Matti Lehtinen: Matematiikan historian luentoja
Matti Lehtinen: Matematiikan historian luentoja
Matti Lehtinen: Matematiikan historian luentoja
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Matti</strong> <strong>Lehtinen</strong><br />
MATEMATIIKAN HISTORIAN LUENTOJA SL. 2001<br />
1 Aluksi<br />
1.1 Miksi matematiikan historiaa?<br />
Vaikka matematiikka näyttäytyy itsessään loogisen välttämättömänä oppirakennelmana, monet<br />
asiat, käytänteet ja merkinnät tulevat selvemmiksi kun tiedetään jotakin niiden takana olevista<br />
historiallisista syistä. <strong>Matematiikan</strong> oppimisen vaikeus tulee ymmärrettävämmäksi, kun ajattelee,<br />
että monien nykyään matematiikan peruskursseihin kuuluvien asioiden keksiminen ja hiominen on<br />
vaatinut ihmiskunnan ehkäpä terävimpien aivojen ponnisteluja, yrityksiä ja erehdyksiä, jopa vuosisatojen<br />
ajan. Oppikursseissa matematiikan tulokset tulevat oppijaa vastaan usein kiillotettuina<br />
ja virtaviivaistettuna. Tutkimuksen ja soveltamisen ongelmat, kun niitä ihanitsepitää ratkoa,<br />
puolestaan tuntuvat usein aivan ylivoimaisilta. Historia auttaa näkemään, että ne virtaviivaiset<br />
osatkin ovat usein vaivalla rakentuneet.<br />
<strong>Matematiikan</strong> haarautuminen sadoiksi osa-alueiksi hämärtää käsityksiä matematiikan yhtenäisyydestä.<br />
<strong>Matematiikan</strong> historiaa seuraamalla kuva matematiikasta kuitenkin yhtenä oppina kirkastuu.<br />
Matemaatikoilla on kuten muidenkin tieteenalojen edustajilla tapana ”pystyttää muistomerkkejä”<br />
kollegoilleen nimeämällä käsitteitä ja matemaattisia tuloksia heidän mukaansa. Toisinaan nimitykset<br />
eivät osu aivan kohdalleen: herra X:n teoreeman onkin todistanut herra Y ,toisinkuin<br />
nimen käyttöön ottanut herra Z aikanaan luuli. Ei tarvitse ottaa kantaa siihen filosofiseen kysymykseen,<br />
onko matematiikka olemassa ihmisistä riippumatta, vai onko se ihmisluomus, kun sanoo,<br />
että matematiikan tuloksiin liittyy ihmisiä jaheidän työtään. <strong>Matematiikan</strong> <strong>historian</strong> kurssin yksi<br />
pyrkimys on kertoa jotakin matematiikan nimien takaa löytyvistä ihmisistä.<br />
Luonnollisesti matematiikan <strong>historian</strong> kurssi pyrkii myös herättämään kiinnostusta matematiikkaan<br />
yhtenä ihmisen kulttuurin olennaisena osana – matematiikan vaaliminen kulttuurina kun<br />
ei voi olla kenenkään muun kuin matemaatikkojen ja matematiikan opettajien itsensä asia. He<br />
ovat joka tapauksessa avainasemassa, kun pyritään murtamaan niitä käsityksiä, joiden mukaan<br />
matematiikka on jotain epäinhimillistä, sellaista, jota normaali sivistynyt ihminen ei voi ymmärtää<br />
jajonkaymmärtäminen ei myöskään ole millään tavalla tarpeellista. <strong>Matematiikan</strong> populaari<br />
esittely ”suurelle yleisölle” tuntuu välillä nojaavan liiaksikin matematiikan historiaan. Mutta tämäkin<br />
mahdollinen vinouma puoltaa sitä, että matematiikan erilaisilla ammattilaisilla olisi hyvä<br />
olla jollakin lailla tasapainoinen ja kattava kuva matematiikan historiasta.<br />
1.2 Tästä luentosarjasta<br />
<strong>Matematiikan</strong> historiaa voi lähestyäerinäkökulmista: sitä voi yrittää seurata kronologisesti, maantieteellisesti,<br />
matematiikassa omaksutun sisäisen aihejaottelun mukaisesti, matematiikan ja ympäröivän<br />
maailman vuorovaikutuksia tarkkaillen, matemaatikkojen henkilökuvia piirtäen jne. Tässä<br />
esityksessä on valittu yksinkertaisin tapa, pääasiassa kronologinen eteneminen. Niin kauan kuin<br />
liikutaan verrattain kaukaisessa menneisyydessä, tapa on mielekäs. Nykyaikaa lähestyttäessä matemaattisen<br />
tiedon kasvu ja monimutkaistuminen aiheuttaa samanaikaisten ilmiöiden tulvan, ja