Joukkoliikenne_ELYT 02112011 bub

02.11.2011
Julkisin varoin hankittavien
liikenepalvelujen yhdistäminen
Hannu Koverola
Hannu Koverola 1

Liikennöitsijöitä Kouvolassa
5.1.2011 02.11.2011
24.02.2010
Autolinjat Oy E Rantanen Ky tai Kymen Charterline Oy
Elimäen Liikenne Oy Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy
Jyrkilä Oy Henkilöliikenne Heino
Kymen Charterline Oy Liikenne Vuorela Oy
Linja-Karjala Oy Linjaliikenne Martti Laurila Oy
Pekolan Liikenne Oy Matkamajuri
Pohjolan Liikenne Porvoon Liikenne Oy
Saimaan Turistiliikenne Oy Savonlinja Oy
SL-Autoyhtymä Oy Linja-autoliikenne P. Puolakka Ky
Anjalankosken Linja Oy Väinö Paunu Oy
Hannu Koverola 2

5.1.2011 02.11.2011
Kuntien rahoittamat kuljetukset 2009
24.02.2010
8 000
7 000
6 000
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
Kuljetuspalveluiden hankinta
Hallintokulut poislukien
KOTKA 2009 LAPPEENRANTA KOUVOLA 2009 KOUVOLA 2010 KOUVOLA 2011
2009 (nyk. kuntajako)
Sosiaalitoimen kustannukset Opetustoimen kustannukset
Kaikille avoin joukkoliikenne
Kaikille avoimen joukkoliikenteen kustannukset Kouvolassa 2010 1,17 milj. € ja vuoden 2011 arvio 1,44 milj. €.
Hannu Koverola 3

02.11.2011
Jaala kk
Elimäki kk
Talviajan linjaliikenne
Kuusankoski
Koria
Valkeala kk
Kouvola
Myllykoski
Utti
Inkeroinen
Pääsuunnat
vuoromäärä arkisin
vähintään 5 / suunta
Muut yhteydet
vuoromäärä arkisin
enintään 3 / suunta
Pääsuunnat Vuoromäärä / suunta
arkisin lauantai sunnuntai
Kouvola - Kuusankoski 57 26 17
Kouvola - Kuusankoski - Voikkaa 35 25 16
Kouvola - Myllykoski - Inkeroinen 30 13 8
Kouvola - Koria - Elimäki 24 6 6
Kouvola-Koria 23 8 13
Kouvola - Valkeala kk 22 6 3
Kouvola-Myllykoski-Anjala 17 - 1
Kouvola - Kausala 12 3 3
Kouvola - Valkeala - Vekaranjärvi 11 3 1
Kouvola - Valkeala - Tuohikotti 9 2 1
Kouvola - Utti - Kaipiainen 8 4 2
Kouvola - Jaala 7 2 2
Hannu Koverola
Kouvola - Valkeala - Vuohijärvi 5 2
4
1

Markkinaehtoinen linjaliikenne
Markkinaehtoisella liikenteellä
tarkoitetaan entisten linjaliikennelupien
mukaista liikennettä.
Reittiin ja aikatauluun sidottu yksinoikeus.
Näistä reiteistä aiheutuu kunnille ja ELY
keskuksille kustannuksia ainoastaan
lipputuen muodossa.
Lipputuki vuonna 2010 837 000 € (alv 0)
1.2 € /matka ostoliikenteessä
Linjaliikenteen ostot 200 000 €
4.5 € /matka ostoliikenteessä
5.1.2011 02.11.2011
24.02.2010
Hannu Koverola 5

Säännöllinen linjaliikenne
Markkinaehtoinen liikenne ja kaupungin sekä
ELY:n ostoliikenne
Kaupungin ostoliikenne v. 2009 122 000€/v
Kaupungin ostoliikenne v. 2010 200 000 €
Kaupungin ostoliikenne v. 2011 ~330 000 €
5.1.2011 02.11.2011
24.02.2010
Markkinaehtoinen
Ostoliikenne
Hannu Koverola 6

Koulukuljetusten linjaliikenne
Vuonna 2010 ostoliikenne ~550 000 €
4.60 €/matka linjaliikenne
Tuki markkinaehtoisessa liikenteessä
Koululaisten lipputuki 2,5 €/matka
5.1.2011 02.11.2011
24.02.2010
Hannu Koverola 7

Oppilaskohtaiset kustannukset €
suhteessa oppilaiden kokonaismäärään
400
350
300
250
200
150
100
50
0
5.1.2011 02.11.2011
24.02.2010
Kuljetus e/opp
Hannu Koverola 9

Palveluliikenteen linjasto
Kaupungin ostamaa liikennettä
Tehdyt matkat vuodessa 16 000
Kaupungin tuki / matka 5 € / matka
- Kouvola 3,8 €/matka
- Muut alueet 8, €/matka
Tuki / vaikutusalueen* asukas ~0,8 € / vuodessa
* vaikutusalue = 400m säde reitiltä
5.1.2011 02.11.2011
24.02.2010
Hannu Koverola 13

Kutsu – ja reittitaksilinjasto
Tehdyt matkat vuodessa 5 200
Kaupungin tuki / matka 9 € / matka
Tuki / vaikutusalueen* asukas ~12 € / vuodessa
* vaikutusalue = 400m säde reitiltä
5.1.2011 02.11.2011
24.02.2010
Hannu Koverola 14

Kuljetusmuotojen väliset erot
Avoin joukkoliikenne (lipputuki ja ostoliikennelinja-autot)
Toiminnan perustan tulee olla ainakin osin liiketaloudellisesti kannattavaa.
Perustuu todelliseen kysyntään.
Kaupungin tuki 1,9 €/ matka (lipputuki 1,2 €/matka, ostoliikenne 4.5 €/matka)
Palveluliikenne
Pääosin yhteiskunnan ostamaa liikennettä (77 %).
Ostotoiminnan kohde on kuljettajan työaika, joka muodostaa noin 2/3 osaa
kustannuksista. Huomio tulee kiinnittää toiminta ajan ostamiseen ja toiminta
ajan tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Kannattava toiminta edellyttää riittävää asiakaspohjaa, joka mahdollistaa
kuljetusten optimoinnin. Min 10 000 asukasta.
Kaupungin tuki 5 € / matka
5.1.2011 02.11.2011
24.02.2010
Hannu Koverola 15

Kuljetusmuotojen väliset erot
Kutsutaksiliikenne
Luonteeltaan asiakasriippuvaista. Perustuu vakioreitteihin, joissa
suurehkot muutokset mahdollisia. Reittiä ei ajeta, jos asiakkaita ei
ole.
Osto kohdistuu palvelun tarjontaan alueellisena peittona.
Sisältää myös palvelun tuottamisen hallinnolliset kustannukset.
Hallinnon osuus tulee pitää alhaisena.
Kaupungin tuki 9 €/matka.
Tuki€/matka vaihtelee suuresti reiteittäin.
5.1.2011 02.11.2011
24.02.2010
Hannu Koverola 16

Kaupungin kokonaistuki
avoin joukkoliikenne, koulukuljetukset ja
perusturvan kuljetukset
Kaupungin tuen kasvu vuoden 2008 tasosta 27 % eli noin 9 % vuodessa
Kaupunki saa valtion tukea vain avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen.
5.1.2011 02.11.2011
24.02.2010
avoin joukkol € koulukuljetukset € perusturva € yht. €
•2008 5 184 000
•2009 770 000 3 774 000 1 556 000 6 100 000
•2010 1 238 000 ~3 900 000 ~1 900 000 ~7 038 000
Hannu Koverola 18

Johtopäätökset
Henkilöliikenteen tukikustannukset ovat suuruusluokaltaan 7,1 milj.
Kuljetustuen rahoitusta ja tuloksia ei tarkastella yhtenä kokonaisuutena.
Avoimessa joukkoliikenteessä kuljetusjärjestelmän toimivuus ja tehokkuus
suhteessa palvelun kysyntään on keskeinen tavoite.
Koulukuljetuksissa ja perusturvan kuljetuksissa kuljetusjärjestelmää kehitetään
kuljetettavan ja lainsäädännössä määritellyn velvoitteen näkökulmasta –
toissijaisesti kuljetusjärjestelmän näkökulmasta.
Tehokkuuden parantaminen edellyttää tasapainoa yksittäisen henkilön
vaatimusten ja kuljetusjärjestelmän logistiikan ja kustannustehokkuuden välillä.
Kuljetuskustannuksia ei budjetoida omana kokonaisuutena vaan osana
palvelujen ostoa. Logistisen kokonaisnäkemyksen muodostaminen edellyttää
kuitenkin kuljetuksien suunnittelua omana kokonaisuutena.
5.1.2011 02.11.2011
24.02.2010
Hannu Koverola 22

Saavutetut tulokset
• Joukkoliikenteen kehittäminen on käynnistetty toimialarajat ylittävällä
yhteistyöllä vuonna 2010.
• Avoimen joukkoliikenteen reitistöjä laajennettu 400 km 8 uudelle
alueelle
02.11.2011
– Pääosa linja-autoliikenteen koulukuljetusreiteistä on muutettu avoimen
joukkoliikenteen reiteiksi, kulkemaan kuntakeskusten ja linjaautoasemien
kautta.
– Avoin bussilinjasto on laajentunut ja uutta reitistöä on avattu noin 400
kilometriä, ennen kaikkea maaseutualueille.
– Matkustajamäärien kasvun seurauksena 7 ostoliikenteen vuoroa on
muutettu ajettavaksi lipputuoteperusteisesti. Neuvottelun alla on 8 linjaa.
Hannu Koverola 23

Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrän kasvu
~200 000 matkaa vuodessa
• Kaupunkilipun saaman suosion ja palvelutarjonnan parantumisen
seurauksena on Kouvolan alueen joukkoliikenteen käyttäjämäärät
kasvaneet noin 20 %. Kuukausilipuilla matkustavien yli 35 %
• Henkilöliikennesuoritetta on siirtynyt joukkoliikenteeseen noin 3 milj.
km.
• Matkustajamäärien kasvu on ehdoton edellytys keskisuurissa
kaupungeissa sille, että joukkoliikenteen tarjontaa voidaan edelleen
kehittää. Linja-autoliiton mukaan Kouvola on onnistunut tässä
tehtävässä poikkeuksellisen hyvin ja on selkein poikkeus verrattuna
yleiseen kehityssuuntaan.
02.11.2011
Hannu Koverola 24

Palvelutarjonnan kasvu (n. 25 vuoroa)
• Kustannustehokkuuden ja maaseutualueiden joukkoliikennetarjonnan
parantumisen myös vuorotarjontaa on lisätty.
• Kouvola-Kuusankoski -linjan vuorotarjontaa on parannettu ruuhka-aikoina
siten, että vuoroväli on aamulla ja työpäivän päättymisen aikaan noin 20
minuuttia.
• Kaupungissa liikennöi nyt aikarahdattua 3 palvelulinjaa. Lisäksi
asiointitaksien reittejä on laajennettu siten, että reitit toimivat palvelulinjan
tavoin.
• Palvelulinjoja hyödynnetään mm. perusturvan ja sivistyksen kuljetuksissa.
• Erillisissä koulukuljetuksissa on kustannustehokkuutta saavutettu
hyödyntämällä palvelulinja-autoja koululaiskuljetuksissa aiempaa
tehokkaammin.
02.11.2011
Hannu Koverola 25

Avainkysymykset
Vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset
• Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus kahdeksaantoista yhdensuuntaiseen
matkaan kuukaudessa asuinkunnan tai lähikuntien alueella. Kuljetuspalvelua voidaan
käyttää asioimiseen, virkistykseen tai muun syyn vuoksi tarpeelliseen kuljetukseen.
Asiakas maksaa linja-autotaksan mukaisen omavastuun.
• Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja
joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia liikennevälineitä ilman
kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus saada
vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua.
• taksikortit (SHL ja/tai VPL) myönnetään ainoastaan henkilöille, jotka eivät pysty käyttämään
julkista liikennettä.
• Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759
• Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380
5.1.2011 02.11.2011
24.02.2010
Hannu Koverola 26

Avainkysymykset
Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu
• Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille, jotka
eivät voi käyttää julkisia liikennevälineitä liikuntakyvyn rajoitteen takia.
Kuljetuspalveluna voidaan myöntää 8 yhdensuuntaista taksimatkaa kuukaudessa
Kouvolan alueella (ydensuuntaisen matkan enimmäispituus voi olla 45 km).
Kuljetuspalveluun oikeutettu henkilö maksaa taksimatkasta vain linja-autoliikenteen
kilometritaksan mukaisen hinnan. Kuljetuspalvelu voidaan myöntää, jos
5.1.2011 02.11.2011
– hakija asuu haja-asutusalueella
– kuljetuspalvelun tarve on jatkuvaa
– hakijalla tai puolisolla ei ole omaa autoa käytettävissä
– hakijalla ei ole mahdollisuutta käyttää palvelulinjaliikennettä
– yksin asuvan henkilön brutto eläketulot ovat enintään 1 100€/kk
– avo- tai aviopuolisojen yhteiset brutto eläketulot ovat enintään 2 200€/kk
– hakijan säästöt ovat alle 7 000€
24.02.2010
Hannu Koverola 27

• SHL:n mukaiset kuljetukset ovat usein ns. asiointiliikennettä esim. 1-2
kertaa viikossa. Näissä on saatu säästöjä kuljetuksia yhdistettäessä –
erityisesti jos on kyetty luomaan palveluliikennereittejä. Ne on myös koettu
käyttäjien taholta hyviksi, ei vähiten sosiaalisten kontaktien vuoksi.
• Tilastotiedon valossa VPL-matkojen osalta kyse on yleensä yksilöllisemmistä
kuljetustarpeista kuin SHL:ssä. Esim. apuvälineet, saattaja jne.
Matkustusoikeus myönnetään yleensä kaikkeen liikkumiseen.
• Tavoitteena on eri hallintokuntien kuljetusten yhdistäminen siten, että
taksille, tilataksille tai palvelubussille saadaan mielekäs
ajokokonaisuus, josta yrittäjän kannattaa kilpailla.
02.11.2011
– Koululaisten vienti, päiväkeskuskuljetukset ja asiointiliikenne, koululaisten vienti/haku
uimahallista, asiointiliikenteen paluukyyti ja koululaisten kotimatka.
– uusien palvelulinjareittien suunnittelu kerätyn tiedon pohjalta
– MPK-toiminnan käynnistäminen sopivassa mittakaavassa
Hannu Koverola 28

Avainkysymykset
Palveluliikenteen kehittämismahdollisuudet
– Nykyinen järjestelmä Kouvolassa ei mahdollista palvelubussien
täysipainoista hyödyntämistä perusturvan SHL- ja VPLkuljetuksissa,
koska bussien maksupääte ei osaa lukea
perusturvan asiakkaiden taksikortteja
– Ajoneuvolaki 11.12.2002/1090, 4 luku §25:
”Luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen käytettävässä M 1-luokan
ajoneuvossa on oltava taksamittari. Taksamittaria ei saa olla
muussa ajoneuvossa.”
• Käytännössä taksamittari saa olla vain taksissa, ei
joukkoliikenneautossa.
5.1.2011 02.11.2011
Hannu Koverola KOUVOLA 2011 29

Avainkysymykset
II. asteen opiskelijoiden lipputuki
• KELAlta siirtyi korvauksia kaupungin vastuulle n. 370 000 € vuonna 2010
• KELAn koulumatkatukilippu koskee 2. asteen opiskelijoita (käytännössä lukiolaiset ja
ammattikoululaiset, EI peruskoululaiset (esim. yläaste). Koulumatkatukea
myönnetään enintään 9 kuukaudelle vuodessa.
• Tukea myönnetään henkilöille, joiden:
• • yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 kilometriä ja
• matkakustannukset kuukaudessa ylittävät 54,00 euroa.
•
• Käytännössä kulut voitaisiin vyöryttää takaisin KELA:lle, jos kaupunkilipun hinta
nostettaisiin yli 54€:n (aiemmin seutulippu oli 57 €).
5.1.2011 02.11.2011
24.02.2010
Hannu Koverola 30

Avainkysymykset
Koulukuljetusten tehostaminen ja
kouluverkkouudistuksen aiheuttamat kuljetukset
3. Kouluverkkouudistuksen vaikutus henkilöliikenteeseen
– Koulujen lakkauttaminen kasvattaa koulukuljetettavien
lukumäärää ja joiltain osin lisää koulukuljetustarvetta.
4. Koulukuljetusten rooli lukujärjestyksessä
– Koulukuljetuskustannuksiin vaikuttaa, käsitetäänkö
koulukuljetukset jatkossa tukitoimintona, jotka rakennetaan
lukujärjestysten tekemisen jälkeen. Avointa joukkoliikennettä
voidaan hyödyntää entistä paremmin, jos koulukuljetusten rooli
huomioidaan jo lukujärjestyksiä muodostettaessa, samalla
saavutetaan kustannussäästöjä.
5.1.2011 02.11.2011
Hannu Koverola KOUVOLA 2011 31

Tulevaisuus
• Luodaan kysynnän mukaan skaalautuva liikennepalvelu:
• - Tarjotaan kilpailukykyinen palvelu taksiliikennettä edullisemmin
• - Kuljetukset toteutetaan asiakkaiden kutsujen perusteella
• - Asiakas valitsee tarjotuista vaihtoehdoista haluamansa
palvelutason
• Kuljetukset hoidetaan liikennekysyntään sopivalla kalustolla
• Markkinalähtöinen toteutustapa,
• Keskeinen tehtävä on uudenlaisen yritystoiminnan kehittäminen
koordinoituja kuljetuspalveluja varten.
• Julkisen sektorin rooli palvelusisällön suunnittelussa
• Kouvolassa joukkoliikenteen rahoitukselle muodostetaan yksi
talousarviomomentti
• Suoramaksujärjestelmien kehittäminen.
02.11.2011
Hannu Koverola 32

Julkisin varoin rahoitettavien henkilökuljetuspalvelujen uudet
konseptit
• Etsitään uusia konsepteja ja toimintatapoja julkisin varoin rahoitettavien
henkilökuljetuspalvelujen kustannustehokkuuden ja palvelutason
parantamiseksi. Samalla selvitetään kaupallisten kuljetuspalvelujen roolia osana
loppukäyttäjien tarvitsemaa palvelutasoa. Tavoitteena on että kokonaistarjonta ja
palvelun laatu vastaisivat mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita niin
maaseudulla kun kaupunkialueillakin. (Huom: HSL Metropol –hankkeen konseptin
hyödyntäminen)
Tausta:
Useat eri hallinnonalat sekä kunnat hankkivat ja rahoittavat monenlaisia
henkilökuljetuspalveluja omien velvoitteidensa täyttämiseksi. Kokonaisuuden koordinointi
puuttuu ja toimijoiden yhteistyö on vaatimatonta. Osaoptimointi on johtanut kalliiseen ja
tehottomaan järjestelmään, jossa loppukäyttäjien palvelutaso jää eri tilaajatahojen
erityisintressien jalkoihin.
Osallistujat:
LVM, OPM, STM, VM, Liikennevirasto, ELY-keskus, kunnat
5.1.2011 02.11.2011
24.02.2010
Hannu Koverola 34
34