Tarja Heino Yhteiskunnalliset muutokset lapsiperheiden, lasten ja ...
Tarja Heino Yhteiskunnalliset muutokset lapsiperheiden, lasten ja ...
Tarja Heino Yhteiskunnalliset muutokset lapsiperheiden, lasten ja ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Yhteiskunnalliset</strong> <strong>muutokset</strong> <strong>lapsiperheiden</strong>, <strong>lasten</strong><br />
<strong>ja</strong> <strong>lasten</strong>suojelun haasteena<br />
7.2.2013<br />
Tavallinen <strong>ja</strong> erityinen – <strong>lasten</strong>suojelun haaste vai mahdollisuus?<br />
Pohjois-Suomen <strong>lasten</strong>suojelupäivät 5.2.2013<br />
Dosentti, erikoistutki<strong>ja</strong> <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong>, THL<br />
1
Sisältö<br />
• Iso<strong>ja</strong> muutoksia<br />
• Kuntatason reaktioita<br />
• Hei<strong>ja</strong>stuksia <strong>lapsiperheiden</strong>, <strong>lasten</strong> <strong>ja</strong><br />
<strong>lasten</strong>suojelun arkeen<br />
• Missä ollaan?<br />
• Minne mennään?<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 2
Ympäristö, talous <strong>ja</strong> hyvinvointi<br />
kietoutuvat yhteen<br />
• Ympäristökysymykset ovat väistämättä kysymyksiä eri<br />
ihmisryhmien hyvinvoinnista. Esimerkiksi<br />
ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten äärimmäiset<br />
sääilmiöt, trooppisten tautien leviäminen, vesipula <strong>ja</strong><br />
ruoantuotannon vaikeutuminen koskettavat kaikkein<br />
rankimmin niin kutsuttujen kehitysmaiden köyhintä<br />
väestöä. Ympäristöongelmissa on kyse yhteiskunnan<br />
sisäisistä kamppailuista: siitä, kuinka<br />
ympäristövaikutukset otetaan huomioon <strong>ja</strong> miten haitat<br />
<strong>ja</strong>kautuvat. (Kuutti Koski 2012)<br />
• Kasvu on tuotannon rahallisen arvon mittari, joka ei kerro<br />
kovin paljoa ympäristöhaittojen <strong>ja</strong>kautumisesta.<br />
Kasvuun sisältyvät erilaiset tapahtumat voivat olla<br />
ympäristön <strong>ja</strong> hyvinvoinnin kannalta hyödyllisiä tai<br />
haitallisia <strong>ja</strong> ne vaikuttavat eri ihmisryhmiin <strong>ja</strong><br />
7.2.2013 ympäristöihin eri tavoin <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 3
Iso<strong>ja</strong> muutoksia <strong>ja</strong> uudelleen<br />
organisoitumista yhteiskunnassa<br />
• Luonto, ilmasto > globalisaatio > elinkelvottomat<br />
alueet >> riisto<br />
• Globaali talous > työelämä > työllisyys ><br />
yhteiskunnallinen liikkuvuus > toimeentulo >> joustot,<br />
kahtia<strong>ja</strong>on syveneminen, eriarvoisuuden lisääntyminen<br />
• Elinkeinorakenne > tietoyhteiskunta >> uloslyödyt<br />
• Maahanmuutto, avautuminen > kulttuurien rikkaus<br />
• Arvot <strong>ja</strong> ideologiat > moniarvoisuus > vapaus >><br />
ääripäiden kuilut<br />
• Politiikka > luottamus yhteisten asioiden hoitamiseen<br />
>> aktiiviset vs vetäytyjät<br />
• Sukupolvisopimus > huoltosuhde >> huoli<br />
• Perherakenne > monimuotoisuus >> kiinnittyminen<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 4
Muutos kuuluu elämään: välttämätön,<br />
satunnainen, suunniteltu, ei-aiottu<br />
• Perhekoko on pienentynyt. Asuntokunnan keskikoko<br />
vuonna 1960 oli 3,34 <strong>ja</strong> 2,07 vuonna 2010.<br />
• Omistusasuntojen määrä on kaksinkertaistunut<br />
vuodesta 1970 tähän päivään<br />
• Vapaa-a<strong>ja</strong>n määrä on kasvanut 2000-luvulla tunnin<br />
viikossa. Suomalaisilla on nyt vapaa-aikaa<br />
keskimäärin 47 tuntia viikossa. Miehillä on edelleen<br />
vapaa-aikaa enemmän kuin naisilla. Lähde:<br />
A<strong>ja</strong>nkäyttötutkimus 2009, Tilastokeskus<br />
• Avio- <strong>ja</strong> avoerojen määrä on kasvanut<br />
• Muutoksia perheen jäsenten rooleissa, naisten<br />
asemassa<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 5
Elinkeinorakenne 1920. Väestö 1,3 > 5,4 milj.<br />
http://www.stat.fi/tup/suomi90/helmikuu.html Pekka Myrskylä<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 6
Elinkeinorakenne 2004, osuus<br />
työllisestä väestöstä<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 7
Maatilojen lukumäärä <strong>ja</strong><br />
keskipeltoala vuosina 1995-2011<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 8
Käräjäoikeuksien riita-asiat 2000–2011<br />
Lähde: Oikeustilastot, Tilastokeskus<br />
Enemmistö<br />
ratkaistuista riitaasioista,<br />
(67 %),<br />
oli velka- tai<br />
saamissuhdetta<br />
koskevia juttu<strong>ja</strong>.<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 9
+<br />
-<br />
+<br />
+<br />
Vapaa-a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong>kautuminen 1987–1988, 1999–2000<br />
<strong>ja</strong> 2009–2010, 10 vuotta täyttäneet, min/vrk<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 10
Kotitalouksien varallisuus,<br />
Lähde: Tilastokeskus<br />
Kotitalouksien brutto- <strong>ja</strong> nettovarallisuus 1987–2009, euroa kotitaloutta kohti.<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 11
Velkaa ottaneiden kotitalouksien<br />
osuus vuosina 1987–2009, prosenttia<br />
kotitalouksista (Tilastokeskus)<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 12
• Vähävaraisilla (1. kymmenys) velkojen reaalimäärä<br />
oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin vuonna 1987.<br />
Sitä vastoin varakkaimpien (10. kymmenys) velat<br />
olivat lähes 2,5-kertaiset vuoteen 1987 verrattuna.<br />
Varallisuuden <strong>ja</strong>kautuman keskivaiheilla (5.<br />
kymmenys) velat ovat kasvaneet vieläkin<br />
nopeammin, lähes 3,5-kertaisiksi.<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 13
Perherakenteen muutoksia<br />
• Uusperheiden <strong>ja</strong> niissä asuvien alle 18-v <strong>lasten</strong><br />
määrä on lisääntynyt 20 vuodessa<br />
• Uusperheissä kasvaa kaikkiaan 110 000 alle 18vuotiasta<br />
lasta (10 % kaikista lapsista).<br />
• Näistä puolisoiden yhteisiä lapsia on 33 200, eli<br />
lapsi on syntynyt perheeseen, jossa on ennestään<br />
vain äidin <strong>ja</strong>/tai vain isän lapsia.<br />
• Uusperheistä 44 prosenttia on sellaisia, että<br />
perheeseen on syntynyt myös yhteisiä lapsia.<br />
• Varsinaisia uusperheen lapsia, eli lapsia, jotka ovat<br />
saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on 77 000<br />
(7 % kaikista lapsista).<br />
• Näistä lapsista 66 400 on äidin perheeseen tuomia<br />
lapsia <strong>ja</strong> 10 500 isän.<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 14
Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18–<br />
vuotiaista 2002–2011<br />
Lähde: Väestö- <strong>ja</strong> kuolemansyytilastot, Tilastokeskus<br />
Lapsista 13<br />
prosenttia on<br />
ulkomaalaistaustaisia<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 15
0–17-vuotiaiden <strong>lasten</strong> isovanhemmat<br />
iän mukaan 2011<br />
Lähde: Väestö- <strong>ja</strong> kuolemansyytilastot, Tilastokeskus<br />
Vuoden 2011<br />
lopussa Suomen<br />
väestöön kuuluvilla<br />
0−17-vuotiailla<br />
lapsilla oli yhteensä<br />
468 000 isoisää <strong>ja</strong><br />
597 000 isoäitiä.<br />
Isovanhempia on<br />
keskimäärin 2,9<br />
alaikäistä lasta<br />
kohden. Miehistä 28<br />
prosenttia on<br />
alaikäisten <strong>lasten</strong><br />
isoisiä, isoäitejä on<br />
naisista kolmannes.<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 16
Kuntatason reaktioita<br />
• Jatkuvia organisaatiomuutoksia <strong>ja</strong> tuottavuuden<br />
hakua<br />
• 1990-luvun laman säästöt näkyvät 20 vuoden<br />
päässä palvelujen tilassa<br />
• Päivähoidon <strong>ja</strong> koulun ryhmäkoot kasvaneet,<br />
aikuisten määrä ryhmissä vähentynyt<br />
• Kouluterveydenhuollon käynnit vähentyneet<br />
• Lapsiperheiden kunnallisen kodinhoitoavun alasajo<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 17
Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta:<br />
Kouluterveydenhuollon käynnit 1994–2010<br />
2 500<br />
2 400<br />
2 300<br />
2 200<br />
2 100<br />
2 000<br />
1 900<br />
1 800<br />
Lähde: THL / Sotkanet<br />
Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit<br />
/ 1000 7–18 -vuotiasta<br />
1994 1996 1998 2000 2002 2004 2008 2010<br />
Minna Salmi 10.5.2012<br />
18
Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen<br />
leikkaamisesta: Kodinhoitoapu<br />
60 000<br />
50 000<br />
40 000<br />
30 000<br />
20 000<br />
10 000<br />
0<br />
Lähde: THL / Sotkanet<br />
Kodinhoitoapua saaneet lapsiperheet 1990–2010<br />
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010<br />
Minna Salmi 10.5.2012<br />
19
Hei<strong>ja</strong>stuksia lapsen elämään <strong>ja</strong><br />
<strong>lasten</strong>suojelun tarpeeseen<br />
• Arjen paineet kotona > kunnallisen kotiavun saatavuus<br />
<strong>ja</strong> joustot heikkoa<br />
• Arjen paineet hyvinvointipalveluissa > aikuiset eivät opi<br />
tuntemaan lapsia yksilöinä<br />
• Ryhmän toiminta, lapsen toiminta ryhmässä<br />
• Lapsen oppimis- <strong>ja</strong> sopeutumiskyky kuormittuu<br />
• Ilmapiiri <strong>ja</strong> vuorovaikutus ?<br />
• Lähetekäytännöt, erityistäminen, ammatillisen arvion<br />
hakeminen<br />
• Sektorikohtainen professiolähtöinen toiminta vs.<br />
kokonaisvaltainen asiakaslähtöinen auttaminen<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 20
Erityispalvelujen käytön lisääntyminen<br />
• Kasvatus- <strong>ja</strong> perheneuvonnan lapsiasiakkaiden<br />
määrän kasvu<br />
• Erityisopetuksessa olevien määrän kasvu<br />
• Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärän kasvu<br />
• Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrän kasvu<br />
• Nuorten toimeentulotuen saajien määrä kasvussa<br />
• Psykiatrisessa laitoshoidossa <strong>ja</strong> poliklinikalla yhä<br />
enemmän lapsia<br />
• Lastensuojelun laitospalvelujen yksityistyminen<br />
• Kustannusten nousu<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 21
Lastensuojelun avohuollon asiakkaana<br />
olleet lapset <strong>ja</strong> nuoret vuosina 1996–2011<br />
80 000<br />
70 000<br />
60 000<br />
50 000<br />
40 000<br />
30 000<br />
20 000<br />
10 000<br />
0<br />
1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011<br />
Asiakkaat niistä uusia asiakkaita<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 22
Lastensuojelun avohuollon 0–17vuotiaiden<br />
asiakkaiden osuus<br />
vastaavasta väestöstä vuosina 1996–2011<br />
8<br />
7<br />
6<br />
5<br />
%<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
0<br />
1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 23
Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden<br />
osuus vastaavasta väestöstä<br />
ikäryhmittäin vuonna 2011, %<br />
18–20-vuotiaat<br />
16–17-vuotiaat<br />
13–15-vuotiaat<br />
7–12-vuotiaat<br />
3–6-vuotiaat<br />
0–2-vuotiaat<br />
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 24<br />
%
Uudet <strong>lasten</strong>suojelun avohuollon asiakkaat<br />
tuhatta vastaavan ikäistä 0–17-vuotiasta<br />
lasta kohden maakunnittain vuonna 2011<br />
Poh<strong>ja</strong>nmaa<br />
Ahvenanmaa<br />
Lappi<br />
Kainuu<br />
Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaa<br />
Etelä-Savo<br />
Etelä-Kar<strong>ja</strong>la<br />
Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaa<br />
Pirkanmaa<br />
Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaa<br />
Kymenlaakso<br />
Satakunta<br />
Koko maa<br />
Varsinais-Suomi<br />
Kanta-Häme<br />
Uusimaa<br />
Pohjois-Kar<strong>ja</strong>la<br />
Päijät-Häme<br />
Keski-Suomi<br />
Pohjois-Savo<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 25<br />
18<br />
19<br />
22<br />
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45<br />
Uusia asiakkaita tuhatta lasta kohti<br />
23<br />
26<br />
26<br />
27<br />
28<br />
30<br />
30<br />
31<br />
31<br />
32<br />
33<br />
34<br />
35<br />
35<br />
36<br />
38<br />
39
Lapset, joista on tehty <strong>lasten</strong>suojeluilmoitus,<br />
suhteutettuna väestön 0–17vuotiaisiin<br />
maakunnittain vuonna 2011, %<br />
Poh<strong>ja</strong>nmaa<br />
Ahvenanmaa<br />
Etelä-Savo<br />
Kymenlaakso<br />
Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaa<br />
Pirkanmaa<br />
Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaa<br />
Lappi<br />
Kainuu<br />
Kanta-Häme<br />
Keski-Suomi<br />
Pohjois-Kar<strong>ja</strong>la<br />
Koko maa<br />
Päijät-Häme<br />
Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaa<br />
Satakunta<br />
Uusimaa<br />
Varsinais-Suomi<br />
Etelä-Kar<strong>ja</strong>la<br />
Pohjois-Savo<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 26<br />
3,2<br />
3,8<br />
0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0<br />
Lapset, joista tehty <strong>lasten</strong>suojeluilmoitus suhteutettuna 0–17-vuotiasta lasta kohti, %<br />
4,6<br />
4,7<br />
4,8<br />
4,8<br />
5,0<br />
5,0<br />
5,2<br />
5,4<br />
5,4<br />
5,5<br />
5,6<br />
5,7<br />
6,0<br />
6,1<br />
6,2<br />
6,5<br />
6,5<br />
7,3
Paikallinen seurantatutkimusten sar<strong>ja</strong><br />
Mitä on kasvaneiden lukujen takana<br />
1. Keitä ovat uudet asiakkaat 2006?<br />
2. Mitä avohuollossa tapahtuu vuoden aikana?<br />
3. Keitä huostanotetaan?<br />
4. Keiden huostaanotto lakkaa? Onko tilanne<br />
parantunut silloin?<br />
5. Viisi vuotta huostaanotosta (2006) –<br />
seurantatutkimus institutionaalisista poluista<br />
6. Mitä seurannan aikana tapahtuu?<br />
7. Kolme polkua <strong>lasten</strong>suojelun organisatorisen<br />
avohuollon muistissa<br />
1) <strong>Heino</strong> 2007 2) Huuskonen - Korpinen 2009 3) Hiitola 2008 4) Hiitola 2009 5)<br />
Eronen 2011 <strong>ja</strong> 2013 6) Huuskonen & Korpinen & Ritala-Koskinen 2010 7)<br />
Huuskonen & Korpinen & Pösö & Ritala-Koskinen & Vakkari 2010
Muutamia lapsiin liittyviä havainto<strong>ja</strong><br />
• perheissä tapahtuu paljon erilaisia muutoksia; lapsilla<br />
monia menetyksiä > kuka käsittelee näoitä asioita<br />
<strong>lasten</strong> kanssa?<br />
• 78 % lapsista arvioitiin olevan psyykkisiä vaikeuksia <strong>ja</strong><br />
myös usein vaikeuksia koulunkäynnissä<br />
• Perheristiriidat tavallisia; lapset kokeneet erilaista<br />
väkivaltaa<br />
• arki on monin tavoin kuormittunutta<br />
• 2/3 lapsista sai avohuollon asiakkuuden aikana tukea<br />
<strong>ja</strong> palvelu<strong>ja</strong>; 1/3 ei saanut
Kuvio 1. Kodin ulkopuolelle<br />
sijoitettuna olleet lapset <strong>ja</strong> nuoret sekä<br />
niistä huostassa<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 29
Kuvio 2. Kiireellisesti sijoitetut <strong>ja</strong> huostaan<br />
otettuina olleet lapset vuosina 1991–2011<br />
11 000<br />
10 000<br />
9 000<br />
8 000<br />
7 000<br />
6 000<br />
5 000<br />
4 000<br />
3 000<br />
2 000<br />
1 000<br />
0<br />
Huostassa Kiireellisesti sijoitetut<br />
1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 30
Vuoden aikana huostassa olleet lapset<br />
suhteutettuna vastaavanikäiseen<br />
väestöön vuosina 1991–2011, %<br />
%<br />
3,0<br />
2,5<br />
2,0<br />
1,5<br />
1,0<br />
0,5<br />
0,0<br />
16–17-vuotiaat<br />
13–15-vuotiaat<br />
7–12-vuotiaat<br />
3–6-vuotiaat<br />
0–2-vuotiaat<br />
1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 31
Psykiatrisen laitoshoidon lapsipotilaat 1994–2010<br />
/ 1000 vastaavanikäistä<br />
12<br />
10<br />
8<br />
6<br />
4<br />
2<br />
0<br />
0-6 -vuotiaat potilaat<br />
7-12 -vuotiaat potilaat<br />
13-17 -vuotiaat potilaat<br />
1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010<br />
Lähde: THL / Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (HILMO), Sotkanet<br />
Minna Salmi 10.5.2012 32
Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet<br />
lapset <strong>ja</strong> nuoret sijoitusmuodon<br />
mukaan vuosina 1991–2011, %<br />
100 %<br />
90 %<br />
80 %<br />
70 %<br />
60 %<br />
50 %<br />
40 %<br />
30 %<br />
20 %<br />
10 %<br />
0 %<br />
Laitoshoito<br />
Ammatillinen perhekotihoito<br />
Perhehoito<br />
Muu<br />
1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 33
Huostassa olleet lapset<br />
sijoitusmuodon mukaan maakunnittain<br />
31.12.2011, % (N=8 964)<br />
100 %<br />
90 %<br />
80 %<br />
70 %<br />
60 %<br />
50 %<br />
40 %<br />
30 %<br />
20 %<br />
10 %<br />
0 %<br />
Laitoshuolto<br />
Ammatillinen<br />
perhekotihoito<br />
Perhehoito<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 34<br />
Muu
Tehostettua <strong>ja</strong> erityistä tukea saaneiden<br />
peruskoululaisten osuus kaikista<br />
peruskoululaisista 1995-2011, %<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 35
Varsinaista toimeentulotukea saaneet<br />
omassa kotitaloudessa elävät nuoret<br />
sukupuolen <strong>ja</strong> ikäryhmän mukaan vv.<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 36
Muutamia sosiaalityöntekijöiden<br />
esittämiä arvioita<br />
• Noin vuosi huostaanoton jälkeen sosiaalityöntekijät arvioivat,<br />
että yli puolet huostaanotoista oli osunut oikeaan hetkeen,<br />
mutta melkein joka toisen lapsen huostaanoton arvioitiin<br />
ajoittuneen liian myöhään. Liian varhain ei huostaanotto<strong>ja</strong><br />
arvioitu tehdyn.<br />
• Vuonna 2006 huostaanotettu<strong>ja</strong> lapsia koskevassa<br />
seurantatutkimuksessa sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan<br />
<strong>lasten</strong> tilanne kehittyi ensimmäisen vuoden aikana selvästi<br />
parempaan 85 prosentilla huostaanotetuista lapsista, <strong>ja</strong> vielä<br />
4–5 vuoden jälkeen huostassa olevien osalta arvio oli sama.<br />
• Sen si<strong>ja</strong>an niiden tilanne, joiden huostaanotto oli lakkautettu,<br />
<strong>ja</strong> lapset olivat palanneet kotiin, lähes 40 prosentin osalta<br />
tilanteen arvioitiin selvästi parantuneen <strong>ja</strong> yli 40 prosentilla<br />
kohentuneen vähän tai pysyneen ennallaan, mutta 20<br />
prosentilla sen arvioitiin heikentyneen (Eronen 2011).
Muutamia järjestelmään liittyviä<br />
havainto<strong>ja</strong><br />
• Toimistojen <strong>ja</strong> kuntien välillä ero<strong>ja</strong> työtavoissa <strong>ja</strong> -kulttuurissa, sekä<br />
siinä mitä palvelu<strong>ja</strong> on saatavana<br />
• Työntekijöiden määrässä <strong>ja</strong> pätevien osuudessa ero<strong>ja</strong>, 1/3 si<strong>ja</strong>inen<br />
tai muodollisesti epäpätevä<br />
• Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus suurta (vuosi avohuollossa, ¼<br />
lapsesta stt vaihtunut vähintään 3 kertaa)<br />
• Työn kuormituksessa suurta vaihtelua<br />
• Dokumentoidun tiedon kirjo; työntekijöiden mukana katoava tieto<br />
• > Auttavia <strong>ja</strong> pysyviä kannattelevia suhteita tulisi voida järjestää<br />
jokaiselle asiakkaana olevalle lapselle. Jos niitä ei löydy<br />
ammatillisesta järjestelmästä, on käännyttävä läheisverkoston<br />
suuntaan. Mahdollisten vahvuuksien <strong>ja</strong> uhkien paikantamista<br />
• Lasten <strong>ja</strong> perheiden tarpeiden arviointi > miten palvelut vastaavat<br />
niihin? > räätälöinti <strong>ja</strong> palvelujen järjestämisvastuun toteutuminen<br />
• Ongelmien yksilöllistäminen vs. systeemin osuuden näkyväksi<br />
tekeminen > leimat <strong>ja</strong> lähetteet
Missä ollaan?<br />
• Oh<strong>ja</strong>usjärjestelmät <strong>ja</strong>tkuvassa muutoksessa:<br />
kuntarakenteet, palvelurakenteet,<br />
valvontarakenteet, kehittämisrakenteet<br />
• Asiakkuutta tuotetaan, määritellään, perustellaan<br />
• Asiantuntijuus – kansalaisuus, asiakkuus ><br />
kohtaamisen <strong>ja</strong> neuvottelun foorumit<br />
• Julkisen <strong>ja</strong> privaatin yhdistelmät<br />
• Yleiset palvelut – erityiset palvelut > yleisen<br />
erityinen <strong>ja</strong> erityisen tavallinen<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 39
Minne mennään? Tulevaisuuteen:<br />
paniikista toivoon<br />
• Katse tässä, näköala kapea, ongelmakeskeinen,<br />
vaihtoehdot vähissä > katse kauemmas, näköalat auki,<br />
vaihtoehdot <strong>ja</strong> voimavarat esiin >> missä vaiheessa <strong>ja</strong><br />
tilanteessa on mahdollista kuulla, vastaanottaa kuultua<br />
<strong>ja</strong> ymmärtää toista näkökulmaa?<br />
• Suhteet rajoittuneet, toimi<strong>ja</strong>t vähissä, epävakautta ><br />
monipuolisuutta vuorovaikutukseen, suhteisiin, lisää<br />
uusia toimijoita, vakautta, pysyvyyttä<br />
• => AIKA jota eletään - suunnitelmallisuus, yhdessä<br />
neuvotellen, lisääntyvä tietoisuus omien tekojen<br />
seurauksista (Esa Erikssonia mukaillen 23.2.1998<br />
Stakesin Huostaanottoprojektin ”nuottiviivasto”)<br />
• Kantavat teemat: osallisuus, kuuleminen,<br />
voimavarojen vahvistaminen<br />
7.2.2013 <strong>Tar<strong>ja</strong></strong> <strong>Heino</strong> 40
Johtopäätöksiä: rakenteellista<br />
välinpitämättömyyttä <strong>ja</strong> moraalista<br />
vastuunottoa<br />
• Rakenteellinen välinpitämättömyys: ilmapiiri, joka liittyy<br />
pitkittyneen <strong>lasten</strong>suojelun resurssien kurjistumisen <strong>ja</strong><br />
heikentyneen työntekijätilanteen, kasvaneiden<br />
asiakasmäärien <strong>ja</strong> sijoitusten yleistymisen sallimiseen.<br />
• Julkisella vallalla on huolenpitovastuu huostaanottamistaan<br />
lapsista. Miten se seuraa, miten lapsille käy? Miten<br />
palvelujärjestelmä toimii?<br />
• Jokainen ihminen, jokainen lapsi <strong>ja</strong> nuori sekä jokainen<br />
sijoitettuna oleva lapsi <strong>ja</strong> nuori tarvitsee kokemuksen, että<br />
hänestä välitetään <strong>ja</strong> häntä rakastetaan, kuullaan <strong>ja</strong><br />
ymmärretään. Jokaisen nuoren rinnalle tulisi löytää aikuinen<br />
kulki<strong>ja</strong>, joka tukee osallisuuden toteutumista<br />
• Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys vaatii virittymistä,<br />
sosiaalista kittiä, inhimillisiä teko<strong>ja</strong> kaikissa yhteyksissä –<br />
tavallisissa <strong>ja</strong> erityisissä. Kaikki puheet, teot <strong>ja</strong> tekemättä<br />
jättämiset resonoivat. > moraalisia teko<strong>ja</strong>
Si<strong>ja</strong>isäidin runo. Mar<strong>ja</strong> Kaskela (2009)<br />
Sinä et kysele<br />
voiko tulla<br />
sinä viet koko tilan<br />
täytät äänellä<br />
liikkeillä, ilmeillä<br />
jäsen jäseneltä<br />
oire oireelta<br />
sinä liimaat itsesi<br />
liki<br />
niin liki<br />
että lähdettyäsi<br />
erottelen käteni kädekseni<br />
<strong>ja</strong>lkani <strong>ja</strong>lakseni<br />
etsin itseni takaisin<br />
itselleni
Kiitos.
Change language