Suun Terveys 2012 kooste - Stal ry
Suun Terveys 2012 kooste - Stal ry
Suun Terveys 2012 kooste - Stal ry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lehtijaostomme on koonnut<br />
teille lukijoille tiivistelmiä<br />
<strong>Suun</strong> <strong>Terveys</strong> -tapahtuman<br />
luennoista. Lisää tiivistelmiä<br />
julkaistaan ensi numerossa.<br />
KOHTAAMISIA<br />
JA KOULUTUSTA<br />
<strong>Suun</strong> <strong>Terveys</strong> –tapahtuma ja Hammaslääkäripäivien<br />
näyttely 15.–17.11.<strong>2012</strong> tarjosivat suuhygienisteille ja<br />
hammashoitajille paljon koulutusta, uusia tuulia hammaslääketieteen<br />
saralta sekä mahdollisuuden tavata vanhoja<br />
kollegoja vuosien takaa. STAL:n, Denstalin ja Tehyn yhteinen<br />
osasto Hammaslääkäripäivien näyttelyssä oli raikas piste kohtaamisille<br />
ja sai paljon kiitosta kävijöiltä. Osaston suunnittelijana<br />
tänä vuonna oli Jussi Taipale Mainostoimisto Graftista,<br />
Lohjalta.<br />
STAL:n osastolla esiteltiin uusi potilasvaihdon hygieniasta<br />
kertova video. Tapahtumavieraat olivat kiinnostuneita videosta<br />
ja pitivät sitä hyvänä ja tarpeellisena. Hyviä kehitysideoitakin<br />
saatiin ja osastolla keskusteltiin mm. suun hoitoalan<br />
työolosuhteista, ergonomiasta ja työhyvinvoinnista. STAL:n<br />
osastolta jäsenet saivat noutaa jäsenlahjansa ja keskustella<br />
päivän polttavista asioista myös Tehyn asiantuntijoiden kanssa.<br />
Denstalin osastolla Keep Smiling –paidat kiinnostivat kävijöitä.<br />
Osastolle pysähtyi juttutuokiolle myös Riitta Myllymäki,<br />
Tampereen YTHS:ltä, jonka mielestä tapahtumassa oli paljon<br />
virikkeitä sekä uusia asioita vanhan tutun lisäksi.<br />
<strong>Suun</strong> <strong>Terveys</strong> –tapahtuman avajaiset vietettiin torstaipäivän<br />
päätteeksi. Avajaisten musiikista vastasivat musiikin opiskelijat<br />
Reetta Kuisma ja Vilma Talvitie Sibelius-akatemiasta.<br />
STAL:n puheenjohtaja Saila Vesterinen avasi tilaisuuden ja<br />
SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />
Saila Vesterinen<br />
Reetta Kuisma ja Vilma Talvitie<br />
mainitsi avajaispuheessaan meneillä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
palvelurakenneuudistuksen ja sen tuomat haasteet<br />
yhteistyölle. Kuluneena vuonna ministeriön asiantuntija<strong>ry</strong>hmissä<br />
STAL on ollut mukana selvittämässä muun muassa<br />
työnjaon järkeistämistä, työvoiman riittävyyttä tulevaisuudessakin<br />
ja ennalta ehkäisevän suun terveydenhoidon kehittämistä.<br />
Saila Vesterinen kannusti meitä jäseniä olemaan innovatiivisia,<br />
rohkeita, ammatistaan ylpeitä suun terveydenhuollon<br />
ammattilaisia.<br />
Avajaispuheen jälkeen Heikki Tala lahjoitti STAL:n puheenjohtajalle<br />
teoksen Jalkaporasta bioaikaan, joka käsittelee<br />
kattavasti hammaslääketieteen ja suun terveydenhuollon<br />
historiaa ja kehitystä. Avajaisissa julkistettiin myös Vuoden<br />
Hammashoitajan ja Vuoden Suuhygienistin valinnat. Vuoden<br />
Hammashoitaja Merja Jokelan ja Vuoden Suuhygienisti Seija<br />
Kankareen ajatuksia voit lukea liiton sivuilta tästä lehdestä.<br />
Avajaisissa juhlapuheen piti toimittaja, kirjailija Aino Suhola,<br />
joka kosketti yleisöä saaden kuulijat vuoroin nauramaan ja<br />
herkistymään. Suhola kuvasi arkipäivää elävin sanakääntein.<br />
Sitä kuinka jokainen haluaa tulla rakastetuksi ja olla lähellä,<br />
vaikka olisi vanha ja kurttuinen. Ihmisten kohtaamisessa tärkeää<br />
on hyväksyminen ja aito kohtaaminen. Tärkeää on olla<br />
ihminen ihmiselle, myös suun hoitotilanteessa.<br />
Teksti Laura Virtanen ja Kukka-Maaria Leivonen Kuvat Ella Kuosmanen<br />
Aino Ai Aino Suhola<br />
25 2
26<br />
Suvaitsevaisuus<br />
IHMISARVO ON ANNETTU, EI ANSAITTU<br />
Suvaitsevaisuus on UNESCO:n määritelmän<br />
mukaan meidän maailmamme<br />
kulttuureiden, ilmaisutapojemme ja inhimillisten<br />
elämänmuotojen rikkaan moninaisuuden<br />
kunnioittamista, hyväksymistä<br />
ja arvostamista.<br />
Päihdelääkäri, psykoterapeutti Pekka<br />
Tuomola on Diakonissalaitoksen huume-<br />
ja mielenterveystyön sekä kidutettujen<br />
kuntoutuskeskuksen johtaja. Hän on<br />
vapaaehtoisena pyörittämässä paperittomien<br />
terveysvastaanottoa Global Clinicia.<br />
Lisäksi Tuomola kirjoittaa tieteellisiä<br />
artikkeleita sekä opettaa Helsingin<br />
yliopistossa päihdelääketiedettä.<br />
– Ihminen tulee kohdata ihmisenä.<br />
Ei maahanmuuttajana, ei pakolaisena,<br />
ei HIV-positiivisena, ei narkomaanina,<br />
ei romanina, vaan ihmisenä, Tuomola<br />
muistutti luennollaan aiheesta Suvaitsevaisuus<br />
ja erilaisuuden kohtaaminen.<br />
– Omassa kopissaan koira tuntee itsensä<br />
tosi leijonaksi, lainasi Tuomola intialaista<br />
sananlaskua.<br />
Pekka Tuomolan mukaan ei ole kysymys<br />
syrjäytyneistä, vaan syrjäytetyistä.<br />
– Mediassa pyörivät ihmisten puheissa<br />
termit vaikeasti työllistettävät, vaikeahoitoiset,<br />
vaikeasti asutettavat, romanikerjäläiset,<br />
isoäidit… Ei ole kysymys<br />
syrjäytymisongelmasta, vaan ihmisten<br />
luokittelusta.<br />
– Eettisesti kestävän toiminnan pitää<br />
perustua ammatillisuuteen, jossa aina<br />
kunnioitetaan asiakkaan autonomisuutta,<br />
häntä ei vahingoiteta, toiminnan tavoitteena<br />
on tehdä hyvää ja työntekijä on<br />
aina oikeudenmukainen. Jokaisen auttajan<br />
pitää kysyä itseltään miksi tätä teen,<br />
mikä on tavoitteeni, mitä menetelmiä<br />
käytän ja mitä toiminnalla saavutan.<br />
– Ihmisarvo kuuluu jokaiselle. Se on<br />
annettu, ei ansaittu. Meidän pitää siirtyä<br />
pahoinvoinnin vähentämisestä hyvinvoinnin<br />
edistämiseen.<br />
MUSTA<br />
SUOMALAINEN<br />
Jani Petteri Toivola on näyttelijä,<br />
kansanedustaja, tanssija ja juontaja.<br />
Hänen isänsä on kenialainen<br />
ja äitinsä suomalainen. Jani<br />
Toivola eli lapsuutensa yhdessä<br />
äitinsä kanssa Suomessa. Hän<br />
on avoimesti kertonut olevansa<br />
homoseksuaali.<br />
Toivola valittiin eduskuntaan<br />
ensimmäisenä tummaihoisena<br />
Suomen historiassa vuoden 2011<br />
eduskuntavaaleissa Uudeltamaalta vihreiden<br />
listalta.<br />
Jani Toivola on esiintyjänä valovoimainen<br />
ja hänen luentonsa aiheesta ”Musta<br />
tulee isona valkoinen – tuleehan?” veti<br />
salin nopeasti täyteen.<br />
Jani Toivola kertoi omasta historiastaan,<br />
miten ihmisten on ollut vaikea ymmärtää<br />
sitä, että hän on tummaihoinen<br />
ja suomalainen. Kun hänen Saksassa<br />
syntynyt pikkuveljensä löysi hänet ja johdatti<br />
hänet käymään kenialaisessa kylässä,<br />
isänsä syntysijoilla, joutui hän vastaamaan<br />
myös toisenlaiseen kysymykseen<br />
What take so long? Miksi matka juurille<br />
kesti niin kauan.<br />
Jani Toivola puhui olettamuksista sangen<br />
sattuvasti. Miten oletamme toisista<br />
ihmisistä milloin mitäkin, mutta pääsääntöisesti<br />
aina negatiivista.<br />
– Oletamme yleensä asiat meille itsellemme<br />
kielteisesti, teemme toisesta ihmisestä<br />
syyllisen kaikenlaisiin ajatuksiin<br />
ja suhtautumisiin tarkistamatta ja kysymättä.<br />
Oletamme ihmisen ajattelevan<br />
negatiivisesti silloinkin, kun kysymys on<br />
tietämättömyydestä.<br />
SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />
AVOIMUUTEN AVOIMUUDELLA<br />
Fatbardhe ”Fade” Hetemaj on syntynyt<br />
Kosovossa, Jugoslaviassa ja on suomalainen<br />
poliitikko ja on valittu Helsingin kaupunginvaltuustoon<br />
kaudelle 2013–2016.<br />
Hetemaj valmistui kauppatieteiden<br />
kandidaatiksi Worcesterin yliopistosta,<br />
Englannista ja on suorittanut maisteriopintoja<br />
Svenska handelshögskolanissa.<br />
Hän toimii henkilöstöpalvelualan konserni<br />
VMP Groupin kansainvälisen rek<strong>ry</strong>toinnin<br />
yhteyspäällikkönä. Suomen Pakolaisapu<br />
valitsi Hetemaj'n maaliskuussa<br />
2009 vuoden pakolaisnaiseksi.<br />
Faden perhe tuli Suomeen pakolaisina.<br />
Suomella oli maine, että täällä saa<br />
elää, ajatella, opiskella, tehdä työtä ja<br />
puhua vapaasti.<br />
Faden kokemuksen mukaan pakolaisen<br />
pitää olla aktiivinen, opiskella Suomen<br />
kieltä, olla utelias uuden asuinmaansa<br />
suhteen.<br />
– Avoimuuteen vastataan avoimuudella,<br />
ja minulta on paljon kysytty synnyinmaani<br />
asioista ja tilanteesta. Vastaan<br />
mielelläni, kerron asioista. On tärkeää<br />
olla vuorovaikutuksessa ihmisten kans-
sa alusta asti, koska on paljon asioita,<br />
joita saan parhaiten tietää tavallisilta ihmisiltä.<br />
Omaan elämäänsä voi ja pitää<br />
vaikuttaa, mutta heikompia ja apua tarvitsevia<br />
pitää auttaa, sanoi Fade painokkaasti<br />
Maahanmuuttajan kohtaaminen<br />
-luennollaan.<br />
KURDISTANISTA KEMIIN<br />
Husein Muhammedin syntymäpaikka<br />
on Irakin Kurdistan. Hän on juristi<br />
ja vihreä poliitikko Helsingistä. Hän on<br />
asunut Suomessa vuodesta 1994.<br />
Husein Muhammed on kirjoittanut<br />
kirjan Yhtä erilaiset. Islam ja suomalainen<br />
kulttuuri sekä artikkelin teoksiin En ole rasisti,<br />
mutta... Me muut: kirjoituksia yhteiskuntaluokista<br />
ja Mitä Halla-aho tarkoittaa?<br />
Husein Muhammed työskentelee Pakolaisneuvonta<br />
<strong>ry</strong>:ssä, jossa hän kohtaa<br />
turvapaikanhakijoita. Hän tietää, miten<br />
monimutkaiset ovat ne pykälät ja lait,<br />
joita pakolaisstatuksella Suomeen tulevatkin<br />
kohtaavat. Hän tietää, miten monimutkaisia<br />
voivat olla kielitaidottomalle<br />
erilaiset maahantuloluvat ja muut viranomaispaperit,<br />
joita maahanmuuttajat<br />
joutuvat hankkimaan. Mutta omasta<br />
kokemuksesta hän tietää myös, mitä on<br />
tulla Suomeen, tulla Kurdistanista Kemiin<br />
ja koettaa sopeutua maailmaan,<br />
jossa kaikki on uutta ja jossa kaikki vanha<br />
on jäänyt taakse. Husein Muhammed<br />
kuvaili luennollaan mielenkiintoisesti<br />
kaikkea sitä, mitä kohtaavat sekä<br />
maahanmuuttaja että hänen työkaverinsa<br />
– tilanne on ihan yhtä vieras molemmille<br />
ja vain avoin kommunikaatio auttaa<br />
siinä tilanteessa. Kannattaa tutustua<br />
Muhammedin kirjoittamiin teksteihin –<br />
sen jälkeen ymmärtää monesta asiasta<br />
paljon enemmän.<br />
Teksti Maire Soiluva Kuvat Ella Kuosmanen<br />
Kohtaaminen on taitoa<br />
ja asennetta sekä<br />
arvaamatonta<br />
Suomen Vanhempainliitto on perustettu<br />
105 vuotta sitten hyvin erilaiseen<br />
maailmaan. Nykyään Suomessa on reilut<br />
580 000 lapsiperhettä ja perheen<br />
muotoja on erilaisia. Suomen Vanhempainliiton<br />
toiminnanjohtaja Tuomas<br />
Kurttila piti luennon terveyden edistämisen<br />
luentokokonaisuudessa juuri erilaisten<br />
perheiden kohtaamisesta.<br />
Elämme maailmassa, jossa on<br />
ydinperheitä, yhden vanhemman perheitä,<br />
uusperheitä, sateenkaariperheitä<br />
ja leskiperheitä. Nämä erilaiset<br />
perheet meidän tulisi huomioida työtä<br />
tehdessämme. Tärkeää on se, että<br />
tunnistamme nämä perhetyypit, mutta<br />
emme kuitenkaan lähde tämän tiedon<br />
perusteella päättelemään mitään<br />
perheestä. Elämäntilanteet ja tavalliset<br />
arjen asiat ja ongelmat vaihtelevat<br />
suurestikin minkä tahansa perheen<br />
kesken.<br />
Elämme aikaa, jossa on tapahtunut<br />
ja tapahtuu isoja muutoksia arvoasioissa.<br />
Tänä päivänä lapsi on tärkeämpi<br />
kuin koskaan ennen. Erityisesti<br />
isissä on tapahtunut suuri arvomuutos<br />
tässä asiassa. Vielä 80-luvulla tärkeitä<br />
asioita isien mielestä olivat esim.<br />
kalastus ja remontointi ja tänä päivänä<br />
tärkeiden asioiden kärjessä on perhe.<br />
Perheen ja lasten arvon korostuminen<br />
saattaa johtaa meidät myös<br />
haastaviin tilanteisiin kohtaamistilanteissamme.<br />
Vanhemmat yrittävät parhaansa<br />
selviytyäkseen hektisestä arjesta,<br />
mutta lapsen arvon korostuessa<br />
vanhempien silmissä heidän on vaikea<br />
kohdata todellisuutta. Tällöin voi käydä<br />
niin, etteivät he kykene vastaanot-<br />
SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />
tamaan viestiä esim. huonosta suun<br />
tilanteesta, koska heidän silmissään<br />
heidän lapsensa hampaat ovat kauneimmat<br />
kaikista.<br />
Tuomas Kurttila korosti erityisesti<br />
sitä, että kohtaisimme vanhemmat ihmisinä.<br />
Luontevasti ja ilman lokerointia.<br />
Hän muistutti siitä, että jokainen<br />
vanhempi toivoo, että he saisivat tukea<br />
ja kiitosta. Vanhemman kokemus<br />
siitä, että hän tulee kuulluksi ja että<br />
toinen ihminen ymmärtää hänen arkeaan<br />
lisää sen mahdollisuutta, että<br />
saamme viestimme helpommin läpi ja<br />
ymmärretyksi.<br />
Meidän tulee muistaa, että juuri arvomuutoksesta<br />
johtuen myös isät haluavat<br />
olla osa lastensa arkea. Tuomas<br />
Kurttilalla itsellään oli kokemus hammashoidosta<br />
siitä, että hän ei tullut<br />
isänä kohdatuksi oikealla tavalla. Suuhygienisti<br />
oli kysynyt: ”Kuinka usein<br />
äiti pesee lapsen hampaat?” Ja lopuksi<br />
hän oli vielä sanonut, että tässä hieman<br />
luettavaa äidille kotiin. Tuomas<br />
Kurttila kertoi, että häneltä itseltään<br />
tässä terveyskasvatustilanteessa kaikki<br />
olennainen tieto jäi sen jalkoihin, että<br />
hän keskittyi vain siihen, että häntä ei<br />
kohdattu ollenkaan. Ikään kuin hän<br />
olisi ollut vähempiarvoinen vanhempi<br />
kuin äiti, joka ei edes ollut paikalla.<br />
Jotta jokainen sukupuoleen, ikään<br />
tai rotuun katsomatta kokisi kohtaamiset<br />
hammashoidossa tärkeiksi, täytyy<br />
meidän muistaa kohdata ihminen<br />
ihmisenä. Tuomas Kurttila muistutti:<br />
”Kohtaaminen on taitoa ja asennetta<br />
sekä arvaamatonta!”<br />
Teksti Hanna Räty<br />
27
28<br />
Oikominen ja kariologia<br />
HOITAJAN OSUUS<br />
OIKOMISHOIDON TEHTÄVIEN<br />
TOTEUTTAMISESSA<br />
Hoitajan on hyvä tietää oikomispihtien<br />
jaottelu, kertoo hammashoitaja Kaija<br />
Irri. Taivuttaviin pihteihin kuuluvat:<br />
Anglet, Adamsit, Weingart (päätetaivutuspihti),<br />
kolmikärkipihti, tweedinpihti,<br />
Ni-Ti langan taivutuspihti. Katkaiseviin<br />
pihteihin kuuluvat: Kaarilangan katkaisija,<br />
ligatuuran katkaisija, distaalikatkaisija<br />
sekä ”biltema” tyyppiset vahvoille<br />
langoille tarkoitetut katkaisijat. Microligatuuran<br />
katkaisijasta on hyvä tietää, ettei<br />
sillä saa katkaista punottua ligatuuraa.<br />
Katkaisijoissa on yleensä ilmoitettu<br />
katkaistavan maksimipaksuus. Poistaviin<br />
pihteihin kuuluvat: renkaanpoistaja,<br />
braketinpoistaja ja muovinpoistaja.<br />
Maximi katkaisukapasiteettia ei saa ylittää<br />
ja kaarilankoja taivutettaessa täytyy<br />
muistaa, minkä vahvuiselle kaarilangalle<br />
pihti on tarkoitettu.<br />
Oikomispihtien ja välineiden huolto<br />
on suoritettava valmistajan ohjeiden<br />
mukaan, jotta pihdit ym. tarvikkeet py-<br />
syisivät pitkään hyvässä kunnossa. Mikäli<br />
pihdit upotetaan potilasvaihtojen välillä<br />
kemiallisen välidesifektioaineeseen<br />
tulee aineen valintaan kiinnittää erityistä<br />
huomiota.<br />
Instrumentteja huoltaessa käytä aina<br />
neutraaliapesuainetta, jos peset käsin<br />
tai ultraäänipesulaitteella. Huuhtele ja<br />
kuivaa pihdit huolellisesti. Ilmapuusti<br />
on hyvä apuväline. Voitele pihtien nivelpinnat<br />
ja pyyhi ylimäärät pois. Tarkista,<br />
ettei katkaisupihtien leikkauspinnat<br />
ole kontaktissa toisiinsa eikä tarjottimen<br />
reunoihin autoklaavissa ja pesukoneessa.<br />
Tarkista pihdit pesun jälkeen. Älä<br />
jätä pihtejä yöksi koneeseen tai kosteaan<br />
tilaan. Katkaisupihdit voi tarvittaessa<br />
lähettää maahantuojan kautta teroitettaviksi.<br />
Tehtaalla pihteihin merkitään<br />
teroitusaika.<br />
OIKOMISHOIDOSSA<br />
YLEISEMMIN KÄYTETYT<br />
TARJOTTIMET<br />
Oikomishoito aloitetaan alkutarkastuksella,<br />
jolloin huoltaja on mukana. Usein<br />
SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />
samalla käynnillä otetaan jäljennökset<br />
alkumalleja varten. Oikomishoidossa on<br />
oma esitietokaavake. Oikomishoidossa<br />
käytetään erilaisia koottuja tarjottimia<br />
riippuen toimenpiteestä. Tarkastustarjottimella<br />
on yleensä, peili, sondi/<br />
ientaskumittari, mm-mitta, kynä ja kuituvalo.<br />
EHL Raija Kajaskivi-Rautavaara<br />
kertoi koneellisen sekoittamisen puoltavan<br />
paikkaansa ilmakuplattomalla jäljennöksellä.<br />
Jäljennöslusikat tulisi sovittaa<br />
kipsimallien päällä. Potilas on usein<br />
istuvassa asennossa. Hyvät jäljennökset<br />
ja hyvä purentaindeksi takaavat hyvän<br />
tuloksen. Valokuva otetaan usein alku- ja<br />
loppukuvaksi.<br />
Toimenpiteitä oikomishoidossa ovat<br />
erilaiset kojeiden sementoinnit ja niiden<br />
kontrollit. Ennen renkaiden sementointia<br />
sovitetaan renkaat kipsimallin päällä.<br />
Renkaiden numerointi eroaa valmistajien<br />
kesken. Samoin ylä- ja alarenkaat<br />
ovat erilaisia, kuten oikean- ja vasemmanpuoleisetkin.<br />
Renkaita sementoitaessa<br />
tarjottimella tulee olla: peili, atulat,<br />
renkaan poistaja, renkaan painaja,
purettaja,<br />
purentafolio f l<br />
pidikkeessä, käsikappale,<br />
kumikuppi/harja, hohkakivi, tuubin suojavaha,<br />
rengassementti, teippi renkaan<br />
purupinnalle, poskipaperit/vanurulla ja<br />
sondi.<br />
Qh-kojeen, Linguaalikaaren, TPA-kaaren,<br />
Nancen kaaren tai RME:n sementointi<br />
vaatii periaatteessa vain kahden/<br />
neljän renkaan yhtäaikaisen sementoinnin.<br />
Niskaveto kaaren valmistamiseen<br />
tarvitaan niskavedon kuminauha ja pehmustetyyny<br />
sekä voimamittari. Tarjottimelle<br />
tarvitaan: merkkauskynä (spriitussi<br />
tai rasvakynä), iso kolmikärkipihti, Anglen<br />
pihti, voimaleikkuri, käsikappale ja<br />
kivikarborundum. NV-kojeen kontrollikäynnin<br />
tarjottimelle tarvitaan peili, sondi,<br />
mm-mitta, kynä ja voimamittari.<br />
Kiinteitä kojeita rakennettaessa tarjottimella<br />
tulee olla: Atulat, peili, karveri,<br />
braketin viejä, purentafolio, braketin paikan<br />
määrittäjä, käsikappale + kumikuppi/harja,<br />
hohkakivi, etsausaine, primeri<br />
ja kiinnitysmuovi, poskipaperit, vanurullat<br />
ja kuitukangaspala. Toinen kiinteiden<br />
kojeiden rakentamiseen tarvittava tarjotin<br />
sisältää: Peilin, atulat, bänksit, yleispihdin,<br />
ligatuuran katkaisijan, kaarilangan<br />
katkaisijan, ligatuuran painajan,<br />
kumi- ja metalliligatuuria ja distaalikatkaisijan.<br />
Huulisuojat auttavat pitämään<br />
työskentelyalueen kuivana. Rakentamisvaiheessa<br />
tarvitaan myös kaarilankaa,<br />
joka kiinnitetään paikoilleen kumi- ja/<br />
tai metalliligatuurilla. Mikäli kiinteiden<br />
kojeiden kaari vaihdetaan tulee tarjottimella<br />
olla sama pihtivalikoima kuin kojeistuksessa<br />
lisättynä kynällä mm-mitalla<br />
sekä mahdollisesti pienellä voimamitalla.<br />
Eri kojeiden kontrollikäynneillä tarjot-<br />
timen tim varustus vaihtelee. Kasvun<br />
vaihe vai ja pituusennuste ovat tär-<br />
keitä oikomishoidon aloitusajankohdan<br />
koh valitsemisessa kasvunsää-<br />
tely hoidossa, toteaa EHL Raija<br />
Kajaskivi-Rautavaara.<br />
Kaja<br />
KARIEKSEN KAR ERITYISPIIR-<br />
TEET<br />
ERI IKÄKAUSINA<br />
Hammaslääkäri Timo Heinosen mukaan<br />
hampaiden reikiintymisen kannalta<br />
kriittisiä ikäkausia ovat varhaislapsuus<br />
(0,5–2 vuotta), jolloin maitohampaat<br />
puhkeavat ja riski mutanssteptokokkien<br />
kolonisoitumiselle on suuri, ensimmäisten<br />
pysyvien poskihampaiden puhkeaminen<br />
5–7-vuotiaana ja toisten<br />
pysyvien poskihampaiden puhkeaminen<br />
10–13-vuotiaana. Lapset, joiden suun<br />
mikrobistossa on jo parivuotiaana mutansstreptokokkeja,<br />
saavat reikiä keskimäärin<br />
nuorempina ja enemmän. Äidin<br />
ksylitolin käyttö päivittäin estää kolonisoitumista<br />
lapsen suuhun hänen ensimmäisinä<br />
elinvuosinaan, sillä lapsi saa mutanstartunnan<br />
tyypillisimmin äidiltään.<br />
Varhaislapsuuden ruokavaliolla on tärkeä<br />
merkitys siinä, kehittyykö suun normaalifl<br />
oorasta terveyttä suojeleva vai<br />
vaarantava, sillä sokeri ravinnossa lisää<br />
bakteerin kolonisoitumista. Lapsista,<br />
joilla on paikattavaa maitohammaskariesta<br />
75% on aloittanut makeisten syönnin<br />
alle 1 vuotiaana.<br />
Juuri puhjennut hammas on altis reikiintymiselle.<br />
Alle 2–vuotiailla näkyvä<br />
plakki vastapuhjenneiden maitohampaiden<br />
labiaalipinnoilla on selkeä varoitusmerkki<br />
kariesriskistä. Maitohammaskarieksen<br />
vuoksi liian varhain tehdyt<br />
poistot aiheuttavat pysyvien hampaiden<br />
kehityksen hidastumista ja virheasentoja.<br />
Maitohampaan kiille on puolet ohuempi<br />
kuin pysyvän ja karies etenee kaksi kertaa<br />
nopeammin kuin pysyvässä. 3–6 vuotiailla<br />
tyypillisiä karieksen esiintymiskohtia<br />
ovat maitonelosen distaalipinta ja maitoviitosen<br />
okklusaalipinta. Riski<strong>ry</strong>hmään<br />
kuuluvat selvästi alle kouluikäisistä lap-<br />
SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />
set, joilla on näkyvää plakkia, aiempi karies,<br />
sokeripitoinen ruokavalio tai sairauksia<br />
ja niihin lääkityksiä.<br />
Karieksen ehkäisyyn ja hallintaan on<br />
syytä suhtautua vakavasti. Hammastahnan<br />
fl uorimäärää ilmoitettaessa on<br />
huomioitava puhutaanko fl uoripitoisuuksista<br />
natriumfl uoridina vai siitä vapautuvana<br />
puhtaana fl uorina. Lasten ei<br />
ole kuitenkaan syytä käyttää erikoistahnoja,<br />
kuten valkaisevia. Vaihdunnan aikana<br />
on erityistä huomiota kiinnitettävä<br />
maitoviitosen distaalipintaan, koska<br />
se joutuu kosketuksiin pysyvän kuutosen<br />
mesiaalipinnan kanssa. Yksittäinen tulehtunut<br />
ienpapilla maitohampaistossa on<br />
lähes aina merkki approksimaalikarieksesta.<br />
Alkava kariesleesio on todennäköisesti<br />
etenevässä vaiheessa, mikäli se sijaitsee<br />
ienrajassa tai on väriltään vaalea.<br />
Mikäli syntyy suljettu systeemi (fi ssura-,<br />
approksimaalikaries jne.), karieksen etenemisvauhti<br />
kasvaa merkittävästi, koska<br />
puhdistuminen vaikeutuu. Mikäli leesio<br />
saadaan avattua, karies saattaa pysähtyä.<br />
Lapsuus- ja nuoruusiän karieksenhallintaan<br />
kuuluvat ruokavalio ja suuhygienia.<br />
On todettu että alle 2 vuoden<br />
iässä sisäistetyt tavat ja tottumukset säilyvät<br />
yleensä koko elämän ajan.<br />
Kouluikäisten kohdalla tärkeää on riski<strong>ry</strong>hmäläisten<br />
tunnistus: Aiempi karies,<br />
syvät fi ssurat, makeat välipalat, lääke ja<br />
sairaus ja tiedot perheestä. Hammashoitolassa<br />
tehtävät ehkäisytoimenpiteet<br />
vain niille, joilla kohonnut kariesriski.<br />
Muiden ehkäisy tapahtuu hoitolan ulkopuolella.<br />
Aikuisilla kaikki keinotekoiset<br />
ratkaisut toimivat suussa plakkiretentiona.<br />
Juurikaries on nopeasti yleistyvä karieksen<br />
muoto, koska väestö ikääntyy ja<br />
yhä useammalla iäkkäällä on suussaan<br />
omia hampaita. Hammas saattaa helposti<br />
katketa tai murtua, koska kaulaosa<br />
heikentyy.<br />
Monet vaarat uhkaavat hammasta,<br />
mutta karieksen hallinta kannattaa aina!<br />
Teksti Marja Takamäki<br />
Kuvat Kaija Irri ja Kirsi Kuosmanen<br />
29
30<br />
Suukirurgia<br />
KIRURGISIA TOIMENPITEITÄ<br />
Suu- ja leukakirurgi Antti Raunio luennoi<br />
<strong>Suun</strong> <strong>Terveys</strong> -tapahtumassa erilaisista<br />
suun alueelle tehtävistä kirurgisista<br />
toimenpiteistä. Viisaudenhampaan<br />
leikkauksellinen poisto vaatii aina tuoreen<br />
optg-kuvan. On hyvä muistaa, että<br />
hammas on kirurgin, mutta luu potilaan.<br />
Mikään antibiootti ei korvaa kunnon<br />
huuhtelua ja follikkelin poistoa.<br />
Juurenpää resektiota käytetään yleisimmin<br />
etu-, kulma- ja välihampaiden<br />
alueilla. Juurentäyttö tehdään kirurgisen<br />
toimenpiteen aikana. Biopsian ottoa<br />
pidetään tarpeellisena, mikäli leesion<br />
kesto on yli 2 viikkoa tai tulehdus<br />
ei parane. Leukoplakia tai mikä tahansa<br />
limakalvon- tai ihonalainen pysyvä<br />
muutos, pitkäkestoiset tulehdusmuutokset<br />
ja ärsytyksen myötä muuttuvat<br />
leesiot sekä luumuutokset antavat ai-<br />
hetta biopsialle. Biopsia tulee ottaa<br />
aina, kun kyseessä maligniteetti epäily.<br />
Eri implantointitapauksia ovat: Yksittäinen<br />
implantti, kiinteä hammas, useampi<br />
implantti, siltaratkaisut sekä irrotettavat<br />
vaihtoehdot.<br />
HOITAJAN ROOLI<br />
KIRURGISISSA TOIMENPITEISSÄ<br />
Hammashoitaja Sari Lakkalan mukaan<br />
kirurgisissa toimenpiteissä on hammashoitajan<br />
rooli tärkeä. Hammashoitajan<br />
on huolehdittava hoitohuoneen hygieniasta<br />
ja aseptiikasta. Hän huolehtii myös<br />
siitä, että tarvittavat instrumentit ja välineet<br />
ovat huoneessa ja saatavilla. Hoitaja<br />
huolehtii potilaasta toimenpiteen<br />
aikana. Kyselemällä neutraaleja asioita<br />
potilas saadaan ajattelemaan muita<br />
asioita. Näin luodaan turvallinen ja ammattitaitoinen<br />
tunnelma.<br />
SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />
Potilaan tullessa toimenpiteeseen,<br />
hän voi olla peloissaan ja jännittynyt.<br />
Hoitajalla on suuri merkitys ensikontaktin<br />
luomiseen. On hyvä tarttua potilaan<br />
tarjoamaan käteen tervehtiessä. Erityistä<br />
huomiota on kohdistettava potilaaseen,<br />
jolla on esilääkitys. On todettu,<br />
että lääke vaikuttaa aamulla otettuna<br />
parhaiten, varsinkin lapsilla.<br />
Hygieniataso vastaanotolla täytyy<br />
olla hyvä. Huolellinen käsienpesu ja käsidesinfektio<br />
ovat kaiken perusta. Operaatioon<br />
valmistaudutaan pukeutumalla<br />
puhtaaseen työasuun, suojatakkiin<br />
ja hiussuojaan. Toiminta täytyy olla<br />
suunnitelmallista, harkittua ja rauhallista.<br />
Kirurginen kattaus tehdään kirurgin<br />
toiveiden mukaisesti. Hoitajan yksi<br />
tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia<br />
hyvästä näkyvyydestä operoitavalla alueella.<br />
Kirurgi keskittyy tekniseen suorituk-
seen. Varustustason täytyy olla tarpeeksi<br />
hyvää korkeatasoiseen työskentelyyn.<br />
Useat toimenpiteistä tarvitsevat vain<br />
hieman lisävarustusta, mutta implanttileikkaus<br />
vaatii laajempaa varustusta.<br />
Hoitajan tehtävä on huolehtia, huoltaa<br />
ja säilyttää tavarat oikeanlaisesti.<br />
Toimenpiteen ollessa ohi, hoitaja<br />
purkaa varustuksen. Oikeaoppinen<br />
purkaminen kuuluu myös ammattitaitoiseen<br />
toimintaan. Vaikka aikataulu<br />
on useimmiten tiukka, on potilasvaihto<br />
tehtävä huolellisesti. Toimenpiteen jälkeen<br />
potilas lähetetään kotimatkalle hyvillä<br />
kotihoito-ohjeilla.<br />
ASEPTIIKKA PIENKIRURGISISSA<br />
TOIMENPITEISSÄ<br />
Kirurgisissa toimenpiteissä on aseptinen<br />
työskentely erittäin tärkeää toteaa<br />
infektioiden ehkäisyyn erikoistunut suuhygienisti<br />
Jaana Alapulli. Siksi potilaan<br />
valmistaminen leikkaukseen, käsidesinfektio,<br />
henkilökunnan suojavaatetus,<br />
steriilin alueen luominen ja sen ylläpitäminen<br />
sekä instrumenttihuolto täytyy<br />
suorittaa huolellisesti. Tiedot ja taidot<br />
on oltava ajan tasalla.<br />
Suurin osa infektioista on peräisin<br />
potilaasta itsestään eli endogeenisten<br />
bakteerien aiheuttamia. Potilaan ulkopuolelta<br />
tulevat eli eksogeeniset bakteerit<br />
ovat vähemmän merkitseviä. Leikkausalueella<br />
oleva mikrobien määrä<br />
on tärkein infektioriskiä indikoiva tekijä.<br />
Mikäli potilaalla on korkea ikä, aliravitsemuksesta<br />
johtuva heikentynyt<br />
vastustuskyky, diabetes, syöpä tai hän<br />
tupakoi tai käyttää alkoholia runsaasti,<br />
on ne huomioitava mahdollisina<br />
infektioriskeinä.<br />
Ennen toimenpidettä potilaan annetaan<br />
purskutella klooriheksidiinisuuvedellä.<br />
Samoin operoitavan alueen iho<br />
desinfi oidaan. Steriilillä keittosuolaliuoksella<br />
tai steriilillä vedellä pyyhitään limakalvot.<br />
Ennen potilaan peittelemistä<br />
ihon annetaan kuivua kunnolla. Leikkauspöytää<br />
katettaessa on käytettävä<br />
maskia ja päähinettä. Yksin tekevä henkilö<br />
käyttää steriilejä pihtejä. Pitää olla<br />
kurkottamatta pöydän päälle asettaessaan<br />
välineitä. Kastuneet pakkaukset ja<br />
peittelymateriaali sekä pöydältä roikkuvat<br />
välineet ovat epästeriilejä. Ennen<br />
leikkausta käsiä desinfi oidaan kolmen<br />
minuutin ajan. Käsihuuhde levitetään<br />
kyynärtaipeisiin asti. Aluetta pienennetään<br />
koko ajan siten, että kaksi viimeistä<br />
desinfektiokertaa käsittää kämmenen<br />
ja sormien alueet. Leikkauksen<br />
päätyttyä tehdään normaali 30 sekunnin<br />
desinfektio.<br />
Infektioiden ehkäisyssä leikkausalueella<br />
on välinehuollolla suuri merkitys.<br />
Kaikki välineet pitää huolellisesti puhdistaa<br />
ja desinfi oida ennen sterilointia.<br />
Autoklaavi tappaa taudinaiheuttajat.<br />
Jos leikkaussetti on jouduttu avaamaan,<br />
on se kaikkine sisältöineen puhdistettava,<br />
desinfi oitava ja steriloitava. Onteloiset<br />
välineet laitetaan täytettynä desinfektioaineella<br />
ultraäänipesulaitteeseen.<br />
Lämpödesinfektoria täytetään riittävän<br />
väljästi. Maljat, huuhteluastiat ja tarjottimet<br />
tulee asetella siten, ettei niihin<br />
jää vettä. Ohjelman jälkeen kädet desinfi<br />
oidaan ja jokainen väline tarkistetaan.<br />
Vaikka käytössä olisi kuivaava pesukone,<br />
on onteloiset välineet kuivattava<br />
paineilmaa käyttäen. Steriloitavat välineet<br />
pakataan mahdollisimman pian.<br />
Ruostumattomasta teräksestä olevan<br />
leikkaustarjottimen pohjan tulee olla<br />
perforoitu. Kosteaksi jäänyt tarjotin on<br />
epästeriili. Indikaattoriliuska tulee asettaa<br />
jokaiselle tarjottimelle. Maljat ja<br />
muut astiat eivät kuulu settien sisälle.<br />
Taitoksia ei myöskään laiteta settien sisälle.<br />
Tarkista autoklaavia kuormatessasi<br />
sen kuorman maksimipaino. Pakkaukset<br />
eivät saa koskettaa kammion<br />
seinää. Paperilaminaattipussien paperipuoli<br />
tulevat vastakkain. Tarjottimia ja<br />
muita settejä steriloitaessa paperipuolen<br />
tulee olla alaspäin.<br />
Teksti Marja Takamäki<br />
Kuvat Marja Takamäki ja Sari Lakkala<br />
SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />
”Potilaan<br />
tullessa<br />
toimenpiteeseen,<br />
hän voi olla<br />
peloissaan ja<br />
jännittynyt.<br />
Hoitajalla on<br />
suuri merkitys<br />
ensikontaktin<br />
luomiseen.”<br />
Jaana Alapulli<br />
31
32<br />
Lääkehoito<br />
TURVALLINEN LÄÄKEHOITO<br />
Lääkehuollon lehtori, näyttötutkintomestari,<br />
farmaseutti, LuK, Alli Puirava<br />
käsitteli luennossaan kattavasti lääkehoitoa<br />
ja sen turvallisuutta. Suomessa<br />
lääkkeiden käyttöä ja jakelua valvotaan<br />
lakien ja viranomaisten taholta<br />
tarkasti. Valvovia organisaatioita ovat<br />
STM, FIMEA (entinen Lääkelaitos) sekä<br />
VALVIRA.<br />
Kuka tahansa voi ilmoittaa lääkehaittaepäilyn<br />
FIMEA:lle. Jos tapahtuu poikkeamia<br />
lääkityksessä esim. tekemisen<br />
tai tekemättä jättämisen seurauksena,<br />
lääkkeen määräämisessä, toimituksessa,<br />
lääkkeen annossa tai lääkeneuvonnassa<br />
on kyse lääkitysturvallisuudesta,<br />
tällöin ilmoitus tehdään työpaikalla.<br />
Jokaisessa hammashoitolassa pitäisi<br />
olla lääkehoitosuunnitelma, johon<br />
on kirjattu mm. lääkehoidon toiminta-<br />
tavat, henkilöstön työnjako, lupakäytännöt,<br />
lääkkeiden tilaaminen, säilytys,<br />
seuranta. Mikäli hammashoitaja jakaa<br />
tai annostelee asiakkaalle esim. esilääkkeen,<br />
särkylääkkeen tai ab-profylaksialääkkeen,<br />
hammaslääkäri antaa tehtävään<br />
kirjallisen luvan. Suuhygienisti saa<br />
jakaa lääkkeen ilman erillistä lupaa.<br />
Monilla lääkkeillä on yhteisvaikutuksia<br />
mm. yhteensopimattomuudet,<br />
imeytymisvaiheen yhteisvaikutukset,<br />
sekä maksatason toiminnan muutokset.<br />
Riskilääkkeistä hammashoidossa<br />
mainittakoon Marevan. Tietoa yhteisvaikutuksista:<br />
SFINX- ohjelmistosta, Interaktiokortista<br />
www.proedu.fi sekä Iäkkäiden<br />
lääketietokannasta www.fi mea.<br />
fi . Merkittävä imeytymisvaiheen yhteisvaikutus<br />
on kalsiumilla ja antibiooteilla<br />
ja annostelun välillä tulee olla 2–3 tunnin<br />
tauko. Hammashoidollisesti tärkeä<br />
SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />
on greippihedelmän vaikutus Dormicumin<br />
kanssa. Greippituotteita ei tule<br />
käyttää, jos on lääkkeitä käytössä.<br />
Kipulääkkeiden eroja, vaikutuksia ja<br />
interaktioita käsiteltiin laajasti. Tulehduskipulääkkeet<br />
(NSAID) sopivat lyhytkestoisesti<br />
tulehduksellisiin kiputiloihin.<br />
Parasetamoli on kuumeeseen ja kipuun<br />
lähes kaikille sopiva lääke. Opiaatit ovat<br />
selkeästi kipulääkkeitä.<br />
MINKÄ PUUDUTTEEN<br />
VALITSEN<br />
Puudutteen valinnan perustana on HLL<br />
Timo Heinosen mukaan huolellinen<br />
anamneesi. Anamneesin tarkka kirjaaminen<br />
on oikeusturva omalle toiminnalle<br />
ja se lisää potilasturvallisuutta.<br />
Ongelmia aiheuttaa puudutettaessa<br />
allergiat, yliherkkyys, yliannostus ja<br />
toksisuus, lääkkeiden yhteisvaikutuk-
set, sairauden oireilun paheneminen,<br />
sairauskohtaukset sekä psykogeeniset<br />
syyt. Allergia paikallispuudutteille on<br />
hyvin harvinaista. Alle prosentti kaikista<br />
komplikaatioista johtuu allergioista.<br />
Monet komplikaatiot ovat hammaspelosta<br />
aiheutuneita psykogeenisiä reaktioita<br />
tai johtuvat puudutteen adrenaliinista,<br />
joka aiheuttaa esim. sydämen<br />
tykytystä tai vapinaa. Paikallispuudutteen<br />
säilöntäaineena käytetty lisäaine<br />
on yleensä todellinen allergian syy. Myös<br />
lateksi on mahdollinen allergeeni (puuduteampullin<br />
korkki). Allergiset reaktiot<br />
vaihtelevat lievästä ihoärsytyksestä anafylaktiseen<br />
sokkiin. Allergiset reaktiot eivät<br />
riipu annoskoosta tai pitoisuudesta.<br />
Riski allergiselle reaktiolle on myös<br />
pintapuudutteella.<br />
Paikallispuudutteet aiheuttavat harvoin<br />
toksisia reaktioita, mutta se voi<br />
syntyä yliannostuksella tai jos puudutteen<br />
pitoisuus lisääntyy nopeasti verenkierrossa.<br />
Oireina ovat mm. levottomuus,<br />
kouristukset, tajunnan menetys.<br />
Puudutteen valinta terveelle aikuiselle<br />
ei ole ongelma: lyhyt toimenpide citanest,<br />
pitkä toimenpide tai hyvä hemostaasin<br />
tarve, adrenaliinipitoinen<br />
puudute. Lapsille valitaan ensisijaisesti<br />
lidokaiinia. Lapsilla on puudutteen kokonaismäärässä<br />
huomioitava pintapuudutteen<br />
määrä.<br />
Adrenaliini supistaa paikallisesti verisuonia,<br />
kohottaa verenpainetta (huom!<br />
sydämen vajaatoimintapotilaat), kohottaa<br />
silmänpainetta (ahdaskulmaglaukoomapotilaat),<br />
aiheuttaa tykytystä<br />
ja vapinaa.<br />
Kattava puudutetaulukko julkaistaan<br />
kokonaisuudessaan www.stal.fi <strong>Suun</strong><br />
Terveydeksi –lehden sivuilla.<br />
ANAFYLAKSIA<br />
Professori Erkka Valovirta ja erikoissairaanhoitaja<br />
Erja Tommila käsittelivät<br />
luennoissaan anafylaksiaa, sen aiheuttajia,<br />
ensiapua, hoitoa ja tutkimuksia<br />
sekä potilasohjausta. Anafylaksia on<br />
äkillinen, nopeasti etenevä, useassa elimessä<br />
vaikuttava hengenvaarallinen yliherkkyysreaktio,<br />
joka vaatii nopeaa ensiapua.<br />
Jokaiselle voi tulla anafylaksiaa<br />
aiheuttavia allergisia oireita; iholle punotusta,<br />
kuumotusta, kutinaa, nokkosihottumaa<br />
tai limakalvoille turvotusta,<br />
voimakkaita vatsakipuja, ripulia, oksentelua.<br />
Nielemisvaikeuksia ja –kipua tai<br />
kurkun turvotusta. Lisäksi kurkun käheyttä<br />
ja haukkuvaa yskää, hengenahdistusta<br />
tai hengityksen vinkumista. Myös<br />
verenpaine laskee.<br />
Anafylaksian ensihoito on adrenaliini,<br />
injektorilla reisilihakseen, josta se<br />
imeytyy nopeasti. Erja Tommila havainnollisti<br />
adrenaliini-injektorin oikeaoppisen<br />
käytön. ”Kynän” annetaan tyhjentyä<br />
kokonaan, ei yritetä puolittaa annosta<br />
esimerkiksi lapsille.<br />
Allergisen shokin yleisin aiheuttaja<br />
lapsilla on ruoka-aine, aikuisilla leikkaukset.<br />
Anafylaksiaan on varauduttava<br />
paikoissa, joissa rokotetaan, tehdään<br />
toimenpiteitä, annetaan siedätyshoitoja,<br />
tehdään allergiatestejä tai tehdään<br />
varjoainetutkimuksia. Anafylaksian syyn<br />
selvittämiseksi potilas ohjataan allergiatutkimuksiin.<br />
Tilanne pitää käsitellä<br />
hoitoyksikössä henkilökunnan sekä potilaan<br />
että lääkärin kesken.<br />
Hammaslääkärin vastaanotolla anafylaksiatilanteessa<br />
ensihoitona on adrenaliini-injektori<br />
ja toimenpide voidaan<br />
uusia 3–4 kertaa. Vastaanotolla pitää<br />
olla päiväystuoreita injektoreita useampia.<br />
Potilas saatetaan ambulanssilla ensiapuun.<br />
Myöhemmillä käynneillä huomioidaan<br />
anafylaksia ja käydään läpi injektorin<br />
käyttö ja ohjaus.<br />
Vastaanotoilla on oltava anafylaksian<br />
hoito-ohjeet sekä henkilökunnan<br />
toimipaikkakoulutusta on järjestettävä<br />
injektorin käytöstä. Vastaanotolle varataan<br />
anafylaksiarekisterikaavakkeita<br />
sekä potilasohjausmateriaalia. Tutustumisen<br />
arvoinen linkki on www.hus.fi /<br />
anafylaksiarekisteri.<br />
Teksti ja kuvat Pirkko Takala<br />
SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />
”Paikallispuudutteen<br />
säilöntäaineena<br />
käytetty<br />
lisäaine<br />
on yleensä<br />
todellinen<br />
allergian syy.”<br />
Alli Puirava<br />
Erkka Valovirta ja Erja Tommila<br />
33
34<br />
Parodontiitti<br />
Parodontiitti on krooninen sairaus, jonka<br />
riskejä ovat huono suuhygienia, diabetes,<br />
tupakointi, miessukupuoli ja huono<br />
sosioekonominen tausta. Altistavia<br />
tekijöitä ovat traumaattinen purenta,<br />
plakkiretentiot, ienverenvuoto sekä<br />
BAKTEERIT. Sairauden aiheuttaa hammasplakki,<br />
biofi lmi. Sairauden ehkäisy<br />
ja ylläpitohoito on helppoa, vaatii huolellisuutta<br />
ja säännöllisyyttä. Hoitoon<br />
kuuluu hampaiden harjaus kaksi kertaa<br />
päivässä sekä hammasvälien puhdistus<br />
kerran päivässä. Suuhuuhteista ei ole<br />
haittaakaan.<br />
PARODONTAALITERVEYDEN<br />
EDISTÄMINEN<br />
HLT, EHL, Professori Eija Könösen mukaan<br />
parodontaaliterveyden edistämisen<br />
haasteena on terveyskäyttäytymisen<br />
muutos. Tupakkavalistus kuuluu paro-<br />
dontaaliterveyden edistämiseen. Tupakoinnin<br />
lopetus muuttaa mikrobeja terveempään<br />
suuntaan.<br />
Tutkimus etenee siten, että aikuisilta<br />
mitataan taskut kaikista hampaista. Tarkastetaan<br />
ienverenvuoto, plakki, supra-<br />
ja subgingiv. hammaskivi, ienvetäytymät<br />
sekä kiinnityksen menetys. Ienverenvuodon<br />
huomioiminen on merkittävämpi<br />
löydös kuin plakki. Plakki kertoo omahoidon<br />
tasosta. Ienverenvuoto kertoo<br />
tulehdusalttiuden. Taskun syvyys ≥4 mm<br />
kertoo parodontiitista.<br />
MITEN IENTASKU SYNTYY?<br />
Ientaskun synnyn mekanismin tulokset<br />
perustuvat havaintoihin, kertoo professori<br />
Veli-Jukka Uitto.<br />
Ientasku syntyy bakteerien päästessä<br />
ienliitostilaan. Bakteeritoksiinit hajottavat<br />
ienliitoksen. Spirokeetat tunkeutuvat<br />
SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />
liitosepiteeliin. Aktivoitunut epiteeli erittää<br />
hajottavia entsyymejä. Sairaudessa<br />
liitosepiteeli kasvaa sidekudokseen. Ientaskun<br />
syntyessä aktivoituneen epiteelin<br />
adheesio heikkenee. Neutrofi ilit erittävät<br />
hajottavia entsyymejä. Sidekudos<br />
ja luu tuhoutuvat hampaan ympäriltä.<br />
Tulehdussoluista ja rakennesoluista vapautuneet<br />
proteaasit hajottavat parodontiumin<br />
sidekudosta. Neutrofi ilit ja<br />
aktivoituneet fi broplastit hajottavat sidekudosta.<br />
Liitosepiteeli vaeltaa tulehtuneeseen,<br />
löyhään sidekudokseen. Sytokiinit<br />
ja bakteerituotteet aktivoivat<br />
osteoklastit hajottamaan luuta.<br />
SYSTEEMINEN VASTE PARO-<br />
DONTIITTIPATOGEENEILLE<br />
Dosentti, biokemisti Pirkko Pussisen<br />
mukaan kudosreaktioita aiheuttavat<br />
myös palovamma, trauma sekä
pahanlaatuinen kasvain. Liikalihavuus,<br />
diabetes, MBO voivat kohottaa<br />
tulehdusvälittäjäaineita.<br />
Parodontiitin ja sydän ja verisuonisairauksien<br />
yhteys perustuu ikenessä olevaan<br />
vaurioon, jonka kautta syödessä ja<br />
harjatessa verenkiertoon kulkeutuu endokriineja<br />
ja bakteereita. Ateroskleroottisissa<br />
leesioissa on todettu kaikkia parodontaalimikrobeja,<br />
erityisesti Aa:ta.<br />
The Corogene tutkimuksessa on ollut<br />
tarkoitus löytää suun terveyden yhteys<br />
sepelvaltimotautiin. Riskejä tutkimuksen<br />
mukaan sepelvaltimotaudeille ovat<br />
miessukupuoli ja 10 hammasta suussa!<br />
IMPLANTIT<br />
PARODONTIITTIPOTILAILLA<br />
Implanttipotilaista 20 prosentille kehittyy<br />
peri-implantiitti, jota hoidetaan parodontiitin<br />
hoitoa soveltaen HLT, EHL<br />
Päivi Mäntylä kertoo.<br />
Parodontiittihampaat toimivat bakteerivarastona.<br />
Bakteerit kolonisoivat<br />
nopeasti myös peri-implanttisulkuksen.<br />
Onnistunut implantti on helppo ja hyvä<br />
puhdistaa. Implanttifi kstuuran pintarakenteella<br />
ei ole merkitystä, elleivät bakteerit<br />
pääse jatkeen ja fi kstuuran liitosalueelle.<br />
Tilanne on hankala, jos karhea<br />
fi kstuura tulee esiin luusta. Käynnistynyt<br />
peri-implantiitti etenee nopeasti luuhun<br />
saakka. Sairaus rajautuu heikosti, pysäyttäminen<br />
on epävarmaa ja vaatii lähes<br />
aina kirurgiaa.<br />
Perusylläpitoa ensimmäisen vuoden<br />
aikana tulee tehdä 3–4 kk välein. Vastaanotolla<br />
tehdään kloorhexidiinipuhdistus<br />
sekä kalkkien poisto implanttikyreteillä.<br />
BIOFILMIN HALLINTA<br />
EHL Petri Hipin mukaan syljessä on mikrobeja<br />
dna-analyysillä yli 3000, plakissa<br />
on yli 6000 erilaista.<br />
Biofi lmissä on alkeellista eliötä muistuttava<br />
järjestäytymismekanismi. Bakteerikolonisaatio<br />
on resistentti lääkkeille,<br />
tuhottavissa mekaanisesti, mutta<br />
uudelleeninfektio on nopea.<br />
Omahoito-ohjaukseen kannattaa<br />
käyttää aikaa. Koneet ja hammasväliharja<br />
ovat hyviä, lanka tai ”softpick” väleihin.<br />
Kielen puhdistus raikastaa hengitystä<br />
ja minimoi bakteerivaraston.<br />
Ammatillinen ”kevytpuhdistus” suoritetaan<br />
käsi-instrumentein tai ultraäänellä.<br />
Ylläpitohoito muuttaa bakteerien<br />
määrää, kokoonpanoa ja kiinnittymisjärjestystä<br />
hampaan pintaan.<br />
Antibakteeriset suuvedet eivät ole<br />
välttämättömiä. Niillä pyritään estämään<br />
uudelleenaktivoituminen sekä vähentämään<br />
mikrobeja. Kloorheksidiini<br />
0,2 % ja Listerine ovat tehokkaita. Tinafluoridi<br />
tappaa bakteereita ja hidastaa<br />
mikrobien aineenvaihduntaa.<br />
Teksti Pirkko Takala Kuvat Pirkko Takala ja kuvapankki<br />
”Parodontaaliterveyden<br />
edistämisen<br />
haasteena<br />
on terveyskäyttäytymisen<br />
muutos”<br />
”Syljessä<br />
on mikrobeja<br />
dna-analyysillä<br />
yli 3000,<br />
plakissa<br />
on yli 6000<br />
erilaista”<br />
SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />
Eija Könönen<br />
Pirkko Pussinen<br />
Petri P i Hi Hippi i<br />
Veli-Jukka Uitto<br />
Päivi Mäntylä<br />
35
36<br />
Optimaalinen peri-implantiitin hoito: Tiede, käytäntö ja menestys<br />
Tiivistelmä Susan Wingroven luennosta 15.11.<strong>2012</strong><br />
PERI-IMPLANTIITIN HOIDON OHJEISTUS<br />
Visuaalinen Rekisteröi kaikki merkit tulehduksesta tai muutokset ikenen värissä muodossa ja kiinteydessä.<br />
Rekisteröi ikeneen tullut aukko ja mahdollinen implantin paljastuminen.<br />
Rekisteröi ienkudos; keratinisoitunut vai ei-keratisoitunut<br />
Rekisteröi mahdolliset tulehduksen merkit<br />
Ientaskumittari Käytä joustavaa ientaskumittaria, kirjaa lukema 6kk alkaen.<br />
Käytä ientaskumittaria varovasti; 0.15N voimalla<br />
Rekisteröi tulehdus, vuoto, sementti ja eritteet<br />
Raportoi löydökset hammaslääkärille<br />
Hammaskivi/ Vie lanka hammasväliin ja liikuta sitä edestakaisin aivan kuin kiillottaisit kenkää.<br />
Sementti Jos lanka on tämän jälkeen repeillyt tai karkea on hammasvälissä sementtiä tai hammaskiveä.<br />
Kipu Rekisteröi implantin ympärillä oleva kipu tai epämukavuus, etenkin voimakas kipu, joka kestää<br />
enemmän kuin 3 päivää ja voimakas verenvuoto.<br />
Käytä VAS skaalaa 1-10 potilaan kivun mittaamiseen.<br />
Liikkuvuus Työnnä implanttikruunua kevyesti peilin varrella liikkuvuuden toteamiseksi.<br />
Jos liikkuvuutta on testaa liikuvuus kahdella peilin varrella (molemmin puolin kruunua).<br />
Jos sylki kuplii ienrajassa voi kruunun kiinnitys olla löystynyt.<br />
Röntgenologia 1-4 Implantia: Ota vertikaalinen Bitewing tai Periapikaalikuva jokaisesta implantista<br />
5 tai enemmän implantteja: OPTG tai yksittäiset periapikaalikuvat<br />
Huomioi: Ota kuvat, kun implantti on asetettu, peittoruuvi on asetettu, päällysrakenne, 6kk ja 1v.<br />
Jos yleissairauksia ei ole ota kuva tämän jälkeen 2-3 v. välein, jos sairauksia on kuva otetaan 1v. välein.<br />
Mukosiitti Puuduta tarvittaessa<br />
Poista kuollut kudos sopivalla instrumentilla<br />
Annostele antimikrobista ainetta/ lääkärin määräämä antibioottikuuri<br />
KHO – Neuvo potilasta viemään alueelle antimikrobista ainetta harjalla tai vanupuikolla kahdesti päivässä.<br />
Varaa potilaalle kontrolliaika 6 viikon kuluttua.<br />
Jos paranemista on tapahtunut, seuraava aika 3kk kuluttua.<br />
Implantiitti Ensimmäinen vaihe ei kirurgisessa hoidossa helpon tai keskitason implantiitin ollessa kyseessä.<br />
Puuduta.<br />
Poista kuollut kudos sopivalla isntrumentilla.<br />
Annostele antimikrobista ainetta ja lääkärin määräämä antibiootti kuuri.<br />
KHO – Neuvo potilasta viemään alueelle antimikrobista ainetta harjalla tai vanupuikolla neljästi päivässä.<br />
Varaa potilaalle kontrolliaika 6 viikon kuluttua.<br />
Jos paranemista on tapahtunut, seuraava aika 3kk kuluttua.<br />
Jos paranemista ei ole tapahtunut ohjaa hammaslääkärille/erikoishammaslääkärille.<br />
©Peri-Implant Therapy for the Dental Hygienist~ S. Wingrove Wiley Publishers Suomennos Kreetta Moilanen, JH Hammastuote<br />
SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong>
Asiakkaan<br />
ensikohtaamisesta<br />
tietojen kirjaamiseen<br />
Luentokokonaisuus alkoi hoidon tarpeen<br />
arvioinnilla, josta luennoi johtava<br />
hammaslääkäri Taina Remes-Lyly Kirkkonummelta.<br />
Hänen luennostaan yleisö<br />
sain useita vinkkejä hoidon tarpeen arvioinnin<br />
tekoon, etenkin puhelimessa tehtävään<br />
hoidon tarpeen arviointiin. <strong>Suun</strong><br />
terveydenhuollon periaatteina palveluita<br />
tulee saada yhtenäisin perustein, ja<br />
hoitoon pääsyä voidaan rajata vain terveydellisin<br />
perustein. Hoidon tarpeen<br />
kiireellisyyden arviointi tulee tehdä lääketieteellisin<br />
ja hammaslääketieteellisin<br />
perustein. Ajanvaraustiimissä, jossa<br />
tehdään hoidon tarpeen arvioita, tulisi<br />
aina olla useampi henkilö töissä, jolloin<br />
sijaistaminen on helpompaa. Ajanvaraustiimillä<br />
tulisi olla myös säännöllisiä<br />
palavereja, joissa käsiteltäisiin mm.<br />
potilaiden, hammaslääkäreiden ja hoitohenkilöstön<br />
palautteet. Hoidon tarpeen<br />
arviota tekevillä tulisi olla aina<br />
konsultaatiomahdollisuus. Yhtenäisissä<br />
hoidontarpeissa on huomioitava potilas<strong>ry</strong>hmät,<br />
joille ei ole laadittu hoitokriteerejä,<br />
jotta he eivät joudu syrjäytetyiksi.<br />
Usein heillä on suurempi hoidontarve<br />
kuin heillä, joille on laadittu yhtenäiset<br />
perusteet.<br />
Taina Remes-Lylyn luentojen jälkeen<br />
luennoitsemaan saapui FK, logonomi<br />
Riitta Friberg. Hänen aiheensa herätti<br />
paljon keskustelua kuulijoiden joukossa.<br />
Aiheena oli asiakkaan kohtaaminen ja<br />
asiakaspalvelutilanteet, esimerkiksi puhelimen<br />
välityksellä. Riitta Friberg määritteli<br />
laadukasta ja tavoitteen mukaista<br />
palvelutapahtumaa, jossa yksi ydinasioista<br />
on selkeä viestintä ja ihmislähtöisyys<br />
sekä kyky ymmärtää asiakkaan<br />
lähtökohta, rohkeus ja aito läsnäolo tilanteessa.<br />
Fribergin mukaan kohdatessaan<br />
asiakkaan tulee muistaa, että ensivaikutelma<br />
syntyy hyvin nopeasti sekä<br />
on usein hyvin tunnepitoinen. Ensivaikutelma<br />
onkin aina tulkintaa omista<br />
lähtökohdista, joka muuttuu, kun saadaan<br />
lisätietoa asiakkaasta. Kun asiakas<br />
reagoi omaan tai organisaation epäonnistumiseen,<br />
joutuu hoitohenkilöstö<br />
valitettavasti sijaiskärsijäksi. Asiakaspalvelutyöhön<br />
kohdistuu rooliodotuksia,<br />
joita luonnehtii asiallisuus ja ystävällisyys.<br />
Haastavissa tilanteissa on hyvä<br />
olla jämäkkä, muistaa oma työrooli, pysyä<br />
rauhallisena eikä mennä mukaan<br />
asiakkaan tunnetilaan. Osoita myös sanoilla,<br />
olemuksella ja äänensävyllä, että<br />
olet huomioinut asiakkaan. Puolustaudu<br />
kohtuuttomilta syytöksiltä, mutta<br />
älä antaudu sotaan. Omaa toimintaa<br />
on myös hyvä arvioida välillä.<br />
SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />
Luennot päätettiin lakiasioilla, Suomen<br />
kuntaliiton neuvottelevan lakimiehen,<br />
varatuomari Synnöve Amberlan<br />
luennolla potilas- ja asiakastietojen käsittelystä.<br />
Luennolla käytiin läpi suuri<br />
määrä terveydenhuollon työtä ja etenkin<br />
kirjaamista koskevia säädöksiä. On<br />
suositeltavaa tutustua Sosiaali- ja terveysministeriön<br />
internetsivuihin, joista<br />
saa potilasasiakirja-asetuksista tietoa<br />
(www.stm.fi ). Synnöve Amberlan luennolla<br />
hyvä muistutus potilasasiakirjoihin<br />
kirjaamisesta oli muun muassa se,<br />
että puhelinyhteydestä potilaan ja hoitohenkilökunnan<br />
välillä on aina tehtävä<br />
asiakirjoihin merkintä. Potilasasiakirjoista<br />
on myös aina käytävä ilmi mm.<br />
hoitovalinnan perustelu, hoidon toteutus,<br />
hoitoon osallistuneet henkilöt sekä<br />
toimenpidekertomus ja annetut lääkemääräykset.Potilasasiakirjamerkinnöissä<br />
tulee myös muistaa itsemääräämisoikeuden<br />
rajoittaminen tapauksissa, jotka<br />
koskevat esimerkiksi mielenterveyslakia<br />
tai tartuntatautilakia.<br />
Luennot olivat hyvin antoisia ja keskustelupainotteisia,<br />
joissa käytiin hyvin<br />
läpi asiakkaan kohtaaminen sekä<br />
lait, jotka terveydenhuollon henkilöstöä<br />
kohtaamisessa velvoittavat.<br />
Teksti Laura Virtanen Kuva Kuvapankki<br />
37