NGOs): ): policy & lainsäädännön<br />
lobbaaminen<br />
Radikaalien feminististen liikkeiden vastarinta, etnisten<br />
ryhmien ja alkuperäiskansojen vastarinta
Lähtökohdat: Naiset ja politiikka<br />
Latinalaisessa Amerikassa<br />
3. ”Henkilökohtainen on poliittista”<br />
Marxilaiset teoriat: kapitalistiset tuotantomuodot<br />
tuottavat epätasa epätasa-arvon arvon (feminismi keskiluokan harha)<br />
Kabeer (1994): feministiset marxilaiset teoriat ovat<br />
sukupuolisokeita, koska ei mukana yksityistä aluetta<br />
(koti, perhe, seksuaalisuus, reproduktio)<br />
Myös naisen ruumis, koti, perhe poliittisia
Lähtökohdat: Naiset ja politiikka<br />
Latinalaisessa Amerikassa<br />
Poliittinen agenda:<br />
Naisten oikeuksien, tarpeiden, intressien<br />
yleismaailmallisuus vai paikallisuus? Kuka<br />
määrittelee?<br />
- globaalit ihmisoikeusdiskurssit, YK YK-konferenssit konferenssit (esim.<br />
Alvarez 1998), kehitysyhteistyö, ”länsimaisen<br />
feminismin” leviäminen<br />
- kulttuurinen itsemääräämisoikeus, suvereenisuus,<br />
paikalliset ”feminismit”<br />
Valtataisteluiden areena
Sukupuolijärjestelmät Boliviassa<br />
(Latinalaisessa Amerikassa)<br />
Kulttuurisena koodistona machismo machismo-marianismo marianismo<br />
Monia määrittelyjä, kontekstisidonnainen<br />
Miehinen valta ja patriarkaatti, kunnia, seksuaalinen<br />
viriiliys viriiliys, , väkivalta, julkinen tila<br />
Naisen roolina äiti äiti-huora huora (Neitsyt Marian synnitön<br />
sikiäminen)<br />
perustuu sukupuolieroon<br />
Mutta: eri yhteiskuntaluokat, alkuperäiskansat<br />
alkuperäiskansat, ,<br />
seksuaaliset vähemmistöt vähemmistöt?
Sukupuolijärjestelmät Boliviassa<br />
Boliviassa 36 alkuperäiskansaa, joilla omat<br />
sukupuolijärjestelmänsä<br />
Andeilla ”qhari ” qhari-warmi warmi”: ”: ihmisestä tulee aikuinen<br />
”jaqi jaqi” ” vasta avioliitossa, jolloin 2 sukupuolta<br />
Esim. Amarete-yhteisö<br />
Amarete yhteisö Andeilla ( (Rösing Rösing 1987):<br />
10 sukupuolta (biologinen, symbolinen,<br />
elinkaaren mukana vaihtuva); luonto, Jumalat,<br />
kosmologia, työt, kaikki sukupuolittuneita ei<br />
kahteen, vaan moneen<br />
perustuu sukupuolten komplementaarisuuteen
Tasa Tasa-arvo arvo-ongelmat ongelmat Boliviassa<br />
Paulson & Calla (2000): Sukupuoli ja<br />
etnisyys törmäyskurssilla<br />
Poliittis Poliittis-taloudellinen taloudellinen eliitti, kaupunkien NGO NGO-aktivistit aktivistit, ,<br />
viranomaiset: intiaanien kulttuuri sortaa naisia<br />
-valta valta päättää: intiaanit ongelma, joka tulee muuttaa;<br />
kehitysyhteistyön kohde<br />
-ongelmana ongelmana se, ettei huomio eriarvoisuuteen esim. maanomistus,<br />
talousrakenne; eliitin itsensä ei tarvitse muuttua<br />
Alkuperäiskansa<br />
Alkuperäiskansa-aktivistit: aktivistit: länsimainen feminismi on<br />
kulttuuri kulttuuri-imperialismia, imperialismia, intiaaniyhteisöt tasa tasa-arvoisia, arvoisia,<br />
epätasa epätasa-arvo arvo kolonialismin, kapitalismin, jne. tuote<br />
-feminismin feminismin vastustus osa laajempaa vastarintaa; saatava itse<br />
päättää omasta ”kehityksestään”<br />
-ongelmana ongelmana se, ettei itsekritiikkiä; kaikki paha tulee ulkoapäin
Tasa Tasa-arvo arvo-ongelmat ongelmat Boliviassa<br />
Sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat:<br />
Köyhyys 59,6%, äärimmäinen köyhyys 36,7%<br />
(CB 2005)<br />
Työttömyys kaupungeissa, maatalouden heikko<br />
tuottavuus, ei maata (2% omistaa 85%),<br />
tulonjako (10% omistaa 40%)<br />
Koulutus Koulutus- ja terveystilastot kohentuneet, mutta<br />
intiaaninaisten äitiyskuolleisuus (230/100,000<br />
2005) ja lukutaidottomuus<br />
Köyhyyden noidankehä?<br />
Köyhyyden naisistuminen (köyhä,<br />
nainen, intiaani)?
Naisliikkeiden monet kasvot:<br />
Liberaalit naisliikkeet: AMUPEI, Coordinadora de la Mujer<br />
Radikaali feminismi: Mujeres Creando<br />
Pienviljelijä Pienviljelijä- ja intiaaniliikkeet: Bartolina Sisa Sisa, , CONAMAQ<br />
Lisäksi: konservatiivit, kansalaisliikkeet, ulkomaiset avunantajat,<br />
kirkot, ammattiliitot<br />
Escobar & Alvarez (1992): (Feminististen) kansalaisliikkeiden<br />
olemassaolo mahdollistaa demokraattisten ja pluralististen<br />
poliittisten käytäntöjen synnyn
Liberaalit naisliikkeet:<br />
Pekingin toimintasuunnitelman seuranta<br />
CEDAW CEDAW-seuranta seuranta<br />
Vaikuttamistyö, kiinteä yhteys ministeriöihin ja<br />
kehitysavunantajiin: toimitaan olemassa olevan<br />
järjestelmän puitteissa<br />
Kansalaisyhteiskunnan ”poliittinen instrumentti”
Liberaalit naisliikkeet:<br />
Coordinadora de la Mujer:<br />
Kansalaisjärjestöjen<br />
tasa tasa-arvoverkosto arvoverkosto<br />
Vaikuttamistyö suhteessa päättäjiin<br />
1984 UNFPA: 20 20-vuotta vuotta uusliberaalia<br />
talouspolitiikkaa & donor-vetoisuutta<br />
donor vetoisuutta<br />
Nyt murros: liberaalin kansalaisuuden kritiikki,<br />
myös luokka ja etnisyys<br />
Keräsi naiset yhteen uudessa<br />
perustuslakiprosessissa: hyväksytty 01/2009<br />
(Mujeres Mujeres en la Asamblea Constituyente Constituyente: : Presentes en la Historia)
Radikaali feminismi:<br />
Patriarkaatin (status quon)<br />
tuhoaminen<br />
(ydinperhe, kirkko, armeija,<br />
hallitus, intiaaniperinteet, uusliberalismi,<br />
edustuksellinen demokratia)<br />
Lesbot, taiteilijat, anarkistit<br />
Katutaide, graf<strong>fi</strong>tit,<br />
performanssit, media,<br />
feministinen<br />
perustuslaki
Pienviljelijä Pienviljelijä- ja intiaaninaiset:<br />
Bartolina Sisa<br />
Sisa (Federación Federación Nacional de Mujeres Campesinas Campesinas, , Indígenas Indígenas, ,<br />
Originarias de Bolivia)<br />
Pienviljelijöiden keskusammattiliiton (CSUTCB) jäsen<br />
Marginaalinen suhteessa intiaanimiehiin, mutta yhteinen<br />
vihollinen<br />
Yhteiskunnan<br />
rakenteet muutettava<br />
Etnisyys & sukupuoli
Pienviljelijä Pienviljelijä- ja intiaaninaiset:<br />
CONAMAQ<br />
”Chacha ”Chacha-Warmi”: Warmi”: sukupuolten<br />
komplementaarisuus<br />
Intiaaniyhteisöjen resiprookkisuus<br />
Kolonialismi & kapitalismi toivat eriarvoisuuden<br />
Onko komplementaarisuus sama kuin tasa-arvo tasa arvo<br />
500 vuoden kolonialismin jälkeen?
Evo Moralesin hallinto:<br />
Ensimmäinen alkuperäiskansoihin kuuluva presidentti 1/06:<br />
mahdollisuus yhdistää etnisyys ja sukupuoli?<br />
Vahva henkilökohtainen panos, ministereistä puolet<br />
naisia, mutta sukupuolisensitiivisyys ei näy policylinjauksissa<br />
linjauksissa, , ohjelmissa<br />
Uusi perustuslaki (1/09) erittäin sukupuolisensitiivinen:<br />
toimeenpano (tasa-arvosuunnitelma)?<br />
(tasa arvosuunnitelma)?<br />
Intiaaniliikkeissä paljon naistoimijoita intiaaninaiset<br />
poliittisiksi päättäjiksi (ei tarkoita feminismiä)<br />
Moninaiset lähtökohdat: kansalaisliikkeet,<br />
alkuperäiskansat, byrokraatit, intellektuellit<br />
dekolonisoiva feminismi(t)?
Evo Moralesin hallinto<br />
Naisliikkeiden välillä jännitteitä ja konflikteja etenkin<br />
suhteessa markkinatalouteen ja liberaalin<br />
kansalaisuuden käsitteeseen<br />
Kritiikki: gender gender-diskurssit diskurssit institutionalisoitujen tahojen<br />
ja asiantuntijoiden määrittelemiä: intiaanien intiaanien, , massojen<br />
marginalisaatio (kansalaisjärjestöt vs. kansalaisliikkeet)<br />
Perustuslakiprosessissa konservatiivit ja intiaaniliikkeet<br />
yhdessä aborttia, homoseksuaalisuutta, ja<br />
seksuaalioikeuksia vastaan<br />
Alkuperäiskansoilla usein tiukka gender-vastustus<br />
gender vastustus, , koska<br />
länsimaiden (imperialistinen) diskurssi; ensin<br />
alkuperäiskansat nousevat ryhmänä, sitten sisäinen<br />
hajaantuminen?
Yhteenveto:<br />
Bolivian naisliikkeet ”paljastavat” paljastavat” moninaisuuden<br />
Ei ole yhtä universaalia naiseutta edes yhden kehitysmaan sisällä<br />
Kansalliset, lokaalit & globaalit feminismit<br />
kietoutuvat yhteen<br />
Naisten poliittinen toiminta osoittaa, että<br />
kehitysmaiden naiset on nähtävä aktiivisina<br />
toimijoina passiivisen uhriuden sijaan<br />
Kehitysmaiden naisten itsensä määriteltävä oma<br />
”kehityksensä”, tultava kehityksen subjekteiksi
References References:<br />
Melhuus Melhuus, , Marit & Kristi Anne Stolen (eds eds.). .). 1996. Machos, Machos, Mistresses, Mistresses,<br />
Madonnas Madonnas: : Contesting Contesting the the Power Power of of Latin Latin American American Gender Gender Imagery. Imagery.<br />
London & New York: Verso.<br />
Kabeer Kabeer, , Naila. 2003 (1994). Reversed Reversed Realities: Realities: Gender Gender Hierarchies Hierarchies in in<br />
Development Development Thought. London & New York: Verso.<br />
Paulson, Susan & Pamela Calla. 2000. Gender and Ethnicity in Bolivian<br />
Politics: Transformation or Paternalism? The The Journal Journal of of Latin Latin American American<br />
Anthropology. Anthropology. Vol. 5, No. 2, pp. 112 112-149. 149.<br />
Rösing Rösing, , Ina. 1987. In Denise Y. Arnold. Más allá del Silencio Silencio. . Las fronteras<br />
de gènero en los Andes. La Paz: CIASE/ILCA.<br />
Stoltz Chinchilla, Norma. 1992. Marxism, Feminism, and the Struggle for<br />
Democracy in Latin America. In Arturo Escobar & Sonia Alvarez (eds.).<br />
The The Making Making of of Social Social Movements Movements in in Latin Latin America: America: Identity, Identity, Strategy, Strategy, and and<br />
Democracy. Boulder & San Francisco & Oxford: Westview Press.
Change language