30.04.2013 Views

Matti Lehtinen: Matematiikan historian luentoja

Matti Lehtinen: Matematiikan historian luentoja

Matti Lehtinen: Matematiikan historian luentoja

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

käytössä asteen tai tunnin jaossa minuuteiksi ja edelleen sekunneiksi. Ympyrän kehän jakaminen<br />

360 asteeseen on alkuperältään epäselvempi. Sitä käytettiin tähtitieteessä ensimmäisinä vuosisatoina<br />

ennen ajanlaskumme alkua. Eräänä selityksenä on tarjottu π:n likiarvoa 3. Kun ympyrän<br />

säde jaetaan 60-järjestelmän mukaisesti 60-osiin, niin kehälle näitä samoja jako-osia tulisi 360.<br />

Babylonialaisia numeromerkintöjä<br />

”Seksagesimaalipilkun” ja nollan puuttuminen teki babylonialaisesta numeromerkinnästä monitulkintaisen:<br />

”22” saattoi olla esim. 2 · 60 + 2 = 122, 2 · 3600 + 2 = 7202 tai 2 + 2<br />

. Nol-<br />

60<br />

laa tarkoittava symboli tuli osittain käyttöön muutamana ajanlaskumme alkua edeltävänä vuosisatana.<br />

Nollaa käytettiin kuitenkin vain muiden numeromerkkien välissä, ei luvun lopussa.<br />

Seksagesimaaliluvut esitetään nykyajan teksteissä niin, että eri 60:n potenssien kertoimet erotetaan<br />

pilkuilla ja ”ykkösten” ja ”kuudeskymmenesosien” väliä merkitään puolipisteellä; esimerkiksi<br />

2, 35, 11; 17 = 2 · 3600 + 35 · 60 + 11 + 17 17<br />

= 9311<br />

60 60 .<br />

Babylonialaisten käytännöllinen numeromerkintä teki tarkat numerolaskut periaatteessa yhtä helpoiksi<br />

kuin nykyäänkin. Useat jakolaskut oli helppo palauttaa kertolaskuiksi, koska murtoluvut<br />

1<br />

1 1 1<br />

, missä k on 60:n tekijä ovat yksinkertaisia seksagesimaalilukuja ( = 0; 30, = 0; 20, = 0; 15,<br />

k 2 3 4<br />

1 1 1<br />

= 0; 12, = 0; 10, =0;7, 30 jne. Jakolaskujen helpottamiseksi käytössä olikäänteislukutau-<br />

5 6 8<br />

luja. Näissä tyyppiä 1 1<br />

, jne. oleville luvuille annettiin päättyviä seksagesimaaliapproksimaa-<br />

7 11<br />

tioita.<br />

Babylonialaiset kehittivät lisäksi taitavia algoritmisia menetelmiä. Esim. neliöjuuri √ a saatettiin<br />

laskea approksimaation<br />

√ b 1<br />

<br />

a = n2 + b ≈ n + = n +<br />

2n 2<br />

a<br />

<br />

n<br />

avulla; tässä n 2 on suurin a:ta pienempi kokonaisluvun neliö. Approksimaatio on sama kuin se,<br />

joka saadaan, kun neliöjuurifunktion potenssisarjasta otetaan kaksi ensimmäistä termiä. Toisessa<br />

menetelmässä lähdetään approksimaatiosta a1; muodostetaan peräkkäin<br />

b1 = a<br />

a1<br />

, a2 = a1 + b1<br />

, b2 =<br />

2<br />

a<br />

a2<br />

Näin saadaan muutaman askelen jälkeen sangen tarkka √ a:n likiarvo. Ei ole kuitenkaan olemassa<br />

todisteita siitä, että babylonialaiset olisivat ajatelleet prosessiin sisältyvää päättymättömän suppenevan<br />

lukujonon ideaa.<br />

jne.<br />

9

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!