30.04.2013 Views

Matti Lehtinen: Matematiikan historian luentoja

Matti Lehtinen: Matematiikan historian luentoja

Matti Lehtinen: Matematiikan historian luentoja

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>Matti</strong> <strong>Lehtinen</strong><br />

MATEMATIIKAN HISTORIAN LUENTOJA SL. 2001<br />

1 Aluksi<br />

1.1 Miksi matematiikan historiaa?<br />

Vaikka matematiikka näyttäytyy itsessään loogisen välttämättömänä oppirakennelmana, monet<br />

asiat, käytänteet ja merkinnät tulevat selvemmiksi kun tiedetään jotakin niiden takana olevista<br />

historiallisista syistä. <strong>Matematiikan</strong> oppimisen vaikeus tulee ymmärrettävämmäksi, kun ajattelee,<br />

että monien nykyään matematiikan peruskursseihin kuuluvien asioiden keksiminen ja hiominen on<br />

vaatinut ihmiskunnan ehkäpä terävimpien aivojen ponnisteluja, yrityksiä ja erehdyksiä, jopa vuosisatojen<br />

ajan. Oppikursseissa matematiikan tulokset tulevat oppijaa vastaan usein kiillotettuina<br />

ja virtaviivaistettuna. Tutkimuksen ja soveltamisen ongelmat, kun niitä ihanitsepitää ratkoa,<br />

puolestaan tuntuvat usein aivan ylivoimaisilta. Historia auttaa näkemään, että ne virtaviivaiset<br />

osatkin ovat usein vaivalla rakentuneet.<br />

<strong>Matematiikan</strong> haarautuminen sadoiksi osa-alueiksi hämärtää käsityksiä matematiikan yhtenäisyydestä.<br />

<strong>Matematiikan</strong> historiaa seuraamalla kuva matematiikasta kuitenkin yhtenä oppina kirkastuu.<br />

Matemaatikoilla on kuten muidenkin tieteenalojen edustajilla tapana ”pystyttää muistomerkkejä”<br />

kollegoilleen nimeämällä käsitteitä ja matemaattisia tuloksia heidän mukaansa. Toisinaan nimitykset<br />

eivät osu aivan kohdalleen: herra X:n teoreeman onkin todistanut herra Y ,toisinkuin<br />

nimen käyttöön ottanut herra Z aikanaan luuli. Ei tarvitse ottaa kantaa siihen filosofiseen kysymykseen,<br />

onko matematiikka olemassa ihmisistä riippumatta, vai onko se ihmisluomus, kun sanoo,<br />

että matematiikan tuloksiin liittyy ihmisiä jaheidän työtään. <strong>Matematiikan</strong> <strong>historian</strong> kurssin yksi<br />

pyrkimys on kertoa jotakin matematiikan nimien takaa löytyvistä ihmisistä.<br />

Luonnollisesti matematiikan <strong>historian</strong> kurssi pyrkii myös herättämään kiinnostusta matematiikkaan<br />

yhtenä ihmisen kulttuurin olennaisena osana – matematiikan vaaliminen kulttuurina kun<br />

ei voi olla kenenkään muun kuin matemaatikkojen ja matematiikan opettajien itsensä asia. He<br />

ovat joka tapauksessa avainasemassa, kun pyritään murtamaan niitä käsityksiä, joiden mukaan<br />

matematiikka on jotain epäinhimillistä, sellaista, jota normaali sivistynyt ihminen ei voi ymmärtää<br />

jajonkaymmärtäminen ei myöskään ole millään tavalla tarpeellista. <strong>Matematiikan</strong> populaari<br />

esittely ”suurelle yleisölle” tuntuu välillä nojaavan liiaksikin matematiikan historiaan. Mutta tämäkin<br />

mahdollinen vinouma puoltaa sitä, että matematiikan erilaisilla ammattilaisilla olisi hyvä<br />

olla jollakin lailla tasapainoinen ja kattava kuva matematiikan historiasta.<br />

1.2 Tästä luentosarjasta<br />

<strong>Matematiikan</strong> historiaa voi lähestyäerinäkökulmista: sitä voi yrittää seurata kronologisesti, maantieteellisesti,<br />

matematiikassa omaksutun sisäisen aihejaottelun mukaisesti, matematiikan ja ympäröivän<br />

maailman vuorovaikutuksia tarkkaillen, matemaatikkojen henkilökuvia piirtäen jne. Tässä<br />

esityksessä on valittu yksinkertaisin tapa, pääasiassa kronologinen eteneminen. Niin kauan kuin<br />

liikutaan verrattain kaukaisessa menneisyydessä, tapa on mielekäs. Nykyaikaa lähestyttäessä matemaattisen<br />

tiedon kasvu ja monimutkaistuminen aiheuttaa samanaikaisten ilmiöiden tulvan, ja

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!