As. Oy Tarja-Kirsti – Asukkaan tekninen opas
As. Oy Tarja-Kirsti – Asukkaan tekninen opas
As. Oy Tarja-Kirsti – Asukkaan tekninen opas
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Versiohistoria<br />
<strong>As</strong>. <strong>Oy</strong> <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong> <strong>–</strong> <strong>As</strong>ukkaan <strong>tekninen</strong> <strong>opas</strong><br />
• V01_FIN <strong>–</strong> Ensimmäinen julkaisu, suomenkielinen<br />
Ilmanvaihto<br />
<strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>ssä on käytössä painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu ulko- ja sisälämpötilojen<br />
väliseen erotukseen. <strong>As</strong>ukkaan näkökulmasta ilmanvaihto toimii kesäihelteillä kaikkein huonoiten kun taas talvella<br />
kovimmilla pakkasilla kylpyhuonetilat kuivuu hyvinkin nopeasti.<br />
Kuntokartoituksessa 2011 taloyhtiötä huomautettiin viallisista tai itseasennettuista ilmanvaihdon venttiileistä sekä<br />
kanavapuhaltimista esim. kylpyhuoneissa. Paikalliset koneelliset ilmanvaihdon kupuventtiilit tulee vaihtaa<br />
painovoimaiseen järjestelmään sopivaksi lautasventiiliksi tai sitten pitäisi olla vieressä erikseen porattu<br />
painovoimaiseen ilmanvaihtoon sopiva venttiili. Kanavaan asennettu puhallin estää tämän kyseisen ilmanvaihtoaukon<br />
toiminnan kunnollisena painovoimaisena ilmanvaihtokanavana.<br />
Itseasennetut kanavapuhaltimet eivät ole <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>ssä kielletty mutta niiden käytössä kannattaa olla<br />
järjestelmällinen: Jos asentaa sellaisen laitteen esim. kylpyhuoneeseen niin sitä pitää myös käyttää kosteuden<br />
poistamiseen aktiivisesti saunomisen jälkeen mutta samalla myös pitää huolen että laite ei ole käynnissä turhaan<br />
silloin kun tilat on kuivat. Myös ovien avaaminen ja sulkeminen niin että muu osa asunnosta joka on painovoimaisen<br />
ilmanvaihdon piirissä ei tästä häiriinny luomalla alipainetta muualle asuntoon.<br />
Normaalisti painovoimalla tuulettuvassa asunnossa jossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa niin saunan ja kylpyhuoneen<br />
ovi kannattaa olla auki mahd. paljon jotta ilma liikkuu. <strong>As</strong>ukkaan pitää ottaa huomioon että 70-luvulla kun asunnot<br />
rakennettin niin ei osattu ottaa huomioon miten paljon nykyään käytetään sisätiloissa vettä. Jos asukkaat käyvät<br />
suihkussa/saunassa usein niin kosteus on jo jonkinasteinen ongelma esteettömälle painovoimaiselle ilmanvaihdolle<br />
joka ei ole suunniteltu poistamaan suuria määriä kostetutta. Sähkökäyttöiset kanavapuhaltimet poistavat kosteutta<br />
nopeammin mutta heikentävät muun asunnon ilmanvaihdon toimintaa jonkinverran ollessaan pois päältä ja käynnissä<br />
ollessaan taas luovat alipainetta muualle huoneistoon jos kylpyhuoneen ovi on auki huoneistoon.<br />
Itseasennetut kanavapuhaltimet ja liesituulettimet aiheuttavat virtausvastuksen painovoimaiseen kanavaan kiinni<br />
ollessaan. Käynnissä ollessaan huoneistoon asennetut kanavapuhaltimet tai liesituulettimet aiheuttavat alipaineen,<br />
joka saattaa kääntää toisen painovoimaisen kanavan poistoilmavirtauksen takaisinpäin huoneistoon levittäen hajut<br />
huoneistoon.<br />
Jos asukas aikoo muuttaa ilmanvaihtoratkaisuja niin kannattaa pyrkiä mahd. pitkälle ’jokotai’ filosofialla ratkaisuun<br />
jossa asunnon ilmanvaihto toimii joko mahdollisimman puhtaasti painovoimaisena tai sitten asukas kustantaa itselleen<br />
kunnollisen koneellisen ilmanvaihdon asennuttamalla huippuimurin katolle. Kanavapuhaltimet ei ole kielletty mutta<br />
niiden käyttäminen pitää olla systemaattista.<br />
Ikkunoiden yläosiin on asennettu pienet ilmanottovetimet. Näiden tehtävä on toimia kompensoijina silloin kun ilmaa ei<br />
saada tarpeeksi painovoimaisen ilmanvaihdon käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että kun kevät tulee ja<br />
lämpötila nousee niin nämä ilmanottoaukot on asukkaiden toimesta avattava auki ikkunoista ja sitten kun kovat<br />
pakkaset alkaa niin vetimet takaisin kiinni.<br />
Kuntotarkastuksessa 2011 Liesituulettimista todettiin että sellaisia ei saisi olla painovoimalla toimivissa asunnoissa.<br />
Emme kuitenkaan aio missään vaiheessa kieltää näitä <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong> taloyhtiössä mutta asukkaiden kannattaa silti<br />
käyttää näitä selektiivisesti tarpeen mukaan kuten itseasennettuja kanavapuhaltimia: Käyttäkää kun tarvetta on mutta<br />
muutoin ei laitteita pidetä käynnissä turhaan sillä tehokkaat tuulettimet sekoittavat painovoimaisen ilmanvaihdon<br />
aiheuttamalla alipainetta huoneistoon.<br />
Liesituulettimet on asukkaan vastuulla. On suositeltavaa ajoittain avata liesituulettimen suojus ja puhdistaa/vaihtaa<br />
filtteri.
Antennijärjestelmä & Kuitukaapelointi<br />
<strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong> taloyhtiö on nimellisesti ’antennitalous’ taloyhtiö. Käytännössä kuitenkin alkuperäinen, maanalaisia<br />
kaapeleita käyttävä antennijärjestelmä ei ole enää käytössä johtuen siitä että antennikaapelit ovat katkenneet useista<br />
kohdin, todennäköisesti maan vajoamisesta johtuen. <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong> on aikaisempina vuosina yrittänyt kompensoida tätä<br />
ongelmaa tekemällä yhteistyötä muiden taloyhtiöiden kanssa yhdistämällä osittain hajonneita verkkoja toisiinsa mutta<br />
ajan kanssa loputkin johdot ovat katkenneet ja näin antenniyhteydet ovat ihan puhtaasta tuurista kiinni. Voi olla että<br />
osa asunnoista on vielä yhteydessä keskusantenniin joka sijaitsee Sonja-<strong>Kirsti</strong>n puolella olevassa huoltorakennuksessa.<br />
Käytännössä tiedetään että ainakin ylärivin asunnot ovat <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>ssä jo pudonneet verkosta pois.<br />
Tällähetkellä ei ole näkyvissä tarpeeksi rahoitusta tai tahtoa alkaa uusimaan järjestelmää. mm. 2011<br />
Kuntotarkastuksessa ehdotettiin Tähti-2000 verkon rakentamista mutta käytännössä muut isot remontit ja niiden<br />
kustannukset tekee sen että antennijärjestelmää ei olla korjaamassa lähitulevaisuudessa. <strong>As</strong>ukkaita kehotetaan<br />
asentamaan omat Yagi harava-antennit katolle tai käyttämään pienempiä signaalivahvistimilla varustettuja sisäantenneja<br />
TV-signaalia varten.<br />
Internetyhteydet <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong> taloyhtiöön ovat rajalliset johtuen paikallisesta alkuperäisestä 70-luvulla asennetusta<br />
puhelinlankakuparista. Käytännössä yksittäisiin asuntoihin voi saada 4-6mbit ADSL nopeuksia. Jokainen asunto on<br />
kuitenkin yksittäistapaus. Toistaiseksi ei ole havaittu että mikään talo olisi pudonnut pois kuparilangasta ja kaikkiin<br />
asuntoihin on siis jonkinlainen nettiyhteys tarjolla. Sonja-<strong>Kirsti</strong>n puolella oleva telekeskus on varustettu v. 2010<br />
nopealla Elisa kuitukaapelilla joten jos tulevaisuudessa on tahtoa ja rahaa niin <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>n kuparikaapelit voidaan<br />
modernisoida tukemaan suurempia nopeuksia.<br />
Lattialämmitys<br />
Jos asukas haluaa asentaa lattialämmityksen asuintiloihin tai kylpyhuoneen lattian alle remontin yhteydessä niin tämä<br />
on sallittu <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong> taloyhtiössä kunhan asukas suorittaa lain vaatiman selvityksen isännöitsjiälle. Ainoastaan<br />
sähkökäyttöinen lattialämmitys on sallittu. Vesikiertoiset lattialämmitysratkaisut on ehdottomasti kielletty!<br />
Salaojat & Sadevesikourut<br />
<strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong> taloyhtiössä ei ole salaojia. Sadevedet on alunperin suunniteltu niin että vedet ohjautuu poispäin taloista<br />
käytäville ja sitä kautta kohti pääkaduilla olevia viemäreitä. Käytännössä on todettu että tämä idelogia on toiminut<br />
melko hyvin sillä viheralueen ’imeytymiskyky’ on sen verran hyvä että isotkaan sateet eivät saa käytäviä lainehtimaan<br />
ihan yli äyräiden.<br />
<strong>As</strong>ukkaiden kannattaa kuitenkin miettiä oman asuntonsa pihan sadevedenkäsittelyä: Jos esimerkiksi takapiha on<br />
pahasti vettynyt pienekin sadekauden jälkeen syksyllä ja sammalta kasvaa nurmikolla helposti niin voi olla<br />
suositeltavaa asentaa omasta takaa salaojitus niin että katoilta tuleva vesi menee salaojia pitkin poispäin talosta.<br />
Lisäksi Sadevesirännien syöksyputket kannattaa tarkistaa että vesi tulee esteettömästi alas katolta putkia pitkin ja<br />
siirtyy poispäin talosta. Jos vesi jää perustusten viereen niin ajan kanssa vesi hakeutuu perustusten alta kohti talojen<br />
alle jossa on tyhjää tilaa.<br />
Sadevesikourut ovat tällähetkellä vaihtelevassa kunnossa <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong> taloyhtiössä. Osalla asunnoista on hyväkuntoiset<br />
rännit ja toisilla erityisen huonokuntoiset. Tämä voi olla viite siitä että rännien ajoittainen puhdistaminen ja roskaavien<br />
puiden kaataminen talojen läheisyydestä tekee sen että rännit eivät tukkeudu ja ruostu niin nopeasti. Taloyhtiön<br />
varastossa on pitkävartinen teleskooppiharja jolla puhdistaa omatoimisesti rännejä. <strong>As</strong>ukkaiden kannattaa puhdistaa<br />
rännit vähintäin kerran vuodessa vanhoista lehdistä ja mullasta jota kertyy pohjalle kun biomassa hajoaa rännin<br />
pohjalle aiheuttaen ruostetta vuosien aikana.<br />
Huom: <strong>As</strong>ukkaiden ei kannata omatoimisesti nousta ylös katoille sillä taloyhtiöllä ei ole vakuutusta joka korvaisi<br />
tapaturman jos sellainen sattuu kun asukas omatoimisesti tekee huoltotöitä katoilla. Esim. kourujen puhdistamiseen<br />
kannattaa käyttää pitkävartista harjaa mielummin kuin kiivetä ylös itse.<br />
Perustukset<br />
<strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>n talot ovat kulmistaan paalujen alla tuettuina joten betoniperustukset eivät sinänsä kovin syvälle mene.<br />
Perustusten ympärillä on vain hiekkaa eristeenä joka hupenee pois nopeasti jos sadevesi pääsee huuhtomaan sitä.<br />
<strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>ssä on alarivissä joitakin taloja joiden perustusten alla on rotankoloja joissa rotat ja kissat käyskentelevät.<br />
Lisäksi on tiedossa että naapuritaloyhtiöllä on ollut runsaasti ongelmia rotista joten perustukset on pidettävä kunnossa
ihan asukkaiden omasta toimesta. <strong>As</strong>ukkaan on huolehdittava siitä että sadevedet valuvat poispäin perustuksista sillä<br />
on todettu että eläimet viihtyvät hyvin talojen alla jos ne sinne vaan pääsevät. Seisova vesi talojen alla tuskin parantaa<br />
tilannetta. (kts. edellinen osio salaojituksesta)<br />
<strong>As</strong>ukkaiden on pidettävä itse huolta siitä että perustusten vieressä ei ole mitään kukkaistutuksia. Tai jos on niin<br />
perustusten ja kukkaistutusten väliin on saatava eristelevy jotta perustukset pysyvät kuivana.<br />
Perustusten vieressä ei pitäisi olla mitään orgaanista biomassaa. (ruoho, multa, puita, köynnöskasveja jne). On<br />
suositeltavaa puhdistaa perustusten vierusta ja laittaa 25-30cm vyöhyke perustusten ja muun maan väliin ja täyttää<br />
tämä tila hiekalla ja päälle kerros sepeliä. Lisäksi rikkaruohojen kasvun rajoittaminen esim. maan alle laitettavalla<br />
kankaalla helpottaa ylläpitoa tulevaisuudessa.<br />
Puut ja köynnöskasvit<br />
Kuusien ja muiden vastaavien suurta tilaa vaativien puiden istutus on kielletty. Kriteereinä voidaan pitää juurien koko<br />
ja oksien kasvu/roskan määrä syksyllä. Esimerkiksi kuusi on puu jonka juuret kasvaessaan etenee kauas puusta<br />
maanpinnan alla. <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>ssä on tapauksia joissa talojen perustukset ovat siirtyneet kuusijuurien tunkeuduttua<br />
niiden alle. Toinen ongelma on liian lähelle taloja istuetut puut. Syksyllä puista irtoavat lehdet tukkivat syöksytorvet tai<br />
sitten jäävät lojumaan ränneihin joka vuosien aikana edistää sadevesirännien ruostumista. Koivu esimerkiksi on puu<br />
jonka juuret ovat melko harmittomat mutta liian lähelle taloa istutettuna se aiheuttaa ränneille ongelmia. Varsinkin jos<br />
asukas ei puhdista joka vuosi rännejä ränniharjalla (pitkävartinen harja löytyy taloyhtiön varastosta). <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong><br />
taloyhtiössä ei ole mitään virallista ohjeistusta etäisyyksistä mutta ohjesääntönä voidaan pitää että jos puu on lähellä<br />
taloa ja kasvaa korkeammalle kuin rännit/terassikatokset niin tukkeutumat ränneissä sekä vihertävät<br />
terassilaudat/katokset tulevat olemaan jatkuva riesa talolle. Myös naapurit on otettava huomioon kun puita istutetaan.<br />
Ota selvää miten isoksi puu kasvaa ennenkuin istutat puun.<br />
Köynnöskasvit ovat erityisen vaarallisia jos niitä ei hoideta. mm. naapuritaloyhtiössä on tällähetkellä ok-talo purettu<br />
katosta perustuksiin asti ja rakennettu uudestaan asukkaiden laskuun sen takia että köynnöskasvit ovat<br />
vuosikymmenien aikana saanneet kasvaa vapaasti ja ovat tunkeutuneet kattorakenteisiin tuoden sinne joka vuosi lisää<br />
biomassaa joka syksyisin on lakastunut ja kuollut sinne rakenteisiin aiheuttaen ajan kanssa runsaasti hometta. Sen<br />
lisäksi köynnöskasvit seinää pitkin kasvaessaan toimivat sadevesijohtimina joka tässä tapauksessa pilasi myös<br />
perustukset. <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>ssä erityisesti rivitalojen julkisivut ovat vaarassa sillä yläkerran julkisivulaudoitus on<br />
alaosastaan täysin auki jotta vedet pääsevät valumaan julkisivun alta pois ja tuulettuminen kävisi helposti. Samainen<br />
reitti toimii myös hyvänä sisäänmenoaukkona köynnöksille jotka nousevat seinää pitkin ylöspäin ja alkavat kasvaa<br />
laudoituksen takana.<br />
Köynnöskasvit eivät ole kielletty <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>ssä mutta asukkaita kehotetaan käyttämään esim. puukehikoita ja puu<br />
aitoja joita pitkin köynnökset voivat kasvaa. Köynnöskasvit eivät saa missään tapauksessa kasvaa vapaasti ilman<br />
harvennusta puupanelointia pitkin kattoa kohti.<br />
Lämminvesi & Lämmitysjärjestelmä<br />
<strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>n kaikissa asunnoissa on kiertovesijärjestelmä. Käytännössä tämä näkyy asukkaille mm. niin että varsinkin<br />
yläkerran hanoihin kestää melko pitkään ennnekuin tulee raikasta/lämmintä vettä. Tämä johtuu siitä että vesi kiertää<br />
hyvin pitkän matkan (Lämminvesiboileri sijaitsee Sonja-<strong>Kirsti</strong>n puolella huoltorakennuksessa -> vesiputki tulee maan<br />
alta <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>n alueelle -> vesi kiertää vielä kierroksen asunnon putkissa).<br />
Lämmitysjärjestelmä on liitetty käyttöveteen ja kärsii näinollen Espoon vesijohtovedelle tyypillisestä<br />
kalkkikerrostumasta. <strong>As</strong>ensimme 2010 kalkinpoistolaitteen jolla patterit pysyy paremmin auki. Siitä huolimatta jotkut<br />
patterit tukkeutuu vielä nykyäänkin niin että patterien säätöventtiilit lakkaavat toimimasta kun säätimien karat<br />
kalkkeutuu tukkoon. Lisäksi ilman kertyminen pattereihin on ongelma.<br />
Pikainen ohjeistus miten lämmittää asuntoa ’oikeaoppisesti’: Kun loppusyksyllä alkaa lämpötila laskemaan tarpeeksi<br />
että asunnossa tulee kylmä niin lattiakaivosta kannattaa säätää lämpösäädin 3 tai 4 asentoon. Tämän jälkeen<br />
säädetään yläkerrassa saunan patterin vieressä oleva säädin 3 tai 4 asentoon. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on<br />
saada kierto käyntiin jotta voi todeta että vesi kiertää pattereissa. Samalla voi myös tarkkailla alkaako patterit vähän<br />
lämpenemään. Jos pattereissa on termostaatit niin termostaatteja säätämällä voi yrittää todentaa saako patteriin<br />
lämpöä yhtään. Myöhemmin kun lämpöä alkaa todella tarvitsemaan niin voi joko lattiakaivon säätimellä säätää<br />
keskitetysti koko asunnon lämpötiloja tai sitten jos termostaatit toimivat niin niiden avulla hienosäätää huoneiden
lämpötiloja. Valinta on vapaa. Pääasia on että kierron toimivuus / pattereiden ilmaustarve kannattaa selvittää jo<br />
hyvissä ajoin ennen kovia paukkupakkasia.<br />
Vikatilanteet:<br />
a) Jos patteri jää täysin kylmäksi siitä huolimatta että asunnossa on kylmä ja lämpöä on laitettu tulemaan runsaasti<br />
(saunan/lattiakaivon säädin täysin auki) niin voi olla että patterissa on niin paljon ilmaa että patteri ei lämpene. Yleensä<br />
on havaittavissa että esim. patterin alaosa on kuuma mutta yläosa täysin kylmä. Tämä on varma merkki siitä että<br />
ilmaa on järjestelmässä ja kohtapuolin ei koko patteri enää välttämättä toimi.<br />
b) Jos patteri ei reagoi säätöön ollenkaan niin voi olla että kalkki on tukkinut patterin säätökaran tukkoon. Tämän voi<br />
yleensä todentaa sillä että patterin lämpötila ei reagoi säätöön ollenkaan ja termostaatti joko on jumissa tai pyörii vaan<br />
eikä mitään tapahdu. Näissä tapauksissa kannattaa vielä varmistaa että lattiakaivo/saunan säädin on auki. Jos ei<br />
siltikään toimi niin ottakaa yhteys Skipaan niin putkimies tulee selvittämään ongelmaa.<br />
c) Puuttuuko pattereista termostaatit kokonaan? Tietyissä asunnoissa ne on poistettu toimimattomina ja korvattu<br />
yhdellä säätimellä joka löytyy esim. alakerran wc-tiloista. Näissä tapauksissa avaa lattiakaivon sulku/saunan sulku<br />
ensin 4-5 tasolle ja säädä sitten koko asunnon lämpötilaa wc-tiloista löytyvällä säätimellä.<br />
Omatoiminen pattereiden ilmaus asukkaiden toimesta on kielletty! Järjestelmä joka meillä on käytössä sisältää<br />
tavallista kovemman paineen ja siksi omatoiminen ilmaus on kielletty. Lisäksi pattereita ei saa turhaan irroitella,<br />
väännellä eikä muutenkaan murjoa. Kyseessä on 30v vanha patterijärjestelmä jota mm. tietyt asukkaat ennen otti irti<br />
kesäisin ja puhdisti saadakseen kalkkisaostumat pois. Tämä oli varmasti järkevää vielä joskus 20v sitten patterien<br />
kalkkeutumisen estämisessä mutta nykyisin tämä aiheuttaa ainoastaan harmia hiusmurtumien ja metallin väsymisen<br />
muodossa. Järjestelmän ikä näkyy myös vakuutusyhtiön ikävähennyksissä: Kun tapaturma tapahtuu niin vakuutus ei<br />
korvaa kuin osan vahingoista joten patterien kanssa pitää olla erityisen varovainen. Keskustele hallituksen teknisten<br />
jäsenten kanssa tai soita Skipaan jos on ongelmia patterien kanssa mielummin kuin kokeilet Tee-se-itse miehen uraa<br />
lämmitysjärjestelmän kanssa.<br />
Ikkunoiden auki pitäminen talvella kylmän patterin yläpuolella on kielletty!. Myös jos patteri on kuuma niin tätä ei<br />
suositella tehtäväksi kovinkaan pitkäksi aikaa (esim. 2-5min lienee ok mutta melko riskialtista puuhaa silti). <strong>Tarja</strong>-<br />
<strong>Kirsti</strong>ssä on useita vuotoja ollut kun ikkunoita on pidetty auki patterin yläpuolella kovilla paukkupakkasilla.<br />
Kupariputket ovat vanhoja ja eivät välttämättä kestä suuria lämpötilavaihteluja ja materiaalin laajentumisilmiö tekee<br />
sen että patterinputket voivat saada yllättäen hyvinkin suuren repeämän ilman mitään ennakkovaroitusta.. Jos on<br />
tarvetta tuulettaa niin tuuleta ristivedolla esim. etu ja takaovien kautta. Tuulettuminen on tehokkaampaa ja<br />
nopeampaa kuin se että asuntoa lämmitetään täydellä teholla ja sitten yksi ikkuna on auki jatkuvasti 24/7 patterin<br />
yläpuolella.<br />
Tietyissä huoneissa on seinissä metalliset irtoanturit muovikupujen alla suojassa. näitä ei pidä poistaa, ne ovat<br />
edelleen käytössä ja vaikuttavat patterien toimintaan.<br />
Ilmalämpöpumput<br />
Nämä laitteet on sallittu <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong> taloyhtiössä mutta niiden käyttöä on vaikea suositella. Erityisesti kaksikerroksiset<br />
rivitalot ovat sellaisia että ulko- ja sisäyksikön sijoitus on vaikeaa ja asunnon muodon vuoksi hankala saada täyttä<br />
tehoa pumpusta irti sillä lämpö nousee yläkertaan ja kylmä ilma menee alakertaan.<br />
Pienet kaksiot ja ok-talot sensijaan voivat hyötyä hyvinkin paljon ilmalämpöpumpusta. Lisäksi ilman ohjaaminen ovia<br />
sulkemalla ja avaamalla on paljon helpompaa ja tehokkaampaa näissä yksikerroksissia rakennuksissa.<br />
Varastot & Aidat<br />
Varastojen ylläpito on jaettu taloyhtiön ja asukkaan kesken. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että jos asukas haluaa<br />
korjata vuotavan katon tai paikata puuverhoilun niin taloyhtiö kustantaa materiaalit mutta työt on asukkaan tehtävä<br />
itse tai kustannettava työmiehet tekemään korjaukset asukkaan puolesta. Itse varaston ylläpitoon kannattaa panostaa<br />
sen verran että huolehtii siitä että sadevedet poistuvat varaston katoilta oikein niin että vesi tulee kunnollisia rännejä<br />
pitkin alas katolta ja syöksytorvien kautta poistuu poispäin varastosta eikä mene varaston alle muhimaan. Lisäksi pitää<br />
varmistaa vähintäin kerran vuodessa että sadevesikourut toimivat oikein eivätkä ole tukossa. <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>n varastoissa<br />
yleisimmät ongelmat on puuverhoilun mätäneminen alalaidasta kosteuden ja/tai mullan vaikutuksesta tai sitten katto<br />
vuotaa. Mitään kukkaistutuksia ei saa laittaa niin että multa on kosketuksissa varaston verhoiluun vaan samoja<br />
periaatteita on seurattava tässä kuten talojenkin perustuksissa: 20-30cm kasveista vapaa vyöhyke varastojen
ympärillä sekä sepeliä pitämään alue siistinä ja kuivana sekä mieluusti eristekangas sepelin alle niin ettei ruoho pääse<br />
nousemaan ylös. Ovet: Lukot ja ovet on asukkaan omalla vastuulla.<br />
Aidat asuntojen välissä ylläpidetään samalla periaatteella kuin varastoja: asukas vastaa työstä ja sen kustannuksista<br />
mutta taloyhtiö korvaa materiaalit olettaen että materiaali ei ole mitään erityisen kallista tai taloyhtiön tyylistä eroavaa<br />
tavaraa. Aitojen väri on punainen tai jos kyse on ok-talot niin keltaiset.<br />
Roskakatos<br />
<strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>n roskakatos sijaitsee autotallien yhteydessä. Katoksessa on n. 5-6kpl tavallisia sekajäte roska-astioita,<br />
biojäteastia, pahvijäte sekä paperijäte-astia. Jätemaksut on merkittävä menoerä <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>n budjetissa ja trendi on<br />
nousujohteinen edelleen. <strong>As</strong>ukkaita suositellaan viemään sekajätteensä perällä oleviin astioihin ensin. Tällähetkellä<br />
ongelma on että joskus 1-2 etummaista astiaa on niin täynnä että luukku ei mene kiinni. Jätehuoltoyhtiö laskuttaa<br />
ylimääräistä joka kerta kun luukku ei mene kiinni. Sama pätee myös pahvi ja paperiastiaan, jäteyhtiö laskuttaa<br />
ylimääräistä joka kerta kun astiat pursuavat ylitse. Pahviroskista käyttäessä pitää pahvit rikkoa ja talloa niin kasaan<br />
kuin mahdollista.<br />
Rotat eivät ole <strong>Tarja</strong>-<strong>Kirsti</strong>n jätekatoksessa viihtyneet nyt vuosiin mutta meilläkin niitä on joskus ollut joten pidetään<br />
astioiden luukut kiinni ja syötäväksi kelpaava jäte pois maasta. (kts. talonmiesvuorot)<br />
Talonmiesvuorot & Liputukset<br />
Kevät-kesä-syksy kausina talonmies tehtäviä ovat käytännössä roskakatoksen siisteydestä huolehtiminen ja irtoroskien<br />
keräys jos sellaisia sattuu alueella näkemään. Hallituksen jäsenet hoitavat liputukset. Talvikausina talonmiesvuorossa<br />
olevien tehtävä on pitää käytävät hiekoitettuina ja aukiaurattuina mutta käytännössä talvet 2010 ja 2011 oli niin<br />
kylmiä ja runsaslumisia että kaikki kynnellekykenevät asukkaat joutuivat tekemään työtä että parkkipaikka ja käytävät<br />
saatiin pidettyä auki. Talonmiesvuorot eivät käytännöss päde näinä 'force majeure' ajanjaksoina jolloin kaikkia<br />
asukkaita tarvitaan pitämään alue asumiskelpoisena.<br />
Korjaukset ja taloyhtiölaki<br />
Uusi taloyhtiölaki astui voimaan 2010. Jos asukas tekee asunnossaan isompia korjauksia kuin maalausta tai tapettien<br />
vaihtoa niin siitä on tehtävä muutostyöilmoitus isännöitsijälle. Käytännössä kannattaa olla yhteydessä Skipaan sillä<br />
sieltä saa tarvittavan ohjeistuksen sekä standardisoidut lomakkeet mitä täyttää. Erityisesti kylpyhuoneremontit joiden<br />
mukana voi tulla merkittävät korvausvastuut eivät saa missään nimessä alkaa ilman että selvitys aikeista ja<br />
suunnitelma on ensin laitettu isännöitsijälle! <strong>As</strong>ukkaan on huomioitava lain vaatimus valvonnasta: Jos asukas remontoi<br />
kylpyhuoneen niin laki velvoittaa asukkaan tarkistuttamaan työn jäljen asiantuntijan toimesta asukkaan omaan<br />
laskuun. Myös tässä asiassa kannattaa kääntyä Skipan puoleen. Uusi laki sälyttää merkittäviä rahallisia vastuita näistä<br />
töistä taloyhtiölle joten lainvastaisesti tehty kylpyhuoneremontti laitetaan hallituksen toimesta automaattisesti<br />
selvitystilaan jos ilmoitukset ja valvontaa/työn jäljen tarkistuksia ei ole tehty lain vaatimalla tavalla.
Change language